| Jyty aloittaa ylityökiellon neuvonta-alalla 28. helmikuuta | 1620 | <div><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty aloittaa neuvonta-alalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kiellon perjantaina 28.2 kello 06:00 alkaen. Työtaistelulla pyritään vaikuttamaan sopimusneuvotteluihin Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa. Kielto koskee niitä Jytyn jäsenten työpaikkoja, joissa noudatetaan neuvonta-alan runkosopimusta tai Faba osk:n ja Viking Genetics Oy:n talokohtaisia työehtosopimuksia. Kielto on voimassa toistaiseksi.
</strong></div><div><br></div><div>Työtaistelutoimilla pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa. Neuvonta-alan työehtosopimukset päättyivät 31.12.2019 ja ala on ollut siitä lähtien sopimuksettomassa tilassa. Neuvotteluja on käyty marraskuusta lähtien ja neuvottelukertoja on takana jo yli kymmenen.
</div><div><br></div><div> – Kovasta yrityksestä huolimatta sopimusneuvotteluissa ei ole tapahtunut merkittävää edistymistä. Suurimpana ongelmana on ns. kiky-tuntien poistaminen ja työnantajapuolen niistä vaatimat täysin kohtuuttomat sopimusheikennykset, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> ihmettelee.
</div><div><br></div><div>Neuvonta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kiellon ovat asettaneet kaikki alan palkansaajajärjestöt, joita ovat Jytyn lisäksi Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työehtosopimusten piiriin kuuluvat suurimmat työpaikat ovat ProAgria, Faba, Taitoyhdistykset, Martat, 4H-liitto ja -yhdistykset, Vapaa-ajan kalastajat ja Työtehoseura.
</div><div><br></div><div>Ongelmista huolimatta TES-neuvotteluja jatketaan seuraavan kerran maanantaina 2.3. </div><div><br></div><div>Lisätiedot Jytyssä:
</div><div><br></div><ul><li>Työmarkkina-asiamies Veli Vähämäki, puh. 020 789 3717 ja
<br>työmarkkinalakimies Anniina Kannelsuo 020 789 3712 </li><li>Järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424
</li></ul><div><br></div><div><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.
</em></div><div><br></div><br> | 2020-02-26 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-02-27 10:28:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn jäsenkirje neuvonta-alalle 27.2.2020 | 1621 | <div><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry aloittaa neuvonta-alalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kiellon perjantaina 28.2.2020 kello 06:00 alkaen. Ylityökielto on voimassa toistaiseksi.
</strong></div><div><br></div><div>Jyty on päättänyt jäseniään koskevasta ylityö-, vuoronvaihto- ja vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kiellosta <strong>neuvonta-alan runkosopimuksen, Faba osk:n ja Viking Genetics Oy:n työehtosopimusten</strong> piirissä. <strong>Kielto koskee kaikkia Jytyn jäseniä em. sopimusaloilla.</strong> Vastaavan päätöksen ovat tehneet omien jäsentensä osalta myös Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL.
</div><div><br></div><div>Työtaistelutoimilla pyritään vauhdittamaan sopimusneuvotteluja Palvelualojen työnantajat Palta ry:n kanssa. Neuvonta-alan työehtosopimukset päättyivät 31.12.2019 ja ala on ollut siitä lähtien sopimuksettomassa tilassa. Neuvotteluja on käyty marraskuusta lähtien ja neuvottelukertoja on takana jo yli kymmenen. Suurimpana ongelmana on ns. kiky-tuntien poistaminen ja työnantajapuolen niistä vaatimat täysin kohtuuttomat sopimusheikennykset. </div><div><br></div><div><strong>Ylityökielto on sopimuksettomassa tilassa laillinen työtaistelutoimenpide eikä sen noudattamisesta aiheudu yksittäiselle jäsenelle seuraamuksia.
<span><span></span></span></strong></div><div><br></div><div>Kiellon aikana Jytyn jäsenet eivät tee ylitöitä eivätkä sovi ainakaan työnantajan tarpeesta johtuvasta työvuorojen vaihtamisesta. <strong>Liukuvassa työajassa työskentelevät tekevät korkeintaan sovittua päivittäistä työaikaa eli liukumia ei kerrytetä. Vapaa-aikana työasioissa matkustaminen on myös kielletty. Kaikki työt, mukaan lukien työasioissa matkustaminen, tulee tehdä säännöllisen työajan puitteissa.
</strong></div><div><br></div><div>Jos varallaolosta on jo aikaisemmin sovittu, työntekijän tai luottamusmiehen pitää ilmoittaa työnantajalle, että liiton päätösten mukaisesti varallaoloon liittyviä tehtäviä ei voida suorittaa lisä- tai ylityönä.
</div><div><br></div><div>Hätätyö jää ylityökiellon ulkopuolelle. Sen edellytykset on kuitenkin määritelty työaikalaissa eikä niiden täyttyminen neuvonta-alalla ole todennäköistä.
</div><div><br></div><div><strong>Neuvotteluiden edistymisestä tiedotetaan Jytyn internetsivulla: </strong><a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2020/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;"><strong>Sopimusneuvottelut 2019-2020</strong></a><strong>.
</strong></div><div><br></div><div><span><span><strong><span><strong><span><strong>Tarvittaessa lisätietoja ja neuvoja jäsenille antavat Jytyn omat luottamusmiehet, </strong>
<a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;">
<strong>alueelliset toimipisteet</strong></a><strong> tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse </strong>
<a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration:underline;">
<strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai
<a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;">palvelunumeroista</a>.</strong></span></strong></span></strong></span></span><br></div><div><br></div><div><strong>Lisätietoja neuvottelijoilta:</strong><br><br></div><ul><li>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies (veli.vahamaki@jytyliitto.fi)</li><li>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies (anniina.kannelsuo@jytyliitto.fi) </li></ul><div><br></div><br> | 2020-02-26 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-27 10:47:07 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kirkon sopimusneuvottelut jatkuivat 26.2. | 1171 |
<p>Kirkon sopimusneuvotteluissa 26.2. keskusteltiin
ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Lisäksi Kirkon työmarkkinalaitos
esitteli omia sopimustavoitteitaan. Kirkon sopimusneuvottelut jatkuvat
6.3.2020. <span><span>Jytyä neuvotteluissa edustaa työmarkkinalakimies Anne Sarvi.</span></span><br></p><p>Jyty neuvottelee kirkon yleisestä virka- ja
työehtosopimuksesta (KirVESTES), jota sovelletaan evankelisluterilaisten
seurakuntien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja työsopimussuhteisiin
työntekijöihin. Kirkon virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2020. </p><p>
Lisätietoja Jytyssä: Työmarkkinalakimies Anne Sarvi</p> | 2020-02-25 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-26 14:29:56 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kirkko_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n kysely: Taloudelliset syyt Suomen alhaisen syntyvyyden taustalla | 6329 |
<p>STTK:n <a href="https://www.sttk.fi/files/kysely-syntyvyydesta/" target="_blank"><strong>teettämän kyselyn mukaan</strong></a>
moni nuori aikuinen lykkää päätöstä lapsista taloudellisista syistä.
Viidenneksellä vastaajista lasten hankkiminen oli lykkääntynyt taloudellisilla
perusteilla. Työelämän epävarmuus ja toimeentulon riittävyys korostuvat
erityisesti naisten vastauksissa. Miesvastaajilla korostuivat kumppanin
puuttuminen ja taloudelliset syyt.</p><p>– Toimeentulon epävarmuus luo painetta erityisesti nuoriin sukupolviin.
Huoli näkyy vaikeutena tehdä omaa elämää koskevia suunnitelmia, <strong>Antti Palola</strong>
toteaa.<br>
<br>
STTK:n mielestä poliittisilla päätöksillä voidaan yhtä hyvin vahvistaa tai
heikentää kansalaisten tulevaisuususkoa ja luottamusta.</p><p>– Teemme virheen, jos emme ota vakavasti esimerkiksi nuorten miesten
syrjäytymistä koulutuksesta ja työstä. Työelämän tasa-arvon kehittäminen,
oikeudenmukainen verotus, asuntopolitikka, lapsiperheiden tuet ja palvelut sekä
panostukset osaamiseen ja koulutukseen ovat konkreettisia kansalaisten arkeen
vaikuttavia asioita, joilla voidaan luoda edellytyksiä myönteiselle
väestökehitykselle, Palola arvioi.<br>
<br>
Suomi on väestön ikääntymisessä edelläkävijä, emmekä ole Euroopassa ongelman
kanssa yksin. Osaavasta työvoimasta tullaan käymään tulevaisuudessa ankaraa
taistelua.</p><p>– Yhteiskunnalla on käytössään lukuisia keinoja varautua alhaisen syntyvyyden
vaikutuksiin. Työllisyysasteen nostolla on merkittäviä vaikutuksia. Panostukset
kansainväliseen rekrytointiin ovat tehokasta ennakoivaa varautumista. Työelämä
voisi paljon nykyistä paremmin myös tukea vanhempien ikäluokkien jatkamista
työelämässä pidempään, Palola listaa.<br>
<br>
Eläkejärjestelmään tehdyt uudistukset ovat erinomainen esimerkki ennakoivasta
varautumisesta väestörakenteen muutoksiin.</p><p>– Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet järjestelmän kestävyyttä parantaneita
uudistuksia, jotka kantavat pitkään. Vastaavia uudistuksia tarvitaan muillekin
yhteiskunnan sektoreille, Palola esittää.</p><h3>
Perheeseen liittyvät
valinnat ovat yksilöllisiä</h3><p>
Vastaajilla,
jotka ovat päättäneet olla hankkimatta lapsia, keskeisimpinä syinä ovat
henkilökohtaiset toiveet. He eivät halua lapsia esimerkiksi siksi, että ajatus
ei tunnu omalta tai vastaaja ei pidä lapsista. Toisaalta lasten haluamisen
taustalla korostuvat myös henkilökohtaiset syyt. Lapsia toivovista vastaajista
49 prosenttia kertoo syyksi yksilölliset mieltymykset ja toiveet.</p><p>– Yksilönvapautta kunnioittavassa yhteiskunnassa meidän on ymmärrettävä, että
ihmisillä on elämässään hyvin eri tavoitteita. Lapset eivät kuulu kaikkien
suunnitelmiin. Ydinperhe ei voi olla yhteiskuntakelpoisuuden tai
elämänlaadun mittari, eikä sitä pidä tuputtaa kenellekään. Ihmisille on
annettava mahdollisuus valita ilman syyllistämistä tai surkuttelua. Toisaalta
yhteiskunnan on luotava yhdenvertaiset edellytykset kaikille, jotka lapsia
haluavat.<br>
<br>
Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p><strong>Linkki kyselyn tuloksiin: </strong><a href="https://www.sttk.fi/files/kysely-syntyvyydesta/" target="_blank"><strong>https://www.sttk.fi/files/kysely-syntyvyydesta/</strong></a></p><p><br>
</p> | 2020-02-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-25 14:00:56 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tes-neuvottelut pitkittyvät | 6224 | <div>Sopimusneuvotteluja on käyty tiheään tahtiin Suomen metsäkeskusta sekä Suomen riistakeskusta koskevissa sopimuksissa, mutta neuvotteluissa Palvelualojen työnantajat Paltan kanssa ei ole edetty. Näillä aloilla ollaan sopimuksettomassa tilassa, sillä sopimukset päättyivät jo 31.1.2020.
<br></div><div><br></div><div>Jyty on muiden allekirjoittajajärjestöjen tavoin pyrkinyt etenemään neuvotteluissa. Yrityksistä huolimatta työntekijäpuolen ja työnantajaliitto Palta ry:n näkemykset ovat kaukana toisistaan. Tästä syystä mahdollisten neuvottelutulosten saaminen näille sopimusalolle pitkittynee edelleen. Neuvotteluja käydään kummallakin sopimusalalla ratkaisujen löytämiseksi.
</div><div><br></div><div>Lisätietoja: Päivi Salin, työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi</div><div><br>
</div><div><br></div><br> | 2020-02-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-21 07:32:48 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Metsäkeskus_rgb_vaaka_600x140.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sopimukseton tila jatkuu Yleissopimuksessa ja Partiotyönantajien sopimuksessa | 6225 |
<p>Jyty neuvottelee Palvelualojen
työnantajat Paltan kanssa Yleissopimuksesta ja Partiotyönantajia koskevista
työehtosopimuksista, joissa on ajauduttu sopimuksettomaan tilaan 31.1.2020.</p><p>Neuvotteluja on käyty useasti
ja Jyty on pyrkinyt etenemään sopimuksen aikaansaamiseksi. Yrityksistä
huolimatta työntekijäpuolen ja työnantajaliitto Paltan näkemykset ovat
etäällä toisistaan. Neuvottelutulosten saaminen pitkittynee edelleen. </p><p>Lisätietoja: Päivi Salin,
työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 2020-02-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-21 07:42:56 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yleissopimus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Osaamistason nosto ulotettava työikäisiin | 5642 |
<p>OECD:n
raportti Continuous Learning in Working Life in Finland nostaa esille tarpeen
luoda polkuja osaamistason nostoon erityisesti ammatillisen tutkinnon
suorittaneille ja vaille toisen asteen koulutusta jääneille. Osaamispanostukset
tulisi nähdä investointina, jolla on pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia
hyvinvointiin, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja tuottavuuteen.  </p><p>– Työikäisten osuus väestöstä pienenee ja samaan aikaan työelämän
osaamisvaatimukset kasvavat. Haasteisiin ei voida vastata pelkästään
kouluttamalla nuoret yhä korkeammin. Meidän on löydettävä ratkaisuja
erityisesti työikäisten osaamistason nostoon ilman pitkiä poissaoloja työstä,
STTK:n johtaja <strong>Taina Vallander</strong> painottaa.  </p><h3>STTK
esittää, että työvaltaisia opiskelumuotoja laajennettaisiin korkeakoulutukseen.</h3><p>–
Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimuskoulutus on ollut hyvä tapa tuottaa
uutta osaamista työnantajien tarpeisiin. Se on palvellut erityisesti aikuisten
mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Osana hallituksen käynnistämää jatkuvan
oppimisen uudistusta tulisikin rakentaa vastaava oppisopimuskoulutuksen malli
korkeakouluihin. Mallin rakentamisen voisi käynnistää hallituskauden aikana
esimerkiksi alakohtaisella pilotilla, Vallander esittää.</p><h3>Erikoisammattitutkinnoista
aito polku osaamistason nostoon</h3><p>STTK:n
mielestä hallituksen käynnistämä jatkuvan oppimisen uudistus antaa
mahdollisuuden purkaa konkreettisia esteitä, jotka hankaloittava työikäisten
hakeutumista ja sitoutumista koulutukseen. Tämä tarkoittaa eri
koulutussektoreiden yhteistyön tiivistämistä ja siiloutuneen ajattelun
purkamista. Esimerkiksi erikoisammattitutkinnot tarjoaisivat mahdollisuuden
osaamistason nostoon monilla toimialoilla. Tutkinnoilla tuotetaan jo nyt
osaamista, joka on käytännössä lähellä korkeakoulututkintojen osaamistasoa.
Sujuva polku korkeakoulutukseen kuitenkin puuttuu. </p><p>–
Aikuisille soveltuvan koulutuksen tulee olla monimuotoista ja joustavaa. Sen
tulee olla suoritettavissa myös pienempinä kokonaisuuksina. Työelämässä olevien
erilaiset oppimiskyvyt pitää huomioida koulutuksia suunniteltaessa. Tarpeet eri
aloilla vaihtelevat suuresti ja säännellyillä aloilla työtehtäviin
pätevöidytään edelleen tutkintoja suorittamalla. Koulutuksen kehittämisen
tulisikin tapahtua ammatillisen koulutuksen, korkeakoulujen ja työelämän
tiiviissä yhteistyössä, Vallander korostaa. </p><p>Lisätietoja:
Taina
Vallander, johtaja, STTK, p. 040-184 1464</p><p><em>STTK
on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten
keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme
on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme
työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.<br></em></p><p><br><em></em></p> | 2020-02-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-19 08:17:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Neuvonta-alan TES-ratkaisu venyy maaliskuulle | 5288 |
<p>Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat torstaina 13.2.,
mutta sopimuksen syntyminen on edelleen kaukana. Neuvottelussa käytiin läpi mm.
työaikalain soveltamiseen ja ylityökorvauksiin liittyviä tekstikysymyksiä, sekä
yleistä keskustelua tulevista palkankorotuksista ja ns. kiky-tuntien
poistamisesta. Neuvotteluja on käyty marraskuusta lähtien ja tapaamisia
työnantajapuolen kanssa on kertynyt jo yli 10. Neuvotteluja jatketaan 20.2. ja
2.3.</p><p>Neuvonta-alan
runkosopimus ja Faba osk:n ja Viking Genetics Oy:n sopimukset päättyivät
31.12.2019 ja neuvonta-ala on ollut siitä lähtien sopimuksettomassa tilassa.
Vanhojen työehtosopimusten määräykset ovat kuitenkin edelleen voimassa ns.
jälkivaikutuksen johdosta.</p><p>Jytyn lisäksi
neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja
JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta.</p><p>Lisätietoja Jytyssä: Veli
Vähämäki, työmarkkina-asiamies ja Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p><p><br></p> | 2020-02-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-19 08:26:52 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Paikallisen sopimisen eteneminen käytännössä edellyttää yt-lain uudistuksen onnistumista | 5289 |
<p>STTK suhtautuu
myönteisesti työ- ja virkaehtosopimusten kautta etenevään paikalliseen
sopimiseen. Käytännössä paikallinen sopiminen ei onnistu eikä etene, jos
työpaikkatason yhteistoiminta ontuu.<br>
- Erityinen haaste työpaikkatason yhteistoiminnassa on tiedonsaanti, joka
ajoittuu usein aivan liian myöhään ja on suppeaa sekä valikoivaa. Jos
tiedonkulku ei ole automaattista ja henkilöstön edustaja ei saa kaikkia asiaan
vaikuttavia tietoja, sokkona on vaikea sopia, johtaja <strong>Katarina Murto</strong>
tiivistää.</p><p>Toinen keskeinen ongelma on henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute -
käytännössä laaja oikeus osallistua ja vaikuttaa yritystä ja henkilöstöä
koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.<br>
- Yhteistoimintalain uudistamista koskeva hallitusohjelmakirjaus antaa erittäin
hyvät lähtökohdat toteuttaa rohkea rakenteellinen ja sisällöllinen
kokonaisuudistus. Tärkeää olisi päästä eroon nykylain irtisanomisleimasta ja
siirtää lain painopistettä ennakoivaan ja jatkuvaan yhteistoimintaan,
työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Jatkuvan neuvottelun periaate
mahdollistaisi parhaiten luottamuksen rakentumisen ja tiedonkulun.
Työntekijöiden asemaa on parannettava tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien
osalta niin vähentämisneuvotteluihin kuin muuhun yhteistoimintaan liittyen,
Murto esittää.</p><p>Murto korostaa,
että paikallinen sopiminen edellyttää työ- ja virkaehtosopimusten sekä
työlainsäädännön tuntemusta, neuvotteluosaamista ja sopijaosapuolten
mahdollisimman tasaveroista asemaa. Siksi STTK pitää tärkeänä luottamusmiesten
toimintaedellytysten parantamista.</p><p>Työ- ja
elinkeinoministeriö julkaisi tänään selvityksen paikallisesta sopimisesta.
Selvityksessä on kuvattu paikallisen sopimisen nykytilaa.<br>
- Paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen
kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin ei ole juurikaan tutkittu.
Tarvitaan vaikutusarvioita, jotta selviäisi mahdollisten muutosten vaikutukset
erityisesti työntekijöille ja työehdoille, mutta myös yritysten väliselle
kilpailulle.</p><p>Työlainsäädännön
ja sopimusjärjestelmän keskeinen lähtökohta ja periaate on heikomman osapuolen
eli työntekijän suoja. Lait ja työehtosopimukset määrittelevät työehtojen
vähimmäistason, eikä mikään estä tälläkään hetkellä paremmin sopimista.<br>
- Jos YT-lain uudistamisessa onnistutaan ja työntekijöiden asemaa parannetaan,
se antaa erinomaiset edellytykset sille, että paikallinen sopiminen
työpaikoilla voi lisääntyä myös käytännössä.</p><p>Lisätietoja:
STTK:n johtaja Katarina
Murto, puh: 050 568 9188</p><p><br></p> | 2020-02-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-14 10:19:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisen opetusalan työehtosopimusneuvottelut jatkuivat | 2584 |
<p>Yksityisen opetusalan ja ammatillisten
aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten neuvotteluissa käytiin keskiviikkona 12.2.
ensimmäistä kertaa läpi sekä työnantajan että työntekijäpuolen seuraavan
sopimuskauden tavoitteita. Jytyn keskeisenä tavoitteena on riittävien
palkantarkistusten lisäksi kilpailukykysopimuksen tuomien lisätuntien
poistaminen. Työehtosopimusten määräyksiin esitetään myös muita sisällöllisiä
parannuksia. </p><p>Seuraava neuvotteluaika on sovittu viikolle 9, jolloin
tavoitteisiin syvennytään tarkemmin. Jytyn neuvottelijoina toimivat johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong> ja
työmarkkina-asiamies <strong>Veli Vähämäki</strong>.
</p><p>Työnantajia neuvotteluissa edustaa Sivistystyönantajat Sivista, jonka pääneuvottelijana toimii johtava työmarkkinalakimies <strong>Tari Aho</strong>.<br></p><p>Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat
yksityiset lukiot ja peruskoulut, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot,
opintokeskukset, maatalousalan oppilaitokset, ammattioppilaitokset,
kauppaoppilaitokset, sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset,
musiikkioppilaitokset, urheiluopistot, ammattikorkeakoulut, koti- ja
laitostalouskoulut, käsi- ja taideteollisuusoppilaitokset ja hotelli- ja
ravintolaoppilaitokset.</p><p>Jytyn jäsenet työskentelevät yksityisellä opetusalalla laaja-alaisesti
mm. hallinto- ja taloustehtävissä, ohjaajina, opettajina, opinto- ja koulutussihteereinä,
kiinteistö- ja ruokahuollossa, siivoustehtävissä ja IT-alalla. </p><p>Lisätietoja; Johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima<br></p><p><br></p> | 2020-02-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-13 13:17:41 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.OpetusAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Energia-alan toimihenkilöiden sovintoesitys hyväksytty | 2585 | <div style="height:0px;width:0px;"></div><p><strong>Energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen sopijaosapuolet hyväksyivät sovittelija Jukka Ahtelan työriitaan antaman sovintoesityksen keskiviikkona 12.2. Energia-alalla 15.2. alkavaksi ilmoitettu lakko peruuntuu ja ylityö- ja vuoronvaihtokielto päättyy välittömästi.</strong></p><p>Uusi energia-alan työehtosopimus on kaksivuotinen ja se on voimassa 28.2.2022 saakka. Palkat nousevat sopimuskauden aikana yhteensä 3,3 prosenttia seuraavasti:</p><p></p><ul><li>1.5.2020 maksetaan 1,3 prosentin yleiskorotus</li><li>1.5.2021 maksetaan 1,3 prosentin yleiskorotus ja 0,7 prosentin yrityskohtainen erä. Mikäli yrityskohtaisen erän jaosta ei sovita paikallisesti, maksetaan siitä 0,2 prosenttia yleiskorotuksena ja 0,5 prosenttia työnantajan päättämällä tavalla.</li></ul><p></p><p>Kilpailukykysopimuksen mukainen 24 tunnin työajan pidennys poistuu työehtosopimuksesta. </p><p>Energia-alalla lauantaina 15.2.2020 alkavaksi ilmoitettu lakko Helsingissä, Tampereella, Vantaalla ja Turussa peruuntuu ja Jytyn jäsenten ylityö- ja vuoronvaihtokielto energiateollisuuden sopimusalalla päättyy välittömästi.</p><p>Lue lisää: <a href="https://valtakunnansovittelija.fi/documents/2057498/4639251/Sovintoehdotus+Pro+konep%c3%a4%c3%a4llyst%c3%b6+enrgialal/d2795b0d-8272-270f-8315-466b353a1939/Sovintoehdotus+Pro+konep%c3%a4%c3%a4llyst%c3%b6+enrgialal.pdf" target="_blank" style="text-decoration:underline;">Valtakunnansovittelijan hyväksytty sovintoesitys</a> (www.valtakunnansovittelija.fi)<br></p><p><strong>Lisätietoja Jytyssä: </strong></p><p>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies, puh. 020 789 3717<br>Järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424</p><p><span><span><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien,
kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran-
ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on
kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.<br></em></span></span></p><p><span><span><em></em></span></span><br></p> | 2020-02-12 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-02-13 13:17:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_EnergiaTeollToimihenk_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa | 2886 | <h4>Luottamuksen "kenttätutkimus"</h4><p><a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>Työhyvinvointityöryhmämme</strong></a> (sivista.fi) jatkaa luottamusteemaan perehtymistä. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> luottamusta koskevan esityksen inspiroimana jatkamme <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta.aspx"><strong>blogisarjaamme </strong></a>(jytyliitto.fi) lähestyen teemaa toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön tarkastelun kautta.</p><p>Työryhmämme päätti hakea tietoa kentältä ja vierailimme <a href="https://www.sivista.fi/esittely/jasentarinat/eiran-aikuislukio/" target="_blank"><strong>Eiran aikuislukiossa</strong></a> (sivista.fi). Pääsimme kuulemaan rehtorin, luottamusmiehen sekä työsuojelupäällikön näkemyksiä työhyvinvoinnista sekä erityisesti luottamuksesta ja yhteistyöstä. Työryhmänä ilahduimme siitä, että tunnistimme vierailullamme monia Rauramon esittämiä luottamuksen elementtejä.</p><h4>Luottamuksen peruselementtejä</h4><p>Luottamuksen rakentamisen peruselementtejä työyhteisössä ovat mm. ammatillinen käytös, yhteinen päätöksenteko sekä yhteiset toimintatavat, jotka sovitaan yhdessä ja joihin sitoudutaan. Ammatillinen käyttäytyminen on keskeistä, koska työyhteisön dynamiikka on erilainen kuin esimerkiksi vaikkapa ystäväporukan. Työyhteisössä ei tarvitse rakastaa kaikkia, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen ja kyettävä työskentelemään yhdessä. Luottamus näkyy työpaikoilla siten, että kaikki työyhteisön jäsenet kantavat vastuunsa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. </p><p></p><p>– Kun yhteistyö toimii, on töiden järjestelytkin helppo sopia niin, että niiden avulla helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista, kertoi Eiran aikuislukion luottamusmies. </p><p></p><h4>Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus</h4><p>Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus edellyttävät ymmärrystä, keskusteluälykkyyttä ja tilannetajua eli kykyä toimia vaativissa keskusteluissa, neuvotteluissa tai konflikteissa. Rauramo nostaa avaintekijöinä myös vastuullisuuden, vastavuoroisuuden ja hyväntahtoisuuden. </p><p></p><p>– Usein vuorovaikutustilanteiden sujuvuutta helpottaa sen huomioiminen, että tarkasteltava asia värittyy kunkin osallisen taustan (kuten esim. asenne, tiedot, tulkinnat ja pelot) kautta. Tämä usein selittää sitä, miksi samaa asiaa tarkastelevat osapuolet voivat nähdä asian kovin eri tavoin eli ns. omien linssien läpi. Tämän oivaltaminen samoin kuin eri näkökulmien arvostaminen auttaa yhteisen ymmärryksen löytymistä, kertoo Rauramo. </p><p></p><p></p><p>– Eiran aikuislukiossa luottamus näkyy mm. siinä, että uskalletaan puhua avoimesti ja tarttua myös vaikeisiin asioihin. Eri näkemyksiä ymmärretään ja arvostetaan. Eiran aikuislukiossa on myös pystytty tekemään yhteisiä ratkaisuja ja rohkeitakin kokeiluja hyvässä hengessä, kertoivat Eiran aikuislukion rehtori ja luottamusmies.</p><p></p><p>Rauramon esittämässä luottamuksen ketjussa näkyvät myös nämä elementit, eli avoimuus ja jokaisen oikeus omaan totuuteen, mutta samalla velvollisuus yhteisen käsityksen muodostamiseen.</p><h4>Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi</h4><p>Luottamus rakentuu sanoista ja teoista, kertoo Päivi Rauramo. Luottamuksen kannalta on tärkeää, että teot ja sanat myös vastaavat toisiaan. Jokaisen työyhteisön jäsenen toiminnalla on merkitystä luottamuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä.  Työryhmämme kannustaakin jokaista työyhteisön jäsentä roolista riippumatta pohtimaan, mitä itse voisit tehdä työyhteisösi luottamuspääoman lisäämiseksi.</p><div><br></div><div><br></div> | 2020-02-12 22:00:00 | Blogi | | | 2020-02-13 13:18:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="252" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_ylafemma_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK kiukustunut samapalkkaisuusohjelman viivyttelyyn | 2946 |
<p>STTK pitää
palkkatasa-arvon edistämistä yhtenä keskeisimmistä työelämän kehittämistä
koskevista tavoitteista. Samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama
palkka, mutta palkkaero on kuitenkin yhä noin 16 prosenttia. Pelkällä
segregaation purkua edistävillä toimilla asia ei korjaannu.</p><p>Hallitusohjelmassa on selvästi todettu, että
samapalkkaisuusohjelman tulee olla aiempaa kunnianhimoisempi ja vaikuttavampi.</p><p>- Siksi tarvitaan segregaatiota nopeampia ratkaisuja, kuten palkka-avoimuuden
lisäämistä, palkkatietämyksen parantamista, palkkakartoitusten parantamista,
samanarvoisen työn kriteerien arviointia ja selkeää numeraalista tavoitetta
samapalkkaisuusohjelmaan. Palkkatasa-arvon edistämisessä ei ole edistytty
viimeisten vuosien eikä vuosikymmenten aikana juurikaan. Tämä on häpeällistä,
STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> sanoo.</p><p>Kolmikantaisessa työryhmässä on yritetty koko
syksyn ajan löytää yhteisymmärrys työnantajien kesken samapalkkaisuusohjelman
sisällöstä ja toimenpiteistä, joiden pohjalta voitaisiin edetä. Nyt neuvottelut
on keskeytetty.</p><p>- Syntyy vaikutelma, että työnantajapuolta ei aidosti kiinnosta
palkkatasa-arvon edistäminen. Nyt maan hallituksella on näytön paikka, pitääkö
se kiinni hallitusohjelman mukaisesta tasa-arvon edistämisestä.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p><em>STTK on
poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten
keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on
menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme työssämme
avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2020-02-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-13 13:17:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Energia-alan toimihenkilöiden työriitaan sovintoesitys | 2572 |
<p>Sovittelija <strong>Jukka Ahtela</strong> antoi tiistai-iltana 11.2.
sovintoesityksen energia-alan toimihenkilöiden työriitaan. Osapuolet vastaavat
sovintoesitykseen tänään keskiviikkona 12.2. kello 20:00. Sovintoesityksen sisällöstä ja lakon
toteutumisesta jytyläisten osalta tiedotetaan tarkemmin torstaina 13.2.</p><p>Energia-alaa on uhannut viikon kestävä lakko erikseen mainituissa energia-alan konserneissa lauantaina 15. helmikuuta alkaen. Energia-alalla on ollut voimassa ylityö- ja vuoronvaihtokielto helmikuun alusta asti.<span> <span>Energia-alan sopimukseen kuuluvat Jytyn
jäsenet osallistuvat työtaisteluun yhdessä Ammattiliitto Pro ry:n ja
Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa.</span><span><br></span></span></p><p>
Lisätietoja Jytyssä: Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies</p> | 2020-02-11 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-12 07:40:12 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_EnergiaTeollToimihenk_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kunta-alan sopimusneuvottelut jatkuivat keskustelulla tavoitteista | 7142 |
<p><strong>Kunta-alan sopimusneuvotteluissa pääneuvotteluryhmän toinen kokous
pidettiin Kuntatalolla keskiviikkona 12.2., jolloin keskusteltiin osapuolten
neuvottelutavoitteista. Julkisen alan unioni JAU (Jyty ja JHL) ja Julkisalan
koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO antoivat KT Kuntatyönantajille yhteiset
KVTES:iä ja TS:ää koskevat irtisanomisilmoitukset. </strong></p><p>JAU ja JUKO antoivat yhteiset sopimustavoitteet ja Julkisen alan
unioni JAU antoi vielä omat liitekohtaiset tavoitteensa. Kunta-alan koulutettu
hoitohenkilöstö KoHo antoi myös sopimustavoitteensa, jossa yhtenä tavoitteena
oli KVTES:n liitteitä 3 ja 4 koskeva oma ns. sotesopimus. Vastavuoroisesti KT Kuntatyönantajat
esitteli neuvottelutavoitteitaan. </p><p>Kaikki osapuolet ilmoittivat, että tavoitteita tullaan myöhemmin
täydentämään. Tavoitteet koskivat mm. työaikaa, palkkausta, virka- ja
työvapaita sekä henkilöstöedustajia. KT ilmoitti jälleen, että nykyiset
työryhmät jatkavat työtään. Tavoitteita käsitellään yksityiskohtaisemmin
alaryhmissä, joissa Jytyllä on oma edustus.</p><p>Pääneuvotteluryhmän puheenjohtajana toimii kunta-alan
työmarkkinajohtaja <strong>Markku Jalonen</strong>. Pääneuvotteluryhmässä Jytyä edustavat
puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> ja edunvalvontajohtaja <strong>Marja
Lounasmaa</strong>.</p><p>Kunta-alan neuvotteluissa sovitaan valtakunnallisista virka- ja
työehtosopimuksista, joita noudatetaan kunnissa ja kuntayhtymissä. Sopimusten
piirissä on noin 421 000 viranhaltijaa ja työntekijää. Nykyiset työ- ja
virkaehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun 2020 loppuun.</p><p>Seuraava pääneuvotteluryhmän kokous pidetään perjantaina 28.2.<br><br></p><h4>Seuraa sopimusneuvotteluja Jytyn nettisivuilta:</h4><p><strong>- </strong><a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2020/Sivut/default.aspx"><strong>Sopimusneuvottelut 2019-2020</strong></a></p><p><br></p> | 2020-02-11 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-13 13:18:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kunta_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kirkon neuvotteluissa keskusteltiin sopimustavoitteista | 7143 |
<p>Kirkon sopimusneuvottelut jatkuivat keskiviikkona 12.2.2020.
Kokouksessa keskusteltiin neuvottelutilanteesta ja neuvotteluaikataulusta sekä jatkettiin työntekijäjärjestöjen yhteisten sopimustavoitteiden esittelemistä ja
niistä keskustelua. Kirkon työmarkkinalaitos esittelee tarkemmin omia
tavoitteitaan seuraavassa neuvottelussa, joka pidetään keskiviikkona 26.2.2020.</p><p><span><span>Jyty neuvottelee kirkon yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta</span></span>
(KirVESTES), jota
sovelletaan evankelisluterilaisten seurakuntien palveluksessa oleviin
viranhaltijoihin ja työsopimussuhteisiin työntekijöihin. Kirkon virka- ja työehtosopimus päättyy 31.3.2020. <span><span><span><span>Kirkon sopimusten piirissä on n. 20 000 viranhaltijaa ja työntekijää.<br></span></span></span></span></p><p><span><span><span><span>Jyty neuvottelee osana Kirkon alan Unionia, joka <span><span><span><span>on Jytyn ja JHL:n muodostama neuvottelujärjestö. Jytyä neuvotteluissa
edustaa työmarkkinalakimies <strong>Anne Sarvi</strong>. <br></span></span></span></span></span></span></span></span></p><p><span><span><span><span><span><span><span><span>Työnantajia neuvotteluissa edustaa Kirkon työmarkkinalaitos, jonka</span></span></span></span> työmarkkinajohtajana toimii <strong>Anna Kaarina Piepponen</strong>.</span></span> </span></span></p><p>Lisätietoja Jytyssä: Työmarkkinalakimies Anne Sarvi</p><span><p><strong>Seuraa sopimusneuvotteluja Jytyn nettisivuilta:<br></strong><strong>- </strong><a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2020/Sivut/default.aspx"><strong>Sopimusneuvottelut 2019-2020</strong></a><br><br></p></span> | 2020-02-11 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-12 13:17:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kirkko_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kunta-alan sopimusneuvottelut jatkuvat | 7141 |
<p>Neuvottelut uusista kunta-alan työ-
ja virkaehtosopimuksista jatkuvat keskiviikkona 12.2.2020, kun kunta-alan
pääneuvotteluryhmä kokoontuu klo 8 Kuntatalolla, Toinen linja 14.</p><p>Neuvotteluosapuolina ovat KT Kuntatyönantajat
sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt eli Jytyn ja JHL:n muodostama Julkisen alan
unioni, KoHo (SuPer, Tehy ja Spal) sekä JUKO,  joiden neuvottelujohto on
pääneuvotteluryhmässä. Pääneuvotteluryhmän puheenjohtaja on kunta-alan
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.</p><p>Kunta-alan neuvotteluissa sovitaan
valtakunnallisista virka- ja työehtosopimuksista, joita noudatetaan kunnissa ja
kuntayhtymissä. Sopimusten piirissä on noin 421 000 viranhaltijaa ja
työntekijää. Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa maaliskuun 2020
loppuun. </p><p><span>Jyty neuvottelee kahdessa merkittävässä kunta-alan sopimuksessa, jotka ovat <span><span></span></span>yleinen työ- ja virkaehtosopimus KVTES ja kunnallisen teknisen henkilöstön sopimus TS.</span></p><span><p><strong>Seuraa sopimusneuvotteluja Jytyn nettisivuilta:</strong><br><strong>- </strong><a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2020/Sivut/default.aspx"><strong>Sopimusneuvottelut 2019-2020</strong></a></p></span><div><br></div><div><br></div> | 2020-02-10 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-11 13:35:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kunta_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n hallitus: Sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet palautettava | 1757 | <p>STTK:n hallituksen mukaan työmarkkinoiden päänavaajasopimuksen jälkeen näytti selvältä, että kilpailukykysopimuksessa sovitulle työajan pidennykselle ei ollut enää perusteita muillakaan aloilla.</p><p>- Kikystä irtoaminen on palkansaajapuolelle myös oikeudenmukaisuuskysymys. Työnantajien näkemys on ollut toinen ja kiky-tunnit ovat saaneet työnantajien puolella kohtuuttoman merkityksen. On syntynyt vaikutelma, että työnantajat taistelevat tällä kierroksella jostain aivan muusta kuin työn hinnasta ja kiky-tunneista. Tämä on viivyttänyt kierrosta, aiheuttanut työtaisteluita ja niiden uhkia, puheenjohtaja <strong>Antti Palola </strong>toteaa.</p><p>STTK:n hallitus on tyytyväinen, että työmarkkinoilla sopimuksia on vähitellen alkanut syntyä ja työtaistelut sekä niiden uhat toivottavasti nopeasti vähenevät.</p><p>Myös julkisen sektorin neuvotteluissa on vähitellen päästy liikkeelle.</p><p>- Julkisen sektorin houkuttelevuus työnantajana on tulevaisuudessa vaakalaudalla. Jotta väestöennusteen varjossa hyviä työntekijöitä riittäisi myös julkiselle sektorille, palkkauksen ja työolojen on oltava kunnossa, Palola korostaa.</p><p>Työmarkkinat Suomessa ovat murroksessa monin tavoin. Se heijastuu jatkossa myös työmarkkinapöytiin.</p><p>- Olisi viisautta yhdessä selkeyttää tilannetta ja palauttaa sopimusyhteiskunnan keskeiset periaatteet kunniaan. Jos tähän ei pystytä, jatkossakaan ei kannata odottaa sopuisampia neuvottelukierroksia. Selkävoittoja voi puolin ja toisin työmarkkinapöytää aina hakea ja joskus saadakin, mutta ne löytyvät yleensä myöhemmin edestä. Kun jatkossa halutaan sopia enemmän työpaikkatasolla, silloinkin on muistettava osapuolten keskinäinen kunnioitus ja luottamus, Palola sanoo.</p><h3>Kolmiloikka jäi vajaaksi</h3><p>STTK:n hallitus muistuttaa kilpailukykysopimusta edeltäneestä tavoitteesta, eli niin sanotusta tuottavuuden kolmiloikasta. Ensimmäinen ja toinen loikka onnistuivat, kun palkkamaltti piti ja sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työnantajilta palkansaajien maksettavaksi.</p><p>- Kolmas liittyi yritysten tuottavuuden nostamiseen, mutta se loikka jäi vajaaksi. On perusteltua kysyä, mitä yritykset ovat tehneet tuottavuuden parantamiseksi. Investoinnit, tutkimus ja tuotekehitys, jotka ovat tuottavuuden edellytyksiä, eivät Suomea mairittele. Osinkokeväästä sen sijaan povataan nytkin aiempien vuosien tapaan runsasta.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p>Lisätietoa julkaisijasta STTK ry.</p><p><a href="http://www.sttk.fi/">http://www.sttk.fi</a></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p> | 2020-02-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-10 14:40:41 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| AVAINTES:n soveltamisalalla sovittiin koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta | 1761 |
<p>Jyty ja muut työntekijöitä edustavat järjestöt sopivat AVAINTA ry:n kanssa <span><span></span></span>koululaisten ”Tutustu työelämään ja
tienaa”-kesäharjoitteluohjelmasta <span><span><span><span>10.2.2020. </span></span></span></span>Ohjelma on tarkoitettu peruskoululaisille,
lukiolaisille, kymppiluokkalaisille ja VALMA-koulutukseen osallistuville
nuorille. </p><p>Sopijaosapuolet suosittelevat AVAINTA:n
jäsenyhteisöille, että ne antaisivat koululaisille mahdollisuuden tutustua
jäsenyhteisöiden monipuolisiin työtehtäviin ja alan tarjoamiin
mahdollisuuksiin. Hyvällä kesätyökokemuksella on positiivinen vaikutus myös
työnantajakuvaan. </p><p>Kahden viikon pituisen kesäharjoitteluohjelman
suorittamisesta maksetaan koululaiselle kertakaikkisena palkkana 360 euroa
vuonna 2020, 365 euroa vuonna 2021 ja 375 euroa vuonna 2022. </p><p>Lisätietoja Jytyssä: johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lue lisää: </strong><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/Suositus_koululaisten_kesaharjoitteluohjelma_%20Avainta.pdf"><strong>Suositus koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta Avaintan jäsenyhteisöissä (10.2.2020)</strong></a></p><p><br> </p> | 2020-02-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-10 14:50:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Avaintes_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| AVAINTES:n neuvottelut jatkuivat 10.2. | 1762 |
<p>AVAINTES:n sopijaosapuolet
kokoontuivat maanantaina 10.2. Kokouksessa keskusteltiin sopimustavoitteista
lähinnä yleisellä tasolla. Tavoitteita tarkennetaan ja täsmennetään tulevissa
kokouksissa. Seuraava neuvotteluaika on 25.2., jolloin teemana ovat työaikaan
liittyvät asiat. </p><span><p>Avaintyönantajat Avainta ry:n
työehtosopimusta (AVAINTES) noudatetaan
kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa oleviin osakeyhtiöihin ja
säätiöihin
sekä kuntien palveluita tuottaviin yksityisiin yhtiöihin, yhdistyksiin,
osuuskuntiin ja säätiöihin. AVAINTES:n soveltamisala kattaa mm. hallinto- ja
toimistohenkilöstön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä teknisen
henkilöstön.</p></span><p><span>Lisätietoja Jytyssä: johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi</span></p><p><br></p> | 2020-02-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-10 14:55:21 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="93" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Avaintes_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työterveyslaitoksen sopimusneuvottelut käynnistyivät | 6471 |
<p>Työterveyslaitoksen sopimusneuvottelut käynnistyivät perjantaina 7.2.2020.
Osapuolet esittelivät suullisesti keskeisiä sopimustavoitteitaan ja niistä
käytiin keskustelua. Neuvotteluissa käsiteltiin myös  ”Tutustu työelämää ja tienaa”-kesäharjoitteluohjelmaa
koskevaa pöytäkirjaa, jonka osapuolet kuittasivat. Pöytäkirja menee vielä
liittojen hallintojen käsiteltäväksi. Lisäksi työehtosopimuksen
selkeyttämistyöryhmä jatkaa vielä työskentelyään. </p><p>Työterveyslaitoksen työehtosopimus on talokohtainen
ja sitä noudatetaan Työterveyslaitoksen palveluksessa olevien
toimihenkilöiden työehtoihin. Työterveyslaitos on työterveys- ja
työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Työterveyslaitoksessa on 8 tieteenalakohtaista osastoa. Aluetyöterveyslaitokset Kuopiossa, Lappeenrannassa,
Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä palvelevat jokaista
suomalaista työntekijää.
</p><p><span><span>Sopimusneuvottelut jatkuvat
2.3.2020. Seuraavassa neuvottelussa osapuolet jättävät tarkennetut neuvottelutavoitteensa kirjallisesti.</span></span><br></p><p><span>Lisätietoja: Anne Sarvi,
työmarkkinalakimies, anne.sarvi@jytyliitto.fi<br></span></p><p><br><span></span></p> | 2020-02-06 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-07 11:26:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_TyöterveysLaitos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kommunsektorn tvingad till exceptionellt många uppsägningar och permitteringar | 2574 | <div><div><div aria-label="Item"><p>Det sällsynt svåra ekonomiska läget i kommunsektorn ger upphov till exceptionellt omfattande permitteringar och uppsägningar.</p></div></div></div><div><div><div class="field-item" aria-label="Item"><p>
</p><div><div><div aria-label="Item">
</div></div></div>
<p></p>
</div></div></div><p>De här metoderna
har i regel använts synnerligen återhållsamt för att balansera ekonomin,
men enligt en enkät som KT gjort bedömer kommunerna och samkommunerna
att de i år måste permittera över 8 100 (2,5 procent av personalen) och
säga upp över 750 anställda (0,23 procent av personalen). Större
permitteringar har under de senaste årtiondena förekommit endast i några
fall. Senast man var tvungen att vidta större uppsägningar var under
1990-talets lågkonjunktur.</p><p>I år anpassar kommunsektorn sina personalutgifter med sammanlagt 1,7
procent. Det motsvarar 359 miljoner euro av hela kommunsektorns
arbetskraftskostnader på 21,12 miljarder euro.</p><p>Permitteringarna beräknas ge besparingar på tio miljoner euro av de
sammanlagda besparingarna i personalutgifter. Uppsägningarna beräknas
spara 48 miljoner euro.</p><h3>Största besparingen genom effektivisering</h3><p>Den största delen av minskningarna i kommunsektorns personalutgifter
uppkommer med andra metoder. År 2019 uppgick andelen av de sammanlagda
besparingarna till 107 miljoner euro (56,2 procent) medan den i år
uppgick till 249 miljoner euro (69,4 procent).</p><p>Bland de övriga metoderna finns bland annat effektivisering av
verksamheten genom omorganiseringar och nya arbetsrutiner, restriktivare
rekrytering och naturlig avgång. Man strävar efter att ha ännu färre
vikarier och visstidsanställda.</p><p>Dessutom ger en minskad sjukfrånvaro hos personalen och det regionala
samarbetet besparingar. Personalutgifterna minskar också genom att
verksamhet och service skärs ned, läggs ut eller bolagiseras. I de
flesta fall är det dock omöjligt att minska servicen, eftersom många
kommunala uppgifter är lagstadgade.</p><h3>En effektiv sparmetod är att byta semesterpenningen mot ledighet</h3><p>I fjol drog kommunsektorn en betydlig nytta av den tidsbegränsade
avtalsbestämmelsen i kollektivavtalen för åren 2018–2019, enligt vilken
personalen kunde byta semesterpenningen mot ledighet enligt en ny
modell.</p><p>Utbytesledigheterna gav kommunerna och samkommunerna 37 miljoner euro
i besparingar år 2019, dvs. 19,5 procent av de sammanlagda
besparingarna. Cirka 21 500 anställda bytte semesterpenningen mot
ledighet. I snitt byttes 6,4 dagar till ledighet.</p><p>De oavlönade ledigheterna ökade också. De gav besparingar på
sammanlagt 35 miljoner euro eller 18,2 procent av de sammanlagda
besparingarna. Oavlönad ledighet, i genomsnitt 4,1 dagar, togs av 31 100
arbetstagare.</p><p>Under början av året verkar utbytet av semesterpenning mot ledighet
medföra avsevärt mindre besparingar. Besparingarna beräknas uppgå till
12 miljoner euro, dvs. 3,4 procent av de sammanlagda besparingarna. De
som svarat på enkäten beräknar att de oavlönade ledigheterna i år ger
besparingar på 39 miljoner euro (10,9 procent).</p><h3>Långsiktiga program utgör stommen för besparingar</h3><p>Anpassningen av personalutgifterna är en del av kommunernas och
samkommunernas målinriktade, långsiktiga och produktivitetsinriktade
ekonomi. Nästan hälften av kommunorganisationerna har gjort upp ett
särskilt program för att balansera ekonomin eller öka produktiviteten.
De omfattar åtgärder som minskar personalutgifter och effektiviserar
verksamheten samt andra åtgärder som förbättrar produktiviteten.</p><p>KT:s enkät om anpassningen av personalutgifterna genomfördes i
december 2019. På enkäten svarade 232 av alla kommuner och samkommuner
på fastlandet. I dessa kommuner och samkommuner arbetar 78 procent av
totalt 421 000 kommunalt anställda.</p><h4>Läs mer: <a href="https://www.kt.fi/sv/nyheter-och-pressmeddelanden/2020/exceptionellt-manga-uppsagningar-och-permitteringar" target="_blank">Kommunsektorn tvingad till exceptionellt många uppsägningar och permitteringar (www.kt.fi)</a><br></h4><p><br></p> | 2020-02-04 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-12 07:52:51 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| STTK haluaa perhevapaauudistuksen valmiiksi | 6461 | <p>STTK pitää perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta välttämättömänä.<br> - Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen, vanhanaikainen ja joustamaton, johtaja <strong>Katarina Murto</strong> tiivistää.</p><p>STTK on pitkään tavoitellut 6+6+6-mallia, mutta Murto pitää maan hallituksen linjaamaa 1+7+7-mallia lähtökohdiltaan kohtuullisena, ja sen pohjalta on hyvä jatkaa valmistelua.</p><p>- Sen myötä STTK:n keskeiset tavoitteet - tasa-arvon edistäminen sekä joustavuuden ja yhdenvertaisuuden lisääminen – voivat toteutua. Perhemuodot ovat nykyään moninaiset ja niiden yhdenvertainen kohtelu on uudistuksessa varmistettava. Mallin on myös huomioitava erilaisten työn tekojen vaikutus perhevapaisiin. Lisäksi on tärkeää, että lapsen etu otetaan huomioon.<br> <br>Syntyvyys laskee hälyttävästi. Perhevapaauudistuksen on tästäkin syystä oltava perhemyönteinen ja helpotettava työn ja perheen yhteensovittamista.<br> - Työelämän epävarmuuksia on karsittava ja nuorten mahdollisuuksia työllistyä ja saada työstä riittävä toimeentulo on parannettava.<br> <br>Asenteiden on muututtava työpaikoilla perheystävällisemmiksi.<br> - Sekä järjestelmältä, mutta myös työnantajilta kaivataan lisää joustavuutta. Kaikilla ei ole laajaa turvaverkkoa ja hoitoapua, jotka mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen esimerkiksi jakso- ja vuorotyössä. Myös mahdollisuus osa-aikatyöhön vapaaehtoiselta pohjalta pienlapsivaiheessa toteutuu Suomessa heikosti. Osa-aikatyö kannustaisi vanhempia jakamaan hoitovastuuta.</p><p>Kaavamaiset asenteet eivät saisi ohjata myöskään perheiden valintoja.<br> - Nykyinenkin järjestelmä sallisi isien käyttävän perhevapaajaksoja enemmän kuin mitä he nyt tekevät. On kuitenkin tärkeää, että isien kiintiöitä kasvatetaan, jotta tasa-arvossa edistytään.<br> <br>STTK olisi valmis tarkastelemaan kotihoidontukea yhdessä varhaiskasvatuspalveluiden kanssa.<br> - Pitkä kotihoidontuki heikentää erityisesti naisten työmarkkina-asemaa. Hallitusohjelmassa on kuitenkin todettu, että kotihoidontuki jatkuu entisellään. Tämä on poliittinen valinta, Murto korostaa.</p><p>Uudistuksen yksityiskohtia on vielä paljon auki. STTK toivoo huolellista valmistelua, jotta varmistetaan hyvä lopputulos.<br></p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.<br></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.<br></em></p><h4>Jyty on myös ottanut kantaa perhevapaiden uudistamiseen muutama vuosi sitten: <br></h4><ul><li><strong></strong><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-perheystavallisia-asenteita-edistettava-tyopaikoilla.aspx" style="text-decoration:underline;"><strong>Jyty: Perheystävällisiä asenteita edistettävä työpaikoilla</strong></a><strong> (30.9.2017)</strong><br></li></ul><p><br><em></em></p> | 2020-02-04 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-05 11:21:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Eksoten yt-neuvottelut pitkittyneet, seuraava tapaaminen 10.2. | 6457 | <p>Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä  (Eksote) yhteistoimintaneuvottelut jatkuvat edelleen, koska mahdollisia organisaatiomuutoksia koskevat selvitystyöt ovat kesken. Seuraava yt-neuvottelu järjestetään 10.2.2020.</p><p>Eksoten henkilöstöjohtajan <strong>Merja Hokkanen </strong>sanoo Eksoten tiedotteessa, että "joidenkin organisaation osa-alueiden osalta selvitystyöt ovat edelleen kesken ja tämän vuoksi neuvotteluja joudutaan jatkama an vielä helmikuun aikana. Ymmärrän, että henkilöstön kannalta tilanne on ikävä. Moni eksotelainen odottaa ja pelkää pahinta omalla kohdallaan toteutuvaksi".</p><p>Tiedotteen mukaan erilaiset säästötoimenpiteet aiheuttavat edelleen pontevaa keskustelua työnantajaosapuolen ja henkilöstöjärjestöjen edustajien kesken. Säästöjen tuomat muutokset ja niiden kestävyys nostavat esiin vieläkin kysymyksiä sekä eripuraa. </p><p>Tiedotteessa todetaan, että Eksoten yt-neuvottelut näyttävät siltä, ettei kaikkia säästöjä saada toteutettua säästötoimenpiteiden avulla. Neuvottelutuloksen arvioidaan tuovan jatkossa irtisanomisia, tehtävänkuvien muutoksia sekä palvelujen muutoksia.</p><p>Seuraavissa yt-neuvotteluissa keskitytään perhe- ja sosiaalipalvelujen sekä teknisten palvelujen organisaatiouudistuksia koskeviin neuvotteluihin.</p><p>"Eksoten toimintakyvyn ja Etelä-Karjalan väestön palveluiden turvaaminen edellyttävät, että Eksoten toiminta saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Eksote on käynnistänyt syksyllä 2019 yt-neuvottelut, joiden tavoitteena on etsiä noin yhdeksän miljoonan euron säästöt verrattuna syyskuussa 2019 tehtyyn vuosiennustetasoon. Henkilöstövähennystarpeen arvioitiin olevan noin 105 henkilötyövuotta (htv). Säästötavoitteen toteutuminen edellyttää henkilöstömenojen lisäksi myös muiden toiminnallisten säästöjen toteuttamista", tiedotteessa todetaan.</p> | 2020-02-03 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-04 10:23:31 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| KT Kuntatyönantajat: Kunta-ala joutuu irtisanomaan ja lomauttamaan poikkeuksellisen paljon | 6458 | <p>Kunta-alan harvinaisen vaikea taloudellinen tilanne näkyy poikkeuksellisen suurina lomautuksina ja irtisanomisina. Taloutta on perinteisesti tasapainotettu näillä keinoin hyvin vähän, mutta KT:n ajankohtaisselvityksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät arvioivat joutuvansa tänä vuonna lomauttamaan yli 8 100 (2,5 prosenttia henkilöstöstä) ja irtisanomaan yli 750 työntekijää (0,23 prosenttia henkilöstöstä). Suurempia lomautusmääriä on viime vuosikymmeninä ollut vain muutaman kerran.<br><br>Suurempiin irtisanomisiin on kuntasektorilla jouduttu viimeksi 1990-luvun lamavuosina.</p><p>Kokonaisuudessaan kunta-ala sopeuttaa henkilöstömenojaan tänä vuonna arviolta 1,7 prosenttia. Suhteessa koko kunta-alan 21,12 miljardin euron työvoimakustannuksiin se tekee 359 miljoonaa euroa.</p><p>Arvio lomautuksilla saatavista säästöistä on kymmenen miljoonaa euroa kaikista henkilöstömenosäästöistä. Irtisanomisten hyöty on arviolta 48 miljoonaa euroa.</p><h3>Suurimmat säästöt toimintoja tehostamalla</h3><p>Suurin osa kunta-alan henkilöstösäästöistä hankitaan muilla keinoin. Vuonna 2019 osuus kaikista säästöistä oli 107 miljoonaa (56,2 prosenttia) ja tänä vuonna 249 miljoonaa euroa (69,4 prosenttia).</p><p>Muihin keinoihin kuuluvat muun muassa toiminnan tehostaminen työjärjestelyillä ja uusilla toimintatavoilla, rekrytoinnin tiukentaminen sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen. Sijaisten ja määräaikaisten käyttöä pyritään yhä vähentämään.</p><p>Lisäksi henkilöstön sairauspoissaolojen väheneminen tuo säästöjä, samoin seutuyhteistyö. Henkilöstömenoja vähentävät myös toimintojen ja palveluiden supistaminen, ulkoistaminen tai yhtiöittäminen. Palveluiden karsiminen on kuitenkin suureksi osaksi mahdotonta, koska monet kuntapalvelut perustuvat lainsäädäntöön.</p><h3>Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi tehokas säästökeino</h3><p>Viime vuonna kuntasektori hyötyi huomattavasti kunta-alan vuosien 2018–2019 työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvästä määräaikaisesta sopimusmääräyksestä, joka tarjosi henkilöstölle uudenlaisen mahdollisuuden vaihtaa lomarahoja vapaaksi.</p><p>Lomarahojen vaihtaminen vapaaksi toi kunnille ja kuntayhtymille vuonna 2019 säästöä 37 miljoonaa euroa eli 19,5 prosenttia kokonaissäästöistä. Vaihtoon ryhtyi noin 21 500 työntekijää. Keskimäärin vapaaksi vaihdettiin 6,4 päivää.</p><p>Myös palkattomien vapaiden käyttö lisääntyi. Niistä kertyi 35 miljoonan euron säästö eli 18,2 prosenttia kokonaissäästöistä. Palkattomia vapaapäiviä piti 31 100 työntekijää ja keskimäärin 4,1 päivää.</p><p>Alkaneena vuonna lomarahojen vaihtaminen vapaaksi ei näytä tuovan lähellekään vastaavan suuruisia säästöjä. Säästöarvio on 12 miljoonaa euroa eli on 3,4 prosenttia kokonaissäästöistä. Vastanneet arvioivat, että palkattomilla vapailla säästetään tänä vuonna 39 miljoonaa euroa (10,9 prosenttia).</p><h3>Pitkäaikaiset ohjelmat säästämisen runko</h3><p>Henkilöstömenojen sopeuttaminen on osa kuntien ja kuntayhtymien tavoitteellista, pitkäjänteistä ja tuottavuuteen pyrkivää taloudenpitoa. Lähes puolet on laatinut erillisen taloutta tasapainottavan tai tuottavuutta kohentavan ohjelman. Ne sisältävät sekä henkilöstömenoja karsivia toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista että muita tuloksellisuutta parantavia toimenpiteitä.<br></p><p>KT:n tiedustelu henkilöstömenoihin kohdistuvista sopeutustoimista toteutettiin joulukuussa 2019 ja siihen vastaisi 232 Manner-Suomen kuntaa ja kuntayhtymää. Vastanneiden palveluksessa on 78 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä, jota on yhteensä 421 000. <br><br><strong>Lisätietoja:</strong></p><ul><li><a href="https://www.kuntatyonantajalehti.fi/2020/1/lomautukset-ja-irtisanomiset-lisaantyvat" target="_blank"><strong>Kuntatyönantaja-lehden 1/2020 artikkeli "Lomautukset ja irtisanomiset lisääntyvät" </strong></a></li></ul><h4><br>Lue lisää: <a href="https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2020/irtisanomisia-ja-lomautuksia-poikkeuksellisen-paljon" target="_blank">Kunta-ala joutuu irtisanomaan ja lomauttamaan poikkeuksellisen paljon (www.kt.fi)</a></h4><p><br></p> | 2020-02-03 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-12 07:50:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Suomen metsäkeskuksen työehtosopimuksessa neuvottelut jatkuvat | 6459 |
<p>Suomen metsäkeskusta
koskevassa työehtosopimuksessa neuvottelut jatkuivat maanantaina 3.2.2020.
Neuvotteluissa esillä oli edelleen tekstikysymykset. Koska työmarkkinatilanne
kokonaisuutena on ”odotteleva” kiky-tuntien lisäksi monissa kysymyksissä, niin
sovittiin uusia neuvotteluaikoja. Osapuolet tapaavat toisensa 10.2.2020.
Neuvottelupäivämääräksi sovittiin myös 18.2.2020 ja 3.3.2020.</p><p>Lisätietoja: Päivi Salin,
työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 2020-02-03 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-12 07:51:13 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Metsäkeskus_rgb_vaaka_600x140.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yleissopimuksen ja Partiotyönantajien työehtosopimuksessa uusia neuvotteluaikoja | 6460 |
<p>Yleissopimusta ja
Partiotyönantajia koskevissa työehtosopimuksessa seuraava  neuvotteluaika
siirrettiin pidettäväksi 14.2.2020. Neuvotteluissa esillä on edelleen
tekstikysymykset. Työmarkkinatilanne kokonaisuutena on ”odotteleva”
kiky-tuntien lisäksi monissa muissa kysymyksissä. Neuvotteluaika on varattu
myös 21.2.2020. <br></p><p>Lisätietoja: Päivi Salin,
työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi</p> | 2020-02-03 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-02-12 07:51:33 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yleissopimus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Terveyspalvelualan Unioni ja Hyvinvointiala HALI sopivat koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta terveyspalvelualalle | 6399 |
<p>Työntekijäjärjestöjä edustava Terveyspalvelualan Unioni on sopinut koululaisten Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmasta
<span><span> työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa</span></span>.</p><p>Sopimusosapuolet haluavat omalta osaltaan edistää
peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA-koulutukseen
osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään. Kaksi viikkoa tai
kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työsuhde voidaan
sijoittaa 1.6.-31.8. väliseen aikaan vuosina 2020 – 2022.</p><p>Kesäharjoitteluohjelman mukaisesta työstä maksetaan
palkkaa 360 euroa vuonna 2020, 365 euroa vuonna 2021 ja 375 euroa vuonna 2022.</p><span><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/Poytakirja-HALI-Unioni-kesaharjoitteluohjelma-2020-2022.pdf"></a><p class="MsoNormal"><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/Poytakirja-HALI-Unioni-kesaharjoitteluohjelma-2020-2022.pdf"><strong>Lue lisää: </strong></a><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/Sos-tes-kesaharjoittelu-2020-2022.pdf" target="_blank"><strong>Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma 2020-2022 terveyspalvelualalle (pdf)</strong></a></p><p class="MsoNormal"><span><span><span><span><span><span><span>Jyty
neuvottelee terveyspalvelualan työehtosopimuksesta osana <a href="https://www.terveyspalvelualanunioni.fi/"><strong>Terveyspalvelualan Unioni</strong></a> -neuvottelujärjestöä, jonka muodostavat seitsemän työntekijäliittoa. <span><span><span><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br><span></span></p></span><div><span><span></span>Lisätietoja: Päivi
Salin, työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi<br></span></div><div><br><span></span></div> | 2020-01-30 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-31 08:08:51 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.TerveysPalvAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kuopio irtisanoo 33 ja jättää täyttämättä 79 paikkaa | 6400 | <p>Pysyvien henkilöstömenosäästöjen saavuttamiseksi Kuopion kaupunki jättää täyttämättä 79 tehtävää ja irtisanoo 33 henkilöä. Lisäksi määräaikaisten käyttöä vähennetään. Kertaluonteisten henkilöstömenojen säästötavoite toteutuu pääosin työntekijöiden vapaaehtoisilla vapailla sekä koulutus- ja työllistämismäärärahoja pienentämällä.</p><p>Henkilöstövähennykset kohdistuvat kaikille palvelualueille, kuntatekniikkaliikelaitos Mestariin ja Pohjois-Savon pelastuslaitokseen. Vain vanhusten hoivapalvelujen asiakastyötä tekevä hoitohenkilökunta oli yt-menettelyjen ulkopuolella. Vaikutukset asukkaiden arkeen pyritään minimoimaan.</p><p>Kaupunginhallitus päätti 16.9.2019 pitämässään kokouksessaan käynnistää tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseksi vuosina 2020 ja 2021. Tavoitteeksi asetettiin yhteensä 8,8 M€ pysyvät henkilöstömenosäästöt. Vuonna 2020 tavoitteena on saavuttaa 2 miljoonan euron kertaluontoiset säästöt ja pysyväisluonteisina säästöinä 4 miljoonaa euroa. </p><p>Kaupunginvaltuuston hyväksymä alkaneen vuoden talousarvio on henkilöstömenosäästöistä huolimatta lähes 14 miljoonaa euroa alijäämäinen.</p><p>Vuodelle 2020 asetettu kertaluonteinen säästö muodostuu pääosin vapaaehtoisista palkattomista vapaista sekä lomarahojen vapaaksi vaihdoista. Pysyvien henkilömenosäästöjen saavuttamiseksi kaupunki joutuu irtisanomaan henkilöstöä.</p><p>- Irtisanottavien määrää on vielä viime päivinä pystytty pienentämään ja osalle irtisanottavista pystytään tarjoamaan uusia tehtäviä. Hyvänä asiana voidaan myös pitää sitä, että henkilöstöä ei lomauteta. Tällä hetkellä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottavien määrä on 33, toteaa kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.</p><p>Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen mukaan tehdyillä toimenpiteillä pystytään vastaamaan myös vuoden 2021 säästötavoitteeseen ja kääntämään kehitystä suotuisammalle uralle. Muutos antaa myös tilaa toimintatapojen uudistamiselle ja henkilöstön osaamisen laajentumiselle. Pirhosen mukaan palvelutarpeen muutoksesta kertoo se, että kaupunki joutuu samaan aikaan rekrytoimaan henkilöstä muun muassa varhaiskasvatukseen ja vanhus- ja hoivapalveluihin.</p> | 2020-01-30 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-31 12:50:05 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_ytneuvottelut_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty: Vesi on perusoikeus - siitä ei tule tehdä kauppatavaraa | 6402 |
<p><strong>Jyväskylässä suunnitellaan julkisena palveluna toimineen
kaupungin vesihuollon osittaista yksityistämistä. Myös muutamilla muilla
paikkakunnilla julkinen vesihuolto aiotaan panna rahoiksi. Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki
varoittaa, että useat kokemukset mm. Euroopassa osoittavat vesihuollon
yksityistämisprojektien esimerkiksi 90-luvulla olevan karua luettavaa. </strong></p><p>”Monet vesihuollon yksityistämiset epäonnistuivat.
Vesihuoltoa on palautettu sittemmin takaisin julkiseksi toiminnaksi useissa
Euroopan kaupungeissa, koska vesialan yritysten tuottamat palvelut ovat tulleet
kansalaisille kalliiksi eikä palvelun laatu ole ollut riittävän hyvää. Yksityistämisten
yhteydessä on puututtu myös vesilaitosten työntekijöiden oikeuksiin ja
palkkaehtoihin”, huomauttaa Pihlajamäki.</p><p>Hän katsoo, että Suomessa vesihuolto on toistaiseksi
hoidettu vastuullisesti ja hyvin. On kuitenkin tiedossa, että monet vesialan
jättiyritykset esimerkiksi eri puolilla Eurooppaa tutkivat markkinoita - myös
Suomessa - ja saattavat lähitulevaisuudessa antaa ostotarjouksia julkisista
vesilaitoksista. </p><p>Jytyn puheenjohtaja vetoaakin kuntapäättäjiin, että he eivät
toimisi samalla tavalla kuin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, jolloin
kunnat rahapulassaan möivät energialaitoksensa. Karu esimerkki tolkuttomasta
hintojen noususta Suomessa on myös Caruna-case, jossa Fortumin sähköverkot
myytiin ulkomaalaisten sijoittajien 80-prosenttisesti omistamalle Carunalle.
Sähkön siirtohinnat pompahtivat pilviin ja kärsijänä olivat
kuluttajat.   </p><p>Suomessa käynnistettiin tänään 31.1. kansalaisaloite ”Vesi
on meidän - kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi”.
Aloitteessa esitetään, että aloitteen pohjalta käynnistetään valmistelu
sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla estetään julkisomisteisten
vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille ja
nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.</p><p>Aloitteen perusteluissa todetaan myös, että ”vesihuoltoon ei
voi juurikaan syntyä kilpailua sen ollessa niin sanottu luonnollinen monopoli,
jossa vain yksi toimija kykenee toimimaan markkinoilla. Ei ole millään tapaa
realismia, että jollekin paikkakunnalle Suomessa rakennetaan kilpaileva
vesihuoltoverkosto (esim. vesijohtoverkosto) jo olemassa olevan rinnalle”.</p><p>Lisätietoja:
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>*
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84
prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.</em></p><p><br></p> | 2020-01-30 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-01-31 12:51:14 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisen sosiaalipalvelualan neuvottelut alkoivat | 6395 | <p class="MsoNormal"><span>Yksityisen
sosiaalipalvelualan neuvottelut alkoivat keskiviikkona 29.1.2020. Neuvotteluissa keskusteltiin
työnantajaliitto Hyvinvointiala HALI ry:n ja työntekijäjärjestöjen
tekstitavoitteista. Palkkaratkaisusta ei vielä neuvoteltu. Neuvottelut
jatkuvat seuraavan kerran 10.2.2020.<br></span></p><p class="MsoNormal"><span><span><span><span><span><span>Jyty
neuvottelee terveyspalvelualan työehtosopimuksesta osana <a href="https://www.terveyspalvelualanunioni.fi/" target="_blank"><strong>Terveyspalvelualan Unioni</strong></a> -neuvottelujärjestöä, jonka muodostavat seitsemän työntekijäliittoa.<span><span></span></span></span></span></span></span></span><br></span></p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova. Sitä
noudatetaan sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin
työntekijöihin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten
palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit,
kotipalvelut ja päihdehuolto. </p><p>Jytyn jäsenet työskentelevät yksityisellä sosiaalipalvelualalla mm. lähihoitajina, eri alojen ohjaajina,
toimistotehtävissä, päiväkotiapulaisina, päivähoitajina, keittiö- ja
kiinteistöhuollossa ja kotiavustajina. </p><h3>Koululaisten kesäharjoitteluohjelmasta sovittiin</h3><p class="MsoNormal"><span></span></p><p class="MsoNormal"><span>Sosiaalipalvelualan sopimuksen neuvotteluosapuolet sopivat "Tutustu työelämään ja
tienaa" -<span><span><span>kesäharjoitteluohjelmasta</span></span></span> vuosille 2020 – 2022 sosiaalipalvelualalle. </span>Harjoitteluohjelmalla halutaan tukea peruskoululaisten, kymppiluokkalaisten, lukiolaisten ja VALMA-koulutukseen osallistuvien nuorten mahdollisuuksia tutustua työelämään. </p><p class="MsoNormal">Koululaisille tarjotaan omakohtaista kokemusta alan työnantajien toiminnasta, työtehtävistä, henkilöstörakenteesta, yhteistyömuodoista ja alan tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla tarjotaan koululaisille sopivaa käytännön työtä. Työharjoittelumallilla ei ole tarkoitus vähentää työnantajien tarjoamaa tavanomaista kesätyötä ja harjoittelumahdollisuuksia<span>.
<br></span></p><p class="MsoNormal"><strong>Lue lisää: </strong><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/Sos-tes-kesaharjoittelu-2020-2022.pdf" target="_blank"><strong>Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelma 2020-2022 sosiaalipalvelualalle (pdf)</strong></a><br><span></span></p><span></span>Lisätietoja: Päivi
Salin, työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi<p class="MsoNormal"><span><br></span></p> | 2020-01-29 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-31 13:30:26 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Sosiaali_Palv_Ala_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kirkon sopimusneuvottelut jatkuivat | 6396 |
<p>Kirkon sopimusneuvottelu jatkui keskiviikkona 29.1.2020. Neuvottelussa
työntekijäpuoli avasi yhteisiä tavoitteitaan yleisen palkkausjärjestelmän
osalta ja tavoitteista käytiin vilkasta keskustelua. Palkkausjärjestelmän
ongelmakohdat tiedostavat molemmat osapuolet, mutta ratkaisujen osalta
näkemykset eroavat. </p><p>Neuvottelussa perustettiin työryhmä, joka selvittää onko
mahdollista antaa seurakunnille yhteinen ohjeistus uuden työaikalain
vaikutuksista. Perustettu työryhmä aloitti työskentelynsä torstaina 30 tammikuuta.
Pääneuvotteluryhmän neuvottelut
jatkuvat keskiviikkona 12.2.2020.</p><p>Lisätietoja Jytyssä: Työmarkkinalakimies Anne Sarvi</p><p><br></p> | 2020-01-29 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-31 13:29:27 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kirkko_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK ja Arene: Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä opiskelijoita | 6397 |
<p>Määrätietoinen
kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoiminen korkeakouluihin on pitkällä
tähtäimellä vastaus Suomen osaajapulaan, STTK ja Ammattikorkeakoulujen
rehtorineuvosto Arene arvioivat. </p><p>-
Työelämässä tapahtuvat muutokset lisäävät korkeakoulutetun työvoiman tarvetta.
Samaan aikaan työikäisen väestön määrä vähenee. Tarvitsemme laajan
kansainvälisen rekrytoinnin ohjelman, jonka tavoitteena on lisätä ulkomaisten
opiskelijoiden hakeutumista ja työllistymistä Suomeen, STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti
Palola</strong> toteaa. </p><p>Hallitus
on laajentanut kansainvälisen rekrytoinnin Talent Boost -ohjelmaa
opiskelijoihin ja osallistanut korkeakouluja sekä ammatillisia oppilaitoksia
sen kehittämistyöhön. Ohjelman tavoitteena on luoda käytäntöjä kansainvälisten
opiskelijoiden houkuttelemiseen ja edistää heidän pääsyään työmarkkinoille.
Nykyisin noin 5 000 ulkomaan kansalaista suorittaa vuosittain Suomessa
korkeakoulututkinnon. STTK:n ja Arenen mielestä määrä pitäisi nelinkertaistaa,
ja valmistuneista valtaosa tulisi saada työllistymään Suomeen.</p><p>-
Suomi on kansainvälisille opiskelijoille houkutteleva kohdemaa laadukkaan
koulutuksen vuoksi. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneista
ulkomaalaisista suurin osa työllistyy Suomeen. Ammattikorkeakoulujen on
määrätietoisesti lisättävä kansainvälisten opiskelijoiden määrää vastauksena
pahenevaan osaajapulaan, Arenen puheenjohtaja, rehtori <strong>Mervi Vidgrén</strong>
linjaa.</p><p>Tuore
työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162005" target="_blank"><strong>kotoutumisen
kokonaiskatsaus 2019 kertoo</strong></a>, että työskentely opintojen aikana ja
sosiaaliset verkostot lisäävät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden
todennäköisyyttä jäädä Suomeen. Maahan jääneiden korkeasti koulutettujen
ansiotaso ja työllistyminen jäävät vielä jälkeen suomalaistaustaisista. Lisäksi
suomalaistaustaisiin verrattuna maahanmuuttajat joutuvat lähettämään monin
verroin enemmän työhakemuksia saadakseen työhaastattelukutsun.</p><p>-
Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ovat yhteiskunnan investointi, joka maksaa
opiskelijan työllistyessä itsensä takaisin. Jos työllistymispolku katkeaa ja
opiskelija suuntaa valmistuttuaan ulkomaille, investointi valuu Suomen kannalta
hukkaan. Korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden työllistymistä jo opintojen
aikana tarjoamalla tehostettuja työelämäpalveluita ja lisäämällä ulkomaisille
opiskelijoille tarkoitettujen harjoittelupaikkojen tarjontaa, Antti Palola
korostaa.</p><p>STTK
ja Arene muistuttavat, että koulutuksen järjestäjät tarvitsevat malleja
kansainvälistymiseen ja myös yritykset, organisaatiot ja työyhteisöt kaipaavat
tukea.</p><p>-
Valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä tukevat kaikki kontaktit
työnantajiin, ja myös harjoittelujaksot ja kesätyöt. Yritykset ja muut
työnantajat on otettava koulutukseen kumppaneiksi ja mentoreiksi alusta alkaen,
Mervi Vidgrén painottaa.</p><p><strong>Lisätietoja:</strong></p><p>puheenjohtaja
Antti Palola, STTK, puhelin 040 509 6030<br>puheenjohtaja
Mervi Vidgrén, Arene ry, puhelin 044 785 5001 <br></p><p><em>STTK
on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten
keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme
on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme
työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2020-01-29 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-31 13:30:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Terveyspalvelualan Unioni irtisanoi terveyspalvelualan työehtosopimuksen | 1660 |
<p>Terveyspalvelualan Unioni on irtisanonut terveyspalvelualan työehtosopimuksen päättymään 31.3.2020. Uuden sopimuksen neuvottelu ja valmistelu alkoivat jo viime viikolla
yhteisessä neuvottelussa työnantajaa edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n kanssa. </p><p>Terveyspalvelualan Unionin
neuvottelutavoitteista tärkeimpiä ovat ostovoimaa parantavat palkankorotukset
ja ns. kiky-tuntien poisto. Neuvotteluissa esitetään myös mm.
useampivuotista palkkaohjelmaa, parannuksia perhevapaisiin, selkeyttä
matkustussääntöön ja vuosilomamääräyksissä siirtymistä 5 päivää/viikko
lomalaskentaan. Henkilöstön edustajien aseman parantaminen on myös keskeinen
vaatimus, samoin kuin työhyvinvointia lisäävät muutokset.</p><p><span><span><span>Jytyn jäsenet toimivat yksityisellä terveyspalvelualalla mm. sairaala-,
hoito- ja toimistoalan perustehtävissä esim. hierojina,
välinehuoltajina, vastaanottoavustajina ja lähihoitajina. <br></span></span></span></p><p><span><span><span><span><span><span>Jyty
neuvottelee terveyspalvelualan työehtosopimuksesta osana Terveyspalvelualan
Unioni -neuvottelujärjestöä, jonka muodostavat seitsemän työntekijäliittoa. <span><span><span><span>Terveyspalvelualan Unionilla on omat nettisivut osoitteessa <a href="https://www.terveyspalvelualanunioni.fi/" target="_blank">www.terveyspalvelualanunioni.fi/.</a></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br></p><p>Lisätietoja: Päivi Salin,
työmarkkina-asiamies, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 2020-01-28 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-29 08:32:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.TerveysPalvAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Julkisalojen järjestöt irtisanovat virka- ja työehtosopimuksensa – lähes 600 000 kuntien, valtion, yliopistojen ja kirkon palkansaajaa uhkaa siirtyä sopimuksettomaan tilaan | 6389 |
<p><strong>Julkisalojen palkansaajien
työehdoista sopivat järjestöt ovat päättäneet irtisanoa virka- ja
työehtosopimuksensa kunnissa, valtiolla, yliopistoissa ja Avainta-aloilla.
Kirkon työehtosopimukset on sanottu irti jo aiemmin.</strong></p><p>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten
ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis-
ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty sekä Ammattiliitto Pro painottavat,
että päätösten myötä myös työajan 24 tunnin kiky-pidennys on irtisanottu.</p><p>Kevään
neuvotteluissa julkisalaa yhdistää selkeä tavoite poistaa kaikkien
henkilöstöryhmien vahvasti epäoikeudenmukaisiksi kokemat kiky-tunnit.</p><p>Koko julkisella
sektorilla sopimusten irtisanominen koskee liki 600 000:ta palkansaajaa,
mikä on noin 30 prosenttia Suomen palkansaajista.</p><p>Keskiviikkona
irtisanomisesta päätti JUKO. Jo aiemmin päätöksensä ovat tehneet JHL:n, Jytyn
ja Pron hallitukset. Kaikki sopimukset päättyvät 31. maaliskuuta.</p><p>Päättymistä
seuraavassa sopimuksettomassa tilassa loppuu myös palkansaajien velvoite
työrauhasta.</p><p>Neuvottelut
kuntien, valtion ja kirkon palkoista ja työehdoista alkoivat toissa viikolla.
Avainta aloitti neuvottelunsa tällä viikolla ja yliopistojen sopimusneuvottelut
käynnistyvät 7. helmikuuta.</p><p><strong>Lisätiedot:</strong></p><p><strong>JUKO</strong><br>Hallituksen
puheenjohtaja Olli Luukkainen, 0500 652 872<br>Toiminnanjohtaja
Maria Löfgren, 040 568 2798</p><p><strong>Julkisen
alan unioni JAU</strong><br>JHL:n
puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702
4772<br>Jytyn
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, 0400
537 756</p><p><strong>Pro</strong><br>Puheenjohtaja
Jorma Malinen, 050 576 0389</p><p><br></p> | 2020-01-28 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-01-29 16:36:06 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Den offentliga sektorns organisationer säger upp sina tjänste- och arbetskollektivavtal – nästan 600 000 arbetstagare hos kommuner, staten och kyrkan nära hamna i avtalslöst läge | 6390 | <p><strong>Fackförbunden som avtalar om de offentligt anställdas arbetsvillkor har beslutat att säga upp sina tjänte- och arbetskollektivavtal med kommunerna, staten, universiteten och Avainta-branscherna. Kyrkans kollektivavtal sades upp redan tidigare.</strong></p><p>Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU, Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsbranscherna JHL, Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty, och Fackförbundet Pro betonar att i och med besluten har också arbetstidsförlängningen på 24 timmar sagts upp. Arbetstidförlängningen infördes till följd av konkurrenskraftsavtalet.</p><p>Den offentliga sektorns fackförbund förenas i vårens förhandlingar av det tydliga målet att avskaffa arbetstidsförlängningen som alla personalgrupper upplever som väldigt orättvis.</p><p>Uppsägningen av kollektivavtalen berör nästan 600 000 anställda inom hela den offentliga sektorn, vilket är cirka 30 procent av alla löntagare i Finland. </p><p>FOSU beslutade om uppsägningen av kollektivavtalen på onsdagen. JHL:s, Jytys och Pros styrelser har fattat sina beslut redan tidigare. Alla avtal upphör den 31 mars.</p><p>I det avtalslösa läget som följer när kollektivavtalen går ut upphör även arbetstagarnas arbetsfredsplikt.</p><p>Förhandlingarna om kommunernas, statens och kyrkans löner och arbetsvillkor inleddes för två veckor sedan. Förhandlingarna med Avainta började denna vecka och förhandlingarna om universitetens avtal inleds den 7 februari.</p><p><strong>Tilläggsuppgifter:</strong></p><p><strong>FOSU</strong><br>Styrelsens ordförande Olli Luukkainen, 0500 652 872<br>Verksamhetsledare Maria Löfgren, 040 568 2798</p><p><strong>Offentliga sektorns union JAU</strong><br>JHL:s ordförande Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772<br>Jytys ordförande Maija Pihlajamäki, 0400 537 756</p><p><strong>Pro</strong><br>Ordförande Jorma Malinen, 050 576 0389</p><p><br></p> | 2020-01-28 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-01-30 07:49:00 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Työehtosopimukset_SE/Jyty_Sopimusn_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px_SE.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten tes-neuvottelut käynnistyivät | 6392 |
<p>Yksityisen opetusalan
ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten neuvottelut
käynnistyivät tänään keskiviikkona 29.1.2020 kello 13.00.</p><p>Neuvottelussa
keskusteltiin mahdollisuudesta käyttää ns. optiovuosi, jolloin
työehtosopimusten voimassaolo jatkuisi vielä 31.3.2021 asti. Optiovuoden
palkantarkistuksista ei kuitenkaan saavutettu yksimielisyyttä, joten
työehtosopimukset tullaan irtisanomaan niin, että sopimuskausi päättyy
31.3.2020. </p><p>Yksityiskohtaisia
sopimustavoitteita ei vielä tänään esitelty. Tulevissa tapaamisissa esillä
tulevat olemaan mm. kiky-tunnit, palkantarkistukset sekä
työehtosopimusmääräysten sisällöllinen kehittäminen. </p><p>
Neuvottelut jatkuvat 12.2.
Neuvotteluaikoja on sovittu maaliskuun loppuun asti. </p><p>Jytyä neuvotteluissa
edustavat johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong> ja työmarkkina-asiamies <strong>Veli
Vähämäki</strong>. </p><p><br></p> | 2020-01-28 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-30 08:12:50 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.OpetusAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Energia-alan lakko siirtyy kahdella viikolla – ylityö- ja vuoronvaihtokielto voimaan helmikuun alussa | 6388 | <div style="box-sizing:border-box;font-family:"segoe ui", "helvetica neue", "apple color emoji", "segoe ui emoji", helvetica, arial, sans-serif;font-size:14px;font-style:normal;font-weight:400;letter-spacing:normal;text-align:start;text-indent:0px;text-transform:none;white-space:normal;word-spacing:0px;"><p><strong>Työministeri Tuula Haatainen on </strong><a href="https://valtakunnansovittelija.fi/artikkeli/-/asset_publisher/energiateollisuuden-ammattiliitto-pron-ja-suomen-konepaallystoliiton-sovittelu-jatkuu-maanantaina-3-2-2020-lakonuhka-siirtyy-kahdella-viikolla" rel="noreferrer noopener" target="_blank" title="https://valtakunnansovittelija.fi/artikkeli/-/asset_publisher/energiateollisuuden-ammattiliitto-pron-ja-suomen-konepaallystoliiton-sovittelu-jatkuu-maanantaina-3-2-2020-lakonuhka-siirtyy-kahdella-viikolla" tabindex="-1"><strong>valtakunnansovittelijan pyynnöstä</strong></a><strong> siirtänyt energia-alan lakkoa kahdella viikolla eteenpäin. Siirron jälkeen energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen kuuluvien Jytyn jäsenten lakko alkaa 15.2.2020 klo 00.00 ja päättyy 22.2.2020 klo 23.59 ennalta määrätyissä yrityksissä. </strong></p><p>Energia-alan neuvotteluita jatkettiin tiistaina 28.1 kello 9 sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Sovittelussa käytiin läpi avoimia kysymyksiä eikä toistaiseksi läpimurtoa keskeisissä kiistakysymyksissä saavutettu.</p><p>Sovittelijan esityksestä osapuolet tapaavat uudelleen perjantaina 31.1.2020 ja neuvottelevat muista tekstikysymyksistä. Seuraava sovittelu on maanantaina 3.2.2020.</p><h3>Ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa helmikuun alussa</h3><p>Energiateollisuuden toimihenkilöiden ylityö- ja vuoronvaihtokielto alkaa ennalta ilmoitetun mukaisesti 1. helmikuuta kello 00.00. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana ei tehdä ylityötä, liukumia, vaihdeta työvuoroja tai matkusteta vapaa-ajalla. Työvuoroihin saavutaan työvuoron alkaessa eikä vuoronvaihtoihin liittyviä ylitöitä tehdä.</p><p>Varallaoloon osallistutaan ilmoitetun varallaololistan mukaisesti, mutta ylitöitä ei tehdä. Toisin sanoen varallaolotehtävissä viat otetaan vastaan, mutta niiden varsinainen korjaus aloitetaan vasta seuraavan työvuoron alkaessa. </p><h3>Jytyn jäseniä energiateollisuuden toimihenkilöiden sopimuksessa</h3><p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on liittynyt erillisellä liityntäpöytäkirjalla energiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimukseen, jonka Ammattiliitto PRO ja Suomen Konepäällystöliitto ovat neuvotelleet.</p><p>Energia-alan sopimukseen kuuluvat Jytyn jäsenet osallistuvat työtaisteluun yhdessä Ammattiliitto Pro ry:n ja Suomen Konepäällystöliitto ry:n kanssa.</p><p><strong>Lisätietoja Jytyssä:</strong></p><p>Työmarkkina-asiamies Veli Vähämäki, puh. 020 789 3717</p><p>Järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424</p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien,
kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran-
ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on
kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.<br></em></p><p><em></em><br></p></div> | 2020-01-27 22:00:00 | Tiedote | | | 2020-01-29 07:54:08 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_EnergiaTeollToimihenk_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| AVAINTES:n neuvottelut käynnistyivät | 6346 |
<p>Avaintyönantajat
AVAINTA ry:n työehtosopimuksen AVAINTES:n neuvottelut käynnistyivät maanantaina 27.1. Sopimuskausi päättyy 31.3.2020. Yksityiskohtaisia
sopimustavoitteita ei vielä tänään esitelty. </p><p>Tulevissa tapaamisissa esillä tulee
varmuudella olemaan mm. kiky-tuntien kohtalo. Tavoitelistalta löytyvät
luonnollisesti myös palkantarkistukset sekä työehtosopimusmääräysten
sisällöllinen kehittäminen. </p><p>Neuvotteluaikoja on
sovittu tiivistyvässä tahdissa maaliskuun loppuun asti. Seuraavan kerran
sopijaosapuolet tapaavat 10.2. <br></p><p>Jytyä neuvotteluissa edustaa johtava
työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong>.</p><p><br></p> | 2020-01-26 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-27 08:48:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Avaintes_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työllistymisen esteinä haluttomuus muuttaa, puuttuvat työpaikat ja kouluttautuminen väärille aloille | 1164 |
<p><strong>Suomalaisten enemmistö näkee seitsemän
työllistymisen estettä: haluttomuus muuttaa työn perässä muualle (80 %),
työpaikkojen niukkuus asuinpaikkakunnalla (71 %), kouluttautuminen väärille
aloille (61 %), työnantajien välttely palkata työttömiä (55 %), erilaiset
kannustinloukut (tuet niin hyviä, että ei kannata ottaa työtä vastaan) (54 %),
työehtojen joustamattomuus (52 %) ja liian vähäiset mahdollisuudet
paikalliselle sopimiselle (51 %). </strong></p><p>Lähes joka toinen arvioi työnhakijoiden osaamisen
olevan niin heikkoa, että ei kannata tarjota työtä (47 %) ja työttömien olevan
haluttomia ottamaan työtä vastaan (46 %). Saman suuruinen joukko (46 %) ei
kuitenkaan ole halukas leimaamaan työttömiä työhaluttomiksi, laiskoiksi.
Suomalaisista ainoastaan vajaa kolmannes (30 %) uskoo liian korkeiden
palkkakustannusten olevan merkittävä työllistymisen este maassamme. </p><h3>Enemmistö työttömistä ja opiskelijoista
valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn </h3><p>Enemmistö työttömistä (66 %) ja opiskelijoista (51
%) valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn. Sen sijaan
enemmistö (58 %) kaikista vastaajista ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos
vaihtoehtona olisi työttömyys. Eri mieltä tohtii olla kolmannes (33 %)
kansalaisista. Suhtautuminen on yhteydessä ammattiasemaan ja ikään. Yli
60-vuotiaille (74 %), eläkeläisille (70 %) ja yrittäjille (70 %) on ollut
helppoa vastata myöntävästi. </p><p>Enemmistö arvioi liian monien karttelevan töihin
menoa, jos talous on muuten turvattu (57 %). Lähes kaksi kolmesta (63 %) yhtyy
väittämään ”Suomessa työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan
työpaikkojen puutteesta”. </p><p>Kansalaiset jakaantuvat kahteen eri leiriin
väittämässä ”jos työtön kieltäytyy työvoimapalveluista, tulisi toimeentulotuet
poistaa”, Lähes joka toinen (46 %) yhtyy väittämään ja saman suuruinen joukko
(44 %) suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. </p><p>Samaan hengenvetoon suomalaiset kuitenkin
tyrmäävät yleiseksi työllisyyden parantamislääkkeeksi etuuksien karsimisen
nykyisestä. Kolme neljästä (74 %) yhtyy väittämään ”Suomen työmarkkinat eivät
kaipaa yhtään lisää pätkätöitä, etuuksien karsimista ja epävarmuutta”. </p><p>Kolme neljästä (75 %) yhtyy väittämään
”pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tehokasta kouluttautumista, mutta kukaan ei
ole kiinnostunut maksamaan sitä”. Vain yksi kahdeksasta (13 %) on eri mieltä
väittämän kanssa. </p><h3>Työperäinen maahanmuutto jakaa kansan kahtia </h3><p>Väite ”Suomi tarvitsee lisää ulkomaalaisia
työntekijöitä paikkaamaan työikäisen väestön vähentymistä ja syntyvyyden
alentumista” herättää kansalaisissa jonkin verran enemmän myönteisiä (50%) kuin
kielteisiä (40%) reaktioita. </p><p>Puoluekannan mukaan vierastyövoiman perään
kuuluttavat etenkin kokoomuksen (70 %) ja vihreiden (70 %) kannattajat.
Perussuomalaisten tukijat ovat täysin päivävastaista mieltä. Perussuomalaisten
tukijoista kolme neljästä (76 %) tyrmää ehdotuksen työperäisen maahanmuuton
vauhdittamisesta. </p><p>Toinen maahanmuuttoa sivuava väittämä jakaa myös
kansan kahtia. Kaksi viidestä (42 %) hyväksyy väitteen ”tänne on turha
houkutella ulkomaalaisia työntekijöitä, kun työpaikat eivät tulevaisuudessa
riitä edes suomalaisille itselleen”. Populistissävyisen lausuman torjuu lähes
puolet (48 %) väestöstä. </p><h4>Tutkimuksen toteutus<br></h4><p>KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön
tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto
on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098.
Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun
ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali koko aineistossa on
suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. </p><p>Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen,
0400-570087</p><h4>Lue lisää: <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/TUTKIMUSOSIO_Työllistymisen%20esteinä%20haluttomuus%20muuttaa,%20puuttuvat%20työpaikat%20ja%20kouluttautuminen%20väärille%20aloille.pdf" style="text-decoration:underline;">Tutkimusraportti (pdf)</a><br></h4><p><br></p> | 2020-01-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-24 22:05:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kaks_logo-vaaka.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Siun soten yt-neuvottelut päättyivät, 60 työsuhde päättyy | 6401 | <p>Pohjois-Karjalassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavan Siun sote -kuntayhtymän marraskuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelutuloksessa 37 prosenttia esitetyistä säästötoimista kohdistuu henkilöstökuluihin, mikä vastaa 150 henkilötyövuotta. Neuvottelujen tuloksena noin 60 henkilön työ- tai virkasuhde on päättymässä irtisanomiseen. Näistä henkilöistä parillekymmenelle on jo nyt tiedossa toinen tehtävä kuntayhtymän palveluksessa. Lisäksi noin 50 tehtävää tai virkaa poistuu eläköitymisen myötä ja määräaikaisen työvoiman käyttö vähenee 40 työntekijällä. Irtisanomiset kohdistuvat pääosin muuhun kuin välitöntä asiakas- ja potilastyötä tekevään henkilöstöön.</p><p>Yt-neuvottelut koskivat kuntayhtymän koko noin 8 000 hengen henkilöstöä, pelastuslaitos mukaan lukien. Neuvottelutuloksen hyväksymisestä päättää kuntayhtymän hallitus kokouksessaan 31. tammikuuta.</p><p>Neuvottelujen tavoitteena oli sopia toimenpiteistä, joilla kuntayhtymässä saavutetaan tavoitteena olleet noin 20 miljoonaan pysyvät säästöt kuluvan vuoden aikana. Asetettu neuvottelutavoite saavutettiin.</p><p>Lue lisää: <a href="https://www.siunsote.fi/-/siun-soten-yhteistoimintaneuvottelut-paattyivat?redirect=/"><span style="text-decoration:underline;">https://www.siunsote.fi/-/siun-soten-yhteistoimintaneuvottelut-paattyivat?redirect=%2F</span></a></p> | 2020-01-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-31 09:01:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta | 6344 | <h4>Oivallus, joka johti tuumasta toimeen</h4><p>Asiassa kuin asiassa palataan aina luottamukseen. Tämän huomion teki Työturvallisuuskeskuksen työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ratkaisukeinoja työyhteisöjen ongelmatilanteisiin. Työryhmä päätyi tuottamaan "Luottamustunti" -verkkotyökalun ja rakentamaan verkkosivuston luottamus-teemasta huomattuaan, että ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa luottamus on keskeisin menestystekijä - luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta.</p><p>Teimme saman havainnon <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a> (Sivista, OAJ, JHL ja Jyty) syksyllä 2019 käytyjen keskustelujen pohjalta. Päätimme perehtyä luottamus-teemaan tarkemmin ja kutsuimme Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> kertomaan meille, miksi luottamus on työyhteisössä tärkeää. </p><h4>Luottamus on sosiaalista pääomaa</h4><p>Työelämässä taloudellisen pääoman ohella organisaatioiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös sen sosiaalinen pääoma. Luottamus merkitsee psykologista turvallisuutta ja se on työyhteisön toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. </p><p></p><p>– Luottamus on psykososiaalista turvallisuutta, joka tarkoittaa mm. sitä, että on suojeltu vaaroilta sekä vapautta epäilyksistä, huolesta ja pelosta. Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin ja se voi olla positiivista, neutraalia tai negatiivista, Rauramo kertoo.</p><p></p><p>Rauramo on myös työhyvinvoinnin portaat -mallissaan asettanut luottamuksen yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta. </p><h4>Luottamuksella on työyhteisön läpileikkaava vaikutus</h4><p>Luottamus tai sen puute voi ilmetä työyhteisössä lukuisilla tavoilla. Luottamuksen puuttuminen voi näkyä esimerkiksi siten, että heikkouksia ja virheitä salataan, apua ei pyydetä eikä tarjota yli vastuurajojen ja ollaan kateellisia sekä pitkävihaisia. Luottamuksen ilmapiirissä puolestaan on helppo ottaa asioita puheeksi, myöntää virheitä, pyytää ja antaa apua, arvostaa muita sekä viihtyä yhdessä.</p><p>Luottamuksella on tutkimuksissa todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön:</p><p></p><p></p><ul><li>Parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamisen tehoa</li><li>Lisää viestinnän tehokkuutta ja yhteistyötä organisaatiossa</li><li>Vähentää kontrollin tarvetta sekä muodollisten sopimusten suhteellista merkitystä (mm. ajankäyttö kirjaamiseen vähenee)</li><li>Lisää sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin</li><li>Parantaa suoritustasoa</li><li>Vähentää konflikteja ja helpottaa niiden ratkaisemista</li><li>Helpottaa muutosten läpivientiä</li><li>Lisää innovatiivisuutta.</li></ul><p></p><p>Luottamus on positiivinen voima, jonka vaikutus saa työyhteisön kukoistamaan. Turvallinen työ on luottamuksen perusta ja luottamus puolestaan työhyvinvoinnin edellytys. Vastaavasti tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. </p><h4>Lue lisää: <a href="https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/tyokalut_ja_kehittaminen/luottamustunti" target="_blank">Luottamuksen rakentaminen (www.ttk.fi)</a></h4><p><br></p> | 2020-01-22 22:00:00 | Blogi | | | 2020-01-23 08:21:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_idea_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty sanoo irti virka- ja työehtosopimuksia | 6391 | <p>(Täydennetty 29.1. Jytyn hallituksen päätöksestä sopimusten irtisanomisesta) Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n liittohallitus on päättänyt sanoa irti 23.1. pidetyssä kokouksessa kunnan, kirkon ja yksityisen alan työehtosopimukset, jotka päättyvät 31.3.2020. </p><p>Tällaisia sopimukset ovat:  Kunnan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES 2018–2019, Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS 2018–2019, Kirkon virka- ja työehtosopimus KirVESTES 2018–2019,  Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimus 2018–2019, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokrattavia työntekijöitä koskeva työehtosopimus, Terveyspalvelualan työehtosopimus 2018–2019, Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 2018–2019, Työterveyslaitosta koskeva työehtosopimus 2018–2019, Kevan henkilöstön työehtosopimus 2018–2019, Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus, Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus.</p><h3>Pääosin neuvottelut käynnistyneet</h3><p>Jytyn työehtosopimusneuvottelut eri aloilla ovat pääosin käynnistyneet tammikuussa. Jyty neuvottelee työehtosopimuksista kunta-alalla sekä kirkon alalla ja yksityisillä sektoreilla. Kunta-alalla Jyty muodostaa JHL:n kanssa neuvottelujärjestö Julkisen alan unionin (JAU), joka neuvottelee sopimuksista KT Kuntatyönantajien kanssa. Kirkon alalla Jytyn ja JHL:n muodostama Kirkon alan unioni neuvottelee Kirkon työmarkkinalaitoksen kanssa. </p><p>Yksityisillä aloilla Jyty solmii työehtosopimuksia Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK) kuuluvien työnantajaliittojen sekä muiden yksityisten työnantajayhdistysten kanssa. </p><p>Edustettavien jäsenten osalta Jytyn suurin sopimus on kunnallinen yleinen työ- ja virkaehtosopimus KVTES. Kirkon alalla sopimuksena on kirkon yleinen virka- ja työehtosopimuksesta KIRVESTES. </p><p>Yksityisillä aloilla suurimpia sopimuksia ovat mm. Avaintyönantajat Avainta ry:n työehtosopimus AVAINTES, yksityinen sosiaalipalveluala ja terveyspalveluala ja neuvonta-ala. </p><p>Seuraa Jytyn sopimusneuvottelujen etenemistä ja tiedottamista liiton nettisivuilla kohdassa Ajankohtaista – Sopimusneuvottelut 2020.</p><p><strong>Jytyn neuvottelupöydät: </strong>Kunta-ala (KVTES, TS), Kirkko (KIRVESTES), AVAINTES. Seuraavat sopimukset yksityissektorilla: Faba ja Viking Genetics Finland, Keva, Neuvonta-alan runkosopimus, Partiotyönantajat, Seure henkilöstöpalvelut Oy, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus, Työterveyslaitos, Yksityinen opetusala, Yksityinen sosiaalipalveluala, Yksityinen terveyspalveluala, Yksityiset ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, Yleissopimus ja Energiateollisuuden toimihenkilöiden TES (Jyty liityntäsopimuksella).</p> | 2020-01-22 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-30 11:26:39 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Neuvottelut jatkuivat yleissopimuksessa ja Partiotyönantajia koskevissa työehtosopimuksissa | 6327 |
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;">Yleissopimusta <span><span>ja Partiotyönantajia
</span></span>koskevissa työehtosopimuksissa neuvoteltiin 22.1.2020 Paltan
kanssa. Neuvottelussa keskusteltiin molempien osapuolten esityksistä, jotka
käsittelivät tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta, korotusten rakenteesta
ja sopimuskauden pituudesta ei ollut valmiutta aloittaa neuvotteluja. </p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;">Sopimusratkaisua
ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä (31.1.2020) kummankaan
sopimuksen osalta. Tästä syystä neuvotteluja sovittiin lisää helmikuulle.
Osapuolet tapaavat seuraavan kerran 3.2.2020 ja sovittiin neuvotteluaika myös
21.2.2020. Tarvittaessa osapuolet tapaavat myös näiden edellä mainittujen
neuvottelupäivämäärien välissä.  </p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;">Lisätietoja:
työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;"><br></p> | 2020-01-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-22 11:47:48 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="93" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yleissopimus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Alueelliset työeläkekoulut starttaavat pian! | 6330 |
<p>Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on
kääntynyt yllättävään nousuun. Julkisuudessa puhuttavat ilmiön taustat:
mielenterveyssyyt ja aktiivimallin vaikutukset. Tänä keväänä alueellisten
työeläkekoulujen teemana ovat työurien pidentäminen ja työeläkekuntoutus.
Mukana on työeläkevakuuttajien vakuutuslääkäreitä. </p><p>Työeläkevakuuttajat Telan, SAK:n, Akavan ja STTK:n
työeläkekoulukiertue alkaa 12.2. Mikkelistä ja päättyy huhtikuussa Joensuuhun.
Kevään aikana kierretään kahdeksan paikkakuntaa. </p><p>Työeläkekoulut on tarkoitettu palkansaajajärjestöjen
luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, liittojen toimihenkilöille ja
hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä jäsenille. Tilaisuudet ovat avoimia
kaikille, joiden työtä työeläkeasiat koskettavat. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
</p><h4><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Työeläkekoulut%202020%20paikkakunnat.png" class="ms-rtePosition-2" alt="" style="margin:5px;width:420px;" /></span></span>Tarkemmat tiedot Telan työeläkekouluista:</h4><ul style="margin-top:0cm;"><li><p><a href="https://www.tela.fi/koulutuskalenteri/tyoelakekoulu/alueelliset_2019" target="_blank"><strong>Alueelliset
työeläkekoulut 2020</strong></a> -sivu, jossa tarkat tiedot
tilaisuuspaikoista ja ilmoittautuminen (kevät): <a href="https://www.tela.fi/tyoelakekoulu" target="_blank"><strong><br>https://www.tela.fi/tyoelakekoulu</strong></a></p></li><li><p>Blogi: Me tulemme taas! <a href="https://www.tela.fi/blogi/1/0/me_tulemme_taas"><strong>https://www.tela.fi/blogi/1/0/me_tulemme_taas</strong></a></p></li><li><p>Tulevina viikkoina julkaistaan
Telan <a href="https://www.tela.fi/uutiskirje" target="_blank"><strong>uutiskirjeessä</strong></a> ja <a href="https://www.tela.fi/elakeinfokirje" target="_blank"><strong>eläkeinfokirjeessä</strong></a> aiheesta
jutut</p></li><li><p>Itse kiertue: Telan
koulutuspäällikkö Kirsi Siltanen, <a href="mailto:kirsi.siltanen@tela.fi" target="_blank">kirsi.siltanen@tela.fi</a>,
puh. 040 526 4025. </p></li></ul><div><br></div><div><br></div> | 2020-01-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-01-22 13:35:30 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Työeläkekoulu%202020%20teemat.png" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
