| Kymmeniä kuntatyön kehittäjiä palkitaan tänään | 536 |
<p><strong>Kuntatyön kehittämistä
juhlistetaan 25. marraskuuta Kuntekon virtuaalisessa loppuseminaarissa kello
13–16. Loppuseminaarissa myönnetään yhteensä 34 palkintoa kuntatyöpaikoille ja
-työntekijöille, jotka ovat parantaneet työelämän laatua ja palveluja.</strong><br>
<br>
Palkintokriteerinä on tuloksellinen ja rohkea kehittämistyö, jota ovat tehneet
yhdessä johtajat, esimiehet, työntekijät ja mahdollisesti jopa asiakkaat. 
Palkittavat teot on valittu noin sadasta kehittämisteosta, jotka on ilmoitettu
vuonna 2020 Kuntekon Tekojen tori -verkkosivustolle: <a href="https://www.kunteko.fi/tekojen-tori" target="_blank"><strong>www.kunteko.fi/tekojen-tori</strong></a>.
<br>
<br>
Kehittämisteot ovat sosiaali- ja terveysalalta, opetus- ja kasvatusalalta,
teknisestä toimesta, elinkeino- ja yrityspalveluista, kulttuuri- ja vapaa-ajan
toimialalta, ruoka- ja siivouspalveluista sekä koko kuntaa koskevasta
kehittämistyöstä. Tiedot palkinnon saajista ovat yhteystietoineen liitteenä. <br>
<br>
– Olen ylpeä kunta-alasta. Kuntaorganisaatioissa kehitetään toimintaa ja
palveluja koko ajan. On hienoa kertoa näistä kehittämisteoista Tekojen torilla.
Tänä vuonna saimme aivan loistavia kehittämiskuvauksia. Monessa
kehittämisteossa korostuu pandemia-aika, mikä kuvaa sitä, kuinka ketterästi ja
nopeasti kunnissa pystyttiin uudistamaan palveluja, Kuntekon ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong> kertoo. <br>
<br>
Kunteko on palkinnut kunta-alan kehittämistekoja kahtena aikaisempanakin
vuonna. Tänä vuonna palkitsemistilaisuus pidetään virtuaalisesti
koronapandemian vuoksi. Tilaisuus on kaikkien nähtävissä tänään kello 13 alkaen
Youtubessa: <a href="https://bit.ly/2JwFLub" target="_blank"><strong>https://bit.ly/2JwFLub</strong></a>.<br>
<br>
Palkintojen jaon lisäksi Kuntekon loppuseminaarissa kuullaan valovoimaisen
puhujan, futuristi <strong>Perttu
Pölösen</strong> ajatukset tulevaisuuden työelämästä. Pölönen on
Euroopan lupaavimman 35 innovaattorin joukkoon valittu visionääri, joka valaa
uskoa tulevaisuuteen. Hän puhuu tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista,
informaatioteknologioista, työelämästä, koulutuksesta ja vastuullisuudesta.<br>
<br>
Loppuseminaarissa kuullaan myös kunta-alan työmarkkinajohtajan <strong>Markku Jalosen</strong> ja JHL:n
puheenjohtaja <strong>Päivi
Niemi-Laineen</strong> näkemykset siitä, miksi työelämässä tarvitaan
jatkuvaa kehittämistä. Julkisen sektorin konsultointiin erikoistuneen
Tamora Oy:n toimitusjohtaja <strong>Jaana
Utti</strong> kertoo, miltä kuntakentällä näyttää tällä hetkellä
kehittäjän näkökulmasta.<br>
<br>
Palkinnot jakaa KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan työntekijäjärjestöjen
yhteinen kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020. Ohjelma on lähes
kuuden vuoden ajan tarjonnut kehittämisapua kuntatyöpaikoille ja tehnyt hyvää
kuntatyötä näkyväksi. Ohjelman päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto. </p>
<h4>Liitteet</h4><ul><li class="MsoNormal"><span style="font-size:10.5pt;font-family:"arial", sans-serif;"><a href="https://www.epressi.com/media/userfiles/132831/1606216651/kunteko-loppuseminaari-2020-palkittavat-ja-yhteystiedot.pdf" target="_blank"><strong>Kunteko loppuseminaari 2020 palkittavat ja
yhteystiedot.pdf</strong></a></span></li></ul><h4><br>
Lisätietoja:</h4><p>Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50
572 4620, <a href="mailto:anna-mari.jaanu@kt.fi">anna-mari.jaanu@kt.fi</a> <br>
Minna Lyhty, projektipäällikkö, puh. +358 50 405 9989, <a href="mailto:minna.lyhty@kt.fi">minna.lyhty@kt.fi</a> </p><p><em>KT Kuntatyönantajat on
työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä
valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä. KT
neuvottelee ja sopii kunnallista henkilöstöä koskevat valtakunnalliset virka-
ja työehtosopimukset. Sopimusneuvottelujen ohella KT:n tärkeimpiin tehtäviin
kuuluu työelämän laadun, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan kehittäminen.</em></p><p><br></p> | 2020-11-24 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-25 10:55:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tapahtumat/PublishingImages/kuntekon_loppuseminaari_B_tw.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työryhmä valmistelemaan valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa | 544 |
<p>Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka
tehtävänä on tukea valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua.
Työryhmä koostuu eri ministeriöiden virkamiehistä ja muista asiantuntijoista.</p><p>Selonteossa asetetaan kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat
tasa-arvotavoitteet. Tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvopolitiikan
suunnitelmallisuutta edelleen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden
2021 loppuun mennessä.</p><p>Työryhmän tehtävänä on myös laatia suunnitelma valtion eri hallinnonalat
kattavaksi tasa-arvon seurantajärjestelmäksi. </p><p>”Tasa-arvoselonteolla on suuri merkitys tasa-arvopolitiikan kehittämisessä
ja pitkäjänteisten tavoitteiden määrittelemisessä. Se on myös tilaisuus
laajempaan keskusteluun siitä, miltä haluamme tasa-arvoisen Suomen näyttävän
tulevaisuudessa. Kentällä oleva tieto ja näkemykset ovat tässä erittäin
arvokkaita. Valmistelun tueksi tulemme kuulemaan laajasti kansalaisyhteiskuntaa
ja sidosryhmiä”, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.</p><p>Selonteon valmistelua koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. </p><p>Työryhmä työskentelee vuoden 2022 loppuun saakka. </p><ul><li><a href="https://stm.fi/hanke?tunnus=STM146:00/2020" target="_blank"><strong>Tietoa
työryhmästä </strong></a></li></ul><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyoryhma-valmistelemaan-valtioneuvoston-tasa-arvopoliittista-selontekoa-1" target="_blank">Työryhmä valmistelemaan valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-11-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-25 12:30:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo_selonteko.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Arbetsgrupp bereder en redogörelse om jämställdhetspolitiken | 581 |
<p>Social- och hälsovårdsministeriet har i dag tillsatt en arbetsgrupp med
uppgift att stödja beredningen av statsrådets redogörelse om jämställdhetspolitiken.
I arbetsgruppen deltar tjänstemän från ministerierna och andra sakkunniga.</p><p>I redogörelsen ställer man upp nationella jämställdhetsmål som sträcker sig
över valperioden.  Syftet är att ytterligare stärka
jämställdhetspolitikens planmässighet. Avsikten är att redogörelsen ska
överlämnas till riksdagen före utgången av 2021.</p><p> Arbetsgruppen har även till uppgift att utarbeta en plan för ett
uppföljningssystem som ska kunna användas inom statens alla
förvaltningsområden.  </p><p> ”Redogörelsen är viktig för att kunna utveckla jämställdhetspolitiken
och fastställa långsiktiga mål för den. Den öppnar också för bredare
diskussioner om hur vi vill att vårt jämställda Finland ska se ut i framtiden.
Här är de kunskaper och synpunkter som fältet har mycket värdefulla. Som stöd
för beredningen kommer vi att ordna omfattande samråd med
frivilligorganisationer och intressegrupper”, konstaterar Thomas Blomqvist,
minister för nordiskt samarbete och jämställdhet. </p><p>Beredningen av redogörelsen samordnas av social- och hälsovårdsministeriet.
 </p><p>Arbetsgruppen arbetar fram till utgången av 2022.</p><ul><li><a href="https://stm.fi/sv/projektet?tunnus=STM146:00/2020" target="_blank"><strong>Information
om arbetsgruppen <br><br></strong></a></li></ul><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span><ul><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoryhma-valmistelemaan-valtioneuvoston-tasa-arvopoliittista-selontekoa-1?languageId=sv_SE" target="_blank"><strong>Arbetsgrupp bereder en redogörelse om jämställdhetspolitiken</strong></a></li></ul></div></span><p><br></p> | 2020-11-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-25 12:34:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo_selonteko.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn liittovaltuusto: Paikallisen sopimisen lisääminen edellyttää yt-lain uudistamista | 212 |
<p><strong>Jytyn uusi liittovaltuusto pitää äärimmäisen tärkeänä, että
yhteistoimintaa työpaikoilla koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan
rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen
luottamuksen parantamiseksi. Jotta mm. paikallisen sopimisen lisääminen olisi
mahdollista, se edellyttää yt-lain kokonaisvaltaista uudistamista. </strong></p><p>Nykyinen yt-laki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Sen
toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita ja kokemukset työelämästä osoittavat,
ettei laki enää täytä kaikkia sille asetettuja tavoitteita.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä on
lähettänyt yhteistoimintalain uudistamista koskevan esityksensä
lausuntokierrokselle, joka päättyy 15.1.2021.</p><p>Jytyn liittovaltuusto painottaa, että yt-lain tarkoituksena
on ennen kaikkea kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoilla
tehtäviin päätöksiin, joissa tosiasiallisesti käsitellään yrityksen tai
yhteisön toimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.</p><p>Jytyn liittovaltuusto korostaa, että paikallisen sopimisen jatkuva
lisääntyminen ei muuta sopimustoiminnan perusasetelma eli sitä, että sopimus
vaatii aina vähintään kaksi osapuolta eikä sopiminen saisi koskaan olla
sanelua. Jyty pitää tärkeänä, että tulevaisuudessakin henkilöstöä edustaa ja
heidän puolestaan neuvottelee luottamusmies, jolla on liiton koulutuksen ja tuen
kautta taito ja osaaminen neuvotella työntekijöiden työehdoista. </p><p>Pidemmän aikaa on ollut jo nähtävissä, että nykyinen yt-laki
ei ole toimiva ja se on ollut valitettavasti hyvin pitkälle ns.
irtisanomislaki. Se ei ole velvoittanut eikä kannustanut osapuolia jatkuvaan vuoropuheluun,
joka on toimivan yhteistoiminnan ja jatkuvasti lisääntymässä olevan paikallisen
sopimisen yksi keskeinen kriteeri, liittovaltuusto huomauttaa. </p><p>Liittovaltuusto vaatii, että työntekijöiden tiedonsaanti ja
vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja
muutostilanteiden osalta aidosti toteutuvat. Esimerkiksi taloutta koskevat tiedot
tulisi antaa henkilöstön edustajille salailematta ja automaattisesti. Sitä
vaatii työntekijöiden oikeusturvakin mm. henkilöstön vähentämistilanteessa.</p><p>Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna kollektiivinen irtisanominen
on vertailututkimusten mukaan Suomessa huomattavan helppoa. Myös lomautuksien
käyttäminen on mahdollista monia muita kilpailijamaita yksinkertaisemman
prosessin kautta. </p><p>Jytyn liittovaltuusto edellyttää, että työnantajan tulisi
tuotannollisissa ja taloudellisissa tilanteissa nykyistä yksityiskohtaisemmin perustella
irtisanomis- ja lomautustoimien syyt ja kartoittaa ennen kaikkea mahdolliset
vaihtoehdot. </p><p>Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on Jytyn
liittovaltuuston mukaan oltava työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantaminen,
jolla luodaan puitteet koko työyhteisön kehittämiselle johdosta aina
suorittavaan portaaseen.  </p><p>Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen kirjaukset antavat Jytyn
liittovaltuuston mukaan hyvän pohjan uudistukselle. Myönteisenä sisältönä esityksessä
on mm. lakiin ehdotettu uusi käytäntö, jolla työnantajan ja henkilöstön
suhteita kehitettäisiin niin, että työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi
käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain. Osana
vuoropuhelua työnantaja laatisi yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa
työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka avulla kehitettäisiin mm. henkilöstön
osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia.</p><p>Jytyn liittovaltuusto pitää valitettavana sitä, että lausuntokierrokselle
lähteneen kolmikantaisen työryhmän laatima esitysmietintö ei ollut
yksimielinen.</p><p>Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi,
puh 040 5945872</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat
kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa.
Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja
ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä
kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.<br></em></p><p><br><em></em></p> | 2020-11-23 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-25 09:59:27 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jyty_logo_vaaka_suomi_netti.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jytyn nimi ja visuaalinen ilme uudistuivat | 214 |
<p><strong>Jytyn
brändiuudistuksessa laitettiin uusiksi liiton nimi ja visuaalinen ilme. Uusi
brändi heijastaa 2020-luvun työelämää ja kiteytyy ajatukseen: sillä sinun työsi
on tärkeä.</strong></p><p>Jyty jatkaa työtä hyvän ja oikeudenmukaisen työelämän puolesta
uudella nimellä ja uudella visuaalisella ilmeellä. Liiton uusi nimi on
Ammattiliitto Jyty. Edellinen nimi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto
Jyty oli käytössä vuodesta 2004 lähtien.</p><p>– Liiton uusi nimi kuvastaa ytimekkäästi perustehtäväämme.
Olemme ammattiliitto ja puolustamme edustamiemme jäsenten etuja kaikissa
työelämän kysymyksissä, Ammattiliitto Jytyn järjestöjohtaja <strong>Ari Sauros</strong> sanoo.</p><p>Uusi nimi näkyy liiton logoissa, jotka saivat uuden nimen
lisäksi väripäivityksen.</p><p>Olennainen osa brändiuudistusta on
värimaailma, joka päivitettiin 2020-luvulle. Uudessa ilmeessä korostuvat
vihreän sävyt sammal, havu ja minttu, jotka symboloivat kasvua ja
elinvoimaisuutta. Greippi puolestaan tuo ilmeeseen ripauksen keltaista,
energisyyden ja aktiivisuuden väriä.</p>
<span></span>
<p>Ammattiliitto Jyty viestii työelämästä ja edunvalvonnasta haasteineen
ja iloineen myös uusien brändikuvien ja ikonikuvitusten kautta. Lisäksi
uudistettiin painetussa ja sähköisessä viestinnässä käytettävät fontit.</p><p>– Uusi visuaalinen ilme alkaa näkyä vaiheittain kaikessa
Ammattiliitto Jytyn viestinnässä, kuten nettisivuilla, printtilehdessä, verkkolehdessä,
sosiaalisessa mediassa ja painotuotteissa, Ammattiliitto Jytyn viestintäjohtaja
<strong>Kari Hietamäki</strong> kertoo.</p><p>Brändiuudistus toteutettiin yhteistyössä strategisen ja
visuaalisen sisältötoimisto Kubo Creative Agencyn kanssa.</p><p>Uusi nimi ja visuaalinen ilme julkistettiin Ammattiliitto
Jytyn liittovaltuuston järjestäytymiskokouksen yhteydessä 23.–24.11.2020.</p><p>Ammattiliitto Jytyn arvoja ovat jäsenlähtöinen osaava
palvelu, yhteistyö, oikeudenmukaisuus ja nykyaikaisuus. Näitä perusarvoja
toteutamme niin uudistuneessa brändissämme kuin jokapäiväisessä työssämme
paremman työelämän puolesta. Brändimme ydin kiteytyy Ammattiliitto Jytyn uuteen
sloganiin: Sillä sinun työsi on tärkeä.</p><p>Ammattiliitto Jytyn uudesta visuaalisesta ilmeestä kerrotaan
tarkemmin <a href="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Logot/Jyty_Brand_Book.pdf" target="_blank"><strong>brändiohjeistuksessa</strong></a>, joka on luettavissa liiton nettisivuilla.</p><p>Lisätietoja: Viestintäjohtaja Kari Hietamäki,
kari.hietamaki@jytyliitto.fi, 040 502 0115<br></p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em><br></p> | 2020-11-23 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-25 13:58:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jytyn-lanseeraus-slogan-ja-logo%20web4.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn jäsenmaksu pysyi ennallaan | 215 |
<p class="MsoNormal"><strong>Jytyn uusi liittovaltuusto kokoontui järjestäytymis- ja
syyskokoukseen Hämeenlinnan Aulangolle 23.–24.11. Valtuusto päätti
sääntömääräisinä asioina pitää yhtenäisen prosentuaalisen jäsenmaksun ennallaan
1,32 %:ssa sekä korotetusta jäsenmaksusta ilmoittaneilla yhdistyksillä 1,40
%:ssa ennakonpidätyksen alaisesta palkasta. Näihin sisältyy myös
työttömyyskassan osuus.</strong><span> </span><strong>Työttömyyskassan,
jonka nimi on vuoden 2021 alusta Aaria, jäsenmaksu säilyy ennallaan 84 eurossa.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan YTK:n eli ns. </strong><span style="color:black;"><strong>Loimaan kassan jäsenmaksu on ollut kuluvana
vuonna 92 euroa.</strong></span></p><p class="MsoNormal">Valtuusto hyväksyi yhdistysten saamaksi
jäsenmaksupalautukseksi 20 %. Kuluvana vuonna korotetun jäsenmaksun yhdistyksiä
oli vain kuusi noin 160:sta Jyty-yhdistyksestä. Korotettua jäsenmaksua
maksaneet yhdistykset saavat jäsenmaksupalautuksena lisäksi 1,32 %:n ja 1,40
%:n välisen erotuksen kokonaisuudessaan. Prosentuaalisesta jäsenmaksusta liiton
osuus on sama kuin aiemmin eli 1,056 %.</p><p class="MsoNormal">Euromääräisen jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin sama kuin
aiemmin eli viisi euroa kuukaudelta. Sitä maksavat prosentuaalisen jäsenmaksun
sijaan henkilöt, jotka määräaikaisesti vähintään kuukauden ajaksi ovat jääneet
vaille palkkaa tai ansiosidonnaista työttömyyskassan maksamaa etuutta. Sitä ei
peritä vapaajäseniltä eikä varusmies- tai siviilipalveluksessa olevilta.
Euromääräisestä viiden euron jäsenmaksusta yhdistyksille palautetaan yksi euro
kuukaudelta eli 20 %.</p><p class="MsoNormal">Kannatusjäsenmaksun suuruudeksi päätettiin sama kuin aiemmin
eli vähintään 36 euroa vuodessa. Suurin osa kannatusjäsenistä on
eläkeläisjäseniä. Opiskelijamaksu yhdistykselle on kolme euroa kuukaudessa eli
36 euroa vuodessa.</p><h3>Valmistautuminen sopimuskerrokselle alkaa</h3><p class="MsoNormal">Jytyn uuden liittovaltuuston hyväksymän toimintasuunnitelman
mukaan vuosi 2021 on virka- ja työehtosopimusneuvotteluihin valmistautumisen
vuosi. Esimerkiksi julkisen sektorin sopimukset päättyvät helmikuun lopussa
2022. Lisäksi sote- ja maakuntauudistus tulee olemaan toimintavuoden
vaikuttamispolitiikan agendalla keskeisesti mukana.<span> </span><span></span>Edunvalvonnan suurimman sektorin kunta-alan
osalta sopimuskausi päättyy 28.2.2022, ja pääsääntöisesti muidenkin jytyläisten
alojen sopimukset päättyvät vuoden 2022 alkukuukausina.</p><p class="MsoNormal">Toimintasuunnitelman mukaan Jyty kehittää muun yhteiskunnan
tavoin korona-aikana saatujen oppien pohjalta toimintaansa vuonna 2021 muun
muassa yhdistysten, liittovaltuuston ja -hallituksen sekä ammattialatoiminnan
ja liiton paikallisen tason luottamushenkilöiden välisessä yhteydenpidossa. </p><p class="MsoNormal">Monet ennusmerkit viittaavat siihen, että uudet työehtosopimusneuvottelut
tulevat olemaan kaikkea muuta kuin helpot. Koronasta johtuva heikko
taloustilanne Suomessa ja laajemmaltikin kansainvälisesti uhkaa aiheuttaa
normaalia enemmän haasteita suurimmassa osassa suomalaisia työpaikkoja. Kuntien
ja yksityisen sektorin taloustilanne viittaa siihen, että tulossa on myös
aiempaa enemmän lomautuksia ja jopa irtisanomisia taloudellisilla ja
tuotannollisilla syillä. </p><p class="MsoNormal">Jyty pyrkii vaikuttamaan sopimusaloja koskevaan
yhteiskunnalliseen keskusteluun.<span>  </span>Se
merkitsee lisääntynyttä tarvetta tiedotukselle, jäsenistön ohjeistukselle sekä
oikeudellisen ja muun järjestöllisen avun antamiselle. Tilanteesta johtuen
järjestöllisiin painostustoimiinkin on Jytyssäkin varauduttava.</p><h3>Teams- webinaarikoulutukset lisääntyvät</h3><p class="MsoNormal">Koronan viitoittamasta tiestä johtuen Jyty tulee tuottamaan
koulutuspalveluita erilaisina verkkototeutuksina, esimerkiksi Teams-kokouksina ja webinaareina, mutta myös
tilanteen niin salliessa lähiopetuksena. Palveluja kehitetään siis erilaisilla
verkkototeutuksilla ja oppimisalustoilla, joilla parannetaan vuorovaikutusta
jäsenistön kanssa ja samalla lisätään osallistumismahdollisuuksia.</p><p class="MsoNormal">Mobiililaitteiden merkitys osana liiton ICT-ympäristöä on
jatkuvasti kasvanut. Samalla kun mobiililaitteet ovat mahdollistaneet työn
liikkuvuuden, on niiden merkitys tietoturvallisuuden näkökulmasta kasvanut. </p><p class="MsoNormal">Jytyn tietohallinto on mukana Jytyn dokumentit talteen
-projektissa toteuttamassa dokumenttien elinkaarta järjestelmänäkökulmasta.
Jäsenpalvelujärjestelmän kehittämisessä tärkeällä sijalla ovat muun muassa
nettiliittymisprosessin ja jäsenmaksurästityksen automatisointi. </p><p class="MsoNormal">Toimintavuoden 2021 alusta käynnistyy uusi neljävuotinen
luottamusmieskausi. Uudet luottamusmiehet koulutetaan Jytyn organisoimien LM1-
ja LM2-kurssien kautta eri puolilla Suomea. </p><p class="MsoNormal">Jytyn organisaation vuoden 2020 lopussa alkanutta
uudistustyötä jatketaan Jytyn uuden hallinnon kanssa määrätietoisesti muun
muassa palveluprosesseja uudistamalla jäsenpalvelujen hyvästä tasosta samalla
huolehtien.<span>  </span></p><p class="MsoNormal">Tavoitteena on toimintasuunnitelman mukaan entisestään
tiivistää alueväen ja liittovaltuutettujen ja -hallituksen jäsenten välistä
yhteistyötä. Uuden hallinnon perehdytyskoulutukseen tullaan kiinnittämään
erityisesti huomiota toimintavuonna, jotta muun muassa sosiaalisen median
käyttö tulisi yhä useamman liiton aktiivin hyödyntämäksi viestintä-,
osallistumis- ja osallistamisfoorumiksi vaikuttajaviestinnän
näkökulmasta.  </p><p>Liiton jäsenistölle postitettava Jyty-lehti ilmestyy vuonna
2021 seitsemän kertaa. Jytyn printtilehden tukena alkuvuodesta 2020 avattua
Jyty-lehden verkkoportaalia <a href="https://jyty-lehti.fi/" target="_blank"><strong>https://jyty-lehti.fi/.</strong></a> hyödynnetään ajankohtaisen uutismateriaalin sisällöntuotannossa aiempaa
enemmän.</p><p class="MsoNormal">Toimintavuonna ryhdytään pohjustamaan siirtymistä liiton
julkisten www-verkkosivujen osalta Wordpress-pohjaiseen uuteen
julkaisujärjestelmään vuonna 2022. </p><p class="MsoNormal">Jytyn kaiken toiminnan perustana on hyvä taloudenhoito.
Syksyllä 2020 aloitettua Kojamon osakkeiden hallittua myyntiä ja
osakkeiden myynnistä saatujen varojen uudelleensijoitusta valitun
yhteistyökumppanin Mandatum Lifen kanssa jatketaan
noudattaen Jytyn sijoitussuunnitelmaa. </p><p class="MsoNormal"><br></p> | 2020-11-23 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-25 09:25:08 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Liittovaltuusto_148_netti.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn jäsentutkimus: Säästötoimet ja etätyö leimanneet kuluvaa koronavuotta | 217 | <p><strong>Ammattiliitto Jytyn vuoden 2020 jäsentutkimuksen mukaan koronavuoden mukanaan tuomat säästötoimet näkyvät voimakkaasti naisvaltaisen jäsenistön työpaikoilla kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Etätyö on täysin uusi kokemus monelle pääasiassa kunta-alalla työskentelevälle. Jytyn jäsenet kokevat myös, että työn vaatimukset ja työmäärä ovat kasvaneet. </strong></p><p>Jytyn jäsenkyselyyn vastanneista 54 % ilmoitti, että työpaikalla on tehty säästötoimia kuluvan vuoden aikana. Säästötoimien kohteeksi on joutunut itse omakohtaisesti 38 % eli reilu kolmasosa vastaajista. Yleisimmin työmäärä oli lisääntynyt henkilöstöresurssien pienentymisen vuoksi. Lisäksi oli tapahtunut työtehtävien muutoksia tai muita töiden järjestelyjä sekä oli lomautettu tai käytetty vapaaehtoisia palkattomia vapaita. </p><p>Muita säästöjä olivat henkilöstöetuuksien leikkaukset (esim. ruokaetu, kulttuuri- ja liikuntasetelit), työterveyspalveluiden supistaminen sekä palkankorotusten lykkääminen. Monissa vastauksissa ennakoitiin kuitenkin, että lomautukset ja muut säästötoimet ovat vasta tulossa.</p><p>Korona on leimannut kuluvaa vuotta, joka näkyi eri tavoin vastauksissa. Ilon aiheita vastauksissa löytyi useimmiten työkavereista ja työyhteisöstä, perheestä ja terveydestä. Moni tunsi kiitollisuutta siitä, että on työpaikka, ja etätyömahdollisuus toi myös monen työhön iloa ja hyvinvointia. Huolta on aiheuttanut odotetusti koronaepidemiaan liittyvä epävarmuus, kuten terveyteen liittyvät ja koronan vaikutukset työhön mm. säästötoimien kautta.</p><p>Vastaajista 82 % ilmoitti olevansa jonkin verran tai paljon huolestuneita koronatilanteesta. Huolestuneisuus kohdistui niin taloustilanteeseen kuin terveyteen. Valtaosa 75 % ilmoitti kuitenkin, että koronakriisi ei ole tuntunut omassa taloustilanteessa. Vastaajista 18 %:lla koronakriisi on heikentänyt omaa taloutta ja 2 %:lla vahvistanut. Monissa vastauksissa kuitenkin tuotiin esille epävarmuutta lähitulevaisuudesta.</p><h3>Etätyö suurimmalle osalle täysin uusi kokemus</h3><p>Vastaajista 41 % ilmoitti tehneensä syksyn aikana etätöitä ja 65 % heistä ei ollut aiemmin tehnyt etätyötä ennen koronapandemian alkamista. Valtaosa (79 %) ilmoitti olevansa täysin ja jokseenkin tyytyväinen etätyöhön. Suurimman osan mielestä (69 %) etätyö auttaa tasapainottamaan työ- ja yksityiselämää. </p><p>Vuoropuhelun riittävyys työkavereiden kanssa jakaa etätyössä eniten mielipiteitä. Vastaajista 50 % on sitä mieltä, että etätyössä on vuoropuhelua riittävästi työkavereiden kanssa, mutta 41 % on vastaavasti täysin tai jokseenkin eri mieltä. Samalla monet (55 %) myös kaipaavat ympärilleen ihmisiä. Vastaajista 57 % on kokenut suoriutuneensa työstään paremmin etänä kuin toimistolla työskennellessä. Reilu puolet vastaajista (56 %) on myös kokenut, että tuotteliaisuus on kasvanut. </p><h3>Jäsenistöä kuormittavat koronan vaikutukset, liian suuri työmäärä ja kasvaneet vaatimukset</h3><p>Omassa työssä eniten ongelmallisena ja haastavana koetaan töiden epätasainen kasaantuminen, jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset, koronan mukanaan tuomat vaikutukset, liian suuri työmäärä ja huono esimiestyö. </p><p>Vertaillessa aiempina kyselyvuosina annettuja vastauksia näyttäisi samat asiat aiheuttavan kuormitusta työpaikoilla vuodesta toiseen. Organisaatiomuutosten aiheuttamat ongelmat ovat laskusuunnassa aiempiin jäsenkyselyvuosiin (2012 ja 2016) verrattuna. Kasvussa puolestaan ovat olleet mm. kokemus huonosta esimiestyöstä ja liian suuresta työmäärästä.</p><h3>Palkka-avoimuutta lisättävä ja perhevapaakustannuksia tasattava </h3><p>Selvä enemmistö 62 % on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että kaikkien työntekijöiden palkkojen pitäisi olla julkisia työpaikalla palkkatasa-arvon edistämiseksi. Vastaajista 68 % on valmis kertomaan oman palkkansa työpaikalla, 20 % ei kertoisi ja 12 % ei osaa sanoa. Kunta-alan työntekijät olivat hiukan enemmän palkka-avoimuuden kannalla kuin muiden sektoreiden.</p><p>Perhevapaiden ja perhevapaakustannusten jakaantumisesta kysyttäessä noin puolet ei osannut ottaa kantaa perhevapaita pohtivan työryhmän esitykseen 1+7+7-mallista. Puolet vastaajista ei osannut ottaa kantaa myöskään siihen, tulisiko perhevapaiden kustannukset jakaa kaikkien työnantajien kesken. Ne, joilla oli mielipide, olivat suurimmaksi osaksi 1+7+7-mallin ja kustannusten jakautumisen puolesta. </p><h3>Jäsenten ansiotasoa nostettava</h3><p>Tämän alkuvuoden aikana lähes kaikilla Jytyn sopimusaloilla neuvoteltiin uudet työehtosopimukset. Vastaajista puolet kertoi olevansa tyytyväisiä oman alansa uusimpaan työehtosopimukseen ja tyytymättömiä oli vain 10 %. Sen sijaan vastaajat olivat melko tyytymättömiä omaan ansiotasoon. Täysin tai melko tyytymätön ansiotasoonsa oli 57 % ja tyytyväisiä oli 25 %.  </p><p>Paikallisen sopimisen osalta tiedustelimme, onko paikallisiin sopimuksiin oltu tyytyväisiä ja tulisiko paikallista sopimista lisätä työpaikoilla. Vastaajista iso osa 42 % ei osannut ottaa asiaan kantaa, mutta mielipiteensä kertoneiden joukossa oli selvästi enemmän niitä, joiden mielestä paikallisissa sopimuksissa on onnistuttu hyvin. Yhtä lailla paikallisen sopimisen lisäämiseen suhtauduttiin enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. </p><h3>Jäsentutkimuksen taustatiedot:</h3><ul><li><p>Jytyn jäsenkyselyyn vastasi 4502 jäsentä. </p></li><li><p>Kyselyn vastausaika oli 30.9.-18.10.2020. </p></li><li><p>Vastaajista 90 % oli naisia. </p></li><li><p>44 % vastaajista oli 56 vuotta tai yli, 35 % 46-55 vuotiaita, 15 % oli 36-45 vuotiaita ja 6 % 26-35 vuotiaita.</p></li><li><p>Vastaajista 53 % oli ollut jäsenenä 16 vuotta kauemmin. 6-15 vuotta jäsenyyttä oli 28 % vastaajista, 1-5 vuotta 15 %. Alle vuoden jäsenenä olleita oli 4 % vastaajista.</p></li><li><p>84 % vastaajista oli kokoaikatyössä.</p></li><li><p>92 % toistaiseksi voimassaolevassa palvelussuhteessa.</p></li><li><p>84 % vastaajista oli työnantajana kunta-, kuntayhtymä tai kunnan omistama osakeyhtiö, 2 % seurakunta, 3 % säätiö tai järjestö, 8 % muu yksityinen työnantaja, 1 % valtio ja 2 % jokin muu kuin edellä mainittu.</p></li><li><p>76 % vastaajista kuuluu KVTES:n soveltamisen piiriin. </p></li></ul><p><strong>Liitteet:</strong></p><ul><li><p><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Jasentutkimus_2020_nettisivuille_FINAL.pdf" target="_blank"><strong>Yhteenveto tuloksista</strong></a><strong> (pdf)</strong></p></li></ul><p><strong>Lisätietoja:</strong></p><p>Työmarkkinatutkija Mari Huuhtanen, puh. 050 546 8915, mari.huuhtanen@jytyliitto.fi </p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em></p><p><br></p> | 2020-11-23 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-24 12:28:56 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="267" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jyty4010_lowres_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Fackförbundet Jytys namn och visuella framtoning förnyades | 220 |
<p><span lang="SV-FI"><strong>I Jytys varumärkesförnyelse förnyades förbundets
namn och visuella framtoning. Det nya varumärket återspeglar 2020-talets
arbetsliv och utkristalliseras i tanken: för att ditt arbete är viktigt.</strong></span></p><p><span lang="SV-FI">Jyty
fortsätter arbetet för ett bra och rättvist arbetsliv med nytt namn och ny
visuell framtoning. Förbundets nya namn är Fackförbundet Jyty. Det tidigare
namnet Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty användes från år
2004.</span></p><p><span lang="SV-FI">– Förbundets
nya namn beskriver kortfattat vår grunduppgift. Vi är ett fackförbund och
försvarar förmånerna för de medlemmar vi representerar i alla frågor i
arbetslivet, säger Fackförbundet Jytys organisationsdirektör <strong>Ari Sauros</strong>.</span></p><p><span lang="SV-FI">Det nya
namnet syns i förbundets logo, som inte bara fick ett nytt namn utan också en
färguppdatering.</span></p><p><span lang="SV-FI">En viktig
del av varumärkesförnyelsen är färgvärlden, som uppdaterades till 2020-talet. I
den nya framtoningen betonas de gröna tonerna mossa, granris och mynta, vilka
symboliserar tillväxt och livskraft. Grapefrukten för sin del ger framtoningen
en smula gult, färgen för energi och aktivitet. </span></p><p><span lang="SV-FI">Fackförbundet Jyty signalerar om arbetslivet och intressebevakningen med
sina utmaningar och sin glädje också genom de nya varumärkesbilderna och
ikonillustrationerna. Dessutom förnyades fonterna som används i tryckt och
elektronisk kommunikation.</span></p>
<span></span>
<p><span lang="SV-FI">– Den nya
visuella framtoningen börjar synas stegvis i Fackförbundet Jytys all
kommunikation, såsom på webbsidorna, i den tryckta tidningen, i nättidningen, i
sociala medier och trycksaker, berättar Fackförbundet Jytys
kommunikationsdirektör <strong>Kari Hietamäki</strong>.</span></p><p><span lang="SV-FI">Varumärkesförnyelsen
genomfördes i samarbete med den strategiska och visuella innehållsbyrån Kubo
Creative Agency.</span></p><p><span lang="SV-FI">Det nya
namnet och den visuella framtoningen introducerades i samband med det
konstituerande mötet för Fackförbundet Jytys förbundsfullmäktige 23-24.11.2020.</span></p><p><span lang="SV-FI">Fackförbundet
Jytys värden är en medlemsorienterad kunnande tjänst, samarbete, rättvisa och
nutid. Dessa grundvärden förverkligar vi i såväl vårt förnyade varumärke som i
vårt vardagliga arbete för ett bättre arbetsliv. Kärnan i vårt varumärke utkristalliseras
i Fackförbundet Jytys nya slogan: För att ditt arbete är viktigt. </span></p><p><span lang="SV-FI">Om
Fackförbundet Jytys nya visuella framtoning berättas mer i
<a href="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Logot/Jyty_Brand_Book.pdf" target="_blank"><strong>varumärkesanvisningarna</strong></a>, som kan läsas på förbundets webbsidor.</span></p><p><span lang="SV-FI">Tilläggsinformation:
Kommunikationsdirektör Kari Hietamäki, kari.hietamaki@jytyliitto.fi, 040 502
0115</span></p><p><span lang="SV-FI"><em>Jyty är
ett fackförbund för oss som vidtar åtgärder och genom vårt arbete får vardagen
att rulla på. Jyty-medlemmarna verkar i kommunbranschen, privata sektorn,
organisationer och församlingar. Medlemskapets största branscher är
sekreterar-, administrations-, specialist- och ikt-arbete, ungdoms- och
organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt
fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty finns som ditt stöd i arbetslivet
och på fritiden. Vi är medlemsförbund i STTK.</em><br></span></p><p><br><span lang="SV-FI"></span></p> | 2020-11-23 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-24 14:06:43 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jytyn-lanseeraus-slogan-ja-logo%20web4.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytys medlemsundersökning: Sparåtgärderna och distansarbetet har präglat hela det gångna coronaåret | 221 | <p><strong>Enligt fackförbundet Jytys medlemsundersökning år 2020 syns sparåtgärderna som coronan fört med sig kraftigt på arbetsplatserna för det kvinnodominerade medlemskapet i kommunbranschen, den privata sektorn, organisationerna och församlingarna. Distansarbete är en helt ny erfarenhet för många som arbetar huvudsakligen i kommunbranschen. Jytys medlemmar upplever också att arbetets krav och arbetsmängd har ökat.</strong></p><p>Av de som svarat på Jytys medlemsenkät meddelade 53 % att man på arbetsplatsen genomfört sparåtgärder under det pågående året. Som objekt för sparåtgärderna har 38 % drabbats personligen, alltså en dryg tredjedel av svarande. Typiskt hade arbetsmängden ökat på grund av en nedskärning av personalresurserna. Dessutom hade det skett förändringar eller andra arbetsarrangemang i arbetsuppgifterna samt gjorts permitteringar eller använts frivilliga ledigheter utan lön.</p><p>Övriga inbesparingar var nedskärningar av personalförmånerna (t ex matförmån, kultur- och motionssedlar), en minskning av företagshälsovårdstjänsterna samt en uppskjutning av löneförhöjningar. I många svar förutser man dock att permitteringar och andra sparåtgärder bara har börjat.</p><p>Coronan har präglat det pågående året, vilket syns på olika sätt i svaren. Glädjeämnen i svaren hittades oftast i arbetskamraterna och arbetsgemenskapen, familjen och hälsan. Många kände tacksamhet för att ha en arbetsplats och distansarbetsmöjligheten gav mångens arbete glädje och välfärd. Oro har som väntat förorsakats av osäkerheten på grund av coronaepidemin, såsom hälsoskäl och coronans inverkan på arbetet genom bl a sparåtgärder.</p><p>82 % av de som svarat meddelade att de oroade sig över coronasituation i viss mån eller mycket. Bekymret riktade sig mot såväl den ekonomiska situation som hälsan. Majoriteten 75 % meddelade dock att coronakrisen inte har känts av i den egna ekonomiska situationen. Av de som svarat hade coronakrisen försvagat den egna ekonomin för 18 % och förstärkt den för 2 %. I många svar tog man dock upp osäkerheten för den närmaste framtiden.</p><h3>Distansarbete en helt ny erfarenhet för största delen </h3><p>Av de som svarat meddelade 41 % att de under hösten gjort distansarbete och 65 % av dem hade inte gjort distansarbete innan coronapandemin började. Majoriteten (79%) meddelade att de var helt eller någorlunda nöjda med distansarbetet. Enligt den största delen (69%) hjälper distansarbetet balansen mellan arbets- och privatlivet.</p><p>Tillräcklig dialog med arbetskamraterna delar åsikterna mest i distansarbetet. Av de som svarat ansåg 50 % att det förekom tillräcklig dialog med arbetskamraterna, men 41 % är tvärtom helt eller delvis av annan åsikt. Samtidigt önskar många (55%) människor omkring sig. Av de som svarat upplever 57 % att de utfört sitt arbete bättre på distans än då de arbetar på kontoret. Drygt hälften av svarande (56 %) har också upplevt att produktiviteten ökat.</p><h3>Medlemmarna belastas av coronans verkningar, för stor arbetsbörda och växande krav </h3><p>Det som upplevs som mest problematiskt och utmanande i det egna arbetet är att arbetet hopas ojämnt, att målen och kraven hela tiden ökar, coronans inverkan, för stor arbetsbörda och dåligt förmansarbete.</p><p>Vid en jämförelse med svar givna under tidigare enkätår verkar samma saker orsaka belastning på arbetsplatserna år efter år. Problem orsakade av organisationsförändringar är i nedåtgående jämfört med de tidigare medlemsenkätåren (2012 och 2016). Å andra sidan är bl a erfarenhet av dåligt förmansarbete och för stor arbetsbörda i uppåtgående.</p><h3>Löneöppenheten bör ökas och familjeledighetskostnaderna fördelas jämnt </h3><p>En klar majoritet 62 % är helt eller delvis av samma åsikt att alla arbetsgivares löner borde vara offentliga på arbetsplatsen för att främja lönejämställdheten. Av de som svarat var 68 % redo att berätta om sin egen lön på arbetsplatsen, 20 % skulle inte berätta och 12 % kan inte säga. Kommunbranschens arbetstagare var aningen mer för löneöppenhet än andra sektorers.</p><p>Vid frågor om fördelningen av familjeledigheter och familjeledighetskostnader kunde ungefär hälften inte ta ställning till 1+7+7-modellen som arbetsgruppen för familjeledigheter föreslagit. Hälften av svarande kunde inte heller ta ställning till huruvida kostnaderna för familjeledigheterna borde fördelas mellan alla arbetsgivare. De som hade en åsikt var till största delen för 1+7+7-modellen och en fördelning av kostnaderna.</p><h3>Medlemmarnas inkomstnivå bör höjas </h3><p>Under början av detta år förhandlades nya kollektivavtal fram i nästan alla Jytys avtalsbranscher. Av de som svarat berättade hälften att de var nöjda med det nyaste kollektivavtalet i sin egen bransch och bara 10 % var missnöjda. Däremot var svarande ganska missnöjda med sin egen inkomstnivå. Helt eller delvis missnöjda med inkomstnivån var 57 % och 25 % var nöjda.</p><p>Gällande lokalt avtalande frågade vi om man varit nöjda med de lokala avtalen och om man borde öka lokalt avtalande på arbetsplatserna. En stor del av svarande (42 %) kunde inte ta ställning i saken, men bland dem som berättat sin åsikt fanns det klart fler som ansåg att man lyckats bra i de lokala avtalen. På samma sätt förhöll man sig mer positivt än negativt till en ökning av lokalt avtalande.</p><h3>Medlemsundersökningens bakgrundsinformation:</h3><ul><li><p>Jytys medlemsenkät besvarades av 4502 medlemmar. </p></li><li><p>Svarstiden för enkäten var 30.9-18.10.2020. </p></li><li><p>Av de som svarat var 90 % kvinnor. </p></li><li><p>44 % av svarande var 56 år eller äldre, 35 % 46-55 år, 15 % var 36-45 år och 6 % 26-35 år gamla.</p></li><li><p>Av de som svarat hade 53 % varit medlem längre än 16 år. 6-15 års medlemskap hade 28 % av svarande, 1-5 år 15 %. 4 % av svarande hade varit medlem under ett år.</p></li><li><p>84 % av de som svarat var heltidsanställda.</p></li><li><p>92 % var anställda tills vidare.</p></li><li><p>84 % av svarande hade som arbetsgivare en kommun, en samkommun eller ett aktiebolag ägt av en kommun, 2 % en församling, 3 % en stiftelse eller organisation, 8 % en annan privat arbetsgivare, 1 % staten och 2 % något annat än ovan nämnda.</p></li><li><p>76 % av de som svarat hör till tillämpningen av AKTA. </p></li></ul><p><strong>Bilagor:</strong></p><ul><li><p><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Jasentutkimus_2020_nettisivuille_FINAL.pdf" target="_blank"><strong>Sammandrag av resultaten</strong></a><strong> (pdf)</strong></p></li></ul><p><strong>Tilläggsinformation:</strong></p><p>Arbetsmarknadsforskare Mari Huuhtanen, tel. 050 546 8915, mari.huuhtanen@jytyliitto.fi </p><p><em>Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemskapets största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ikt-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></p><p><br></p> | 2020-11-23 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-24 14:11:07 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jyty4010_lowres_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jonna Voima | 203 |
<p><strong>Ammattiliitto Jytyn ylintä päätösvaltaa käyttävä
liittovaltuusto valitsi maanantaina 23. marraskuuta liiton uudeksi puheenjohtajaksi
Jytyn johtavana työmarkkinalakimiehenä toimineen Jonna Voiman. Puheenjohtajavaali
oli tiukka, sillä vastaehdokkaina olivat liittoa 10 vuotta johtanut Maija
Pihlajamäki sekä kaksi liiton palkkalistoilla olevaa toimihenkilöä:
Etelä-Suomen alueasiamies Kimmo Hollmén ja Länsi-Suomen alueasiamies Olli
Järvelä. </strong></p><p>Uudeksi puheenjohtajaksi valittu Jonna Voima (44) on
toiminut Jytyn edunvalvontaosastolla vuodesta 2006 alkaen, ensin
työmarkkinalakimiehenä ja vuodesta 2013 johtavana työmarkkinalakimiehenä. Ay-uran
Voima aloitti Tehyssä lakimiehen sijaisena vuonna 2004. Lisäksi hän on
työskennellyt kahdessa eri asianajotoimistossa lähinnä rikosjuttujen parissa ja
auskultoinut Loviisan käräjäoikeudessa.</p><p>Voima on koulutukseltaan Helsingin yliopistosta valmistunut
oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän asuu Porvoossa.   </p><p><strong>Painokelpoiset kuvat:</strong></p><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Voima_Jonna_Jyty_puheenjohtaja_uusi.jpg" target="_blank"><strong>Jonna Voima (jpg)<br></strong></a></li></ul><div><br></div><p><strong>Lisätietoja: </strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p>Jytyn viestintäjohtaja Kari Hietamäki, puh. 040 5020 115,
kari.hietamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat
kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa.
Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja
ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä
kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em></p><p><br></p> | 2020-11-22 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-25 06:05:42 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Voima_Jonna_Jyty_puheenjohtaja_uusi_netti.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Seija Hovi-Kuikko Lappeenrannasta – liittohallitukseen uusia jäseniä | 204 | <p><strong>Ammattiliitto Jytyn liittovaltuuston järjestäytymiskokouksessa maanantaina 23. marraskuuta valittiin valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, liittohallituksen jäsenet sekä yleisvarajäsenet. Samalla selvisi, ketkä nousevat liittovaltuustoon valtuustovaalien varasijoilta. </strong></p><p>Jytyn 37-jäsenisen liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin toisen kauden valtuutettu <strong>Seija Hovi-Kuikko</strong> Jyty Lappeenranta ry:stä. Hovi-Kuikko toimii ruokapalveluesimiehenä Saimaan tukipalvelut Oy:ssä. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin <strong>Ritva Perälä</strong> Jyty Kauhajoki ry:stä. Perälä toimii tietohallintoasiantuntijana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä.</p><p>Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin <strong>Jonna Voima</strong>, joka toimii asemansa perusteella myös liittohallituksen puheenjohtajana. </p><p>Liittohallituksen jäseniksi tulivat valituiksi Etelä-Suomen alueelta <strong>Kaisa Soininen</strong> Helsingistä (Jyty Metropoli ry) ja <strong>Niina Kankaanpää</strong> Turusta (VSSHP Jyty ry). Itä-Suomen alueelta valituiksi tulivat <strong>Tarja Marin-Hakkarainen</strong> Kuopiosta (Jyty Kuopio ry) ja <strong>Jarkko Timoskainen</strong> Joensuusta (Jyty Joensuun seutu ry).</p><p>Länsi-Suomen alueelta hallitukseen tulevat <strong>Päivi Alho</strong> Porista (Jyty Pori ry) ja <strong>Heli Rautanen</strong> Tampereelta (Jyty Pirkanmaa ry). Pohjois-Suomen alueelta valittiin <strong>Hanna Nikupaavo</strong> Kalajoelta (Jyty Kalajoki ry) ja <strong>Mirva Tahvanainen</strong> Kittilästä (Jyty Tunturi Lappi ry).</p><p>Lisäksi uudessa hallituksessa istuvat <strong>Vesa Toukkala</strong> Kurikasta (Maatalouslomittajat ry), <strong>Hannele Jurmu</strong> Oulusta (Jyty Oulun Seurakuntahenkilöstö ry) ja <strong>Olli-Pekka Kulju</strong> Turusta (Jyty Metropoli ry:n TYST-ammattiosasto).</p><ul><li><p><a href="/fi/jyty/Hallinto/Sivut/Liittohallitus.aspx" target="_blank"><strong>Liittohallituksen jäsenet</strong></a></p></li><li><p><a href="/fi/jyty/Hallinto/Sivut/Liittovaltuusto.aspx" target="_blank"><strong>Liittovaltuuston jäsenet</strong></a></p></li></ul><p><br>Lisätietoja: </p><p>Jytyn viestintäjohtaja Kari Hietamäki, puh. 040 5020115<br> Jytyn tiedottaja Tuomas Muhonen, puh. 040 6353644</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em><br> <br></p> | 2020-11-22 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-23 15:31:58 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Hovi-Kuikko_Seija_Jytyn_liittovaltuuston_puheenjohtaja_netti.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Till Jytys nya ordförande valdes Jonna Voima | 218 |
<p><span lang="SV-FI"><strong>Förbundsfullmäktige,
som använder fackförbundet Jyts högsta beslutanderätt valde måndagen 23
november till ny ordförande Jonna Voima som fungerat som ledande
arbetsmarknadsjurist. Ordförandevalet var jämt, för som motkandidater fanns
Maija Pihlajamäki som lett förbundet i 10 år samt två funktionärer på
förbundets lönelistor: Södra Finlands regionombudsman Kimmo Hollmén och Västra
Finlands regionombudsman Olli Järvelä.</strong></span></p><p><span lang="SV-FI">Jonna Voima
(44), som valdes till ny ordförande, har verkat på Jytys
intressebevakningsavdelning sedan år 2006, först som arbetsmarknadsjurist och
från år 2013 som ledande arbetsmarknadsjurist. Voima inledde
fackföreningskarriären som vikarie för en jurist i Tehy år 2004. Dessutom har
hon arbetat på två olika advokatbyråer främst med brottsfall och askulterat vid
Lovisa tingsrätt.</span></p><p><span lang="SV-FI">Voima är
till utbildningen utexaminerad juris kandidat från Helsingfors universitet och
vicehäradshövding. Hon bor i Borgå.</span></p><p><span lang="SV-FI"><strong>Tilläggsinformation:
</strong></span></p><p><span lang="SV-FI">Jytys ordförande
Jonna Voima, tel. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</span></p><p><span lang="SV-FI">Jytyn kommunikationsdirektör
Kari Hietamäki, tel. 040 5020 115, kari.hietamaki@jytyliitto.fi</span></p><p><span lang="SV-FI"><em>Jyty är
ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer
och församlingar. Medlemskapets största branscher är sekreterar-,
administrations-, specialist- och ikt-arbete, ungdoms- och organisationsarbete,
social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt fostran och
utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em><br></span></p><p><br><span lang="SV-FI"></span></p> | 2020-11-22 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-24 13:50:27 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Voima_Jonna_Jyty_puheenjohtaja_uusi_netti.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Till ordförande i Jytys förbundsfullmäktige valdes Seija Hovi-Kuikko från Villmanstrand – nya medlemmar till förbundsstyrelsen | 219 | <p><strong>Vid det konstituerande mötet för fackförbundet Jyts förbundsfullmäktige måndagen 23 november valdes fullmäktiges ordförande och vice ordförande, förbundsstyrelsens medlemmar samt suppleanter. Samtidigt blev det klart vilka som steg till förbundsfullmäktige från fullmäktigevalets reservplatser.</strong></p><p>Till ordförande för Jytys 37-hövdade förbundsfullmäktige valdes andra periodens fullmäktige <strong>Seija Hovi-Kuikko</strong> från Jyty Villmanstrand rf. Hovi-Kuikko verkar som kostserviceförman vid Saimaan tukipalvelut Oy. Till fullmäktiges vice ordförande valdes <strong>Ritva Perälä</strong> från Jyty Kauhajoki rf. Perälä arbetar som dataadministrationsspecialist vid Sydösterbottens grundserviceaffärsverkssamkommun.</p><p>Till förbundets nya ordförande valdes <strong>Jonna Voima</strong>, som på basen av sin position också fungerar som förbundsstyrelsens ordförande.</p><p>Som medlemmar i förbundsstyrelsen valdes från Södra Finlands region <strong>Kaisa Soininen</strong> från Helsingfors (Jyty Metropoli rf) och <strong>Niina Kankaanpää</strong> från Åbo (VSSHP Jyty rf). Från Östra Finlands region valdes <strong>Tarja Marin-Hakkarainen</strong> från Kuopio (Jyty Kuopio rf) och <strong>Jarkko Timoskainen</strong> från Joensuu (Jyty Joensuu region rf).</p><p>Från Västra Finlands region kommer till styrelsen <strong>Päivi Alho</strong> från Björneborg (Jyty Björneborg rf) och <strong>Heli Rautanen</strong> från Tammerfors (Jyty Birkaland rf). Från Norra Finlands region valdes <strong>Hanna Nikupaavo</strong> från Kalajoki (Jyty Kalajoki rf) och <strong>Mirva Tahvanainen</strong> från Kittilä (Jyty Tunturi Lappi rf).</p><p>Dessutom sitter i den nya styrelsen <strong>Vesa Toukkala</strong> från Kurikka (Lantbruksavbytarna rf), <strong>Hannela Jurmu</strong> från Uleåborg (Jyty Uleåborgs Församlingspersonal rf) och <strong>Olli-Pekka Kulju</strong> från Åbo (Jyty Metropoli rf:s TYST-yrkesavdelning).</p><ul><li><p><a href="/fi/jyty/Hallinto/Sivut/Liittohallitus.aspx"><strong>Förbundsstyrelsens medlemmar</strong></a></p></li><li><p><a href="/fi/jyty/Hallinto/Sivut/Liittovaltuusto.aspx"><strong>Förbundsfullmäktiges medlemmar</strong></a><br><br></p></li></ul><p>Tilläggsinformation: </p><p>Jytys kommunikationsdirektör Kari Hietamäki, tel. 040 5020115<br> Jytys pressekreterare Tuomas Muhonen, tel. 040 6353644</p><p><em>Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemskapets största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ikt-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></p><p><br></p> | 2020-11-22 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-24 13:56:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Hovi-Kuikko_Seija_Jytyn_liittovaltuuston_puheenjohtaja_netti.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Pääkaupunkiseutu on siirtynyt koronaepidemian leviämisvaiheeseen – koronakoordinaatioryhmä linjasi uusista rajoituksista ja suosituksista | 175 | <p>Koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan 19.11.2020,
että pääkaupunkiseutu on siirtynyt koronaepidemian leviämisvaiheeseen,
vaikka kaikki vaiheen kriteerit alueella eivät täyty. Ryhmä linjasi
uusista suosituksista ja rajoituksista epidemian leviämisen
hillitsemiseksi. Etupainotteisilla linjauksilla reagoidaan epidemian
leviämisen uhkaan. Määräaikaisia suosituksia ja rajoituksia jatketaan
tarvittaessa.<br></p><p>Pääkaupunkiseudulla koronaepidemiatilanne on viime päivinä kehittynyt
huolestuttavasti. Myös tilanne muualla Euroopassa antaa aihetta
erityiseen tarkkaavaisuuteen. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä
on ennakkovalmistellut uusia suosituksia ja toimenpiteitä, jotka voidaan
ottaa nopeasti käyttöön. Valmistelu on tehty epidemiologiseen
tilannekuvaan perustuen ja kokonaisarviointia käyttäen. </p><p>Tartuntoja ilmenee tällä hetkellä erityisesti kodeissa ja lähipiirin
sosiaalisissa kontakteissa, yksityisissä juhlissa ja tilaisuuksissa,
työpaikoilla sekä harrastuksissa. Kouluissa ja päiväkodeissa on enemmän
altistustilanteita, mutta vähemmän varsinaisia jatkotartuntoja. Koska
vain noin puolet tartuntojen lähteistä voidaan tällä hetkellä jäljittää,
on tarpeen rajoittaa sosiaalisia kontakteja laajemmin täsmätoimien
lisäksi. </p><h3>Aikuisten harrastustoiminta</h3><p>Kaupunkien hallinnoimissa sisätiloissa tapahtuva yli 20-vuotiaiden
joukkue- ja kontaktilajien harrastustoiminta keskeytetään 23.11.2020
alkaen kolmeksi viikoksi. Myöskään aikuisten harrastusjoukkueiden
välisiä otteluita, kilpailuita tai alueellista sarjatoimintaa ei
järjestetä samana ajanjaksona. Yksityisten toimijoiden suositellaan
noudattavan samoja rajoituksia. Lisäksi suositellaan, että kaikki
aikuisten harrastukset suoritetaan toistaiseksi vain omassa
harrastusryhmässä.</p><p>Kaupungit lähettävät seuroille asiasta tarkemmat ohjeet ja
peruuttavat aikuisten harrastustoiminnan joukkue- ja kontaktilajien
vuorot ko. ajalta.</p><p>Rajoitukset eivät koske yksilö- ja ryhmälajien maajoukkuetoimintaa,
SM-tason ja I-divisioonan tasoista kilpailutoimintaa ja kansainväliselle
huipulle tähtäävää ammattimaista harjoittelua. Rajoitus ei koske
toimintaa, jossa osallistujien turvavälit säilyvät tosiasiallisesti koko
harjoituksen ajan.</p><h3>Yleisötilaisuuksien järjestäminen</h3><p>Kaupungit, THL ja HUS linjasivat, että sisätiloissa järjestettävien
yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä tulisi rajoittaa 20 henkeen
pääkaupunkiseudulla 23.11.2020 alkaen kolmeksi viikoksi. Päätöksen
asiassa tekee Etelä-Suomen aluehallintovirasto.<br></p><h4></h4><ul><li><strong><a href="https://www.avi.fi/web/avi/-/yli-20-hengen-yleisotilaisuudet-ja-yleiset-kokoukset-kielletaan-helsingin-ja-uudenmaan-sairaanhoitopiirin-alueella-23-11-13-12-2020-etela-suomi-" target="_blank">Lue aluehallintoviraston päätös (www.avi.fi)<br><br></a></strong></li></ul><h3>Yksityistilaisuuksien järjestäminen</h3><p>Koronakoordinaatioryhmä kehottaa edelleen 13.11.2020 linjauksensa
mukaisesti noudattamaan harkintaa ja pidättyväisyyttä
yksityistilaisuuksien järjestämisessä ja suosittelee, ettei yli 10
hengen yksityistilaisuuksia toistaiseksi järjestetä lainkaan. Suositus
koskee myös syksyn ylioppilasjuhlia, perhe- ja sukutilaisuuksia ja
joulun ajan juhlia. </p><h3>Julkiset tilat</h3><p>Julkisten tilojen osalta aiemmin tehtyjen rajoitusten lisäksi
uimahallien kävijämäärää rajoitetaan puoleen ja pukukaapeista puolet
suljetaan. Lisäksi kirjastoissa vähennetään opintosalien paikkoja
23.11.2020 alkaen toistaiseksi.</p><h3>Toisen asteen opetus</h3><p>Toisen asteen etäopetuksen vuorottelua lisätään toistaiseksi. </p><h3>Kasvomaskien käyttö</h3><p>Koordinaatioryhmä suosittelee kasvomaskin käyttöä kaikille
läsnätyössä oleville kaikissa kohtaamisissa ja työpaikalla liikuttaessa.
Suositus koskee niin yksityisen kuin julkisen sektorin työpaikkoja.</p><p>Varhaiskasvatuksen henkilöstölle suositellaan kasvomaskin käyttöä
sisätiloissa mahdollisuuksien mukaan. Maskin käyttöä suositellaan
erityisesti työssään eri paikoissa kiertäville henkilöille kuten
sijaisille, päiväkotiapulaisille, päiväkodin johtajille,
työharjoittelijoille ja työssäoppijoille. </p><p>Kasvomaskien käyttösuositus annettiin myös yläkouluun.
Yläkoululaisille kaupungit tarjoavat maskit, mutta myös omia
kasvomaskeja voi käyttää.</p><p>Suositukset tulevat voimaan 23.11.2020. Pääkaupunkiseudun kunnat
hankkivat kasvomaskit työntekijöilleen ja niitä ryhdytään toimittamaan
työpisteisiin mahdollisimman pian. Myös omaa kasvomaskia voi käyttää.
Kasvomaskisuosituksia ei tarvitse noudattaa, jos sille on terveydellinen
este.</p><h3>Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä valmistelee paikallista päätöksentekoa</h3><p>Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen
aluehallintovirasto perustivat pääkaupunkiseudun
koronakoordinaatioryhmän 10. syyskuuta 2020. Sosiaali- ja
terveysministeriön alueellista toimintamallia soveltavan ryhmän
tavoitteena on vahvistaa yhteistä tilannekuvaa sekä koordinoida ja
valmistella alueellisia ja paikallisia toimia.</p><p>Ylimmästä johdosta koostuva ryhmä vastaa yhteisen tilannekuvan
pohjalta päätöksenteon valmistelusta ja koordinaatiosta. Päätökset tekee
jokainen toimija oman toimivaltansa puitteissa. Ryhmä tiivistää
pääkaupunkiseudulla koko koronakriisin ajan jatkunutta yhteistyötä.</p><p>Helsingin kaupungilla on vastuu ryhmän toiminnan organisoinnista.</p><h4>Lisätietoja:</h4><ul style="list-style-type:disc;"><li><h4><a href="https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi" target="_blank">Helsinki – ajankohtaista koronasta</a></h4></li><li><h4><a href="https://www.hel.fi/helsinki/korona-fi/koronaneuvonta/paakaupunkiseudun-koronakoordinaatioryhma/" target="_blank">Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä</a></h4></li><li><h4><a href="https://www.helsinkikanava.fi/fi/" target="_blank">Helsinkikanava</a></h4></li><li><h4><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19" target="_blank">THL: Ajankohtaista koronaviruksesta</a></h4></li></ul><div><br></div><div><br></div> | 2020-11-19 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-20 10:15:14 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/ala-aula-netti.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ministerit Andersson ja Saarikko: Talousarvioesityksen täydennyksillä turvataan laadukasta oppimista ja edistetään yhteiskunnallista osallisuutta | 164 |
<p>Hallitus antoi 19. marraskuuta esityksensä vuoden 2021 talousarvioesityksen
täydentämisestä. Esitykseen sisältyy rahoitusta koulutuksen
tulevaisuusinvestointeihin ja yleisten kirjastojen toiminnan kehittämiseen.</p><p>Rahoitusta kohdennetaan ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien
palkkaamiseen 150 miljoonaa euroa vuoteen 2022 mennessä. Lisäresurssilla
kasvatetaan lähiopetuksen määrää laadukkaan oppimisen turvaamiseksi.
Lukiokoulutuksen laadun kehittämiseksi käynnistetään laatuohjelma ja
tarkoitukseen kohdennetaan 15 miljoonaa euroa.</p><p>– Hyvä ammatillinen koulutus on keskeistä, jotta Suomen työllisyyttä ja
osaamista voidaan vahvistaa kestävästi. Laadukas koulutus taas onnistuu vain,
kun opettajia on tarpeeksi ja heillä on mahdollisuus keskittyä työhönsä ja
opiskelijoihinsa, opetusministeri Li Andersson sanoo.</p><p>Jatkuvaan oppimiseen panostetaan 40 miljoonaa euroa. Rahoitus kohdennetaan
erityisesti työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen, heikkojen perustaitojen
omaavien osaamisen vahvistamiseen sekä ikääntyneiden työllistymisen
helpottamiseen.</p><p>– Panostukset sivistykseen, ihmisten hyvinvointiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin
tarjoavat suomalaisille turvaa ja tulevaisuuden näkymää koronaepidemian
keskellä. Korkeakoulut ovat lähteneet aktiivisesti mukaan jatkuvan oppimisen
edistämiseen, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa.</p><p>– Nykymaailmassa yksikään ammatti ei pysy muuttumattomana läpi yhden ihmisen
työuran. Osaamisen päivittäminen koskettaa meistä jokaista ja meidän vakaa
tavoitteemme on tehdä siitä mahdollisimman helppoa ja palkitsevaa, ministeri
Andersson jatkaa.</p><p>Poikkihallinnollisen liikkumisohjelman ja liikuntapoliittisen
koordinaatioelimen sekä liikkuva koulu -ohjelman laajentamiseen osoitetaan 5
miljoonaa euroa. Lisäksi etsivän nuorisotyön laajentamiseen osoitetaan 4,5
miljoonaa euroa.</p><h3>Kirjastoille
vahvempi rooli osallisuuden edistäjinä</h3><p>Yleisten kirjastojen toiminnan vahvistamiseen osoitetaan miljoona euroa.
Määrärahalla kehitetään kirjastojen roolia osallisuuden ja osallistumisen sekä
yhteiskunnallisen vuoropuhelun areenoina. Tavoitteena on kehittää yleisiä
kirjastoja fyysisinä ja virtuaalisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina
lisäämällä kansalaisten ja erityisesti päättäjien välistä
vuorovaikutusta. </p><p>Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnalliseen demokratiakehitykseen
parantamalla kansalaisten tiedonsaantia ja vaikuttamismahdollisuuksia paikallisen,
alueellisen, valtakunnallisen ja EU-tason päätöksenteossa.</p><p>– Ajassamme tarvitaan myös toimia kansalaisten ja päättäjien välisen
vuoropuhelun lisäämiseksi. On torjuttava ohi puhumista ja tahallista
väärinymmärrystä. Suomalaisen sivistyksen ja tiedonsaannin keskeistä
kivijalkaa, koko maan kattavia yleisiä kirjastoja lähdetään kehittämään
osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi, ministeri Saarikko
sanoo.</p><p>Täydentävä talousarvioesitys vuodelle 2021 käsitetiin valtioneuvoston
istunnossa 19. marraskuuta 2020. Hallituksen esitys vuoden 2021 täydentäväksi
talousarvioksi julkaistaan <a href="https://budjetti.vm.fi/" target="_blank"><strong>budjetti.vm.fi</strong></a>-sivustolla
sen jälkeen.</p><p><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-taydennyksista-vuoden-2021-talousarvioesitykseen" target="_blank">Ministerit Andersson ja Saarikko: Talousarvioesityksen täydennyksillä turvataan laadukasta oppimista ja edistetään yhteiskunnallista osallisuutta</a></h4></li></ul></span><br></p> | 2020-11-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-19 12:53:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/budjetti-2021.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Lisävaroja työhyvinvointiin, työttömyysturvaan, lasten ja nuorten palveluihin sekä rokotetutkimukseen | 165 |
<p>Hallitus on antanut vuoden 2021 täydentävän talousarvion. Hallitus ehdottaa
sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle 135 miljoonaa euroa
lisämäärärahoja. Kokonaisuudessaan STM:n hallinnonalan määrärahat vuonna 2021
olisivat näin ollen 17,74 miljardia euroa.</p><p>STM:n hallinnonalan määrärahoja kohdennetaan muun muassa työelämän ja
työhyvinvoinnin parantamiseen, työttömyysturvaan, lasten ja nuorten
palveluihin, rokotetutkimukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
tiedonhallintaan.</p><h3>Lisävaroja
työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen</h3><p>Hallitus ehdottaa työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmalle 6
miljoonan euron lisäystä. Ohjelma tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja
teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä
työelämäinnovaatioiden luomiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä
Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman
paras työhyvinvointi.</p><p>Työkykyohjelman valtionavustushankkeiden toimeenpanoon sekä työttömien
sähköisen itsearviointipalvelun kehittämiseen hallitus ehdottaa 1,4 miljoonan
euron lisäystä. Toimiva kuntoutus sosiaali- ja terveydenhuollossa -hankkeelle
hallitus ehdottaa 4 miljoonaa euroa.</p><h3>Työttömyysturvan
väliaikaisia poikkeuksia jatketaan</h3><p>Hallitus ehdottaa, että työttömyysturvalainsäädännön väliaikaisia
poikkeuksia jatketaan joiltain osin  vielä maaliskuun 2021 loppuun saakka.
Yrittäjien työttömyysturvaoikeuteen ja työttömyysturvan suojaosan korottamiseen
liittyvien jatkojen vuoksi työttömyysturvamomenteille hallitus ehdottaa
yhteensä 56,4 miljoonan euron lisäystä.</p><h3>Lasten ja nuorten
palveluista entistä parempia</h3><p>Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan hallitus ehdottaa 16 miljoonan
euron lisäystä. Ohjelmassa kehitetään muun muassa perhekeskuksia ja varhaista
tukea arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen päihde- ja
mielenterveyspalveluita sekä lastensuojelua.</p><h3>Covid-19-testien
korvaus sairaanhoitovakuutuksesta</h3><p>Hallitus ehdottaa, että covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien testien
korvaustason väliaikaiseen korotukseen sairausvakuutuksesta kohdennetaan 45
miljoonaa euroa. Korvaus voitaisiin maksaa tutkimuksen tehneelle
palveluntuottajalle myös tilanteessa, jossa tutkimuksen omavastuuosuuden olisi
maksanut vakuutetun sijasta hänen työnantajansa. Samalla myös korvaustaksaa
ehdotetaan korotettavaksi.</p><h3>Rokotetutkimukselle
oma keskus</h3><p>Hallitus ehdottaa rokotetutkimuskeskuksen yhtiöittämiseen 8 miljoonan euron
määrärahaa. Uusi yhtiö olisi valtioenemmistöinen yhtiö, jolla olisi
erityistehtävä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin hallitus
ehdottaa 0,65 miljoonan euron lisäystä. Tällä kompensoitaisiin
rokotetutkimuskeskuksen perustamisesta aiheutuvaa tulonmenetystä.</p><h3>Sosiaali- ja
terveydenhuollon tiedonhallinta</h3><p>Hallitus ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen
tiedonhallinnan menoihin yhteensä 23,8 miljoonaa euron lisäystä. Lisäyksestä
3,8 miljoonaa euroa kohdennetaan asiakastietojen sähköiseen käsittelyyn ja siitä
annetun lain muutoksiin ensi vuonna. Lisäyksestä 20 miljoonaa euroa on
DigiFinland Oy:n pääoman tuloutuksesta aiheutuvaa määrärahalisäystä. Tällä
voidaan turvata DigiFinland Oy:ltä hankittava sosiaali- ja terveydenhuollon
tiedonhallinnan kehitystyö.</p><p>Sosiaali- ja terveysalan kasvustrategian toteutukseen hallitus ehdottaa 1,5
miljoonan euron euron lisäystä.</p><h3>Laitokset ja
virastot</h3><p>Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintamenoihin hallitus
ehdottaa 12,3 miljoonan euron lisäystä. Tarve aiheutuu muun muassa
työttömyysasteen noususta ja sitä kautta valtion kokonaan rahoittamien
sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen kasvusta. Lisäyksestä 3,5
miljoonaa euroa aiheutuu perhevapaauudistuksen vaatimista
järjestelmämuutoksista ja 5,3 miljoonaa euroa etuusohjelmien ja
asiointipalvelun kehittämisestä.</p><p>Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenoihin hallitus
ehdottaa kahden henkilötyövuoden ja 140 000 euron lisäystä. Tarve aiheutuu
sote-tietojärjestelmien valvonnan kehittämisestä. </p><p>
Työsuojelun aluehallintoviraston
toimintamenoihin ehdotetaan 0,975 miljoonan euron lisäystä 15 uuden
työsuojelutarkastajan viran perustamisen kuluihin.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/lisavaroja-tyohyvinvointiin-tyottomyysturvaan-lasten-ja-nuorten-palveluihin-seka-rokotetutkimukseen" target="_blank">Lisävaroja työhyvinvointiin, työttömyysturvaan, lasten ja nuorten palveluihin sekä rokotetutkimukseen</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-11-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-19 12:57:58 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/budjetti-2021.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat | 166 |
<p>Hallitus esittää, että lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen sekä
TE-toimistojen toimintaan liittyviä lakimuutoksia jatketaan osittain.
Väliaikaisten muutosten tavoitteena on turvata lomautettujen ja yrittäjien toimeentuloa
sekä helpottaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä koronaviruspandemian
pitkittyessä.</p><p>Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 19.11.2020. Aiemmin tehdyt
väliaikaiset lakimuutokset ovat tällä hetkellä voimassa vuoden 2020 loppuun, ja
nyt jatkettaisiin osaa niistä. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021
täydentävään talousarvioesitykseen.</p><h3>Opiskelu ei vaikuta
lomautetun työttömyysturvaan</h3><p>Lomautetut ovat voineet väliaikaisesti opiskella päätoimisesti ilman, että
se vaikuttaa työttömyysetuuteen. Hallitus esittää, että lakimuutoksen
voimassaoloa jatketaan 31.12.2021 asti. Muutos koskee lomautettuja, joiden
lomautus on alkanut 16.3.2020 tai sen jälkeen.</p><p>Muutos helpottaa työn ohella opiskelevan lomautetun työttömyysetuuden
hakemista ja saamista lomautusajalta, kun TE-toimisto ei arvioi opintojen sivu-
tai päätoimisuutta.</p><h3>Yrittäjä voi saada
työmarkkinatukea maaliskuun loppuun asti</h3><p>Yrittäjät ovat voineet saada väliaikaisesti työmarkkinatukea, jos
päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronaviruspandemian takia.
Hallitus esittää, että säännöksen voimassaoloa jatketaan 31.3.2021 asti.</p><p>Työmarkkinatuen maksaminen edellyttää, että henkilö ilmoittautuu
työnhakijaksi TE-toimistoon ja TE-toimisto antaa hänen oikeudestaan
työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle. Kela on maksanut
työmarkkinatukea yhteensä noin 42 500 yrittäjälle huhti-syyskuussa 2020.</p><h3>TE-toimistojen
tehtävien hoitamiseen joustoa ruuhkien välttämiseksi</h3><p>TE-toimistot ovat voineet koronaviruspandemian takia järjestää työnhakijan
määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on
järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne
ovat erityisen tarpeellisia. Hallitus esittää, että muutoksen voimassaoloa
jatketaan 31.1.2021 asti.</p><p>Lisäksi 31.1.2021 asti jatketaan säännöstä, jonka mukaan työtön työnhakija
ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen työllistymissuunnitelman toteuttamisen
laiminlyönnin takia.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/valiaikaiset-laajennukset-lomautettujen-ja-yrittajien-tyottomyysetuuteen-jatkuvat" target="_blank">Väliaikaiset laajennukset lomautettujen ja yrittäjien työttömyysetuuteen jatkuvat</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-11-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-19 13:04:08 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tyottamyysturvalaajennus.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus esittää työttömyysturvalain väliaikaisia poikkeuksia jatkettavaksi 31.3.2021 asti | 167 |
<p>Hallitus esittää, että osaa vuoden 2020 loppuun voimassa olevista
työttömyysturvan poikkeussäännöksistä jatkettaisiin maaliskuun 2021
loppuun. </p><p>Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa
työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian
taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman
alueellisen liikkuvuuden tukemista jatkettaisiin esitetyillä lakimuutoksilla. </p><p>Omavastuupäiviä, työssäoloehtoa ja enimmäisaikaa koskevia poikkeuksia ei
esitetä jatkettavaksi, joten ne päättyvät vuoden vaihteessa. Vuoden vaihteen
jälkeen työttömyyden alun omavastuuajalta ei enää makseta työttömyysetuutta,
työssäoloehdon täyttämiseen vaaditaan tavanomaiset 26 kalenteriviikkoa
työssäoloehdon täyttävää työtä ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa taas
kulua.</p><h3>Etuushakemusten
käsittelyn kevennystä esitetään jatkettavaksi</h3><p>Työttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja
siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.4.2021. Myös
yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen
jatkettaisiin. <br>
</p><h3>Työttömyysetuutta
voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkona</h3><p>Työttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen
perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen
kahden kuukauden sijaan. </p><h3>Työttömyysturvan
suojaosan korotusta jatkettaisiin</h3><p>Työttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon
kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) maaliskuun
2021 loppuun.</p><h3>Liikkuvuusavustuksen
matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynä</h3><p>Liikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa
kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto
työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan.
Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta
etäisyydeltä työn takia.</p><p>Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa 31.3.2021 asti.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-esittaa-tyottomyysturvalain-valiaikaisia-poikkeuksia-jatkettavaksi-31.3.2021-asti" target="_blank">Hallitus esittää työttömyysturvalain väliaikaisia poikkeuksia jatkettavaksi 31.3.2021 asti</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-11-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-19 13:07:49 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/te-palvelut.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty mukana Hyvä Joulumieli -keräyksessä ja haastaa myös muut mukaan | 147 |
<p><strong>Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin
Lastensuojeluliiton perinteinen Hyvä Joulumieli -keräys käynnistyy tänä vuonna
19.11. Jyty lahjoittaa Hyvä Joulumieli -keräykseen kunkin nykyisen liittovaltuuston jäsenen (43)
ja liittohallituksen jäsenen (12) sekä jokaisen työntekijän (55) osalta yhden
50 euron arvoisen lahjakortin, eli yhteensä 5 500 euroa. Jyty haastaa myös
muut STTK:laiset liitot ja Jytyn jäsenyhdistykset mukaan hyvä joulumieli -keräykseen.</strong></p><p>Keräyksen tuotolla hankitaan kotimaan vähävaraisille
lapsiperheille 50 euron arvoisia ruokalahjakortteja, joilla ne voivat ostaa
ruokaa joulupöytään. Keräys on toteutettu yhteistyössä Ylen kanssa. </p><p>Lahjakortit annetaan lapsiperheille, joissa on työttömyyden,
lomautusten, sairauksien, matalan tulotason tai muun kriisin vuoksi
taloudellisia vaikeuksia. Korttia ei voi anoa eikä hakea, vaan se on lahja
perheelle. MLL:n ja SPR:n paikallisyhdistykset ja -osastot tekevät yhteistyötä
paikallisen sosiaalitoimen, diakoniatyön ja neuvoloiden kanssa perheiden
löytämiseksi. </p><p>Lahjakortin saajista päättävät Suomen Punaisen Ristin
paikallisosastot ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistykset
yhteistyössä neuvoloiden, sosiaalitoimen tai seurakuntien diakoniatyön kanssa. </p><h4>Lue lisää Hyvä Joulumieli -keräyksen yrityslahjoituksista:</h4><ul><li><h4><a href="https://hyvajoulumieli.fi/yrityslahjoitukset/" target="_blank">https://hyvajoulumieli.fi/yrityslahjoitukset/</a></h4></li></ul><div><br></div> | 2020-11-16 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-17 14:54:08 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/hyva_joulumieli_2020.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Mielipidekirjoitus: Välinehuoltajat ja laitoshuoltajat estävät koronan leviämisen huolehtimalla potilasturvallisuudesta | 134 |
<p>Koronavuoden aikana on keskusteltu paljon terveydenhuollon
ammattilaisten työstä ja jaksamisesta, jolloin huomio on keskittynyt pääasiassa
vain hoitoalaan. Julkis- ja yksityisalojen ammattiliitto Jyty haluaa muistuttaa,
että koronan nujertamiseksi tarvitaan monia muitakin terveydenhuollon
ammattilaisia ja kokonaisuuden kannalta jokaisen työ on tärkeää. </p><p>Haluamme nostaa esiin erityisesti välinehuoltajat ja
laitoshuoltajat, joiden keskeisenä työtehtävänä on vastata potilasturvallisuudesta,
jotta mm. koronatartunnoilta vältytään eikä korona pääse leviämään. </p><p>Välinehuoltajat huolehtivat sairaanhoidossa käytettävien instrumenttien
pesusta, desinfioinnista, toimintakunnon tarkistuksesta ja steriilien
välinepakkausten valmistamisesta. Välinehuoltajia työskentelee esimerkiksi
sairaaloiden ja terveyskeskusten välinehuoltokeskuksissa, leikkaussaleissa,
laboratorioissa ja lääkäriasemilla sekä hammashuollossa.  Laitoshuoltajan työtehtäviin sosiaali- ja
terveydenhuollon eri yksiköissä kuuluu puolestaan puhtaanapito, ruokahuolto ja
avustus- ja palvelutehtävät.</p><p>Välinehuoltaja huoltaa mm. kalliita instrumentaatioita,
kuten esimerkiksi kalliin henkilöauton verran maksavia taipuisia tähystimiä ja
robottivälineistöä. Olisi täysin kestämätön tilanne, että esimerkiksi
leikkaussali olisi toimenpiteen jälkeen jätetty siivoamatta tai leikkauksessa
käytettyjä instrumentteja ei olisi puhdistettu asianmukaisesti seuraavaa
leikkausta varten. Nämä työt ovat fyysisesti raskaita, tarkkuutta vaativia ja työtä
tehdään potilasturvallisuus edellä. </p><p>Välinehuoltajien ja laitoshuoltajien työtä tulee arvostaa ja
vaativan työn tulee näkyä palkkauksessa nykyistä selvästi paremmin. Kuntatyönantajien
tilasto lokakuulta 2019 kertoo, että välinehuoltajia on kuntapuolella töissä 1270
työntekijää, joista naisia on 92 %. Tehtäväkohtainen palkka on 1994 € ja
kokonaispalkka on 2326 €. Laitoshuoltajien määrä kunta-alalla on 5987, joista
naisia on 95 %. Tehtäväkohtainen palkka on 1915 € ja kokonaispalkka 2285 €. Koulutuksena
on perus- ja ammattitutkinto, jonka lisäksi täytyy kouluttaa itseään työn
ohella, koska työ muuttuu koko ajan.</p><p><strong>Anne Kröger</strong><br>
välinehuoltaja, Servica Oy<br>
Jytyn sosiaali- ja terveysalan ammattialatyöryhmän jäsen</p><p><strong>Heli Merta </strong><br>
alueasiamies <br>
Julkis- ja yksityisalojen ammattiliitto Jyty ry </p><p><br></p> | 2020-11-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-16 09:38:08 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_sote_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät videolla | 123 | <p>Jytyn uuden liittovaltuuston järjestäytymiskokous pidetään 23.–24.11. Vantaalla Clarion Aviapolis -hotellissa. Kokouksessa valitaan ensimmäisenä päivänä mm. liiton puheenjohtaja seuraavaksi neljäksi vuodeksi. <br></p><p>Ehdokkaita on kaikkiaan neljä: nykyinen puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong>, johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong>, alueasiamies <strong>Kimmo Hollmén</strong> ja alueasiamies <strong>Olli Järvelä</strong>. <span style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Ehdokkaat esittäytyvät videoilla, jotka ovat katsottavissa Jytyn YouTube-kanavalla.</span></p><p><span style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">K</span><span style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">atso videot YouTubessa: </span><strong style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;"><a href="https://www.youtube.com/user/JytyVideot" target="_blank">YouTube</a></strong></p><p>Tutustu myös ehdokkaiden esittelyihin Jytyn nettisivuilla: <strong><a href="/fi/ajankohtaista/liittovaltuusto2020/Sivut/default.aspx" target="_blank">Puheenjohtajaehdokkaat</a></strong><br></p><p><br></p> | 2020-11-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-16 07:07:57 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Jyty_uudet_bra¦êndikuvat_KEIKKA_kaikki_elementit.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Arviointineuvosto: sote-esityksen vaikutusarviot yrityksiin, julkisen talouteen ja Uudellemaalle osin puutteellisia | 81 |
<p>Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä pelastustoimen järjestämislait. Esityksen tavoitteista ja keskeisistä
esityksistä saa hyvän käsityksen, mutta vaikutusarviot ovat laadultaan
vaihtelevia. Vaikutukset yrityksiin, julkisen talouden kokonaisuuteen ja
Uudellemaalle kaipaisivat lisäpohdintaa.</p><p>Arviointineuvosto toteaa että, esityksen vaikutusarvioihin liittyy
poikkeuksellisen paljon epävarmuutta, koska tavoitteiden toteutuminen riippuu
lain toimeenpanosta, ja siitä miten hyvinvointialueet käytännössä tuottavat
palveluja. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota tähän esitykseen liittyvien
sosiaali- ja terveydenhuollon esitysten yhtenäiseen vaikutusarviointitapaan, jotta
yhteisvaikutuksista olisi mahdollisuus saada käsitys.</p><p>Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että kuntien, hyvinvointialueiden ja
valtion taloudellista asemaa on käsitelty monipuolisesti esitysluonnoksessa.
Esityksen perusteella saa hyvän käsityksen yksittäisistä muutoksista ja niiden
vaikutuksista, mutta julkisen talouden kokonaisvaikutuksista on vaikea saada
selkoa. Esityksessä tulisikin siksi koota yhteen keskeiset vaikutukset
julkiseen talouteen ja kuvata vaikutuksia myös julkisen talouden kestävyyteen.</p><p>Esityksellä on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia yrityksiin,
yhteiskunnallisiin yrityksiin ja järjestöihin. Esityksessä on selvitetty
keskeisiä yrityksiin vaikuttavia muutoksia, mutta yritysnäkökulman kuvaus on
jäänyt puutteelliseksi. Kokonaisulkoistusten mitätöinnistä ja irtisanomisista
palveluntuottajille aiheutuvien liiketoimintavaikutusten suuruusluokka tulisi
arvioida. Esityksessä tulisi myös arvioida suuntaa antavasti yksityisten
ostopalvelujen ja alihankintojen rajoitusten aiheuttamia vaikutuksia
yrityksille. Lisäksi palvelujentuottajille maksettavien investointikustannusten
ja mahdollisten sopimusrikkomusten korvausten kustannukset valtiolle tulisi
arvioida karkealla tasolla. <br>
 <br>
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on esityksen tärkein
keino tavoitteisiin pääsemiseksi. Uudenmaan erillisratkaisun piirissä asuu noin
kolmannes maan väestöstä, joten erillisratkaisulla on merkitystä suurelle
osalle kansalaisia. Arviointineuvoston näkemyksen mukaan Uudenmaan
erillisratkaisu voi sisältää osaoptimoinnin riskin, kun sama taho ei järjestä
perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtäviä.
Uudellemaalle koituvia yhteisvaikutuksia hyvinvointialueiden rahoitusmallista,
kuntien veropohjan muutoksista sekä yksityisten ostopalvelujen käytön
rajoittamisesta tulisi arvioida. Uudenmaan erillisratkaisun seurantaan tulee
kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen saatavuudesta, hoitoon pääsystä
ja kustannusten kehityksestä saadaan lain voimaantulon jälkeen käsitys.</p><p>Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa osittain
säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee,
että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen
esityksen antamista.   </p><ul><li><a href="https://vnk.fi/documents/10616/21117263/Lausunto+hyvinvointialueiden+perustamisesta+ja+sosiaali-+ja+terveydenhuollon+sek%c3%a4+pelastustoimen+uudistuksesta.pdf/b8ba22f2-7639-4d78-f380-f41784f2bc7a?t=1604926288611" target="_blank"><strong>Lausunto
hyvinvointialueiden perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen uudistuksesta</strong></a><br><br></li></ul><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/arviointineuvosto-sote-esityksen-vaikutusarviot-yrityksiin-julkisen-talouteen-ja-uudellemaalle-osin-puutteellisia" target="_blank">Arviointineuvosto: sote-esityksen vaikutusarviot yrityksiin, julkisen talouteen ja Uudellemaalle osin puutteellisia</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-11-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-10 07:29:23 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lainsaadanto_arviointineuvosto.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| JHL ja Jyty: Oulu syrjii lakossa olleita työntekijöitään ja yrittää murtaa lakko-oikeutta lahjakorteilla | 83 | <p><strong>Oulun
kaupunki on jakanut lahjakortteja kiitokseksi henkilöstölle, joka oli
töissä JHL:n ja Jytyn lakon aikana. Liitot ovat pöyristyneitä kaupungin
menettelystä. Toiminta on pahimman laatuista syrjintää ja selvä yritys
murtaa lakko-oikeutta.</strong></p><div class="release__PublicationContent-sc-6son67-0 liWhHr"><p>Oulun
kaupunki on työnantajana unohtanut, mitä tarkoittaa työntekijöiden
tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu. Se on tietoisesti rikkonut
useita lakeja jakaessaan ainoastaan lakkoihin osallistumattomille
työntekijöille lahjakortteja kiitokseksi siitä, että he ovat olleet
töissä eivätkä lakossa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty pitävät toimintaa
pahimman luokan syrjintänä ja tuomittavana yrityksenä murtaa
lakko-oikeutta.</p><p>Oulun toiminta rikkoo useita eri lakeja. Työntekijöiden
tasapuolisesti kohtelusta säädetään Suomen perustuslaissa,
työsopimuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. </p><p>− Tilanne on uskomaton. Julkisena työnantajana kaupungin velvollisuus
tasapuolisuuteen on erityisen korostunut. Yhdenvertaisessa kunnassa
kukaan ei joudu toista huonompaan asemaan ammattiyhdistystoiminnan tai
minkään muunkaan syyn perusteella. Syrjimätön kunta on parempi kunta
niin työntekijöille kuin kuntalaisille, JHL:n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine</strong> jyrähtää.</p><p>Ammatillinen yhdistymis- ja järjestäytymisvapaus on yksi
perusoikeuksista. Suomen perustuslain mukaan työntekijöillä on oikeus
osallistua ammattiliittonsa toimeenpanemaan työtaisteluun. Tämän
kansalaisvapauden käyttäminen ei saa johtaa työnantajan osoittamaan
syrjintään tai epäasialliseen kohteluun.</p><p>− Oulun kaupunki on toiminut työnantajana lainvastaisesti asettaessaan
eri ammattiliittoihin kuuluvat ja järjestäytymättömät eriarvoiseen
asemaan. Työtaisteluun osallistuminen ei missään olosuhteissa ole
perusteltu syy syrjinnälle, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki </strong>painottaa.</p><p>Yhdenvertaisuuslain mukaan työnantajan on edistettävä
työntekijöidensä yhdenvertaisuutta ja ehkäistävä työpaikoilla tapahtuvaa
syrjintää. Työsopimuslaissa edellytetään työnantajan kohtelevan
työntekijöitään tasapuolisesti.</p><p>Yhdenvertaisuuslain mukaisen syrjinnän kiellon mukaan ketään ei saa
syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen,
mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan,
perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.</p><p>Lisätietoja:</p><p><span><span>- Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, p. 0400 537 756</span></span><br>- Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772<br></p><p><br></p></div> | 2020-11-09 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-11-10 08:11:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_lainsaadanto_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työolobarometri 2019: Nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa | 84 |
<p>Digitalisaatio ja tietotyön yleistyminen heijastuvat työelämään.
Työolobarometrin 2019 mukaan kiire oli tavallinen osa palkansaajien työn arkea,
liki kolmasosa työskenteli päivittäin kiireen alaisena.</p><p>Aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes
puolet koki haitallista stressiä työssään. Myönteistä on, että suurin osa
palkansaajista koki työssään työn imua – innostusta, tarmokkuutta sekä työhön
uppoutumista. Tulokset käyvät ilmi 10.11.2020 julkaistusta työ- ja
elinkeinoministeriön työolobarometrista.</p><p>Työolobarometrissa kysyttiin työuupumuksen oireista ensimmäistä kertaa
vuonna 2019. Yleisimmin koettu työuupumuksen oire oli henkisen uupumuksen
kokemus eli krooninen väsymys, jota koki aina tai usein 12 prosenttia
palkansaajista ja joskus 37 prosenttia. Innottomuutta sekä
keskittymisvaikeuksia koki aina tai usein noin joka kymmenes ja joskus hieman
alle kolmasosa palkansaajista. Tunteiden hallinnan vaikeudet olivat koetuista
oireista harvinaisimpia.</p><p>Työuupumuksen oireet ovat yhteydessä kiireen kokemukseen, stressiin sekä
työn henkiseen rasittavuuteen. Naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin
miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Työuupumukset oireet
olivat tyypillisimpiä kunta-alalla. </p><p>- Nykytyöelämä vaatii tekijöiltään monella tapaa paljon enemmän kuin
aikaisemmin. Työurien pidentämisen näkökulmasta on keskeistä, että ihmiset
jaksavat työelämässä. Osaamista sekä työelämää kehittämällä voidaan edistää
niin työssä jaksamista kuin jatkamista, toteaa työministeri Tuula Haatainen.</p><p>Vaikka työ aika ajoin kuormittaa, palkansaajista valtaosa oli kokenut
työssään myönteistä työn imua. Vuonna 2019 suurin osa palkansaajista koki
innostusta (64 %) ja tarmokkuutta (63 %) työssään. Niin ikään yli puolet (56 %)
oli kokenut työhön uppoutumista. Sukupuolella, iällä tai sosioekonomisella
asemalla oli yllättävän vähän vaikutusta koettuun työn imuun. Yleisintä työn
imu oli kuntasektorilla.  </p><p>- Työntekijöiden kokema työnimu on hyvä esimerkki siitä, miten
työhyvinvointia on onnistuttu kehittämään ja samalla lisäämään työn
tuottavuutta. Työn imua kokevat työntekijät voivat paremmin ja ovat tuottavampia.
Tällä taas on merkittävä rooli organisaatioiden menestykselle, työministeri
Haatainen korostaa.</p><h3>Työelämän
segregaatio heijastuu työoloihin</h3><p>Työelämän segregaatio eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten
aloihin heijastuu myös työoloihin. Työolobarometrin mukaan naisilla on
järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna
miehiin. Naisilla työajat joustavat heikommin, työssä on enemmän haitallista
kiirettä, työn henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus
yleisempää kuin miehillä. Naiset olivat niin ikään tyytymättömämpiä palkkansa
kannustavuuteen kuin miehet. </p><p>- Sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä kaikissa oloissa, niin koronakriisin
aikana kuin sen jälkeen. Työolojen eriarvoisuus ei kuitenkaan ratkea hetkessä.
Tarvitsemme laaja-alaisia toimia. Päällimmäisenä mainittakoon
perhevapaauudistus, jonka yhtenä päätavoitteena on hoitovastuun tasaisempi
jakautuminen perheissä, summaa ministeri Haatainen. </p><p>Korona-aika ei näy vielä vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa. Barometrin
tulokset antavat kuitenkin kattavan kuvan siitä, miten palkansaajat kokivat
työelämän juuri ennen koronaa. </p><p>-  Koronavirus vauhdittaa työelämän rakennemuutoksia. Etätyöhön on
siirrytty, ja yleinen epävarmuus on lisääntynyt. Näitä muutoksia on syytä
tutkia tarkasti. Ensi vuoden työolobarometrissa korona-aika jo näkyy. Vuoden
2019 barometrin tulokset toimivat tärkeänä tarkastelupohjana seuraavan
työolobarometrin tuloksille, pohtii Haatainen. </p><h3>Mikä on
työolobarometri?</h3><p>Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka
seuraa työelämän laadun kehitystä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta.
Tutkimuksen vuoden 2019 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
yhteydessä elo- ja syyskuussa tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2019
tutkimukseen vastasi 1 555 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voi luotettavasti
yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla
sektoreilla.</p><ul><li><h4>
<a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6" aria-label="Siirry työolobarometriin tästä.. Avautuu uudessa välilehdessä" target="_blank">Siirry työolobarometriin tästä</a><br></h4></li><li><h4>
<a href="https://m.youtube.com/watch?v=3S4Aq3oC_CY" aria-label="Katso tilaisuus livenä VN:n Youtube-kanavalla.. Avautuu uudessa välilehdessä" target="_blank">Katso tilaisuus livenä VN:n Youtube-kanavalla.</a></h4></li></ul><div><br></div><div><br></div><div><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoolobarometri-2019-nykytyoelama-kuormittaa-henkisesti-aiempaa-useampaa" target="_blank">Työolobarometri 2019: Nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa</a></h4></li></ul></span><br></div><p><br></p> | 2020-11-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-10 14:04:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tyoolobarometri.png" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Arbetslivsbarometern 2019: Dagens arbetsliv belastar psykiskt allt fler | 85 | <p> Digitaliseringen och
det allt vanligare informationsarbetet återspeglas i arbetslivet. Enligt
arbetslivsbarometern 2019 var brådska en vanlig del av löntagarnas
vardag, nästan en tredjedel arbetade dagligen under brådska.<br><br> Allt
fler löntagare upplevde sitt arbete som psykiskt betungande och nästan
hälften upplevde skadlig stress i sitt arbete. Det är positivt att
största delen av löntagarna upplevde engagemang i arbetet – entusiasm,
handlingskraft och att man gick in i sitt arbete. Resultaten framgår av
arbets- och näringsministeriets arbetslivsbarometer som publicerades
10.11.2020.<br><br> År 2019 frågades det i arbetslivsbarometern för
första gången om symptom på utbrändhet. De vanligaste symptomen på
utbrändhet var upplevelsen av andlig trötthet, dvs. kronisk trötthet,
som alltid eller ofta upplevdes av 12 procent av löntagarna och ibland
av 37 procent. Brist på entusiasm och koncentrationssvårigheter
upplevdes alltid eller ofta av cirka var tionde och ibland av något
mindre än en tredjedel av löntagarna. Svårigheter att hantera känslor
var de mest sällsynta av de upplevda symtomen.<br><br> Symtomen på
utbrändhet har samband med upplevelsen av brådska, stress och arbetets
psykiska belastning. Kvinnor upplevde oftare symtom på utbrändhet än män
och tjänstemän oftare än arbetstagare. Symtomen på utbrändhet var mest
typiska inom kommunsektorn. <br><br> - Det nuvarande arbetslivet kräver
på många sätt mycket mer av arbetstagarna än tidigare. Med tanke på
förlängningen av tiden i arbetslivet är det viktigt att människorna
orkar i arbetslivet. Genom att utveckla kompetensen och arbetslivet kan
man främja arbetsmotivationen och fortsatt karriär, konstaterar
arbetsminister Tuula Haatainen.<br><br> Även om arbetet tidvis belastar,
hade en majoritet av löntagarna upplevt ett positivt engagemang i
arbetet. År 2019 upplevde största delen av löntagarna entusiasm (64 %)
och handlingskraft (63 %) i sitt arbete. Likaså hade över hälften (56 %)
upplevt att de gick in i sitt arbete. Kön, ålder eller socioekonomisk
ställning hade förvånansvärt liten inverkan på upplevt engagemang i
arbetet. Engagemang i arbetet var vanligast inom kommunsektorn.  <br><br> -
Engagemang i arbetet som arbetstagarna upplever är ett bra exempel på
hur man lyckats utveckla välbefinnandet i arbetet och samtidigt öka
arbetets produktivitet. De arbetstagare som upplever engagemang i
arbetet mår bättre och är produktivare. Detta å sin sida har en
betydande roll för organisationernas framgång, betonar arbetsminister
Haatainen. <br></p><h3> Segregation i arbetslivet återspeglas i arbetsförhållandena</h3><p>Könssegregation
i arbetslivet, dvs. fördelningen av arbetsmarknaden mellan
kvinnodominerade och mansdominerade branscher, återspeglas också i
arbetsförhållandena. Enligt arbetslivsbarometern har kvinnor
systematiskt sämre möjligheter att påverka i sitt arbete än män.
Kvinnornas arbetstid är mindre flexibel, arbetet inbegriper mer skadlig
brådska, arbetets psykiska belastning är större och upplevelsen av
fysiskt våld vanligare än för män. Kvinnorna var också mer missnöjda med
löneincitamentet än männen. <br><br> Jämställdheten mellan könen ska
främjas under alla förhållanden, både under coronakrisen och efter den.
Ojämlikheten i arbetsförhållandena löses dock inte på ett ögonblick. Vi
behöver omfattande åtgärder. Det viktigaste är familjeledighetsreformen,
vars huvudsakliga mål är en jämnare fördelning av vårdansvaret i
familjerna, sammanfattar minister Haatainen. <br><br> Coronakrisen syns
inte ännu i resultaten av arbetslivsbarometern 2019. Resultaten av
barometern ger dock en heltäckande bild av hur löntagarna upplevde
arbetslivet precis före coronakrisen. <br><br> - Coronaviruset påskyndar
omvälvningarna i arbetslivet. Anställda har övergått till distansarbete
och den allmänna osäkerheten har ökat. Dessa förändringar bör undersökas
noggrant. I nästa års arbetslivsbarometer syns redan coronakrisen.
Resultaten av barometern 2019 utgör ett viktigt granskningsunderlag för
resultaten av följande arbetslivsbarometer, konstaterar Haatainen. <br></p><h3> Vad är en arbetslivsbarometer?</h3><p>Arbetslivsbarometern
är en sampelundersökning som genomförts sedan 1992 för att följa upp
hur arbetslivskvaliteten utvecklas ur finländska löntagares perspektiv.
Undersökningens uppgifter från 2019 har samlats in genom de
telefonintervjuer som genomfördes i samband med Statistikcentralens
arbetskraftsundersökning i augusti och september 2019. År 2019 svarade 1
555 löntagare på undersökningen. Undersökningsresultaten kan på ett
tillförlitligt sätt generaliseras till att gälla löntagare i hela landet
och inom alla sektorer.<br><br> Ytterligare information:<br><br> Marianne Keyriläinen, specialsakkunnig, arbets- och näringsministeriet, tfn 029 504 7009 eller fornamn.efternamn(at)tem.fi<br></p><ul><li><h4> <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-541-6" aria-label="Gå till arbetslivsbarometern via denna länk.. " target="_blank">Gå till arbetslivsbarometern via denna länk.</a><br><br></h4></li></ul><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoolobarometri-2019-nykytyoelama-kuormittaa-henkisesti-aiempaa-useampaa?languageId=sv_SE" target="_blank">Arbetslivsbarometern 2019: Dagens arbetsliv belastar psykiskt allt fler</a></h4></li></ul></div><p><br></p> | 2020-11-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-10 14:08:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tyoolobarometri_SE.png" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Mielipidekirjoitus: Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme – juhlapuhetta vai todellisuutta? | 68 |
<p>Viime
vuosina hallitusten määrärahojen leikkaukset ja kunta-alan säästötoimenpiteet
ovat heikentäneet kasvatuksen, koulutuksen ja nuorisotyön asemaa. Tämä on
lisännyt syrjäytymisriskiä ja sen pitkäkestoisia yhteiskunnallisia
kustannuksia. Jos haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret jäävät nyt
heitteille, kasvavat koronakriisin vahingot sietämättömiksi.  </p><p>Turvallinen
aikuinen toimii suodattimena, jonka kautta maailma asettuu lapselle ikätason
mukaisesti käsiteltäväksi ja hallittavaksi. Turvallinen aikuinen auttaa lasta
selviytymään silloin, kun tämä kokee maailman kohtelevan itseään
epäoikeudenmukaisesti. Näitä turvallisia aikuisia lapsen ja nuoren arjessa ovat
esimerkiksi koulunkäynninohjaajat, lastenhoitajat, iltapäiväkerhojen ohjaajat
ja nuorisotyöntekijät. </p><p>Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen (THL) 3.11.2020 julkaisemasta tilannekuvasta selviää,
että tukea tarvitsevien asiakkaiden määrä on kasvanut merkittävästi
korona-aikana koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lapsiperheiden
sosiaalipalveluissa ja lastensuojelussa.  </p><p>Opiskeluterveydenhuollossa
toimivista 40 prosenttia ilmoitti huolen opiskelijoiden hyvinvoinnista olevan
merkittävästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Saman tutkimuksen mukaan myös
neuvolan ammattilaiset kokevat, että yksinäisyys ja turvattomuus, vanhemmuuden
haasteet, parisuhde- ja mielenterveysongelmat sekä perheen taloudelliset
vaikeudet ovat kasvaneet merkittävästi korona-aikana.  </p><p>Samaan
aikaan olemme saaneet lukea nuorten tekemistä väkivallanteoista ja
henkirikoksista, äärimmäisen raaoista lasten koulukiusaamistapauksista ja
nuorten auttaviin palveluihin tulleiden yhteydenottojen määrän kasvusta.  </p><p>Korona-aika
on lisännyt liian isolle osalle lapsia ja nuoria yksinäisyyttä, ahdistusta,
mielenterveysongelmia, opiskeluvaikeuksia, huolta tulevaisuudesta, unettomia
öitä, köyhyyttä ja jopa nälkää – sekä pahimmillaan myös lisääntynyttä
alkoholinhuuruista perheväkivaltaa. Koronahaittojen haavoittuvinta riskiryhmää
ovat lapset ja nuoret – ja erityisesti he, jotka ovat joutuneet poikkeusoloihin
yksin ilman turvallisten aikuisten tukea. </p><p>Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn suurimpia jäsenryhmiä on kasvatuksen ja
koulutuksen ammattialaryhmä. Jäsenemme työskentelevät kasvatuksen ja
koulutuksen parissa ja turvaavat ammattitaidollaan ja arjen läsnäolollaan
lasten ja nuorten hyvinvointia.  </p><p>Haastamme
kaikki päättäjät varmistamaan, että "lapsissa ja nuorissa on
tulevaisuutemme" -juhlapuheiden lisäksi teot näkyvät myös arjessa. Meidän
on turvattava riittävät resurssit lasten ja nuorten parissa työskenteleville
ammattilaisille ja varmistettava samalla heidän työssäjaksamisensa haastavassa
yhteiskunnallisessa tilanteessa.  </p><p><strong>Minna
Eskelinen </strong><br>
Kasvatuksen ja koulutuksen ammattialaryhmän koordinaattori, <br>
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty </p><p><strong>Pekka
Laukkanen </strong><br>
Suunnittelija,<br>
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty </p><p><br></p> | 2020-11-08 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-09 07:48:12 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_puhekuplat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n hallitus: Julkinen keskustelu työllisyyden vahvistamiseksi pyörii liiaksi lisäpäivien ympärillä | 72 | <p>Hallitus on antanut työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhdessä tasapainoinen esitys toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Toimenpiteisiin on sisällytettävä myös esityksiä ikääntyvien työssä jaksamisen ja työkyvyn edistämiseksi sekä osaamisen varmistamiseksi. Takaraja on tämän kuun lopussa. Hallitus on todennut, että jos järjestöt eivät saa esitystä aikaan, se linjaa itse tarvittavat toimet loppuvuoden aikana. </p><p>STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> arvioi tänään järjestön hallituksen kokouksessa, että neuvottelut ovat edenneet verkkaisesti. Eniten huomioita julkisuudessa on etukäteen saanut työttömien lisäpäivien eli niin sanotun eläkeputken poisto.<br><br> – Toimeksiannossa todetaan selvästi, että työmarkkinajärjestöjen esityksen on oltava tasapainoinen kokonaisuus. STTK ei hyväksy sitä, että ainoastaan lisäpäivät poistettaisiin ja sen myötä ikääntyvät työttömät jätettäisiin onnensa nojaan. Se ei vastaa käsitystämme tasapainoisesta lopputulemasta, Palola painottaa.</p><p>Koronan oloissa jo ennestään haastavan työllisyystavoitteen saavuttaminen on muuttunut vaikeammaksi. Työllisyyttä onkin nyt katsottava pidemmällä aikavälillä ja työntekijöiden muutosturvaa, työssä pysymistä ja työkyvyn ylläpitoa vahvistettava. <br><br>– Tästäkään syystä pyöriminen vain eläkeputken ympärillä ei edistä työllisyyden parantamista pidemmällä aikajänteellä vaan tarvitaan monia erilaisia toimia. Eläkeputken poistaminen ei esimerkiksi millään tavoin automaattisesti auta ikääntyneitä työnhakijoita saamaan uutta työtä. Kun se heikentäisi myös tuntuvasti heidän toimeentuloaan, tarvitaan laaja keinovalikoima pitääksemme ikääntyvät kiinni työelämässä aina eläkeikään asti.</p><p>STTK:n omissa esityksissä työssä jatkamista ja nykyistä pidempiä työuria edistettäisiin muun muassa monipuolisilla työaikajärjestelyillä, joissa esimerkiksi ikääntyvien oikeutta osa-aikatyöhön vahvistetaan. Työelämän muutoksen vauhdissa elinikäinen oppiminen, osaamisen varmistaminen ja työhyvinvointitoimet korostuvat. </p><p>Vaikeista asioista huolimatta STTK:n hallitus kuitenkin toivoo, että neuvottelupöydässä jälleen kerran osoitettaisiin, että työmarkkinoiden kehittäminen onnistuu parhaiten järjestöjen yhteistyöllä, ei sanelulla ja pyrkimyksillä saada kaikki tai ei mitään.<br> – Vielä on aikaa saada aikaan tasapainoinen lopputulos maan hallituksen työstettäväksi, Palola sanoo.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita</em></p><p><br></p> | 2020-11-08 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-10 07:23:48 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| HUS Asvian 150 tekstinkäsittelijän työsuhde päättyy | 93 | <p>HUS:n tekstikäsittelypalvelua koskevat yt-neuvottelut päättyivät 9.11. Neuvotteluiden tuloksena 150 henkilön työsuhde päättyy HUS Asviassa. Alustava arvio vähennystarpeesta oli alun perin enintään 180 henkilöä.</p><p>Automaattisen puheentunnistuksen käytön laajenemisesta kerrottiin 23.10. HUS Asvian toimitusjohtaja <strong>Tuula Lasander </strong>perustelee vähennystarvetta sillä, että automaattisen puheentunnistusjärjestelmän käyttöönotto vähensi tekstinkäsittelyn tarvetta hyvin voimakkaasti. </p><p>"Olemme tarjonneet muuntokoulutusta kaikille neuvottelujen piirissä olleille ja siten vähennystarvetta on voitu jonkin verran pienentää", sanoo Lasander.<br></p><p>Puheentunnistuksen käyttöaste on tällä hetkellä jo 80 prosenttia. Lasanderin mukaan digitaalinen murros tapahtui tekstinkäsittelyssä erittäin nopeasti.</p><p>HUS Asvia on terveydenhuollon tukipalveluyksikkö ja osa HUS-kuntayhtymää. Se ttuottaa HUS:ille laitoshuoltopalveluja, potilas- ja henkilöstöruokailupalveluja, asiointi-, osastonsihteeri- ja tekstinkäsittelypalveluja sekä henkilöstö- ja talouspalveluja. <br></p><p><br></p> | 2020-11-08 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-16 07:26:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/HUS_LOGO_RGB.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Osaaminen vahvistaa tasa-arvoa | 53 |
<p>STTK
on huolissaan pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyydestä. Vuonna 2018
pelkän peruskoulun suorittaneiden 18-64-vuotiaiden työllisyysaste oli vain 45
prosenttia, kun ammatillisen- tai ylioppilastutkinnon suorittaneilla se oli
71,2 prosenttia.</p><p>– Nyt 20-29-vuotiaista 15 prosenttia on työmarkkinoilla pelkän peruskoulun
tarjoaman osaamisen varassa. Ilman osaamistason nostoa heidän työllisyytensä
jää todennäköisesti pysyvästi muita matalammalle tasolle, STTK:n johtaja <strong>Taina
Vallander</strong> arvioi<br>
<br>
Tällä viikolla Suomessa vietetään Miesten viikkoa. STTK on huolissaan miesten
syrjäytymisestä, joka usein alkaa jo koulussa. </p><p>– Miesten osuus pelkän peruskoulun suorittaneista on naisia suurempi. Miehet
myös hakeutuvat päivittämään osaamistaan työuran aikana naisia vähemmän.
Tilastokeskuksen aikuiskoulutustutkimuksen mukaan 25-44-vuotiaiden ikäryhmässä
naisten osallistuminen koulutukseen on peräti kymmenen prosenttia suurempi kuin
miesten. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä ero naisten hyväksi on vieläkin suurempi.</p><p>STTK:n
mielestä miesten koulutusvaje on tasa-arvo-ongelma.<br>
– Työn sisällöt ja tekemisen tavat ovat jatkuvassa muutoksessa, jossa osaaminen
luo turvaa. Sukupuolten väliset koulutuserot ovat merkittävä yhteiskunnallinen
ongelma, koska osaamisvaje voi tehdä uudelleentyöllistymisestä vaikeaa ja
johtaa joissain tapauksissa pitkittyneeseen syrjäytymiseen työmarkkinoilta,
Vallander korostaa. <br>
<br>
Erot poikien ja tyttöjen välillä ovat havaittavissa jo peruskoulussa.
Esimerkiksi sukupuolten välinen ero lukutaidossa on Suomessa OECD-maiden
suurin.<br>
– Tieto on hälyttävä ja osaamiseen nojaavana maana siitä on oltava erityisen
huolissaan.<br>
</p><h3>
Oppivelvollisuusuudistus
tulee tarpeeseen</h3><p>Oppivelvollisuuden
laajentamista ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta koskeva lakiesitys on
parhaillaan eduskunnassa. Tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa ja
varmistaa jokaiselle nuorelle mahdollisuus toisen asteen tutkinnon
suorittamiseen. Ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden piiriin tuleva
ikäluokka ovat vuonna 2005 syntyneet.</p><p>– Valtiovarainministeriö on laskenut, että uudistus voisi pitkällä aikavälillä
tuottaa jopa 15 000 uutta työllistä. Uudistus tarvitaan, jotta pystytään
nostamaan nuorten ikäluokkien osaamisen tasoa systemaattisesti, Vallander
sanoo.</p><p>Myös
työuran aikaisia toimia tarvitaan.  <br>
– STTK on esittänyt työpaikoilla tehtäviä osaamiskartoituksia välineinä
osaamisvajeiden havaitsemiseen. Esimerkiksi työkykyä arvioitaisiin työelämässä
säännöllisillä kartoituksilla, joiden pohjalta työntekijä ohjataan
ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimien pariin. Työpaikoilla osaamisen
päivittäminen voi tuoda merkittäviä tuottavuushyötyjä ja siksi osaamista on
jatkuvasti arvioitava ja tuettava. <br>
<br>
Suomella on kaikki edellytykset ponnistaa koulutuksellisen tasa-arvon ja
yhdenvertaisuuden kärkimaaksi. Siihen tarvitaan määrätietoisia ja
pitkäjänteisiä toimia. Työelämässä kasvaa tarve erityisesti korkeakoulutason
osaamiselle. Osaamistarpeisiin vastaamiseksi on luotava monipuolisesti
erilaisia polkuja koulutukseen ja osaamistason nostoon myös työuran aikana.<br>
<br>
Lisätietoja STTK:ssa: Taina Vallander, puhelin 040 184 1464.</p><p><br></p> | 2020-11-05 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-06 07:12:10 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ohjeistus Jytyn jäsenille JHL:n lakosta Jyväskylän kaupungilla | 45 | <p>Jyty ei osallistu Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n julistamaan lakkoon Jyväskylässä perjantaina 6.11.2020. Lakko alkaa perjantaina 6.11.2020 alkavasta työvuorosta ja kestää työvuoron päättymiseen saakka. JHL:n julistaman lakon kohteena Jyväskylän kaupungilla ovat:</p><p></p><p>- Varhaiskasvatus<br>- Koulunkäynninohjaajat<br>- Liikuntapalvelut<br>- Kylän kattaus (ruokapalvelut)<br>- Katupalvelut<br>- Viherpalvelut</p><p></p><p>JHL:n lakon ulkopuolelle on rajattu viranhaltijat, omassa kodissa työskentelevät perhepäivähoitajat, kolmiperhepäivähoitajat, työllistetyt, Huhtasuon yhtenäiskoulussa sijaitsevat vaativan erityisen tuen ryhmät, joissa annetaan opetusta neurologisesti vammautuneille ja pitkäaikaissairaille tai kehitysvammaisille oppilaille ja Huhtasuon kehitysvammaisten varhaiskasvatusryhmä. Kylän kattauksen osalta työtaistelun ulkopuolelle jäävät ikääntyneiden ja vammaisten ruokapalvelut, sairaalaruokailu sekä kotipalvelun ateriapalvelu.</p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0"><strong>Jytyn jäsenet eivät tee lakonalaista työtä</strong></span></h3><p>Jyväskylän kaupungin palveluksessa olevat Jytyn jäsenet tekevät JHL:n lakon aikana vain oman työsopimuksen mukaisia tehtäviä. Työnantaja ei voi määrätä tekemään lakonalaista työtä. Se, että työnantaja ilmoittaa työtaistelun olevan laiton, ei asiaa muuta. On myös muistettava, että vuoronvaihtoon ja ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus.</p><p>Myös viranhaltijat tekevät vain omaan virkaan kuuluvat tehtävät. Viranhaltijan tehtäviä ei voi muuttaa työnjohto-oikeudella. Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen lain perusteella (Laki kunnallisesta viranhaltijasta) vaatii 23§ pykälässä edellytetyn perusteen sekä viranhaltijan kuulemisen ennen muutoksenhakukelpoisen päätöksen tekemistä.</p><p>Jytyläisten tulee kuitenkin huolehtia, että lakon alaisista töistä pidättäytyminen ei aiheuta vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Esimerkiksi, jos työtaistelun takia jonkin laitteiden tai tilojen käytöstä voi aiheutua vaaraa, tulee huolehtia, että laitetta tai tilaa ei käytetä. Tällaisista turvallisuuteen liittyvistä uhista on ilmoitettava välittömästi esimiehelle.</p><h4>Lisätietoja Jytyn jäsenille Jyväskylän kaupungilla:</h4><p>Ulla Sinikka Sihvonen<br> Jytyn pääluottamusmies, Jyväskylän kaupunki<br> puh. 050 433 0058, ulla.sinikka.sihvonen@jyvaskyla.fi  </p><p>Minna Sell<br> Jyty Jyväskylä ry:n puheenjohtaja<br> puh. 040 867 2719, minna.sell@jyvaskyla.fi </p><p>Satu Leivonsalo<br> Alueasiamies (Keski-Suomi)<br> puh. 0400 482 665, satu.leivonsalo@jytyliitto.fi </p><p>Jytyn luottamusmiehet Jyväskylän kaupungilla:<br> <a href="https://jyvaskyla.jytyliitto.net/luottamusmiehet/" target="_blank">https://jyvaskyla.jytyliitto.net/luottamusmiehet/</a> </p><p>Jytyn edunvalvontaosaston työsuhdeneuvonta palvelee sähköpostitse <a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank">tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</a> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx">palvelunumeroista</a>.</p><p><br></p> | 2020-11-04 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-05 13:09:28 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ministeri Blomqvist: Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua pitää tehostaa | 27 |
<p>Tuoreiden tutkimustulosten mukaan työpaikkojen tasa-arvosuunnittelu ja
palkkakartoitukset eivät toteudu kaikilta osin siten kuin tasa-arvolaissa on
tavoiteltu. Suurin osa suunnitteluvelvoitteen piirissä olevista työpaikoista
tekee tasa-arvosuunnitelman, mutta niiden laajuus, laatu ja ajantasaisuus
vaihtelevat paljon. Haasteita on erityisesti palkkakartoituksissa.</p><p>Tilastokeskus on toteuttanut sosiaali- ja terveysministeriölle Työpaikkojen
tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020 -tutkimuksen, jossa
selvitettiin työpaikkojen henkilöstöpoliittisten tasa-arvosuunnitelmien ja
palkkakartoitusten yleisyyttä, kattavuutta ja laatua. Laajaan kyselyyn
perustuva tutkimus koski sekä yksityisen että julkisen sektorin
organisaatioita.</p><p>Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri <strong>Thomas Blomqvist</strong>
toteaa, että ”Työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmat näyttäisivät jonkin verran
parantuneen edelliseen, 10 vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna.
Näyttää kuitenkin siltä, että suurimmat haasteet liittyvät edelleen
palkkakartoituksiin. Tutkimus tuo esiin tasa-arvolain muutostarpeita, ja myös
lain toimeenpanoa on tarpeen tehostaa.” </p><p>”Myös työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli tasa-arvosuunnitelmien ja
palkkakartoitusten tehostamisessa”, ministeri muistuttaa.</p><p>Tutkimustulosten valossa organisaatioiden välillä on suuria eroja siinä,
kuinka kattavasti tasa-arvosuunnitelma on laadittu. ”Puutteita on eniten
palkkakartoitusten laadinnassa ja sisällössä”, toteaa Tilastokeskuksen
yliaktuaari <strong>Henna Attila</strong>.
”Positiivista on kuitenkin se, että suurin osa organisaatioista noudattaa lakia
laatimalla tasa-arvosuunnitelman”.<br>
        <br>
Laadukkaat ja kattavat tasa-arvosuunnitelmat ovat yksi tärkeä väline
sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ja naisten ja miesten välisen palkkaeron
kaventamisessa. Palkkaero on keskimäärin 16 % koko työmarkkinoilla, ja sen
kaventuminen on hidasta. Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä on
perus- ja ihmisoikeus.</p><p>Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään palkkatasa-arvon edistämisessä ja
lainsäädännön kehittämisen taustatietona. Tutkimus on osa pääministeri Sanna
Marinin hallituksen ohjelman mukaista toimenpidekokonaisuutta, jolla edistetään
samapalkkaisuutta vuosina 2020–2023. Kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi muun
muassa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteiset toimenpiteet sukupuolten
palkkaeron kaventamiseksi. Neuvottelut toimenpiteistä ovat loppusuoralla.</p><ul><li><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6881-3" target="_blank"><strong>Työpaikkojen
tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset 2020 (STM:n raportteja ja
muistioita 2020:33) </strong><br><br></a></li></ul><p><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/ministeri-blomqvist-tyopaikkojen-tasa-arvosuunnittelua-pitaa-tehostaa" target="_blank">Ministeri Blomqvist: Työpaikkojen tasa-arvosuunnittelua pitää tehostaa</a></h4></li></ul></span></span></span><br></p> | 2020-11-02 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-03 07:41:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo-stm.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Minister Blomqvist: Jämställdhetsplaneringen på arbetsplatserna bör effektiviseras | 28 |
<p>Enligt färska forskningsresultat förverkligas jämställdhetsplaneringen och
lönekartläggningarna inte till alla delar på det sätt som eftersträvats i
jämställdhetslagen. Största delen av de arbetsplatser som omfattas av
planeringsskyldigheten utarbetar en jämställdhetsplan, men planernas
omfattning, kvalitet och aktualitet varierar stort. Utmaningar finns i
synnerhet i fråga om lönekartläggningarna.</p><p>Statistikcentralen har genomfört en undersökning för social- och
hälsovårdsministeriet som handlar om jämställdhetsplaner och lönekartläggningar
på arbetsplatsen 2020. I undersökningen har man utrett de personalpolitiska
jämställdhetsplanernas och lönekartläggningarnas allmänhet, omfattning och
kvalitet. Undersökningen, som baserade sig på en omfattande enkät, gällde
organisat-ioner inom både den privata och den offentliga sektorn.</p><p>Den nordiska ministern för samarbete och jämställdhet, <strong>Thomas Blomqvist</strong>,
konstaterar att ”Jämställdhetsplanerna på arbetsplatserna verkar ha förbättrats
något jämfört med den föregående undersökningen, som gjordes för 10 år sedan.
Det verkar dock som om de största utmaningarna fortfarande har att göra med
lönekartläggningarna. Undersökningen lyfter fram ändringsbehoven i fråga om
jämställdhetslagen, och också verkställigheten av lagen behöver effektiviseras.” </p><p>”Även arbetsmarknadsorganisationerna har en central roll när det gäller att
effektivisera jämställdhetsplanerna och lönekartläggningarna”, påpekar
ministern.</p><p>I ljuset av forskningsresultaten finns det stora skillnader mellan
organisationerna i fråga om jämställdhetsplanens omfattning.  ”Det finns
flest brister i utarbetandet av lönekartläggningarna och i deras innehåll”,
konstaterar <strong>Henna Attila</strong>,
överaktuarie vid Statistikcentralen. ”Positivt är dock att största delen av
organisationerna följer lagen genom att utarbeta en jämställdhetsplan”.<br>
        <br>
Kvalitativa och omfattande jämställdhetsplaner är ett viktigt verktyg för att
främja jämställdhet och minska löneklyftan mellan kvinnor och män.
Löneskillnaden är i genomsnitt 16 procent på hela arbetsmarknaden, och
löneskillnaden har minskat långsamt. Lika lön för lika eller likvärdigt arbete
är en grundläggande och mänsklig rättighet.</p><p>Forskningsresultaten kommer att utnyttjas för att främja lönejämställdhet
och som bakgrundsinformation för utvecklandet av lagstiftningen. Undersökningen
är en del av den åtgärdshelhet som ingår i regeringsprogrammet för
statsminister Sanna Marins regering och som främjar lika lön 2020–2023. Till
helheten hör dessutom bl.a. regeringens och arbetsmarknadsorganisationernas gemensamma
åtgärder för att minska löneskillnaderna mellan kvinnor och män.
Förhandlingarna om åtgärderna är på slutrakan.</p><ul><li><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6881-3" target="_blank"><strong>Jämställdhetsplaner
och lönekartläggningar på arbetsplatserna 2020 (SHMs rapporter och promemorior
2020:33, på finska) </strong></a></li></ul><p><br></p><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span><ul><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/ministeri-blomqvist-tyopaikkojen-tasa-arvosuunnittelua-pitaa-tehostaa?languageId=sv_SE" target="_blank"><strong>Minister Blomqvist: Jämställdhetsplaneringen på arbetsplatserna bör effektiviseras</strong></a></li></ul></div></span><p><br></p><p><br></p> | 2020-11-02 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-03 07:45:51 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo-stm.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Palkkatasa-arvossa takapakkia - STTK esittää hyvityksiin tuntuvaa korotusta | 17 |
<p>Tänään
vietämme vuosittaista STTK:n Naisten palkkapäivää. STTK on jo vuosia laskenut
naisten ja miesten välisen keskimääräisen palkkaeron, joka perustuu
Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin toisen vuosineljänneksen tietoihin. </p><p>Vuonna 2020 miesten keskiansiot ovat 3 906
euroa ja naisten 3 274 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat keskimäärin 83,8
prosenttia miesten palkoista, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime
vuonna.</p><p><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>– Palkkatasa-arvossa on otettu takapakkia edelliseen vuoteen verrattuna. Suunta
on valitettava ja väärä. Kansainvälisessä vertailussa Suomea voidaan jo kutsua
palkkatasa-arvon takapajulaksi (katso liite), STTK:n johtaja <strong>Katarina Murto</strong>
harmittelee.<span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></p><div><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>Hallitusohjelmassa
on kunnianhimoiset tavoitteet tasa-arvon edistämiseksi, mutta valmistelu eri
toimien suhteen on edennyt hitaasti.</div><div><br></div><div><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Palkkapaiva2020.jpg" class="ms-rtePosition-2" alt="" style="margin:5px;width:480px;" /></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>– STTK kaipaa tekoja. Lainsäädäntö edellyttää, että samasta ja samanarvoisesta
työstä on maksettava sama palkka. Samapalkkaohjelma on vihdoin saatava
valmiiksi ja toteutus vauhtiin. Pelkkä segregaatio ei selitä palkkaeroa, eikä
sen purkamisen odotteluun voida tuudittautua. Palkkaepätasa-arvoa lisäävät
perusteettomat palkkaerot on kitkettävä lainsäädännöllä lisäämällä
palkka-avoimuutta. STTK haluaa edistää palkka-avoimuutta vaiheittain niin, että
henkilöstön edustaja saisi tietoonsa yksilöidyt palkkatiedot kaikkine
palkanosineen koko työpaikan osalta. Vain siten perusteettomiin palkkaeroihin
voitaisiin helpommin puuttua.</div><p></p><p>Tasa-arvo
ja syrjimättömyys ovat oikeudenmukaisen työelämän perusta. Hyvitykset lain
rikkomisesta ovat vähintään 3 240 euroa ja työhönottotilanteessa enintään
16 210 euroa.<span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></p><p>– Hyvitysten määrät ja tähän asti tuomitut hyvitykset syrjinnästä ovat olleet
käsittämättömän pieniä, kun kyse on työnantajan syrjivästä toiminnasta. Koska
palkkatasa-arvo vaikuttaa ottavan taka-askelia, tarvitaan nykyistä tiukempia
sanktioita. Muuten ei palkkatasa-arvossa päästä eteenpäin. STTK esittääkin
tasa-arvolaissa säädettyihin hyvityksiin tuntuvaa korotusta. Toivomme, että
valmistelu tältä osin alkaa nopeasti, Katarina Murto sanoo.</p><p>Lisätietoja
STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.</p><p><br></p> | 2020-10-31 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-11-02 08:18:50 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_palkkaus_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomi neljäntenä EU-maiden tasa-arvovertailussa – kehitys noususta huolimatta edelleen hidasta | 7429 |
<p>Suomi sijoittui neljänneksi sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavassa
vertailussa. Kärkisijalla on Ruotsi ja toisella sijalla on Tanska. Ranska
säilytti viime vuonna saavuttamansa kolmannen sijan. Suomi paransi kuitenkin
kokonaistulostaan.</p><p>Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkaisi tänään viidennen sukupuolten
tasa-arvoa EU:ssa mittaavan tasa-arvoindeksin. Indeksissä vertaillaan
tasa-arvon kehitystä EU-maissa vuodesta 2010 lähtien. </p><p>Sukupuolten tasa-arvon tilaa mitataan kuudella eri alueella: työ, raha,
tieto, aika, valta ja terveys. Erityisteemana tänä vuonna on digitalisaatio ja
sen vaikutukset työelämään ja sukupuolten tasa-arvoon.</p><h3>Suomi paransi
tulostaan edellisestä mittauksesta - pitkällä aikavälillä kehitys on ollut
hidasta</h3><p>Ruotsi ja Tanska ovat olleet vertailun kärkisijoilla indeksin julkistamisen
alusta alkaen. Suomi on myös aiemmin sijoittunut kärkikolmikkoon. Ranska ohitti
Suomen viime vuonna ja pysyi edelleen edellä, vaikka Suomen pisteet nousivat
enemmän. Suomen kokonaispisteet nousivat edellisestä mittauksesta 1,3 pistettä,
mikä on mittauksen suurimpia nousuja. Ranska paransi kokonaistulostaan 0,5
pistettä. </p><p>Vertailujaksolla 2010 – 2020 Suomen kehitys on puolestaan ollut hitaampaa:
Suomen pisteet ovat kymmenen vuoden seurantajaksolla parantuneet 1,6 pistettä,
kun Ruotsin pisteet ovat samalla jak-solla nousseet 3,7 pistettä, Tanskan 2,2
ja Ranskan 7,6 pistettä. EU:n keskiarvo on noussut 4,1 pistettä vuodesta
2010. </p><p>Suomen indeksiluku on nyt 74,7. EU:n keskiarvo on 67,9. </p><h3>Naisten osuuden
kasvu päätöksenteossa nosti Suomen pisteitä</h3><p>Suomen pisteet nousivat eniten vallan osa-alueella. Nousua on edellisestä
mittauksesta 5,2 pistettä (vuodesta 2010 nousu on 2,8 pistettä). Nousua on sekä
poliittisessa että taloudellisessa päätöksen-teossa, mutta myös sosiaalisen
päätöksenteon alueella.  </p><p>Pisteiden nousuun vaikuttivat muun muassa naisten osuuden kasvu
eduskuntavaaleissa 2019 ja hallituksessa sekä naisten osuuden kasvu suurten
pörssiyhtiöiden hallituksissa ja eri hallintoelimissä. </p><p>Muilla vertailun alueilla muutokset ovat suhteellisen pieniä. Työn ja tiedon
osa-alueilla oli nousua, kun taas rahan ja terveyden osa-alueiden pisteet
laskivat. </p><p>Noususta huolimatta Suomi on tietoa koskevissa pisteissä alle EU:n
keskiarvon ja Suomen pisteet koulutuksen segregaatiossa ovat lähes kymmenen
pistettä alle EU:n keskiarvon. Indeksin käyttä-män mittariston mukaan Suomi on
EU:n häntäpäässä koulutuksen segregaation osalta.</p><h3>Digitalisaatiossa
piilee sukupuolten epätasa-arvon ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän vaara</h3><p>Naisten ja miesten internetin päivittäinen käyttö on EU:ssa lähes tasoissa.
Kuitenkin iäkkäämmistä ja matalasti koulutetuista naisista suurempi osa kuin
ko. ryhmän miehistä on kokonaan internetin ulkopuolella.</p><p>Naiset ovat myös selkeässä vähemmistössä ICT-alalle valmistuneista (20 %) ja
ICT-tehtävissä työskentelevistä (18 %). ICT-tehtävissä työskentelevien naisten
osuus on laskenut vuodesta 2010 neljä prosenttiyksikköä. </p><p>Naisia on myös selkeästi vähemmän huipputeknologia-alojen tutkijoista ja
insinööreistä, jotka usein toimivat uusien digitaalisten teknologioiden
suunnittelijoina ja kehittäjinä. Digitalisaation myötä syntyvät uudet ammatit
ovat sijoittuneet usein miesvaltaisille ICT- ja STEM-sektoreille eli
luonnontieteiden ja insinöörityön aloille.</p><p>Alustatalouden työntekijöistä valtaosa (2/3) on miehiä. Vaikka alustatalous
voi edistää työn ja perheen yhteensovittamista, se ei näyttäisi muuttavan
hoivan jakautumista. Myös EU:n tasa-arvo- ja syrjintälainsäädännön soveltaminen
alustataloustyössä on usein vaikeaa. Työntekijät voivat olla sosiaaliturvan,
ml. vanhempainvapaat, ulkopuolella.</p><p>Raportti nostaa esiin myös tekoälyn kehittämiseen liittyvät mahdolliset
eettiset ja ihmisoikeusris-kit, kuten sukupuoleen liittyvät vinoumat ja
syrjintä tekoälyn kehittämisessä ja digitalisaation mukanaan tuomat uudet
seksuaalisen häirinnän muodot verkossa.</p><p>”Suomen tulos on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta työtä edelleen
tarvitaan. Digitalisaation vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon tulee seurata
tarkasti ja toimia tarvitaan sekä kansallisella että EU-tasolla. Hallituksen
tasa-arvo-ohjelman sekä EU:n tasa-arvostrategian toimeenpano on tär-keimpiä
työkaluja tasa-arvon edistämiseksi”, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon
ministeri Thomas
Blomqvist toteaa.</p><ul><li><a href="https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-digitalisation-and-future-work" target="_blank"><strong>Report
Gender Equality Index 2020. Digitalisation and the future of work </strong></a><br><br></li><li><a href="https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-finland" target="_blank"><strong>Gender
Equality Index 2020: Finland </strong></a><br><br></li><li><a href="https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-key-findings-eu" target="_blank"><strong>Gender
Equality Index 2020. Key findings for the EU </strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/suomi-neljantena-eu-maiden-tasa-arvovertailussa-kehitys-noususta-huolimatta-edelleen-hidasta" target="_blank">Suomi neljäntenä EU-maiden tasa-arvovertailussa – kehitys noususta huolimatta edelleen hidasta</a></h4></li></ul></span></span><br></div><div><br></div> | 2020-10-29 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-30 09:13:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo-vn.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Finland fjärde i EU-ländernas jämställdhetsjämförelse – utvecklingen fortsatt långsam trots förbättrat helhetsresultat | 7430 |
<p>Finland placerar sig fjärde i jämförelsen som mäter jämställdheten i EU.
Etta i jämförelsen är Sverige, följt av Danmark på andra plats. Frankrike
behöll den tredje plats som landet uppnådde förra året. Finland förbättrade
dock sitt helhetsresultat.</p><p>Europeiska jämställdhetsinstitutet (EIGE) offentliggjorde i dag sitt femte
jämställdhetsindex, som är ett mått på jämställdheten i EU. I
jämställdhetsindexet jämförs hur jämställdheten har utvecklats i EU-länderna
sedan 2010. </p><p>Jämställdheten inom sex olika områden mäts: arbete, pengar, kunskap, tid,
makt och hälsa. Ett särskilt tema i år är digitaliseringen och dess
konsekvenser för arbetslivet och jämställdheten.</p><h3>Finland förbättrade
sitt resultat från föregående mätning – på lång sikt har utvecklingen varit
långsam</h3><p>Sverige och Danmark har varit jämförelsens toppländer ända sedan indexet
publicerades. Också Finland har tidigare placerat sig bland de tre bästa. Frankrike
gick förbi Finland i fjol och behöll i år sin tredje plats, trots att Finlands
poäng steg mer. Finlands totala antal poäng steg med 1,3 poäng från den
föregående mätningen, vilket är en av de största ökningarna i mätningen.<br>
Frankrike förbättrade sitt helhetsresultat med 0,5 poäng.</p><p>Under jämförelseperioden 2010–2020 har Finlands utveckling däremot varit
långsammare: Finlands poäng har under den tio år långa uppföljningsperioden
förbättrats med 1,6 poäng, medan Sveriges poäng under samma period har stigit
med 3,7 poäng, Danmarks med 2,2 poäng och Frank-rikes med 7,6 poäng.
EU-genomsnittet har stigit med 4,1 poäng sedan 2010. </p><p>Finlands indextal är nu 74,7. EU-genomsnittet är 67,9. </p><h3>Ökningen av andelen
kvinnor i beslutsfattandet gjorde att Finlands poäng steg</h3><p>Finlands poäng steg mest inom delområdet makt. Ökningen är 5,2 poäng från
föregående mätning (ökningen från 2010 är 2,8 poäng). Det finns en ökning i
såväl det politiska som det ekonomiska beslutsfattandet, men också i det
sociala beslutsfattandet.  </p><p>Det här beror bland annat på att andelen kvinnor ökade i riksdagsvalet 2019
och i regeringen samt på att andelen kvinnor ökade i stora börsbolags styrelser
och olika förvaltningsorgan. </p><p>Ändringarna är relativt små inom de övriga områdena i jämförelsen. Inom delområdena
arbete och kunskap har det skett en ökning, medan poängen inom delområdena
pengar och hälsa minskade. </p><p>Trots ökningen ligger Finland under EU-genomsnittet i poängen som gäller
kunskap och i poängen för segregation inom utbildning är Finland nästan tio
poäng under EU-genomsnittet. Enligt den mätare som indexet använder sig av är
Finland bland de sämsta i EU i fråga om segregation inom utbildning.</p><h3>Risk för bristande
jämställdhet och diskriminering på grund av kön i samband med digitaliseringen</h3><p>Kvinnors och mäns dagliga internetanvändning ligger på nästan samma nivå i
EU. En större andel av äldre och lågutbildade kvinnor står dock helt utanför
internetvärlden än äldre och lågutbildade män.</p><p>Kvinnor utgör också en klar minoritet av de utexaminerade inom ICT-branschen
(20 procent) och av dem som arbetar med ICT-uppgifter (18 procent). Andelen
kvinnor som arbetar med ICT-uppgifter har minskat med fyra procentenheter sedan
2010. </p><p>Det finns också klart färre kvinnor bland högteknologisektorns forskare och
ingenjörer, som ofta planerar och utvecklar ny digital teknik. De nya yrken som
uppstår i och med digitaliseringen är ofta placerade i mansdominerade ICT- och
STEM-sektorer, det vill säga branscher inom naturvetenskaper och
ingenjörsarbete.</p><p>Majoriteten av arbetstagarna inom plattformsekonomin (2/3) är män. Även om
plattformsekono-min kan främja kombinerandet av arbete och familjeliv, ser den
inte ut att ha en inverkan på fördelningen av omsorg. Det är också ofta svårt
att tillämpa EU:s jämställdhets- och diskrimineringslagstiftning på arbete inom
plattformsekonomin. Arbetstagarna kan stå utanför den sociala trygg-heten,
inklusive föräldraledigheterna.</p><p>Rapporten lyfter också fram eventuella etiska risker och risker i fråga om
de mänskliga rättigheterna i samband med utvecklingen av artificiell
intelligens, såsom könsrelaterade snedvridningar och diskriminering i
utvecklandet av artificiell intelligens och nya former av sexuella trakasserier
på nätet som digitaliseringen för med sig.</p><p>"Finlands resultat har utvecklats i en bättre riktning, men det behövs
fortfarande arbete.<br>
Digitaliseringens inverkan på jämställdheten bör noggrant följas med och
åtgärder behövs både på nationell nivå och på EU-nivå. Genomförandet av
regeringens jämställdhetsprogram och EU:s jämställdhetsstrategi hör till de
viktigaste verktygen för att främja jämställdheten”, konstaterar Thomas Blomqvist,
ministern för nordiskt samarbete och jämställdhet.</p><ul><li><a href="https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-digitalisation-and-future-work" target="_blank"><strong>Report
Gender Equality Index 2020. Digitalisation and the future of work </strong></a><br><br></li><li><a href="https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-finland" target="_blank"><strong>Gender
Equality Index 2020: Finland </strong></a><br><br></li><li><a href="https://eige.europa.eu/publications/gender-equality-index-2020-key-findings-eu" target="_blank"><strong>Gender
Equality Index 2020. Key findings for the EU </strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span><ul><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/suomi-neljantena-eu-maiden-tasa-arvovertailussa-kehitys-noususta-huolimatta-edelleen-hidasta?languageId=sv_SE" target="_blank"><strong>Finland fjärde i EU-ländernas jämställdhetsjämförelse – utvecklingen fortsatt långsam trots förbättrat helhetsresultat</strong></a></li></ul></div><div><span></span><span></span><br></div><div><br></div> | 2020-10-29 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-30 09:21:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="225" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo-vn.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n kysely: Nuorille tärkeintä työssä on palkka | 7225 | <p>Epävarma tulevaisuus ja työttömyyden uhka vaikuttavat korona-aikana nuorten kokemukseen työelämästä. Lähes kolmannes STTK:n kyselyyn vastanneista nuorista koki koronan vaikuttaneen kielteisesti työ- tai opiskelutilanteeseensa. <br><br>STTK:n Aula Researchilla teettämän kyselyn mukaan työssä nuorille kaikkein tärkeintä on hyvä palkka (63 %). Toiseksi tärkein asia ovat hyvät työkaverit (61 %) ja vasta kolmantena työn sisältö (55 %). Myös työpaikan pysyvyys koettiin tärkeäksi (42 %). <br><br>— Tulokset kuvaavat, että töissä käydään, jotta tullaan toimeen. Tämä on arkirealismia myös nuorilla. Koronan varjossa epävarmuuden ja pirstaleisuuden kokemus vain korostuu, koska työttömyys on lisääntynyt ja moni jäi esimerkiksi ilman kesätyöpaikkaa. Näillä on suora vaikutus nuoren toimeentuloon, STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> arvioi. <br><br>Elo-syyskuussa toteutettuun kyselyyn vastasi yli kaksi tuhatta 15-29-vuotiasta nuorta. Aiheina olivat opiskelu, työ, toimeentulo ja koronakriisin vaikutukset elämän eri osa-alueisiin.</p><p>Työ tuotti eniten iloa elämässä vain kuudelle prosentille vastaajista.<br> — Nuorten arvostuksissa työ tulee vasta oman terveyden, ystävien ja läheisten, opintojen ja harrastusten jälkeen. Tämä on luonnollista, koska nuorena kerätään kokemuksia, rakennetaan omaan identiteettiä, etsitään kumppania ja omaa paikkaa maailmassa. Työ mahdollistaa parhaimmillaan muun hyvän elämän, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja <strong>Saana Simonen</strong> kuvailee.<br> <br>Nuorten työelämään kiinnittyminen on korona-aikana entistä haasteellisempaa ja siksi tuen merkitys korostuu. Kyselyyn vastanneista vain puolet koki saaneensa riittävästi ohjausta ja neuvontaa opiskelupaikkaan, ammattiin, toimialaan tai uran valintaan. Heikoin tilanne oli yliopistoissa (37 %) ja paras ammatillisissa oppilaitoksissa (67 %) opiskelevilla. <br>— Erityisen huolestuttavaa on, että yhdeksän prosenttia vastaajista ei ollut saanut lainkaan ohjausta, Simonen taustoittaa.</p><h3>Nuorten luottamusta vahvistettava ja syrjäytymistä torjuttava </h3><p>Vastaajien keskuudessa työttömyys koettiin isoimmaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi (19 %). 47 prosenttia oli huolestunut tai erittäin huolestunut läheistensä toimeentulosta tai hyvinvoinnista. Antti Palolan mielestä tulokset osoittavat, että nuoret kannattelevat suuria murheita harteillaan.  <br>— Tuloksista voi lukea, miten vastuullisesti suomalaiset nuoret maailmaan suhtautuvat. He peilaavat maailman ja yhteiskunnan tilannetta ja yrittävät löytää oman polun elämässä. Päättäjien ja työelämässä olevien aikuisten tehtävä on tasoittaa tätä tietä. Nuorten luottamusta tulevaisuuteen pitää vahvistaa pandemiasta ja työttömyydestä huolimatta.<br> <br>— On välttämätöntä hoitaa nuorisotyöttömyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Se tapahtuu parhaiten panostamalla koulutukseen ja nuorten työelämävalmiuksiin. Näin tasaamme henkistä kuormaa, joka nuorilla väistämättä yleisen epävarmuuden keskellä on, Antti Palola painottaa.   </p><p><span><span><strong>Katso koko kyselyn tulokset STTK:n nettisivuilla: </strong><a href="https://www.sttk.fi/materiaalit/nuorisokysely2020/" target="_blank"><strong>https://www.sttk.fi/materiaalit/nuorisokysely2020/</strong></a></span></span><br><br>Lisätietoja STTK:ssa: <br>Antti Palola, puheenjohtaja, puhelin 040 509 6030 <br>Saana Simonen, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja, puhelin 050 5175212<br> </p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><em><br></em></p> | 2020-10-28 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-29 13:47:40 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/3_0_STTK_graafi_nuorisokysely.jpg" width="500" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty ei hyväksy Jyväskylän kaupungin epäoikeudenmukaisia henkilöstösäästöjä | 7428 |
<p>Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty paheksuu Jyväskylän kaupungin henkilöstöön
kohdistuvia säästösuunnitelmia. Jyty ei hyväksy säästöjä, jotka kohdistuisivat erityisesti
tiettyihin matalapalkkaisiin ja naisvaltaisiin henkilöstöryhmiin. </p><p>– Jyväskylän
kaupungin 27.10. päättyneissä yt-neuvotteluissa säästötoimien vaihtoehdoista ei
ole käyty aitoa keskustelua henkilöstön edustajien kanssa, jolloin
henkilöstöllä olisi oikeita vaikuttamisen mahdollisuuksia, Jytyn puheenjohtaja<strong> Maija
Pihlajamäki </strong>sanoo. </p><p>Jyväskylän
kaupunki suunnittelee henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia, irtisanomisperusteisia
työehtomuutoksia ja mittavia lomautuksia vuoden 2021 aikana. Osaa lomautuksista
esitetään epämääräisesti ilman selkeää esitystä siitä, miten ne aiotaan toteuttaa
ja ns. varatoimenpiteenä, jos taloustilanne edelleen heikkenee. </p><p>Säästötoimien
kohteeksi joutuisi ensisijaisesti jo ennestään matalapalkkaiset työntekijät,
jotka työskentelevät mm. koulunkäynninohjaajina perusopetuksessa sekä
varhaiskasvatuksen ja liikuntapalvelujen tehtävissä. Esimerkiksi ehdotus vain
tiettyjen henkilöstöryhmien lomauttamisesta loma-aikoina on hyvin
epäoikeudenmukainen.</p><p>Talouden
tervehdyttämisen keinoina kaupungin henkilöstöjärjestöt esittivät
yt-neuvottelujen kuluessa mm. veroprosentin korottamista nykyisessä
koronatilanteessa. Jyväskylän tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20, joka on
keskimääräinen kunnallisveroprosentti Suomessa. Neuvotteluissa esitettiin myös
työvoiman joustavaa hyödyntämistä yli palvelurajojen, jonka lisäämistä kaupunki
on tosin ilmoittanut valmistelevansa. Työhyvinvointiin ja
työskentelyolosuhteisiin panostamalla saataisiin myös sairauspoissaoloja
vähennettyä, mistä tulisi työnantajalle huomattavia säästöjä.</p><p>– Jyväskylän
kaupungin johto voisi ottaa esimerkkiä Turun kaupungin ilmoituksesta lomauttaa
koko johtoporras kahdeksi viikoksi. Säästötoimenpiteiden täytyy olla
oikeudenmukaisia, eikä kohdistua vain tiettyihin henkilöstöryhmiin, Pihlajamäki
huomauttaa.  </p><p>Jyväskylän
kaupunki on ilmoittanut, että kaupunginhallitus tekee talousarvioehdotuksen
kokouksessaan 16.11. ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 23.11.</p><p>– Jos
tilanteeseen ei löydetä neuvotellen henkilöstön kanssa oikeudenmukaista ratkaisua,
Jyty varautuu jatkossa järjestöllisiin toimenpiteisiin, Jytyn puheenjohtaja
varoittaa.</p><p>Jyty ei kuitenkaan
osallistu JHL:n julistamaan lakkoon Jyväskylässä perjantaina 30.10. Korostamme,
että Jytyn jäsenet tekevät lakon aikana ainoastaan omat työnsä ja työtehtävänsä,
ei muiden työntekijöiden lakonalaista työtä.</p><p>Lisätietoja
medialle: Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,
maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi </p><p><em>Jyty edustaa
noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa
olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia.
Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.<br></em><br></p>
<h3>Jytyn jäsentiedote Jyväskylän kaupungilla työskenteleville:</h3><p class="MsoNormal">Jyty ei osallistu Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
JHL:n julistamaan lakkoon Jyväskylässä perjantaina 30.10.2020. Myöskään muut
ammattiliitot eivät ole ilmoittaneet osallistuvansa lakkoon perjantaina 30.10.
JHL:n julistama lakko koskee Jyväskylän kaupungilla työskenteleviä
koulunkäynninohjaajia, varhaiskasvatusta ja liikuntapalveluja. </p><p class="MsoNormal"><span><span>Kyseessä on työtaistelu </span></span>ja Jytyn jäsenet eivät tee lakonalaista työtä. Jytyläiset menevät normaalisti töihin ja tekevät
ainoastaan omat työnsä ja työtehtävänsä. Se, että työnantaja ilmoittaa työtaistelun olevan laiton,
ei asiaa muuta.<span><span> On myös muistettava, että
vuoronvaihtoon ja ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus.</span></span></p>
<p class="MsoNormal"><strong><span style="font-family:"arial", sans-serif;">Lisätietoja
Jytyn jäsenille Jyväskylän kaupungilla:</span></strong></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">Ulla Sinikka
Sihvonen<br>
Jytyn pääluottamusmies, Jyväskylän kaupunki<br>
puh. 050 433 0058, </span><span style="font-family:"arial", sans-serif;">ulla.sinikka.sihvonen@jyvaskyla.fi</span><span style="font-family:"arial", sans-serif;">  </span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">Minna Sell<br>
Jyty Jyväskylä ry:n puheenjohtaja<br>
puh. 040 867 2719, </span><span style="font-family:"arial", sans-serif;">minna.sell@jyvaskyla.fi</span><span style="font-family:"arial", sans-serif;"> </span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">Satu Leivonsalo<br>
Alueasiamies (Keski-Suomi)<br>
puh. 0400 482 665, satu.leivonsalo@jytyliitto.fi
</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">Jytyn
luottamusmiehet Jyväskylän kaupungilla: <br>
</span><a href="https://jyvaskyla.jytyliitto.net/luottamusmiehet/" target="_blank"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">https://jyvaskyla.jytyliitto.net/luottamusmiehet/</span></a><span style="font-family:"arial", sans-serif;"> </span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">Jytyn
edunvalvontaosaston työsuhdeneuvonta palvelee sähköpostitse </span><a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</span></a><span style="font-family:"arial", sans-serif;"> tai </span><a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx"><span style="font-family:"arial", sans-serif;">palvelunumeroista</span></a><span style="font-family:"arial", sans-serif;">.</span></p><p><br></p><p><a name="_GoBack"></a></p> | 2020-10-28 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-10-30 08:06:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Maija_neuvottelu_19.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen mallin pilottiin haetaan kuntia mukaan – jaossa on lähes 10 miljoonaa euroa lasten ja nuorten harrastuksiin | 2618 | <span><p>Harrastamisen Suomen
malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen
ensi vuoden alusta lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa
pilotin, johon haetaan parhaillaan kuntia mukaan. Hakuaika päättyy 2.12.
Avustuksiin on varattu 9,5 miljoonaa euroa. Harrastukset tulee valita
kunkin koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Lasten ja nuorten toiveita
kunnat voivat selvittää ministeriön Koululaiskyselyllä tai kuulemalla
lapsia ja nuoria muulla tavoin. Koululaiskysely lähetetään kouluihin
tällä viikolla.</p> <p>Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on
mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton
harrastus koulupäivän yhteyteen. Pilottihaussa haetaan mukaan kuntia,
jotka ovat valmiit käynnistämään toiminnan alkuvuodesta 2021. Toinen
haku on ensi keväänä ja koskee syksyllä alkavaa toimintaa.</p> <p>Suomen
mallissa on keskeistä lasten kuuleminen heidän harrastustoiveistaan.
Kunnat rakentavat omanlaisensa toteutuksen perustuen lasten ja nuorten
harrastustoiveisiin. Toiminta tapahtuu kouluissa ja niiden
läheisyydessä. Harrastusten järjestäjinä voivat olla urheiluseurat,
taide- ja kulttuuritoimijat, nuorisojärjestöt, kunnan toimijat sekä muut
lasten ja nuorten harrastustoiminnan yhteisöt.</p> <p>– Harrastamisella
on monia myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Mielekkään harrastuksen kautta lapset saavat ilon ja onnistumisen
kokemuksia sekä kavereita. Harrastamisesta syntyvä hyvä kantaa pitkälle
aikuisuuteen. Harrastamisen Suomen mallilla pyritään siihen, että
jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastamiseen
perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta, sanoo tiede- ja
kulttuuriministeri Annika Saarikko.</p> <p>Opetus- ja
kulttuuriministeriön Koululaiskysely toteutetaan nyt neljättä kertaa ja
tänä vuonna mukana on ennätykselliset 62 harrastusta, joita lapset ja
nuoret voivat toivoa. Koululaiskyselyn valtakunnalliset tulokset
julkaistaan 17.12.</p> <p>Suomen malliin kuuluu myös valtakunnallinen
harrastusviikko kouluissa. Tänä vuonna viikko järjestetään 2.–6.
marraskuuta, jolloin oppilaat pääsevät kokeilemaan harrastuksia ja
tutustumaan erityisesti monenlaisiin digi- ja
etäharrastusmahdollisuuksiin.</p> <p>Harrastusviikon uusi verkkosivusto
on avautunut osoitteessa harrastusviikko.fi. Sivustolle on kerätty
tietoa erilaisista harrastusmahdollisuuksista ja materiaaleja viikosta
viestimisen tueksi. Sivuston ideoiden avulla harrastuskokeiluja voikin
järjestää kouluissa pitkin lukuvuotta.</p></span><ul><li><span><span><span><a href="https://minedu.fi/-/erityisavustus-kunnille-harrastamisen-suomen-mallin-toteuttamiseen-1" target="_blank"><strong>Hakuilmoitus: Erityisavustus kunnille harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen</strong></a><br><br></span></span></span></li><li><span><span><span><a href="https://minedu.fi/suomen-malli" target="_blank"><strong>Tietoa Suomen mallista ja Koululaiskyselystä</strong><br><br></a></span></span></span></li><li><span><span><span><a href="http://harrastusviikko.fi/" aria-label="Avautuu uudessa välilehdessä" target="_blank"><strong>Harrastusviikko.fi-sivusto</strong></a></span></span></span></li></ul><span></span><span> </span><div><span><h4><br>Lue tiedote OKM:n sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://minedu.fi/-/suomen-mallin-pilottiin-haetaan-kuntia-mukaan-jaossa-on-lahes-10-miljoonaa-euroa-lasten-ja-nuorten-harrastuksiin">Suomen mallin pilottiin haetaan kuntia mukaan – jaossa on lähes 10 miljoonaa euroa lasten ja nuorten harrastuksiin</a></h4></li></ul></span><br></div> | 2020-10-27 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-28 12:23:25 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lapset-ja-nuoret-okm.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kommuner söks till ett pilotprojekt med Finlandsmodellen – närmare 10 miljoner euro delas ut för barns och ungas hobbyer | 2644 | <span><p>Från början av nästa år
medför Finlandsmodellen för hobbyverksamhet fler hobbyer för barn och
unga i anslutning till skoldagen. Pilotprojektet genomförs av
undervisnings- och kulturministeriet, och för närvarande söker man
kommuner som ska medverka i det. Ansökningstiden går ut den 2 december.
För understöden har det reserverats 9,5 miljoner euro. Hobbyerna ska
väljas utgående från elevernas önskemål i respektive skola. Kommunerna
kan utreda barns och ungas önskemål med ministeriets skolelevsenkät
eller höra barn och unga på något annat sätt. Skolelevsenkäten skickas
till skolorna denna vecka.</p> <p>Syftet med Finlandsmodellen för
hobbyverksamhet är att göra det möjligt för alla barn och unga att ha en
avgiftsfri hobby som de tycker om i anknytning till skoldagen. Till
pilotprojektet söks kommuner som är beredda att inleda verksamheten i
början av 2021. Den andra ansökningsomgången ordnas nästa vår och gäller
verksamhet som inleds på hösten.</p> <p>Det centrala i Finlandsmodellen
är att man frågar barn om deras önskemål när det gäller hobbyer.
Kommunerna genomför modellen på sitt eget sätt utifrån önskemålen.
Verksamheten sker i skolor och i närheten av dem. Hobbyer kan ordnas av
idrottsföreningar, konst- och kulturaktörer, ungdomsorganisationer,
kommunala aktörer samt andra sammanslutningar som ordnar
fritidsaktiviteter för barn och unga.</p> <p>– Fritidsaktiviteter har
många positiva effekter på barns och ungas välbefinnande, och effekterna
sträcker sig långt in i det vuxna livet. Intressanta hobbyer ger glädje
och genom dem får barn uppleva att de lyckas och de får nya vänner. Med
Finlandsmodellen för hobbyverksamhet strävar vi efter att alla barn och
unga ska kunna ha en hobby, oberoende av familjebakgrunden och
bostadsorten, säger forsknings- och kulturminister Annika Saarikko.</p> <p>Undervisnings-
och kulturministeriets skolelevsenkät genomförs nu för fjärde gången
och i år kan barn och unga välja mellan ett rekordantal aktiviteter, 62
stycken. De riksomfattande resultaten av skolelevsenkäten publiceras den
17 december.</p> <p>I Finlandsmodellen ingår också en riksomfattande
hobbyvecka i skolorna. I år ordnas veckan den 2–6 november, då eleverna
får pröva hobbyer och bekanta sig med i synnerhet många olika digitala
aktiviteter och hobbyer som kan utövas på distans.</p> <p>Den nya
webbplatsen för hobbyveckan har öppnats på adressen harrastusviikko.fi.
På webbplatsen finns samlat information om olika hobbymöjligheter och
material till stöd för kommunikationen om veckan. Med idéerna på
webbplatsen kan hobbyförsök ordnas i skolorna under hela läsåret.</p></span><ul><li><span><span><span><a href="https://minedu.fi/sv/-/specialunderstod-till-kommuner-for-genomforande-av-finlandsmodellen-for-hobbyverksamhet" target="_blank"><strong>Specialunderstod till kommuner for genomforande av Finlandsmodellen for hobbyverksamhet</strong><br><br></a></span></span></span></li><li><span><span><span><a href="https://minedu.fi/sv/finlandsmodellen" target="_blank"><strong>Information om Finlandsmodellen</strong><br><br></a></span></span></span></li><li><span><span><span><a href="http://harrastusviikko.fi/" target="_blank" aria-label="Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Hobbyveckan: Harrastusviikko.fi (på finska)</strong></a></span></span></span></li></ul> <p><br></p> <div><h4>Läs mer (UKM):</h4><ul><li><h4><a href="https://minedu.fi/sv/-/kommuner-soks-till-ett-pilotprojekt-med-finlandsmodellen-narmare-10-miljoner-euro-delas-ut-for-barns-och-ungas-hobbyer" target="_blank">Kommuner söks till ett pilotprojekt med Finlandsmodellen – närmare 10 miljoner euro delas ut för barns och ungas hobbyer</a></h4></li></ul><div><br></div></div> | 2020-10-27 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-28 12:39:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lapset-ja-nuoret-okm.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Komissio haluaa varmistaa riittävän vähimmäispalkan kaikkialla EU:ssa | 6631 | <p><strong>Komissio ehdottaa tänään EU-direktiiviä, jolla varmistetaan riittävä vähimmäispalkka ja mahdollistetaan kohtuullinen toimeentulo työpaikasta riippumatta kaikkialla EU:ssa. Ehdotuksella ei velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä siinä aseteta vähimmäispalkan tasoa.</strong></p><p>Komission ehdotuksessa noudatetaan toissijaisuusperiaatetta: siinä asetetaan vähimmäisvaatimukset ja säilytetään jäsenvaltioiden toimivalta sekä työmarkkinaosapuolten itsenäisyys ja sopimisvapaus palkkojen osalta. Siinä ei velvoiteta jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lakisääteistä vähimmäispalkkaa eikä aseteta vähimmäispalkan tasoa.</p><p>Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen toteaa: "Tänään ehdotamme vähimmäispalkkoja koskevaa kehystä kansallisia perinteitä ja työmarkkinaosapuolten vapauksia täysin kunnioittaen. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, miten ne saavuttavat direktiivin tavoitteet. Työ- ja elinolojen parantaminen suojelee työntekijöiden lisäksi myös kohtuullista palkkaa maksavia työnantajia ja luo perustan oikeudenmukaiselle, osallistavalle ja kestävälle elpymiselle."</p><p>Vähimmäispalkat ovat käytössä kaikissa EU-maissa. Lakisääteinen vähimmäispalkka on käytössä 21 jäsenvaltiossa ja 6 jäsenvaltiossa (Italia, Itävalta, Kypros, Ruotsi, Suomi ja Tanska) vähimmäispalkkaturva taataan yksinomaan työehtosopimuksilla. Useimmissa jäsenvaltioissa vähimmäispalkat ovat kuitenkin riittämättömiä, eivätkä kaikki työntekijät kuulu niiden suojelun piiriin. Ehdotetulla direktiivillä luodaan puitteet, joilla parannetaan vähimmäispalkkojen tasoa ja työntekijöiden mahdollisuuksia nauttia vähimmäispalkkasuojasta kaikkialla EU:ssa.</p><p>Riittävä vähimmäispalkka tuo myönteisen sosiaalisen vaikutuksen lisäksi myös taloudellista hyötyä: se pienentää palkkaeroja, auttaa ylläpitämään kotimaista kysyntää ja antaa kannustimia työntekoon. Sillä voidaan myös osaltaan pienentää sukupuolten välisiä palkkaeroja, koska suurin osa vähimmäispalkan saajista on naisia.</p><p>Meneillään oleva kriisi on koetellut erityisesti aloja, joilla matalapalkkaisten työntekijöiden osuus on suuri, kuten siivousala, vähittäiskauppa, terveydenhuolto ja laitoshoito. Kohtuullisen toimeentulon varmistaminen ja työssäkäyvien köyhyyden vähentäminen on tärkeää paitsi kriisin aikana myös talouden elpymisen kannalta.</p><p>Matalapalkkaisten työntekijöiden osuus ja palkkaerot ovat yleensä pienemmät ja vähimmäispalkat korkeammat sellaisissa maissa, joissa käytetään kattavasti työehtosopimuksia. Sen vuoksi komission ehdotuksella kannustetaan kaikkia EU-maita sopimaan palkoista työehtosopimusneuvotteluilla.</p><p>EU-maiden, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka, olisi otettava käyttöön ehdot, joilla varmistetaan vähimmäispalkan riittävä taso. Näihin ehtoihin kuuluvat muun muassa selkeät kriteerit vähimmäispalkan määrittämiseksi sekä vähimmäispalkkojen säännöllinen tarkistaminen.</p><p>Kun direktiiviehdotus on hyväksytty, EU-maiden on kahden vuoden kuluessa saatettava direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.</p><p>Lisätietoa laajemmassa tiedotteessa:</p><ul><li><a href="https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1968" target="_blank"><strong>https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_20_1968</strong></a>                <br></li></ul><p><br></p> | 2020-10-27 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-29 13:49:35 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/minimum-wage_fi.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn jäsenilleen tarjoama hotellimajoitus Tampereella varattu | 7252 | <p>Jyty lähetti perjantaina 23.10. uutiskirjeen, jossa tarjottiin Jytyn jäsenille hotellimajoitusta maksutta Tampereella! Kaikki Jytylle varatut huoneet on nyt varattu <span><span>Scandic Tampere Koskipuistosta. Hotellimajoitusta tarjottiin, koska </span></span>Jytyn peruuntuneen tilaisuuden takia liitolta vapautui jo maksettuja hotellihuoneita. Huoneet varattiin nopeasti jo heti perjantai-iltana<span>.<br></span></p><p><br><span> </span></p> | 2020-10-23 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-26 06:33:07 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_luuri_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä | 7372 |
<p>Vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ehdotetaan
kohdennettavaksi erityisesti koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin – niin
lisäkustannusten kattamiseen kuin tilanteesta aiheutuneiden tulonmenetysten
kompensaatioihin. Koronakriisin hoito on keskeinen osa hallituksen
talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa lisäbudjetillaan kriisin yli siltaa niin
yrityksille, kunnille kuin ihmisillekin.</p><h3>Tukea yrityksille,
taiteen ja kulttuurin toimijoille sekä julkiseen liikenteeseen</h3><p>Yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen
ehdotetaan 410 miljoonan euron lisämäärärahaa, jotta rakennetaan yrityksille
siltaa kriisin yli. Ensimmäiseltä hakukierrokselta käyttämättä jäi
tarkoitukseen varattuja määrärahoja 140 miljoonaa euroa, joten käytössä on
yhteensä 550 miljoonaa euroa.</p><p>Julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamiseen koronavirustilanteen
pitkittyessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa euroa
henkilöjunaliikenteen ostoihin ja 100 miljoonaa euroa julkisen
henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä
alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä.</p><p>Koronavirustilanteesta johtuvien taiteen ja kulttuurin alan tulonmenetysten
korvaamiseen ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa
euroa. Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan 7 miljoonaa euroa jaettavaksi
apurahoina taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toimijoille.</p><p>Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalalle vuonna 2020 budjettivaroin yhteensä 175,7 miljoonalla eurolla.
Kompensaatiosta 34,2 miljoonaa euroa kohdistuu tieteeseen, 75,2 miljoonaa euroa
taiteen edistämiseen, 48,8 miljoonaa euroa urheilun ja liikuntakasvatuksen
edistämiseen sekä 17,6 miljoonaa euroa nuorisotyön edistämiseen. Sosiaali- ja
terveysministeriön hallinnonalalla laskua kompensoidaan tänä vuonna 142,5
miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta
kehysvaikutteinen kompensaatio on 10,7 miljoonaa euroa.</p><h3>Koronavirustilanteesta
johtuvia määrärahalisäyksiä </h3><p>Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan 90 miljoonan
lisämäärärahaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan
noin 1,5 miljoonan euron lisäystä mm. pandemiarokotusten suunnitteluun ja
toteutukseen sekä testikapasiteetin nostamiseen. </p><p>Lisäksi Suomen osuuteen EU-komission rahoituksella hankittavista
koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista ehdotetaan 13,1 miljoonaa euroa.</p><p>Koronavirustilanteesta johtuen ehdotetaan edelleen useita lisäyksiä myös
valtion virastojen ja laitosten määrärahoihin. </p><p>Poliisin maksullisen toiminnan tuottojen, erityisesti passituottojen,
vähennyksen johdosta poliisille ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi
poliisille ehdotetaan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisämenoihin kuluvalle
vuodelle vielä 3 miljoonan euron lisäystä. </p><p>Rajavartiolaitokselle ehdotetaan sisärajatarkastusten tilapäisen
palauttamisen aiheuttamiin lisämenoihin 3,4 miljoonan euron määrärahalisäystä.
Tullille ehdotetaan 990 000 euroa koronavirustilanteen torjuntaan liittyvään
sisärajavalvontaan sekä suojavarusteiden kustannuksiin.</p><p>Poikkeusjärjestelyiden vuoksi varusmiehille maksettavan ruokarahan
aiheuttamiin menoihin ehdotetaan 7,1 miljoonan euron lisäystä.</p><h3>Kuntatalouden
tukeminen</h3><p>Kuntien tukemisella turvataan peruspalveluiden rahoitusta ja hillitään
veronkorotuspaineita. Koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä kunnille
aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi ehdotetaan 350 miljoonaan euron
kertaluonteista peruspalvelujen valtionosuuslisäystä. Ahvenanmaan maakunnan
vastaaviin kustannuksiin ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.</p><p>Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan lisäksi 400 miljoonaa
euroa ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa kertaluonteisina lisäyksinä
koronavirustilanteesta aiheutuvien muiden kustannusten ja tulojen menetysten
kompensoimiseksi. </p><h3>Muita vuoden 2020
seitsemänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia</h3><p>Hallitusohjelmaan pohjautuen varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin
ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 5 miljoonaa euroa
kohdistetaan Maailman terveysjärjestön WHO:n koronaviruspandemian vastaiseen
työhön kehitysmaissa ja 24,5 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun
koronaviruspandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi sekä 18
miljoonaa euroa ilmastorahoitukseen. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin
pääoman korottamiseen ehdotetaan 50 miljoonaa euroa. Tämä tukee myös suomalaisten
yritysten vientimahdollisuuksia.<br>
 <br>
Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 240 miljoonan euron tilausvaltuutta, jolla
oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat
sopimukset. Kuluvalle vuodelle ehdotetaan 120 miljoonan euron määrärahaa.
Ulkovartiolaivojen hankinnoilla on merkittäviä kotimaisia
työllisyysvaikutuksia.<br>
<br>
Sitran lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja 33 miljoonalla
eurolla vuonna 2020. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen tutkimuksen
vaikuttavuuden perusteella.<br>
<br>
Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös määrärahoja liikennehankkeisiin. Uutena
tiehankkeena aloitetaan vt 5 Hurus—Hietanen-tieosuuden kehittäminen, jolle
ehdotetaan 7 miljoonan euron valtuutta ja 400 000 euron määrärahaa. Hankkeen
E18 Raisio—Naantali tiesuunnitteluun ehdotetaan 4,2 miljoonan euron valtuutta
ja 200 000 euron määrärahaa. Parikkalan raja-aseman tiesuunnitteluun ehdotetaan
150 000 euroa. <br>
<br>
Työttömyysturvan väliaikaisten muutosten jatkaminen ajalle 1.11.–31.12. sekä
yrittäjien työttömyyskassan omarahoitusosuuden väliaikainen vähentäminen
lisäävät kustannuksia yhteensä 8,9 miljoonalla eurolla. <br>
<br>
Ilmastorahasto Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 300 miljoonan euron määrärahaa.
Rahaston tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät
ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden
vähähiilisyyden vauhdittamiseen.<br>
<br>
Hallitusohjelmaan pohjautuen luonnonsuojelun määrärahoihin ehdotetaan yhteensä
16,1 miljoonan euron lisäystä. Määrärahoja käytettäisiin mm. METSO-ohjelman
tarpeisiin, hanhipelto-hankkeeseen sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien
vahinkojen lisäkorvauksiin.</p><h3>Tuloarvioiden
muutokset</h3><p>Verotuloarviota alennetaan yhteensä 68 miljoonaa euroa toteutuneesta
kehityksestä saatujen tietojen perusteella. Sekalaisten tulojen osalta
tuloarviota alennetaan yhteensä 273 miljoonaa euroa. Merkittävin yksittäinen
selittäjä on Veikkaus Oy:n rahapelitoimintaan liittyvien tuottojen supistuminen
tuntuvasti. Kehityksen taustalla on pelihaittojen vähentämiseen tähtäävät
toimet, koronaepidemian vaikutukset sekä kilpailun kiristymisestä seurannut
yhtiön markkinaosuuden aleneminen. Tämän seurauksena rahapeleihin liittyvä
tuloutus valtion talousarvioon jää aiemmin ennakoitua selvästi vähäisemmäksi,
mikä pienentää sekalaisia tuloja 331 miljoonaa euroa.</p><h3>Vaikutukset
valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen</h3><p>Määrärahojen lisäys vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä on
noin 1,5 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 341 miljoonaa euroa. Valtion
nettolainanoton tarve kasvaa noin 1,8 miljardilla, jolloin valtion
nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa.</p><p>Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina
29.10, jolloin se myös julkaistaan osoitteessa <a href="https://budjetti.vm.fi/" target="_blank"><strong>budjetti.vm.fi</strong></a>.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-seitsemannesta-lisatalousarvioesityksesta" target="_blank">Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-10-22 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-23 14:00:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta | 7343 |
<p>Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja
sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin ensi sunnuntaina
25. lokakuuta 2020 aamuyöllä klo 4.00.</p><p>Kelloja siirretään kaikissa EU:n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla
kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää muun muassa kansainvälisen juna- ja
lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen
sunnuntai. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että
liikenne on vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa silloin vähiten haittaa.</p><p>Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.</p><p>Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981
lähtien. Muut Pohjoismaat ottivat kesäajan käyttöön jo vuotta
aikaisemmin. Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään
kesäaikajärjestelyyn.</p><h3>Euroopan komissio
on ehdottanut kesäajasta luopumista</h3><p>Euroopan komissio on ehdottanut, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin
EU:ssa yhtenäisesti. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä
luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU:ssa.</p><p>Euroopan parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo keväällä 2019. Jos
direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin
neuvoston yhteispäätöksin. Tämän jälkeen direktiivi saatetaan kansallisesti
voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.</p><p>EU:n neuvosto ei ole vielä käsitellyt ehdotusta, mikä tarkoittaa, että
mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla voimaan
aikaisintaan vuonna 2022. Myös koronaviruksen aiheuttama pandemia on siirtänyt
kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.</p><p>Suomessa eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön,
jos kellojen siirtelystä luovutaan EU:ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös
tehdään lain säätämisen yhteydessä.</p>
<ul><li><a href="https://www.lvm.fi/-/pysyva-talviaika-paras-vaihtoehto-suomelle-997513" target="_blank">Tiedote
01.02.2019: Pysyvä talviaika paras vaihtoehto Suomelle</a><br><br></li><li><a href="https://www.lvm.fi/-/komissio-esittaa-kellojen-siirtelyn-lopettamista-982698" target="_blank">Tiedote
12.09.2018: Komissio esittää kellojen siirtelyn lopettamista</a><br><br></li><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/eu-ministerivaliokunta-suomi-ajaa-kellonajan-siirtelysta-luopumista" target="_blank">Valtioneuvosto.fi:
Kesäaikajärjestelystä luopuminen (LVM070:00/2018)</a><br><br></li><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/eu-ministerivaliokunta-suomi-ajaa-kellonajan-siirtelysta-luopumista" target="_blank">Valtioneuvoston
tiedote 26.1.2018: EU-ministerivaliokunta: Suomi ajaa kellonajan siirtelystä
luopumista</a></li></ul><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/kellot-talviaikaan-ensi-sunnuntaina-25.-lokakuuta" target="_blank">Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2020-10-20 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-21 09:55:12 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ofta ställda frågor om corona | 888 | <p><strong>Coronakrisen utmanar som bäst hela det finländska samhället. I Jyty har vi samlat svar på de oftast ställda frågorna om corona. </strong></p><p><strong>Tilläggsinformation ges av Jytys egna förtroendemän,
</strong><a href="/sv/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;"><strong> </strong><span lang="SV-FI" style="text-decoration:underline;"><strong>
</strong><strong>
de regionala byråerna</strong></span></a><span lang="SV-FI" style="text-decoration:underline;"></span><strong> eller förbundets intressebevakningsavdelning per e-post
</strong><span lang="SV-FI"><strong>
</strong><a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>
tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a></span><strong> eller
</strong><strong>
</strong><span lang="SV-FI" style="text-decoration:underline;"><strong>
<a href="/sv/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx">servicenumren</a></strong></span><strong>.<br></strong></p><p><strong><span><span><strong>Svenskspråkig medlemsservice</strong></span></span>: Maria Sparv, <span><span><strong>regionombudsman, t. 0400 970 090, epost: förnamn.efternamn(at)jytyliitto.fi<br></strong></span></span></strong></p><div><strong class="ms-rteForeColor-2">Hela listan uppdaterad 19.10.2020.<br></strong></div><h3></h3><p></p><h3>1) Arbetsgivaren tänker överföra en arbetstagare till andra uppgifter på grund av coronakrisen. Kan arbetsgivaren göra så? Och måste arbetstagaren underteckna ett nytt arbetsavtal om detta?</h3><p>I och med coronakrisen kan en arbetsgivare ha behov att göra tillfälliga förändringar i en arbetstagares uppgifter. Efter den tillfälliga förändringen har arbetstagaren rätt att återvända till sina gamla uppgifter. Ett nytt arbetsavtal kan undertecknas i en situation där ett tidsbundet arbetsavtal upphör och ett nytt uppgörs med arbetstagaren.</p><h4>Kommunsektorn</h4><p>Det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet möjliggör mycket brett en överföring av en arbetstagare till andra uppgifter. En dylik tillfällig överföring kan vara i högst 8 veckor och förutsätter att uppgifterna kan anses vara lämpliga för arbetstagaren beaktande utbildning och arbetserfarenhet. För en arbetstagares rättsskydd är det skäl att det i t ex en e-post framgår att överföringen är gjord på basen av ifrågavarande bestämmelse (AKTA I kap 10 §).</p><h4>Privata sektorn</h4><p>I den privata sektorn råder i arbetsrätten en princip, enligt vilken det avtalas om en arbetstagares arbetsuppgifter genom ett arbetsavtal. Således bör arbetstagaren kontrollera till vad arbetstagaren förbundit sig i sitt arbetsavtal. Ofta har en arbetstagare genom sitt arbetsavtal förbundit sig att utföra också andra uppgifter som arbetsgivaren bestämmer. I praktiken leder detta till att arbetsgivaren tillfälligt kan beordra en arbetstagare till annat arbete. Dessutom har man ansett att en arbetsgivare redan på basen av arbetsledarrätten tillfälligt kan beordra annat arbete. Observera att det i AVAINTES finns motsvarande notering som finns i AKTA, så en arbetstagare är skyldig att överföras till för hen lämpliga uppgifter för högst 8 veckor.</p><h3>2) På grund av coronavirusepidemin är det svårt att hålla semester / finns det för mycket arbete. Kan arbetsgivaren flytta tidpunkten för en beviljad semester eller dra tillbaka semestern helt och hållet?</h3>
<p><span lang="SV-FI">På beviljande och hållande
av semester tillämpas tjänste- och arbetskollektivavtalens samt semesterlagens
bestämmelser som normalt.</span></p><p>Fastställd semester för en person i anställningsförhållande kan inte flyttas. Om arbetsgivaren föreslår detta, be att arbetsgivaren ersätter t ex biljetter köpta för semestern. Det är inte möjligt att ensidigt avbryta semestern för anställd personal.<br></p><p>En tjänsteinnehavares semester kan flyttas eller påbörjad semester avbrytas om det är nödvändigt av vägande skäl.</p><h3>3) På grund av coronavirusepidemin finns inte tillräckligt arbete. Kan arbetsgivaren beordra en arbetstagare på semester?</h3><p>Arbetsgivaren kan beordra en arbetstagare på semester i enlighet med de normala bestämmelserna för beviljande av semester. Exempelvis kan semestrar som ackumulerats 1.4.2020-31.3.2021 beordras att hållas från och med 2.5.2021. <br></p><p>Vid beviljandet av semester bör man följa semesterns anmälningstider. I princip måste man meddela om semester en månad på förhand. Om detta inte är möjligt, bör man meddela om semester senast 2 veckor på förhand.</p><h3>4) Kan arbetsgivaren beordra en arbetstagare till övertidsarbete? Hur går det med dygns- och veckovilan?</h3><p>För övertid behövs som normalt arbetstagarens samtycke. För person i tjänsteförhållande kan man låta utföra övertidsarbete också utan samtycke om det av väldigt vägande skäl är nödvändigt. Beroende på uppgift kan coronavirus vara ett väldigt vägande skäl.</p><p>Dygns- och veckovila bör ges i enlighet med normala bestämmelser.</p><h3>5) Kan arbetsgivaren ändra arbetsschemat?</h3><p>Vid förändring av arbetsschemat bör man i första hand sträva till att avtala med arbetstagarna. Arbetsgivaren kan enligt AKTA ensidigt ändra arbetsschemat bara av motiverat skäl, av vilket förutsätts oförutsägbarhet. I den privata sektorn tillämpas oftast arbetstidslagen, enligt vilken en förändring förutsätter ett vägande skäl. Coronaviruset kan leda till sådana oförutsägbara situationer, där en förändring av arbetsschemat kan vara möjlig. Detta bör bedömas skilt från fall till fall.</p><h3>6) En arbetstagare arbetar inom hälsovården och hör till riskgruppen. Hur borde man gå till väga?</h3><p>Arbetsgivaren måste värna om en arbetstagares arbetarskydd. Enligt arbetarskyddslagen bör arbetsgivaren beakta en arbetstagares personliga egenskaper. I princip berättigar dock inte det att man hör till riskgruppen att man kan vägra arbeta. Om en arbetstagare hör till riskgruppen lönar det sig att ta upp det med arbetsgivaren och företagshälsovården och diskutera möjligheten att överföras till arbete där risken för att stöta på patienter med smitta inte finns.</p><h3>7) Hur sköter man arbetstagarnas arbetarskydd under coronaepidemin?</h3><p>Arbetsgivaren är skyldig att sköta en arbetstagares hälsa och säkerhet i arbetet. Nu är det speciellt viktigt att uppdatera utredningen av faror och bedömningen av risker på arbetsplatsen och ge arbetstagarna behövliga instruktioner och tillvägagångssätt för coronaepidemin. T ex renlighet, hygien, användning av personskydd, hur man hanterar mental belastning, speciellt skydd av de som hör till riskgruppen, etc. Arbetarskyddsfullmäktige och företagshälsovården har en viktig roll i uppgörande av instruktioner.</p><p><span></span></p><p><strong>Tilläggsinformation bl a av </strong><a href="https://www.tyosuojelu.fi/web/sv/arbetsforhallanden/biologiska-agenser/corona" target="_blank"><strong>arbetarskyddsmyndigheterna</strong></a><strong> och Arbetshälsoinstitutets </strong><a href="https://www.ttl.fi/sv/rad-som-stoder-det-mentala-valbefinnandet-vid-atergang-till-arbetet/" target="_blank"><strong>instruktioner som stöd för mental välfärd</strong></a></p><h3>8) Hur förfar man om en arbetstagare på läkares beslut beordrats bort från arbetet eller beordrats att isoleras i hälsovårdsenhet?</h3>Det är fråga om isolering när en arbetstagare konstaterats ha insjuknat i coronaviruset eller att insjuknande åtminstone misstänks med motivering.<br><p><br>Om en arbetstagare på beslut av en behörig läkare beordrats till frånvaro från arbetet, eller att isoleras i hälsovårdsenhet, är arbetsgivaren enligt det Allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA) förpliktigad att betala lön för sjuktiden. En dylik arbetsfrånvaro förbrukar normalt sjukfrånvarodagar med lön. När arbetsgivaren betalar lön för sjuktiden till arbetsgivaren, har arbetsgivaren rätt att få dagpenning vid smittsam sjukdom.<br><br>I den privata sektorn beror rätten till lön på kollektivavtalet som tillämpas. Under isolering betalas lön i överensstämmelse med kollektivavtalen för bl a AVAINTES och den privata sektorns undervisningssektor också när en arbetstagare bara misstänks ha insjuknat i coronaviruset, så länge beslutet om isolering är gjort av en behörig läkare i överensstämmelse med lagen om smittsamma sjukdomar. En dylik frånvaro förbrukar normalt sjukfrånvarodagar med lön. Om ingen lönebetalningsplikt föreligger har arbetstagaren rätt att från FPA få betalt dagpenning vid smittsam sjukdom, vilken motsvarar full lön.</p><h3>9) Vad händer om en arbetstagare insjuknar?</h3><p>Om en arbetstagare insjuknar i coronaviruset eller i en annan sjukdom är det fråga om sjukledighet, vilken är med lön i enlighet med kollektivavtalet.<br><br>Om en arbetstagare permitterats är inte sjukledigheten med lön. Då betalas dock FPA:s sjukdagpenning. Om en arbetstagare vid insjuknande får förmån från arbetslöshetskassan betalar arbetslöshetskassan FPA:s självrisktid.</p><h3>10) Vad händer om en arbetstagare försatts i karantän?</h3><p>Det är fråga om karantän när en arbetstagare tills vidare är frisk, men har smittats eller misstänks ha exponerats för coronaviruset.<br><br>Om en arbetstagare i överensstämmelse med lagen om smittsamma sjukdomar på beslut av en behörig läkare försatts i karantän har hen enligt exempelvis AKTA eller AVAINTES inte rätt till lön under sjuktiden.<br><br>I karantänärenden bör man utreda arbetsplatsens distansarbetspraxis. Om distansarbete inte är möjligt utförs det inte och arbetstagaren har rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom. Om distansarbete är möjligt betalas normal lön för tiden distansarbete utförs. I vissa privata sektorer har man avtalat om lönebetalningsplikt också i karantänfall. Så är det i t ex hälsovårdsbranschens kollektivavtal, i det allmänna avtalet och i kollektivavtalet för scoutarbetsgivare.</p><h3>11) Och om en arbetstagares barn försatts i karantän?</h3><p>Om en arbetstagares barn under 16 år försatts i karantän och arbetstagaren därför måste vara borta från arbetet har arbetstagaren inte rätt att få lön för sjuktiden, men hen kan ha rätt att få dagpenning vid smittsam sjukdom från FPA i enlighet med lagen om smittsamma sjukdomar.<br></p><p>Också i denna situation betalar FPA dagpenning vid smittsam sjukdom bara för verkligt inkomstbortfall. Om distansarbete är möjligt betalas normal lön för den tid distansarbetet utförs.</p><h3>12) Kan en arbetstagare stanna hemma för att sköta ett barn som insjuknat i coronaviruset?</h3><p>Enligt AKTA har en arbetstagare rätt att stanna hemma och sköta ett sjukt barn under 12 år (tillfällig vårdledighet) i högst fyra arbetsdagar. I överensstämmelse med AKTA har en arbetstagare rätt till lön för 3 kalenderdagar.<br><br>I den privata sektorn kan tillfällig vårdledighet beviljas för vård av sjukt barn under 10 år. Denna kan fås för högst 4 arbetsdagar åt gången. Om lön för tillfällig vårdledighet har avtalats i kollektivavtalen på lite olika sätt. I exempelvis AVAINTES är de 3 första kalenderdagarna från och med insjuknandet med lön. Om sjukdomen fortsätter längre har en arbetstagare i enlighet med arbetsavtalslagen rätt till frånvaro av tvingande familjeskäl. Denna frånvarotid är utan lön.</p><h3>13) Vad händer om en arbetstagare återvänder till Finland från utlandet?</h3><p>I Finland har uppgjorts en s k trafikljusmodell för de som reser till Finland från utlandet. Tilläggsinformation om detta på THL:s sidor: <a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/resor-och-coronaviruspandemin" target="_blank"><strong>Resor och coronaviruspandemin</strong></a> (www.thl.fi)</p><p>Om du kommer till Finland från ett land, som i trafikljusmodellen är rött eller grått, är rekommendationen 10 dagar karantän på eget initiativ. Då rekommenderas att du inte besöker arbetsplatsen. Då bör du med din arbetsgivare avtala om frånvaron och arrangemangen för frånvaron under två veckor. Det är vettigast att ordna saken så att arbetstagaren och arbetsgivaren avtalar om distansarbete. Om distansarbete inte är möjligt har arbetstagaren rätt att komma på arbete. Då lönar det sig för arbetstagaren att meddela att hen kommer på arbete. Om arbetsgivaren hindrar detta måste arbetsgivaren betala lön.</p><h3>14) Arbetsgivaren tänker beordra mig till övertid med hänvisning till beredskapslagen? </h3><p>Under våren 2020 var förordningar som givits med stöd av beredskapslagen i kraft, och de tillät arbetsgivaren göra vissa undantag för hälsovårdspersonalens del. Tillämpningen av dessa förordningar har upphört 16.6.2020. Följaktligen kan en arbetstagare i hälsovårdsbranschen inte längre beordras till övertid eller få semestern återkallad.</p><p>Observera att en tjänsteinnehavare kan beordras till övertid eller att få semestern avbruten eller förflyttad om det för detta finns vägande skäl. Se frågorna 2 och 4.<br></p><h4>Läs mer:</h4><ul><li><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ofta-stallda-fragor-permitteringar-och-uppsagningar-under-coronavirusepidemin.aspx"><strong>Ofta ställda frågor: permitteringar och uppsägningar under coronavirusepidemin</strong></a><strong></strong><br><br></li><li><a href="/sv/ajankohtaista/coronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>Jytys infosida om coronavirusets inverkan på arbetet</strong></a></li></ul><br><p></p> | 2020-10-18 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-20 07:33:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="150" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ofta ställda frågor: permitteringar och uppsägningar under coronavirusepidemin | 1104 | <p><strong>På denna sida besvaras Jyty-medlemmarnas nyaste ofta ställda frågor om permitteringar och uppsägningar på grund av coronavirusepidemin. Om så behövs uppdateras listan enligt behov.</strong></p><p><strong>Tilläggsinformation ges av Jytys egna förtroendemän, </strong><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;"><strong>de regionala byråerna</strong></a><strong> och förbundets intressebevakningsavdelning per e-post </strong><a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration:underline;"><strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> eller </strong><a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" style="text-decoration:underline;"><strong>servicenumren</strong></a><strong>. <br></strong></p><p><strong><span><strong><span><span><strong>Svenskspråkig medlemsservice</strong></span></span>: Maria Sparv, <span><span><strong>regionombudsman, t. 0400 970 090, epost: förnamn.efternamn(at)jytyliitto.fi</strong></span></span></strong></span><br></strong></p><p><strong class="ms-rteForeColor-2">Hela listan uppdaterad 19.10.2020. <span><span><strong class="ms-rteForeColor-2"></strong></span></span></strong><br><strong></strong></p><h3></h3>
<h3><span lang="SV-FI"></span></h3><h3>1. Jag har permitterats för en viss tid på grund av coronan. Regeringen har börjat häva coronabegränsningarna och det inverkar på våra permitteringar. Kan en arbetsgivare dra tillbaka en tidsbunden permittering?</h3><p>En arbetsgivare kan upphäva en permittering innan permitteringen inleds. Således är en upphävning möjlig ännu under anmälningstiden för permitteringen. Permitteringen är antingen i kraft tills vidare eller för en viss tid. Enligt lagen bör man meddela om avslutande av en permittering som är i kraft tills vidare senast sju dagar på förhand. Man har ansett att denna regel också kunde tillämpas på tidsbundna permitteringar. Dessutom finns det ju alltid den möjligheten att man avtalar om att återvända till arbetet med arbetstagaren. I detta sammanhang bör man också beakta att arbetstagaren enligt lagen om skydd för arbetslösa försätts i karens om hen vägrar ta emot erbjudet arbete.</p><h3>2. Har lagstiftningen i och med coronavirusepidemin ändrats för att underlätta permitteringar? </h3><p>Regeringen godkände 30.3.2020 föreslagna tillfälliga förändringar i bl a arbetsavtalslagen och företagens samarbetslag. Arbetsavtalslagen har ändrats bl a för anmälningstiden för permittering och för tidsbundna permitteringar och företagens samarbetslag för samarbetsförfarandet. <br><br><span class="ms-rteBackColor-4"><strong>Förändringarna träder i kraft 1.4.2020 och hålls i kraft till och med 31.12.2020. </strong></span><br><br><span class="ms-rteBackColor-4"><strong>Förändringarna gäller inte offentliga / kommunala sektorn. </strong></span><br><br>Svaren nedan har tillfälligt uppdaterats i enlighet med den förändrade lagstiftningen. </p><h3>3. Mitt arbete har minskat på grund av coronavirusepidemin. Kan arbetsgivaren permittera mig?</h3><p></p><p>Coronavirusepidemin kan utgöra grund för permittering. Det är dock inte automatiskt så, utan kriterierna fastställda i lagstiftningen bör uppfyllas också under coronavirusepidemin. </p><p>Permittering är möjlig såväl av ekonomiska och produktionsmässiga skäl som när arbetet eller arbetsgivarens förutsättningar att erbjuda arbete tillfälligt har minskat och annat lämpligt arbete eller utbildning som motsvarar arbetsgivarens behov inte rimligtvis kan arrangeras. Det är fråga om tillfällighet om permitteringen beräknas räcka högst 90 dagar.<br></p><p>Finlands regering har vädjat till kommunerna, att de inte ska permittera sin personal under coronavirusepidemin. <strong>Jyty godkänner inte permittering av kommunsektorns personal i denna situation. </strong><br></p><h3>4. Vad innebär permittering?</h3><p></p><p>Permittering innebär ett tillfälligt avbrott i arbetets utförande och lönebetalningen. Anställningen fortsätter som tidigare när permitteringen avslutats.</p><p>En permittering kan också genomföras som partiell, alltså genom att förkorta arbetstiden eller genom att minska antalet arbetsdagar per vecka.</p><h3>5. Hur långa samarbetsförhandlingar bör hållas före permitteringen?</h3><p>Både inom den privata och den kommunala sektorn måste man ge ett skriftligt förhandlingsförslag senast fem dagar innan samarbetsförhandlingarna inleds. Efter det måste man hålla samarbetsförhandlingar.</p><h4>Privata sektorn</h4><p>En arbetsgivare som regelbundet sysselsätter minst 20 personer inom den privata sektorn måste före permittering hålla samarbetsförhandlingar, vars längd genom tillfällig lagstiftning har förkortats till fem dagar.</p><p>Förändringen gäller bara permitteringar. Om nedskärningen kan leda till uppsägningar eller övergångar till deltidsarbete är förhandlingstiden fortfarande 14 dagar eller 6 veckor beroende på nedskärningsmängden.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen om förkortning av samarbetsförhandlingar gäller inte den offentliga sektorn.</p><p>En kommunal arbetsgivare måste före permitteringar hålla samarbetsförhandlingar, vars minimilängd är 14 dagar.</p><h3>6. Kan man avvika från samarbetsförhandlingarnas tidtabell? </h3><p>Enligt samarbetslagens 15 § och företagens samarbetslag 60 § kan man undantagsvis av speciellt vägande skäl skjuta upp hållandet av samarbetsförhandlingar och meddela om permitteringarna redan innan samarbetsförhandlingarna hålls. Samarbetsförhandlingarna bör inledas utan fördröjning när skälet för att avvika från förhandlingsplikten inte längre finns.</p><p>Arbetsmarkandscentralorganisationerna har varit av samma åsikt, att en plötslig och kraftig försämring av efterfrågan på produkter eller tjänster i ett företag, orsakad av coronaviruset, vilket lett till att företaget fått behov av att permittera en betydande del av företagets arbetstagare, kunde vara grund för en undantagssituation som stipulerats i företagens samarbetslags 60 §.</p><p>Det finns ingen motsvarande linjedragning om kommunernas samarbetslag. <strong>Jytys ståndpunkt är att 15 § i kommunernas samarbetslag inte kan tillämpas i denna situation. </strong></p><h3>7. Vad är en permitteringsanmälan och när måste den ges? </h3><p>När samarbetsförhandlingarna avslutats måste arbetsgivaren meddela arbetstagaren om permittering genom en permitteringsanmälan som ges på förhand.</p><h4>Privata sektorn</h4><p>Genom den tillfälliga lagstiftningen har den privata sektorns anmälningstid för permittering förkortats till fem dagar, ifall man inte i kollektivavtalet har avtalat om en längre eller kortare anmälningstid. Permitteringsanmälan måste delges arbetstagaren personligen (eller per brev/e-post) senast fem dagar innan permitteringen börjar.</p><p>Den tillfälliga ändringen gäller inte den privata undervisningssektorn och yrkesmässiga vuxenutbildningscentraler, i vilka anmälningstiden för permittering i kollektivavtalet avtalats till 14 dagar.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>De tillfälliga förändringarna gäller inte för den offentliga sektorn. </p><p>I kommunsektorn är anmälningstiden för permittering i enlighet med AKTA en månad. </p><h3>8. Arbetsgivaren meddelade att lönebetalningen avbryts om 14 dagar. Är det samma sak som permittering? </h3><p>Att avbryta lönebetalningen om 14 dagar och permittering är två olika saker.</p><p>Att avbryta lönebetalningen baserar sig på arbetsavtalslagens 2 kapitel 12 paragraf, enligt vilken en arbetstagare har rätt att få sin lön för högst 14 dagar när hen är förhindrad att utföra sitt arbete på grund av en eldsvåda, eller en exceptionell naturtilldragelse på arbetsplatsen eller av en annan av arbetstagaren och arbetsgivaren oberoende liknande orsak.</p><p>För att det ska vara möjligt att avbryta lönebetalningen måste det finnas ett totalt hinder för arbete. Bestämmelsen kan tillämpas bara om en arbetstagare inte har distansarbetesmöjlighet och inte heller som en följd av statsrådets beslut har möjlighet att arbeta på den egna arbetsplatsen eller i andra uppgifter för arbetsgivaren. <strong>Enligt Jytys ståndpunkt uppfylls ovan nämnda förutsättningar i princip inte i kommunsektorn.</strong><br> <br>Obs. Det att coronavirusepidemin orsakar arbetsgivaren ekonomisk kris eller exempelvis minskat kundantal innebär inte hinder för arbete. Ovan nämnda bestämmelse om avbrott i lönebetalningen kan inte tillämpas i dessa situationer men en arbetstagare kan permitteras genom normalt permitteringsförfarande när permitteringsgrunderna uppfylls.</p><p>Om lönebetalningen avbryts när det finns ett totalt hinder för arbete är det utifrån lagen om utkomstskydd för arbetslösa fråga om en med permittering jämförbar situation och när lönebetalningen upphör kan det uppstå rätt till arbetslöshetsersättning. Anmäl dig genast när arbetet avbryts som arbetslös arbetssökande till TE-byrån.</p><h3>9. Jag har en tidsbunden anställning, kan jag permitteras? </h3><h4>Privata sektorn</h4><p>Enligt den tillfälliga förändringen av arbetsavtalslagen kan också en visstidsanställd arbetstagare permitteras. </p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen berör inte den offentliga sektorn. <br><br>En kommunal arbetsgivare får permittera arbetstagare i tidsbunden anställning endast då denne utför arbete som vikarie till en fast anställd och arbetsgivaren skulle ha rätt att permittera den fast anställda arbetstagaren om hen arbetade.</p><h3>10. Arbetsgivaren föreslår att vi tillsammans avtalar om min permittering så att jag kan stanna hemma med mitt barn. Lönar det sig att göra ett dylikt avtal? </h3><p>En permittering är alltid en ensidig åtgärd från arbetsgivarens sida, så det lönar sig inte att avtala om permittering.</p><p>Genom att avtala om sin egen permittering finns det för arbetstagaren en risk att man inte får inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd från arbetslöshetskassan. Gör alltså inget avtal om permittering, utan förutsätt att arbetsgivaren ensidigt ger en permitteringsanmälan.</p><h3>11. Jag är på sjukledigt och det fortsätter till slutet av november. Jag fick idag ett meddelande om permittering. Kan jag permitteras fastän jag är sjukledig? </h3><p>På frånvaron tillämpas den grund, på vilken du i första hand är borta från arbetet. Denna kallas för tidsprioritetsprincipen.</p><p>Eftersom din sjukledighet har börjat innan emottagandet av permitteringsanmälan är din primära frånvarogrund sjukledighet. För den får du lön för sjuktid som normalt. Permitteringen kan börja först när din sjukledighet upphört.</p><p>Om du först skulle ha fått permitteringsanmälan och först efter det insjuknat, hade din primära frånvarogrund varit permittering, och då skulle permitteringen ha börjat i enlighet med anmälan.</p><h3>12. Min arbetsgivare upphävde mitt avtal under prövotiden med hänvisning till de ekonomiska problem coronaviruset orsakat arbetsplatsen. Får man göra så?</h3><h4>Privata sektorn</h4><p>Genom den tillfälliga förändringen i arbetsavtalslagen har man undantagsvis möjliggjort upphävning under prövotiden av produktionsmässiga och ekonomiska skäl. Be om en specificering av denna orsak i meddelandet om upphävning av prövotid.</p><p>Arbetsgivaren bör innan en upphävning av prövotiden utreda om det för arbetstagaren kunde finnas något annat arbete som motsvarar hens utbildning och erfarenhet.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen gäller inte den offentliga sektorns arbetsgivare. Upphävande av prövotid är inte möjlig av produktionsmässiga och ekonomiska skäl.</p><h3>13. Min arbetsgivare sade upp mig på grund av den ekonomiska situationen coronaepidemin orsakat. Arbetsgivaren nämnde återtagandeskyldighet. Vad är det?</h3><p>Att återta en arbetstagare innebär en arbetsgivares skyldighet att åt en arbetstagare som uppsagts av produktionsmässiga / ekonomiska skäl erbjuda arbete om arbetsgivaren behöver en ny arbetstagare för samma eller liknande arbeten som den uppsagda arbetstagaren utförde.</p><h4>Privata sektorn</h4><p>I den privata sektorn har återtagandeskyldighetstiden tillfälligt förlängts till nio månader. Om en arbetstagares anställning upphört av ekonomiska skäl på grund av coronaepidemin har arbetsgivaren återtagandeskyldighet nio månader efter att anställningen upphört.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen gäller inte den offentliga sektorn. I kommunsektorn ändrar inte återtagandetiden, utan den är, beroende på anställningens längd, fyra eller sex månader.</p><h3>14. Kan förtroendemannen permitteras?</h3><p>En förtroendeman kan permitteras endast om det arbete han utför helt och hållet slutar, och arbetsgivaren inte kan ordna något annat arbete som motsvarar yrkesskickligheten eller annars är lämpligt. Utgångspunkten är att förtroendemannen permitteras som sist.</p><h3>15. Idag är det min första permitteringsdag – vad borde jag göra? </h3><p>Anmäl dig som arbetslös arbetssökande till TE-byrån senast på den första dagen av din permittering.</p><h3>16. Hur inverkar en permittering på ackumulering av semester? </h3><p>I kommunsektorn motsvarar permittering arbete när det gäller ackumulering av semester för högst 30 kalenderdagar åt gången. </p><p>I den privata sektorn tillämpas i regel semesterlagen, enligt vilken semester ackumuleras under permittering för de 30 första arbetsdagarna. <br><br>Om permitteringen är på deltid, det vill säga att den genomförts genom att förkorta arbetstiden, ackumuleras semester för högst sex månader åt gången.</p><p></p><h3>17. Jag misstänker att arbetsgivaren under coronakrisen inte har följt arbetsavtalslagen. Mitt arbete och min lönebetalning har avbrutits på basen av Arbetsavtalslagens 2:12 §, och efter det börjar permitteringen. Jag anser att mitt arbete inte kan tillämpas på det som är stadgat i Arbetsavtalslagen 2:12 §. Hur borde jag gå till väga?</h3><p>Till först borde arbetstagaren vara i kontakt med arbetsplatsens förtroendeman, som kan hjälpa arbetstagaren i ärendet. Det är bra att förtroendemannen känner till saken och förtroendemannen kan vid behov låta förbundet sköta fallet.</p><p>Om det på arbetsplatsen inte finns någon förtroendeman kontakta <a href="/sv/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"><strong>Jytys regionbyrå</strong></a>.<br><br></p><h4>Läs mer:</h4><ul><li><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ofta-stallda-fragor-om-corona.aspx"><strong>Ofta ställda frågor om corona</strong></a><strong></strong><br><br></li><li><a href="/sv/ajankohtaista/coronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>Jytys infosida om coronavirusets inverkan på arbetet</strong></a></li></ul><p><br></p> | 2020-10-18 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-10-19 07:51:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="150" style="BORDER:0px solid;" /> |
