| SOTE-sopimuksen neuvottelut alkoivat | 677 | <p>Ammattiliitto Jyty aloitti neuvottelut sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksesta eli SOTE-sopimuksesta maanantaina 17.1.2022. Ensimmäisellä kerralla sovittiin neuvotteluiden alustava aikataulu ja se, että seuraavassa kokouksessa keskiviikkona 26.1. pääsopijajärjestöt ja KT esittelevät sopimustavoitteitaan. Jyty ja JHL esittävät tavoitteet yhteisen neuvottelujärjestön, Julkisen alan unioni JAU ry:n nimissä. </p><p>Sopimusneuvotteluja koordinoi kunta- ja hyvinvointialueiden pääneuvotteluryhmä kaikilla sopimusaloilla (SOTE, KVTES, TS jne.). Pääneuvotteluryhmässä päätetään mm. palkankorotusten tasosta. Jyty haluaa mm. reilut sekalinjaiset matalampia palkkoja huomioivat yleiskorotukset ja erillisen palkkaohjelman.</p><p>Tekstien osalta SOTE-sopimuksessa neuvotellaan lähinnä palkkaus- ja työaikaluvuista, koska muut määräykset tulevat KVTES:stä. Jytyllä on mm. lukuisia työaikamääräyksiä kehittäviä tavoitteita. Neuvotteluissa kiinnitetään erityistä huomiota palkkatasa-arvon ja työhyvinvoinnin toteutumiseen.</p><p>Ammattiliitto Jytyn neuvottelijat SOTE-sopimuksessa ovat työmarkkina-asiamies <strong>Marko Heikkinen </strong>ja työmarkkinalakimies <strong>Anniina Kannelsuo</strong>.</p><p>Neuvotteluissa henkilöstöä edustaa kolme kunta-alan pääsopijajärjestöä: Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. Työnantajia neuvotteluissa edustaa KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. <br></p><h3>SOTE-sopimus</h3><p></p><ul><li>yhteensä n. 180 000 palkansaajaa.</li><li>sopimuksen piirissä olevien jytyläisten ammattinimikkeitä ovat mm. osastonsihteeri, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, ohjaajaa, palvelusihteeri, välinehuoltaja, hoitaja ja perhetyöntekijä ym.</li></ul><p><br><strong>Lue lisää Jytyn sopimusneuvotteluista ja -tavoitteista:</strong><br></p><p></p><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2022/Sivut/default.aspx"><strong>Sopimusneuvottelut 2021–2022</strong></a></li></ul><p><br><strong>Lisätiedot Jytyssä:</strong><br><br>Marko Heikkinen, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p><p><br></p> | 2022-01-17 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-18 10:47:36 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="267" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Sote.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n hallitus: Ammattiliitto on työntekijän turva - myös tulevaisuudessa | 655 | <p>Työmarkkinakierros on edennyt odotetusti. Sopimuksia syntyy tasaiseen tahtiin, toisaalta työtaisteluilta ja niiden uhilta ei täysin ole vältytty. Myös julkisen sektorin neuvottelut ovat alkaneet ja kevään edetessä on aika arvioida kokonaisuutta.</p><p>Työnantajien tavoite on jo pidempään ollut pala palalta rikkoa suomalaista neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää ja viedä työehdoista sopiminen lopulta yksittäisen työntekijän ja työnantajan väliseksi - ilman ammattiliiton ja luottamushenkilöiden työntekijälle luomaa tukea. STTK:n hallitus tyrmää tämän tavoitteen täysin.</p><p>– STTK:n lähtökohta on, että työehdoista sovitaan jatkossakin työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa ja myös silloin, kun työehdoista neuvotellaan työpaikkatasolla paikallisesti sopien, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> linjaa.</p><p>Työelämän eriarvoistuminen, yhteiskunnan polarisaatio, työn murros ja viimeksi globaali pandemia ovat osoittaneet, että perusasetelma ei ole työelämän isossa kuvassa muuttunut miksikään: työnantajalla on direktio-oikeus ja työntekijä on aina työelämän heikompi osapuoli. </p><p>– Neuvottelutilanteissa ja etenkin työelämän myrskyissä ilman ammattiliittoa yksittäinen työntekijä on tuuliajolla. Liitto on työntekijän turvasatama, Palola korostaa.</p><p>STTK:n hallitus toivoo, että työnantajat mieltävät ammattiliiton yhteistyökumppaniksi, eivät vastustajaksi, saati viholliseksi. </p><p>– Ammattiliitto on luottamuksen, osallisuuden, osallistumisen ja hyvän työkulttuurin perusta. Työntekijälle ammattiliiton jäsenyys luo turvaa, myönteisen asenteen työhön ja aktiiviseen työntekijyyteen.<br><br>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2022-01-16 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-17 11:37:27 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen riistakeskuksen työehtosopimuksesta neuvoteltiin | 656 | <p>Neuvottelut Suomen riistakeskuksen työehtosopimuksesta <span><span>jatkuivat maanantaina 17.1</span></span>. Neuvotteluissa keskityttiin teksteihin. Seuraava neuvottelu on viikon päästä maanantaina 24.1.<br><br><span><span>Suomen riistakeskus on riistatalouteen
keskittyvä organisaatio, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalalla. Tämän työehtosopimuksen piirissä olevien
toimihenkilöiden toimenkuviin kuuluu mm. neuvontaa, koulutusta, ohjausta
ja monipuolisia toimisto- ja tukipalveluiden työtehtäviä.  <br><br>Lisätietoja Jytyssä:<br><br>Päivi Salin, työmarkkina-asiamies </span></span></p><p><br></p> | 2022-01-16 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-17 12:42:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Riistakeskus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| JUKO, JYTY ja JHL yhteisesti: palkankorotukset kuuluvat kaikille | 657 | <p>JUKO, JYTY ja JHL korostavat, että palkankorotukset kuuluvat meneillään olevalla neuvottelukierroksella kaikille julkisen sektorin työntekijöille.<br><br>JUKOn puheenjohtaja <strong>Olli Luukkainen</strong> myöntää, että kyse on laajasta joukosta ja isoista rahoista: kaikkiaan noin 425 000 työntekijästä ja yli 22 miljardin euron palkkasummasta vuositasolla. Näin palkankorotuksissa on prosenteilla ja pilkun paikalla merkitystä.<br><br>– Neuvotteluratkaisun tekeminen ei ole helppoa, mutta kyse on henkilöstöstä, joka on koronan aikana pitänyt ja pitää Suomea pystyssä, Luukkainen tähdentää.<br></p><h3>Julkisten palkat jäljessä</h3><p>Kaikkinensa julkisen sektorin palkat ovat jääneet yksityisen alan palkkakehityksestä jälkeen. Tämän takia Olli Luukkaisen mukaan tarvitaan nyt palkankorotuksen lisäksi myös palkkaohjelma.<br><br>– Ero ansionkehityksessä syntyy pääosin liukumista: yksityisellä sektorilla niitä on, mutta julkisella sektorilla todella vähän.<br><br>Luukkainen kertoo, että vuosina 2004–2007 sovittiin ja toteutettiin julkisella sektorilla 4 prosentin palkkaohjelma, jossa olivat mukana kunta, valtio ja kirkko. Hänen mukaansa tuona aikana yksityinen sektori maksoi kuitenkin saman verran liukumia työntekijöilleen kuin mitä julkisen alan palkkaohjelmalla pyrittiin kuromaan eroa umpeen.<br><br>– Mikäli palkkaohjelmaa ei tuolloin olisi toteutettu, erot julkisen ja yksityisen sektoreiden välillä olisivat entisestään kasvaneet.<br></p><h3>Yhteisessä rintamassa</h3><p>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Ammattiliitto JYTY sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pitivät nyt alkaneista työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluista yhteisen tiedotustilaisuuden 17. tammikuuta. Liitot korostivat palkkaratkaisujen tärkeyttä, jotta julkisen sektorin pito- ja vetovoimaa saadaan parannettua. Nyt monilla aloilla on työntekijöistä pula, eli tämä ei ole yksinomaan hoitajia koskeva ongelma.<br><br>– On tärkeää, että saamme kunnon palkankorotukset ja monivuotisen palkkaohjelman, jotta saamme pidettyä osaavasta työvoimasta kiinni. Työvoimavajetta on kaikissa ammattiryhmissä, sanoo JHL:n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine</strong>.<br><br>Hän korostaa, että julkisella sektorilla eri ammattiryhmät työskentelevät yhdessä ja roolina on tukea toinen toisiaan – ja tämä heijastuu potilasturvallisuuden lisäksi esimerkiksi perheiden ja lasten hyvinvointiin.<br><br>Ammattiliitto JYTYn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> korostaa, että julkisella sektorilla on monia matalapalkkaisia ammattiryhmiä. Esimerkiksi hän poimii hoitoalan tukipalveluhenkilöstön, joka omalta osaltaan mahdollistaa potilaiden hyvän hoidon.<br><br>– Näillekin ryhmille kuuluvat palkankorotukset.<br><br>JUKOn toiminnajohtaja <strong>Maria Löfgren</strong> muistuttaa, että työvoimapula on haaste koko suomalaiselle yhteiskunnalle ja myös kaikkinensa hyvinvointipalveluille.<br><br>– Siksi eri ammattiryhmiä ei saa asettaa toisiaan vastaan rahoituksesta riitelemään. Solidaarisuutta on se, että korotukset tulevat kaikille. Ei voi olettaa, että toiset jäisivät ilman kun korotukset kohdennettaisiin muualle.<br></p><h3>Perhevapaat ja työhyvinvointi keskeisiä</h3><p>Maria Löfgrenin mukaan palkka-asioiden lisäksi JUKOn yksi keskeinen neuvottelutavoite liittyy 1.8.2022 voimaan tulevaan perhevapaauudistukseen.<br><br>– On selvää, että haluamme edistää tasaisempaa perhevapaan jakautumista – myös palkkauksen näkökulmasta.<br><br>Liittojen mukaan myös työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii toimenpiteitä.<br><br>– Rahaa tarvitaan lisää, mutta se ei yksistään autuaaksi tee. Työhyvinvointiohjelmaan täytyy panostaa entisestään, Päivi Niemi-Laine sanoo.<br></p><h3>Hyvinvointialueilla palkat harmoniaan</h3><p>Myös hyvinvointialueiden palkkojen harmonisointi on tulossa eteen hyvin nopealla aikataululla. Jättimäisessä siirtymässä yli 170 000 työntekijää vaihtaa työnantajaa, ja paljon muitakin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, esimerkiksi pelastustoimi, tukipalveluiden työntekijöitä sekä koulukuraattorit ja -psykologit.<br><br>Palkkaharmonisoinnin osalta kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhteisessä työssä edistämässä julkisen sektorin työntekijöiden asemaa.<br><br>– Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella, joten palkkatason on säilyttävä kaikilla vähintään ennallaan. Samasta työstä on maksettava sama palkka. Henkilökohtaiseen suoritukseen liittyviä lisiä voi totta kai olla, mutta peruspalkka ei voi olla erilainen. Harmonisointi tulee tehdä oikeuskäytännön mukaisesti eli korkeimpiin palkkoihin, Jonna Voima kiteyttää.</p><p><br></p> | 2022-01-16 22:00:00 | Tiedote | | | 2022-01-17 13:35:41 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tiedotustilaisuus_kuva_1200x630.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| De första förslagen om tillgången till tillräcklig social- och hälsovårdspersonal är klara | 601 | <p>Den förvaltningsövergripande arbetsgruppen har färdigställt de första ställningstagandena och förslagen om åtgärderna för att trygga tillgången till tillräcklig social- och hälsovårdspersonal på kort och lång sikt.  </p><p>Arbetsgruppen betonar att det behövs kontinuerlig insamling av information om resurserna och tillgången. Bristerna vad gäller den splittrade och svårtillgängliga informationen måste undanröjas. Det behövs ett permanent bedömningsförfarande för utarbetande av lägesbilder och prognostisering.   Arbetet med att samla information för lägesbilder och prognostisering inleds omedelbart.  </p><p>Utgående från det nya kunskapsunderlaget kan man vid behov öka utbildningen på ett hållbart sätt.  Målet är också bättre utbildningsstrukturer och snabbare utbildningsvägar. </p><h2>Viktigt att öka personalens motivation och välbefinnande i arbetet </h2><p>Enligt arbetsgruppen är till exempel personalens möjligheter till kompetens- och karriärutveckling en viktig motivationsfaktor. Därför borde man se till att personalen har möjligheter att kontinuerligt utveckla sin yrkeskompetens genom kompletterande utbildningar och specialiseringsutbildningar. Avsikten är att specialiseringsutbildningarna ska motsvara behoven i arbetslivet och hos personalen bättre och att vid behov ändra lagstiftningen så att den stöder utvecklingsarbetet.  </p><p>Målet är att personalen ska ha möjlighet att göra ett bra arbete under hållbara förutsättningar. Därför föreslås det att man ska starta ett riksomfattande program för att förbättra social- och hälsovårdspersonalens förutsättningar att göra ett bra arbete. Programmet ska bland annat innefatta att utveckla ledarskapet, minska de psykosociala riskfaktorerna, öka arbetssäkerheten, förebygga våld på arbetsplatsen och förhindra sexuellt våld och sexuella trakasserier. Välbefinnandet i arbetet i de blivande välfärdsområdena följs upp inom ramen för programmet. </p><h2>Det behövs också smidig arbetsfördelning, digitalisering och internationell kompetens</h2><p>Enligt arbetsgruppen måste också strukturerna på arbetsuppgifterna ses över. Det är viktigt att arbetsfördelningen är smidig och att de olika yrkesgrupperna kan koncentrera sig på sådana arbetsuppgifter som motsvarar deras kärnkompetens. Utredningen av strukturerna på arbetsuppgifterna ska också innefatta de arbetsuppgifter inom branschen som utförs av andra än de yrkesutbildade personerna inom social- och hälsovården och en utredning av hur stödtjänsterna fungerar och påverkar arbetet. Genom styrningen och lagstiftningen kan man skapa möjligheter och incitament samt undanröja hinder för utvecklingsarbetet. </p><p>Genom internationell rekrytering kan man komplettera tillgången till kunnig personal och trygga tjänsterna. Avsikten är att skapa en kund- och patientvänlig nationellt understödd modell för rekryteringen som förebygger flaskhalsar i samband med rekrytering.   </p><p>För att säkerställa tillräckliga personalresurser är det viktigt att identifiera de metoder som ger goda resultat när det gäller att minska behovet av arbetskraft inom social- och hälsovården utan att äventyra kund- och patientsäkerheten och personalens välbefinnande. Metoderna ska stärka social- och hälsovårdspersonalens digitala kompetens och öka användningen av tekniska och digitala lösningar för tjänsterna.  </p><h2>Målet är att hitta hållbara lösningar till behovet av arbetskraft inom social- och hälsovården</h2><p>Programmet för social- och hälsovårdspersonalens tillräcklighet och tillgänglighet inleddes i november 2021. Avsikten är att finna hållbara lösningar för att täcka behovet av arbetskraft inom social- och hälsovården på kort, medellång och lång sikt med beaktande av regionala skillnader. </p><p>I arbetsgruppen deltar centrala arbetsmarknadsorganisationer och ministerierna. Arbetsgruppens fortsatta arbete går ut på att konkretisera och fördjupa sina förslag med sju tematiska helheter.  </p><p>Temahelheterna består av kunskapsunderlaget, kompetensledningen, arbetets dragnings- och hållkraft, den internationella rekryteringen, servicesystemets nya kompetensbehov i utbildningssystemet, strukturerna på arbetsuppgifterna, arbetsfördelningen, tjänsternas verkningsfullhet samt kompetensen i fråga om digitaliseringen. </p><h2>Ytterligare information:</h2><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Sote-henkil%C3%B6st%C3%B6n+riitt%C3%A4vyys+ja+saatavuus_Ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+ehdotukset+alakohtaisiksi+tavoitteiksi+ja+toimiksi.pdf/85903c95-3ea2-34db-2566-e8393eca3197?t=1642149240572">Arbetsgruppens förslag om mål och åtgärder (på finska)</a> <br><a href="https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_Sosiaali-+ja+terveysalan+henkil%C3%B6st%C3%B6n+riitt%C3%A4vyyden+ja+saatavuuden+ty%C3%B6ryhm%C3%A4+18.11.2021.pdf/b28c2952-1b4a-59b9-29f8-9994c19f65ee?t=1642149220369">Beslutet om tillsättandet av arbetsgruppen och arbetsgruppens sammansättning (på finska)</a> <br><a href="https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Sote-henkil%C3%B6st%C3%B6n+riitt%C3%A4vyyden+ja+saatavuuden+ohjelma%2c+tiedotustilaisuuden+diat+14.1.2022.pdf/0bb9166b-02c0-e7c5-d6c4-6d11529f5cc7?t=1642152708399">Tiedotustilaisuuden diat 14.1.2022</a> <br></p><p><br></p> | 2022-01-14 10:03:53 | Ajankohtaista | | | 2022-01-14 10:03:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0780_lowres.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Utvärderingsundersökning: De kommunala sysselsättningsförsöken är i gång | 599 | <p>De kommunala sysselsättningsförsöken inleddes i mars 2021. Efter vissa inledande fördröjningar sätter försöken nu fart på utvecklingen av nya regionala verksamhetsmodeller för skötseln av sysselsättningen, konstateras det i den första mellanrapporten från ett forskarkonsortium som leds av Statens ekonomiska forskningscentral (VATT). Särskild uppmärksamhet bör fästas vid att stärka samarbetet mellan staten och kommunerna.</p><p>Sammanlagt 25 försöksområden som täcker 118 kommuner deltar i sysselsättningsförsöken. Utvärderingsundersökningens första mellanrapport granskar hur kommunförsöken kommit igång i huvudsak utifrån fem exempelområden (Birkaland, Uleåborg, Helsingfors, Björneborg, Södra Österbotten), analyser av kompletterande internationella erfarenheter, expertintervjuer och statistik på kommunnivå. Kommunförsöken har bedömts särskilt i förhållande till Danmark, där arbetskraftsservicen kommunaliserades 2007. Försökens sysselsättningseffekter kan utvärderas först i framtiden.</p><p>I rapporten konstateras det att starten för försöken försenades dels på grund av att beslutet om att inleda försöken fördröjdes, dels på grund av coronapandemin och utmaningarna vid rekryteringen av personal. Coronapandemin och ett oväntat stort behov av att rekrytera ny personal särskilt i de stora kommunerna fördröjde kundernas tillgång till servicen, vilket återspeglades som en minskning av aktiveringsgraden i försökskommunerna jämfört med det nationella genomsnittet. Med aktiveringsgrad avses den procentandel av de arbetslösa arbetssökande som omfattas av aktiv arbetskraftsservice, såsom frivilliga studier, arbetskraftsutbildning, lönesubvention och arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte. Försöken har dock aktivt utvecklat nya kundservicemodeller och regionala servicemodeller för skötseln av sysselsättningen. Rapporten bedömer att försöken kan genomföras med full effekt under 2022 och 2023.</p><h2>Många reformer pågår parallellt med kommunförsöken – beslutet om permanent kommunalisering av arbetskraftsservicen har redan fattats</h2><p>Det viktigaste utvecklingstemat i de kommunala sysselsättningsförsöken är att göra arbetskraftsservicen mer kundorienterad och personlig. Ett annat viktigt tema är att förena statens och kommunernas resurser för att stärka sysselsättningen. Ett av målen med försöket är att avgöra om kommunen, som en aktör i det övergripande samhället, erbjuder nya möjligheter till detta.</p><p>Förutsättningarna för försöken och därmed för utvärderingsundersökningen förändrades kort efter att försöken inletts. Vid halvtidsöverläggningen i april 2021 fastställde regeringen att arbets- och näringstjänsterna permanent ska överföras till kommunerna under 2024. Försöken har därmed också ändrat form och i högre grad fått karaktär av pilotförsök.</p><p>Samtidigt som försöken förbereder sig inför kommunaliseringen av servicen 2024 pågår det också andra reformer. År 2022 ska den "nordiska servicemodellen" införas, och strukturerna för samarbetet mellan arbetskraftsservicen och social- och hälsovårdstjänsterna förändras i och med social- och hälsovårdsreformen 2023.</p><h2>Det behövs satsningar på gemensam utveckling mellan staten och kommunerna, ömsesidigt lärande mellan kommunerna och utveckling av informationssystem</h2><p>Utvärderingsrapporten identifierar vissa punkter som är kritiska för uppnåendet av målen för försöken och reformen av arbetskraftsservicen 2024 och som bör uppmärksammas särskilt för att kommunaliseringen av servicen ska ge mervärde.</p><h3>1. Dialog och samarbete mellan staten och kommunerna</h3><p>Samarbetet och dialogen mellan staten och kommunerna bör stärkas när servicen utvecklas. Det är väsentligt med tanke på både försöken och reformen av arbets- och näringstjänsterna 2024.</p><h3>2. Kontinuerligt ömsesidigt lärande mellan kommunerna</h3><p>I sysselsättningsförsöket erbjuds kommunerna möjlighet att skapa skräddarsydda lösningar såväl för arbetsmarknaden i området som för de arbetssökande och företagskunderna. Försöken håller på att utveckla skräddarsydda grepp av det här slaget, men i fortsättningen behövs det såväl ömsesidigt lärande mellan olika regioner som stärkt arbetskraftspolitisk kompetens i kommunerna och forum för dessa strävanden.</p><h3>3. Samordning av de parallella reformerna (vårdreformen och den "nordiska modellen") med utvecklandet av regionala nätverk</h3><p>Enligt rapporten verkar de största framstegen ha gjorts i samarbetet kring kompetensfrämjande, och innoveringen av tjänster har kommit igång väl. Den gemensamma utvecklingen av rehabiliteringstjänster och tjänster som stöder arbetsförmågan söker fortfarande sin form, särskilt i förhållande till social- och hälsovårdsreformen. Företags- och arbetsgivarservicen som helhet behöver ännu stärkas betydligt och knytas till beredningen av kommunaliseringen av arbetskraftsservicen 2024. Samarbetet mellan försöksprojekten, arbets- och näringsbyråerna, närings-, trafik- och miljöcentralerna och företagen måste stärkas.</p><h3>4. Multilateralt och dialogbaserat ledarskap och samordning på lokal och regional nivå, dvs. "lokal kompetens"</h3><p>En permanent överföring av arbets- och näringstjänsterna till kommunerna gör arbetskraftspolitiken och arbetskraftsservicen mer multilaterala såväl på riksnivå som på regional och lokal nivå. Kommunerna och regionerna har en mycket varierande samarbetshistoria, kompetens och spårbundenhet i sysselsättningsfrågor, vilket också har framgått i de tidigare kommunala sysselsättningsförsöken. En del kommuner kan redan ha kommit långt i sina förberedelser, men i reformen måste man se till att alla kommuner får tillräckligt stöd. I det multilaterala ledningssystemet bör olika myndigheter, kunderna, företagen och tredje sektorn delta i innoveringen av tjänster.</p><h3>5. Utveckling av kundservicekoncept och kompetens för att främja matchningen och kundorienteringen</h3><p>Försöksprojekten har utvecklat kundservicemodeller för att förbättra matchningen på arbetsmarknaden genom att bättre än tidigare sammanföra de arbetssökandes och företagens synpunkter. Det går ännu inte att dra några långtgående slutsatser om hur väl servicemodellerna har lyckats. Rapportens rekommendation är att denna konceptutveckling och det ömsesidiga lärandet främjas både i försöken och vid beredningen av en permanent modell.</p><h3>6. Utveckling av ett gemensamt informationssystem för att stärka förutsättningarna för informationsledning</h3><p>Det har under försökens inledning visat sig att det finns utmaningar i utvecklingen av informationssystemen. Enligt rapporten behövs det en it-arkitektur som möjliggör ett smidigt informationsutbyte mellan de olika aktörerna. Informationssystemet måste tjäna informationsledningen bättre än för närvarande.</p><h2>Den andra mellanrapporten publiceras hösten 2022 och slutrapporten hösten 2023</h2><p>Utvärderingsundersökningen utgör en del av statsrådets utrednings- och forskningsplan för 2021. Avsikten är att den andra mellanrapporten ska publiceras hösten 2022. Utvärderingsundersökningens slutrapport blir klar hösten 2023.</p><p>Undersökningen kommer att precisera bilden av kundserviceprocesserna och deras effekter på kund- och arbetstagarnivå, bedöma sysselsättningseffekterna och fördjupa uppfattningen av hur servicemodellerna för skötseln av sysselsättningen fungerar.</p><p>Utvärderingen görs av ett konsortium som består av Statens ekonomiska forskningscentral, Tammerfors universitet, Arnkil Dialogues och Spangar Negotiations. Den första mellanrapporten har utarbetats av <strong>Simo Aho</strong>, <strong>Robert Arnkil</strong>, <strong>Kari Hämäläinen</strong>, <strong>Sami Lind</strong>, <strong>Timo Spangar</strong>, <strong>Juha Tuomala</strong>, <strong>Satu Ojala</strong>, <strong>Antti Saloniemi</strong>, <strong>Jari Stenvall</strong>, <strong>Harri Melin </strong>och <strong>Ari Mäkiaho</strong>.</p><p><em>Inom statsrådets gemensamma utrednings- och forskningsverksamhet (VN TEAS) tar man fram information till stöd för beslutsfattandet, den kunskapsbaserade ledningen och verksamheten. Utrednings- och forskningsverksamheten styrs av en utrednings- och forskningsplan som statsrådet årligen fastställer. De som producerar informationen ansvarar för innehållet i rapporterna i publikationsserien för utrednings- och forskningsverksamheten. Innehållet återspeglar inte nödvändigtvis statsrådets ståndpunkt.</em> </p><p><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-449-1">Rapporten Työllisyyden kuntakokeilujen arviointi : I väliraportti </a><br></p><p><br></p> | 2022-01-14 07:09:08 | Ajankohtaista | | | 2022-01-14 07:09:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Taulukko%202.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Arviointitutkimus: Työllisyyden kuntakokeilut pääsemässä vauhtiin | 598 | <p>Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. Kokeilut ovat alkuviiveiden jälkeen pääsemässä vauhtiin uusien työllisyydenhoidon alueellisten toimintamallien kehittämisessä, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaman tutkijakonsortion ensimmäisessä väliraportissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämiseen.</p><p>Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuu kaikkiaan 25 kokeilualuetta 118 kunnan alueella. Arviointitutkimuksen ensimmäinen väliraportti tarkastelee kuntakokeilujen käynnistymistä ja alkuvaiheita pääasiassa viiden esimerkkialueen (Pirkanmaa, Oulu, Helsinki, Pori, Etelä-Pohjanmaa), niitä täydentävien kansainvälisten kokemusten analyysien ja asiantuntijahaastatteluiden sekä kuntatason tilastojen valossa. Kuntakokeiluja on arvioitu erityisesti suhteessa Tanskaan, jossa työvoimapalvelut kunnallistettiin vuonna 2007. Työllisyysvaikutusten arviointi on mahdollista vasta tulevaisuudessa.</p><p>Raportissa todetaan, että kokeilujen alku viivästyi kokeilujen aloittamispäätöksen viiveen, henkilöstön rekrytointihaasteiden sekä koronapandemian vuoksi. Koronapandemia ja odotettua suurempi uuden henkilöstön rekrytointitarve erityisesti suurissa kunnissa hidastivat asiakkaiden palvelua, mikä oli havaittavissa aktivointiasteen laskuna kokeilukunnissa kansalliseen keskiarvoon verrattuna. Aktivointiasteella tarkoitetaan prosenttiosuutta työttömistä työnhakijoista, jotka ovat aktiivisten työvoimapalveluiden, kuten omaehtoisen opiskelun, työvoimakoulutuksen, palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan, piirissä. Kokeilut ovat kuitenkin kehittäneet aktiivisesti uusia asiakaspalvelumalleja ja alueellisia työllisyydenhoidon palvelumalleja. Raportissa arvioidaan, että kokeilut pääsisivät toimimaan täydellä tehollaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.</p><h3>Kuntakokeilujen kanssa käynnissä rinnakkain monia uudistuksia – päätös työvoimapalvelujen pysyvästä kunnallistamisesta on jo tehty</h3><p>Työllisyyden kuntakokeiluissa tärkein kehittämisteema on työvoimapalvelujen asiakaslähtöisyyden ja henkilökohtaisuuden vahvistaminen. Toinen tärkeä teema on valtion ja kuntien voimavarojen yhdistäminen työllisyyden edistämisessä. Kokeilun yhtenä tavoitteena on arvioida, tarjoaako kunta kokonaisyhteiskunnallisena toimijana näihin uusia mahdollisuuksia.</p><p>Kokeilujen ja sitä myötä arviointitutkimuksen toimintaympäristö muuttui pian kokeilujen alun jälkeen. Huhtikuun 2021 puoliväliriihessä hallitus linjasi, että TE-palvelut tullaan siirtämään pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana. Näin ollen kokeilujen luonne on myös muuttanut muotoaan pilottimaisempaan suuntaan.</p><p>Samalla kun kokeiluissa valmistaudutaan palvelujen kunnallistamiseen vuonna 2024, meneillään on muitakin uudistuksia. Vuonna 2022 ollaan siirtymässä "pohjoismaiseen palvelumalliin" ja työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön rakenteet muuttuvat sote-uudistuksen myötä 2023.</p><h3>Valtion ja kuntien väliseen yhteiskehittämiseen, kuntien vertaisoppimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen panostettava</h3><p>Arviointiraportissa on tunnistettu kokeilujen tavoitteiden saavuttamisen ja vuoden 2024 työvoimapalvelu-uudistuksen kannalta kriittisiä kohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen kunnallistamisesta olisi saatavissa lisäarvoa.</p><h4>1. Valtion ja kuntien vuoropuhelu ja yhteistyö</h4><p>Valtion ja kuntien keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulee lisätä palvelujen kehittämisessä. Tämä on olennaista sekä kokeilujen että TE-palvelut 2024 -uudistuksen kannalta.</p><h4>2. Jatkuva kuntien välinen vertaisoppiminen</h4><p>Työllisyyden kuntakokeilussa kunnille tarjotaan mahdollisuus luoda räätälöityjä ratkaisuja niin alueen työmarkkinoille kuin työnhakija- ja yritysasiakkaillekin. Tällainen räätälöity ote on kokeiluissa kehittymässä, mutta jatkossa tarvitaan sekä eri alueiden keskinäisen vertaisoppimisen että kunnissa toteutuvan työvoimapoliittisen osaamisen vahvistamista ja foorumeita niiden toteuttamiseen.</p><h4>3. Rinnakkaisten uudistusten (sote ja "pohjoismainen malli") yhteensovittaminen alueellisten verkostojen kehittämisen kanssa</h4><p>Raportin mukaan osaamisen edistämiseen liittyvässä yhteistyössä näyttää tapahtuneen eniten edistystä ja palvelujen innovointi on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuntoutus- ja työkykypalveluiden yhteiskehittäminen etsii vielä muotoaan, etenkin suhteessa sote-uudistukseen. Yritys- ja työnantajapalveluiden kokonaisuus kaipaa vielä selkeästi vahvistamista ja kytkemistä vuoden 2024 työvoimapalvelujen kunnallistamisen valmisteluun. Kokeilujen, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja yritysten yhteistyötä on lisättävä.</p><h4>4. Monenkeskinen ja vuoropuheluun perustuva johtaminen ja koordinaatio paikallis-alueellisesti eli "paikalliskyvykkyys" johtamisessa</h4><p>TE-palveluiden pysyvä siirto kunnille lisää työvoimapolitiikan ja työvoimapalvelujen monenkeskisyyttä niin valtakunnallisesti kuin alueellis-paikallisestikin. Kunnilla ja alueilla on hyvin erilainen yhteistyöhistoria, osaaminen ja polkuriippuvuus työllisyysasioissa, joka on ilmennyt myös aikaisemmissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Toiset kunnat voivat olla jo hyvin pitkällä omissa valmisteluissaan, mutta uudistuksessa on huolehdittava riittävästä tuesta kaikille kunnille. Monenkeskisessä johtamisessa palvelujen innovoinnissa tulisi olla mukana eri viranomaiset, asiakkaat, yritykset ja kolmas sektori.</p><h4>5. Asiakastyökonseptin ja osaamisen kehittyminen kohtaannon ja asiakaslähtöisyyden edistämisessä</h4><p>Kokeiluissa on kehitetty asiakaspalvelumalleja, joiden avulla työmarkkinoiden kohtaantoa pyritään parantamaan saattamalla työnhakijoiden ja yritysten näkökulmat entistä paremmin yhteen. Vielä ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä palvelumallien onnistumisesta. Raportin suositus on, että tätä konseptointia ja vertaisoppimista tulee edistää niin kokeiluissa kuin pysyvän mallin valmisteluissa.</p><h4>6. Yhteisen tietojärjestelmän kehittäminen siten, että tiedolla johtamisen edellytykset paranevat</h4><p>Kokeilujen alkuvaiheet ovat tuoneet esiin tietojärjestelmien kehittämisen haasteet. Raportin mukaan tarvitaan tietojärjestelmäarkkitehtuuria, joka mahdollistaa eri toimijoiden sujuvan tietojenvaihdon. Tietojärjestelmän tulee nykyistä paremmin palvella tiedolla johtamista.</p><h3>Toinen väliraportti julkaistaan syksyllä 2022 ja loppuraportti syksyllä 2023</h3><p>Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Toinen väliraportti on tarkoitus julkaista syksyllä 2022. Arviointitutkimuksen loppuraportti valmistuu syksyllä 2023.</p><p>Arviointitutkimuksen jatkovaiheissa tarkennetaan kuvaa asiakaspalveluprosesseista ja niiden vaikuttavuudesta asiakas- ja työntekijätasolla, arvioidaan syntyviä työllisyysvaikutuksia ja syvennetään käsitystä työllisyydenhoidon palvelumallien toiminnasta.</p><p>Arvioinnin toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Arnkil Dialogues ja Spangar Negotiations. Ensimmäisen väliraportin ovat laatineet <strong>Simo Aho</strong>, <strong>Robert Arnkil</strong>, <strong>Kari Hämäläinen</strong>, <strong>Sami Lind</strong>, <strong>Timo Spangar</strong>, <strong>Juha Tuomala</strong>, <strong>Satu Ojala</strong>, <strong>Antti Saloniemi</strong>, <strong>Jari Stenvall</strong>, <strong>Harri Melin</strong> ja <strong>Ari Mäkiaho</strong>.</p><p><strong>Lisätietoja:</strong> <br><em>Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.</em> </p><ul><li><h4><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-449-1" target="_blank">Työllisyyden kuntakokeilujen arviointi : I väliraportti </a><br></h4></li></ul><p><br></p> | 2022-01-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-14 07:36:46 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Taulukko%202.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ensimmäiset ehdotukset sote-henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi | 600 | <p>Poikkihallinnollinen työryhmä on saanut valmiiksi ensimmäiset kannanotot ja ehdotukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.</p><p>Työryhmä painottaa, että henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta tarvitaan jatkuvaa tietoa. Tiedon hajanaisuus ja vaikea saatavuus on korjattava. Tilannekuvaa ja ennustetyötä varten tarvitaan pysyvä arviointitoiminto. Tilannekuvan kokoaminen ja ennusteen laatiminen aloitetaan heti. </p><p>Koulutusmääriä lisätään tarvittaessa ja kestävällä tavalla uuteen tietopohjaan perustuen. Myös koulutuksen rakenteita kehitetään ja koulutuspolkuja nopeutetaan.</p><h3>Henkilöstön motivointi ja työhyvinvoinnin parantaminen ovat tärkeässä roolissa </h3><p>Työryhmä näkee tärkeänä motivaatiotekijänä esimerkiksi henkilöstön mahdollisuuden kasvattaa osaamistaan ja edetä uralla. Siksi tulisi varmistaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksin. Erikoistumiskoulutusten vastaavuutta työelämän ja henkilöstön tarpeisiin arvioidaan ja parannetaan, ja kehitystyötä tuetaan tarvittaessa säädösmuutoksin. </p><p>Henkilöstön tulee voida tehdä hyvää työtä kestävissä olosuhteissa. Siksi ehdotetaan käynnistettäväksi valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan hyvän työn edellytysten ohjelma, joka sisältää mm. johtamisen kehittämiseen sekä psykososiaalisten riskitekijöiden vähentämiseen, työturvallisuuden lisäämiseen, työssä kohdatun väkivallan ehkäisemiseen ja seksuaalisen väkivallan ja häirinnän kitkemiseen tähtäävän työn. Ohjelman puitteissa seurataan työhyvinvoinnin kehittymistä tulevilla hyvinvointialueilla.</p><h3>Lisäksi tarvitaan sujuvaa työnjakoa, digitalisaatiota ja kansainvälistä osaamista</h3><p>Työryhmä korostaa myös tehtävärakenteen tarkastelua. On tärkeää, että työnjako on sujuvaa ja kukin ammattiryhmä voi keskittyä niihin tehtäviin, jotka vastaavat sen ydinosaamista. Tehtävärakenteen tarkastelu koskee myös alalla työskentelevien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviä sekä tukipalvelujen toimivuutta ja roolia. Ohjauksella ja säädöksillä luodaan tälle edellytyksiä ja kannusteita sekä poistetaan tarpeetonta kitkaa kehitystyöltä.</p><p>Kansainvälisellä rekrytoinnilla voidaan täydentää osaavan henkilöstön saatavuutta ja palveluiden turvaamista. Työnantajille luodaan kansallisesti tuettu asiakas- ja potilasturvallinen malli rekrytointiin ja poistetaan sen käyttöön liittyvät pullonkaulat. </p><p>Henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi on tärkeä tunnistaa vaikuttavia keinoja hillitä työvoimatarpeen kasvua sote-alalla vaarantamatta asiakas- ja potilasturvallisuutta ja työntekijöiden hyvinvointia. Tämä tehdään mm. vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön digitaalista kompetenssia ja parantamalla teknologian ja digitaalisten palveluiden hyödyntämistä. </p><h3>Tavoitteena on löytää kestäviä ratkaisuja sote-henkilöstön työvoimatarpeeseen</h3><p>Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden –ohjelma käynnistettiin marraskuussa 2021. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot on otettu huomioon. </p><p>Työryhmässä ovat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt ja ministeriöt. Työryhmä jatkaa työtään konkretisoimalla ja syventämällä ehdotuksia seitsemän teemakokonaisuuden alla. </p><p>Teemoja ovat tietopohja, osaamisen johtaminen, työn veto- ja pitovoima, kansainvälinen rekrytointi, palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä, tehtävärakenteet ja työnjako sekä palvelujen vaikuttavuus ja digitalisaatio-osaaminen.</p><h3>Lisätietoja</h3><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Sote-henkil%C3%B6st%C3%B6n+riitt%C3%A4vyys+ja+saatavuus_Ty%C3%B6ryhm%C3%A4n+ehdotukset+alakohtaisiksi+tavoitteiksi+ja+toimiksi.pdf/85903c95-3ea2-34db-2566-e8393eca3197?t=1642149240572" target="_blank">Työryhmän ehdotukset alakohtaisiksi tavoitteiksi ja toimiksi</a> <br><a href="https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_Sosiaali-+ja+terveysalan+henkil%C3%B6st%C3%B6n+riitt%C3%A4vyyden+ja+saatavuuden+ty%C3%B6ryhm%C3%A4+18.11.2021.pdf/b28c2952-1b4a-59b9-29f8-9994c19f65ee?t=1642149220369" target="_blank">Työryhmän asettamispäätös ja kokoonpano </a> <br><a href="https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Sote-henkil%C3%B6st%C3%B6n+riitt%C3%A4vyyden+ja+saatavuuden+ohjelma%2c+tiedotustilaisuuden+diat+14.1.2022.pdf/0bb9166b-02c0-e7c5-d6c4-6d11529f5cc7?t=1642152708399" target="_blank">Tiedotustilaisuuden diat 14.1.2022</a> <br></p><p><br></p> | 2022-01-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-14 14:07:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0780_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Familjeledighetsreformen träder i kraft i augusti 2022 | 596 | <p>Antalet familjeledighetsdagar ökar och användningen av ledigheterna blir flexiblare. Reformens syfte är att öka jämlikheten i arbetslivet och mellan föräldrarna och den beaktar bättre än i nuläget olika familjeformer. De nya föräldraledigheterna gäller i regel barn vars beräknade födelsedatum är den 4 september 2022 eller senare.  </p><p>Regeringen föreslår att lagarna om familjeledighetsreformen ska stadfästas. Riksdagen godkände reformen den 8 december 2021. </p><p>Reformen ger för första gången en lika stor föräldraledighetskvot till båda föräldrarna. Ledigheterna får tas ut i flera perioder fram till barnets tvåårsdag och en del av dem får överlåtas till den andra föräldern, en annan vårdnadshavare, den egna maken eller den andra förälderns make. </p><h2>Nya föräldraledigheter</h2><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://stm.fi/documents/1271139/20780442/aikajana+peva+sv.pdf/55938d02-dfb1-57ab-fc2d-64bea1494c72?t=1642068803122">Den nya och gamla modellen med familjeledigheter som tidslinje</a></li></ul><p>I och med familjeledighetsreformen får båda föräldrarna en kvot på 160 dagpenningsdagar. Av detta kan högst 63 dagpenningsdagar överlåtas till den andra föräldern, en annan vårdnadshavare, den egna maken eller den andra förälderns make. Slutskedet av graviditeten skyddas av en graviditetspenningsperiod på 40 dagpenningsdagar. Dagpenningsdagarna är sex per vecka, vilket betyder att det totala antalet dagpenningsdagar blir över 14 månader. I familjer med en förälder får den enda föräldern bägge kvoterna. Det enda undantaget i modellen är familjer med tvillingar, trillingar och andra flerlingar, för dem förlängs föräldrapenningskvoten med 84 dagpenningsdagar för andra barnet och för varje därpå följande barn.<br>  <br> Föräldrapenningsdagarna kan användas tills barnet fyller 2 år. Dagpenningsdagarna kan användas i flera delar, föräldrar i arbetsavtalsförhållande kan vara lediga i högst fyra perioder. Endast graviditetspenningsperioden ska hållas i ett streck och börja 14–30 dagar före det beräknade födelsedatumet.</p><p>Föräldraledigheten kan också vara partiell. Då används halva dagar av kvoten. Även föräldrapenningens belopp är hälften av det fulla beloppet. </p><p>Alla föräldrar som är vårdnadshavare till ett barn har lika rätt att få dagpenning oberoende av förälderns kön eller huruvida föräldern är biologisk förälder eller adoptivförälder, boendeförälder eller umgängesförälder. </p><p>Ledigheternas längd och tidpunkt ändras på motsvarande sätt i arbetsavtalslagen.<br>  <br> För närvarande består familjeledigheterna av moderskapspenningen för gravida kvinnor (105 vardagar / ca 4,2 mån), faderskapspenningen för pappor (54 vardagar / ca 9 veckor) och föräldrapenningen för den ena föräldern eller för bägge föräldrarna (158 vardagar / ca 6,3 mån). </p><p>Lagen om småbarnspedagogik ändras så att rätten till småbarnspedagogik börjar den månad barnet fyller 9 månader. Rätten till samma plats inom småbarnspedagogiken kvarstår då frånvaron på grund av föräldraledigheten inte överstiger 13 veckor. Under den tiden tas det inte ut någon kundavgift för småbarnspedagogiken.</p><p>Samtidigt genomförs den oavlönade ledigheten för anhörigvård som avses i direktivet om balans i arbetslivet och som kan fås högst 5 dagar per år.  </p><p>Konsekvenserna av familjeledighetsreformen följs upp och utvärderas långsiktigt. Konsekvensbedömningarna kommer att offentliggöras.  </p><p>Regeringen föreslog torsdagen den 13 januari att laghelheten gällande detta ska stadfästas. Avsikten är att republikens president ska stadfästa lagarna på fredagen. Lagarna träder i kraft den 1 augusti 2022, vilket innebär att de nya familjeledigheterna gäller barn vars beräknade födelsedatum är den 4 september 2022 eller senare. Oberoende av beräknat födelsedatum ska de gällande bestämmelserna tillämpas om barnet föds före den 1 augusti 2022. När det gäller adoptivbarn tillämpas de nya bestämmelserna, om dagen då adoptivbarnet tas i vård infaller den 31 juli 2022 eller senare. <br></p><p><br></p> | 2022-01-13 11:40:08 | Ajankohtaista | | | 2022-01-13 11:40:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4899_lowres_800x533px.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa 2022 | 595 | <p>Vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Uudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.  </p><p>Hallitus esittää perhevapaauudistuksen lakien vahvistamista. Eduskunta on hyväksynyt uudistuksen 8.12.2021. Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle. </p><p><br></p><h3>Uudet vanhempainvapaat</h3><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://stm.fi/documents/1271139/20780442/aikajana+peva+fi.pdf/9d9c0b58-6c05-81cf-9cb0-6ec455e5313f?t=1642068458226" target="_blank"><strong>Uusi ja vanha perhevapaamalli aikajanakuvana</strong></a><strong> (pdf)<br></strong></li></ul><p>Perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen vanhempainpäivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: vanhempainrahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.<br>  <br> Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat voivat saada vapaata enintään neljässä jaksossa. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. </p><p>Vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti. Tällöin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä. Myös vanhempainrahan määrä on puolet täysimääräisestä. </p><p>Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. </p><p>Työsopimuslaissa vapaiden kesto ja ajankohta muuttuvat vastaavalla tavalla.<br>  <br> Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk). </p><p>Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sinä  uukautena, kun lapsi täyttää 9 kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy enintään 13 viikon vanhempainvapaasta johtuvan poissaolon ajan. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.</p><p>Samalla toteutetaan työelämän tasapaino -direktiivin mukainen palkaton omaishoitovapaa, jota voi saada enintään 5 päivää vuodessa.  <span style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Perhevapaauudistuksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan pitkäjänteisesti. Vaikutusarvioinnit julkaistaan.  </span></p><p>Hallitus esitti asiaa koskevan lakikokonaisuuden vahvistamista torstaina 13. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina. Lait tulevat voimaan 1. elokuuta 2022, mikä tarkoittaa, että uudet perhevapaat koskevat lapsia, joiden laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Lasketusta ajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ennen 1.8.2022, sovelletaan nykyisiä säännöksiä. Adoptiolapsen kohdalla uusia säännöksiä sovelletaan, jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai myöhemmin. <br></p><p><br></p> | 2022-01-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-13 12:04:52 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4899_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Riistakeskusta koskevat työehtosopimusneuvottelut jatkuivat | 597 | <p>Suomen riistakeskusta koskevat neuvottelut jatkuivat torstaina 13.1.2022. Neuvotteluissa osapuolet esittävät sopimustavoitteensa. Keskustelua käytiin osapuolten näkemyksistä koskien mm. sopimuskauden pituutta. Seuraava neuvottelu on 17.1.2022.</p><p><span>Suomen riistakeskus on riistatalouteen
keskittyvä organisaatio, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalalla. Tämän työehtosopimuksen piirissä olevien
toimihenkilöiden toimenkuviin kuuluu mm. neuvontaa, koulutusta, ohjausta
ja monipuolisia toimisto- ja tukipalveluiden työtehtäviä.  <br><br>Lisätietoja Jytyssä:<br><br>Päivi Salin, työmarkkina-asiamies <br></span><br><br></p> | 2022-01-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-13 12:08:12 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Riistakeskus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yleissopimuksen neuvottelut jatkuivat | 886 | <div>Jytyn ja Paltan välillä solmitun Yleissopimuksen työehtosopimusneuvottelut jatkuivat torstaina 13.1.2022. Neuvotteluissa sekä Jytyn että työnantajaa edustava Paltan neuvottelijat esittivät sopimustavoitteensa. Keskustelua käytiin osapuolten näkemyksistä mm. seuraavan sopimuksen kestosta. Seuraava neuvottelu on viikon päästä torstaina 20.1.2022. </div><div><br></div><span>Yleissopimusta noudatetaan erilaisissa
järjestöissä ja säätiöissä, kuten esimerkiksi Vesaisten keskusliitossa,
UKK-instituutissa, elokuvasäätiössä, Suomen Pakolaisavussa ja
nuorisoseurajärjestöissä. </span><br><br><span><span>Lisätietoja Jytyssä:<br><br></span></span><div><span><span>Päivi Salin, työmarkkina-asiamies </span></span></div><br> | 2022-01-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-13 13:25:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yleissopimus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty neuvotteli Partiotyönantajia koskevasta työehtosopimuksesta | 887 | <p>Ammattiliitto Jytyn ja Paltan välillä solmitun Partiotyönantajia koskevan työehtosopimuksen sopimusneuvottelut jatkuivat torstaina 13.1.2022. Neuvotteluissa sekä Jytyn että työnantajaa edustavan Paltan neuvottelijat  esittivät sopimustavoitteet. Keskustelua käytiin mm. seuraavan sopimuksen kestosta. Seuraava neuvottelu on viikon päästä torstaina 20.1.2022.</p><span><span><span>Lisätietoja Jytyssä:<br><br></span></span><div><span><span>Päivi Salin, työmarkkina-asiamies </span></span></div></span><p><br></p> | 2022-01-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-13 13:31:23 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_PartioTyönant_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| AVAINTES:n neuvottelut aloitettiin | 585 | <p>Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen AVAINTES:n neuvottelut käynnistyivät keskiviikkoaamuna 12.1. Sopimuskausi päättyy 28.2.2022. Yksityiskohtaisia sopimustavoitteita ei vielä tänään esitetty.<br><br>Palkantarkistukset sekä työehtosopimusmääräysten sisällöllinen kehittäminen tulevat löytymään tavoitelistalta.<br><br>Neuvotteluaikoja on sovittu helmikuun loppuun asti tiivistyvässä tahdissa. Seuraavan kerran sopijaosapuolet tapaavat torstaina 20.1.<br><br>Ammattiliitto Jytyä neuvotteluissa edustavat työmarkkinalakimiehet <strong>Kirsi Kemppi</strong> ja <strong>Rosa Marttila</strong>.</p><p>AVAINTES-sopimusta noudatetaan kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa oleviin osakeyhtiöihin ja säätiöihin sekä kuntien palveluita tuottaviin yksityisiin yhtiöihin, yhdistyksiin, osuuskuntiin ja säätiöihin. AVAINTES:n soveltamisala kattaa mm. hallinto- ja toimistohenkilöstön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä teknisen henkilöstön.<br><br><span>Henkilöstöä neuvotteluissa edustavat Ammattiliitto Jytyn lisäksi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
JUKO ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto
JHL ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry ja Tekniikka ja terveys KTN
ry. Vastapuolella työnantajia neuvotteluissa edustaa Avaintyönantajat AVAINTA ry.<br></span></p><p><span>Lisätiedot Jytyssä:<br><br>Kirsi Kemppi, työmarkkinalakimies<br>Rosa Marttila, työmarkkinalakimies</span></p><p><br></p> | 2022-01-11 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-12 12:23:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Avaintes_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Aluevaalien ennakkoäänestys alkanut – katso jytyläiset ehdokkaat! | 586 | <p>Aluevaalien ennakkoäänestys on alkanut keskiviikkona 12.1. Ennakkoäänestys jatkuu tiistaihin 18.1. saakka ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022. Aluevaaleihin asettuneille jytyläisille ehdokkaille on perustettu esittelysivusto, jossa ehdokkaat esitellään puolueittain jaoteltuna. Esittelyjen yhteydessä on kerrottu kunkin ehdokkaan vaalipiiri. Äänestämällä vaikutat siihen, kuinka sinun asioista päätetään uusilla hyvinvointialueilla.<br><br>Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoiminnan järjestäminen. mutta jatkossa niistä vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.<br><br>Aluevaalien vaalipiirinä on hyvinvointialue. Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen ehdokasta voit äänestää. Hyvinvointialueita on 21. Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki.<br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0">Lue lisää: </span><a href="/fi/ajankohtaista/aluevaalit/Sivut/default.aspx">Jytyläiset aluevaaliehdokkaat!</a></h3><p><br></p> | 2022-01-11 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-12 14:31:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Sote.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työsuojelun videosarja: Psykososiaalinen kuormittuminen ja väkivallan uhka työssä | 587 | <p>Työsuojelun miniwebinaarien viidennessä osassa TTK:n asiantuntija
<strong>Päivi Rauramo</strong> luennoi
<a href="https://youtu.be/ZyGTj0KKiWA" target="_blank">
<strong>psykososiaalisesta kuormittumisesta ja väkivallan uhkasta työssä</strong></a>. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä.</p><p>Tämä videotallenne kuuluu 6-osaiseen
<a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ole-osana-luomassa-hyvinvoivaa-terveellista-ja-turvallista-tyopaikkaa.aspx">
<strong>webinaarisarjaan</strong></a>, jonka tuottamisesta vastaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sopijaosapuolet. Videot on tehty yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa.</p><p>Miniwebinaarien tarkoitus on tukea esihenkilöitä, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä ja työyhteisöjä tarjoamalla perustietoa 1) työsuojelua koskevasta lainsäädännöstä, 2) työsuojelun yhteistoiminnasta sekä 3) työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvistä laeista ja suosituksista. Julkaistut työsuojeluvideot ovat kestoltaan noin 10-15 minuuttia. </p><p><span><span></span></span></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0">Ole osana luomassa hyvinvoivaa, terveellistä ja turvallista työpaikkaa</span></h3><p><strong>Työsuojeluvideot:<br>1) </strong><a href="https://youtu.be/yte3nZPeJ6U" target="_blank"><strong>Työsuojeluvastuut työpaikalla</strong></a><br><strong>2)</strong><a href="https://youtu.be/YT6-14elf1o" target="_blank"><strong> Työsuojelun yhteistoiminnan toteuttaminen</strong></a><br><strong>3) </strong><a href="https://youtu.be/0Vv4-8wOpZM" target="_blank"><strong>Työterveyshuollon järjestäminen</strong></a><br><strong>4) </strong><a href="https://youtu.be/vfrBQx4Fwqo" target="_blank"><strong>Turvallinen ja terveellinen työympäristö</strong></a><br><strong>5) </strong><a href="https://youtu.be/ZyGTj0KKiWA" target="_blank"><strong>Psykososiaalinen kuormittuminen ja väkivallan uhka työssä</strong></a><strong> </strong><br><strong>6) Työhyvinvointi (julkaistaan 25.1.2022)</strong></p><p><span><span></span></span></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0">Katso viides miniwebinaari: Psykososiaalinen kuormittuminen ja väkivallan uhka työssä</span></h3><p></p>
<iframe src="https://www.youtube.com/embed/ZyGTj0KKiWA" width="854" height="480" frameborder="0"></iframe>  
<br>
<p></p> | 2022-01-11 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-12 14:30:16 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat joulutauon jälkeen | 574 | <p>Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat tiistaina 11.1. Joulutauon jälkeen jatkettiin tekstikysymysten käsittelyä. Aiheina olivat mm. etätyöt, uuteen yt-lakiin liittyvät asiat, viisipäiväinen vuosilomalaskenta ja varaluottamusmiesten koulutusoikeuksien kehittäminen. Neuvotteluita jatketaan seuraavan kerran 17.1. Varsinaiset palkankorotusasiat eivät olleet vielä tällä kertaa esillä.<br><br>Nykyinen neuvonta-alan runkosopimus päättyy 31.1.2022 ja neuvottelukertoja on sovittu aina tammikuun loppuun saakka. Ammattiliitto Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta.<br><br>Alan neuvottelutilanteesta tiedotetaan lisää tammikuun aikana.<br><br>Lisätiedot Jytyssä:<br><br>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p><p><br></p> | 2022-01-10 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-11 14:31:43 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jyty aloitti kunta-alan sopimusneuvottelut – nykyiset sopimukset irtisanottiin | 575 | <p><strong>Jyty
aloitti neuvottelut uusista kunta-alan työehtosopimuksista tiistaina 11.
tammikuuta 2022. Samalla Jyty irtisanoi osaltaan nykyiset kunta-alan
sopimukset, joita ovat kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus
(KVTES), sosiaali- ja terveydenhuollon sopimus (SOTE-sopimus) ja
teknisen henkilöstön sopimus (TS).</strong></p><p></p><div><div></div></div><p></p><div><div><p>–
Nykyiset kunta-alan sopimukset ovat voimassa helmikuun loppuun asti.
Neuvottelutulokseen pääseminen nyt alkavissa neuvotteluissa vaikuttaa
vähintään yhtä haasteelliselta kuin kaksi vuotta sitten, jolloin
sopimusratkaisu saavutettiin vasta kesän kynnyksellä, Jytyn
puheenjohtaja<strong> Jonna Voima</strong> toteaa.</p><p>Sopimusneuvotteluissa henkilöstöä edustavat kolme kunta-alan
pääsopijajärjestöä, Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKO sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö
SOTE. Julkisen alan unioni JAU:n muodostavat Ammattiliitto Jyty ja JHL
yhdessä. Vastapuolella työnantajaa neuvotteluissa edustaa Kunta- ja
hyvinvointialuetyönantajat KT.</p><p>Ammattiliitto Jytylle on tärkeää, että kaikkien ammattialojen
työntekijät saavat palkankorotukset yleiskorotuksina. Matalimpiin
palkkoihin halutaan suurempia korotuksia ns. sekalinjaisella
ratkaisulla. Tällöin korotukset maksetaan alemmissa palkoissa
euromääräisenä tiettyyn rajaan asti ja vasta ylemmissä palkoissa
prosentuaalisena. Mikäli sovitaan järjestelyerästä, on se maksettava
yleiskorotuksena kaikille, jos jakamisesta ei saavuteta paikallisesti
yhteisymmärrystä.</p><p>– Vaadimme matalimpiin palkkoihin reiluja korotuksia, sillä jokaisen täytyy tulla palkallaan toimeen, Jonna Voima korostaa.</p><p>Neuvotteluissa huomiota on kiinnitettävä erityisesti palkkatasa-arvon
ja työhyvinvoinnin toteutumiseen. Palkkojen epätasa-arvo ilmenee ennen
kaikkea vertailtaessa eri sektoreita ja ammattialoja. Monien
naisvaltaisten alojen palkat ovat palkkakuopassa. Ongelmia on myös
siinä, että saman koulutustason työntekijät eivät ole samalla
palkkatasolla. Ratkaisuksi tähän Jyty esittää monivuotista
palkkaohjelmaa.</p><p>– Palkankorotusten lisäksi on huomioitava myös muiden työehtojen,
muun muassa työaikamääräyksien kehittäminen, millä on suora yhteys
työhyvinvointiin, Voima sanoo.</p><p>Palkkatasa-arvon ja työhyvinvoinnin ongelmat näkyvät entistä suurempana työvoimapulana useilla ammattialoilla.<br><br>–
On turha valittaa työvoimapulasta, jos palkkaus ja työehdot eivät ole
kunnossa. Ammattitaitoisille ja osaaville työntekijöille on maksettava
kunnon palkkaa ja reilut palkankorotukset, Jytyn puheenjohtaja päättää.</p><p>Lue lisää Jytyn neuvottelutavoitteista joulukuussa julkaistusta <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ammattiliitto-jyty-tavoittelee-reiluja-palkankorotuksia.aspx"><strong>tiedotteesta</strong></a>.</p><p>Lisätietoja:</p><p>Puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p>Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh 040 5945872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla,
yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön
suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja
ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala
sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em></p><p><br></p></div></div> | 2022-01-10 22:00:00 | Tiedote | | | 2022-01-11 15:39:01 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Nuija.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Koronaministerityöryhmä esittää toimia vaikean epidemiatilanteen hillitsemiseksi | 546 | <p>Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö. <br></p><p>Hallituksen koronaministerityöryhmä sai perjantaina 7. tammikuuta ensimmäisessä kokouksessaan katsauksen tautitilanteesta, omikron-muunnoksen leviämisestä, terveydenhuollon kuormituksesta ja kantokyvystä sekä rokotusten etenemisestä.</p><p>Nopeasti heikentyneen tautitilanteen ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamisen vuoksi ministerityöryhmä suosittaa, että voimassa olevia rajoituksia jatkettaisiin toistaiseksi tammikuun loppuun asti. Myös sisärajavalvontaa esitetään jatkettavaksi.</p><p>Lisäksi ministerityöryhmä suosittaa uusia rajoituksia, jotka koskevat sisätiloja ja tilaisuuksia sekä ravintoloita. Rajoitusten tarkoituksena on turvata väestön terveys, terveydenhuollon kantokyky ja yhteiskunnan toiminta. Testaukseen kohdennetaan enemmän resursseja.</p><h3>Koulujen terveysturvallisuus</h3><p>Ministerityöryhmä pitää tärkeänä sitä, että koulujen ja oppilaitosten terveysturvallisuutta parannetaan vauhdittamalla lasten ja nuorten rokotuksia ja lisäämällä kotitestaamista. Testausta suositellaan tehtäväksi kahdesti viikossa perusasteen ja toisen asteen oppilaille. Jos opetusryhmässä todetaan useita tartuntoja, voidaan testausta lisätä tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksellä esimerkiksi 3-5 kertaan viikossa.</p><p>Muita koulujen terveysturvallisuutta lisääviä toimia ovat tehostetut maski- ja karanteenikäytännöt ja vaikeassa alueellisessa epidemiatilanteessa käyttöön otettavat poikkeukselliset opetusjärjestelyt, esimerkiksi hybridiopetus tai tilanteen vaatiessa siirtyminen paikallisilla päätöksillä etäopetukseen. THL:n suosituksen mukaisesti valtakunnallista etäopetussuositusta ei anneta.</p><h3>Sisätiloja ja tilaisuuksia koskevat rajoitukset</h3><p>Ministerityöryhmä katsoo, että sisätilojen käyttöä ja sisätiloissa järjestettäviä tilaisuuksia on rajoitettava merkittävästi koko Suomessa. Kunnat ja aluehallintovirastot ohjataan varmistamaan, että kaikki välttämättömät, sisätilojen käyttöä ja tilaisuuksia koskevat rajoitukset kaikissa riskiluokissa on otettu leviämisalueilla käyttöön tartuntatautilain 58 g § mukaisesti, mukaan lukien lasten ja nuorten harrastustoiminta. Matalan riskin ulkotilaisuuksia voidaan yhä järjestää, jos lähikontaktit voidaan välttää. Sisällä järjestettäviin yksityistilaisuuksiin osallistuvia kehotetaan tekemään kotitesti ennen perheen ulkopuolisten ihmisten tapaamista. Kerrallaan suositellaan tapaamaan korkeintaan viittä perheen ulkopuolista henkilöä. Ministerityöryhmä korosti myös ihmisten omaa vastuuta tartuntojen ehkäisyssä.</p><h3>Ravintoloiden aukioloa rajoitetaan</h3><p>Kaikkien ravintoloiden aukiolo rajoitetaan päättymään kello 18.00. Asiaa koskeva VN asetus annetaan mahdollisimman pian. Lisäksi ministerityöryhmä keskusteli ravintoloiden täyssulusta, mutta siitä ei tehty päätöksiä. Asiasta tilataan lisäselvityksiä, joita käsitellään ensi viikolla.</p><h3>FFP2-kasvomaskien käytön laajentamista suositellaan</h3><p>FFP2-kasvomaskien käyttöä suositellaan laajennettavaksi. THL ja Työterveyslaitos antavat tarkemmat ohjeet viikolla 2.<br></p><p><br></p> | 2022-01-07 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-10 07:02:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Koronarokottamisen korvaustaksa nousee työterveyshuollossa | 537 | <p>Korvaustaksaa korotetaan nykyisestä 10 eurosta 16 euroon. Määräaikainen säännös tulee voimaan 10.1.2022 ja on voimassa 30.6.2022 saakka.</p><p>Lakimuutoksella turvataan ja helpotetaan sairausvakuutettujen pääsyä koronavirusrokotukseen sekä edesautetaan työnantajien mahdollisuutta tarjota rokottamisia työterveyshuollossa.</p><p>Koronavirusrokotuksista vastaa kunta. Kunnan on kuitenkin selvitettävä alueellaan toimivien työterveyshuollon palveluntuottajien mahdollisuutta osallistua koronavirusrokotuksiin, jos se on tarpeen rokotusten viivytyksettömän tarjoamisen varmistamiseksi. </p><p>Kela voi myös jatkossa korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset joko työterveyshuollon kustannuksina tai sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voidaan maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveydenhuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jää rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.</p><p>Korvaustaksan korotus vähentää nykyiseen verrattuna työnantajille syntyviä työterveyshuollon kustannuksia silloin, kun rokottamistoimenpide otetaan osaksi työterveyshuoltoa. Työnantajan kokonaiskustannukset riippuvat työterveyshuollon kanssa tehdystä sopimuksesta.</p><p>Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista ja tasavallan presidentti on vahvistanut sen perjantaina 7.1.2022. Laki tulee voimaan 10.1.2022. Korkeampi korvaustaksa koskee 1.1.2022 tai sen jälkeen suoritettuja rokottamistoimenpiteitä.<br></p><p><br></p> | 2022-01-06 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-10 07:02:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ersättningstaxan för coronavaccinering höjs inom företagshälsovården | 538 | <p>Ersättningstaxan höjs från nuvarande 10 euro till 16 euro. Den temporära bestämmelsen träder i kraft den 10 januari 2022 och gäller till och med den 30 juni 2022.</p><p>Genom lagändringen tryggar och underlättar man sjukförsäkrades tillgång till vaccin mot covid-19 samt främjar man arbetsgivarnas möjligheter att erbjuda vaccinationer inom företagshälsovården.</p><p>Kommunen ansvarar för vaccinationerna mot covid-19. Kommunerna ska ändå utreda om de tjänsteproducenter inom företagshälsovården som är verksamma inom respektive kommuns område har möjlighet att delta i genomförandet av vaccinationerna, om det behövs för att säkerställa att vaccinationerna tillhandahålls utan dröjsmål. </p><p>FPA kan också i fortsättningen ersätta coronavaccinationerna inom företagshälsovården antingen som kostnader för företagshälsovård eller via sjukvårdsersättningarna. Ersättningen för coronavaccinationen kan betalas som direktersättning till en privat tjänsteproducent inom företagshälsovården. Då betalar arbetsgivaren självriskandelen för vaccinationen.</p><p>Höjningen av ersättningstaxan minskar jämfört med nuläget arbetsgivarnas kostnader för företagshälsovård, då vaccinationerna blir en del av företagshälsovården. Arbetsgivarens totala kostnader beror på det avtal som ingåtts med företagshälsovården.</p><p>Regeringen föreslog att lagen som gäller detta ska stadfästas, och republikens president stadfäste lagen fredagen den 7 januari 2022. Lagen träder i kraft 10.1.2022. Den högre ersättningstaxan gäller vaccinationer som getts den 1 januari 2022 eller senare.<br></p><p><br></p> | 2022-01-06 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-10 07:05:28 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Den nya samarbetslagen träder i kraft 1.1. | 504 | <span><p>”Det är fint att den nya samarbetslagen träder i kraft. Genom reformen ökar vi arbetstagarnas möjligheter att påverka på sina arbetsplatser och genom fortlöpande dialog utvecklar vi företagens verksamhet. Att förbättra förtroendet mellan arbetsgivaren och personalen gynnar båda parter”, säger arbetsminister <strong>Tuula Haatainen</strong>. <br> Republikens president stadfäste lagen den 30 december 2021. Reformen träder i kraft den 1 januari 2022.</p><p>Den nya samarbetslagen består av tre helheter:<br> 1.    Fortlöpande dialog mellan arbetsgivaren och personalen<br> 2.    Förhandlingar i omställningssituationer (omställningsförhandlingar)<br> 3.    Personalrepresentant i företagets styrelse (förvaltningsrepresentant)</p><p>Lagen tillämpas på företag och sammanslutningar som har minst 20 anställda. Bestämmelserna om personalens förvaltningsrepresentation ska tillämpas på företag som har minst 150 anställda i Finland. Lagen ska inte tillämpas på statliga eller kommunala ämbetsverk och inrättningar.</p><h3>En fortlöpande dialog utvecklar företaget och arbetsgemenskapen</h3><p>I och med reformen ska arbetsgivaren och personalen eller dess företrädare föra regelbunden dialog. I dialogen kan bland annat behandlas <br>•    företagets eller sammanslutningens ekonomiska situation<br>•    regler och rutiner på arbetsplatsen<br>•    personalens sammansättning och kompetensbehov<br>•    arbetshälsa. </p><p>Arbetsplatserna kommer själva överens om hur de ska genomföra sin dialog i praktiken. Dialogen ska föras minst en gång per kvartal. I mindre företag med 20–29 anställda ska dialog ordnas två gånger om året. Om det i företaget å sin sida inte har valts någon företrädare för personalen, räcker det med att föra dialog en gång per år. Som en del av dialogen utarbetas en plan för utveckling av arbetsgemenskapen.</p><h3>Företrädaren för personalen får en starkare roll vid omställningsförhandlingarna<br></h3><p>Innan arbetsgivaren fattar beslut om omständigheter som väsentligen inverkar på personalens ställning, ska arbetsgivaren förhandla med arbetstagarnas företrädare eller arbetstagarna. I den nya lagen kallas processen omställningsförhandlingar. </p><p>Förfarandet vid omställningsförhandlingarna ska i stort sett vara detsamma som i den gällande lagen. Rätten för företrädare för personalen att lägga fram förslag och presentera alternativa lösningar stärks dock. Vidare anger man en mer exakt tidpunkt då förhandlingarna måste inledas.</p><h3>Personalrepresentationen i förvaltningen preciseras</h3><p>Personalrepresentationen i företagets förvaltning förbättrar informationsutbytet och ger en möjlighet att anlita personalens sakkunskap vid beslutsfattandet. Personalrepresentanten i företagets förvaltning kallas i den nya lagen förvaltningsrepresentant. </p><p>Bestämmelserna om förvaltningsrepresentation motsvarar i stor utsträckning den nuvarande lagen, men överförs från lagen om personalrepresentation i företagens förvaltning till samarbetslagen. Personalen ska ha en företrädare i ett organ som de facto behandlar viktiga frågor såsom affärsverksamhet, ekonomi och personalens ställning.</p><h4>Ytterligare information:</h4></span> <ul><li><h4><a href="https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f807831a9" target="_blank">Riksdagens svar på regeringens proposition till riksdagen med förslag till samarbetslag och till lagar som har samband med den (RP 159/2021 rd, RSv 219/2021 rd)</a><br></h4></li></ul><p><br></p> | 2022-01-02 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-10 07:05:01 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Nuija.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan 1.1. | 503 | <p>Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan vuoden alusta. Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.</p><p>"On hienoa, että uusi yhteistoimintalaki tulee voimaan. Uudistuksella lisäämme työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoillaan ja jatkuvalla vuoropuhelulla kehitämme yritysten toimintaa. Luottamuksen parantaminen työnantajan ja henkilöstön välillä hyödyttää molempia osapuolia", työministeri <strong>Tuula Haatainen</strong> sanoo. </p><p>Uusi yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:<br> 1.    Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä<br> 2.    Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)<br> 3.    Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)</p><p>Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.</p><h3>Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöä</h3><p>Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä muun muassa </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta</li><li>työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä</li><li>henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita</li><li>työhyvinvointia. </li></ul><p>Työpaikat sopivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.</p><h3>Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissa</h3><p>Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsutaan muutosneuvotteluiksi. </p><p>Muutosneuvottelut säilyvät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin nykylaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuu. Lisäksi täsmennetään ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.</p><h3>Henkilöstön hallintoedustus tarkentuu</h3><p>Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. </p><p>Säännökset hallintoedustuksesta vastaavat pitkälti nykyistä lakia, mutta siirtyvät hallintoedustuslaista osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulee olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.</p><h4>Lisätiedot:</h4><ul><li><h4><a href="https://tem.fi/paatos?decisionId=0900908f807831a9" target="_blank">Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yhteistoimintalaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2021 vp; EV 219/2021 vp)</a><br></h4></li></ul><p><br></p> | 2022-01-01 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-10 07:01:57 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Nuija.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyläisten aluevaaliehdokkaiden esittelysivusto avattu | 413 | <p><strong>Olemme avanneet aluevaaleihin asettuneille jytyläisille ehdokkaille esittelysivuston. Ehdokkaat esitellään puolueittain jaoteltuna ja esittelyjen yhteydessä on kerrottu kunkin ehdokkaan vaalipiiri. Äänestämällä
vaikutat siihen, kuinka sinun asioista päätetään uusilla hyvinvointialueilla. </strong><br></p><p>Aluevaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022. Ennakkoäänestys kotimaassa tapahtuu 12.–18.1.2022. Ammattiliitto Jytyn tavoitteet aluevaaleissa on sisällytetty keskusjärjestömme
<a href="https://www.sttk.fi/aluevaalit/" target="_blank"><strong>STTK:n aluevaalitavoitteisiin</strong></a>.<br></p><p>Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa
valitaan aluevaltuustot hyvinvointialueille. Tähän asti kuntien
vastuulla on ollut sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja
pelastustoiminnan järjestäminen. mutta jatkossa niistä vastaavat
hyvinvointialueet. Hyvinvointialueella on itsehallinto, ja ylintä
päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto.</p><p><span><span><span><span><strong>Lue usein kysytyt kysymykset aluevaalien virallisilta sivuilta:  </strong></span></span><strong><br>www.vaalit.fi -> Aluevaalit -> </strong><a href="https://vaalit.fi/usein-kysytyt-kysymykset-aluevaaleista-2022" target="_blank"><strong>Usein kysytyt kysymykset aluevaaleista 2022</strong></a></span></span><br></p><p>Aluevaalien vaalipiirinä on
hyvinvointialue. Asuinpaikkasi määrittelee, minkä hyvinvointialueen
ehdokasta voit äänestää. Hyvinvointialueita on 21. Helsinkiläiset eivät
äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta
sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki.</p><p><span><span></span></span></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0"><strong>Lue lisää:</strong></span><strong> </strong><a href="/fi/ajankohtaista/aluevaalit/Sivut/default.aspx"><strong>Jytyläiset aluevaaliehdokkaat!</strong></a></h3><strong></strong><a href="https://vaalit.fi/usein-kysytyt-kysymykset-aluevaaleista-2022" target="_blank"><strong></strong></a><p></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0"><strong><br></strong></span><a href="/fi/ajankohtaista/aluevaalit/Sivut/default.aspx"><strong></strong></a></h3><p><span></span></p><p><span></span><span></span><br></p> | 2021-12-28 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2022-01-10 09:03:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Sote.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty lahjoitti Hyvä joulumieli -keräykseen | 347 | <p><strong>Ammattiliitto Jyty lahjoitti Hyvä Joulumieli -keräykseen kunkin liittovaltuuston jäsenen (37) ja liittohallituksen jäsenen (12) sekä jokaisen työntekijän (56) osalta 50 euroa, eli yhteensä 5250 euroa. </strong></p><p>Hyvä Joulumieli -keräys on Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin yhdessä Ylen kanssa toteuttama keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Keräyksellä hankitaan vähävaraisille lapsiperheille ruokalahjakortteja, joilla he voivat ostaa ruokaa joulupöytään.</p><p>Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään vuonna 2021 jo 25. kerran. Keräys alkaa 19. marraskuuta 2021 ja jatkuu jouluaattoon asti.  Keräykseen voi lahjoittaa koko vuoden aikana. Tämän vuoden keräystavoite on 2,5 miljoona euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 36 000 perheelle.</p><p>Hyvä Joulumieli -lahjakortit jaetaan Suomessa asuville lapsiperheille, joilla on vaikea tilanne esimerkiksi työttömyyden, sairauden, ylivelkaantumisen, perheen pienituloisuuden tai jonkin muun kriisitilanteen vuoksi.</p><p>Lahjakorttia ei voi erikseen hakea. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin paikallisyhdistykset ja osastot etsivät apua tarvitsevat perheet yhteistyössä muun muassa paikallisen neuvolan, sosiaalitoimiston tai seurakunnan kanssa.</p><p><strong>Lue lisää Hyvä Joulumieli -keräyksestä:</strong></p><p><a href="https://hyvajoulumieli.fi/" target="_blank"><strong>https://hyvajoulumieli.fi/ </strong></a></p><p><br></p> | 2021-12-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-22 08:36:59 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/HJM21_mukana_twitter_1200x675_FI-1024x576.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! | 801 | <p>Ammattiliitto Jyty
toivottaa kaikille oikein hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
<span><span><span><span><span><span><span><span>Katso videolta, kun Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> lähettää jytyläisille <a href="https://www.youtube.com/watch?v=OWmV_jlWBrA" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>joulutervehdyksen</strong></a>. Mukana on musiikkiesitys, jossa esiintyy popkanteletar <strong>Ida Elina</strong>.</span></span></span></span><br></span></span></span></span></p><p><span><span><span><span>Samalla kiitämme
jokaista jytyläistä kuluneesta vuodesta, sillä sinun työsi on tärkeä.
Erityinen kiitos kuuluu Jytyn henkilöstön edustajille ja
yhdistysaktiiveille jäsenten eteen tehdystä tärkeästä työstä. </span></span></span></span> </p><p><a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx"><strong>Jytyn palvelunumerot</strong> </a>(työsuhdeneuvonta, jäsenrekisteri ja jäsenmaksut) ovat suljettuina joulun ja uuden vuoden välipäivinä 27.–31.12.2021. <a href="https://www.aariakassa.fi/joulun-ja-vuodenvaihteen-arkipyhien-vaikutus-maksupaiviin-ja-aukioloaikoihin" target="_blank"><strong>Työttömyyskassa Aarian</strong></a> joulun ja vuodenvaihteen palveluajat löydät kassan nettisivuilta.<br></p><p><br></p> | 2021-12-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-22 10:09:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jyty_hyvaa_joulua_nettisivut_800x450px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| God Jul och Gott Nytt År | 803 | <p>Fackförbundet Jyty önskar God Jul och Nytt År! Vi tackar alla Jytys medlemmar för det gångna året, för att ditt arbete är viktigt. Kontrollera också Jytys <a href="/sv/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx"><strong>servicenumrernas </strong></a>öppethållandetider och <a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jattk-jytk-och-statia-fusioneras-arbetsloshetskassan-aaria-borjar-sin-verksamhet-1-1-2021.aspx"><strong>Arbetslöshetskassan Aarias</strong></a> öppettider.</p><p><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/hyvaa-joulua-2021.aspx" target="_blank"><strong>Läs mer på finska!</strong></a><br></p><p></p><p><br></p><p><br></p> | 2021-12-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-22 10:34:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jyty_hyvaa_joulua_800x450px_SE.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Neuvonta-alan TES-neuvotteluissa jatkettiin tekstikysymysten käsittelyä | 799 | <p>Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat maanantaina 20.12. etäyhteyksien välityksellä. Tapaamisessa käsiteltiin tekstikysymyksiä, kuten mm. etätöihin, paikalliseen sopimiseen ja viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan liittyviä asioita. Neuvotteluita jatketaan seuraavan kerran joulutauon jälkeen 11.1.<br><br>Nykyinen neuvonta-alan runkosopimus päättyy 31.1.2022 ja neuvottelukertoja on sovittu aina tammikuun loppuun saakka. Ammattiliitto Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta.<br><br>Alan neuvottelutilanteesta tiedotetaan lisää tammikuun aikana.<br><br>Lisätiedot Jytyssä:<br><br>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p><p><br></p> | 2021-12-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-21 09:27:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitukselta linjauksia uusista koronarajoituksista - rokotukset edelleen avain epidemian hallintaan | 802 | <span><p>Hallitus on neuvotellut
tiistaina 21. joulukuuta koronatilanteesta ja linjannut uusista
rajoituksista ja muista tarvittavista toimenpiteistä. Rokotuskattavuuden
noston lisäksi tarvitaan sekä valtakunnallisia että alueellisia
tehokkaasti lähikontakteja rajoittavia toimia, joilla epidemian
leviämistä voidaan hidastaa. Näin saadaan lisäaikaa kolmansien
rokoteannosten antamiselle.</p> <p>Tällä hetkellä väestön
rokotuskattavuuden ja -suojan kasvattaminen on olennaista. Hallitus
korostaa kolmansien rokotusten merkitystä ja niiden antamisen
vauhdittamista kunnissa. Edelleen on tärkeää, että myös ensimmäisen ja
toinen rokote otetaan, sillä Suomessa on lähes 800 000 täysin
rokottamatonta aikuista. </p> <p>Hallitus suosittelee viranomaisia
arvioimaan ja sen mukaisesti ottamaan laajasti ja täysimääräisesti
käyttöön tartuntatautilain mukaisia pandemiantorjunnan keinoja.</p> <h3>Koronapassin käyttöön rajoituksia leviämisvaiheen alueilla</h3> <p>Lisäksi
hallitus linjasi, että nopealla aikataululla valmistellaan
tartuntatautilain 58 i § mukainen valtioneuvoston asetus koronapassin
määräaikaisesta käytön rajoittamisesta 28.12.2021 alkaen kolmen viikon
ajaksi.</p> <p>Koronapassin käytön rajoitukset koskevat leviämisalueiden
kohtalaisen ja korkean riskin tilaisuuksia ja tiloja. Korkean riskin
tilaisuuksia ja tiloja ovat esimerkiksi baarit, karaokeravintolat,
yökerhot sekä massatilaisuudet, joissa istumapaikkoja ei ole määritelty.
Kohtalaisen riskin tiloja ja tilaisuuksia ovat esimerkiksi yli 10
henkilön kuorolaulutilaisuudet, ulkona olevat katsomot, joissa
istumapaikkoja ei ole määritelty sekä messut, joissa ei ole
erityisjärjestelyjä kontaktien välttämiseksi. Matalan riskin
tilaisuuksissa koronapassin käyttö jatkuisi edelleen.</p> <h3>Ravitsemusliikkeiden aukioloon rajoituksia koronapassin käyttöä rajaamalla</h3> <p>Ravitsemusliikkeissä
koronapassin käyttöä rajataan jo perjantaista 24.12. alkaen niin, että
anniskelu päättyy ravitsemusliikkeissä klo 21 ja aukiolo klo 22.</p> <p>Tiistaista
28.12. alkaen anniskelu päättyy klo 17 ja anniskeluravintoloiden
aukiolo päättyy klo 18. Ruokaravintoloissa anniskelu päättyy niin ikään
klo 17 ja aukiolo sallittaisiin koronapassilla 18-20.</p> <p>Asiakaspaikoista
voi anniskeluravintoissa olla käytössä maksimissaan 50% ja
ruokaravintoloissa 75% normaalista asiakaspaikkamäärästä. Ravintoloilla
on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko
maassa.</p> <h3>Korkeakoulut, vapaa sivistystyö, aikuisten perusopetus ja aikuisten taiteen perusopetus etäopetukseen</h3> <p>Hallitus
linjasi, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetuksen, vapaan
sivistystyön, aikuisten perusopetuksen ja aikuisten taiteen
perusopetuksen järjestämisessä siirrytään etäopetukseen
16.1.2022 saakka. Suositus ei kuitenkaan koske välttämätöntä
lähiopetusta.</p> <p>Etäopetussuositus ei koske perusopetusta,
ammatillista koulutusta eikä lukiokoulutusta. Opetus- ja
kulttuuriministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivittävät
aiemmat suosituksensa opetuksen ja koulutuksen järjestäjille.</p> <h3>Sisärajavalvonta palautetaan Suomen ja kaikkien Schengen-maiden väliseen liikenteeseen 28.12. alkaen</h3> <p>Hallitus
linjasi, että sisärajavalvonta otetaan uudelleen käyttöön Suomen
rajoilla tiistaina 28.12. alkaen. Uuden koronavirusmuunnoksen nopean
leviämisen vuoksi tartuntatautilain mukaiset korvaavat toimenpiteet
eivät yksin riitä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä. Valtioneuvosto
tekee päätöksen uusista rajoituksista istunnossaan tiistaina
28.12.2021, ja päätös tulee voimaan heti. Päätös on voimassa 16.1.2022
asti.</p> <p>Sisärajavalvonta palautetaan kattavasti Suomen ja kaikkien
Schengen-maiden väliseen liikenteeseen. Suomeen saapuvilta vaaditaan
todistus täydestä rokotussarjasta tai alle kuusi kuukautta sitten
sairastetusta covid-19-taudista sekä todistus alle 48 tuntia vanhasta
negatiivisesta Covid-19-testituloksesta. Vaatimus koskee 31.12.2021 asti
vuonna 2005 tai sitä aikaisemmin syntyneitä ja 1.1.2022 alkaen vuonna
2006 tai sitä aikaisemmin syntyneitä. </p> <p>Negatiivista testitulosta
ei edellytetä Suomen kansalaisilta, Suomessa pysyvästi asuvilta
ulkomaalaisilta, eikä henkilöiltä, joiden maahantulon perusteena on
välttämätön syy kuten pakottavat perheasiat tai muut pakottavat
henkilökohtaiset syyt. Kaikkia matkustajia koskevat kuitenkin
tartuntatautilain mukaiset vaatimukset todistusten esittämisestä ja
Aluehallintoviranomaisten tekemät päätökset pakollisista
terveystarkastuksista.</p> <p>Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Norjan
välisen maarajan rajayhteisöjen asukkaat sekä henkilöt Norrtäljen kunnan
ja Ahvenanmaan välisessä liikenteessä voivat korvata edellä mainitun
vaatimuksen todistuksella hyväksyttävästä covid-19-rokotussarjasta, alle
kuusi kuukautta sitten sairastetusta covid-19-taudista tai
todistuksella negatiivisesta enintään 7 vuorokautta ennen Suomeen
saapumista tehdystä covid-19-testistä.</p> <p>Sisärajavalvonta on ollut palautettuna covid-19-tartuntatautiepidemian vuoksi myös 19.3.2020–25.7.2021.</p> <h3>Rajoitustoimista aiheutuvien kustannusten korvaaminen</h3> <p>Hallitus
varautuu suorien ja välttämättömien rajoitustoimista aiheutuvien
kustannusten korvaamiseen tilanteen edellyttämällä tavalla.
Jatkovalmistelussa linjataan pikaisesti korvausten toteuttamistavasta
erityisesti yritysten kustannustukilainsäädännön (sulkemiskorvaus,
rajattu kustannustuki), työttömyysturvan sekä tapahtumien (mukaan lukien
kulttuuri ja urheilu) peruuntumisen osalta. Lisäksi jatketaan
koronatilanteesta johtuvien suorien kustannusten korvaamista
viranomaisille täysimääräisesti.</p> <h3>Koronatoimien yhteensovittamiseen uusi koronaministerityöryhmä</h3> <p>Hallitus
linjasi myös koronaministerityöryhmän perustamisesta. Valtioneuvosto
asettaa lähiaikoina ministerityöryhmän, jonka tehtävänä on
koronatoimenpiteiden poikkihallinnollinen yhteensovittaminen ja
tiedonvaihdon varmistaminen.</p> <p>Ministerityöryhmässä käsitellään
hallituksen valmisteluelimenä poliittisia linjavalintoja ja
kannanmäärittelyjä sekä asioiden valmistelua, jotka ratkaistaan
valtioneuvoston yleisistunnossa tai sellaiset asianomaisessa
ministeriössä ratkaistavat asiat, jotka ovat luonteeltaan
poikkihallinnollisia. Ministerityöryhmän puheenjohtajan toimii perhe- ja
peruspalveluministeri Krista Kiuru.</p><p><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-//10616/hallitukselta-linjauksia-uusista-koronarajoituksista-rokotukset-edelleen-avain-epidemian-hallintaan" target="_blank">Hallitukselta linjauksia uusista koronarajoituksista - rokotukset edelleen avain epidemian hallintaan</a></h4></li></ul></span></span><br></p></span> | 2021-12-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-22 10:07:46 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_stm.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Studera vid öppna yrkeshögskolan till medlemspris! | 680 | <p>Fackförbundet Jyty erbjuder sina medlemmar möjlighet att studera förmånligt vid öppna yrkeshögskolans nätstudieperioder. Jyty betalar sina medlemmar tre fjärdedelar av kursavgiften. Studieutbudet för våren 2022 har publicerats och anmälningen börjar. Bekanta dig med utbudet på <a href="https://campusonline.fi/sv/fackforbund/" target="_blank"><strong>campusonline-sidan</strong></a>, där du hittar noggrannare uppgifter om studierna, studieperiodernas pris och anmälningsinstruktioner. De kurser som JYTY beviljar kursstöd för känner du igen från Jytys logo. Välj ett lämpligt alternativ bland urvalet på tiotals studieperioder. Det finns begränsat med platser.</p><p>Om du deltar i en kostnadsbelagd studieperiod ersätter Jyty dig 75 % av avgiften för de studieperioder Jyty har valt. Anmäl dig till kursen, betala kursavgiften och meddela om kursen du betalat för per e-post: mika.periaho@jytyliitto.fi. Efter det får du instruktioner om hur du kan fakturera Jyty för stödet.</p><p>Genom att studera utvecklar du ditt kunnande och din yrkesfärdighet!</p><h4>Läs mer: <a href="https://campusonline.fi/sv/fackforbund/" target="_blank">https://campusonline.fi/sv/fackforbund/</a></h4><p><br></p> | 2021-12-16 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-17 07:45:33 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Esitys.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty donerade till insamlingen Jul i Sinnet | 681 | <p><strong>Fackförbundet Jyty donerade till insamlingen Jul i Sinnet 50 euro för varje medlem i förbundsfullmäktige (37) och för varje medlem i förbundsstyrelsen (12) samt för varje anställd (56), alltså totalt 5250 euro. </strong></p><p>Insamlingen Jul i Sinnet genomförs av Mannerheims barnskyddsförbund och Finlands Röda Kors tillsammans med Yle till godo för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet. Genom insamlingen skaffas matpresentkort till mindre bemedlade barnfamiljer, så att de kan köpa mat till julbordet.</p><p>Insamlingen Jul i Sinnet arrangeras år 2021 redan för 25:e gången. Insamlingen börjar 19 november 2021 och fortsätter till julafton. Man kan donera till insamlingen under hela året. Insamlingsmålet för detta år är 2,5 miljoner euro, med vars hjälp man delar ut presentkort till ett värde av 70 euro till 36 000 familjer.</p><p>Presentkorten för Jul i Sinnet delas ut till barnfamiljer som bor i Finland och som har en besvärlig situation på grund av exempelvis arbetslöshet, sjukdom, överskuldsättning, familjens låga inkomst eller någon annan krissituation.<br><br>Man kan inte skilt söka om ett presentkort. Lokalföreningarna och avdelningarna i Mannerheims barnskyddsförbund och Finlands Röda Kors söker hjälpbehövande familjer i samarbete med bland annat den lokala rådgivningen, socialbyrån eller församlingen.</p><p><strong>Läs mer om insamlingen Jul i Sinnet:</strong></p><p><a href="https://hyvajoulumieli.fi/sv/" target="_blank"><strong>https://hyvajoulumieli.fi/sv/</strong></a> </p><p><br></p> | 2021-12-16 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-17 08:08:39 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/HJM21_mukana_twitter_1200x675_SV-1024x576.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Fackförbundet Jyty strävar efter rejäla löneförhöjningar | 682 | <p><strong>Fackförbundet Jyty kräver rejäla löneförhöjningar för alla arbetstagare i kollektivavtalsförhandlingarna för kommunsektorn, privata sektorn och kyrkan. Förhandlingarna kulminerar i månadsskiftet februari-mars, då de ikraftvarande avtalen i regel upphör. Avtalsförhandlingarna hålls genom en s k förbundsrunda, där fackförbunden och arbetsgivarna för respektive avtalsbransch förhandlar sinsemellan.</strong></p><p>För Jyty är det viktigt att alla branschers arbetstagare får löneförhöjningarna som allmänförhöjningar. För de lägre lönerna vill man ha större förhöjningar genom en s k blandlinjelösning. Då betalas förhöjningarna för de lägsta lönerna som ett eurobelopp till en viss gräns och först de högre lönerna i procent. Ifall man avtalar om en justeringspott bör den betalas som en allmänförhöjning till alla, om man inte uppnår samförstånd lokalt om fördelningen.</p><p>– Vi kräver rejäla förhöjningar för de lägre lönerna, för alla måste klara sig på sin lön. Arbetet måste vara klart mer lönsamt än att leva på socialskydd, betonar Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>.</p><p>I förhandlingarna bör uppmärksamhet fästas speciellt vid förverkligandet av lönejämställdhet och arbetshälsa. Lönernas ojämställdhet förekommer framför allt då man jämför olika sektorer och branscher, då lönerna i många kvinnodominerade branscher fortsättningsvis är i en lönegrop. Ett annat problem är att arbetstagare med samma utbildningsnivå inte ligger på samma lönenivå. Lönejämställdhetens och arbetshälsans problem syns som en allt större arbetskraftsbrist i många branscher.</p><p>– Det är onödigt att klaga på arbetskraftsbrist om lönen och arbetsvillkoren inte är i skick. Yrkesskickliga och kunniga arbetstagare bör betalas ordentlig lön och rejäla löneförhöjningar, fortsätter Jytys ordförande.</p><p>– I exempelvis kommunsektorn och i de blivande välfärdsområdena baserar sig arbetet på tjänstekedjor, i vilka arbetstagare från många branscher är med. Bland annat kontors- och administrationstjänsterna, löneräknings-, ekonomi- och personaladministrationen, ICT-tjänsterna och utrustningsunderhållet är viktiga för helheten, påpekar Voima. </p><p>Utöver löneförhöjningarna söker man klara korrigeringar av bl a arbetstiderna och personalrepresentanternas position. Dessutom inverkar familjeledighetsreformen på kollektivavtalets bestämmelser.</p><p>– Distansarbetets möjligheter bör förbättras genom att avtala om arbetsergonomi, distansarbetsförsäkringar och resande samt arbetstidens detaljer, berättar Jytys ordförande.</p><p>Personalrepresentanternas position bör förstärkas i kommunsektorn och i de nya välfärdsområdena. En ökning av förtroendemännens och arbetarskyddsfullmäktiges tidsbruk, informationstillgång, ersättningar och fortbildningar är nödvändig för att dessa enorma organisationsförändringar ska lyckas.</p><p>– En förutsättning för lokalt avtalande är att förbundets förtroendeman, som har färdighet och utbildning att förhandla om arbetstagarnas arbetsvillkor, alltid förhandlar om avtalen. Bara på det sättet uppnås en tillräcklig balans mellan förhandlingsparterna, alltså arbetsgivaren och arbetstagarna, vid lokalt avtalande, avslutar Voima.</p><p>Tilläggsinformation:</p><p>Fackförbundet Jytys ordförande Jonna Voima, tel. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p>Fackförbundet Jytys intressebevakningsdirektör Marja Lounasmaa, tel 040 5945872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi</p><p><span lang="SV-FI"><em>Jyty är ett
fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, den privata
sektorn, organisationer och församlingar. Medlemmarnas största branscher
är sekreterar-, administrations- och ikt-arbete, ungdoms- och
organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen,
biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är
medlemsförbund i STTK.</em></span></p><p><br></p> | 2021-12-16 22:00:00 | Tiedote | | | 2021-12-17 08:14:46 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Megafoni.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomessa todettiin yli 10 500 koronavirustapausta viime viikolla | 660 | <p>Suomessa todettiin viikolla 49 yli 10 500 uutta koronavirustapausta. Tartuntojen 14 vuorokauden ilmaantuvuus on edelleen noussut ja oli viikon 49 lopussa 360 sataatuhatta asukasta kohden. Testejä tehdään noin 145 000 viikossa. Suomessa on 15.12.2021 mennessä todettu yhteensä 34 varmistettua Omikron-löydöstä, lisäksi alustavissa seulontatesteissä on havaittua selkeä noususuunta. Sairaala- ja tehohoidon tarve jatkuu huomattavan suurena koko maassa.</p><p>Kahden viimeisen viikojen (48–49) aikana uusia koronatartuntoja ilmaantui Suomessa 360 sataatuhatta asukasta kohden. Viikkojen 46–47 aikana uusia tartuntoja ilmaantui 279 sataatuhatta asukasta kohden. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on nyt 1.0-1.1 (90 prosentin todennäköisyysväli). Arvio on pysynyt samana useita viikkoja. </p><p>Viikon 49 lopussa (12.12.2021) erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 171 potilasta, joista 119 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 52 teho-osastoilla. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 137 uutta koronaviruspotilasta.</p><p>Viime viikolla tehohoitoon tuli 36 uutta koronaviruspotilasta. Viimeisten neljän viikon aikana tehohoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikottainen määrä on vaihdellut välillä 32-39.</p><p>Tautiin liittyviä kuolemia oli 15.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 446. Kahden viikon aikana (1. –15.12.) uusia kuolemia on raportoitu yhteensä 98 ja näistä 78 prosenttia (76 kpl) raportoitiin yli 70-vuotiailla.</p><p>15.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 87,4 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 82,9 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta ja 11,5 prosenttia on saanut kolme rokoteannosta.</p><p>Viikolla 49 testejä tehtiin yli 145 700. Aiempina viikkoina nähdyn testimäärien nousun sijaan määrä on hieman laskenut edellisestä viikosta. Viikolla 48 testejä tehtiin noin 153 300. Viime viikolla testatuista näytteistä oli positiivisia 7,2 prosenttia. Viikoilla 46-48 osuus oli 6,2 – 6,3 prosenttia.<br> Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 17 alueella: Ahvenanmaan maakunta sekä Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.</p><p>Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Tilannekuva päivitetään viikoittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Tilannekatsaus koronaviruksesta -verkkosivuille. Laaja seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit -verkkosivuilla joka toinen viikko torstai-iltapäivisin. THL julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot vastedes uudella raportointisivustolla. <a href="https://www.thl.fi/episeuranta/tautitapaukset/koronakartta.html">Uusi sivusto </a>korvaa nykyisen koronakartan.</p><h3><br>Lisätietoja:</h3><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaviruksen-seuranta">Hybridistrategian seurantaraportit (THL) </a></li><li><a href="https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html">Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)</a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta">Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)</a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset">Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) </a></li><li><a href="https://www.thl.fi/episeuranta/tautitapaukset/koronakartta.html">Koronatapaukset, sairaalahoidon tilanne ja kuolemat</a></li><li><a href="https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirus-lukuina">Koronavirus lukuina (HUS) </a></li><li><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163442">Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:30) </a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin">Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL) </a></li></ul><p><a href="https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_12_01.pdf/6ad9e2bf-7cb8-4f13-8f44-1e2fe934ffb4">Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla (Kuopion yliopistollinen sairaala)</a><br></p><p><br></p> | 2021-12-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-16 09:36:20 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana | 663 | <p>Antti Palola jatkaa STTK:n puheenjohtajana. Hänen kautensa kestää joulukuuhun 2025 asti. Valinnan teki tänään kokoontunut STTK:n uusi edustajisto. Palolalla ei ollut vastaehdokkaita. <br><br>Palola (62) on koulutukseltaan merikapteeni ja työskennellyt ennen STTK:ta muun muassa Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana.</p><p><span class="ms-rteFontSize-4 ms-rteThemeForeColor-7-0" style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">STTK:n hallitus järjes</span><span class="ms-rteFontSize-4 ms-rteThemeForeColor-7-0" style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">täytyi  </span><br></p><p>STTK:n uusi hallitus kaudelle 2021 – 2025 on järjestäytynyt. Hallituksessa on puheenjohtaja Palolan lisäksi 24 jäsentä. Varapuheenjohtajat ovat Millariikka Rytkönen (Tehy), Jorma Malinen (Ammattiliitto Pro), Silja Paavola (SuPer) ja Jonna Voima (Jyty). <span style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Hallituksessa on 12 naista ja 13 miestä.</span></p><p>Linkki STTK:n hallitukseen ja varajäseniin löytyy STTK:n sivuilta <a href="https://eur01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http://www.sttk.fi/&data=04%7c01%7cpaivi.laakso%40sttk.fi%7cfd310dd00a984f3f65a808d9c09ac77f%7c0465daf59d0b43bfb5bfb5db0a23d736%7c0%7c0%7c637752593266769978%7cUnknown%7cTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7c3000&sdata=xehl46COnqTe/y0CreN9p47TQsiMXy%2BgXNEKykkneZM%3D&reserved=0">www.sttk.fi/</a><br></p><p>Linkin takana Antti Palolan CV: <a href="https://www.sttk.fi/materiaalit/antti-palola-cv/" target="_blank">https://www.sttk.fi/materiaalit/antti-palola-cv/</a><br></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em><br><br></p> | 2021-12-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-17 07:57:40 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Antti_Palola_img_1000px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Vastakkainasettelu työmarkkinoilla voimistuu | 664 | <p>Tänään tehtävässä jatkamaan valittu STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> totesi työmarkkinakatsauksessaan, että vastakkainasettelu työnantajien ja palkansaajien välillä on kiistatonta ja lisääntymään päin.<br>- Jonkinlainen vastakkainasettelu on normaalia, koska kummallakin on omat tavoitteensa. Mutta sen sijaan, että hakisimme näihin asti suomalaiseen yhteiskuntaan vakautta ja ennustettavuutta tuonutta yhteisymmärrystä, etenemme tänään jyrkentyneen epäluottamuksen ilmapiirissä.<br><br>Esimerkiksi Palola nostaa tämän hallituskauden aikaisen kolmikantayhteistyön tuloksettomuuden. <br>- Hallitusohjelma loi osapuolille useita tilaisuuksia uudistaa lainsäädäntöä ja kehittää työelämää, mutta tulokset ovat heikkoja. Työnantaja ei ole halunnut aitoa sopimista, ja tämä rapauttaa työmarkkinajärjestöjen kykyä uudistaa työelämää.<br><br>Palola arvioi, että työnantajaleirissä odotetaan jo seuraavaa hallituskautta.  <br>- Työnantajilla on vahva halu vaikuttaa siihen, että politiikan suunta muuttuu. STTK ei vastusta markkinataloutta, mutta haluamme oikeudenmukaisen työelämän. Ay-liike on paitsi jäsentensä, myös yhteiskunnan heikoimpien puolella. Uudistuksia ei saa tehdä heikomman asemaa edelleen heikentämällä.<br><br>Meneillään olevan työmarkkinakierroksen STTK:n puheenjohtaja arvioi sujuneen tähän asti odotettua rauhallisemmin. Muutokset sopimustoiminnassa näyttävät tällä erää jäävän vähäisiksi.<br>- Tämä on silti tyyntä myrskyn edellä. Suomessa on toivuttu koronakriisistä yllättävänkin hyvin, eikä työnantaja halua keikuttaa venettä luomalla työmarkkinahäiriöitä. Yhtä kaikki työnantajan valitsemalla tiellä häämöttää toive neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän romuttamisesta ja hajauttamisesta yritystasolle, jossa neuvottelut käytäisiin lopulta työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä ilman ammattiliittoja, Palola toteaa.<br><br>Työantajat ovat perustelleet kokonaisratkaisuista ja yleiskorotuksista luopumista sillä, että ne eivät joustaneet riittävästi alojen välisiin tuottavuus- ja kannattavuuseroihin. <br>- Esimerkiksi teknologiateollisuus, jolla menee varsin hyvin, ei silti ole valmis maksamaan työntekijöilleen enempää kuin mikä on heikoimmin kannattavan alan palkanmaksukyky. Työnantaja ei tosiasiassa halua maksaa kannattavuuden tai tuottavuuden perusteella vaan menee sieltä, missä aita on matalin.<br><br>Palola arvioi työmarkkinakierroksen saavan lisää vauhtia vuoden vaihteen jälkeen ja keväällä, kun julkinen sektori alkaa tosissaan neuvotella. <br>- Paineet sote-sektorin palkkojen korjaamiseen ovat alan työvoimapulan, työn vaativuuden, henkilöstömitoituksen ja koronapandemian vuoksi kovat. Helppoja neuvotteluja ei ole luvassa.<br><br>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030. <br><br>Kuvia Antti Palolasta saatavilla STTK:n viestinnästä.<br><br>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</p><p><br></p> | 2021-12-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-16 09:52:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen riistakeskusta koskevassa työehtosopimuksessa aloitettiin neuvottelut | 667 | <p>Ammattiliitto Jyty ja muut työntekijäjärjestöt aloittivat neuvottelut Suomen riistakeskusta koskevassa työehtosopimuksessa työnantajaliitto Paltan kanssa torstaina 16.12.2021. Ensimmäisessä tapaamisessa esillä oli yleinen työmarkkinatilanne. Lisäksi sovittiin alustavasti neuvotteluiden rytmitystä sekä minkälaisia aihepiirejä palkankorotusten lisäksi työntekijäpuoli tuo neuvotteluihin.  <br><br>Seuraava neuvottelu on 13.1.2022, jolloin keskitytään yksityiskohtaisesti osapuolten tavoitteisiin.  Suomen riistakeskuksen työehtosopimus on voimassa 31.1.2022 asti. <br><br>Suomen riistakeskus on riistatalouteen keskittyvä organisaatio, joka toimii maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla. Tämän työehtosopimuksen piirissä olevien toimihenkilöiden toimenkuviin kuuluu mm. neuvontaa, koulutusta, ohjausta ja monipuolisia toimisto- ja tukipalveluiden työtehtäviä.  <br><br>Lisätietoja Jytyssä:<br><br>Päivi Salin, työmarkkina-asiamies <br>paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 2021-12-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-16 13:20:56 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Riistakeskus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Över 10 500 coronavirusfall konstaterades i Finland förra veckan | 671 | <p>Vecka 49 konstaterades över 10 500 nya coronavirusfall i Finland. Incidensen under 14 dygn har fortsatt att öka och uppgick i slutet av vecka 49 till 360 per 100 000 invånare. Det görs cirka 145 000 tester per vecka. Fram till den 15 december 2021 har sammanlagt 34 bekräftade Omikronfynd konstaterats i Finland. Dessutom har en tydlig stigande trend konstaterats i de preliminära screeningundersökningarna. Behovet av sjukhus- och intensivvård är fortsättningsvis påtagligt stort i hela landet.</p><p>Under de två senaste veckorna (48–49) rapporterades 360 nya smittfall per hundratusen invånare. Under veckorna 46–47 förekom 279 nya smittfall per hundratusen invånare. Det effektiva reproduktionstalet uppskattas för närvarande vara 1.0–1.1 (sannolikhetsintervallet 90 %). Uppskattningen har hållit sig på samma nivå i flera veckor. </p><p>I slutet av vecka 49 (12.12.2021) vårdades sammanlagt 171 coronapatienter inom den specialiserade sjukvården, och av dem 119 på bäddavdelningar och 52 på intensivvårdsavdelningar. Förra veckan togs det in sammanlagt 137 nya coronapatienter på bäddavdelningar inom den specialiserade sjukvården.</p><p>Förra veckan togs 36 nya coronaviruspatienter in på intensivvård. Under de senaste fyra veckorna har antalet nya coronaviruspatienter som tagits in på intensivvård varierat mellan 32 till 39 patienter per vecka.</p><p>Totalt 1 446 dödsfall till följd av covid-19 har rapporterats till registret över smittsamma sjukdomar fram till den 15 december. Under två veckors tid (1. –15.12.) har sammanlagt 98 nya dödsfall rapporterats och av dem var 78 procent (76 st.) över 70 år.</p><p>Fram till den 15 december har 87,4 procent av 12 år fyllda och äldre i Finland fått åtminstone den första vaccindosen, 82,9 procent har fått minst två vaccindoser och 11,5 procent har fått tre vaccindoser.</p><p>Under vecka 49 togs det över 145 700 coronatester. I stället för ökningen av antalet tester under tidigare veckor, har antalet tester nu sjunkit något från föregående vecka. Vecka 48 gjordes cirka 153 300 coronatester. Av de tester som togs förra veckan var 7,2 procent positiva. Veckorna 46–48 var andelen 6,2–6,3 procent.<br> Kriterierna för samhällsspridning uppfylls i 17 områden: Landskapet Åland samt Södra Karelens, Södra Österbottens, Södra Savolax, Helsingfors och Nylands (HUS), Egentliga Tavastlands, Mellersta Österbottens, Mellersta Finlands, Kymmenedalens, Lapplands, Länsi Pohja, Birkalands, Norra Österbottens, Päijänne-Häme, Satakunta, Vasa och Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt.</p><p>Det epidemiologiska läget redovisas varje vecka. Lägesbilden uppdateras varje vecka på Institutet för hälsa och välfärds (THL) webbsida Lägesöversikt om coronaviruset. En omfattande uppföljningsrapport publiceras varannan vecka på torsdag eftermiddag på webbsidan Hybridistrategins uppföljningsrapport. Institutet för hälsa och välfärd kommer i fortsättningen att publicera de viktigaste uppgifterna om uppföljningen av coronaepidemin på en ny rapporteringssida. <a href="https://thl.fi/sv/web/thlfi-sv/-/thl-publicerar-i-fortsattningen-de-vasentliga-uppgifterna-om-uppfoljning-av-epidemin-pa-en-ny-rapporteringssida">Den nya sidan</a> ersätter den nuvarande coronakartan.</p><h3><br>Ytterligare information:</h3><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/uppfoljning-av-coronaviruslaget">Hybridstrategins uppföljningsrapport (Institutet för hälsa och välfärd) </a></li><li><a href="https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/coronavaccination_uppfoljning.html">Uppföljning av covid-19-vaccinationerna (Institutet för hälsa och välfärd)</a></li><li><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset">Lägesöversikt om coronaviruset (Institutet för hälsa och välfärd)</a></li><li><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/coronaepidemin-regionernas-situation-rekommendationer-och-begransningar">Coronaepidemin: regionernas situation, rekommendationer och begränsningar (Institutet för hälsa och välfärd) </a></li><li><a href="https://thl.fi/sv/web/thlfi-sv/-/thl-publicerar-i-fortsattningen-de-vasentliga-uppgifterna-om-uppfoljning-av-epidemin-pa-en-ny-rapporteringssida">Coronavirusfall, sjukhusvård och dödsfall (Institutet för hälsa och välfärd)</a></li><li><a href="https://www.hus.fi/sv/aktuellt/coronavirus/coronaviruset-i-siffror">Coronaviruset i siffror (HUS) </a></li><li><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163444">Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19-epidemin 2021–22 (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2021:30) </a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin">Coronaepidemins konsekvenser för välfärden, tjänsterna och ekonomin (Institutet för hälsa och välfärd, på finska) </a></li></ul><p><a href="https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_12_01.pdf/6ad9e2bf-7cb8-4f13-8f44-1e2fe934ffb4">Lägesbild för intensivvården: Covid-19 på intensivvårdsavdelningarna (Kuopio universitetssjukhus), på finska</a><br></p><p><br></p> | 2021-12-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-16 14:40:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työryhmä selvitti työlainsäädännön ajantasaisuutta työ- ja perhe-elämän tasapainon edistämiseksi | 617 | <p>Kolmikantainen työryhmä valmisteli lakimuutokset, jotka liittyvät työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanoon ja perhevapaauudistukseen. Lisäksi työryhmä tarkasteli nykyistä työlainsäädäntöä suhteessa hallituksen tavoitteisiin, jotka liittyvät työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän toimikaudelle 3.12.2019–31.12.2021. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeriölle 14.12.2021. Työryhmä ei esitä lainsäädäntömuutoksia työlainsäädäntöön hallitusohjelman kirjauksista. Mietintö sisältää eriävän mielipiteen ja täydentävän lausuman.</p><h3>Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämää</h3><p>Työryhmän tehtävänä oli valmistella työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät lakimuutokset, jotka kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan. Direktiivissä säädetään isyysvapaasta, vanhempainvapaasta, omaishoitovapaasta, joustavista työjärjestelyistä sekä perhevapaita käyttävien ja joustavia työaikajärjestelyjä hyödyntävien oikeussuojasta. Kyse on vähimmäisvaatimuksista, joiden tavoitteena on edistää miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.</p><p>Direktiivi pannaan Suomessa täytäntöön perhevapaauudistuksen yhteydessä. Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.</p><h3>Työryhmän tarkastelussa myös työajan joustot ja perhevapaalta palaavien työsuhdeturva</h3><p>Työryhmä selvitti hallitusohjelman kirjausten mukaisesti</p><ul style="list-style-type:disc;"><li>työn ja perheen yhteensovittamista ja jaksamista tukevia työajan joustomahdollisuuksia</li><li>määräaikaisten työntekijöiden suojaa raskaussyrjintää vastaan</li><li>perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista.</li></ul><p>Mietinnössä todetaan, että Suomen lainsäädäntö mahdollistaa jo nykyisin osa-aikatyön. Lisäksi perhevapaauudistus ja työelämän tasapaino -direktiivin täytäntöönpano parantavat pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä.</p><p>Työsopimuslain mukaan raskaana olevat ja perhevapaita käyttävät ovat nykyisinkin tehostetun työsuhdeturvan piirissä. Perhevapaata käyttäneet ovat myös työhön paluun jälkeen erityissuojatussa asemassa. Tasa-arvolaissa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä ja työntekijän asettaminen epäedullisempaan asemaan raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden perusteella.</p><p>Työryhmässä oli erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko raskaus- ja perhevapaasyrjinnän sääntely sisällyttää työsopimuslakiin. Työsopimuslakiin ei kuitenkaan mietinnössä ehdota muutoksia. Syrjinnän torjuminen edellyttää työelämän asenteiden ja käytäntöjen muuttumista. Tasa-arvolain mahdollisten muutostarpeiden osalta asian selvittäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan.</p><h4>Lisätiedot: <a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-971-1" target="_blank">Työryhmän mietintö </a><br></h4><p><br></p> | 2021-12-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-14 08:33:32 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="267" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Arbetsgrupp utredde arbetslagstiftningens aktualitet för att främja balansen mellan arbete och familj | 618 | <p>En arbetsgrupp på trepartsbasis beredde lagändringar som hänför sig till genomförandet av direktivet om balans i arbetslivet och familjeledighetsreformen. Dessutom granskade arbetsgruppen den nuvarande arbetslagstiftningen i förhållande till regeringens mål att förbättra jämställdheten i arbetslivet och familjerna.</p><p>Arbets- och näringsministeriet tillsatte arbetsgruppen för mandatperioden 3 december 2019–31 december 2021. Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande till ministeriet den 14 december 2021. Arbetsgruppen föreslår inga ändringar i arbetslagstiftningen i fråga om punkterna i regeringsprogrammet. Betänkandet innehåller en reservation och ett kompletterande uttalande.</p><h2>Familjeledighetsreformen främjar ett jämställt arbetsliv</h2><p>Arbetsgruppen hade till uppgift att bereda de lagändringar som genomförandet av direktivet om balans i arbetslivet förutsätter och som hör till arbets- och näringsministeriets ansvarsområde. I direktivet föreskrivs det om faderskapsledighet, föräldraledighet, ledighet för anhörigvård, flexibla arbetsarrangemang och rättsskydd för dem som tar ut familjeledighet och utnyttjar flexibla arbetstidsarrangemang. Det är fråga om minimikrav som syftar till att främja jämställdheten mellan könen i arbetslivet och möjligheterna att kombinera arbete och familj.</p><p>Direktivet genomförs i Finland i samband med familjeledighetsreformen. Familjeledighetsreformen träder i kraft den 1 augusti 2022. Syftet med reformen är att öka jämställdheten både i familjernas vardag och i arbetslivet. Kvinnornas ställning på arbetsmarknaden förbättras i och med att familjeledigheterna fördelas jämnare mellan två föräldrar. Detta påverkar också attityderna, vilket i sin tur kan minska diskrimineringen av kvinnor i arbetslivet.</p><h2>Arbetsgruppens granskning omfattar också flexibiliteten i arbetstiderna och anställningstryggheten för dem som återvänder till arbetet efter familjeledighet</h2><p>Arbetsgruppen utredde i enlighet med regeringsprogrammet</p><ul style="list-style-type:disc;"><li>möjligheter till flextid som stöder möjligheterna att kombinera arbete och familj och att orka i arbetet</li><li>skydd för visstidsanställda mot diskriminering på grund av graviditet</li><li>förbättrad anställningstrygghet för dem som återvänder till arbetet efter familjeledighet.</li></ul><p>I betänkandet konstateras att lagstiftningen i Finland redan nu möjliggör deltidsarbete. Dessutom förbättrar familjeledighetsreformen och genomförandet av direktivet om balans i arbetslivet möjligheterna för föräldrar till små barn att arbeta på deltid.</p><p>Enligt arbetsavtalslagen omfattas gravida och de som utnyttjar sin rätt till familjeledighet redan nu av ett stärkt anställningsskydd. De som tagit ut familjeledighet har också efter återgången till arbetet en särskilt skyddad ställning. I jämställdhetslagen förbjuds diskriminering på grund av kön och missgynnande av någon på grund av graviditet, förlossning eller föräldraskap.</p><p>Arbetsgruppen hade olika åsikter om huruvida bestämmelserna om diskriminering på grund av graviditet och familjeledighet borde tas in i arbetsavtalslagen. I betänkandet föreslås dock inga ändringar i arbetsavtalslagen. Bekämpningen av diskriminering förutsätter att attityderna och praxisen i arbetslivet ändras. När det gäller eventuella behov att ändra jämställdhetslagen hör utredningen av ärendet till social- och hälsovårdsministeriets ansvarsområde.</p><p><strong>Mer information: </strong><a href="https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-971-1" style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Arbetsgruppens betänkande </a></p><p><br></p> | 2021-12-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-16 14:40:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| SAK, Akava ja STTK: Lainsäädännön uudistaminen on välttämätöntä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän poistamiseksi | 619 | <p>SAK, Akava ja STTK ovat pettyneitä työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan työryhmässä, jonka tehtävänä oli etsiä keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän estämiseksi. Järjestöjen mielestä kolmikantaisen työryhmän työtä leimasi ministeriön vastahakoisuus arvioida avoimesti syrjintää.<br><br>– Olemme eri mieltä työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksestä, että mihinkään lainsäädäntötoimiin raskaus- ja perhevapaasyrjinnän poistamiseksi ja ehkäisemiseksi ei tarvitse ryhtyä. Ministeriö toimii tässä hallitusohjelman vastaisesti, sanoo SAK:n lakimies <strong>Anu-Tuija Lehto</strong>.<br><br>Hallitusohjelmassa todetaan, että lainsäädäntöä on täsmennettävä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät vaikuta määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Lisäksi hallitusohjelman mukaan perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamista selvitetään ja selvityksen tulosten perusteella ryhdytään tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimiin.<br><br>– Tasa-arvovaltuutetun tilastojen ja ammattiliittojen kokemusten mukaan voimassa oleva lainsäädäntö ei riitä suojelemaan raskaana olevia ja perhevapaata käyttäviä työntekijöitä. Se ei esimerkiksi estä irtisanomasta perhevapaalta töihin palaavaa työntekijää. Töihin palaavan suoja on osoittautunut heikoksi varsinkin silloin, kun työpaikalla on tapahtunut muutoksia, sanoo Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö <strong>Lotta Savinko</strong>.<br><br>Palkansaajajärjestöt esittivät työryhmässä, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin syrjinnän estämiseksi ja perhevapaalta palaavan irtisanomissuojaa vahvistettaisiin ns. jälkisuoja-ajalla, jonka aikana työntekijää ei saisi työhön paluun jälkeen irtisanoa.<br><br>– Syrjinnän kohteeksi joutumisen riski ei koske vain naisia, vaan syrjityksi voivat joutua myös miehet ja muun sukupuoliset. Lainsäädännössä on varmistettava, että kaikki vanhemmat perhemuodosta riippumatta voivat halutessaan hankkia lapsia joutumatta työelämässä syrjityksi, painottaa STTK:n juristi <strong>Anja Lahermaa</strong>.<br><br>SAK, Akava ja STTK jättivät työryhmän loppuraporttiin yhteisen eriävän mielipiteen.<br><br>Lisätietoja<br>Anu-Tuija Lehto, lakimies, SAK, puh. 040 778 1080<br>Lotta Savinko, tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö, Akava, puh. 040 504 4356<br>Anja Lahermaa, juristi, STTK, puh. 040 828 6845</p><p><br></p> | 2021-12-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-14 09:46:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jar6180.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Oletko etsimämme sankari? Onko sinulla henkivakuutus? | 621 | <p>Nyt etsimme innokkaita jäseniä ensi vuonna lanseerattavaan Kalevan
mainoskampanjaan. Haluamme nostaa valokeilaan henkivakuutuksen ottaneita
jäseniä, koska läheisten turvaaminen on sankariteko. Haluaisimme
kuulla, miksi juuri sinä olet ottanut henkivakuutuksen.<br>
Hae kampanjaan <strong><a href="http://uutiskirje.jytyliitto.fi/go/36643382-413982" rel="noopener noreferrer" target="_blank" style="color:#35af63;padding:0px;text-decoration:underline;">kalevavakuutus.fi/tavallisia-sankareita</a></strong>. Jokainen jäsen, joka hakee kampanjaan saa palkinnoksi Ruutu+ -suoratoistopalvelun (3kk). Kaleva tarjoaa jatkossakin jäsenetuna pysyvästi edullisen <strong><a href="http://uutiskirje.jytyliitto.fi/go/36643388-3486410" rel="noopener noreferrer" target="_blank" style="color:#35af63;padding:0px;text-decoration:underline;">henkivakuutuksen</a></strong>.</p><h4>Lue lisää: <a href="https://www.kalevavakuutus.fi/tavallisia-sankareita" target="_blank">kalevavakuutus.fi/tavallisia-sankareita</a><br></h4><p><br></p> | 2021-12-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-14 11:13:59 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Suosittelu_SOME_1200x628_2.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty aloitti neuvottelut Yleissopimuksesta ja Partiotyönantajien sopimuksesta | 643 | <p>Ammattiliitto Jyty aloitti tiistaina 14.12. työehtosopimusneuvottelut Yleissopimuksesta sekä Partiotyönantajia koskevasta sopimuksesta työnantajaliitto Paltan kanssa. Neuvotteluissa esillä oli yleinen työmarkkinatilanne ja tavoitteita esiteltiin yleisellä tasolla. </p><p>Seuraava neuvottelu on ensi vuoden puolella 13.1., jolloin keskitytään yksityiskohtaisesti Jytyn tavoitteisiin. Molemmat työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2022. </p><p>Yleissopimusta noudatetaan erilaisissa järjestöissä ja säätiöissä, kuten esimerkiksi Vesaisten keskusliitossa, UKK-instituutissa, elokuvasäätiössä, Suomen Pakolaisavussa ja nuorisoseurajärjestöissä. Partiotyönantajien sopimusta noudatetaan kaikissa partiotoimintaan liittyvissä työsuhteissa ja työtehtävissä.<br><br>Lisätietoja Jytyssä:<br><br>työmarkkina-asiamies Päivi Salin<br>paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 2021-12-13 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-15 09:36:43 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Y_P_rgb_vaaka_600x283px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyläinen Sirma Lampinen on STTK:n Tulevaisuuden tekijä | 605 | <p>Alajärveläinen <strong>Sirma Lampinen</strong> on valittu STTK:n Tulevaisuuden tekijäksi. Vuosittaisella kunniamaininnalla halutaan kannustaa nuoria toimimaan aktiivisesti ammattiliitossaan, uudistamaan ay-liikettä ja tuomaan esiin rohkeita ajatuksia työelämän kehittämiseen ja liittonsa toimintaan.</p><p>Lampinen on STTK-laisen Ammattiliitto Jytyn jäsen. Hän työskentelee Alajärven kaupungin teknisen toimen toimistosihteerinä ja Järviseudun jätelautakunnan esittelijänä.</p><p>Valinnan tehnyt raati kuvailee Lampista aktiiviseksi, toimeliaaksi, rohkeaksi, innostavaksi ja optimistiseksi.</p><p>– Hän on liittonsa tulevaisuustyöryhmän puheenjohtaja, tässä roolissa ajanut rohkeasti muutoksia liiton toimintatapoihin sekä tuonut nuorten näkemyksiä esiin, raati toteaa.<br></p><h4>
Katso video Sirma Lampisen ajatuksista: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=hARLOH3sKuI">https://www.youtube.com/watch?v=hARLOH3sKuI</a><br></h4><p></p><div>
<iframe src="https://www.youtube.com/embed/hARLOH3sKuI" width="854" height="480" frameborder="0"></iframe>   </div><div><br>
</div><div><span><span>Lisätietoja:<br>STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja, puhelin 050 581 4372<br>Sirma Lampinen, puhelin 040 726 3647</span></span></div><div><br>
<p></p></div> | 2021-12-12 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-13 09:10:52 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sirma_lampinen-1024x643.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jyty tavoittelee reiluja palkankorotuksia | 606 | <p><strong>Ammattiliitto Jyty vaatii reiluja palkankorotuksia kaikille työntekijöille kunta-alan, yksityisen sektorin ja kirkon työehtosopimusneuvotteluissa. Neuvottelut huipentuvat helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin nykyiset voimassaolevat sopimukset pääsääntöisesti päättyvät. Sopimusneuvottelut käydään ns. liittokierroksella, jossa kunkin sopimusalan ammattiliitot ja työnantajat neuvottelevat keskenään.</strong></p><p>Jytylle on tärkeää, että kaikkien ammattialojen työntekijät saavat palkankorotukset yleiskorotuksina. Matalimpiin palkkoihin halutaan suurempia korotuksia ns. sekalinjaisella ratkaisulla. Tällöin korotukset maksetaan alemmissa palkoissa euromääräisenä tiettyyn rajaan asti ja vasta ylemmissä palkoissa prosentuaalisena. Mikäli sovitaan järjestelyerästä, on se maksettava yleiskorotuksena kaikille, jos jakamisesta ei saavuteta paikallisesti yhteisymmärrystä.</p><p>– Vaadimme matalimpiin palkkoihin reiluja korotuksia, sillä jokaisen täytyy tulla palkallaan toimeen. Työn tekemisen täytyy olla selvästi kannattavampaa kuin sosiaaliturvalla eläminen, Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> korostaa.  </p><p>Neuvotteluissa huomiota on kiinnitettävä erityisesti palkkatasa-arvon ja työhyvinvoinnin toteutumiseen. Palkkojen epätasa-arvo ilmenee ennen kaikkea vertailtaessa eri sektoreita ja ammattialoja, jolloin monien naisvaltaisten alojen palkat ovat jatkuvassa palkkakuopassa. Ongelmia on myös siinä, että saman koulutustason työntekijät eivät ole samalla palkkatasolla. Palkkatasa-arvon ja työhyvinvoinnin ongelmat näkyvät entistä suurempana työvoimapulana useilla ammattialoilla. </p><p>– On turha valittaa työvoimapulasta, jos palkkaus ja työehdot eivät ole kunnossa. Ammattitaitoisille ja osaaville työntekijöille on maksettava kunnon palkkaa ja reilut palkankorotukset, Jytyn puheenjohtaja jatkaa.</p><p>– Esimerkiksi kunta-alalla ja tulevilla hyvinvointialueilla työ perustuu palveluketjuihin, joissa on mukana monen ammattialan työntekijöitä. Muun muassa toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinto, ICT-palvelut ja välinehuolto ovat kokonaisuuden kannalta olennaisia, Voima huomauttaa.</p><p>Palkankorotusten lisäksi haetaan selkeitä korjauksia mm. työaikoihin ja henkilöstön edustajien asemaan. Lisäksi perhevapaauudistus vaikuttaa työehtosopimuksen määräyksiin. </p><p>– Etätyön mahdollisuuksia tulee parantaa sopimalla työergonomiasta, etätyövakuutuksista ja matkustamisesta sekä työajan yksityiskohdista, Jytyn puheenjohtaja kertoo. </p><p>Henkilöstön edustajien asemaa on vahvistettava kunta-alalla ja uusilla hyvinvointialueilla. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön, tiedonsaannin, korvausten ja koulutusten lisääminen on välttämätöntä näiden valtavien organisaatiomuutosten onnistumisessa.</p><p>– Paikallisen sopimisen edellytyksenä on, että paikalliset sopimukset neuvottelee aina liiton luottamusmies, jolla on taito ja koulutus neuvotella työntekijöiden työehdoista. Vain näin saavutetaan riittävä tasapaino paikallisen sopimisen neuvotteluosapuolten eli työnantajan ja työntekijöiden välillä, Voima päättää.</p><p>Lisätietoja: </p><p>Puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p>Edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh 040 5945872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi </p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em></p><p><br></p> | 2021-12-12 22:00:00 | Tiedote | | | 2021-12-13 11:22:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Megafoni.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työsuojelun videosarjan neljäs osa käsittelee turvallista ja terveellistä työympäristöä | 559 | <p>Työsuojeluvideoiden neljännessä osassa TTK:n asiantuntija
<strong>Asta Koivikko </strong>luennoi
<a href="https://youtu.be/vfrBQx4Fwqo" target="_blank">
<strong>turvallisesta ja terveellisestä työympäristöstä</strong></a>.
<span>Tämä videotallenne kuuluu 6-osaiseen
<a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ole-osana-luomassa-hyvinvoivaa-terveellista-ja-turvallista-tyopaikkaa.aspx" style="text-decoration:underline;">
<strong>webinaarisarjaan</strong></a>, jonka tuottamisesta vastaa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen sopijaosapuolet. Videot on tehty yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa.</span></p><p>Miniwebinaarien tarkoitus on tukea esihenkilöitä, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä ja työyhteisöjä tarjoamalla perustietoa 1) työsuojelua koskevasta lainsäädännöstä, 2) työsuojelun yhteistoiminnasta sekä 3) työterveyteen, -turvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyvistä laeista ja suosituksista.</p><h3>Ole osana luomassa hyvinvoivaa, terveellistä ja turvallista työpaikkaa!</h3><p>
<span><span>Seuraavat videot on joko julkaistu tai tullaan julkaisemaan loppuvuodesta ja vuodenvaihteen jälkeen. Kaikki videot ovat kestoltaan noin 10-15 minuuttia. Videoiden aiheet ovat: 1)
<a href="https://youtu.be/yte3nZPeJ6U" target="_blank">
<span style="text-decoration:underline;">
<strong>työsuojeluvastuut työpaikalla</strong></span></a>, 2)
<a href="https://youtu.be/YT6-14elf1o" target="_blank">
<span style="text-decoration:underline;">
<strong>työsuojelun yhteistoiminnan toteuttaminen</strong></span></a>, 3)
<a href="https://youtu.be/0Vv4-8wOpZM" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>työterveyshuollon järjestäminen</strong></a>, 4)
<a href="https://youtu.be/vfrBQx4Fwqo" target="_blank" style="text-decoration:underline;">
<strong>turvallinen ja terveellinen työympäristö</strong></a>, 5) psykososiaalinen kuormittuminen ja väkivallan uhka työssä ja 6) työhyvinvointi.</span></span></p><p>
<strong>Katso neljäs miniwebinaari: Turvallinen ja terveellinen työympäristö</strong></p><p></p><div>
<iframe src="https://www.youtube.com/embed/vfrBQx4Fwqo" width="854" height="480" frameborder="0"></iframe>   </div><div></div><p></p><p></p><div><br></div> | 2021-12-07 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-12-08 13:35:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Ratas.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
