​​​​​​Aktuellt och meddelanden​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Beställ RSS-feed: Jytys meddelanden. Beställ RSS-feed: Alla nyheter och Jytys meddelanden.

 

 

Jyty tuomitsee yhä laajenevan palkkojen halpuuttamisen1124<p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on huolestunut työehtosopimusshoppailun eli palkkojen halpuuttamisen yleistymisestä. Jyty Kainuun 80-vuotisjuhlassa Kajaanissa lauantaina 16.11. puhunut Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoo olevansa erityisen huolissaan meneillään olevasta kehityksestä, jossa jopa hyvää tulosta tekevät yritykset ja nyt yhä useammin myös julkisen sektorin työnantajat harrastavat tätä sopimusshoppailua heikentämällä nimenomaan pienipalkkaisimpien ja muutenkin heikoimmassa asemassa olevan henkilöstön työehtoja.</strong></p><p>&quot;Miettikää sopimusshoppailua omalle kohdallenne. Miten reagoisitte, jos työnantaja ilmoittaisi pienentävänsä palkkaanne sadoilla euroilla. Heikennetyt työehdot ja merkittävästi alennetut palkat näkyvät heti suoraan ihmisen arkipäivän elämässä ja Kelan luukulla. Arjen pakolliset elämiseen liittyvät kulut eivät mihinkään katoa sen seurauksena, että palkka laskee. Palkkojen halpuuttaminen johtaa useimmiten siihen, että pakon sanelemana yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve kasvaa.&quot;</p><p>Ammattijärjestö PAM kertoo palkkaköyhyyttä käsittelevässä ravintola- ja kiinteistöpalvelualoja käsittelevässä julkaisussa, että esimerkiksi siivoojille maksettujen sosiaalisten tulonsiirtojen yhteiskunnallinen hintalappu oli Suomessa vuonna 2017 karkeasti laskien 20 miljoonaa euroa. Kaikkiaan palkkaköyhyydestä seuranneiden tulonsiirtojen on laskettu olleen vuonna 2017 Suomessa noin 500 miljoonaa euroa. </p><p>Pihlajamäki sanoo sopimusshoppailun alkavan muistuttaa tilannetta, jossa ihmisten työpanoksesta on ryhdytty väkisin tekemään aletavaraa. &quot;Ja valitettavasti viime aikoina on yhä useammin otettu käytännöksi, että työnantajalta tulee härskeimmillään kilpailuetua ja kustannussäästöjä tavoiteltaessa vain yksipuolinen ilmoitus työehtojen vaihtamisesta ns. aleversioon&quot;.</p><p>Pihlajamäki korostaa työnantajien yksipuolisen työehtosopimusshoppailun olevan kaikin puolin ongelmallista. &quot;Siksi nyt jos koskaan tarvittaisiin selkeitä yhteisiä pelisääntöjä tällaiseen sopimuskikkailun tyrehdyttämiseksi.&quot; </p><p>Jyty on törmännyt konkreettisesti tähän tes-shoppailuun Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiön Arkean ilmoitettua yksipuolisesti yhtiön tuhannen työntekijän työehtosopimusten vaihtamisesta halvempiin Matkailu- ja ravintolapalvelujen MaRa&#58;n ja Kiinteistötyönantajien KITA&#58;n yleissitovien sopimusten piiriin. </p><p>&quot;Tämä vielä tilanteessa, jossa Arkea on tehnyt useita vuosia miljoonien eurojen voittoa ja sama voitollinen linja on jatkunut myös kuluvana vuonna. Mutta mikään ei tunnu riittävän. Entisestään pienipalkkaisen henkilöstön kokonaisansiot tulisivat olemaan tämän palkkojen halpuuttamisen seurauksena jopa 15-30 prosenttia pienemmät riippuen työtehtävistä, työsuhteen kestosta ja työajoista. On lisäksi hyvä muistaa, että työehtosopimuksessa sovitaan paitsi palkoista myös mm. ylityökorvauksista, lomista ja muista eduista.&quot;</p><p>&quot;Työnantaja on väittänyt, että kyseessä ei ole sopimusshoppailu. Se ei pidä paikkaansa. Nimenomaan AVAINTES on ollut kuntien omistamien yhtiöiden tes. Nyt Turun kaupunki Arkean omistajana pyrkii röyhkeästi murtamaan tämän käytännön tavoitteena vain ja ainoastaan leikata rankalla kädellä työntekijöiden palkkakustannuksia. Siis palkkoja, joissa peruspalkat ovat vuoden 2018 tilaston mukaan olleet AVAINTES&#58;n mukaan esimerkiksi siivoojilla 1838 euroa, ruokapalvelutyöntekijöillä 1818 euroa ja laitoshuoltajilla 1852 euroa kuukaudessa.&quot;&#160;&#160; </p><p>Jyty on työtaistelutoimilla vastustanut Arkean päätöstä. &quot;Emme tule katsomaan sivusta palkkojen polkemista emmekä hyväksy jatkossakaan tällaista työehtojen halpuuttamista edustamillamme aloilla ilman järjestöllisiä toimenpiteitä&quot;, Maija Pihlajamäki painottaa.</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,&#160;<a href="mailto&#58;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi">maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</a></p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.<br></em></p><p><br><em></em></p>2019-11-15 22:00:00Tiedote2019-11-16 11:55:53https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ammattiliitto Jytyn jäsenet toteuttavat ulosmarssin Porin kaupungin teknisellä toimialueella maanantaina 18. marraskuuta1125<h4>Ammattiliitto Jyty järjestää ulosmarssin yhdessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL&#58;n kanssa Porin kaupungin teknisellä toimialueella. Ulosmarssi alkaa maanantaina 18.11.2019 klo 8.00 ja kestää koko päivän.</h4><p>Ulosmarssi koskee kaikkia Porin kaupungin teknisellä toimialueella työskenteleviä Jytyn jäseniä. Ulosmarssi on rajattu niin, että se ei vaaranna kenenkään henkeä, terveyttä, turvallisuutta tai omaisuutta. Työtaistelun ulkopuolelle suljetaan viranhaltijat, työllistetyt sekä toimistotyöntekijät.</p><p>Ammattiliitto Jyty vastustaa yhdessä JHL&#58;n kanssa oman rakentamistuotannon ulkoistamista Porin kaupungilla. Ulkoistaminen tarkoittaisi, että kaupungin oma henkilöstö ei enää tekisi rakentamistöitä kaupungin investointikohteissa, joita ovat esimerkiksi kadut, viheralueet ja investointiluonteiset talonrakennustyöt. Kohteet toteutettaisiin jatkossa ulkopuolisilla yrityksillä.</p><p>Jatkotoimista Jyty päättää myöhemmin.</p><p><strong>Lisätietoja medialle&#58;</strong><br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja Jytyn jäsenille&#58;</strong><br>Olli Järvelä, alueasiamies, Länsi-Suomen alue / Tampereen toimipiste, puh. 040 588 7987, olli.jarvela@jytyliitto.fi<br>Päivi Alho, Jytyn pääluottamusmies Porissa, puh. 044 701 4874, paivi.alho@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.<br></em></p><p><br><em></em></p>2019-11-15 22:00:00Tiedote2019-11-16 13:00:53https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Neuvonta-alan TES-neuvottelut aloitettiin1111 <p>Neuvonta-alan runkosopimuksen uudistamista koskevat TES-neuvottelut aloitettiin sovitusti 12.11. Tapaamisessa osapuolet esittävät omia tekstimuutostavoitteitaan, joihin sovittiin vastattavan seuraavassa tapaamisessa 18.11. Palkankorotukset eivät olleet vielä ensimmäisessä neuvottelussa esillä.</p><p>Neuvonta-alan runkosopimuksen voimassaolo päättyy vuoden vaihteessa ja marras- joulukuulle on sovittu useita neuvotteluaikoja. Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta.</p><p>Alan neuvottelutilanteesta tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana.</p><p>Lisätiedot&#58;</p><p>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p>2019-11-12 22:00:00Ajankohtaista2019-11-13 07:20:48https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Mitä käräjäoikeuden päätös kiky-tunneista merkitsee?1112<p>​Viime viikolla tuli tieto Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden päätöksestä, jonka mukaan kiky-sopimuksella ei voi pidentää työntekijän työsopimukseen kirjattua työaikaa. Jos siis työsopimukseen kirjattu työaika on työehtosopimuksen mukaista työaikaa lyhyempi, sovelletaan edullisemmuussäännön mukaan työsopimuksessa sovittua työaikaa. <br></p><h3>Voiko päätöstä, joka koski Insinööriliiton jäsentä, soveltaa myös Jytyn jäseniin?</h3><p>Oikeustila on epäselvä, sillä kesällä annetun <span style="text-decoration&#58;underline;">työtuomioistuimen (yksimielisen) lausunnon</span> (TT 2019&#58;74) ja edellä kerrotun Insinööriliiton käräjäoikeustapauksen sanoma on yleistasolla vastakkainen. Työtuomioistuin antoi em. lausunnon käräjäoikeuden pyynnöstä koskien tapausta, jossa on myös kysymys kiky-tunneista <span style="text-decoration&#58;underline;">eikä tämän jutun osalta ole vielä tullut käräjäoikeuden päätöstä</span>.<br><br>Insinööriliiton jutussa kyseessä on ollut ns. kattava työsopimus, koska työsopimuksessa on sovittu hyvin monesta asiasta nimenomaisesti tes&#58;stä poikkeavasti (työaika, vuosiloma is-aika yms). Sopimuksessa on lisäksi nimenomainen maininta, että ”muilta osin” sovelletaan tessiä. <br><br>Kuntapuolella ei pääsääntöisesti ole haluttu poiketa työsopimuksella voimassa olevasta työehtosopimuksesta. Yksityisellä puolella tilanne lienee melko samanlainen kuin kunnalla. <strong>Jos työntekijä pystyy osoittamaan, että työaika on nimenomaan sovittu tes&#58;istä poikkeavasti, tapausta lähdetään selvittämään.</strong> Tähän mennessä näitä kikyä koskevia riitajuttuja ei ole ollut.<br><br>Päätös ei ole vielä lainvoimainen, joten on mahdollista, että se etenee valituksen kautta hovioikeuteen ja sen jälkeen vielä korkeimpaan oikeuteen. <br><br><strong><em>Tiedoksi vielä se, mitä kunnan lm-kirjeessä tammikuussa 2017 on todettu kiky-tunneista&#58; </em></strong><br><br><em>Kilpailukykysopimuksessa sovitun työajan pidennyksen suhteesta työsopimuksessa sovittuun työaikaan, on tullut jonkin verran kysymyksiä edunvalvontaosastolle. Tilanne on haasteellinen, sillä nyt tehdyt työehtosopimuksissa sovitut muutokset pidentävät työaikaa.&#160; Näin ollen, nyt on tulkittava sitä, onko työsopimuksessa oleva työaikaa koskeva merkintä sellainen, että se viittaa selkeästi työehtosopimuksen työaikaa koskevaan määräykseen (eli on informatiivinen) vai sellainen että siinä ei ole tätä viittausta/kytkentää (eli on itsenäinen työsopimuksen ehto). </em><br><br><em>Oikeus työajan muuttamiseen on tarkasteltava työsopimuskohtaisesti, koska työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, ja vain näillä sopijaosapuolilla on tieto siitä, mitä sopimusta tehtäessä on ollut tarkoitus sopia. Jos työsopimuksessa on sovittu työaika vain viittaamalla työehtosopimukseen, työaika muuttuu eli pitenee.&#160; Epäselvyyttä ei ole niissäkään tilanteissa, joissa osa-aikaisen työaika on sovittu prosenttiperusteisesti työehtosopimuksen täydestä työajasta. </em><br><em>Jos taas työsopimuksessa on mainittu vain työaika esimerkiksi 20 tuntia viikossa ilman mitään viittausta työehtosopimukseen, lähtökohtaisesti kyse on tilanteesta, jossa muutokseen tulee saada työntekijän suostumus. Näissäkin tilanteissa pitää työsopimusta tarkastella kokonaisuutena, koska työsopimuksen muut merkinnät saattavat johtaa siihen, että työsopimuksessa mainittu tuntimäärä on tarkoitettu lähinnä informatiiviseksi. </em></p><p><br><strong>Lisätietoja&#58; </strong><a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>Jytyn aluetoimistot ja edunvalvontaosasto</strong></a><strong></strong></p><p><br></p>2019-11-12 22:00:00Ajankohtaista2019-11-13 12:43:57https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_koulutus_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ammattiliitto Jyty valmistautuu laajentamaan työtaistelutoimia – neuvotteluissa Arkean kanssa ei päästy alkua pidemmälle1100<p><strong>Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Arkea Oy&#58;n ja työntekijöitä edustavien liittojen väliset neuvottelut työehdoista katkesivat heti alkuunsa tiistaina 12. marraskuuta, kun Arkea kieltäytyi neuvottelemasta voimassaolevan Avainta ry&#58;n työehtosopimuksen pohjalta.</strong> </p><p>Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> on järkyttynyt Turun kaupungin ja Arkea Oy&#58;n tavasta kohdella työntekijöitään sopimusneuvotteluissa. <br></p><p>– Käytännössä Arkea Oy palasi neuvottelupöytään vain kertoakseen, ettei suostu neuvotteluihin, Jytyn puheenjohtaja päivittelee.</p><p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty valmistautuu laajentamaan työtaistelua puolustaakseen kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettavaa Avainta ry&#58;n työehtosopimusta. Tarkemmista työtaistelutoimista tiedotetaan heti, kun niistä on päätetty.</p><p>– Emme voi hyväksyä keskeisten työehtojen polkemista Avaintes-työehtosopimusta vaihtamalla tai rajusti heikentämällä, Jytyn puheenjohtaja korostaa.</p><p>Kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö Arkea Oy ilmoitti 27. syyskuuta vaihtavansa yli 1 000 työntekijän työehtosopimukset Matkailu- ja ravintolapalvelujen (MaRa) ja Kiinteistötyönantajien (KITA) työehtosopimuksiin. Tällä sopimusshoppailulla Arkea Oy pyrkii rajusti heikentämään työntekijöidensä työehtoja säästöjen toivossa. </p><p>Turun kaupungin ja Arkea Oy&#58;n sopimusshoppailu tiputtaisi jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden kokonaisansioita jopa 30 prosenttia. Esimerkiksi siivoojan peruspalkka Arkeassa on nykyisellään 1774,28 euroa.</p><p>Työntekijäjärjestöjen ja Arkea Oy&#58;n väliset neuvottelut työehdoista ovat ajautuneet jatkuvasti umpikujaan. Viimeksi ammattiliitto Jytyn ja JHL&#58;n jäsenet Arkea Oy&#58;ssä olivat kolmipäiväisessä lakossa 6.-8. marraskuuta.</p><p><strong>Lisätietoja medialle&#58;</strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille&#58;</strong></p><p>Kimmo Hollmén, alueasiamies, Jytyn Turun toimipiste, puh. 040 556 1809, kimmo.hollmen@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p>2019-11-11 22:00:00Tiedote2019-11-12 11:12:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn lomamökkien varaus vuodelle 2020 alkaa torstaina 14.11.1103<p>​<strong>Lomamökkien varaus vuodelle 2020 alkaa 14.11.2019. Ajalla 14.11.–28.11. varaavat ne jäsenet, jotka eivät ole aiemmin käyttäneet Jytyn lomamökkietua tai edellisestä varauksesta on kulunut 2 vuotta. Tämän jälkeen 29.11. alkaen varaus on mahdollista kaikille jäsenille.<br></strong></p><p>Jytyn jäsenenä voit vuokrata viihtyisiä, jäsenhintaisia lomahuoneistoja ja mökkejä Levillä, Rukalla ja Tahkolla. Mökkejä voi vuokrata ympäri vuoden. Vuokrahinta sisältää talvikaudella 2 kpl viikon Hissilippuja / huoneisto, arvoltaan yhteensä noin 300 €. Tahkolla on vuokralaisten käytössä kesäisin Tahko Golf Club Oy&#58;n Business Golfkortti, joka oikeuttaa yhdelle pelaajalle ilmaisen kierroksen per päivä ja kolmelle lisäpelaajalle alennettuun hintaan. Lomamökkien varaukset tehdään suoraan kohteesta ja lomaviikot täytetään siinä järjestyksessä, kun varauksia tulee. Kaikkien mökkien majoitusvaraus on sitova.</p><h4>Lue lisää&#58; </h4><ul><li><h4><a href="/fi/jasenyys/jasenedut/lomamokit/Sivut/default.aspx">Loma-asuntojen tarkemmat esittelyt, hinnat ja varausohjeet</a></h4></li><li><h4><a href="http&#58;//digilehti.jytyliitto.fi/digilehti/072019/2-jytyn-lomamokkien-varaus">Jyty-lehden 7/2019 ilmoitus lomamökkien varauksen alkamisesta</a><br></h4></li></ul><p><br><strong></strong></p>2019-11-11 22:00:00Ajankohtaista2019-11-12 13:45:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Mökkikuvat/Tahko1.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n hallitus: Työnantajan toiminta muistuttaa yksipuolista keskitettyä ratkaisua896 <p>Syksyn työmarkkinoiden sopimuskierros on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä liitot neuvottelevat useissa yksityisen puolen pöydissä alakohtaisia työehtosopimusratkaisuja sekä määrittelevät suomalaisen työn hinnan. Keväällä neuvottelupöytään menevät julkisen sektorin liitot.</p><p>STTK&#58;n hallitus totesi tänään, että se ei haikaile keskitettyjen ratkaisujen perään. Mistään vientimallista ei myöskään ole sovittu, joten kyse on puhtaasta liittokierroksesta.</p><p>- Se tarkoittaa, että liitot neuvottelevat itsenäisesti asettamiensa tavoitteiden pohjalta. Onko tämä järkevää Suomen talouden ja työllisyyden kannalta, selviää jälkeen päin. Tämä on kuitenkin malli, johon Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tilanteen ajoi luopumalla yksipuolisesti keskitetyistä palkkaratkaisuista, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> muistuttaa.</p><p>EK on peräänkuuluttanut vientivetoista kierrosta, jossa päänavaajat määrittelevät kustannustason.</p><p>- Toisaalta näyttää siltä, että moni työnantajaliitto haikailee pääsevänsä tämän kustannusraamin alle. EK&#58;lla ei oman ilmoituksensa mukaan kuitenkaan ole enää sananvaltaa palkkakysymyksiin liittyvissä asioissa. Siitä huolimatta syntyy kuva, että EK haikailee maltillisia palkkaratkaisuja ja vientivetoista mallia. EK ja sen jäsenliitot näyttävät tavoittelevan yksipuolista keskitettyä ratkaisua, joka on tiukempi kuin perinteiset tupot konsanaan, Palola arvioi.</p><p>STTK pitää luonnollisena, että palkansaajapuolella EK&#58;n toimintaa ei katsota hyvällä. Liitot asemoituvatkin sopimuskierrokseen vain ja ainoastaan omien tavoitteidensa mukaisesti.&#160;</p><p>- Palkansaajapuolella myös jaetaan tietoa ja liitot keskenään jakavat tietoa toisilleen ja jäsenistölleen melko avoimesti, Palola korostaa.</p><p>Työnantajien julkisuudessa esillä olleet työehtojen heikennystavoitteet kertovat joko realismin puutteesta tai halusta romuttaa työmarkkinoiden luottamusta entisestään. Sopimuskausien hajaantuminen sekä palkkaratkaisujen irtoaminen esimerkiksi veropolitiikasta ja työelämän kehittämisestä merkitsee entistä vahvempaa tarvetta työntekijöiden suojan lisäämiselle.</p><p>- Tämän tarpeen osoittaa myös työnantajien työehtosopimusshoppailu, jossa tarkoitus on ainoastaan työehtoja polkemalla säästää työvoimakustannuksissa. Tästäkin syystä palkansaajapuolen tiukka koordinaatio on kierroksen aikana tarpeellista ja luonnollista. Tämmöistä on liittokierros, Palola toteaa.</p><p>Lisätiedot&#58; Antti Palola p. 040&#160;509 6030</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>2019-11-10 22:00:00Ajankohtaista2019-11-11 13:48:10https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työtuomioistuin: osastonsihteerien oikea työaikamuoto toimistotyöaika7212 <p>Työtuomioistuin totesi eilen 7.11.2019 antamassaan tuomiossa (TT&#58;2019&#58;104), että osastonsihteerien oikea työaikamuoto Jyväskylän kaupungilla on toimistotyöaika. Osastonsihteerit oli vuonna 2015 siirretty muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan. Jyty riitautti asian yhdessä muutaman muun liiton kanssa. </p><p>Toimistotyötä puoltavina seikkoina työtuomioistuin huomioi mm. sen, että osastonsihteerien tehtävistä suurin osa on luonteeltaan toimistotyötä hoitotyöhön liittyvien tehtävien (lähinnä puhelimitse tapahtuva potilaiden ja omaisten neuvonta) jäädessä vähäiselle tasolle. Työtuomioistuin totesi myös, ettei työnantajan vuodesta 2010 alkaen edellyttämä lähihoitajan koulutus muuta työn luonnetta ja laatua hoitotyöksi, kun tehtävän sisältö ei sitä puoltanut.</p><p>Tuomio vahvistaa Jytyn näkemyksen siitä, että yleistyöajan sijaan osastonsihteerin työssä pitäisi soveltaa toimistotyöaikaa. Asia on kuitenkin aina arvioitava tapauskohtaisesti tehtävän sisällön perusteella. </p><p>Lisätietoja&#58; johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima</p><p><br></p>2019-11-07 22:00:00Ajankohtaista2019-11-08 12:58:27https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="267" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/oikeus.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
SAK, Akava ja STTK: Nuorten näköala työelämään ei saa kadota sopimisen puutteeseen7210<p>Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK jatkavat ohjelmaa, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään kesätyön kautta. &quot;Tutustu työelämään ja tienaa&quot; on peruskoululaisille, kymppiluokkalaisille ja lukiolaisille tarkoitettu kesäharjoittelumalli. Siitä on solmittu keskusjärjestösopimus, jossa on suositeltu yrityksiä palkkaamaan nuoria kesätyöhön.</p><p>Keskusjärjestöillä on ollut tähän asti yhteinen näkemys, että kesätyö on nuorille tärkeä mahdollisuus saada kokemusta työelämästä ja yrityksille mahdollisuus esitellä toimialaansa ja työpaikkojaan. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ilmoittanut, ettei se tee jatkosopimusta keskusjärjestösopimukseen.</p><p>Sopimukseen on kuulunut vähimmäiskorvaus harjoittelusta sekä pelisäännöt. Näihin kuuluu, että harjoittelu ei saa korvata normaalia kesätyötä, sen on sijoituttava koululaisten kesäloman ajalle sekä ketjutuskielto.</p><p>Nykyinen kolmivuotinen sopimus suosituksesta umpeutuu vuoden lopussa ja EK haluaisi liudentaa sen pelkäksi suositukseksi ilman sopimusta.</p><p>– Tämän päivän kesätyöntekijät ovat huomisen koulutettuja ammattilaisia. Siksi oli lyhytnäköistä ja valitettavaa, ettei asiasta saatu keskusjärjestötason kattavaa suositusta, sanoo STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola.</p><p>SAK&#58;n, Akavan ja STTK&#58;n liitot ovat päättäneet, että ne pyrkivät itse solmimaan liittotason sopimuksia, joiden avulla Tutustu työelämään ja tienaa -malli voisi jatkua.</p><p>– SAK&#58;n luottamushenkilökyselyssä on kysytty mallin käytöstä. Se näyttää olevan käytössä noin joka viidennellä työpaikalla. Tässäkin mielessä suosituksen uusiminen olisi tarpeen, jotta malli saataisiin yleistymään, SAK&#58;n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo.</p><p>– Harjoitteluohjelmaa on pidetty yleisesti tärkeänä, koska sen avulla myös aivan nuorimmat pääsevät tutustuman työelämään, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.</p><p><em>Yhteyshenkilöt</em></p><p><em>- Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, SAK, puh. 020 774 0100 </em></p><p><em>- Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava, puh. 0400 609 717 </em></p><p><em>- Puheenjohtaja Antti Palola, STTK, puh. 040 509 6030</em></p>2019-11-06 22:00:00Ajankohtaista2019-11-07 08:43:30https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jytyläiset eivät tee lakonalaista työtä Raumalla7211 <p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn jäsenet pitäytyvät omissa työtehtävissään Julkisten ja hyvinvointialojen JHL&#58;n lakon ja ulosmarssin aikana Raumalla. </strong></p><p>– Jytyläiset keskittyvät omiin työtehtäviinsä, eivätkä tee lakonalaista työtä, sanoo Jytyn järjestöjohtaja Ari Sauros.</p><p>JHL ilmoitti työtaistelutoimista eilen keskiviikkona. JHL&#58;n ruoka- ja puhtauspalveluissa työskentelevät jäsenet ovat Raumalla lakossa torstaina ja perjantaina 7.–8.11. Lisäksi kaikki Rauman kaupungilla työskentelevät JHL&#58;n jäsenet marssivat ulos työpaikoltaan tänään torstaina 7.11. kello 13-15. </p><p>Lakko ja ulosmarssi liittyvät siihen, että Rauman kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 5.11.2019 sote-toimialueen ruoka- ja puhtauspalveluiden ulkoistamisesta.</p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong></p><p>järjestöjohtaja Ari Sauros, puh. 0400 343 424, ari.sauros@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille&#58;</strong></p><p>pääluottamusmies Anne Haapasalo, puh. 044 793 3521, anne.haapasalo@rauma.fi</p><p>alueasiamies Olli Järvelä, puh. 040 588 7987, olli.jarvela@jytyliitto.fi </p>2019-11-06 22:00:00Tiedote2019-11-07 09:58:04https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Usein kysyttyjä kysymyksiä lakosta Arkeassa7206<p>Ammattiliitto Jyty tiedotti&#160;keskiviikkona 5.11. lakosta Turun kaupungin omistamassa Arkea Oy&#58;ssä. <span><span>Lakko koskee kaikkea Jytyn jäsenten Arkeassa tekemää työtä.</span></span> Lue tarkemmat tiedot <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ammattiliitto-jytyn-jasenet-menevat-lakkoon-arkeassa-keskiviikkona-6-marraskuuta.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>tiedotteesta.</strong></a> Tällä sivulla vastataan jäsenten usein esittämiin kysymyksiin lakosta Arkeassa. <br></p><h3>Mitä lakolla tarkoitetaan?</h3><p>Lakolla tarkoitetaan työntekijöiden pidättäytymistä kokonaan lakon alaisesta työstä. Lakkoa käytetään painostuskeinona tilanteessa, jossa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajaosapuolen kanssa ei muuten löydy, eikä asioiden eteenpäin vieminen onnistu enää pelkästään neuvottelemalla. Lakossa on tärkeää, että työtaistelutoimenpiteet ja painostuskeinot kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti työnantajaan.<br></p><h3>Mitä tulee tehdä ensimmäiseksi lakon uhatessa? </h3><ul><li>Tarkista kaikki tietosi Jytyn sähköisessä asiointipalvelussa Jässärissä, jonne linkki ja kirjautumisohjeet löytyvät Jytyn nettisivuilta&#160;kohdasta&#160;<a href="/fi/jasenyys/sahkoiset-asiointipalvelut/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>Jytyn sähköiset asiointipalvelut</strong></a>. Mikäli olet ilmoittanut liittoon vain työsähköpostin ja puhelinnumeron, niin rekisteriin kannattaa päivittää myös toissijainen sähköposti ja puhelinnumero. Näitä yhteystietoja käytetään lakkotilanteissa tärkeään jäsentiedottamiseen. Yhteystietojen päivittäminen on tärkeää myös siksi, että työtaistelutilanteessa työnantaja saattaa katkaista yhteydet työsähköpostiin ja kerätä työpuhelimet pois.</li><li>Tarkista ja muokkaa Jässärissä tarvittaessa työpaikka- ja työsuhdetietoja. Ajantasaiset työsuhdetiedot ovat oleellisen tärkeitä, jotta tiedetään, keitä kaikkia työtaistelu koskee.</li><li>Sinulle toimitetaan sähköpostitse ohjeet lakkoavustuksen hakemisesta. Muistathan myös, että ilman tilitietoa lakkoavustusta ei voida maksaa.</li><li>Jässäristä löydät oman jäsennumerosi, mikäli jäsenkorttisi on päässyt hukkumaan. </li></ul><p></p><h3>Työnantaja sanoo, että lakko on laiton. Voinko silti osallistua lakkoon? </h3><p>Työntekijällä on aina oikeus osallistua ammattiliiton toimeenpanemaan työtaisteluun eli esimerkiksi mennä lakkoon silloin, kun ammattiliitto on lakosta päättänyt. Työnantaja ei voi rangaista työntekijää tällaiseen työtaisteluun osallistumisesta.<br><br>Ammattiliitto kantaa vastuun tekemästään työtaistelupäätöksestä. Mikäli työtuomioistuin katsoo, että työtaistelu on ollut laiton, voidaan ammattiliitto tuomita maksamaan hyvityssakkoa. Työntekijä ei tällöinkään ole vastuussa eikä häneen voida kohdistaa seuraamuksia.<br></p><h3>Miten varaudutaan lakkoon?</h3><p></p><ul><li>Ennen lakkoa työpaikalla työskennellään normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua tekemällä esimerkiksi töitä etukäteen ”varastoon”. Töitä ei saa myöskään jättää tekemättä ennen lakkoa.</li><li>Seuraa Jytyn nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Saat lisätietoja pääluottamusmieheltäsi ja oman alueesi alueasiamieheltä.</li><li>Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa ja päättyy sekä kehen työnantajaan lakko kohdistuu (vain ne työntekijät lakossa). Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen. Mikäli lakko alkaa kesken työvuoron, työ lopetetaan lakon alkaessa ja poistutaan työpaikalta. Lakon päättymishetken jälkeen mennään normaalisti töihin.</li><li>Jytyn luottamushenkilö/edustaja mahdollisuuksien mukaan kiertää lakon alkaessa työpaikan ja ohjaa henkilöstön ulos. Älä jätä työpaikallesi mitään, mitä mahdollisesti tarvitset lakon aikana. Lakon alkamisen jälkeen työpaikalle ei saa mennä missään tilanteessa. Usein työnantaja pyytää lakon alkaessa palauttamaan työnantajan työntekijälle työsuhde-etuna luovuttamat työvälineet. Pyydettäessä nämä välineet on jätettävä työnantajan hallintaan.</li><li>Tarkista, että sinulla on Jytyn pääluottamusmiehen, aluetoimiston tai muun ennakkoon ilmoitetun Jytyn lisätietojen antajan yhteystiedot.<br><br></li></ul><h3>Miten toimitaan lakon aikana?<br></h3><ul><li>Seuraa lakon aikana liiton tiedotuskanavia, kuten nettisivuja, sähköpostia ja tekstiviestejä. Uutta lakkoinformaatiota päivitetään nettisivuille ja neuvottelutilanteissa uutisointi on jatkuvaa. </li><li>Työnantajaan ei tarvitse lakon aikana olla missään yhteydessä.</li><li>Jytyn keskustoimisto ja aluetoimisto ilmoittavat mahdollisista lakkotilaisuuksista, jonne voi tulla keskustelemaan ja kysymään lakkoon liittyvistä asioista.</li><li>Töihin palataan heti määräaikaisen lakon päättymisajan jälkeen.<br><br></li></ul><h3>Mistä saan tietoa lakosta?</h3><p>Seuraa jäsentiedotteita sähköpostistasi ja liiton nettisivuilta. Tarvittaessa lähetämme myös tekstiviestejä. Lisätietoja antaa työpaikkasi Jytyn pääluottamusmies, luottamusmiehet ja oman alueesi toimipisteen alueasiamiehet.<br></p><h3>Milloin palkanmaksu katkeaa?</h3><p>Palkanmaksu katkeaa lakon alkamispäivänä. Lakkoa edeltävällä ajalla ansaittu palkka on kuitenkin maksettava normaalisti, vaikka maksupäivä osuisi lakon ajalle.<br></p><h3>Miten haen lakkoavustusta ja paljon sitä maksetaan?</h3><p><span><span>Liitto maksaa lakossa oleville jäsenilleen avustusta yhteneväisesti muiden liittojen kanssa. Lakkoavustukseksi on päätetty <strong>60 euroa</strong> jokaisesta lakkopäivästä.</span></span> Jytyn jäsenet Arkeassa saavat tarkemmat ohjeet lakkoavustuksen hakemiseen sähköpostitse. Muistathan päivittää Jässäriin yhteystietosi, mukaan lukien sähköpostiosoitteesi.<br></p><h3>Mitä tapahtuu luontaiseduille lakon aikana?</h3><p>Työnantaja voi poistaa luontaisedut lakon ajaksi, esimerkiksi matkapuhelimen tai tietokoneen. Tähän kannattaa varautua hankkimalla varapuhelin ja prepaid-liittymä. Ilmoita uusi numerosi luottamusmiehelle sekä liittoon päivittämällä tietosi Jässärin kautta.<br></p><h3>Voiko lakonalaisia töitä tehdä?</h3><p>Mitään lakonalaista työtä ei saa tehdä. Poikkeuksena tästä on työaikalaissa määritelty ns. hätätyö, johon työnantaja voi määrätä.<br><br>Hätätyön peruste on se, että töiden tekemättä jättäminen uhkaa esimerkiksi ihmishenkiä, terveyttä tai omaisuutta. Työtä voidaan teettää hätätyön perusteella enintään kaksi viikkoa. Työnantajan pitää tehdä hätätyöstä ilmoitus viranomaisille.<br></p><h3>Mitä on suojelutyö?</h3><p>Velvollisuus tehdä suojelutyötä koskee vain julkisella sektorilla toimivia viranhaltijoita. &#160;<br><br>Myös yksityissektorilla voidaan sopia suojelutyöstä, joka rajataan työtaistelun ulkopuolelle. Tarkempia tietoja saat luottamusmieheltäsi tai aluetoimistosta.<br></p><h3>Miten käy määräaikaisen työsuhteen?</h3><p>Lakko ei vaikuta määräaikaiseen työsopimukseen, joka päättyy aina sovittuun päivään mennessä.</p><h3>Maksetaanko sairausajan palkkaa lakon aikana?</h3><p>Mikäli sairausloma alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan normaalisti. Jos sairausloma päättyy kesken lakon, työntekijä on tämän jälkeen lakossa ja saa lakkoavustusta.<br><br>Jos työntekijä sairastuu kesken lakon, hän saa sairausajan palkkaa vasta, kun lakko päättyy. Lakon loppuun saakka hän saa lakkoavustusta.<br><br>Huom! Jos työntekijä sairauslomallaan osallistuu lakkotoimiin, esimerkiksi lakkovahtina, voi olla, että hänen ei enää katsota olevan sairauslomalla ja oikeutettu sairausajan palkkaan. Tällöin työntekijä on lakossa.<br></p><h3>Miten käy lomien?</h3><p>Vuosilomaa ei voi määrätä alkamaan lakon aikana sen jälkeen, kun lakkovaroitus on annettu. Jos lakko alkaa kesken vuosiloman, loma jatkuu ja palkka maksetaan normaalisti. Myös vuosiloma kertyy normaalisti.<br><br>Mikäli vuosiloma ja lakko menevät päällekkäin, se ratkaisee, kumpi on alkanut ensin. Mikäli lakko alkaa ennen sovittua vuosilomaa, loma siirtyy lakkoon kuluvien päivien osalta.<br><br>Lakkopäivät eivät kerrytä vuosilomaa.<br><br>Jos lakon aikana on poissa työstä jonkun muun syyn kuin loman vuoksi, loma kertyy siten kuin kertyisi muutoinkin kyseisen poissaolon perusteella.<br><br>Jos työntekijä joutuu hätätyöhön kesken lakon, hänelle maksetaan palkka normaalisti näiltä päiviltä, jotka myös kerryttävät vuosilomaa.</p><h3>Mitä, jos olen vanhempainlomalla?</h3><p>Mikäli äitiysvapaa on alkanut ennen lakon alkamista, äitiysvapaan palkka maksetaan normaalisti myös lakon ajalta. Jos vapaa alkaa lakon aikana, palkkaa aletaan maksaa vasta lakon päätyttyä. Äitiysvapaan palkallista jaksoa lakko ei kuitenkaan lyhennä. Sama asia pätee isyysvapaan kanssa. </p><h3>Maksetaanko palkkasaatavia lakon aikana?</h3><p>Palkkasaatavat täytyy maksaa lakosta huolimatta. Jos saatavat myöhästyvät, työntekijälle maksetaan viivästyskorko.<br><br>Jos työsuhde päättyy lakkopäivien aikana, täytyy loppupalkka silti maksaa siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Mikäli maksu viivästyy, työntekijä on oikeutettu ylimääräiseen palkkaan kuitenkin enintään kuudelta viivästyspäivältä.<br></p><h3>Maksetaanko osa-aikaeläkettä?</h3><p>Osa-aikaeläkeläinen voi olla yhtäjaksoisesti poissa töistä kuusi viikkoa, jotta eläkkeen saamisen ehdot täyttyvät. Jos osa-aikaeläkeläiselle tulee lakon ja mahdollisten muiden poissaolojen vuoksi tämä kuusi viikkoa täyteen, eläkettä ei enää kuluvan kuukauden jälkeen makseta.<br><br>Enintään kuuden viikon mittainen poissaolo ei vaikuta maksamiseen.</p><h3>Miten käy opinto-, ja vuorotteluvapaiden sekä anottujen vapaiden (=työloma)?</h3><p>Lakolla ei ole vaikutusta opintovapaisiin eikä työlomiin.<br><br>Lakko saattaa vaikuttaa siihen ehtoon, että vuorotteluvapaalle siirtyvän on täytynyt vapaata edeltäneiden 13 kuukauden aikana olla töissä 12 kuukautta. Mikäli asian kanssa tulee epäselvyyttä tai ongelmaa, ole yhteydessä luottamusmieheesi tai liittoon.<br></p><h3>Mikä on työsulku?</h3><p>Työnantajan työtaistelutoimi, jolla työnantaja estää työntekijöiden pääsyn työpaikalle. Käytännössä työnantaja katkaisee myös palkanmaksun. Työsulkua ja työnantajaa koskevat samat ilmoitusajat kuin työntekijäpuolen lakkoa.<br><br>Joskus työnantajat turvautuvat työsulkuun, vaikka aloitettu lakko ei kyseistä työpaikkaa koskisikaan. Esimerkiksi silloin, kun lakolla on kuitenkin vaikutusta tämän toisenkin työpaikan työn tekemiseen, esimerkiksi lakko estää kokonaan työn teon.<br><br>Jos töitä voidaan toisten lakosta aiheutuvasta esteestä huolimatta järjestellä toisin tai esimerkiksi tehdä varastoon, työnantajan on järjesteltävä työt näin. Estäessään työn teon, työnantajan on selvitettävä kullekin työntekijälle perusteet töiden estymiselle. Jos työnantaja ei näin tee, kysymyksessä voi olla laiton työsulku.<br><br>Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä liittoon. Työntekijä voi myöhemmin tehdä mahdollisista palkkasaatavista oikeusapuhakemuksen.</p><h3>Maksetaanko soviteltua työttömyyspäivärahaa?</h3><p>Ei makseta, jos työntekijä on saanut ennen lakon alkua soviteltua päivärahaa osa-aikatyön perusteella. Lakossa ei voi olla osa-aikaisesti.<br></p><h3>Voinko olla lomautettuna?</h3><p>Jos lomautus alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, työntekijä on koko ajan lomautettuna. Jos lomautus päättyy lakon aikana, työntekijä on tämän jälkeen lakossa.<br><br>Työttömyysturvan maksaminen lakon aikana edellyttää, että lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta.<br><br>Jos lakko alkaa ennen lomautusta, työntekijä on lakossa koko lakon ajan.</p><p><br></p>2019-11-05 22:00:00Ajankohtaista2019-11-06 09:54:06https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_muistilaput_sininen.jpg" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arkea sortui työehtoshoppailuun7207 <p>Turun kaupungin 98 prosenttisesti omistama Arkea Oy on reilu tuhat henkeä työllistävä kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö. Arkea ilmoitti syyskuussa eroavansa työnantajaliitto Avainta ry&#58;n jäsenyydestä ja vaihtavansa työehtosopimuksensa AVAINTES&#58;ta halvempiin eli Matkailu- ja ravintolapalvelut ry&#58;n ja Kiinteistötyönantajat ry&#58;n työehtosopimuksiin. Tämä tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä henkilöstön työehtoihin. Leikkauslistalla ovat muun muassa epämukavan työajan korvaukset ja muut palkan osat, vuosiloma- sekä sairauslomaoikeus. Arkean henkilöstössä ja henkilöstöä edustavissa ammattiliitoissa uutinen on otettu pöyristyneenä vastaan. </p><p>Työehtoshoppailu tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja etsii tasoltaan matalamman työehtosopimuksen heikentääkseen henkilöstön työsuhteen ehtoja. Työntekijän kanssa suoraan solmimaansa työsopimusta työnantaja ei voi ilman irtisanomisperustetta muuttaa. Sen sijaan työehtosopimus, joka määrittelee esimerkiksi vuosilomaoikeuden ja muita työsuhteen keskeisiä ehtoja, voi vaihtua, jos työnantaja järjestäytyy uudelleen eri työnantajaliittoon. </p><p>Julkisuudessa on väitetty, että Arkean tapauksessa ei ole kyse työehtoshoppailusta, koska työnantaja siirtyy mm. ravintola-alalla sovellettavan yleissitovan työehtosopimuksen piiriin. Väite on virheellinen. Nimenomaan AVAINTES on perinteisesti ollut kuntien omistamien yhtiöiden soveltama työehtosopimus. Turun kaupunki haluaa murtaa tämän perinteen. Samalla ehkä unohtuu, että EK&#58;n työnantajaliitoissa kuntaomistajalla tuskin on samaa vaikutusvaltaa kuin Avainta ry&#58;ssä. Lisäksi on täysin selvää, että suunnitellulla muutoksella on vain yksi motiivi, ja se on halu pienentää henkilöstön palkkakustannuksia. Jos tämä ei ole työehtoshoppailua, on vaikea kuvitella, mikä olisi. </p><p>Arkea perustelee työehtojen halpuuttamista liiketoiminnan kannattavuudella. Yhtiö on kuitenkin viime vuosina tuottanut miljoonia euroja voittoa. Esim. vuonna 2018 Arkean liiketoiminnan tulos oli julkisten tilinpäätöstietojen mukaan yli 1,3 miljoonaa euroa ja liikevaihto 66 miljoonaa. Toisaalta esimerkiksi siivoojan peruspalkka Arkeassa on 1774,28 euroa. Tämäkö todella on se kuluerä, josta on nyt säästettävä?</p><p>Jyty on ollut valmis neuvottelemaan Arkean kanssa. Valitettavasti muutaman neuvottelukerran jälkeen tuli ilmeiseksi, ettei Arkean taholta löydy aitoa neuvottelutahtoa. </p><p>Arkean toiminta perustuu osaaviin ja motivoituneisiin työntekijöihin. Tämä olisi syytä myös työnantajan muistaa. ”Arvostamme toisiamme” on yksi Arkean kauniisti kirjoitetuista arvoista. Tätä arvostusta olisi nyt syytä osoittaa myös käytännössä. Pienipalkkaisen henkilöstön raju kurittaminen on täysin väärä tapa edistää yhtiön tuottavuutta eikä henkilöstön selkänahasta pidä hakea lisäeuroja hinnalla millä hyvänsä. </p><p>Jyty tuomitsee jyrkästi tällaiset suunnitelmat ja tukee jäsenistöään kaikin mahdollisin keinoin. <br></p><div><strong>Jonna Voima </strong><br>johtava työmarkkinalakimies<br></div><div><br></div>2019-11-05 22:00:00Ajankohtaista2019-11-06 11:32:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jonna_Voima.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Strävan till lika lön bör tas på allvar 7204<p>Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jytys ordförande <strong>Maija Pihlajamäki</strong> kräver att de politiska beslutsfattarna och arbetsmarknadsorganisationernas representanter förbinder sig att främja en jämställd lönesättning. Speciellt arbetsgivarna som verkar i de kvinnodominerade branscherna bör utveckla sin lönekonkurrenskraft för hela den grund- och välfärdstjänsteproducerande personalen.&#160;</p><p>Enligt beräkningar som STTK publicerat idag har löneskillnaden jämfört med fjolårets Kvinnornas lönedag, som firades 2.11, under ett år minskat med 0,3 procentenheter. I år är kvinnornas löner i medeltal 84,2 procent av männens löner.&#160;</p><p>Pihlajamäki säger sig förstå löftena om justering av hälsovårdspersonalens lönenivå, vilka politikerna gav just vid valet. &quot;Jag önskar att samma personer skulle ge värde också åt arbetet som utförs av andra yrkesgrupper i grund- och välfärdstjänsterna.&quot;</p><p>Pihlajamäki påpekar att det i grund- och välfärdstjänsterna vid sidan av hälsovården finns en stor skara arbetstagargrupper som i förhållande till sin utbildning och sitt arbetes komplexitet skulle förtjäna en lönebehandling som är rättvisare än nu. &quot;Huvuddelen av dem arbetar bl a i socialsektorn med barn, unga och åldringar, i undervisnings- och bildningsbranscherna samt i bibliotek, men också i ekonomi- och administrationsuppgifter.&quot;</p><p>Pihlajamäki betonar att man med den nuvarande lönenivån för varje år får det allt svårare att få kunniga, utbildade och arbetsmotiverade funktionärer till de kvinnodominerade branscherna. &quot;Sättet, på vilket till exempel kommunarbetsgivarna kan svara på denna utmaning, har långtgående effekter på framtiden för hela vårt välfärdssamhälle. Exempelvis är en systematisk korrigering av kommunsektorns löneutveckling en del av den arbetsgivarpolitik, med vilken man bör sträva till att svara på de oundvikliga utmaningar, som bl a vår kontinuerligt åldrande befolkning för med sig.&quot;</p><p>Pihlajamäki understryker att lönejämställdhet är en av arbetslivets mest centrala frågor, eftersom man genom lönen också mäter människornas position i arbetslivet. Speciellt viktigt är det för den kvinnodominerade personalen som producerar grund- och välfärdstjänster.</p><p>Pihlajamäki kräver att man förhåller sig allvarligt till strävan till lika lön i jämställdhetslagen. Enligt henne innebär det i praktiken exempelvis att åtgärder som strävar till lönejämställdhet borde innehålla uppgörande av en värdeplan på arbetsplatserna, utveckling av lönesystem som baserar sig på arbetets svårighetsgrad samt kvinnolönepotter som fastställs på basen av avtalsbranschens kvinnodominans.</p><p>&quot;De kunde användas branschspecifikt för att korrigera kvinnornas löneposition. Man bör dessutom strängt se till att systemen för lokalt avtalande inte ökar löneskillnaderna mellan män och kvinnor.&quot;</p><p>Enligt Pihlajamäki bidrar speciellt tidsbundna arbetsförhållanden till att kvinnornas löneutveckling stannar in ur löneutvecklingssynvinkel, eftersom tidsbundenhet används framför allt i kvinnodominerade branscher.</p><p><em>* Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är 84 % kvinnor. Jyty är medlemsförbund i STTK och Finlands äldsta förbund i kommunbranschen.</em></p><p><em>Tilläggsinformation&#58; ordförande Maija Pihlajamäki, 0400 537756</em></p><p>&#160;</p><p>&#160;</p>2019-11-05 06:32:15Ajankohtaista2019-11-05 06:32:14https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Ammattiliitto Jytyn jäsenet menevät lakkoon Arkeassa keskiviikkona 6. marraskuuta7205<p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty aloittaa lakon Arkea Oy&#58;ssä. Kolme päivää kestävä lakko alkaa keskiviikkona 6. marraskuuta kello 06.00 ja päättyy perjantaina 8. marraskuuta kello 24.00. Lakko koskee kaikkea Jytyn jäsenten Arkeassa tekemää työtä. </strong></p><p>Jytyyn kuuluvat työntekijät eivät siis tee työvuoroja, jotka alkavat keskiviikkona 6. marraskuuta, torstaina 7. marraskuuta ja perjantaina 8. marraskuuta. Lakkoa rajataan niin, että se ei vaaranna kenenkään henkeä, turvallisuutta tai omaisuutta.</p><p>Työtaistelulla Jyty puolustaa kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettavaa Avainta ry&#58;n työehtosopimusta, joka noudattelee vastaavaa kunta-alan sopimusta.</p><p>– Emme voi hyväksyä keskeisten työehtojen polkemista Avaintes-työehtosopimusta vaihtamalla tai heikentämällä, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> korostaa.</p><p>Ammattiliitto Jyty ja JHL ovat yhdessä neuvotelleet Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Arkea Oy&#58;n kanssa 14. lokakuuta alkaen, mutta näkemykset ovat niin kaukana toisistaan, että sopimukseen pääseminen vaikuttaa mahdottomalta. </p><p>Sopimusshoppailu tiputtaisi jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden kokonaisansioita noin 15-30 prosenttia. Esimerkiksi siivoojan peruspalkka Arkeassa on nykyisellään 1774,28 euroa. </p><p>Jatkotoimista Jyty päättää myöhemmin.</p><p><strong>Lisätietoja medialle&#58;</strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja Arkean jytyläisille jäsenille&#58;</strong></p><p>Kimmo Hollmén <br>Alueasiamies, Jytyn Turun toimipiste<br> puh. 040 556 1809, kimmo.hollmen@jytyliitto.fi</p><p>Pekka Laukkanen<br> Suunnittelija<br> puh. 040 575 9565, pekka.laukkanen@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenjärjestö ja Suomen vanhin kunta-alan liitto.<br></em></p><p><em></em><br></p>2019-11-04 22:00:00Tiedote2019-11-05 15:21:00https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Naisten palkkapäivä ohitettu: STTK kiirehtii hallituksen palkkatasa-arvoon liittyviä konkreettisia toimenpiteitä7196<p>Naisten palkkapäivällä STTK havainnollistaa naisten ja miesten välistä perusteetonta palkkaeroa. Tänä vuonna naisten palkkapäivä osui eiliseen päivään 3. marraskuuta. Se merkitsee, että laskennallisesti tästä maanantaista vuoden loppuun naiset työskentelevät ilman palkkaa.</p><p>Viime vuonna naisten palkkapäivä oli 2. marraskuuta. Palkkaero on siten kaventunut vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Viime vuonna naisten palkat olivat keskimäärin 83,9 prosenttia ja tänä vuonna 84,2 prosenttia miesten palkoista.</p><p>– Suunta on oikea, mutta vauhti surullisen hidas. Monin tavoin tasa-arvoisen työelämämme sitkeä vitsaus on naisten ja miesten välinen perusteeton palkkaero, joka on saatava kaventumaan paljon nykyistä nopeammin ja tehokkaammin, STTK&#58;n lakimies <strong>Anja Lahermaa</strong> vaatii.</p><p>Naisten palkkapäivä lasketaan Tilastokeskuksen toisen vuosineljänneksen ansiotasoindeksin perusteella. STTK on viettänyt Naisten palkkapäivää vuodesta 2011 havainnollistaakseen palkkaepätasa-arvoa.</p><p>STTK on tyytyväinen nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyviin kirjauksiin, joilla samapalkkaisuutta ja yleensä tasa-arvoa työelämässä halutaan edistää.</p><p>– Tavoite nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi on oikea. Siihen päästään lisäämällä palkka-avoimuutta, täsmentämällä tasa-arvolakia, kolmikantaisella samapalkkaohjelmalla ja perhevapaauudistuksella. Seuraavaksi tarvitaan konkreettisia toimia, Lahermaa huomauttaa.</p><p>STTK on huolissaan siitä, että ainoastaan perhevapaauudistusta koskeva valmistelu on käynnissä.</p><p>– Samapalkkaisuusohjelman uuden kauden aloittaminen ei saa venyä enää yhtään pidempään ja jatkokausi on saatava käyntiin tämän vuoden aikana. Myös palkka-avoimuutta ja tasa-arvolain täsmentämistä koskevien lakimuutosten kolmikantaista valmistelua on vauhditettava.</p><p>Suomessa jo useat edelliset hallitukset ovat hallitusohjelman lisäksi tehneet erityisen tasa-arvo-ohjelman. STTK kiirehtii myös nykyhallitusta tasa-arvo-ohjelman aikaansaamiseksi.</p><p>Lisätietoja&#58; STTK&#58;n laskimies, työlainsäädäntö, Anja Lahermaa p. 040&#160;828 6845</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.<br></em></p><p><br><em></em></p>2019-11-03 22:00:00Ajankohtaista2019-11-04 07:30:51https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Palkkatasa-arvon tavoittelu otettava vakavasti7197 <p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki vaatii poliittisia päättäjiä ja työmarkkinajärjestöjen edustajia sitoutumaan tasa-arvoisen palkkauksen edistämiseen. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla toimivien työnantajien on kehitettävä palkkakilpailukykyään koko perus- ja hyvinvointipalveluja tuottavan henkilöstönsä osalta. </strong></p><p>STTK&#58;n tänään julkistamien laskelmien mukaan viime vuonna 2.11. vietettyyn Naisten palkkapäivään verrattuna palkkaero on kaventunut vuoden aikana 0,3 prosenttiyksikköä. Tänä vuonna naisten palkat olivat keskimäärin 84,2 prosenttia miesten palkoista.</p><p>Pihlajamäki sanoo ymmärtävänsä poliitikkojen erityisesti vaalien alla antamia lupauksia terveydenhoitohenkilöstön palkkatason korjaamisesta. &quot;Toivoisin kyllä, että samaiset henkilöt antaisivat myös arvon muiden perus- ja hyvinvointipalveluissa työskentelevien ammattiryhmien työlle.&quot; </p><p>Pihlajamäki huomauttaa, että perus- ja hyvinvointipalveluissa on terveydenhoidon ohella suuri joukko työntekijäryhmiä, jotka ansaitsisivat koulutukseensa ja työn vaativuuteensa nähden nykyistä oikeudenmukaisemman palkkakohtelun. ”Pääosa heistä työskentelee mm. sosiaalisektorilla lasten, nuorten ja vanhusten parissa, opetus- ja sivistysaloilla sekä kirjastoissa &#160;kuten myös talous- ja hallintotehtävissä”. </p><p>Pihlajamäki korostaa, että nykyisellä palkkatasolla osaavien, koulutettujen ja työhönsä motivoituneiden toimihenkilöiden saaminen naisvaltaisille aloille on vuosi vuodelta vaikeampaa. ”Sillä, miten esimerkiksi kuntatyönantaja pystyy tähän haasteeseen vastaamaan, on kauaskantoiset vaikutukset koko hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuteen. Esimerkiksi kuntasektorin palkkakehityksen järjestelmällinen korjaaminen on olennainen osa sitä työnantajapolitiikkaa, jolla on pyrittävä vastaamaan väistämättä eteen tuleviin haasteisiin, joita mm. jatkuvasti ikääntyvä väestömme tuo tullessaan.” </p><p>Pihlajamäki korostaa, että palkkatasa-arvo on työelämän keskeisimpiä kysymyksiä, koska palkan kautta mitataan myös ihmisten asemaa työelämässä. Erityisen tärkeä se on naisvaltaisille perus- ja hyvinvointipalveluja tuottavalle henkilöstölle.</p><p>Pihlajamäki vaatii, että tasa-arvolakiin liittyviin samapalkkaisuustavoitteisiin suhtaudutaan vakavasti. Se merkitsee hänen mukaansa käytännössä esimerkiksi sitä, että palkkatasa-arvoon tähtäävien toimenpiteiden tulisi sisältää tasa-arvosuunnitelmien laadintaa työpaikoilla, työn vaativuuteen perustuvien palkkausjärjestelmien kehittämistä sekä sopimusalan naisvaltaisuuden perusteella määräytyviä naispalkkaeriä. </p><p>&quot;Niitä voitaisiin alakohtaisesti käyttää naisten palkkauksellisen aseman korjaamiseen. On lisäksi tiukasti pidettävä huolta siitä, että paikallisen sopimisen järjestelmät eivät lisää miesten ja naisten välisiä palkkaeroja.&quot;</p><p>Pihlajamäen mukaan erityisesti määräaikaiset työsuhteet ovat omalta osaltaan hidastamassa naisten palkkakehitystä tasa-arvon näkökulmasta, koska määräaikaisuuksia käytetään ennen muuta naisvaltaisilla aloilla.</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, 0400 537756</p><span><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenjärjestö ja Suomen vanhin kunta-alan liitto.</em></p><p><em><br></em></p></span>2019-11-03 22:00:00Tiedote2019-11-06 09:32:29https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Aktiivimallin loppuraportti: Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa7173<p>Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista, eikä raportissa siksi anneta työllisyysvaikutuksista tarkkaa lukua.</p><p>Aktiivimallin vaikutukset työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan -tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan aktiivimallin työllisyysvaikutuksia luotettavasti. Malli koski lähes kaikkia työttömiä ja se otettiin käyttöön aikana, jolloin työllisyys oli vahvassa kasvussa. Myös eräät muut uudistukset ovat saattaneet vaikuttaa työttömiin samoihin aikoihin. Sopivan verrokkiryhmän puuttuessa aktiivimallin vaikutusta on vaikeaa eristää muiden tekijöiden vaikutuksesta, minkä vuoksi mallin työllisyysvaikutukset jäävät osin epäselviksi.&#160;&#160;</p><h3> Aktiivimallin selvä vaikutus&#58; lisännyt osallistumista TE-palveluihin</h3><p>&#160;Aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. Jälkimmäisen osalta aktiivimallin vaikutus on raportin mukaan suhteellisen selvä. Työttömät hakeutuivat palveluihin, joilla aktiivimallin aktiivisuuskriteerit täyttyivät. Usein nämä palvelut olivat lyhytkestoisia.&#160;</p><p>Aktiivimallin leikkuri osui erityisesti vanhimpiin työttömiin. Yli 55-vuotiaista työttömistä päiväraha pieneni noin puolella.&#160;</p><h3>TE-toimistojen työntekijät&#58; Aktiivimalli ei tarkoituksenmukainen keino lisätä työllisyyttä</h3><p>TE-toimistojen henkilökunnalle suunnatun kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen. TE-toimistoissa kasvaneeseen palvelutarpeeseen vastattiin lisäämällä palvelujen tarjontaa. Siitä huolimatta malliin suhtauduttiin TE-toimistoissa varsin kriittisesti. Sitä ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä.&#160;</p><p>Kyselyn ja haastattelujen mukaan aktiivimallin avulla ei pystytä vastaamaan erilaisten työnhakija-asiakkaiden motivaatioon, tarpeisiin ja edellytyksiin aktivoitua, minkä takia sitä pidettiin eriarvioistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana. Aktiivimallin nähtiin kannustavan vääränlaiseen aktiivisuuteen, joka ei perustu asiakkaiden tarpeisiin, motivaatioon tai työvoimapoliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.</p><h3>Työministeri Timo Harakka&#58; Palvelut turvataan, kun aktiivimallin leikkuri puretaan</h3><p>&#160;Työministeri kiittää tutkijaryhmää huolellisesta työstä.<br> &#160;<br> – Aktiivimallin toteuttamistavan vuoksi sen työllisyysvaikutuksista ei ole mahdollista antaa uskottavasti tarkkaa lukua. Raportti on silti arvokas hallituksen jatkotyön kannalta, ministeri Harakka sanoo.<br> &#160;<br> – Yksi raportin tärkeimmistä tuloksista on se, että aktiivimalli lisäsi TE-palvelujen käyttöä ja kysyntää. Työttömien palvelut turvataan ja niitä entisestään vahvistetaan nyt, kun hallitus purkaa aktiivimallin leikkurin, hän vahvistaa.<br> &#160;<br> Koko hallituksen yhteinen näkemys on, että työllisyystilanne edellyttää lisätoimia.&#160;<br> &#160;<br> – Loppuraportti paljastaa, että aktiivimallin leikkuri on osunut erityisesti yli 55-vuotiaisiin työttömiin. Samalla tiedämme, että suurin potentiaali työllisyyden nostolle löytyy juuri tästä ikäryhmästä. Tulemme valmistelemaan uusia toimenpiteitä, jotka auttavat tätä ikäryhmää takaisin työmarkkinoille, ministeri Harakka sanoo.&#160;</p><p>–&#160;Työttömyysturvan vastikkeellisuus säilyy jatkossakin, työministeri painottaa.<br> &#160;<br> – Parhaillaan valmistelussa on työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, joka tukee työttömyysjaksojen lyhentymistä ja kannustaa työnhakuun. Tämä yksilöllisen työnhaun tuen malli rakennetaan siten, että työttömän oikeudet ja velvollisuudet ovat siinä tasapainossa.&#160;</p><p>– Uudessa mallissa palvelut ja työnhakuvelvoite perustuvat yksilölliseen työllistymissuunnitelmaan. Hallitus antaa esityksen syksyllä 2020. Tämä uudistus valmistellaan lisäksi siten, että sen vaikuttavuus voidaan jälkikäteen arvioida.&#160;<br> &#160;<br> <em>Lisätietoja</em><br><em> työministerin erityisavustaja Ville Kopra, TEM, p. 040 826 1358</em><br><em> julkistalouden professori Roope Uusitalo, Helsingin yliopisto ja VATT, p. 050 432 6094</em><br><em> ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö, Kelan tutkimusyksikkö, p. 020 63 42803</em><br><em> työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth, TEM, p. 0295 048 073</em></p><p>Aktiivimallin vaikutukset työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan (VATT Tutkimukset 189), lue lisää&#58; <a href="https&#58;//www.doria.fi/handle/10024/172797"><span style="text-decoration&#58;underline;">https&#58;//www.doria.fi/handle/10024/172797</span></a> </p><p>&#160;</p>2019-10-31 22:00:00Ajankohtaista2019-11-05 07:50:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Aktiivimallin työllisyysvaikutukset epäselvät, jatkossa panostukset palveluihin 7174<p>&#160;Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportissa aktiivimallin vaikutuksista työttömiin ja TE-toimistojen toimintaan todetaan, että aktiivimallin työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida muun muassa suhdannetilanteen muuttumisen vuoksi. </p><p>- Työllisyysvaikutuksia ei silti voi pitää millään tavalla merkittävinä. Päinvastoin&#58; raportissa todetaan, että asiantuntijahaastateltavat eivät havaitse suoraviivaista yhteyttä aktiivimallin ja työllistymisen parantumisen välillä, STTK&#58;n johtaja <strong>Katarina Murto </strong>toteaa. </p><p>&#160;Sen sijaan aktiivimallin vaikutukset toimeentulon heikentymiseen näkyvät selvästi. Raportin mukaan aktiivimalli pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta työttömyysetuuksien saajista. Vuoden 2018 alussa kokonaan työttömänä olleilla työttömyysetuus pieneni yli puolelta. Erityisen usein etuutta pienennettiin ikääntyneiltä ja työttömyysturvan lisäpäiväetuuksia saavilta. </p><p>- Myönteistä on, että palveluihin osallistuminen lisääntyi työttömien joukossa. Palvelujen sisältö ja kohdentaminen kuitenkin ratkaisevat sen, onko palveluilla vaikutuksia työllistymiseen. Ongelmana on, että palveluita ei ole riittävästi räätälöity työttömien tarpeisiin, Murto toteaa. </p><p>&#160;STTK&#58;n mielestä aktiivimalli on ollut byrokraattinen, eriarvoistava ja kankea. Se ei ole huomioinut riittävästi työttömien eroja elämäntilanteen, osaamisen, kykyjen, asuinpaikkakunnan ja mahdollisuuksien suhteen. Aktiivimallin poistaminen onkin perusteltua ja kannatettavaa. </p><p>-Työllisyysasteen nostamiseksi yksi keskeinen keino on työllisyyspalveluiden uudistaminen ja merkittävä resurssien lisääminen. Palveluiden on oltava riittävän laaja-alaisia, oikein kohdennettuja ja vaikuttavia. Niiden tulee olla myös yksilölähtöisiä ja kannustavia.&#160; </p><p>&#160;Monialaisia palveluita tarvitsevien työttömien kokonaistilanne ei tällä hetkellä ole kenenkään tiedossa, saati vastuulla. </p><p>- Työllisyysasteen nostamiseksi on pyrittävä siihen, että jokainen Suomessa asuva saa työtä ja pysyy osallisena yhteiskunnassa. Työttömien on saatava elämäntilanteeseensa sopivaa oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista palvelua, mikä edistää tehokkaasti työllistymistä ja osallisuutta. </p><p>&#160;<em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Katarina Murto, puh&#58; 050 568 9188</em></p><p>Linkki&#58; STTK&#58;n kannustinmalli osoitteessa&#58;&#160; <a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/sosiaaliturvan-uudistaminen/">https&#58;//www.sttk.fi/files/sosiaaliturvan-uudistaminen/</a></p>2019-10-31 22:00:00Ajankohtaista2019-11-05 07:50:15https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK: Asumisen hintaerot työvoiman liikkuvuuden este7164<p>Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin. Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005 - 2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia.</p><p><a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/kysely-asumisesta-2019/" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>STTK&#58;n tuoreessa kyselyssä</strong></a> 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannustensa tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa.<br> <br>– Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla. Asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa on kiihdytettävä, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korottaminen olisi yksi keino, STTK&#58;n ekonomisti <strong>Antti Koskela</strong> sanoo.</p><p>Kyselyssä 28 prosenttia tuntee pelkoa asuntonsa myydyksi saamisesta ja 41 pelkää asuntonsa arvon laskua.</p><p>– Kansantaloudellisesti on kestämätöntä, että merkittävä osa työvoimasta on asumisen takia lukittu kasvavien työmarkkinoiden ulkopuolelle. Muuttotappioalueilta pois lähtemisen tueksi on tarpeen selvittää vanhasta asunnosta luopumisen tukemista, Koskela kertoo.<br> <br>STTK&#58;n mielestä kaupungistumisen ja kaupunkipolitiikan käsitteet ovat osin harhaanjohtavia. Vain muutaman suuren kasvukeskuksen kasvuvauhti on nopeaa, mutta merkittävä osa kaupungeiksi määritellyistä kunnista menettää jatkuvasti asukkaita.</p><p>– Keskikokoisten kaupunkien ja maakuntakeskusten &quot;pitovoimasta&quot; on välttämätöntä huolehtia, jotta elinvoimaisia kasvukeskuksia on riittävästi. Suomi ei pärjää, jos pohjoisin kasvava alue on Tampere, Koskela huomauttaa.<br> </p><h3>Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu</h3><p>Rakennusteollisuuden tämän vuoden kevään kyselyn mukaan nuorista selvä enemmistö (94 prosenttia) haluaa asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnannousu ja lainansaannin vaikeutuminen vievät kuitenkin tätä tavoitetta jatkuvasti kauemmaksi. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 2010-luvun aikana merkittävästi. Samalla ensiasunnon ostajien lukumäärä on pudonnut lähes 40 prosenttia.</p><p>– Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu. Nuorten kyky päästä kiinni ensiasuntoon on ratkaisevasti aiempia sukupolvia heikompi. Tämä vaikuttaa elämän eri osa-alueiden vakiintumisen viivästymiseen ja sitä kautta esimerkiksi syntyvyyteen, Koskela korostaa.</p><p><a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/sttkn-asuntopoliittinen-ohjelma/" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>STTK julkaisi tänään asuntopoliittisen ohjelman</strong></a>, jossa esitetään ratkaisuja asumisen, asumiskustannusten ja työvoiman liikkuvuuden haasteisiin. Samalla STTK julkaisi kyselyn asumisesta. Kyselyyn vastasi tänä syksynä 2 010 henkilöä ympäri Suomen ja se käsittelee kokemuksia eri asumismuodoista, muuttamisesta ja asumiskustannuksista.<br> <br>Lisätiedot&#58; STTK&#58;n ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><ul style="text-decoration&#58;underline;"><li><a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/kysely-asumisesta-2019/" target="_blank"><strong>Selvitys asumisesta - kyselyn tulokset</strong></a></li><li><a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/sttkn-asuntopoliittinen-ohjelma/" target="_blank"><strong>STTK&#58;n asuntopoliittinen ohjelma</strong></a></li></ul><div><br></div><div><br></div>2019-10-30 22:00:00Ajankohtaista2019-10-31 07:46:06https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Fackförbundet Jyty blev besviket på förhandlingarna med Arkea och förbereder sig på stridsåtgärder7137 <p><span lang="SV-FI"><strong>Förhandlingarna mellan Arkea Ab, som till 98 procent ägs av Åbo stad, och organisationerna som representerar arbetstagarna har avbrutits. Fackförbundet Jyty och JHL har tillsammans förhandlat med Arkea Ab sedan 14 oktober, men ståndpunkterna är så långt ifrån varandra att det verkar omöjligt att uppnå ett avtal.</strong></span></p><p><span lang="SV-FI">Jytys ordförande <strong>Maija Pihlajamäki</strong> är extremt besviken på Arkeas krav på att försvaga centrala arbetsvillkor för redan från tidigare lågt avlönade branscher. </span></p><p><span lang="SV-FI">– Vi kan inte godkänna att bl a städares, kockars eller lokalvårdares arbetsvillkor dumpas från det nuvarande Avaintes-kollektivavtalet genom att försvaga eller byta avtalet. Jyty förbereder sig på att försvara sina medlemmar med stridsåtgärder tillsammans med andra förbund, betonar Pihlajamäki.</span></p><p><span lang="SV-FI">Fastighets- och kostservicebolaget Arkea Ab meddelade tidigare på hösten att de byter kollektivavtalen till billigare avtal för över 1&#160;000 anställda. Hittills har man i Arkea följt Avainta rf&#58;s kollektivavtal, som allmänt följs i branschen, och som följer motsvarande avtal i kommunbranschen.</span></p><p><span lang="SV-FI">Efter hård påtryckning från arbetstagarorganisationerna lät Arkea sig övertalas till förhandlingar om arbetsvillkoren, men nu har förhandlingarna hamnat i en återvändsgränd.</span></p><p><span lang="SV-FI"><strong>Tilläggsinformation för media&#58;</strong><br> Jytys ordförande Maija Pihlajamäki, tel. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</span></p><p><span lang="SV-FI"><strong>Tilläggsinformation för Arkeas Jyty-medlemmar&#58;</strong><br> Kimmo Hollmén<br> Regionombudsman, Jytys filial i Åbo <br> tel. 040 556 1809, kimmo.Hollmen@jytyliitto.fi</span></p><p><span lang="SV-FI"><strong>Jytys tidigare meddelanden&#58;</strong><br></span></p><ul><li><span lang="SV-FI"><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/fackforbundet-jyty-abo-stads-beslut-om-att-forsamra-arbetsvillkoren-bor-atertas.aspx">Fackförbundet Jyty&#58; Åbo stads beslut om att försämra arbetsvillkoren bör återtas</a> (9.10.2019)<br><br></span></li></ul><p><span lang="SV-FI"><em>* Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är 84 % kvinnor. Jyty är medlemsförbund i STTK. </em></span></p>2019-10-29 22:00:00Tiedote2019-10-30 07:27:11https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="289" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ammattiliitto Jyty pettyi neuvotteluihin Arkean kanssa ja valmistautuu työtaistelutoimiin7134<p><strong>Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistaman Arkea Oy&#58;n ja työntekijöitä edustavien järjestöjen väliset neuvottelut työehdoista ovat katkenneet. Ammattiliitto Jyty ja JHL ovat yhdessä neuvotelleet Arkea Oy&#58;n kanssa 14. lokakuuta alkaen, mutta näkemykset ovat niin kaukana toisistaan, että sopimukseen pääseminen vaikuttaa mahdottomalta. </strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> on äärimmäisen pettynyt Arkean vaatimuksiin heikentää jo ennestään matalapalkkaisten alojen keskeisiä työehtoja. </p><p>– Emme voi hyväksyä mm. siivoojien, keittäjien tai laitoshuoltajien työehtojen polkemista nykyistä Avaintes-työehtosopimusta heikentämällä tai sopimusta vaihtamalla. Jyty valmistautuu puolustamaan jäseniään työtaistelutoimin yhdessä muiden liittojen kanssa, Pihlajamäki korostaa.</p><p>Kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö Arkea Oy ilmoitti aiemmin syksyllä vaihtavansa yli 1 000 työntekijän työehtosopimukset halvempiin sopimuksiin. Tähän asti Arkeassa on noudatettu alalla yleisesti noudatettavaa Avainta ry&#58;n työehtosopimusta, joka noudattelee vastaavaa kunta-alan sopimusta.</p><p>Työntekijäjärjestöjen kovan painostuksen jälkeen Arkea taipui neuvottelemaan työehdoista, mutta nyt neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan. </p><p><strong>Lisätietoja medialle&#58;<br></strong><br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja Arkean jytyläisille jäsenille&#58;</strong></p><p class="MsoNormal">Kimmo <span><span><span aria-hidden="true"></span>Hollmén<br><span><span>Alueasiamies, <span><span>Jytyn Turun toimipiste</span></span></span></span><br><span><span>puh. 040 556 1809, kimmo.Hollmen@jytyliitto.fi<br></span></span></span></span></p><span><span><span><span></span></span></span></span><span><p><strong>Jytyn aiemmat tiedotteet&#58;</strong></p><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/arkea-oy-taipui-neuvotteluihin-tyoehtosopimuskiistassa.aspx">Arkea Oy taipui neuvotteluihin työehtosopimuskiistassa</a> (11.10.2019)<br><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ammattiliitto-jyty-turun-kaupungin-paatos-tyoehtojen-halpuuttamisesta-peruttava.aspx"></a></li><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ammattiliitto-jyty-turun-kaupungin-paatos-tyoehtojen-halpuuttamisesta-peruttava.aspx">Ammattiliitto Jyty&#58; Turun kaupungin päätös työehtojen halpuuttamisesta peruttava</a>&#160;(9.10.2019) <br></li><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-turku-ry-tuomitsee-arkea-oyn-tyoehtoshoppailun-ja-turun-kaupungin-selkarangattoman-omistajaohjauksen.aspx">Jyty Turku ry tuomitsee Arkea Oy&#58;n työehtoshoppailun ja Turun kaupungin selkärangattoman omistajaohjauksen</a> (7.10.2019)<br></li></ul></span><p><span><br><span><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.<br></em></span></span><br><em></em></p>2019-10-28 22:00:00Tiedote2019-10-29 15:31:01https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Siun sote aloittamassa yt-neuvottelut 7053<p>Siun sote -kuntayhtymän hallitus käsittelee kokouksessaan ensi viikon torstaina 31.10.2019 esityksen koko kuntayhtymää koskevan yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Kuntayhtymän taloudellinen tilanne edellyttää noin 20 miljoonan euron pysyvien säästöjen saavuttamista ensi vuoden aikana.</p><p>Tavoitteena on löytää sekä nopeita, lyhyen aikavälin säästöjä että keinoja, joilla saavutetaan pysyviä muutoksia kuntayhtymän kustannusrakenteeseen.</p><p>–&#160;Säästötavoitteiden taustalla on erityisesti kuntasektorin talouden heikentynyt tilanne. Vaikka olemme toimineet hyvin ja tehokkaasti tähänkin saakka, tarvitsemme väistämättä uusia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi, toteaa Siun soten toimitusjohtaja&#160;<strong>Ilkka Pirskanen.</strong></p><p>–&#160;Toimenpiteiden kokonaisuus täsmentyy neuvottelujen aikana. Ratkaisuja lähdetään hakemaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Kaikki kivet varmasti käännetään, ja irtisanomiset tai lomautukset ovat viimeinen ratkaisu, korostaa Pirskanen. &#160;&#160;</p><p>Kuntayhtymän talousennuste on syyskuun aikana heikentynyt, ja alijäämäennuste on tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa. Alijäämien lisäksi kuntayhtymän ensi vuoden talousarvion tekee haastavaksi kuntien maksuosuuksille määritelty talousraami, joka tarkoittaa käytännössä kustannusten kasvun pysäyttämistä.</p><ul><li><a href="https&#58;//www.siunsote.fi/-/toiminnan-ja-talouden-sopeuttaminen-kestavalle-tasolle-edellyttaa-kulujen-kasvun-pysayttamista-siun-sotessa?redirect=https&#58;//www.siunsote.fi/etusivu%3bjsessionid%3D94170C67CA8D57A742128C1B03A47CC2.node1?p_p_id%3D101_INSTANCE_CIbUPMoi42vv%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D2%26p_p_col_count%3D4" target="_blank"><strong>Lue koko tiedote Siun soten nettisivulta</strong></a></li></ul><p><br></p>2019-10-24 21:00:00Ajankohtaista2019-10-25 08:50:56https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/siunsote.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työvoitto: Jytyläinen vakinaistettiin 10 määräaikaisuuden jälkeen7055<p>​Jytyn jäsen (X) otti Jytyyn yhteyttä, sillä hänen kanssaan oli tehty 10 määräaikaista työsopimusta, jotka olivat yhtäjaksoisesti voimassa. Määräaikaisten työsopimusten yhteenlaskettu kesto oli ollut noin 5 ja puoli vuotta.</p><h3><span><h3>&quot;Määräaikaisia sopimuksia ei saa tehdä, jos määräaikaisessa työsuhteessa on muodostunut pysyvä työvoiman tarve.&quot;<span></span><br></h3></span></h3><p>Lain pääsäännön mukaan työntekijän kanssa on tehtävä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikainen työsopimus on mahdollinen silloin, kun siihen on perusteltu syy. Lisäksi laissa on säännös, jonka mukaan määräaikaisia sopimuksia ei saa enää tehdä, jos määräaikaisessa työsuhteessa on muodostunut pysyvä työvoiman tarve. <br></p><p>Kyseisessä tapauksessa työntekijä X oli vuosia sijaistanut toista työntekijää (Y). Työntekijä Y oli vakinaistettu toiseen tehtävään, joten hänen tehtävänsä jäi vapaaksi. Tämän jälkeen X&#58;n kanssa oli tehty määräaikaisia työsopimuksia ilman perustetta. <br></p><p>Aluksi työnantaja harkitsi, että laittaisi työntekijä Y&#58;ltä vapautuneen tehtävän julkiseen hakuun. Otimme työnantajaan yhteyttä siitä, että kyseistä paikkaa voi tarjota suoraan X&#58;lle, koska hänen määräaikaisiin työsopimuksiinsa ei ole enää perustetta.</p><p>Asia eteni työnantajan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, ja työnantaja tarjosi paikkaa suoraan työntekijä X&#58;lle eikä kyseistä paikkaa laitettu julkiseen hakuun.</p><p><span><em>Juttu on julkaistu 3.10. ilmestyneessä Jyty-lehdestä 6/2019. Lue&#160;juttu&#160;</em><a href="http&#58;//digilehti.jytyliitto.fi/digilehti/62019/16-tyovoitto-jyty-kysyy-2" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><em>digilehdestä</em></a><em>.</em></span><br></p>2019-10-24 21:00:00Ajankohtaista2019-10-25 08:51:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_peukku_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitukselta esitys kuntien taloustietojen automaattisesta raportoinnista ajantasaisena 7048<p>Hallitus on antanut 24.10. eduskunnalle esityksen kuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi mm. kuntalakia. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa luotettavan, ajantasaisen ja vertailukelpoisen tiedon saaminen kuntien taloudesta kuntien ja valtion päätöksenteon tueksi. </p><p>Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa taloustiedon tuottamisen ja raportoinnin menettelytapoja ja vähentää kunnille ja kuntayhtymille raportoinnista aiheutuvia kustannuksia. Esitys ei merkitse kunnille uusia lakisääteisiä tehtäviä, vaan sillä kootaan ja sovitetaan yhteen nykyisiä raportointivelvoitteita.</p><p>Kuntien ja kuntayhtymien tulisi toimittaa erikseen säädetyt taloustietonsa yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa Valtiokonttorin ylläpitämään valtakunnalliseen tietovarantoon. Kunnat ja kuntayhtymät raportoisivat vuosittaisten tilinpäätöstietojen lisäksi jo kuluvan vuoden aikana ajantasaista taloustietoa automatisoidusti suoraan kirjanpidostaan, tietosisällöstä riippuen neljännesvuosittain tai puolivuosittain. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin tietojen toimittamisen menettelystä ja ajankohdista.</p><p>Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020. Uusi toimintamalli korvaisi tilikautta 2021 koskevista taloustiedoista alkaen Tilastokeskuksen tilastolain nojalla tekemän kuntien ja kuntayhtymien taloustietoja koskevan tiedonkeruun ja sisältäisi myös muun säännöllisesti kerättävän taloustiedon.</p><p>Esityksen toimeenpano edellyttää kunnilta muun muassa tietojärjestelmien päivittämistä, oman toiminnan kehittämistä sekä henkilöstön kouluttamista Taloushallinnon automatisointi mahdollistaa kustannussäästöt pitemmällä aikavälillä.</p>2019-10-23 21:00:00Ajankohtaista2019-10-25 08:50:39https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Analyysi: Keskustelu yleissitovuudesta ja paikallisesta sopimisesta on liian suppeaa7034<p>STTK&#58;n ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä ja oikeustieteen tohtori, dosentti <strong>Jaana Paanetojan</strong> johdolla on tehty oikeudellinen analyysi työehtosopimusten yleissitovuudesta ja työpaikkatason sopimisesta. Analyysi on kokonaisvaltainen selvitys yleissitovuusjärjestelmästä ja sen mahdollisen supistamisen vaikutuksista sekä työpaikkatason sopimustoiminnan lisäämisen keinoista. </p><p>Yleissitovuudessa on kyse monitahoisesta järjestelmästä - ei vain järjestäytymättömän työnantajan velvollisuudesta noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta. </p><p>- Yleissitovuus on herättänyt paljon keskustelua viime vuosina. On kuitenkin muistettava, että järjestäytymättömällä työnantajalla on jo nyt työsopimuslakiin perustuva mahdollisuus syrjäyttää yleissitova työehtosopimus solmimalla yrityskohtainen työehtosopimus työntekijäliiton kanssa. Lisäksi järjestäytymätön työnantaja saa noudattaa osaa niistä yleissitovan työehtosopimuksen määräyksistä, joilla on heikennetty työntekijän etuja lakiin nähden, Paanetoja toteaa.</p><p>Yleissitovuuteen kohdistuvassa kritiikissä usein unohdetaan, että se suojaa työntekijöiden ohella myös työnantajia ja työmarkkinoita.</p><p>- Yleissitovuus on lainsäätäjän valinta ja keino turvata yhtenäiset vähimmäistyöehdot. Yleissitovuuden vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn ei ole riittävästi tutkittu.</p><p>Paikallisesta sopimisesta puhuttaessa on aina tarpeen määritellä, mitä sillä tarkoitetaan. </p><p>- Paikallisesta sopimisesta on puhuttu vuosikymmeniä ja sillä on yleensä tarkoitettu työehtosopimukseen perustuvaa mahdollisuutta sopia joistain asioista työpaikalla. Työnantajan ja työntekijän keskinäiset sopimukset ohi työehtosopimusten edustaisivat uudentyyppistä työpaikkatason sopimista. Tällöin sopiminen tarkoittaisi todennäköisesti palkan ja muiden etujen heikennyksiä. </p><p>Jos työnantajan ja työntekijän välistä sopimusvapautta lisättäisiin, tulisi huomioida muun muassa siitä aiheutuva työnantajavelvoitteiden lisääntyminen.&#160; </p><p>- Mielenkiintoista olisi, millaiset rajat sopimiselle asetettaisiin. Sopimukset eivät saa johtaa siihen, että työntekijälle syntyisi tarve täydentää toimeentuloaan sosiaaliturvalla. Keskustelua tarvitaan, mutta siinä on tärkeää asettua lainsäätäjän asemaan ja miettiä laajasti muutosten vaikutuksia, Paanetoja sanoo.&#160; </p><h3>Työn murros lisää työntekijöiden suojan tarvetta </h3><p>STTK muistuttaa yleissitovuuden tarkoituksesta ja korostaa sen merkitystä. </p><p>- Yleissitovuudella turvataan työntekijöiden vähimmäisehdot siitä riippumatta, onko työnantaja järjestäytynyt. Samalla rajataan yritysten keskinäistä kilpailua työehtoja heikentämällä. Yleissitovuus luo työmarkkinoille vakautta ja ennustettavuutta, karsii heikkoja yrityksiä ja ylläpitää kysyntää huonoinakin talouden aikoina. Yleissitovuusjärjestelmä on kokonaisuudessaan toimiva, johtaja <strong>Katarina Murto</strong> korostaa. </p><p>Tarve paikalliseen sopimiseen kasvaa, kun työn murros kiihtyy. Työntekijöiden suojan tarve ei vähene vaan päinvastoin lisääntyy pirstaloituvilla työmarkkinoilla. </p><p>- Paikallisesti voi sopia jo nyt melko laajasti, mutta esteenä sopimiselle on usein tiedonsaannin puute ja työnantajien sanelupyrkimykset. Paikallista sopimista koskevassa keskustelussa tulisikin avoimesti kertoa, mitä tavoitellaan. Ylipäänsä yleissitovuuden sekä paikallisen sopimisen vaikutuksia työllisyyteen ja kilpailukykyyn sekä ennen kaikkea työntekijöiden palkka- ja muihin työehtoihin tulisi tutkia. Näin kävisi selvästi ilmi mahdollisten muutosten vaikutukset työntekijöille. Keskustelussa on unohdettu myös paikalliseen sopimiseen liittyvät valvonta- ja tulkintaerimielisyysmekanismit sekä työrauhakysymykset, Murto huomauttaa.&#160; </p><p>STTK kannattaa paikallisen sopimisen edistämistä työ- ja virkaehtosopimusten kautta.&#160; </p><p>- Paikallinen sopiminen vaatii osaamista, tietoa, taitoa, perusteluja ja aikaa neuvotella. Osapuolilla on iso vastuu, kun sovitaan työpaikkatasolla työehdoista. Toimiva paikallinen sopiminen edellyttää hyvää neuvottelukulttuuria, riittävää tiedonkulkua ja neuvotteluosapuolten tasaveroista asemaa. Lähtökohtien on siis oltava kunnossa, jotta paikallinen sopiminen ylipäänsä onnistuisi, Murto korostaa.</p><p><em>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Katarina Murto, puhelin 050 568 9188<br>Jaana Paanetoja&#58; puhelin 040 517 6966<br></em></p> <ul><li><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;">Lue lisää aiheesta </span><a href="https&#58;//www.sttk.fi/files/yleissitovuus-sopimusjarjestelma-tyopaikkatason-sopiminen/" target="_blank"><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;">STTK&#58;n sivuilta</span></a><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;"></span></li><li><span style="font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;">Katso lisää aiheesta paikallinen sopiminen&#58;&#160;</span><a href="https&#58;//www.sttk.fi/subject/paikallinen-sopiminen/" target="_blank" style="">https&#58;//www.sttk.fi/subject/paikallinen-sopiminen/</a></li></ul><p><br><em></em></p>2019-10-22 21:00:00Ajankohtaista2019-10-23 06:46:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kotihoidon pysäköintihelpotukset lausunnoille7035<p>Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta, jolla sujuvoitetaan ja helpotetaan kotihoidon pysäköintiä. Muutokset on tarkoitus tehdä uuteen tieliikennelakiin, joka tulee voimaan 1.6.2020.</p><p>Asian taustalla on eduskunnan lausuma, joka annettiin tieliikennelain hyväksymisen yhteydessä. Eduskunta edellytti, että kotihoidon ja vastaavien kotiin tarjottavien palvelujen työntekijöiden pysäköinnin helpottamiseksi valmistellaan tarvittavat lakimuutokset.</p><p>- Suomalainen väestö ikääntyy ja kotihoidon tarve kasvaa. Haluamme helpottaa kotihoidon työntekijöiden pysäköintiä, jotta hoitotyölle jäisi enemmän aikaa. Maksuton pysäköinti ja pysäköintioikeuden laajentaminen ovat odotettuja muutoksia ja uskon, että lainsäädännölle on laaja tuki yhteiskunnassa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri <strong>Sanna Marin</strong>.</p><p>Ehdotuksessa kotihoidon työntekijöille säädettäisiin mahdollisuus poiketa pysäköinnin rajoituksista kaikkialla Manner-Suomen alueella. Pysäköintimahdollisuuksia parannettaisiin samalla tavalla kuin vammaispysäköinnistä on tällä hetkellä säädetty.</p><p>Uusi sääntely mahdollistaisi aikarajoittamattoman ja maksuttoman pysäköinnin pysäköintipaikoilla kunnan katuverkolla. Lisäksi olisi mahdollista pysäköidä kadulla, jossa pysäköinti on kielletty liikennemerkillä pysäköintikielto (C38) tai liikennemerkillä pysäköintikieltoalue (C39).</p><p>Tämän lisäksi kotihoidon pysäköintitunnuksella olisi mahdollista pysäköidä pihakadulla muuallakin kuin merkityllä pysäköintipaikalla.</p><p>Liikennemerkin huoltoajo sallittu (H25) kiellosta huolimatta lisäkilven vaikutusalueella olisi mahdollista ajaa pysäköintitunnuksella varustettua ajoneuvoa ja pysäköidä ajoneuvo.</p><p>Kotihoidon pysäköintiin tarvittaisiin kunnan myöntämä pysäköintitunnus. Tunnus voitaisiin myöntää kotihoidon työntekijälle tai kotihoitoa tarjoavalle yritykselle, yhdistykselle tai julkisyhteisölle.</p><p>Kotihoidon pysäköintitunnus ei kuitenkaan oikeuttaisi pysäköimään sääntöjen vastaisesti muulla tiellä kuin kadulla eikä tien ulkopuolella esimerkiksi asuinkiinteistön piha-alueella.</p><p>Kotihoidon pysäköintitunnus ei kuitenkaan oikeuttaisi pysäköimään yksityistiellä, maantiellä eikä maastossa tai esimerkiksi asuinkiinteistön piha-alueella.</p><h3>Mitä seuraavaksi?</h3><p>Lausuntoaika päättyy 3.12.2019. Lausuntopyyntö on julkaistu osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.&#160;</p><p>Lausuntokierroksen jälkeen lain valmistelu jatkuu virkamiestyönä.</p><p>Uusi tieliikennelaki on jo hyväksytty ja se tulee voimaan 1.6.2020. Myös nyt valmisteltavien muutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan.</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kotihoidon-pysakointihelpotukset-lausunnoille" target="_blank">Kotihoidon pysäköintihelpotukset lausunnoille (www.valtioneuvosto.fi)</a></h4><p><br></p>2019-10-22 21:00:00Ajankohtaista2019-10-23 06:41:05https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/huoltoajosallittu.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Maakuntien rahoitusmallia valmistellaan7032<p>Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen johtoryhmä keskusteli uudistuksen valmistelun etenemisestä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa maakuntien rahoitusta, kuntien tuottajaroolia ja uudistuksen viestintää.</p><p>Finanssineuvos <strong>Markku Nissinen </strong>(VM) esitteli rahoitusjaoston työn etenemistä. Kuntien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyisi sote-uudistuksessa maakunnille, ja samalla vastaavasti vähennettäisiin kuntien tuloja siirtyvien tehtävien mukaisesti.</p><p>Mallit ja maakuntien rahoituksesta ja kunnista siirtyvistä tuloista työstetään loppuvuoden aikana. Maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen selvitetään parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä erillisissä ryhmissä.</p><h3>Kunnat tuottajina -selvitys kommenteille kuun vaihteessa</h3><p>Johtaja <strong>Tuija Kumpulainen </strong>(STM) kävi läpi Kunnat palveluiden tuottajina -selvityksen valmistelua. Jaosto selvittää hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia palvelutuotannossa. Selvityksen luonnos julkaistaan loka-marraskuun vaihteessa laajalle kommentointikierrokselle. Lopullinen selvitys valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.</p><h3>Viestinnän linjaukset työn alla – uusi verkkosivusto julki joulukuussa</h3><p>Rinteen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle on rakenteilla oma verkkosivusto. Sivusto on tarkoitus julkaista vuoden 2019 joulukuussa. Tällä hetkellä ajantasaiset tiedot sote-valmistelusta löytyvät osoitteesta <a href="http&#58;//www.stm.fi/soteuudistus">www.stm.fi/soteuudistus</a>&#160;.</p><p>&#160;Edellisen hallituskauden verkkosivusto <a href="http&#58;//www.alueuudistus.fi/">www.alueuudistus.fi</a>&#160;on arkistoitu ja luettavissa osoitteessa <a href="http&#58;//www.vm.fi/web/alueuudistus-arkisto">www.vm.fi/web/alueuudistus-arkisto</a> .</p><p></p>2019-10-22 11:03:45Ajankohtaista2019-10-22 11:03:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: Naisvaltaiset alat taas yt-rumbassa säästökohteina 6995<p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ei hyväksy kuntien ja kuntayhtymien säästötoimia, jotka konkretisoituvat jatkuvasti lisääntyvinä yhteistoimintaneuvotteluina eri puolilla Suomea. &quot;On selkeästi nähtävissä, että kuntien ja sitä kautta kuntayhtymien rahoituspohja on katastrofaalisen heikossa hapessa ja talouden sopeuttamistoimet uhkaavat yhä useampaa kuntaa. Huolestuttavinta on se, että jälleen kerran ykkössäästökohteina ovat hyvinvointi- ja peruspalveluja kansalaisille tuottavat henkilöstöryhmät.&quot;</strong></p><p>Kun kilpailukykysopimukseen liittyneet lomarahaleikkaukset päättyivät, uusia säästötoimia on pantu jo täytäntöön ja lisäsäästöjä on jo työnantajien vaatimuslistalla jonoksi asti. Säästötoimet on haettu irtisanomisten lisäksi mm. talkoovapaiden, lomautusten ja lomarahojen vapaaksivaihtosopimusten muodossa. </p><p>&quot;Nyt jos koskaan maan hallituksen ja kuntien olisi syvennettävä keskinäistä yhteydenpitoaan ja yhteistyötään niin, että perus- ja hyvinvointipalveluihin suunnattava rahoitus tulee valtion suunnalta tehtävillä päätöksillä ensi vuodeksi turvattua ja tulevaisuutta silmällä pitäen nykyistä paremmin ennustettavaksi.&quot; </p><p>Pihlajamäki painottaa, että kuntasektori on erittäin työvoimavaltainen palveluja tuottava toimiala, jossa henkilöstömenot muodostavat yli puolet kaikista menoista. Sosiaali-, terveys- ja koulutussektorit lohkaisevat niistä pääosan. Hallinnon osuus kuntien menoista on nelisen prosenttia.</p><p>Pihlajamäki korostaa, että valitettavasti viime vuosina henkilöstöleikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti tukipalveluihin, mm. talous- ja henkilöstösektoriin siihen tahtiin, että työn tuloksellisuus on loppujen lopuksi kokonaisuutta ajatellen heikentynyt. </p><p>&quot;Kysymys kuuluukin, miksi mm. terveydenhoidon työketjun tärkeät tukipalvelut vastuutetaan vaikkapa hoitohenkilökunnalle, joita tarvittaisiin nimenomaan hoitotyössä, kun tukipalvelujen tekijöinä voisivat toimia ao. tehtäviin erikoistuneet alan ammattilaiset eli terveydenhoitosektorilla mm. osastonsihteerit.&quot;</p><p>Pihlajamäki on tyrmistynyt nykytilanteesta, jossa kuntien ja kuntayhtymien naisvaltaiset alat ollaan jälleen kerran laittamassa yskivän kuntatalouden sijaiskärsijöiksi ja laskun maksajiksi.</p><p>&quot;Yhteistoimintaneuvottelurumba käy tällä hetkellä todella kuumana, kun kunnat ja kuntayhtymät etsivät säästökohteita mm. ensi vuoden talousarvioita rustatessaan. Rumba on kiihtymässä jo sellaiseksi, että alkuvuodesta tehdyt arviot yt-neuvotteluiden määrästä on jouduttu jopa kertomaan kahdella.&quot; </p><p>Jytyn listauksen mukaan yt-neuvotteluja on käyty tai käydään parhaillaan eri puolilla Suomea jopa yli 30 paikkakunnalla. &#160;Esimerkkeinä yt-neuvotteluja alkuvuoden aikana tai parhaillaan käyvistä tai käyneistä kunnista ovat suurista kaupungeista Joensuu, Kouvola, Lappeenranta, Kajaani, Vaasa, Rovaniemi, Rauma ja Savonlinna. Pienemmistä kunnista yt-neuvotteluja on käyty tai käydään mm. Lemillä, Taipalsaarella, Uusikaarlepyyssä, Kiuruvedellä, Joroisissa, Vesilahdella, Kaavilla, Ristijärvellä, Loimaalla, Jämsässä, Ruovedellä, Tyrnävällä, Paltamossa, Kuhmossa, Inarissa ja Sodankylässä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloitti yt-neuvottelut 9.10. ja samalla päivämäärällä aloitettiin myös Kainuun soten yt-neuvottelut. Listan jatkona ovat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Kymenlaaksossa Kymsote, Kuopion yliopistollinen keskussairaala, Karelia amk Joensuussa, Kajaanin amk ja Työterveyslaitos. &#160;</p><p>Jytyn puheenjohtaja korostaa, että henkilöstösäästöt eivät voi olla vaikuttamatta kuntasektorin työnantajakuvaan, joka osoittaa mieluummin alaspäin kuin sinne, minne sen pitäisi sojottaa eli nimenomaan ylöspäin työvoiman tarpeen kasvaessa mm. vanhuspalvelusektorilla tai vaikkapa varhaiskasvatuksessa.</p><p>&quot;Väitän, että säästötoimien vuoksi todelliset säästöt voivat painua jopa miinuksen puolelle, kun tilannetta tarkastellaan myöhemmin. Työntekijöiden ylikuormittuminen lisää sairauspoissaoloja ja johtaa suunniteltua aiemmin ennenaikaiseen eläköitymiseen.&quot;</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,&#160;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><em><span class="ms-rteForeColor-2">Essote vähentää 110 henkilötyövuotta (tiedote 17.10.), lue lisää</span>&#58; <a href="https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/"><span style="text-decoration&#58;underline;"><em>https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/</em></span></a></em></p><font color="#000000" face="Times New Roman" size="3"> </font>2019-10-17 21:00:00Tiedote2019-10-18 12:11:28https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Essoten yt-neuvottelujen tuloksena 110 henkilötyövuoden vähennys6998<p>Essoten työnantajapuolen edustajien ja henkilöstön edustajien ja väliset yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Essoten hallitus hyväksyi neuvottelujen tuloksen 17.10.</p><p>– Henkilöstövähennyksillä ja muilla toimenpiteillä saavutetaan kokonaisuudessaan tavoiteltu noin yhdeksän miljoonan euron kustannussäästö. Kiitän omasta ja koko kuntayhtymän puolesta neuvottelijoita ja henkilöstöä venymisestä. Monissa työyksiköissä jouduttiin todella tiukoille, kun neuvottelut aiheuttivat rekrytointikiellon, kertoo kuntayhtymän johtaja&#160;Risto Kortelainen.</p><p>Eläköitymisten, vakituisten ja määräaikaisten täyttämättä jätettävien tehtävien, irtisanoutumisten ja irtisanomisten yhteisvaikutus on koko kuntayhtymän tasolla noin 110 henkilötyövuotta. Hallinto- ja tukipalvelujen vastuualueella henkilötyövuosien vähenemä on vuosien 2019-2021 välisenä aikana noin 60.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/"><span style="text-decoration&#58;underline;">https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/</span></a></p><p>&#160;</p>2019-10-17 21:00:00Ajankohtaista2019-10-21 11:28:12https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: De kvinnodominerade branscherna igen som sparobjekt i samarbetsrumban7017<p><strong>Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jytys ordförande Maija Pihlajamäki godkänner inte kommunernas och samkommunernas sparåtgärder, som fortsättningsvis konkretiseras som tilltagande samarbetsförhandlingar i olika delar av Finland. &quot;Man kan klart se att kommunernas och därigenom samkommunernas finansieringsgrund är i katastrofalt dåligt skick och att ekonomins anpassningsåtgärder hotar alltfler kommuner. Det mest oroväckande är att de första sparobjekten än en gång är personalgrupperna som producerar välfärds- och grundtjänster åt medborgarna.&quot;</strong></p><p>När semesterpenningsnedskärningarna, som hörde till konkurrenskraftsavtalet, slutade har nya sparåtgärder redan satts i bruk och tilläggsbesparingar står redan i kö på arbetsgivarnas kravlista. Utöver uppsägningar har man sökt sparåtgärder i form av bl a talkoledigheter, permitteringar och avtal för byte av semesterpenning mot ledigt.</p><p>&quot;Nu om någonsin borde landets regering och kommunerna fördjupa sin inbördes kontakt och samarbete så att finansieringen för grund- och välfärdstjänsterna säkras för nästa år med beslut från statens sida och att de med tanke på framtiden bättre skulle gå att förutsäga.&quot;</p><p>Pihlajamäki betonar att kommunsektorn är en väldigt arbetskraftsdominerad tjänsteproducerande bransch, där personalutgifterna utgör över hälften av alla utgifter. Social-, hälsovårds- och bildningssektorerna slukar största delen av dem. Administrationens andel av kommunernas utgifter är ungefär fyra procent.</p><p>Pihlajamäki betonar att personalnedskärningarna under de senaste åren tyvärr har riktat sig speciellt mot stödtjänsterna, bl a ekonomi- och personalsektorn, i en sådan takt att arbetets effektivitet med tanke på helheten sist och slutligen har försvagats.</p><p>&quot;Frågan lyder varför ansvaret för bl a de viktiga stödtjänsterna i hälsovårdens arbetskedja läggs på exempelvis vårdpersonalen, som skulle behövas i just vårdarbetet, när de som utför stödarbetet kunde vara yrkesmänniskor som specialiserat sig på dylika uppgifter, alltså i hälsovårdssektorn bl a avdelningssekreterare.&quot;</p><p>Pihlajamäki är bestört över den nuvarande situationen där man än en gång håller på att göra de kvinnodominerade branscherna i kommunerna och samkommunerna till syndabockar och betalare för den hostande kommunekonomin.</p><p>&quot;Samarbetsförhandlingsrumban är för tillfället i full gång när kommunerna och samkommunerna söker sparobjekt bl a då de totar ihop nästa års budget. Rumban håller redan på att få upp farten så att uppskattningarna om antalet samarbetsförhandlingar från början av året har fått multipliceras med två.&quot;</p><p>Enligt Jytys listning har samarbetsförhandlingar hållits eller hålls som bäst på olika håll i Finland på till och med över 30 orter. Exempel på kommuner som under början av året hållit eller som bäst håller samarbetsförhandlingar är bland de stora städerna Joensuu, Kouvola, Villmanstrand, Kajana, Vasa, Rovaniemi, Raumo och Nyslott. Bland de mindre kommunerna har man hållit eller håller som bäst samarbetsförhandlingar i bl a Lemi, Taipalsaari, Nykarleby, Kiuruvesi, Jorois, Vesilahti, Kaavi, Ristijärvi, Loimaa, Jämsä, Ruovesi, Tyrnävä, Paltamo, Kuhmo, Enare och Sodankylä. Södra Karelens social- och hälsovårdsdistrikt Eksote inledde samarbetsförhandlingar 9.10 och samma datum inleddes också samarbetsförhandlingar för Kajanalands sote. Listans fortsättning lyder Päijänne-Tavastlands välfärdssammanslutning, Kymsote i Kymmenedalen, Kuopio universitetscentralsjukhus, Karelia yrkeshögskola i Joensuu, Kajana yrkeshögskola och Arbetshälsoinstitutet.</p><p>Jytys ordförande betonar att personalbesparingarna inte går utan att inverka på kommunsektorns arbetsgivarbild, som mer pekar neråt än dit den borde peka, alltså uttryckligen uppåt när behovet av arbetskraft ökar bl a i åldringstjänstesektorn eller exempelvis i småbarnspedagogiken.</p><p>&quot;Jag påstår att de verkliga besparingarna på grund av sparåtgärderna kan bli till och med negativa när man senare granskar situationen. En överbelastning av arbetstagarna ökar sjukfrånvaron och leder till förtidspension tidigare än planerat.&quot;</p><p>Tilläggsinformation&#58; ordförande Maija Pihlajamäki, tel. 0400 537 756,&#160;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är ungefär 84 procent kvinnor. Jyty är kommunbranschens äldsta fackförbund och medlemsförbund i STTK. </em></p>2019-10-17 21:00:00Tiedote2019-10-21 06:55:52https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Toimialaraportti: Taloushallintoala polarisoituu, samalla kun alan työtehtävät monipuolistuvat6974<p>Taloushallintoalan 16.10. julkistetun tuoreen toimialaraportin mukaan taloushallintoala on polarisoitumassa. Suuret valtakunnallisesti toimivat tilitoimistoketjut laajentuvat aktiivisesti ostamalla pääasiassa pieniä ja keskisuuria tilitoimis­toja. Lisäksi ne hankkivat omistukseensa taloushallintoalaa tukevia asiantuntijayrityksiä. Alalla toimii myös hyvin pieniä tilitoimistoja, joiden valttina on henkilökohtainen palvelu ja paikallistuntemus.</p><p>Taloushallintoala on tasaisen kasvun ala, jonka näkymät ovat hyvät ja suhteellisen vakaat. Se koostuu neljästä alatoimialasta&#58; kirjanpito, laskentatoimi, tilintarkastus ja veroneuvonta. Alan yritysten liikevaihto ylitti puolitoista miljardia euroa vuonna 2017 ja ne toimivat yli 5 100 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli yli 16&#160;300. Yritykset ovat keskittyneet vahvasti Uudellemaalle ja erityisesti Helsinkiin.</p><p>Toimialan suuret yritykset tehostavat toimintaansa ottamalla käyttöön erilaisia sähköisiä palveluja ja keskittämällä toimintojaan. Pienyritykset vastaavat kilpailuun tarjoamalla kokonaisvaltaisia ja henkilökohtaisia palveluita. Investoinnit sähköisiin palveluihin ovat pienyrityksille kuitenkin kalliita, minkä lisäksi pienyrittäjät ovat ikääntymässä. Taloushallintoalalla onkin nyt otollinen aika laajentua yrityskauppojen kautta.</p><h3>Digitalisaatio ja palvelut korostuvat taloushallintoalan tehtävissä</h3><p>Digitalisoituminen ja automaatio ovat muuttamassa alan työtehtäviä. Perinteisten palveluiden lisäksi taloushallintoalan yritykset tarjoavat yhä enemmän erilaista taloushallintoalan konsultointia asiakkailleen. Osa tilitoimistoista onkin muuttanut liiketoimintansa suuntaa peruskirjanpi­dosta ja toimii yhä enemmän yrityksen taloudellisen neuvonantajan roolissa. Uuden ajan taloushallinnon ammattilainen on ennen kaikkea palveluammattilainen.</p><p>Taloushallintoalan työtehtävien muuttuminen tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jatkossa alan ammattilaisilta vaaditaan monipuolista osaamista, mihin alan koulutusjärjestelmän on myös reagoitava. Monet taloushallintoalan yritykset ovat raportoineet, että ne eivät löydä riittävästi osaavaa työvoimaa. Toisaalta alan muutos tuo mukanaan myös uusia kasvun mahdollisuuksia.</p><p><strong>Lisätiedot&#58;</strong><br> toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 040 750 2442, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi<br> kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 0295 064 92, etunimi.sukunimi(at)tem.fi</p><p><em>Toimialaraportit on analyyttinen julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan tilanteista ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Raportit ovat kunkin toimialan toimialapäällikön kokoamia. Lähteinä käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kotimaista ja kansainvälistä tilastoaineistoa sekä ennakointitietoa.</em></p><p><a href="https&#58;//tem.fi/julkaisu?pubid=URN&#58;ISBN&#58;978-952-327-453-2"><span style="text-decoration&#58;underline;">Taloushallintoalan toimialaraportti 2019 </span></a><br><a href="https&#58;//tem.fi/toimialapalvelu"><span style="text-decoration&#58;underline;">Taustatietoa toimialapalvelusta </span></a></p>2019-10-15 21:00:00Ajankohtaista2019-10-16 10:13:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Branschrapport: Ekonomiförvaltningen polariseras samtidigt som arbetsuppgifterna inom branschen blir mångsidigare6975<p>Ekonomiförvaltningsbranschen håller på att polariseras. Stora riksomfattande kedjor av bokföringsbyråer utvidgar aktivt sin verksamhet genom att i huvudsak köpa upp små och medelstora bokföringsbyråer. De förvärvar dessutom sakkunnigföretag som stöder ekonomiförvaltning. Inom branschen finns även mycket små bokföringsbyråer vars förtjänst är personlig service och lokalkännedom.</p><p>Uppgifterna ovan framgår av den branschrapport om ekonomiförvaltningen som publicerades den 16 oktober 2019.</p><p>Ekonomiförvaltning är en bransch med jämn tillväxt vars utsikter är goda och relativt stabila. Den består av fyra underbranscher&#58; bokföring, redovisning, revision och skatterådgivning. Branschföretagens omsättning översteg en och en halv miljarder euro år 2017 och det finns över 5 100 verksamhetsställen. Antalet anställda uppgick till över 16 300. Företagen är starkt koncentrerade i Nyland och särskilt i Helsingfors.</p><p>De stora företagen inom branschen stärker sin verksamhet genom att införa olika elektroniska tjänster koncentrera sina funktioner. Småföretagen svarar på konkurrensen genom att erbjuda heltäckande och personlig service. Att investera i elektroniska tjänster blir dock dyrt för småföretagen, och därutöver blir småföretagarna allt äldre. Det är nu rätt tid att expandera inom ekonomiförvaltningsbranschen via företagsköp.</p><h3>Digitalisering och tjänster lyfts fram i uppgifterna inom ekonomiförvaltningsbranschen</h3><p>Digitaliseringen och automatiseringen håller på att förändra arbetsuppgifterna inom branschen. Utöver traditionella tjänster erbjuder företag inom ekonomiförvaltningsbranschen allt mer olika former av konsultation inom ekonomiförvaltning för sina kunder. Vissa av bokföringsbyråerna har också ändrat inriktningen på sin affärsverksamhet från grundläggande bokföring och arbetar i allt större utsträckning i rollen som ekonomisk rådgivare till företaget. Den nya tidens expert inom ekonomiförvaltning är framför allt en serviceexpert.</p><p>Förändringen av arbetsuppgifterna inom ekonomiförvaltningsbranschen erbjuder både utmaningar och möjligheter. I fortsättningen krävs det mångsidig kompetens av experterna inom branschen, vilket utbildningssystemet inom branschen också måste reagera på. Flera företag inom ekonomiförvaltningsbranschen har rapporterat att de inte hittar tillräckligt med kompetent arbetskraft. Förändringen inom branschen medför å andra sidan också nya möjligheter för tillväxt.</p><p><strong>Ytterligare upplysningar&#58;</strong><br> Timo Metsä-Tokila, branschchef, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, tfn 040 750 2442, fornamn.efternamn(at)ely-keskus.fi<br> Katri Lehtonen, utvecklingschef, arbets- och näringsministeriet, tfn 0295 064 92, fornamn.efternamn(at)tem.fi</p><p><em>Branschrapporterna är en analytisk publikationsserie om affärsverksamhetens situationer och framtidsutsikterna i Finland inom olika branscher. Rapporterna har sammanställts av respektive branschchef. Som källor används senast tillgängligt inhemskt och internationellt statistikmaterial samt prognosuppgifter.</em></p><p><a href="https&#58;//tem.fi/julkaisu?pubid=URN&#58;ISBN&#58;978-952-327-453-2"><span style="text-decoration&#58;underline;">Branschrapport om ekonomiförvaltningen 2019 (på finska)</span></a> <br><a href="https&#58;//tem.fi/sv/anm-branschtjanst"><span style="text-decoration&#58;underline;">Bakgrundsinformation om ANM Branschtjänst</span></a> </p><p>&#160;</p>2019-10-15 21:00:00Ajankohtaista2019-10-21 06:49:50https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty irtisanoi neuvonta-alan runkosopimuksen, sopimusneuvottelut alkavat marraskuussa6976 <p>Neuvonta-alan runkosopimuksen sopimusosapuolet totesivat tapaamisessaan yhteisesti, että edellytyksiä ns. optiovuodesta sopimiselle ei ole. Optiovuodella tarkoitetaan työehtosopimusratkaisua, jossa sovitaan ainoastaan vuoden 2020 palkankorotuksista muiden sopimustekstien jäädessä ennalleen. </p><p>Jyty irtisanoi tänään sekä neuvonta-alan runkosopimuksen että Faba osk&#58;n ja Viking Genetics Oy&#58;n sopimukset päättymään 31.12.2019. Näin ollen loppuvuonna käydään sopimusneuvottelut kokonaan uusista työehtosopimuksista. Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimuksesta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta. Neuvottelujen etenemisestä tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana.</p><p><strong>Lisätiedot&#58;</strong></p><p>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p>2019-10-15 21:00:00Ajankohtaista2019-10-16 09:46:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_muistilaput_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma käyntiin – ”Nyt panostetaan peruspalveluihin”7116<p>​Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa.<br><br>Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Ohjelman tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun yhdellä yhteydenotolla.</p><h3>Ihmislähtöisiä peruspalveluja</h3><p>Ohjelma tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatapojen uudistamiseen ja ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien kehittämiseen. Palveluja kehitetään ohjelmassa niin, että ne voidaan ottaa käyttöön hallitusohjelman mukaisessa sote-rakenteessa eli tulevissa maakunnissa.<br><br>”Sote-uudistuksessa kuunnellaan tarkasti ihmisten tarpeita. Hoitotakuuta tiukennetaan ja jatkossa ihminen pääsee viikossa tarvitsemaansa hoitoon. Nyt panostetaan peruspalveluihin ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön. Myös sote-ammattilaisten kesken tarvitaan vahvaa yhteistyötä, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru toteaa.<br><br><strong>Ohjelmassa on viisi päätavoitetta, joiden kautta kehittämistyötä tehdään&#58;</strong><br></p><ol><li>Saatavuus – parannetaan palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja oikea-aikaisuutta</li><li>Ennaltaehkäisy – siirretään painotusta raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön</li><li>Laatu – kehitetään palvelujen laatua ja vaikuttavuutta</li><li>Yhteentoimivuus – varmistetaan sote-palvelujen yhteensovitus ja liittymäpinnat muihin palveluihin</li><li>Kustannukset – hillitään kustannusten kasvua, kun muut tavoitteet toteutuvat</li></ol><p></p><h3>Valtionavustushaku avataan joulukuussa 2019</h3><p>Käytännössä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tukee ja koordinoi alueellisten hankkeiden toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa ja linjaa ohjelmatyötä.<br><br>Kehittämistyötä varten kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtionavustusta. Ensimmäinen rahoitushaku avataan joulukuussa 2019. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on osa sote-uudistusta, ja siksi valtionavustusta haetaan ja jaetaan maakuntakohtaisesti. Kunkin maakunnan kunnat hakevat rahoitusta yhdessä. Rahoituksen kokonaismäärä on n. 70 miljoonaa euroa vuodelle 2020.<br><br>Valtionavustusten jakamista varten säädetään valtioneuvoston asetus, jonka luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoja 5.11.2019 mennessä.<br></p><ul><li><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=64dc2fd1-4f1e-445b-b2ab-71f938d192c7&amp;proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744" target="_blank">Lausuntopalvelu&#58; Asetusluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020–2023 (lausuntoaikaa 5.11.2019 asti)</a></li></ul><div><br></div><div><strong>Lue lisää&#58; </strong><a href="https&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/stm-tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma-kayntiin-nyt-panostetaan-peruspalveluihin-" target="_blank"><strong>Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma käyntiin – ”Nyt panostetaan peruspalveluihin”</strong></a><br></div><div><br></div><p></p>2019-10-14 21:00:00Ajankohtaista2019-10-29 10:33:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi6964 <p>STTK&#58;n hallitus arvioi heikentyneiden talouskasvuennusteiden olevan huolestuttavia maan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.</p><p>- Kun talouskasvun heikkeneminen yhdistyy maailmantalouden [monenlaiseen] epävakauteen, hyvä työllisyyskehitys voi jäädä haaveeksi. Se olisi tuhoisaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja palveluille, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.</p><p>STTK korostaa, että työllisyysaste yhdistettynä Suomen demografiseen kehitykseen ja alhaisiin syntyvyyslukuihin on pidemmällä tähtäimellä Suomen kohtalonkysymys.<br>- Hyvinvointi syntyy työstä. Ilman työtä ja verotuloja palvelut eivät toimi ja se puolestaan lisää eriarvoisuutta. Tämä ei saa olla Suomen tie.</p><p>Suomalaisten työmarkkinoiden ikävimpiä piirteitä on ikääntyneiden syrjintä. Kyse ei ole eri sukupolvien vastakkainasettelusta työelämässä vaan siitä, että todennäköisyys joutua työttömäksi kasvaa selvästi 55 ikävuoden jälkeen.</p><p>- 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa ikääntyneiden työllisyys on selvästi heikoin. Suomessa 55-64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2016 oli 62,5 prosenttia kun se esimerkiksi Ruotsissa oli 76,4 ja Islannissa peräti 83,9 prosenttia (lähde Eurostat). Kun lisäksi otetaan huomioon ikäryhmässä olevat noin 25 000 piilotyötöntä, tarvitaan nopeita toimenpiteitä ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Palola vaatii.</p><p>STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ja työssä pysymiseksi.<br>- Työllisyyspalveluja on tehostettava erityisesti yli 55-vuotiaiden osalta jo irtisanomisen aikana. Työkyky- ja kuntoutuspalveluita on vahvistettava ja myös työttömät saatava vahvemmin työterveyshuollon piiriin. Osaamistarpeita työpaikalla on jatkuvasti kartoitettava ja ennakoitava.</p><p>STTK vaatii tuotannollis-taloudellisen irtisanomisprosessin täsmentämistä.<br>- Työnantajan on ennen irtisanomista kirjallisesti selvitettävä ja yksilöidysti perusteltava, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä kriteerit, miten irtisanottavat valitaan. Henkilöstön edustajalla on oltava vahvempi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle, STTK esittää.</p><p>Osa-aikatyö on vaihtoehto ikääntyvälle, jolle kokoaikatyö ei terveydellisistä syistä sovi.</p><p>- STTK esittää subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön, jos työntekijä haluaa terveydellisistä tai työkykyyn liittyvistä syistä tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan. Työntekijällä on säilyttävä oikeus halutessaan palata kokoaikatyöhön.</p><p>STTK esittää myös työnantajan sivukulujen määräaikaista poistamista, kun työnantaja työllistää yli 55-vuotiaan työttömän. Tämä voisi olla kokeilu ja sen jatkoa arvioitaisiin kokemusten pohjalta.</p><p>- Olemme laskeneet, että jos työnantajan sivukulut poistuisivat määräajaksi (esimerkiksi yksi vuosi), ja jos sen seurauksena kymmenen prosenttia yli 55-vuotiaista työllistyisi, se merkitsisi 6 000 työllistä lisää. Taloudellinen kannuste työnantajille on yksi keino ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Antti Palola sanoo.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, p. 040 509 6030.</p><p><strong>Liitteenä&#58; </strong><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Pohjoismaiden%20vertailu%20ikääntyneiden%20työllisyydestä%20(Eurostat).pdf" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>Pohjoismaiden vertailu ikääntyneiden työllisyydestä (Eurostat)</strong></a></p><p> <em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>2019-10-13 21:00:00Ajankohtaista2019-10-14 11:12:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />