| STTK laski Fat Cat Day´n: Pomojen huima palkkaero palkansaajiin kapeni hieman | 5926 | <p>Palkansaaja on tänään (26.2.) tienannut pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päiväpalkan verran. Vuoden 2019 tilinpäätöstietoja ja palkkatilastoja vertailtaessa palkansaaja tarvitsi 39 työpäivää tienatakseen saman, minkä suurten pörssiyhtiöiden pomo tienaa yhden päivän aikana. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 47 työpäivää.</p><p>STTK on jo useamman vuoden seurannut, miten suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien välinen ansioiden suhde kehittyy. Seuranta on saanut alkunsa kansainvälisestä ”<a href="https://www.independent.co.uk/news/business/news/fat-cat-friday-ceos-executive-pay-gap-workers-salary-wages-a8707596.html" target="_blank"><strong>Fat Cat Daystä</strong></a>”. STTK:n laskelmat perustuvat yhtiöiden julkisiin vuosikertomuksiin ja tilastokeskuksen tietoihin.</p><p>Vuonna 2019 suurten yhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani oli noussut 1,93 miljoonaan euroon. Vastaavana aikana yksityisen sektorin palkansaaja tienasi 41 875 euroa. STTK huomioi vertailussaan myös johtajien keskimäärin pidemmän työajan.<br>- Johtajien ja palkansaajien palkkaeron kutistumisessa vuonna 2019 näkyy ilmeisesti talouskasvun hienoinen hyytyminen edellisvuoteen verrattuna sekä sen vaikutus tulospalkkioihin eri muodoissa, STTK:n ekonomisti Antti Koskela kertoo.</p><h3>Palkita saa ja pitää, mutta oikeudenmukaisesti</h3><p>STTK korostaa oikeudenmukaisen palkkauksen ja henkilöstön palkitsemisen merkitystä.<br>- Emme vastusta tuloeroja, mutta niiden seuraaminen ja kasvun hillitseminen on tärkeää. Viime vuosina Suomessa varallisuuserojen kasvu on ollut Suomessa tuloerojen kasvua suurempaa, Antti Koskela muistuttaa.</p><p>Suomi on kansainvälisesti tarkasteltuna pienten tuloerojen maa, ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatus pohjautuukin suhteellisen pieniin tuloeroihin.</p><p>- Maailmalla tuloeroista keskustellaan nyt paljon. Niiden viime vuosikymmenien kasvusta ja sen vaikutuksista talouteen ja yhteiskuntaan ollaan laajalti huolissaan. Vaikka Suomessa tilanne on monelta osin erilainen, meilläkin on syytä seurata tulo- ja varallisuuserojen muutosta. Tämä ei tarkoita, etteikö ahkeruudesta saisi palkita ja etteikö kaikilla ole lupa menestyä. Taloudellinen menestys tuo luonnollisesti paljon hyvää mukanaan, Koskela korostaa.</p><h3>Tulospalkkiojärjestelmät ja henkilöstörahastot hyviä henkilöstön palkitsemistapoja</h3><p>STTK korostaa, että osuus tuloksesta kuuluu myös työntekijöille. Palkitseminen ei voi eikä saa olla vain ylimmän johdon etuoikeus. <br>- Esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmät ja henkilöstörahastot ovat hyviä tapoja palkita koko henkilöstöä. Samalla palkka-avoimuutta tulisi lisätä. STTK pitääkin tärkeänä, että hallitusohjelmassa mainittu palkka-avoimuuden lisääminen toteutuu. Työpaikoilla myös palkitsemisen perustelut on tehtävä näkyviksi, Koskela toteaa.</p><ul><li><h4><a href="https://www.sttk.fi/2018/02/14/sttkn-kahdeksan-teesia-palkitsemisesta/" target="_blank">STTK:n teesit oikeudenmukaiseen palkitsemiseen</a></h4></li></ul><p><br></p><p><br></p> | 2021-02-25 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-26 07:16:42 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Euron%20kolikko_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työryhmä: Rahapelituotot valtion budjettiin ja edunsaajat menokehyksiin | 5934 | <p>Selvitys
rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen vaikutuksista on valmistunut.
Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen
rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi
vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion
yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin
kehysmenettelyn piiriin. Selvitys julkistettiin 26. helmikuuta.</p><h3>Taustaa</h3><p>Rahapelihaitat
nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta suuriksi, minkä johdosta
asiaan on katsottu välttämättömäksi puuttua lainsäädännöllisin keinoin
ja lisäämällä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Tämän lisäksi
rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronavirusepidemian vuoksi.</p><p>Veikkaus
Oy arvioi, että toimenpiteiden seurauksena valtiolle tuloutetut
vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla.
Samalla kun rahapelihaitat vähenevät, tämä merkitsee rahapelituotoilla
rahoitettujen edunsaajien rahoituksen alenemista. </p><p>Tämä asettaa
nykyjärjestelmän haastavaan tilanteeseen, jossa pitäisi samanaikaisesti
kyetä ehkäisemään rahapelihaittoja ja turvaamaan kansalaisyhteiskunnan
ja muiden edunsaajien tulevaisuus.</p><h3>Neljä vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle</h3><p>Työryhmä esittää neljä erilaista tulevaisuuden vaihtoehtoa suomalaiselle rahapelijärjestelmälle: </p><ol><li><p>Pysytään nykyisessä järjestelmässä ja toivotaan, että se riittää;</p></li><li><p>Kertaratkaisu, jossa siirto yleiskatteelliseen budjettiin tapahtuu yhdellä kertaa ja kaikki korvamerkinnät poistuvat;</p></li><li><p>Kokonaisuusuudistus vuoden 2024 alusta, jossa
huolellisesti valmistellaan siirtyminen tulojen osalta
yleiskatteellisuuteen ja menojen osalta kehysbudjetointiin;</p></li><li><p>Osittaisuudistus, jossa siirretään vaiheittain
osa menoista yleiskatteellisuuden piiriin ja osa jätetään
korvamerkityiksi ja rahapelituotoista rahoitettavaksi.</p></li></ol><p><strong>Ensimmäisessä vaihtoehdossa</strong> nykyisten
edunsaajien rahoituksen taso jää vastaamaan tulevia rahapelituottoja
(Veikkaus Oy:n arvio vajaa 700 miljoonaa euroa vuosittain). Jokaisena
vuotena tulee harkittavaksi rahapelituottojen laskun aiheuttama
kompensaatiotarve ja mahdollinen lisärahoitusvaatimus.</p><p><strong>Toisessa vaihtoehdossa</strong> Veikkaus
Oy:n tuotto siirretään kokonaisuudessaan yleiskatteelliseksi ja menot
puolestaan tulevat normaalin budjettikäsittelyn piiriin – toisin sanoen,
edunsaajien rahoitus siirrettään yhdellä kertaa kehysriiheen
päätettäväksi. Vaikka ratkaisu on budjetin kannalta selkeä, tulisi se
aiheuttamaan huomattavia äkillisiä sopeutumisongelmia.</p><p><strong>Kolmannessa vaihtoehdossa </strong>käynnistetään
valmistelutyö, jonka tarkoituksena on siirtää rahapelituotot
yleiskatteelliseen budjettiin ja vastaavasti menokehyksiin otetaan
vähintään sitä suuruusluokkaa olevat varat. Asian valmistelu
käynnistettäisiin välittömästi vaadittavien lainsäädäntömuutosten
osalta. Samoin käynnistettäisiin valmistelu Veikkaus Oy:n tuotolla
rahoitettujen toimintojen siirtämisestä kehyspäätöksiin. Aikataulun
suhteen ensisijainen vaihtoehto on, että uudistus viedään loppuun
nykyisen eduskunnan aikana, jolloin sen toteuttaminen olisi mahdollista
vuoden 2024 alusta.</p><p><strong>Neljännessä vaihtoehdossa</strong>
osalle nykyisistä edunsaajista ohjataan rahapelituottoja ja osa
edunsaajista siirretään rahoitettavaksi valtion budjetista. Tässä
vaihtoehdossa hallitus joutuu päättämään erikseen, mitkä menoerät
siirretään yleiskatteelliseen budjettiin. Tämä saattaa myös johtaa
tilanteeseen, joka edellyttäisi jakosuhdelain muutosta jokaisessa
siirtymävaiheessa. Jakosuhteita tulisi harkita uudelleen, jos edunsaajia
siirrettäisiin tavanomaisen budjetin piirin epätasaisessa suhteessa eri
edunsaajaministeriöiden alaisuudesta.</p><p>Työryhmä asettaa
ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot
ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat
siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. </p><p>Yleiskatteisuuteen
siirtymisessä on myös haasteensa. Ymmärrettävästi edunsaajien
siirtäminen valtion menokehykseen poistaisi kansalaisyhteiskunnan
rahoituksen riippuvuuden rahapelituottojen epävarmuudesta, mutta tekisi
sen puolestaan riippuvaiseksi poliittisesta päätöksestä ja
epävarmuudesta. Edunsaajien ja kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen
mitoittaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden arviointi tarvitsevat
huolellisen valmistelun ja suunnitelman. Kehysrahoituksella tulisi
periaatteellisesti pyrkiä rahoittamaan nykyisiä edunsaajia ja
kansalaisjärjestöjä siten, että niiden toiminta ei altistuisi
kohtuuttomalle rahoitukselliselle epävarmuudelle ja epävakaudelle.
Edunsaajien rahoitus ei pidä olla kansanvallan ulottumattomissa, mutta
sen tulee olla suojassa liian äkkinäisiltä poliittisilta suhdanteilta.</p><p>Edunsaajien
ja kansalaisyhteiskunnan rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä, mikäli
rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta
pidemmäksi ajaksi. </p><ul><li><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162878" target="_blank" aria-label="Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja . "><strong>Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa. Tulevaisuuden vaihtoehtoja Avautuu uudessa välilehdessä</strong></a></li></ul><ul><li><a href="https://minedu.fi/-/rahapelitoiminnan-tuottojen-vahenemiseen-varaudutaan-selvitysryhma-asetettu%C2%A0" target="_blank" aria-label="Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen varaudutaan – selvitysryhmä asetettu . "><strong>Rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen varaudutaan – selvitysryhmä asetettu Avautuu uudessa välilehdessä</strong></a><strong> (MMM, OKM, STM ja VM tiedote 25.11.2020)</strong></li></ul><div><br></div><div><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/tyoryhma-rahapelituotot-valtion-budjettiin-ja-edunsaajat-menokehyksiin" target="_blank">Työryhmä: Rahapelituotot valtion budjettiin ja edunsaajat menokehyksiin</a></h4></li></ul></span><br></div> | 2021-02-25 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-26 09:58:49 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jasenyys/hyvinvointilomat/PublishingImages/Tuettu_Veikkauksen_tuotoilla_TUNNUS_Sininen_RGB.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus linjasi siirtymisestä välittömästi koronaepidemian torjunnan tasolle kaksi, hallitus valmis ottamaan poikkeusolot käyttöön | 5622 | <span> <p>Hallitus linjasi neuvottelussaan 24. helmikuuta koronapandemian torjunnan tiukemmista toimista ja tason kaksi käyttöönotosta.</p> <p>Yhteensä seitsemän sairaanhoitopiirin alueella ohjataan <strong>otettavaksi heti käyttöön</strong> tason kaksi eli leviämisvaiheen tiukimmat rajoitukset. Lisäksi yhdeksälle kiihtymisvaiheen alueelle <strong>suositellaan </strong>käyttöön samoja toimia. Valtioneuvosto antaa asiasta periaatepäätöksen tänään yleisistunnossaan.</p> <p>Hallituksella
on valmius todeta koko maahan poikkeusolot. Soveltaen perustuslain
23§:ää laissa säädettävissä poikkeusoloissa ravitsemisliikkeet
ehdotetaan suljettavaksi kolmen viikon ajaksi 8.–28. maaliskuuta.
Ehdotettu sulkeminen ei koske epidemian perustason alueita.</p> <p>Tavoitteena
näillä kaikilla toimilla on pyrkiä estämään koronaepidemian nopeaa
kiihtymistä ja tartuttavampien virusmuunnosten yleistymistä. </p> <h3>Tiukimmat rajoitukset voimaan seitsemässä sairaanhoitopiirissä</h3> <p>Kaikki
leviämisvaiheen alueet ja eri viranomaiset ohjataan ottamaan käyttöön
täysimääräisesti kaikki koronaepidemian leviämisvaiheen toimet,
sisältäen tartuntatautilain uudet valtuudet:<br> •    Laaja etätyö- ja kasvomaskisuositus<br> •    Riskiryhmien suojaaminen<br> •    Korkeakoulujen etäopetus<br> •    Julkisten tilojen käytön rajoittaminen sekä sulkeminen (suositukset ja päätökset)<br> •    Aikuisten ryhmäharrastustoiminnan keskeyttäminen (suositukset ja päätökset)<br> •    Mahdolliset henkilöliikenteen matkustajamäärien rajoitukset</p> <p>Näiden
jo aiempien käytössä olleiden toimien lisäksi tiukemmat, hallituksen
toimintasuunnitelman tason kaksi mukaiset lisätoimet ohjataan
otettavaksi käyttöön seuraavilla alueilla:<br> •    Helsinki ja Uusimaa <br> •    Varsinais-Suomi<br> •    Satakunta<br> •    Kanta-Häme<br> •    Vaasa<br> •    Ahvenanmaa <br> •    Lappi</p> <p>Lisätoimet ovat seuraavat:<br> •    Yli 6 hengen kokoontumisrajoitus<br> •    Yli 6 hengen yksityistilaisuuksien välttäminen<br> •    Kunnat ja kuntayhtymät tehostavat toimenpiteitään karanteenin ja eristyksen toteutumisen seurannassa</p> <p>Samat toimet ja lisätoimet suositellaan käyttöön otettavaksi myös seuraaville kiihtymisvaiheessa oleville yhdeksälle alueelle:<br> •    Itä-Savo<br> •    Etelä-Karjala<br> •    Pirkanmaa<br> •    Keski-Suomi<br> •    Päijät-Häme<br> •    Länsi-Pohja<br> •    Pohjois-Pohjanmaa<br> •    Etelä-Pohjanmaa<br> •    Kymenlaakso</p> <h3>Poikkeusolot ja ravintoloiden sulku 8.–28. maaliskuuta</h3> <p>Hallituksella
on valmius todeta koko maahan poikkeusolot. Pääministeri on
keskustellut poikkeusolojen toteamisesta tasavallan presidentin kanssa.
Eduskuntaryhmät kokoontuvat keskustelemaan tilanteesta myöhemmin
torstaina. Valtioneuvostolla on valmius päättää poikkeusoloihin
siirtymisestä ensi viikolla.</p> <p>Ravitsemisliikkeet ehdotetaan
poikkeusoloissa suljettavaksi 8.–28. maaliskuuta, lukuun ottamatta
perustason alueita. Ruuan ulosmyynti asiakkaille on kuitenkin sallittua.</p> <p>Lisäksi
8. maaliskuuta alkaen ja osana tason kaksi lisätoimenpiteitä, leviämis-
ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla peruskoulun yläluokat ohjataan
siirtymään tilapäiseen etäopetukseen. Yli 12-vuotiaiden
ryhmäharrastustoiminta voidaan keskeyttää.</p></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/koronavirusepidemian-vaiheet-ja-torjuntatoimien-tasot" target="_blank">Koronavirusepidemian vaiheet ja torjuntatoimien tasot | valtioneuvosto.fi</a><br></h4></li><li><h4><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLbR0oH-F5gDWj9Z6AuIi3wi4bcN3tiZL4" aria-label="Tiedotustilaisuuden tallenne 25.2. | YouTube. " target="_blank">Tiedotustilaisuuden tallenne 25.2. | YouTube</a><br></h4></li><li><h4><a href="https://flickr.com/photos/finnishgovernment/albums/72157718426384907" aria-label="Kuvia tiedotustilaisuudesta | Flickr. " target="_blank">Kuvia tiedotustilaisuudesta | Flickr</a><br><br></h4></li></ul><span> <p><span></span></p></span><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-linjasi-siirtymisesta-valittomasti-koronaepidemian-torjunnan-tasolle-kaksi-hallitus-valmis-ottamaan-poikkeusolot-kayttoon" target="_blank">Hallitus linjasi siirtymisestä välittömästi koronaepidemian torjunnan tasolle kaksi, hallitus valmis ottamaan poikkeusolot käyttöön</a></h4></li></ul></span></span><br></div><div><br></div> | 2021-02-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-25 12:40:52 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Koronavirus-valtioneuvosto.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen beslutade om omedelbar övergång till nivå två i bekämpningen av coronaepidemin, har beredskap att utlysa undantagsförhållanden | 5624 | <p> Regeringen beslutade
vid sina förhandlingar den 24 februari om striktare åtgärder för att
bekämpa coronapandemin och om övergång till nivå två enligt
handlingsplanen för genomförande av hybridstrategin.<br><br> Sju sjukvårdsdistrikt styrs till att <strong>omedelbart ta i bruk </strong>de striktaste begränsningarna på nivå två, det vill säga begränsningar som gäller i epidemins samhällsspridningsfas. Dessutom <strong>rekommenderas
</strong>det att nio områden som befinner sig i accelerationsfasen tar i bruk
samma åtgärder. Statsrådet fattar ett principbeslut i frågan vid sitt
allmänna sammanträde i dag.<br><br> Regeringen har beredskap att utlysa
undantagsförhållanden i hela landet. Med tillämpning av 23 § i
grundlagen och de i lag angivna undantagsförhållandena föreslås det att
förplägnadsrörelserna stängs för tre veckor, från den 8 till den 28
mars. Förslaget gäller inte områden som befinner sig på epidemins
basnivå.<br><br> Syftet med alla dessa åtgärder är att förhindra att
coronaepidemin accelererar snabbt och att nya mer smittsamma
virusvarianter sprider sig.<br></p><h3> De striktaste begränsningarna gäller i sju sjukvårdsdistrikt</h3><p>Alla
områden som befinner sig i samhällsspridningsfasen och olika
myndigheter styrs till att ta i bruk alla åtgärder för
samhällsspridningsfasen fullt ut, inklusive de nya befogenheterna enligt
lagen om smittsamma sjukdomar:<br> •    omfattande rekommendation om distansarbete och om användning av munskydd<br> •    skydd av riskgrupper<br> •    distansundervisning vid högskolorna<br> •    begränsning av användningen av och stängning av offentliga utrymmen (rekommendationer och beslut)<br> •    avbrytande av hobbyverksamhet i grupp för vuxna (rekommendationer och beslut)<br> •    eventuella begränsningar av antalet passagerare i persontrafiken<br><br> Följande
sju områden styrs till att införa striktare ytterligare åtgärder enligt
nivå två i regeringens handlingsplan utöver de ovan nämnda åtgärder som
redan införts:<br> •    Helsingfors och Nyland <br> •    Egentliga Finland<br> •    Satakunta<br> •    Egentliga Tavastland<br> •    Vasa<br> •    Åland <br> •    Lappland<br><br> De ytterligare åtgärderna är följande:<br> •    begränsning av sammankomster med fler än sex personer<br> •    undvikande av privata tillställningar med fler än sex personer<br> •    effektivare åtgärder i kommunerna och samkommunerna vid uppföljningen av karantän och isolering<br><br> Det
rekommenderas att samma åtgärder och ytterligare åtgärder också införs i
följande nio områden som befinner sig i accelerationsfasen:<br> •    Östra Savolax<br> •    Södra Karelen<br> •    Birkaland<br> •    Mellersta Finland<br> •    Päijänne-Tavastland<br> •    Länsi-Pohja<br> •    Norra Österbotten<br> •    Södra Österbotten<br> •    Kymmenedalen<br></p><h3> Undantagsförhållanden och stängning av restaurangerna den 8–28 mars</h3><p>Regeringen
har beredskap att utlysa undantagsförhållanden i hela landet.
Statsministern och republikens president har diskuterat konstaterandet
av att undantagsförhållanden råder. Riksdagsgrupperna sammanträder
senare på torsdagen för att diskutera situationen. Statsrådet har
beredskap att fatta beslut om övergången till undantagsförhållanden
nästa vecka.<br><br> Det föreslås att förplägnadsrörelserna under
undantagsförhållandena stängs från den 8 till den 28 mars. Detta gäller
inte områden som befinner sig på epidemins basnivå. Det är dock tillåtet
att sälja mat så att den hämtas av kunderna.<br><br> Som ett led i de
ytterligare åtgärderna på nivå två styrs dessutom grundskolans övre
årskurser till att från och med den 8 mars temporärt övergå till
distansundervisning i områden som befinner sig i accelerationsfasen
eller samhällsspridningsfasen. Hobbyverksamhet i grupp för över
12-åringar kan avbrytas.<br><br> Ytterligare information: Henrik Haapajärvi, statsministerns statssekreterare, fornamn.efternamn@vnk.fi samt Kirsi Varhila, kanslichef, och Pasi Pohjola, direktör, social- och hälsovårdsministeriet, fornamn.efternamn@stm.fi <br></p><ul><li>
<a href="https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/koronavirusepidemian-vaiheet-ja-torjuntatoimien-tasot" target="_blank"><strong>Coronavirusepidemins faser och olika nivåer av bekämpningsåtgärder</strong></a><strong>
</strong></li><li><strong>
</strong><a href="https://www.youtube.com/playlist?list=PLbR0oH-F5gDWj9Z6AuIi3wi4bcN3tiZL4" aria-label="Videoupptagning av presskonferensen 25.2 | Youtube. Öppnas i en ny flik" target="_blank"><strong>Videoupptagning av presskonferensen 25.2 | YoutubeÖppnas i en ny flik</strong></a><strong>
</strong></li><li><strong>
</strong><a href="https://flickr.com/photos/finnishgovernment/albums/72157718426384907" aria-label="Bilder från presskonferensen 25.2 | Flickr. Öppnas i en ny flik" target="_blank"><strong>Bilder från presskonferensen 25.2 | Flickr</strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/sv/-/10616/regeringen-beslutade-om-omedelbar-overgang-till-niva-tva-i-bekampningen-av-coronaepidemin-har-beredskap-att-utlysa-undantagsforhallanden?languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen beslutade om omedelbar övergång till nivå två i bekämpningen av coronaepidemin, har beredskap att utlysa undantagsförhållanden</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span><br></div><div><br></div><p></p> | 2021-02-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-25 12:38:07 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STM, THL ja Kela tiedottavat: Sähköiseen koronarokotustodistukseen tulevia tietoja täsmennetty | 138 | <p> Suomessa valmistellaan
Omakanta-palveluun toteutettavaa sähköistä koronarokotustodistusta,
josta näkyisi tieto henkilön saamasta koronarokotteesta.<br><br> Sähköiseen koronarokotustodistukseen tulisi ainakin seuraavat tiedot:<br>
</p><p><p>- tarvittavat tiedot rokotetusta henkilöstä<br>- tiedot annetusta rokotteesta<br>- tiedot rokotteen antamisesta<br>- todistuksen tunnistetiedot, kuten rokotteen antaneen organisaation tiedot.</p></p><p> Koronarokotustodistusta koskevat tiedot
määritellään kansainvälisesti yhdenmukaisiksi ja Omakantaan toteutettava
sähköinen koronarokotustodistus noudattaisi näitä määrityksiä. <br></p><h3> Rokotustodistukset saisi Omakanta-palvelusta</h3><p>Rokotustodistuksen
saisi käyttöön Omakanta-palvelusta. Ensimmäisessä vaiheessa todistuksen
saisi koronarokotuksesta. Tavoitteena kuitenkin on, että jatkossa
Omakanta-palvelusta saisi todistuksen myös kaikista muista rokotuksista.<br><br> Rokotustodistus
voisi olla Omakannasta puhelimella näytettävä sähköinen rokotustieto,
viivakoodi, QR-koodi tai näiden yhdistelmä ja se voitaisiin myös
tulostaa paperille.<br><br> Koska kaikki eivät käytä tai pysty käyttämään
Omakanta-palvelua, henkilö saa halutessaan rokotustodistuksen
paperisena versiona rokotuksen antaneelta taholta. <br><br> Omakannan
rokotustodistus olisi tarkoitettu rokotetun henkilön omaan käyttöön.
Henkilö voisi itse päättää, miten ja mihin todistusta käyttäisi.<br><br> Kanta-tietojärjestelmäpalveluihin
sisältyvä niin sanottu kansalaisen käyttöliittymä, Omakanta-palvelu
tarjoaa yksittäisille henkilöille rokotustietojen lisäksi muutkin
terveystiedot. Omakannalla oli vuonna 2020 yhteensä 2,7 miljoonaa
käyttäjää ja käyntejä yhteensä 29,4 miljoonaa.<br></p><h3> Milloin koronarokotustodistus voisi olla käytössä?</h3><p>Sähköinen
koronarokotustodistus on tarkoitus saada käyttöön mahdollisimman
nopeasti. Tavoitteena on, että sen tekninen toteutus ja tässä
edellytettävä asiakastietolakia tarkentava sosiaali- ja
terveysministeriön asetus olisivat valmiina alkukeväästä 2021. Sähköinen
koronarokotustodistus pyritään saamaan käyttöön toukokuussa 2021.<br><br> Sosiaali-
ja terveysministeriö valmistelee asetusta, jotta jatkossa kaikkia
rokotuksia koskevat todistukset voisi saada suoraan Omakanta-palvelusta.
Nykyisin paperisen todistuksen annetusta rokotuksesta saa halutessaan,
kun sitä pyytää rokotuksen antavalta taholta.<br></p><h3> Mihin koronarokotustodistusta voisi käyttää?</h3><p>Tällä
hetkellä ei ole päätetty tilanteista tai käyttötarkoituksista, missä
koronarokotustodistusta vaadittaisin. Myöskään EU:n ja WHO:n tasolla ei
ole yksimielisyyttä, missä tilanteissa voitaisiin velvoittaa
koronarokotustodistuksen käyttöä. <br><br> Suomi on mukana
rokotustodistustietoja koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä. Näin
varmistetaan, että Suomen koronarokotustodistus olisi yhteensopiva
kansainvälisen mallin kanssa ja että Omakanta-palvelusta saatavaa
koronarokotustodistusta voisi käyttää myös muissa maissa todistuksena,
jos sitä niissä vaadittaisiin.<br><br> Lisäksi tavoitteena on, että
rokotuksien lisäksi todistuksia voisi jatkossa saada myös esimerkiksi
laboratorio- ja muista tutkimuksista.<br></p><h3> Tuoko rokotustodistus muutoksia potilastietojärjestelmiin tai muihin järjestelmiin?</h3><p>Jotta
sähköinen rokotustodistus voidaan ottaa käyttöön, on ensin
varmistettava, että rokotustiedot tallennetaan Kanta-palveluihin
kattavasti ja oikeassa muodossa. Tätä varten tulee suureen osaan
käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin tehdä muutoksia tai ottaa
käyttöön erillinen, Kanta-palveluihin liitetty sovellus rokotustietojen
tallentamiseen. Organisaatiokohtaiset toteutustavat tarkentuvat
koronarokotustodistushankkeen edetessä.<br><br> Tällä hetkellä
rokotustietoja tallennetaan Kanta-palveluihin erilaisilla tavoilla. Tämä
johtuu siitä, että kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä
käytetään erilaisia potilas- ja asiakastietojärjestelmiä, ja näistä
rokotustiedot tallentuvat eri tavoin Kanta-palveluihin ja kansalaisille
nähtäväksi Omakannassa.<br></p><h3> Kuka vastaa koronarokotustodistushankkeen toimeenpanosta?</h3><p>Hankkeen toimeenpanosta ja aikataulutuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).<br><br> Sosiaali-
ja terveysministeriö vastaa hankkeesta kokonaisuutena sekä
säädösvalmistelutyöstä ja ministeriöiden välisestä kansainvälisestä
yhteistyöstä<br><br> Kela toteuttaa rokotustodistuksen ja tarvittavat
muutokset Omakanta-palveluun sekä vastaa Omakannan asiakaspalvelusta ja
asiakasviestinnästä.  <br></p><h3> Koronarokotustodistuksen kustannuksista</h3><p>Sähköisen
koronarokotustodistuksen alustava kokonaiskustannusarvio on 3,5
miljoonaa euroa. Arvioidut kustannukset koostuvat muun muassa Omakannan
kehittämisestä, potilastietojärjestelmien kehittämisestä, mahdollisesta
erillisjärjestelmän kustannuksista sekä eri osapuolten
hankekustannuksista, mukaan lukien viestintä.<br></p><ul><li> <a href="https://www.kanta.fi/tiedot-kannassa" aria-label="Kantaan tallentuvat tiedot (kanta.fi). " target="_blank"><strong>Kantaan tallentuvat tiedot (kanta.fi)</strong></a><br><br></li></ul><p><span><span></span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/sv/-//1271139/sahkoiseen-koronarokotustodistukseen-tulevia-tietoja-tasmennetty" target="_blank">STM, THL ja Kela tiedottavat: Sähköiseen koronarokotustodistukseen tulevia tietoja täsmennetty</a></h4></li></ul><br><p></p><p></p> | 2021-02-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-22 11:31:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/rokotetodistus.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Terveystarkastuksia ja tietojen antamista koskeva hallituksen esitys tartuntatautilain muutoksista eduskuntaan | 7565 | <span> <p>Hallitus on antanut
eduskunnalle esityksen tartuntatautilain kahden pykälän muutoksista.
Lain 16 §:n muutos koskee aluehallintoviraston ja lääkärin
mahdollisuutta tehdä pakollista terveystarkastusta koskeva päätös ja 22 §
tartuntataudille altistuneen ja tartunnan saaneen velvollisuuksia antaa
tietoja itsestään.</p> <p>Lakiehdotuksessa täsmennettäisiin
aluehallintovirastolla olevaa mahdollisuutta määrätä pakollinen
terveystarkastus, johon voisi sisältyä esimerkiksi koronatesti. Lisäksi
kunnan ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille
tulisi oikeus tehdä yksittäistä henkilöä koskeva päätös pakollisesta
terveystarkastuksesta.</p> <p>Muutos selkeyttäisi nykyistä pakolliseen
terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä sekä vahvistaisi ja nopeuttaisi
tartuntatautien torjuntatyötä. </p> <h3>Terveystarkastus voisi olla pakollista Suomeen saapuville </h3> <p>Yleisvaarallisen
tartuntataudin leviäminen saataisiin tehokkaasti ehkäistyä
aluehallintoviraston pakollisesta terveystarkastuksesta antamalla
päätöksellä. </p> <p>Terveystarkastukseen osallistuminen voisi olla
pakollista esimerkiksi tiettynä aikana Suomeen tietystä maasta
saapuville henkilöille tai tietyssä työpaikassa oleskeleville
työntekijöille. Aluehallintovirastot tekisivät yhteistyötä keskenään ja
eri viranomaisten kesken. </p> <p>Aluehallintovirasto voisi esimerkiksi
covid-19-epidemian aikana tehdä päätöksen pakollisesta
terveystarkastuksesta lentoasemalla. Aluehallintovirasto voisi
päätöksessään ottaa huomioon alueellisen epidemiatilanteen ja sen,
milloin ja missä laajuudessa terveydenhuollon henkilöstöä olisi tarpeen
hyödyntää pakollisiin terveystarkastuksiin. Siten henkilöstöä voitaisiin
kohdentaa sinne, missä se olisi tartuntojen leviämisen kannalta
tarkoituksenmukaista vaarantamatta kuitenkaan muuta terveydenhuollon
toimintaa.</p> <p>Jos henkilö kieltäytyisi osallistumasta pakolliseen
terveystarkastukseen, hänelle voitaisiin rikoslain (39/1889) 44 luvun 2
§:n mukaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta sakkoa tai enintään
kolme kuukautta vankeutta.</p> <h3>Altistuneella ja tartunnan saaneella olisi velvollisuus antaa tietoja</h3> <p>Yleisvaaralliseen
tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneelle, altistuneelle tai
sellaiseksi perustellusti epäillylle henkilölle tulisi velvollisuus
antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon
ammattihenkilölle. </p> <p>Muutos vahvistaisi viranomaisten
mahdollisuuksia ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja helpottaisi
jäljitystyötä. Lisäksi se mahdollistaisi nykyistä paremmin erilaisten
tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hyödyntämisen (esim. Finentry) osana
tartuntatautien leviämisen ennaltaehkäisyä ja jäljitystä. Nyt voimassa
olevan tartuntatautilain mukaan tietojen kerääminen on perustunut
vapaaehtoisuuteen.</p>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/39427285/19022021_HE+laiksi+tartuntatautilain+16+%C2%A7+ja+22+%C2%A7+muuttamisesta.pdf/b8ebafbb-43c8-1c8a-73ef-f27945a393b7/19022021_HE+laiksi+tartuntatautilain+16+%C2%A7+ja+22+%C2%A7+muuttamisesta.pdf?t=1613724580645" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="873kB" data-uuid="b8ebafbb-43c8-1c8a-73ef-f27945a393b7"><strong>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §:n muuttamisesta 19.2.2021 (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/39427285/Kuva_miten+rajojen+terveysturvallisuus+paranee_19.2.2021.pdf/f0ded6df-5662-3c3d-d201-ad759d711074/Kuva_miten+rajojen+terveysturvallisuus+paranee_19.2.2021.pdf?t=1613724580085" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="191kB" data-uuid="f0ded6df-5662-3c3d-d201-ad759d711074"><strong>Kuva: Miten terveysturvallisuus rajoilla paranee? (pdf)</strong></a></p></li></ul><div><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/terveystarkastuksia-ja-tietojen-antamista-koskeva-hallituksen-esitys-tartuntatautilain-muutoksista-eduskuntaan" target="_blank">Terveystarkastuksia ja tietojen antamista koskeva hallituksen esitys tartuntatautilain muutoksista eduskuntaan</a></h4></li></ul><br></div><div><br></div><div><br></div> </span> | 2021-02-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-19 11:12:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/koronatestaus.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringsproposition med förslag till ändring av lagen om smittsamma sjukdomar till riksdagen – ändringarna gäller hälsokontroller och lämnande av uppgifter | 7566 | <span> <p>Regeringen har
överlämnat en proposition till riksdagen med förslag till ändring av två
paragrafer i lagen om smittsamma sjukdomar. Ändringen av 16 § gäller
regionförvaltningsverkets och läkarens möjlighet att fatta beslut om
obligatorisk hälsokontroll och 22 § om skyldigheterna för den som
utsatts för smitta eller smittats att lämna uppgifter om sig själv.</p> <p>I
lagförslaget preciseras regionförvaltningsverkets rätt att förordna
obligatoriska hälsokontroller, som kan innefatta till exempel ett
coronatest. Dessutom ska den läkare i kommunen och sjukvårdsdistriktet
som ansvarar för smittsamma sjukdomar ha rätt att fatta beslut om
obligatorisk hälsokontroll av enskilda personer.</p> <p>Ändringen
förtydligar den nuvarande regleringen om obligatoriska hälsokontroller
samt stärker och påskyndar bekämpningen av smittsamma sjukdomar. </p> <h3>Hälsokontroller kan bli obligatoriska för personer som anländer till Finland </h3> <p>Spridningen
av en allmänfarlig smittsam sjukdom kan effektivt förhindras genom ett
beslut av regionförvaltningsverket om obligatorisk hälsokontroll. </p> <p>Deltagandet
i en hälsokontroll kan vara obligatoriskt exempelvis för personer som
anländer till Finland från ett visst land under en viss tidpunkt eller
för arbetstagare som vistas på en viss arbetsplats.
Regionförvaltningsverken ska samarbeta sinsemellan och med olika
myndigheter. </p> <p>Regionförvaltningsverket kan under
covid-19-epidemin till exempel fatta beslut om obligatorisk
hälsokontroll på flygplatsen. Regionförvaltningsverket kan i sitt beslut
beakta den regionala epidemisituationen och när och i vilken omfattning
personalresurserna inom hälso- och sjukvården behöver sättas in för de
obligatoriska hälsokontrollerna. På så sätt kan personalen sättas in där
det är mest ändamålsenligt med tanke på smittspridningen, dock utan att
äventyra annan hälso- och sjukvårdsverksamhet.</p> <p>Om en person
vägrar delta i en obligatorisk hälsokontroll, kan personen enligt 44
kap. 2 § i strafflagen (39/1889) för hälsoskyddsförseelse dömas till
böter eller fängelse i högst tre månader.</p> <h3>Personer som utsatts för smitta eller som själva smittats ska vara skyldiga att ge information</h3> <p>En
person som insjuknat, utsatts eller med fog misstänks ha insjuknat
eller utsatts för en allmänfarlig eller övervakningspliktig smittsam
sjukdom ska vara skyldig att lämna uppgifter om sig själv till den
yrkesutbildade person inom hälso- och sjukvården som utreder saken. </p> <p>Ändringen
stärker myndigheternas möjligheter att förebygga spridningen av
smittsamma sjukdomar och underlättar spårningsarbetet. Dessutom blir det
möjligt att bättre än för närvarande utnyttja olika informationssystem
och programvara (t.ex. Finentry) som en del av förebyggandet av
smittsamma sjukdomar och smittspårningen. Enligt den gällande lagen om
smittsamma sjukdomar har insamlingen av uppgifter grundat sig på
frivillighet.</p>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/39427285/19022021_Regeringens+proposition+om+%C3%A4ndring+av+16+och+22+%C2%A7.pdf/1cef2d4a-2084-bbac-265c-4105bb26f1ea/19022021_Regeringens+proposition+om+%C3%A4ndring+av+16+och+22+%C2%A7.pdf?t=1613724581685" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="909kB" data-uuid="1cef2d4a-2084-bbac-265c-4105bb26f1ea"><strong>Regeringens
proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av 16 och 22
§ i lagen om smittsamma sjukdomar 19.2.2021 (pdf) </strong></a></p></li><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/39427285/Bild_Hur+f%C3%B6rb%C3%A4ttras+h%C3%A4lsos%C3%A4kerheten+efter+%C3%A4ndringarna_19022021.pdf/e52b846d-2040-e959-0275-55e3b2d0c68c/Bild_Hur+f%C3%B6rb%C3%A4ttras+h%C3%A4lsos%C3%A4kerheten+efter+%C3%A4ndringarna_19022021.pdf?t=1613724579689" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="195kB" data-uuid="e52b846d-2040-e959-0275-55e3b2d0c68c"><strong>Bild: Hur förbättras hälsosäkerheten vid gränserna? (pdf</strong>)</a></p></li></ul><div><br><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/terveystarkastuksia-ja-tietojen-antamista-koskeva-hallituksen-esitys-tartuntatautilain-muutoksista-eduskuntaan?languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringsproposition med förslag till ändring av lagen om smittsamma sjukdomar till riksdagen – ändringarna gäller hälsokontroller och lämnande av uppgifter</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span><br></div><div><br></div><div><br></div> </span> | 2021-02-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-19 11:15:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/koronatestaus.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyläinen kuntavaaliehdokas – esittele itsesi Jyty-lehdessä ja liiton nettisivuilla | 6676 | <p>Arvoisa jytyläinen kuntavaaliehdokas! Kuntavaalit lähestyvät. Varsinainen vaalipäivä on 18.4.2021. Sinulla on mahdollisuus esitellä itsesi lyhyesti kuvan kanssa Jyty-lehden numerossa 2, joka ilmestyy 25.3. sekä lisäksi liiton nettisivuilla www.jytyliitto.fi.<br></p><p>Esittelemme puolueittain ja kunnittain kaikki ehdokastietonsa lähettäneet Jytyn jäsenyhdistyksiin kuuluvat Jytyn jäsenet. Ehdokastiedot kootaan nettisivuille Ajankohtaista-osioon kohtaan Kunnallisvaalit. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 18.3. Jytyn ehdokasesittelysivusto netissä avataan maanantaina 22. maaliskuuta. Nettisivuja päivitetään myös sen jälkeen tarpeen mukaan. Toimi siis nopeasti!<br><br>Lähetä tietosi 12.3. mennessä sähköpostitse osoitteeseen tuomas.muhonen@jytyliitto.fi tai kirjeitse osoitteella: Jyty-lehti, Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki.<br></p><h4>Julkaisemme seuraavat tiedot ehdokkaista:</h4><ul><li>Kasvokuva (vain sähköisessä jpeg-muodossa)</li><li>Ehdokkaan nimi</li><li>Koulutus/tutkinto (esim. tradenomi, merkonomi jne.)</li><li>Nykyinen työtehtävänimike</li><li>Puolue</li><li>Paikkakunta, jossa ehdokkaana</li><li>Mahdollinen oma vaalisivuosoite / sosiaalisen median osoite (esim. Facebook)</li><li>Vaalislogan</li></ul><h4><br>Vuoden 2021 kuntavaalien tärkeät ajankohdat:<br></h4><p></p><ul><li>Ennakkoäänestys kotimaassa: 7.–13.4.2021</li><li>Ennakkoäänestys ulkomailla: 7.–10.4.2021</li><li>Vaalipäivä: 18.4.2021</li><li>Tulosten vahvistaminen:  21.4.2021</li><li>Valtuustot aloittavat työnsä  1.6.2021.</li></ul><p><br></p><p></p><h4><a href="https://jyty-lehti.fi/mag/1-2021/18-kuntavaalit" target="_blank">Lue uutinen Jyty-lehdestä</a></h4><p></p><p></p><p><br></p> | 2021-02-17 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-18 14:16:00 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jyty4010_kuntavaalit.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus esittää koronarokottamisten korvaamisen laajentamista työterveyshuollossa – myös matkakustannukset korvattaisiin | 6677 | <p>Sairausvakuutuslakia esitetään muutettavaksi väliaikaisesti siten, että sairaanhoitokorvauksiin lisättäisiin koronarokottamisen korvaustaksa. Korvauksen suuruus olisi kymmenen (10) euroa. Lisäksi koronarokottamisen korvaaminen tekisi rokotuksiin tehdyt matkat korvattaviksi. Matkakustannukset tulisivat korvattaviksi sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta.</p><p>Hallituksen esityksen tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa.</p><p>Kokonaisvastuu rokottamisesta olisi edelleen kunnilla, ja kunnat päättävät rokotussuunnitelmissaan muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen. Valtio vastaa rokotteiden hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta.</p><p>Tällä hetkellä Kela korvaa koronarokotteiden rokottamistoimenpiteiden kustannuksia työnantajille työterveyshuollon korvausten korvausluokan I kautta. Jatkossa Kela voisi korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset vaihtoehtoisesti sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voitaisiin maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveyshuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jäisi rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.</p><p>Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.</p><p><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-esittaa-koronarokottamisten-korvaamisen-laajentamista-tyoterveyshuollossa-myos-matkakustannukset-korvattaisiin" target="_blank">Hallitus esittää koronarokottamisten korvaamisen laajentamista työterveyshuollossa – myös matkakustannukset korvattaisiin</a><br><br></h4></li></ul></span><br></p> | 2021-02-17 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-18 12:19:50 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/rokote.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen föreslår att ersättningen för coronavaccinering utvidgas inom företagshälsovården – även resekostnaderna ersätts | 6678 | <span><p>Det föreslås att
sjukförsäkringslagen ändras temporärt så att det till
sjukvårdsersättningarna fogas en ersättningstaxa för coronavaccinering.
Ersättningen föreslås vara tio (10) euro. Dessutom innebär ersättningen
för coronavaccinering att resorna till vaccinationsplatsen kommer att
ersättas. Resekostnaderna ersätts i fråga om vaccineringar inom både den
offentliga och den privata hälso- och sjukvården.</p> <p>Syftet med
regeringens proposition är att underlätta arbetsgivarnas möjligheter att
låta utföra vaccinationer inom företagshälsovården, om kommunen så
önskar.</p> <p>Kommunerna har fortfarande det övergripande ansvaret för
vaccinationerna, och kommunerna beslutar i sina vaccinationsplaner om
andra aktörers deltagande i vaccinerandet. Staten ansvarar för
anskaffningen av vacciner och kommunerna för distributionen, som hör
till deras organiseringsansvar.</p> <p>För närvarande ersätter
Folkpensionsanstalten arbetsgivarna för vaccinationskostnader som gäller
coronavacciner via ersättningsklass I som en del av ersättningarna för
företagshälsovård. I fortsättningen kan Folkpensionsanstalten
alternativt ersätta coronavaccineringar som getts inom
företagshälsovården genom sjukvårdsersättningar. Ersättningen för
coronavaccinering kan betalas som direktersättning till en privat
tjänsteproducent inom företagshälsovården, och då ska arbetsgivaren
betala självriskandelen för vaccineringen.</p> <p>Lagen ska träda i kraft så snart som möjligt och vara i kraft till utgången av 2021.</p><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-esittaa-koronarokottamisten-korvaamisen-laajentamista-tyoterveyshuollossa-myos-matkakustannukset-korvattaisiin?languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen föreslår att ersättningen för coronavaccinering utvidgas inom företagshälsovården – även resekostnaderna ersätts</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span><p><br></p></span> | 2021-02-17 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-18 12:22:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/rokote.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hiihtolomaviikoilla saat Teboililta alennusta Jytyn jäsenkortilla 2,5 snt. litralta bensiinistä ja dieselistä | 6679 | <p>Hiihtolomaviikoilla saat Jytyn jäsenkortilla bensiinistä ja dieselistä alennusta 2,5 senttiä litralta kaikilta palvelevilta huoltamoilta sekä automaattiasemilta hiihtoloman ajan viikoilla 8-10 (22.2.–14.3.2021). Huom! Teboil Express -automaatit eivät kuulu alennuksen piiriin. Laaja verkostomme takaa aina Teboil-aseman matkasi varrelle. Kaikki asemat löydät <a href="https://www.teboil.fi/asemat/" target="_blank"><strong>täältä.</strong></a></p><h4><a href="/fi/jasenyys/jasenedut/autoilu/Sivut/Teboil.aspx">Lue lisää Jytyn jäseneduista Teboililla</a><br></h4><p><br></p><p><br></p> | 2021-02-17 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-18 14:14:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/TEBOIL_Hiihtoloma_Liittokortti_Some_1000x667.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Jatkossa uutta perhevapaamallia joustavoitettava | 102 | <p>Sosiaali- ja terveysministeriön tänään julkistama malli uudeksi perhevapaajärjestelmäksi on STTK:n mielestä askel oikeaan suuntaan.</p><p>– Äidit pitävät tällä hetkellä valtaosan perhevapaista ja varsinkin pitkistä. Toivottavasti uusi malli johtaa siihen, että perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. On tärkeää, että isille kiintiöityä vapaata on uudessa mallissa pidennetty merkittävästi ja että monimuotoisia perheitä kohdellaan jatkossa yhdenvertaisesti, STTK:n neuvottelijana työryhmässä ollut juristi <strong>Anja Lahermaa</strong> toteaa.</p><p>Uuden perhevapaajärjestelmän on määrä astua voimaan 1. elokuuta ensi vuonna.</p><p>– Uudesta mallista on tiedotettava laajasti, jotta vanhemmat, työntekijät ja työnantajat olisivat tietoisia sen sisällöstä ja mahdollisuuksista. Lainsäädännön rinnalla tarvitaan myönteistä perheystävällistä asennetta, jotta uutta järjestelmää voidaan hyödyntää täysillä. Uuden järjestelmän toimivuutta käytännössä on seurattava tarkasti ja tarvittaessa oltava valmiita tekemään täsmennyksiä tai muutoksia lainsäädäntöön, Lahermaa korostaa.</p><p>Jatkossa perhevapaajärjestelmää kehitettäessä STTK kiinnittäisi huomiota joustavuuden parantamiseen.</p><p>– Nykyiset sairausvakuutuslain säännökset vanhempainpäivärahajärjestelmästä ovat suhteellisen joustavia. Sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävästi työsuhteessa olevien mahdollisuuksia perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Tähän on jatkossa kiinnitettävä huomiota.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa: juristi Anja Lahermaa, puhelin 040 828 6845.</p><p><strong>Mikä uudessa perhevapaamallissa muuttuu? Katso kysymyksiä ja vastauksia perhevapaamallista osoitteesta</strong><br><a href="https://www.sttk.fi/2021/02/16/q-a-uudesta-perhevapaamallista/" target="_blank"><strong>https://www.sttk.fi/2021/02/16/q-a-uudesta-perhevapaamallista/</strong></a></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2021-02-15 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-17 07:37:46 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työelämän mielenterveysohjelma käynnistyy | 78 | <p>Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelman. Ohjelman toiminta alkaa Työterveyslaitoksen toteuttamalla Mielenterveyden tuen työkalut -projektilla. Tavoitteena on työkalupakki, josta työpaikat voivat valita itselleen sopivia työkaluja maksutta käyttöönsä.  </p><p>Työhyvinvointia ja työn tuottavuutta voidaan työpaikoilla merkittävästi lisätä vahvistamalla mielenterveyttä ja ennaltaehkäisemällä ongelmia. Samalla pystytään vähentämään työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.</p><p>Tarvetta mielenterveystyöhön lisäävät koronan aiheuttamat poikkeusolot ja niiden mukanaan tuomat uudet terveysriskit ja henkinen kuormitus.  </p><h3>Toimenpideohjelma korostaa ongelmien ennaltaehkäisyä  </h3><p>Työyhteisössä mielenterveyden haasteiden ehkäisy perustuu työolosuhteiden, työn sujuvuuden ja työyhteisön jatkuvaan kehittämiseen. Mielenterveyden vahvistamisessa tärkeää on luoda työpaikalle sellaiset olosuhteet, ettei turhaa psyykkistä tai sosiaalista kuormitusta synny.  </p><p>Käytännössä kuormitusta voidaan vähentää muun muassa organisoimalla hyvin työtehtäviä ja prosesseja ja lisäämällä päätöksenteon ennakoivuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Samalla on pyrittävä panostamaan työyhteisön sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja työn johtamiseen tavoitteiden selkiyttämiseksi sekä ratkaistava työhön sisältyviä arvoristiriitoja.  </p><p>"Työntekijän yksilöllinen tuki on äärimmäisen arvokasta. Suomalaisen työelämän näkökulmasta on kuitenkin tärkeää vahvistaa myös aidosti ennaltaehkäisevää, rakenteellista lähestymistä mielenterveyden haasteisiin. Niin kauan kuin hoidamme vain oireita, emme ole askeltakaan lähempänä syiden ratkaisua", Työterveyslaitoksella osahanketta johtava projektipäällikkö Kaisa Mikkola ja johtaja Salla Toppinen-Tanner muistuttavat.</p><p>Hankkeen tavoitteena on kannustaa ja mahdollistaa myös työterveyshuollon asiantuntemuksen entistä parempi hyödyntäminen työyhteisön ja johtamisen kehittämisessä työpaikoilla.  </p><h3>Mielenterveys on osa työkykyä  </h3><p>Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä Työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmassa tavoitteena on muuttaa työelämän näkökulma mielenterveyteen.  </p><p>Mielenterveys on yhä tärkeämpi työkyvyn osatekijä työelämässä. Mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisystä on kiistatonta hyötyä sekä työhyvinvoinnille että työpaikoille. Uupumus tai masennusoireilu vähentävät työtehoa jo ennen vakavinta seurausta, työkyvyttömyyttä.  </p><p>"Varhaisen tuen ja ongelmien ennaltaehkäisyn avulla voidaan työuria pidentää ja siten vaikuttaa työllisyysasteen kasvuun. Työelämän mielenterveysohjelmassa kehitetään myös uusi mielenterveyden tuen malli työterveysyhteistyöhön ja toteutetaan viestintäkampanja, jonka tarkoituksena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä haitallisia uskomuksia. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan tutkimuksen avulla", kertoo ohjelman hankepäällikkö Jaana Vastamäki.</p><ul><li><p><a href="https://stm.fi/tyoelaman-mielenterveysohjelma" target="_blank"><strong>Tutustu ohjelmaan: Työelämän mielenterveysohjelma (STM)</strong></a></p></li><li><a href="https://www.ttl.fi/tutkimushanke/mielenterveyden-tuen-tyokalupakki-2021-2022/" target="_blank"><strong>Tutustu Työterveyslaitoksen projektiin: Mielenterveyden tuen työkalut (TTL)</strong></a></li></ul><div><br></div><p><br></p> | 2021-02-14 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-15 09:27:14 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/72801c5c-70b8-9a6d-1a81-5fb52b93a270.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Program för psykisk hälsa i arbetslivet startar | 79 | <p>Social- och hälsovårdsministeriet inleder Åtgärdsprogrammet för god psykisk hälsa i arbetslivet. Programmet börjar verksamheten med projektet Verktyg för att stödja psykisk hälsa som Arbetshälsoinstitutet genomför. Syftet är ett verktygsback från vilket arbetsplatserna avgiftsfritt kan välja lämpliga verktyg i sitt bruk.</p><p>Arbetshälsan och arbetsproduktiviteten kan ökas på ett anmärkningsvärt sätt på arbetsplatserna genom att stärka psykisk hälsa och att förebygga problem. Samtidigt är det möjligt att minska kostnaderna som arbetsoförmågan orsakar.  </p><p>Undantagsläget orsakat av coronaviruset samt de nya hälsorisker och den mentala belastning som situationen för med sig ökar behovet av psykisk hälsovård.  </p><h2>Åtgärdsprogrammet betonar att förebygga problem </h2><p>I arbetsgemenskapen grundar förebyggandet av psykiska utmaningar på kontinuerlig utveckling av arbetsförhållanden, arbetets smidighet och arbetsgemenskapen. För att stärka psykisk hälsa är det viktigt att skapa sådana omständigheter på arbetsplatsen att det inte blir någon onödig psykisk eller social belastning.  </p><p>I praktiken kan belastningen minskas bland annat genom att organisera arbetsuppgifter och processer noggrant och genom att göra beslutsfattandet mer proaktivt och långsiktigt. Samtidigt måste man sträva efter att satsa på arbetsgemenskapens inre interaktionsförhållanden och arbetsledning för att klarlägga målen samt att lösa värdekonflikter som arbetet innebär.  </p><p>"Att arbetstagaren får individuellt stöd är ytterst värdefullt. Ur det finländska arbetslivets synvinkel är det ändå viktigt att vid psykiska utmaningar stärka ett strukturellt tillvägagångssätt som är genuint förebyggande. Så länge som vi endast sköter symptomen, är vi inte ett enda steg närmare att lösa orsakerna", påminner projektledaren Kaisa Mikkola som leder delprojektet vid Arbetshälsoinstitutet och direktör Salla Toppinen-Tanner.  </p><p>Projektet har som mål att uppmuntra och möjliggöra att sakkunskapen inom företagshälsovården kan utnyttjas för att utveckla arbetsgemenskapen och ledningen på arbetsplatserna allt bättre.</p><h2>Psykisk hälsa är en del av arbetsförmågan </h2><p>Åtgärdsprogrammet för god psykisk hälsa i arbetslivet som social- och hälsovårdsministeriet startat har som mål att ändra arbetslivets perspektiv på psykisk hälsa.  </p><p>Psykisk hälsa är en alltmer viktigare faktor för arbetsförmågan i arbetslivet. Att förebygga psykiska problem har obestridlig nytta för både arbetshälsa och arbetsplatserna. Utmattning eller depressionssymptom minskar arbetseffektiviteten redan innan den allvarligaste konsekvensen, arbetsoförmågan.  </p><p>"Med hjälp av tidigt stöd och att förebygga problem kan arbetskarriärerna förlängas och därigenom ökningen av sysselsättningsgraden påverkas. I programmet för psykisk hälsa i arbetslivet utvecklas även en ny modell för psykiskt stöd för företagshälsovårdssamarbetet och genomförs en kommunikationskampanj vars mål är att minska skadliga föreställningar i anslutning till psykiska problem. Åtgärdernas effekt följs med hjälp av undersökningar", berättar programmets projektchef Jaana Vastamäki.</p><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://stm.fi/sv/program-for-psykisk-halsa-i-arbetslivet">Bekanta dig med programmet: Program för psykisk hälsa i arbetslivet</a></li><li><a href="https://www.ttl.fi/tutkimushanke/mielenterveyden-tuen-tyokalupakki-2021-2022/">Bekanta dig med Arbetshälsoinstitutets projekt: Verktyg för att stödja psykisk hälsa (Arbetshälsoinstitutet)</a> (på finska)<br></li></ul><p><br></p> | 2021-02-14 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-18 12:24:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/72801c5c-70b8-9a6d-1a81-5fb52b93a270.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työsuojelun yhteistoiminta poikkeusoloissa edelleen puutteellista | 87 | <p><strong>Koronaepidemian turvallisuusjohtaminen kunnissa on vakiintunut
säännöllisesti kokoontuvien koronavalmiusryhmien ja poikkeusolojen
johtoryhmien toiminnaksi. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän
seurantakysely joulukuussa 2020 osoittaa kuitenkin, että kokemus
työsuojelun yhteistoiminnan onnistumisesta ei näytä merkittävästi
kohentuneen kevään 2020 tilanteesta. </strong></p><p>Vaikka työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön osallistuminen
koronavalmiusryhmiin on keväästä parantunut sekä työsuojelupäälliköiden
(muutos + 7 %) että työsuojeluvaltuutettujen osalta (muutos + 8 %), niin
kokemus työsuojelun yhteistoiminnan toimivuudesta poikkeusaikana oli
jopa heikentynyt. <br><br>Joulukuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi
319 vastaajaa, joista vajaa kolmannes oli työsuojelupäälliköitä,
seitsemän kymmenestä työsuojeluvaltuutettuja ja pieni joukko muita
henkilöstönedustajia. Vastaava kysely tehtiin koronaepidemiatilanteen
alkuvaiheessa huhtikuussa 2020. <br><br>– Työsuojelun yhteistoimintaan
poikkeustilanteissa olisi kaivattu valtakunnallisia ohjeita.
Yhteistoiminnan koettiin jopa vähentyneen normaalitilanteesta eikä
työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä otettu riittävästi mukaan
turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien ohjeiden käsittelyyn.
Säännönmukaisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella on myös merkitystä,
korostaa työelämän kehittämisen asiantuntija <strong>Anna Kukka </strong>KT Kuntatyönantajista. Kukka toimii myös Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän puheenjohtajana.<br></p><h3>Hyvää kehitystä vaarojen arvioinnissa, suojaustoimenpiteissä ja työterveysyhteistyössä </h3><div><p>Työyksikkökohtaisen
vaarojen arvioinnin koettiin onnistuneen selvästi kevättä paremmin.
Niiden vastaajien osuus, jotka vastasivat työyksikkökohtaisen vaarojen
arvioinnin olevan kunnossa ja arvioivat organisaationsa onnistuneen
siinä hyvin, oli kasvanut lähes viidenneksellä keväästä. Myös
asianmukaisten suojainten riittävyys koettiin merkittävästi parempana.
Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki onnistuneen asianmukaisten
suojainten riittävyydessä hyvin (49 %) tai melko hyvin (37 %). Lisäksi
vastaajista viidennes enemmän kuin keväällä 2020 raportoi onnistuneensa
suojautumiseen liittyvässä ohjeistuksessa hyvin.<br><br>Säännönmukaisesta
työterveysyhteistyöstä koronaepidemiatilanteessa raportoi reilu
kymmenesosa enemmän vastaajista kuin aiemmin. Vaikka työterveyshuollolta
saadun tuen arvioida riskiryhmään kuuluvien terveysriskejä koettiin
parantuneen (+16 %), edelleen reilu kolmannes piti tukea
riittämättömänä. Niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat ohjeistuksen
työntekijöiden testaamiseen olevan kunnossa oli kasvanut kolmanneksella
kevään kyselystä. Edelleen vajaalla kolmanneksella ei ollut ohjeita
testaamiseen. Lähes neljännes vastaajista ei osannut arvioida
työterveyshuollon tukea asiasta kysyttäessä.<br></p><h3>Puutteita altistuneiden jäljittämisessä ja psykososiaalisessa tuessa</h3></div><div><p>Seurantakyselyssä
selvitettiin, oliko työpaikoilla ohjeistusta altistustilanteiden
varalle. Vastaajista 40 %:n mukaan toimintaohjeet mahdollisen
altistumistilanteen osalta oli kunnossa, mutta neljännes vastasi, ettei
ohjeistusta ollut ja viidennes vastaajista ei osannut arvioida tätä.<br><br>– Psykososiaaliseen tukeen on syytä panostaa erityisesti nyt korona-aikana mutta myös sen jälkeen, vetoaa Anna Kukka.<br><br>Kyselyn
huolestuttavin tulos on se, että henkilöstön ja esihenkilöiden
psykososiaaliseen tuki näyttää jopa hieman heikentyneen kevään
tilanteesta. Kolmannes vastaajista arvioi, että esihenkilöitä ei ole
ohjeistettu ja tuettu työntekijöiden psykososiaalisen tukemiseen ja vain
kolmannes vastaajista arvioi onnistuneensa siinä hyvin. Vain neljännes
vastaajista arvioi onnistuneensa työntekijöiden psykososiaalisessa
tuessa esimerkiksi keskusteluavun järjestämisessä.<br></p><h3>Ohjeistuksiin ollaan aiempaa tyytyväisempiä</h3></div><div><p>Kevään
kyselytuloksiin verrattuna vastaajat pitivät nyt aiempaa
hyödyllisimpinä viranomaisten ohjeita. Erityisesti tyytyväisyys oli
lisääntynyt aluehallintoviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL), Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön
ohjeisiin. Kaikkein hyödyllisimpinä koettiin THL:n ohjeet, joita lähes
yhdeksän kymmenestä piti hyvinä tai erittäin hyvinä. Myös kahdeksan
kymmenestä vastaajasta piti sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisia ohjeita
hyvinä tai erittäin hyvinä.<br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0" style="">Yhteenvetoa</span></h3></div><p>Poikkeusolojen
pitkittyessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työsuojelun
yhteistoiminnan toteutumiseen ja työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen
hyödyntämiseen. <br><br>– Työntekijöiden ja esihenkilöiden
psykososiaaliseen tukeen on kiinnitettävä enemmän huomiota, erityisesti
kun tiedetään, että koronaepidemian pitkittyessä
mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kääntyneet kasvuun, Siitä
huolimatta, että henkisen tuen merkitys on nostettu epidemian jatkuessa
vahvasti esille, se ei näytä vielä muuttaneen työpaikkojen käytäntöjä,
sanoo Anna Kukka.<br><br><em>Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on
kunta-alan toimijoiden yhteistyöelin, joka edistää työturvallisuutta,
työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä alan työpaikoilla.
Ryhmä keskittyy asioihin, jotka koskettavat kunta-alaa ja kirkon alaa
laajasti.</em><br><br>Lisätietoja:<br><br>Anna Kukka, työelämän kehittämisen asiantuntija<br>KT Kuntatyönantajat<br>anna.kukka@kt.fi<br>puhelin 050 347 9342<br><br>Mikko Kuivalainen, viestintäpäällikkö<br>Työturvallisuuskeskus<br>mikko.kuivalainen@ttk.fi<br>puh. 044 502 4080<br></p><h4>Lue lisää: <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Tyoturvallisuuskeskuksen_kuntaryhman_koronakyselyn_tulosraportti_2020.pdf" title="Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän koronakyselyn tulosraportti 2020 (pdf) (427.4 KB)" target="_blank">Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän koronakyselyn tulosraportti 2020</a> (pdf)</h4><p><br></p><p><br></p> | 2021-02-14 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-15 10:31:16 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/koronatiedotteenkuva.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen epidemiatilanne on kaksijakoinen: tautitapauksia edelleen paljon - sairaalahoidon tarve vähenee | 7520 | <p>Uusien covid-19-tautitapausten määrä on Suomessa samaa luokkaa kuin edellisellä viikolla. Epidemian hillinnässä on monella paikkakunnalla onnistuttu hyvin. Silti koronavirusta esiintyy väestössä joka puolella maata, ja useiden sairaanhoitopiirien alueella on todettu runsaasti uusia tartuntoja.<br></p><p>Toistaiseksi ei ole selvää näyttöä siitä, että virusmuunnokset olisivat alkaneet kotoperäisesti levitä väestöön, mutta tämä riski on huomattava. Toisaalta sairaalahoidon tarve on laskenut jo useiden viikkojen ajan. <br></p><p>Viikolla 5 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yli 2500 uutta tapausta, mikä on lähes 200 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 45 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 49 tapausta 100 000 asukasta kohden.<br></p><p>Viimeisen kahden viikon seurantajakson (ajalla 25.1.-7.2.) yhteenlaskettu tapausmäärä oli hieman yli 5200 uutta tapausta, mikä on yli 1100 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 94 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 74 tapausta 100 000 asukasta kohden.<br></p><p>Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,95-1,1 (90 % todennäköisyysväli).<br></p><p>Monissa Euroopan maissa ja Suomen lähialueilla covid-19-tapausten ilmaantuvuus ja tapausmäärät ovat hyvin suuret. <br></p><p>Maailmalla on todettu useita eri virusmuunnoksia eli virusvariantteja, joiden leviämistä Suomeen pyritään torjumaan muun muassa tehostamalla torjuntatoimia rajoilla sekä rajoituksin ja suosituksin. Virusmuunnosten vaikutusta epidemiatilanteeseen seurataan tiiviisti.  Tähän mennessä Suomessa on todettu uusia virusmuunnoksia yhteensä 232 koronavirusnäytteessä. <br></p><h3>Tartuntoja on eniten nuorilla aikuisilla<br></h3><p>Koko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä yli 60 %:ssa tapauksista. Tapauksia todetaan eniten työikäisillä, tällä hetkellä varsinkin nuorilla aikuisilla. Lähes neljäsosa kaikista tapauksista todettiin 20-29-vuotiailla.<br></p><p>Yli 60-vuotiaiden osuus tartunnan saaneista on hieman laskenut. Viikolla 5 yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 8 %, kun viikoilla 3 ja 4 tämän ikäryhmän osuus oli 11 %.<br></p><p>Karanteeniin asetettiin viikolla 5 hieman yli 11 000 henkilöä, mikä on noin 2500 henkilöä vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusista tartunnoista yli neljännes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.<br></p><p>Viikolla 5 suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 4 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi alle prosenttiyksikköön kaikista tartunnoista. <br></p><h3>Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrä laskenut<br></h3><p>Sairaalahoidossa oli 10.2. kaikkiaan 118 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 23 potilasta, erikoissairaanhoidossa 79 potilasta ja teho-osastoilla 16 potilasta. <br></p><p>Tautiin liittyviä kuolemia oli 10.2.2021 mennessä raportoitu yhteensä 706.<br></p><p>Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. <br></p><div><ul><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaviruksen-seuranta" target="_blank"><strong>Koronaviruksen seuranta</strong></a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset" target="_blank"><strong>Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset</strong></a></li><li><a href="https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirus-lukuina" title="Aukeaa uuteen ikkunaan" rel="noreferrer" target="_blank"><strong>Koronavirus lukuina </strong></a>(HUS)</li><li><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8447-9" target="_blank" title="Aukeaa uuteen ikkunaan" rel="noreferrer"><strong>Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021</strong></a> (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1)</li><li><a href="https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html" target="_blank" title="Aukeaa uuteen ikkunaan" rel="noreferrer"><strong>COVID-19-rokotusten edistyminen</strong></a></li></ul><div><br></div><h4>Lue lisää THL:n sivuilta: <a href="https://thl.fi/fi/-/suomen-epidemiatilanne-on-kaksijakoinen-tautitapauksia-edelleen-paljon-sairaalahoidon-tarve-vahenee" target="_blank">Suomen epidemiatilanne on kaksijakoinen: tautitapauksia edelleen paljon - sairaalahoidon tarve vähenee</a><br></h4><br></div><p><br></p> | 2021-02-10 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-11 10:11:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/THL_korona.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kysymyksiä ja vastauksia KVTES liitteen 12 (omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat) työaikamääräyksistä | 51 | <p>1.4.2020 tuli voimaan perhepäivähoitajia koskevia uusia työaikamääräyksiä. Alle on koottu työaikoihin ja työaikamääräyksiin liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen.<br><br>Vastauksia lukiessa on hyvä ottaa huomioon mahdolliset paikalliset sopimukset ja käytännöt kuhunkin asiaan liittyen.<br><br>Perhepäivähoitoon liittyvien erityispiirteiden johdosta on myös tärkeää, että asiakasperheitä tiedotetaan sovittujen hoitoaikojen noudattamisen tärkeydestä ja muista hoitoon liittyvistä käytännöistä, jotta yhteistyö kunnan, perhepäivähoitajan ja perheiden välillä on mahdollisimman sujuvaa.<br><br>Nämä kysymykset ja vastaukset on tehty yhteistyössä KT:n, JHL:n ja Jytyn kanssa.<br></p><h3>1. Mikä on työajaksi luettavaa aikaa?</h3><p>Vastaus: Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka perhepäivähoitaja on velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä.<br><br><strong>Esimerkki 1. Perhepäivähoitajan työvuoro alkaa työvuoroluettelon mukaan kello 7. Ensimmäinen lapsi tulee hoitoon vasta 7.30. Milloin perhepäivähoitajan työaika alkaa? </strong><br></p><p>Vastaus: Työaika alkaa työvuoroluettelon mukaisesti klo 7. Perhepäivähoitaja on tällöin velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä kello 7 lähtien. Työnantaja voi ohjata perhepäivähoitajan tekemään muita tehtäviä ennen kuin lapsi saapuu. Työnantaja voi myös sopia perhepäivähoitajan kanssa työvuoroluettelon muuttamisesta tai edellytysten täyttyessä muuttaa yksipuolisella päätöksellä työvuoron alkamaan klo 7.30 (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 3).<br><br><strong>Esimerkki 2. Perhepäivähoitajan työvuoro alkaa työvuoroluettelon mukaan kello 8. Ensimmäinen lapsi tulee paikalle jo kello 7.30 ja hoitaja ottaa hänet vastaan. Milloin perhepäivähoitajan työaika alkaa?</strong></p><p>Vastaus: Perhepäivähoitaja ei ole velvoitettu aloittamaan työtä ennen työvuoroluettelon mukaista työvuoron alkamisaikaa. Jos perhepäivähoitaja haluaa aloittaa työt jo lapsen saapuessa kello 7.30, tulisi hänen olla välittömästi yhteydessä esimieheensä ja tiedustella miten tilanteessa voidaan menetellä, ellei toimintatapa näissä tilanteissa ole etukäteen tiedossa. Perhepäivähoitajan aloittaessa työt kello 7.30, joko esimiehen erillisen luvan myötä tai työnantajan valmiiden toimintatapojen mahdollistamana, alkaa työaika jo kello 7.30. Tällaisessa tapauksessa työvuoroon on tehty tosiasiallisesti muutos perhepäivähoitajan suostumuksella. <br><br><strong>Esimerkki 3. Perhepäivähoitaja osallistuu illalla järjestettävään työpalaveriin. Onko työpalaveri työajaksi luettavaa aikaa?</strong><br></p><p>Vastaus: Kyllä on, jos perhepäivähoitaja on velvoitettu olemaan työpalaverissa. <br><br><strong>Esimerkki 4. Perhepäivähoitajan työvuoro loppuu työvuoroluettelon mukaan kello 16. Viimeinen hoidossa oleva lapsi lähtee pois jo kello 15. Milloin perhepäivähoitajan työaika loppuu?</strong></p><p>Vastaus: Työaika loppuu työvuoroluettelon mukaisesti kello 16. Perhepäivähoitaja on tällöin velvollinen olemaan työntekopaikalla työnantajan käytettävissä ja tekemään muita työtehtäviä kello 16 saakka. Työnantaja voi myös siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin työvuoron loppuun saakka. Siirron tarkoituksenmukaisuus on työnantajan harkinnassa. Työvuoroluettelon muuttamisesta voidaan sopia perhepäivähoitajan kanssa tai edellytysten täyttyessä muuttaa työvuoro työnantajan yksipuolisella päätöksellä loppumaan klo 15 (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 3). <br><br><strong>Esimerkki 5. Perhepäivähoitajan työvuoro loppuu työvuoroluettelon mukaan klo 16. Viimeinen lapsi haetaan vasta klo 16.30. Milloin perhepäivähoitajan työaika loppuu?</strong></p><p>Vastaus: Työaika loppuu klo 16.30. Tässä tapauksessa perhepäivähoitajan tulee ilmoittaa työvuoron muutoksesta mahdollisimman pian esimiehelleen. <br></p><h3>2. KVTES liitteen 12 työajaksi luettavan ajan määritelmä muuttui 1.4.2020. Työnantaja noudattaa paikallista sopimusta, jossa on määräyksiä työaikoihin liittyen.  Miten tämän sopimuksen osalta menetellään?</h3><p>Vastaus: Mikäli paikallisilla sopimuksilla on sovittu uuden työajaksi luettavan ajan määritelmästä toisin, ovat nämä sopimukset niiltä osin mitättömiä. Työnantajan on syytä tarkistaa, onko paikallista sopimusta tarvetta muuttaa uusien työaikaa koskevien määräysten vuoksi.<br></p><h3>3. Miten ja millä perusteella työvuoroluetteloa voidaan muuttaa? </h3><p>Vastaus: Työvuoroluettelon muutokset tehdään KVTES:n III luvun 28 §:n määräysten mukaisesti. <br><br>Työvuoron muuttamisesta on aina mahdollista sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Muutos sopimalla voidaan tehdä joko ennen työvuoron alkua tai sen aikana.<br><br>Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuoroa ennen sen alkamista KVTES III luvun 28 §:ssä mainitulla perustellulla syyllä. Työtuntien muodostuminen ylityöksi tai vahvistetun työvuoroluettelon työtuntien alittuminen ei ole yksinään perusteltu syy muuttaa työvuoroa. Perustellun syyn olemassaolo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä voidaan pitää mm. toiminnallisia syitä, esim. lasten ennalta arvaamattomia poissaoloja. <br><br>Työvuoron alkamisen jälkeen työnantaja ei voi enää yksipuolisesti muuttaa kyseistä työvuoroa. Katso myös työtuomioistuimen tuomio 2014:26  <a href="https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2014/20140026" target="_blank"><strong>https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2014/20140026</strong></a> ja työtuomioistuimen tuomio 2007:47 <a href="https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2007/20070047" target="_blank"><strong>https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2007/20070047</strong></a>.<br><br>Perusteltu syy muuttaa työvuoroluetteloa voi käytännössä johtaa useampaan kuin yhteen muutokseen. Työnantajalla on oikeus perustellusta syystä muuttaa työvuoroluetteloa siten, että samanaikaisesti työtunteja lisätään toisaalle ja vähennetään toisaalta säännöllisen työajan puitteissa. Katso myös TT 2019:42 <a href="https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2019/20190042" target="_blank"><strong>https://finlex.fi/fi/oikeus/tt/2019/20190042</strong></a>.</p><h3>4. Miten ja milloin perhepäivähoitajalle on ilmoitettava työnantajan tekemästä työvuoroluettelon muutoksesta?</h3><p>Vastaus: Muutoksesta on ilmoitettava mahdollisimman pian perhepäivähoitajalle, jota muutos koskee. Perhepäivähoitajan tulee saada muutos tosiasiallisesti tietoonsa ennen muutettavan työvuoron alkua. Työvuoron alkamisen jälkeen työnantaja ei voi enää yksipuolisesti muuttaa kyseistä työvuoroa.<br></p><h3>5. Miten tulisi menetellä, jos yksikään lapsi ei saavu hoitoon?</h3><p>Vastaus: Työnantaja voi ohjata perhepäivähoitajan tekemään muita tehtäviä työvuoron ajaksi. Työnantaja voi myös siirtää perhepäivähoitajan työskentelemään tilapäisesti kodin ulkopuolelle esim. päiväkotiin työvuoron ajaksi. Siirron tarkoituksenmukaisuus on työnantajan harkinnassa. Työnantajalla voi myös olla paikallisia sopimuksia tai käytäntöjä siitä, miten toimitaan tällaisissa tilanteissa, joissa yhtään lasta ei ole hoidossa. </p><p>Työnantaja ja perhepäivähoitaja voivat sopia työvuoron muuttamisesta. Työnantaja voi myös muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti perustellusta syystä (KVTES III luku 28 § edellytykset ja katso myös kysymys 2).<br></p><h3>6. Mitä tarkoitetaan liitteen 12 termeillä tasoittumisjakso ja työaikajakso?</h3><p>Vastaus: Tasoittumisjakso ja työaikajakso tarkoittavat samaa asiaa. Termejä on perinteisesti käytetty kunta-alan sopimuksissa tarkoittamaan yhtä ja samaa asiaa. Työnantaja päättää työnjohto-oikeutensa nojalla kunnassa sovellettavasta työaikajakson pituudesta, joka voi olla 2 viikkoa tai enintään 26 viikkoa. Paikallisesti on myös mahdollisuus sopia 26 viikkoa pidemmästä jaksosta, jonka pituus voi olla enintään vuosi. Työnantaja voi myös muuttaa työaikajakson pituutta (2 viikkoa - 26 viikkoa) kuulemalla ensin henkilöitä, joita ko.asia koskee. Kunnassa eri perhepäivähoitajille voi olla käytössä myös eri pituisia työaikajaksoja.<br><br>Työaikajakson aikana perhepäivähoitajan säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Työaikajakson sisällä ei ole sisäisiä ylityökynnyksiä, vaan ylityön lopullinen määrä selviää vasta työaikajakson päätyttyä. Jos esimerkiksi työaikajakso on 12 viikkoa, tiedetään vasta tämän 12 viikon päätyttyä ylityökorvauksen tai -vapaiden lopullinen määrä.<br></p><h3>7. Miten tulee menetellä, jos työvuoroluetteloa ei voida laatia koko työajan tasoittumisjaksoksi? </h3><p>Vastaus: Jos työvuoroluetteloa ei voida laatia koko työajan tasoittumisjaksoksi, tulee työnantajan laatia kuitenkin työajan tasoittumissuunnitelma (katso KVTES III luku 27 §). <br></p><h3>8. Mikä on tasoittumissuunnitelma ja miten sitä voidaan muuttaa?</h3><p>Vastaus: Tasoittumissuunnitelmasta pitää käydä ilmi tasoittumisjakso ja kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäivät. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumissuunnitelmaa työnantajan on varattava luottamusmiehelle tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Työajan tasoittumissuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle hyvissä ajoin. (ks. KVTES työaikaluku 27 §)<br></p><h3>9. Työnantajalla on tarve pitää perhepäivähoitajaa varalla aamulla ennen työvuoron alkamista siltä varalta, että ensimmäinen lapsi saapuu mahdollisesti jo ennen suunnitellun työvuoron alkamista. Voiko työnantaja teettää aamuvarallaoloa?</h3><p>Vastaus: 1.4.2020 alkaen aiemmin voimassa ollut sopimusmääräys liitteen 12 mukaisesta aamuvarallaolosta on poistettu eikä sitä ole enää mahdollista teettää. <br><br>Varallaolo on mahdollista järjestää KVTES:n III luvun 5 §:n mukaisesti. Tämän pykälän mukaista varallaoloa on mahdollista teettää vain niissä tilanteissa, joissa työntekijän ei ole oleskeltava työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.<br></p><h3>10. Mikä on perhepäivähoitajan ylitöiden enimmäismäärä? / Mitä tarkoittaa perhepäivähoitajan työajan enimmäismäärän tarkastelu?</h3><p>Vastaus: 30.8.2020 saakka voimassaolleen KVTES liitteen 12 10 § 4 momentin määräyksen mukaan ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujakso oli yksi vuosi ja ylityön enimmäismäärään laskettiin työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylitti 40 tuntia kerrottuna perhepäivähoitajaan sovellettavan työaikajakson viikkojen lukumäärällä.<br><br>31.8.2020 lähtien voimassaolleen KVTES liitteen 12 10 § 4 momentin määräyksen mukaan tarkastellaan ylitöiden enimmäismäärän sijaan työajan enimmäismäärää. Työajan enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kahtatoista kuukautta. Työntekijän tai viranhaltijan työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa tarkastelujakson aikana.<br></p><h3>11. Perhepäivähoitajalle on suunniteltu työvuoroluetteloon työajan tasoittumisvapaa. Perhepäivähoitaja sairastuu tasausvapaapäivän aikana. Muuttuuko työajan tasoittumisvapaa sairauslomaksi? Entä jos perhepäivähoitaja sairastuu ennen tasausvapaata?<br></h3><p>Vastaus: Jos perhepäivähoitaja sairastuu kesken tasausvapaapäivän, kyse on edelleen tasausvapaapäivästä, eikä sitä siten muuteta sairauslomapäiväksi. Jos perhepäivähoitaja sairastuu ennen tasausvapaapäivän alkua, kyse on sairauslomapäivästä, joka aiheuttaa keskeytyksen jaksoon. Tasausvapaapäivä ei tällaisessa tapauksessa kuitenkaan siirry annettavaksi myöhemmin.<br></p><h3>12. Mitä tapahtuu työvuoroluetteloon suunnitellulle ylityöstä annettavalle vapaa-aikakorvaukselle, jos perhepäivähoitaja sairastuu? </h3><p>Vastaus: KVTES työaikaluvun 14 §:n 6 momentin mukaan, mikäli viranhaltijan tai työntekijän vahvistettuun työvuoroluetteloon on merkitty ylityötä korvattavaksi vapaana ja viranhaltija tai työntekijä sairastuu ennen vapaa-aikakorvauksen alkamista, siirtyy sairausloman ajalle merkitty ylityön vapaa-aikakorvaus annettavaksi myöhemmin 23 §:n 5 momentin mukaisena ajankohtana tai siitä suoritetaan työnantajan harkinnan mukaan edellä tässä 6 momentissa tarkoitettu rahakorvaus.<br><br>KVTES työaikaluvun 14 §:n 6 momentin mukaan, mikäli työntekijä tai viranhaltija sairastuu ylityökorvausvapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien annettavaksi myöhemmin tai korvattavaksi rahana kuten edellä 6 momentissa on määrätty.<br></p><h3>13. Minkä arvoinen tasausvapaapäivä on työvuoroluetteloa laadittaessa?</h3><p>Vastaus: Tasausvapaapäivä on 8 tunnin arvoinen.<br></p><h3>14. Perhepäivähoitaja sairastuu. Muodostaako sairastuminen keskeytyksen työaikajaksoon? </h3><p>Vastaus: Jos työntekijä sairastuu ennen työvuoron alkua, niin silloin kyseinen päivä on keskeytyspäivä. Jos taas kyse on siitä, että työntekijä sairastuisi kesken työvuoron, olisi keskeytysmääräysten kannalta kyseinen päivä ns. normaali työpäivä, joka ei aiheuta keskeytystä. Jos sairauspoissaolo jatkuu, niin vasta seuraava sairauspäivä olisi keskeytyspäivä. <br></p><h3>15. Mikä tuntiarvo merkitään työvuoroluetteloon vuosiloma-, sairaus-, tms. hyväksyttäville poissaolopäiville?</h3><p>Vastaus: Koska kyseessä on hyväksyttävä syy poissaololle, tulee sovellettavaksi keskeytyneen jakson määräykset. Näille päiville ei tule merkitä mitään tuntiarvoa, koska kyseiset päivät eivät ole työpäiviä, mutta ne alentavat säännöllistä työaikaa ja ylityörajaa. Kts. KVTES Liite 12 10 §.</p><p><br></p><p><br></p> | 2021-02-09 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-10 14:07:26 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Herätyskello_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kannanotto: Näin Turun kaupunki palkitsee henkilöstöään koronavenymisestä | 7512 | <p>Keväällä 2020 koronatilanne yllätti myös Turun kaupungin työntekijät. Maaliskuussa kaikki, joille se vain oli mahdollista, siirtyivät etätöihin ja opettelivat nopeasti sähköiset toimintatavat. Opettajat joutuivat päivän varoitusajalla järjestämään etäopetuksen. Varhaiskasvatus on pyörinyt pandemian aikana lähes normaalisti, jolloin työntekijät ovat olleet altistumisvaarassa koko vuoden ajan. Satoja työntekijöitä siirrettiin omista tehtävistään hyvinvointitoimialalle ja hyvinvointitoimialan sisällä työntekijöitä siirrettiin toisiin tehtäviin. Esimerkkeinä kirjastovirkailijoita aulaemänniksi terveysasemille tai hammashoitajia kotihoitoon.</p><p>Voimaan astuneen valmiuslain perusteella työntekijöiden lomia siirrettiin, peruttiin tai aikaistettiin. Ylitöitä kertyi, samoin varallaoloa lisättiin, lisäksi työntekijöitä määrättiin valmiuslain nojalla ylitöihin tilanteessa, jossa ei ollut koronapotilaita hoidossa. Tällä lainvastaisella määräyksellä loukattiin työntekijöiden perusoikeuksia. Minkäänlaisesta korvauksesta ei ole keskusteltu, eikä työnantaja ole edes pahoitellut asiaa. </p><p>Syyskuussa työnantaja toimitti pääluottamusmiehille kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin, joilla etsittiin 7,2 miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoista. Yt-neuvotteluiden lopputuloksena johtoa lomautettiin, mutta koko vuoden työnantaja suositteli voimakkaasti talkoovapaiden pitämistä tilanteessa, jossa oli vaikeuksia hoitaa normaalit työt koronapandemian takia. Yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen kaupunginjohtaja päätti vuoden 2020 virkistysrahan (25 €/työntekijä) poistamisesta sekä ns. 25-vuotisvapaan poistosta (kustannus v. 2019 45 000 €). Lounasedun poistosta päätettiin sentään luopua.</p><p>Tilinpäätöstiedotteessa työnantaja nostaa esille paitsi työntekijöiden venymisen vaikeana aikana, myös kertapalkitsemisen. Turun kaupungin palveluksessa on noin 10 000 työntekijää, joiden kaikkien työhön koronatilanne on tavalla tai toisella vaikuttanut. Vuoden 2020 tilinpäätöksen ollessa 10,2 M€ ylijäämäinen on työnantaja tiedotteensa mukaan maksanut 320 työntekijälle kertapalkkion. Emme tiedä, onko näistä yksikään mennyt koronapotilaita hoitaneille. </p><p>Valtioneuvosto on osoittanut kunnille erillisrahoitusta, jolla on tarkoitus turvata varautuminen pandemiaan. Eikö tuosta reilusta kymmenestä miljoonasta pitäisi pystyä korvaamaan myös henkilöstön venyminen?<br><br>Turun kaupungin pääluottamusmiehet</p><p>Pia Jormakka/Tehy, Jaana Rönnholm/SuPer, Tini Vehviläinen ja Iris Pitkäaho/JHL, Paula Mecklin, Tero Koskinen ja Sauli Nummela/JUKO, Päivi Oikarinen/Jyty</p><p><br></p> | 2021-02-08 22:00:00 | Tiedote | | | 2021-02-09 10:46:26 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Megafoni_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Osallistu kyselyyn kunta-alan työn murroksesta! | 7513 | <p>Ammattiliitto Jyty pyytää jäseniään osallistumaan kunta-alan laajaan yhteiseen työn murroksen seurantaan. Seurantakyselyn toteuttaa yhteistyössä KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan ammattiliitot.<br><br>Mikäli työskentelet jollain alla luetelluista ammattialueista tai olet kiinnostunut osallistumaan keskusteluun kuntatyön muutoksesta jollain aihealueella, ilmoittaudu mukaan työn murroksen seurantaan oheisen linkin kautta. Kaikille ilmoittautuneille lähetetään maaliskuussa työn murroksen seurantakysely. <br><br>Ilmoittautumisen yhteydessä voit jo valita, minkä aiheen tai aiheiden seurantaan haluat osallistua. Yhteen aiheeseen vastaaminen kestää arviolta 10–15 minuuttia. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä. <br></p><h4><a href="https://tapahtumat.kt.fi/event/sessions?id=Ilmoittautuminen_kunta-alan_tyn_murroksen_seurantaan3283940953" target="_blank">Siirry ilmoittautumislomakkeelle ></a></h4><p>KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan ammattiliitot jakavat tietoa seurantakyselystä myös kuntaorganisaatioiden johdolle ja muille henkilöstöryhmille.<br></p><h4>Seurattavat ammattialueet ja aiheet vuonna 2021:</h4><p></p><ol><li>Tarinoiden kirjastot</li><li>Hallinto- ja toimistotyön arvo ja muutos</li><li>Vanhusten palvelut: Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen vanhusten palveluissa</li><li>Uudistuva sosiaali- ja terveyskeskus</li><li>Sairaalat teknologian ja työn murroksessa</li><li>Sosiaalityön uudet ratkaisut</li><li>Työn murros ja uudistuva kuntatekniikka</li><li>Tärkeät ateria- ja puhtauspalvelut</li><li>Maailman paras peruskoulu</li><li>Uudistuva ammatillinen koulutus</li><li>Lukiot: Digitalisaation ja uusien toimintatapojen hyödyntäminen lukiossa</li><li>Kehittyvä ja innovatiivinen kuntatyö</li><li>Nykyaikainen nuorisotyö</li><li>Robotit ja tekoäly ihmisten apuna</li><li>Itseohjautuvuus ja tiimityöskentely kunta-alalla</li><li>Kestävää kehitystä kuntatyöllä</li><li>Uutta toimitilaratkaisuissa</li><li>Työssä oppiminen ja ohjaus</li><li>Etätyö kunta-alalla</li><li>Liikkumisen ja logistiikan uudet ratkaisut</li><li>Uudistuva varhaiskasvatus</li><li>Julkisen työn merkitys ja arvo</li><li>Digitalisaatio kuntatyössä (kooste)<br></li></ol><p><br>Työn murros -työryhmän jäsen <strong>Marko Heikkinen</strong> Ammattiliitto Jytystä kuvaa ainutlaatuiseksi tapaa, jolla kunta-alalla seurataan laajassa yhteistyössä työn muuttumista eri toimialoilla ja työpaikoilla.<br><br>– Järjestelmällinen seuranta, johon kuntatyöpaikoilla työskentelevien on helppo osallistua eri puolilta maata, on todella hyvä tapa nostaa esille nykyaikaista kuntatyötä, käynnissä olevaa työn murrosta ja nyt myös korona-ajan kokemuksia kunta-alalla. <br><br>Seurannan tuloksia tarvitaan yhteisessä edunvalvonnassa ja työmarkkina- ja kehittämistoiminnassa. Seuranta tuottaa ajankohtaista tietoa kuntatyön kehityksestä ja tilanteesta työpaikoille itselleen mutta myös poliittisille päättäjille ja kuntalaisille. <br><br>Seurannan toteutuksesta vastaa kunta-alan työmarkkinaosapuolten yhteinen työn murros -työryhmä, johon KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Julkisen alan unioni JAU ry ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ovat nimenneet edustajansa. </p><p><br></p> | 2021-02-08 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-09 13:06:39 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kuntatyo-2030.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Valtiovarainministeri Vanhanen arvioi karulla tavalla Suomen taloutta | 197 | <p>Valtiovarainministeri Matti Vanhasen avaussanat Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa -raportin julkistustilaisuudessa maanantaina 8. helmikuuta. Koronakriisi on asettanut julkisen keskustelun perspektiivin varsin lyhyeksi. Pohditaan, millaiset rajoitukset ovat käytössä ensi viikolla, miten pärjätään tästä hiihtolomiin, pääsiäiseen tai kesään ja milloin rokotekattavuus nousee.<br> Tämä on luonnollista, mutta samalla on katsottava jo tulevaan, koronan jälkeiseen aikaan. <br></p><p>Olen pohtinut paljon finanssikriisin jälkeisen ajan oppeja. Olenkin pyytänyt valtiovarainministeriön virkamiehiä arvioimaan talouskasvun edellytyksiä ja tekemään pohjoismaista vertailua. </p><p>Tänään julkistettava virkamiesraportti osoittaa, että Suomi on jäänyt jälkeen keskeisistä vertailumaista. Suomen taloutta on vaivannut kasvuvaje jo vuosikymmenen ajan.</p><p>Vaikka saimme vuosina 2015-2019 hieman pienennettyä kuilua, hyvä kehitys on nyt hiipunut. Hiipui jo ennen koronaa.  BKT henkeä kohden ei ole vieläkään päässyt edes finanssikriisiä edeltäneelle vuoden 2007 tasolle.</p><p>Meillä on petrattavaa myös viennissä. OECD:n tuore Suomen maaraportti huomauttaa, että pieneksi avotaloudeksi Suomen vientimenestys on heikkoa. Viennin suhde BKT:een on samaa luokkaa kuin Kreikalla ja Portugalilla.</p><p>Suomen kasvulle on tunnistettu kolme pullonkaulaa: liian alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.</p><p>Kuten VM:n kasvuraportti osoittaa, työn tuottavuuden kasvu on ollut Suomessa olematonta viimeisen reilun vuosikymmenen ja tulee arvion mukaan jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla. Raportin perusteella tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta määrätietoisin toimin.</p><p>Lähtökohdat eivät siis ole häävit. Tämän vuoksi emme ole myöskään saaneet julkisen sektorin tuloja ja menoja tasapainoon, vaan velkaannumme kroonisesti. </p><p>Pohjoismaisen hyvinvoinnin lupaus ja julkisen talouden kestävyys voidaan turvata vain, mikäli työllisyysaste ja tuottavuus ovat riittävän korkeita. </p><p>Meidän pitää kansakuntana nyt kysyä itseltämme, että haluammeko olla Pohjoismaa myös tulevaisuudessa vai tyydymmekö surkastuvaan elintasoon? Suomessa pitää havahtua siihen, että pohjolan kasvujuna kiihdyttää meiltä karkuun. Kasvuvaje uhkaa muuttua pysyväksi kuiluksi.<br>Onneksemme voimme itse vaikuttaa asioihin. Meidän ei pidä Suomessa tyytyä ennusteiden mukaiseen kasvuun, jossa taloutemme kasvaisi vuosikymmenen aikana keskimäärin vain noin prosentin vuodessa, kun samaan aikaan Ruotsin, Tanskan ja Norjan BKT:n arvioidaan kasvavan noin kahden prosentin vuosivauhtia. </p><p>Mielestäni tavoitteeksi tulisi asettaa talouskasvun tuplaaminen 2000-luvun tähänastisesta reilun prosentin tasosta muiden pohjoismaiden noin kahteen prosenttiin. Tavoite vaatii tuekseen konkreettisia talouskasvun edellytyksiä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia ollakseen uskottava.</p><p>Mitä sitten voimme tehdä kasvun aikaansaamiseksi? Keskeistä politiikkatoimien suunnittelussa on vaikutukset tuottavuuden edistämiseen ja sen pullonkaulojen poistamiseen, osaavan työvoiman tarjonnan kasvattamiseen, rakenteellisen ja kustannuskilpailukyvyn turvaamiseen sekä tuotannollisten investointien houkutteluun. </p><p>Ensinnäkin tarvitsemme nopeavaikutteista elvytystä, joka samalla luo pysyvää kasvupotentiaalia uudistusten kautta. Käytännössä tämä on yhtä kuin Suomen kestävän kasvun ohjelma, jota rahoitetaan EU:n elpymispaketista. <br></p><p>Toisekseen työmarkkinoita tulee tehostaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä ja työn vastaanottamisen kannusteiden parantamista. Työmarkkinoiden kohtaantoa voidaan edistää vahvistamalla työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta.</p><p>Kaikkein nopeimmin osaavan työvoiman saatavuutta on mahdollista lisätä houkuttelemalla aktiivisesti kansainvälisiä osaajia Suomeen. Olenkin esittänyt, että avaisimme oleskelu- ja työlupien kahden viikon pikalinjan EU:n ulkopuolisille erityisosaajille, start-up yrittäjille, tutkijoille ja innovaattoreille. Pikalinjan valmistelu on hallituksessa vauhdissa ja saadaan käyttöön tämän vuoden aikana.</p><p>Kolmanneksi voimme vaikuttaa tuottavuuteen nostamalla työvoiman osaamistasoa. T&K-investoinnit edistävät tuottavuuden kasvua, koska ne lisäävät innovointia ja edistävät muualla tuotetun teknologisen tiedon käyttöä. Paikallisen sopiminen ja työmarkkinoiden toimivuus ovat myös tuottavuuden kannalta tärkeitä. Ne kohdentavat työvoiman tuottavimpiin yrityksiin. <br></p><p>Neljänneksi tarvitsemme lisää investointeja. Kilpailukykyinen ja vakaa investointiympäristö edistää tuotannollisia investointeja. Investointeihin vaikuttaa ennen kaikkea odotukset nettotuotosta ja riskeistä. Politiikkatoimilla voidaan vaikuttaa molempiin. </p><p><br>Muun muassa kilpailukykyinen yritysverotus, kustannukilpailukyky sekä investointien luvitus ja sääntelyn sujuvuus vaikuttavat nettotuoton odotukseen vaikuttavia tekijöitä. Riskiodotuksiin voidaan vaikuttaa pitämällä yritysten toimintaympäristö hyvänä ja ennustettavana suhteessa vertailumaihin. Meillä riittää työsarkaa koko ketjussa, jotta Suomi olisi aiempaa houkuttelevampi ympäristö investoinneille.</p><p><br>VM:n virkamiesraportti on hyvä tausta tukemaan hallituksen päätöksentekoa. Hallituksen tulee tehdä kestävyystiekartan toimeenpanon edellyttämiä päätöksiä keväällä hallituskauden puolivälintarkastelun yhteydessä. Työllisyys, kasvu ja tuottavuus ovat avaintekijöitä.</p><p><br>Mitä viisaammin nyt uudistamme yhteiskuntaamme kasvu-uralle, sitä helpommin maksamme korona-aikana syntyneen velan. Esitin virkamiehille kysymyksen, onko Suomi enää Pohjoismaa? Nyt kuulemme siihen tarkemman vastauksen sekä virkamiesten johtopäätöksiä tästä.</p><h4>Lue lisää:<br></h4><ul><li><h4><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162830" target="_blank">Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa – lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut</a></h4></li></ul><div><br></div><div><br></div><p><br></p> | 2021-02-07 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-08 10:49:03 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vanhanen.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Kuntien elinvoima varmistettava elvyttävällä talouspolitiikalla | 7511 | <p>STTK on kartoittanut jäsenliittojensa ja aluevaikuttajiensa tavoitteet kevään kuntavaalivaikuttamiseen. Järjestön hallitus käsitteli tavoitteita tänään.</p><p>– Olemme merkittävä kuntajärjestö. Kunnissa työskentelee noin 180 000 STTK:n jäsenliittoihin järjestäytynyttä työntekijää ja kuntapäättäjinä toimii tällä hetkellä noin tuhat STTK-laista. Heidän äänensä on kuuluttava ja osaamisensa hyödynnettävä kuntien kehittämisessä. Olemme kuntapalvelujen käyttäjiä ja asiantuntijoita, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>Korona pitää Suomea vielä pitkään pihdeissään ja epidemian vaikutukset kuntien työllisyyteen ja talouteen eri puolella maata ovat merkittäviä.</p><p>– Kuntien elinvoima nyt ja koronan jälkeisessä ajassa on varmistettava elvyttävällä talouspolitiikalla. Kannattavia työllistäviä toimia ovat esimerkiksi investoinnit väyläverkostoon ja julkiseen liikenteeseen sekä julkiseen rakentamiseen. Samanaikaisesti koronan myötä ennätyksellisiin mittoihin nousseen etätyön edellytyksiä on edelleen kehitettävä. Kuntien on huolehdittava digiloikan edellytysten jatkuvuudesta, Palola painottaa.</p><p>STTK on huolissaan pitkään jatkuneesta kehityksestä, jossa syrjäisten seutujen väestö ikääntyy ja seudut autioituvat. Järjestö toivoo vaaleissa ehdokkailta suoraa ja realistista keskustelua oman kunnan kehittämisestä, hankkeista ja niiden rahoituksesta.</p><p>– Äänestäjällä on oltava ”kuluttajasuoja”, sillä katteettomat lupaukset purkautuvat pettymyksenä ja populismina. Kuntien vetovoiman ydin on siinä, tarjoaako se perheille työtä, toimeentuloa, koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia, kohtuuhintaista asumista ja viihtyvyyttä. Elävä kunta on kaikkien ihanne, mutta se voi toteutua vain, jos elinvoimasta huolehditaan. Talous- ja työllisyysmahdollisuuksien rinnalla korostuvat kuntien tuottamat ja tarjoamat hyvinvointipalvelut. Siksi tärkeä sote-uudistus on kunnissa vietävä läpi henkilöstöä kuunnellen ja kunnioittaen, STTK:n hallitus korostaa.</p><p>Hallituskauden merkittävä uudistus on oppivelvollisuusiän laajentaminen.</p><p>– Käytännön toteutus on kuntien vastuulla. Osaamisesta huolehtiminen on tärkein asia kuntien elinvoimaisen tulevaisuuden varmistamiseksi, Antti Palola sanoo.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p>Katso STTK:n kuntavaalitavoitteiden tiivistelmä tästä linkistä.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2021-02-07 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-08 13:59:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jyty etsii uusia nuoriso- ja opiskelijavastaavia vuosille 2021–2022 | 7510 | <h4>Jokaisella
Ammattiliitto Jytyn alueella (Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomi)
toimii kaksi nuorisovastaavaa ja yksi opiskelijavastaava, jotka
järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia nuorille (alle 37v. jäsenet),
kehittävät nuoriso- ja opiskelijatoimintaa alueellaan ja vaikuttavat
Jytyyn esimerkiksi liittohallituksen alaisessa tulevaisuustyöryhmässä,
joka kokoustaa säännöllisesti (näin korona-aikaan Teamsin kautta) ja
edustaa nuoria eri tilaisuuksissa.</h4><p>Edellisten
nuoriso- ja opiskelijavastaavien kausi päättyi vuoden vaihteessa ja
etsimmekin nyt uusia tyyppejä kyseisiin tehtäviin. Valittavien alueiden
nuoriso- ja opiskelijavastaavien kausi alkaa helmikuussa 2021 ja kestää
vuoden 2022 loppuun asti.</p><p>Jokaiselta
alueelta valitaan määräaikaan mennessä saatujen esitysten perusteella
nuorisovastaaviksi kaksi (2) nuorta jäsentä ja opiskelijavastaavaksi
yksi (1) opiskelijajäsen.</p><p>Alueen
nuoriso- ja opiskelijavastaavat toimivat tiiminä, jonka tehtävänä on
ideoida ja järjestää nuoriso- ja opiskelijatoimintaa alueellaan sekä
tuoda esiin nuorten ja opiskelijoiden mielipiteitä liiton sisällä. He
saavat apua ja tukea toimintaan aluetoimistolta ja keskustoimistolta.</p><p>Ehdolle
alueen nuoriso- tai opiskelijavastaavaksi voivat asettua alle
37-vuotiaat Ammattiliitto Jytyn jäsenet sekä Jytyn opiskelijajäsenet,
joilla on jäsenmaksut asianmukaisesti maksettuna. Ehdolle voi asettua
vain omalla alueellaan. Huomioithan, että sama jäsen ei voi asettua
ehdolle yhtä aikaa nuoriso- ja opiskelijavastaavaksi.</p><h3>Miksi ehdolle alueen nuoriso- tai opiskelijavastaavaksi?</h3><ul style="list-style-type:disc;list-style-position:outside;padding-left:17px;"><li><p>Mahtava näköalapaikka ja mahdollisuus vaikuttaa liiton toimintaan alueellisesti ja valtakunnallisesti</p></li><li><p>Kehittämiskokemusta ja -osaamista, josta varmasti hyötyä tulevaisuuden työelämässä</p></li><li><p>Osoitus yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta!</p></li><li><p>Antaa pääsyn järjestämiisi tapahtumiin ja mahdollisuuden päästä myös
muihin tapahtumiin ilmaiseksi tai pienellä omavastuuosuudella</p></li><li><p>Ansionmenetyskorvaukset kokousten osuessa arkipäiville</p></li><li><p>Kokouspalkkiot livetapaamisista</p></li><li><p>Jyty-agenttipalkkio, mikäli käyt vetämässä työelämäluentoja tai pidät Jyty-ständiä</p></li><li><p>Huikea verkostoitumisen paikka!</p></li><li><p>Oivallinen CV-merkintä ja suosittelijoita työnhakuun.</p></li></ul><p>Heräsikö kiinnostus? Hae mukaan lähettämällä alla näkyvä hakulomake!<br></p><h3>Hakuaika näihin haluttuihin pesteihin 7.–19.2.2021</h3><p>Nuoriso-
ja opiskelijavastaavat valitaan määräaikaan mennessä saapuneiden
hakemusten perusteella. Hakijoiksi toivotaan eri-ikäisiä (alle 37v.),
eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri- ja muihin
vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Kaikkiin hakijoihin ollaan
yhteydessä hakuajan päättymisen jälkeen.</p><h4>Hakulomakkeen löydät täältä:</h4><ul><li><h4><a href="https://link.webropolsurveys.com/S/8555AAB75970C89A">https://link.webropolsurveys.com/S/8555AAB75970C89A</a><br><br></h4></li></ul><h4>Lisätietoja:</h4><p>Itä-Suomen alue: alueasiamies Heli Merta, etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi ja puh. 040 508 8752</p><p>Etelä-Suomen alue: alueasiamies Jani Loponen, etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi ja puh. 050 589 9362</p><p>Länsi-Suomen alue: järjestöasiamies Outi Mikkola, etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi ja puh. 040 661 5556</p><p>Pohjois-Suomen alue: alueasiamies Minna Eskelinen, etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi ja puh. 040 554 7606</p><p>
Keskustoimisto, suunnittelija Pekka Laukkanen, etunimi.sukunimi@jytyliitto.fi ja puh. 040 575 9565</p><p><br></p> | 2021-02-04 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-05 12:52:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty2503_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Uusia ohjeita alueille koronavirustartuntojen torjuntaan | 7500 | <span> <p>Sosiaali- ja
terveysministeriö on lähettänyt alueille uusia ohjeita
koronavirusepidemian hillintään. Uusimmassa ohjeessa muistutetaan
koronavirustartuntojen torjunnasta rajat ylittävässä liikenteessä. </p> <p>Rajanylityspaikkojen
alueelliset viranomaiset ovat avainasemassa tartuntojen leviämisen
estämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriö painottaa, että kaikkia
lainsäädännön mahdollistamia toimia hyödynnetään tehokkaasti.
</p><p>Tavoitteena on, että kaikki maahan tulijat testataan.</p><p><br></p>
<ul><li><p><a data-extension="pdf" data-size="599kB" data-uuid="c3a9aeb3-7e23-d885-06fd-4220cc48cd0e" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/38741793/Ohjauskirje+toiminta+rajanylityspisteiss%c3%a4+3.2.2021.pdf/c3a9aeb3-7e23-d885-06fd-4220cc48cd0e/Ohjauskirje+toiminta+rajanylityspisteiss%c3%a4+3.2.2021.pdf/Ohjauskirje+toiminta+rajanylityspisteiss%c3%a4+3.2.2021.pdf?t=1612358189389" target="_blank"><strong>Sosiaali- ja terveysministeriön kirje: Koronavirustartuntojen torjunta rajat ylittävässä liikenteessä (3.2.2021) pdf <br></strong></a></p></li><li><p><a data-extension="pdf" data-size="373kB" data-uuid="7d2da041-52f7-a63c-8ac2-8a6602c0c645" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/38741793/Liite_1_Oikeudellinen_taustamuistio_toimintaprosessista_rajanylityspaikoilla+3.2.2021.pdf/7d2da041-52f7-a63c-8ac2-8a6602c0c645/Liite_1_Oikeudellinen_taustamuistio_toimintaprosessista_rajanylityspaikoilla?t=1612358234146" target="_blank"><strong>Liite 1: Oikeudellinen taustamuistio toimintaprosessista rajanylityspaikoilla pdf </strong></a><strong></strong></p></li><li><p><a data-extension="pdf" data-size="177kB" data-uuid="2a849024-8f82-e9c2-e213-1fc9cdaf9781" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/38741793/Liite_2_Esimerkki_toimintaprosessista_rajanylityspisteill%c3%a4+3.2.2021.pdf/2a849024-8f82-e9c2-e213-1fc9cdaf9781/Liite_2_Esimerkki_toimintaprosessista_rajanylityspisteill%c3%a4+3.2.2021.pdf/Liite_2_Esimerkki_toim?t=1612358234630" target="_blank"><strong>Liite 2: Esimerkki toimintaprosessista rajanylityspisteillä pdf  </strong></a></p></li></ul> <p>Viime viikolla STM lähetti alueille kirjeen,
jossa suositeltiin, että voimassaolevat rajoitustoimenpiteet pidetään
kaikilla alueilla vähintään nykyisellä tasollaan, kunnes virusmuunnoksen
leviämisen estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta on voitu
edelleen arvioida. Lisäksi suositeltiin, että leviämisvaiheessa olevat
alueet ottavat käyttöönsä kaikki leviämisvaiheen toimenpiteet epidemian
nopean kiihtymisen estämiseksi. </p>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/38741793/280121_STM+kirje+rajoitustoimenpiteist%c3%a4+virusmuunnoksen+ja+epidemian+levi%c3%a4misen+est%c3%a4miseksi.pdf/5c797133-ec4d-d8c3-9ee5-7495b1d36044/280121_STM+kirje+rajoitustoimenpiteist%c3%a4+virusmuunnoksen+ja+epidemian+l?t=1611839746037" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="153kB" data-uuid="5c797133-ec4d-d8c3-9ee5-7495b1d36044"><strong>Sosiaali- ja terveysministeriön kirje rajoitustoimenpiteistä virusmuunnoksen ja epidemian leviämisen estämiseksi (28.1.2021) pdf</strong></a><strong>    </strong><br></p></li></ul> <p>Kaikki STM:n antamat kirjeet ovat luettavissa kokonaisuudessaan STM:n verkkosivuilla:</p>
<ul><li><p><a href="https://stm.fi/stm-ohjeet-koronavirustilanteessa" target="_blank" aria-label="STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>STM:n antamat viranomaisohjeet ja päätökset koronavirustilanteessa</strong></a></p></li></ul> <p>Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat valmistelleet ohjeistuksen alle
18-vuotiaiden ryhmäharrastustoiminnan järjestämisestä, rajoittamisesta
ja keskeyttämisestä valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisilla
epidemiatasoilla. </p>
<ul><li><p><a href="https://minedu.fi/-/ohjeistus-lasten-ja-nuorten-ryhmaharrastustoiminnasta" target="_blank" aria-label="Ohjeistus lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminnasta (2.2.2021). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Ohjeistus lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminnasta (2.2.2021)</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/uusia-ohjeita-alueille-koronavirustartuntojen-torjuntaan">Uusia ohjeita alueille koronavirustartuntojen torjuntaan</a></h4></li></ul></span></span><br></div><div><br></div><div><br></div> </span> | 2021-02-03 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-04 13:02:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/koronatestaus.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regionerna har fått en ny anvisning om bekämpningen av coronaviruset | 7503 | <span> <p>Social- och
hälsovårdsministeriet har sänt nya anvisningar till regionerna om
bekämpningen av coronaepidemin. I den nya anvisningen betonas vikten av
att bekämpa spridningen av coronaviruset i den gränsöverskridande
trafiken.  <br></p> <p>De regionala myndigheterna vid
gränsövergångsställena har en nyckelroll när det gäller att förhindra
smittspridningen. Social- och hälsovårdsministeriet betonar att alla de
åtgärder som lagstiftningen möjliggör ska utnyttjas effektivt. Målet är
att alla som reser in i landet testas.<br><br></p>
<ul><li><p><a data-extension="pdf" data-size="622kB" data-uuid="51e48c43-b498-c559-00ce-58c432802db3" href="https://stm.fi/documents/1271139/38741793/Brev_Bek%c3%a4mpning+av+coronavirussmitta+i+den+gr%c3%a4ns%c3%b6verskridande+trafiken+3.2.2021_sv.pdf/51e48c43-b498-c559-00ce-58c432802db3/Brev_Bek%c3%a4mpning+av+coronavirussmitta+i+den+gr%c3%a4ns%c3%b6verskridande+trafiken+3.2.2021_sv.pdf?t=1612358233811" target="_blank" aria-label="Social- och hälsovårdsministeriets brev: Bekämpning av coronavirussmitta i den gränsöverskridande trafiken (3.2.2021) . Öppnas i en ny flik"><strong>Social- och hälsovårdsministeriets brev: Bekämpning av coronavirussmitta i den gränsöverskridande trafiken (3.2.2021)  pdf </strong></a></p></li><li><p><a data-extension="pdf" data-size="558kB" data-uuid="04ac6126-c0a8-05fa-bc82-f20f44d68e62" href="https://stm.fi/documents/1271139/38741793/Bilaga_1_R%c3%a4ttslig+bakgrundspromemoria+om+verksamhetsprocessen+vid+gr%c3%a4ns%c3%b6verg%c3%a5ngsst%c3%a4llena_03022021.pdf/04ac6126-c0a8-05fa-bc82-f20f44d68e62/Bilaga_1_R%c3%a4ttslig+bakgrundspromemoria+om+verksamhetsprocessen+vid+gr%c3%a4ns%c3%b6ver?t=1612358356610" target="_blank" aria-label="Bilaga 1: Rättslig bakgrundspromemoria om verksamhetsprocessen vid gränsövergångsställena . Öppnas i en ny flik"><strong>Bilaga 1: Rättslig bakgrundspromemoria om verksamhetsprocessen vid gränsövergångsställena  pdf </strong></a></p></li><li><p><a data-extension="pdf" data-size="185kB" data-uuid="2deead74-2c62-87b8-7f54-8ffe3838e848" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/38741793/Bilaga_2_Toimintaprosessi_rajanylityspisteell%c3%a4+3.2.2021_sv.pdf/2deead74-2c62-87b8-7f54-8ffe3838e848/Bilaga_2_Toimintaprosessi_rajanylityspisteell%c3%a4+3.2.2021_sv.pdf/Bilaga_2_Toimintaprosessi_rajanylityspis?t=1612358233297" target="_blank"><strong>Bilaga 2: Exempel på verksamhetsprocess vid gränsöversgångsställe pdf </strong></a></p></li></ul> <p>Förra veckan sände social- och
hälsovårdsministeriet ett brev till regionerna där ministeriet
rekommenderade att de gällande begränsningsåtgärderna ska hållas
åtminstone på den nuvarande nivån i alla regioner tills omfattningen av
virusvariantens utbredning och effekten av de åtgärder som vidtagits för
att förhindra spridningen har kunnat utvärderas ytterligare.
Ministeriet rekommenderade också att de regioner som befinner sig i
samhällsspridningsfasen ska ta i bruk samtliga åtgärder för
samhällsspridningsfasen för att förhindra en snabb acceleration av
epidemin.</p>
<ul><li><p><a data-extension="pdf" data-size="3.5MB" data-uuid="f4c42d46-3a93-f86a-24b3-8c082911d346" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/38741793/280121_SHM+brev+om+begr%c3%a4nsnings%c3%a5tg%c3%a4rder+f%c3%b6r+att+hindra+spridningen+av+den+nya+virusvarianten+och+epidemins+spridning.pdf/f4c42d46-3a93-f86a-24b3-8c082911d346/280121_SHM+brev+om+begr%c3%a4nsnings%c3%a5tg%c3%a4rder+f%c3%b6r+a?t=1611838742722" target="_blank"><strong>Social-
och hälsovårdsministeriets brev om begränsningsåtgärder för att hindra
spridningen av den nya virusvarianten och epidemins spridning
(28.1.2021) pdf<br></strong></a></p></li></ul> <p>Alla social- och hälsovårdsministeriets brev kan läsas i sin helhet på social- och hälsovårdsministeriets webbplats: </p>
<ul><li><p><a href="https://stm.fi/sv/shm-anvisningar-coronaviruslaget" target="_blank" aria-label="Social- och hälsovårdsministeriets myndighetsanvisningar och beslut om coronavirusläget. Öppnas i en ny flik"><strong>Social- och hälsovårdsministeriets myndighetsanvisningar och beslut om coronavirusläget</strong></a></p></li></ul> <p>Undervisnings- och kulturministeriet och
Institutet för hälsa och välfärd har dessutom berett en anvisning för hu
hobbyverksamhet i grupp för personer under 18 år ska ordnas, begränsas
och avbrytas på de epideminivåer som anges i statsrådets principbeslut. </p>
<ul><li><p><a href="https://minedu.fi/sv/-/anvisning-om-hobbyverksamhet-for-barn-och-unga" target="_blank" aria-label="Anvisning om hobbyverksamhet för barn och unga (2.2.2021). Öppnas i en ny flik"><strong>Anvisning om hobbyverksamhet för barn och unga (2.2.2021)</strong></a></p></li></ul><div><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/uusia-ohjeita-alueille-koronavirustartuntojen-torjuntaan?languageId=sv_SE" target="_blank">Regionerna har fått en ny anvisning om bekämpningen av coronaviruset</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span><br></div><div><br></div><div><br></div> </span> | 2021-02-03 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-04 13:01:52 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/koronatestaus.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ministeri Pekonen: Työttömyysturvan suojaosan korotusta ja muita työttömyysturvapoikkeuksia jatketaan 30.6.2021 asti | 914 | <span><p>Hallitus linjasi, että
maaliskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan
poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. </p> <p>Tavoitteena
on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen
päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten
vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman
alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä
lakimuutoksilla. </p> <h3>Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatketaan</h3> <p>Työttömyysetuuden
suojaosan korotusta jatketaan 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279
eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun.
Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita
ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.</p> <h3>Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyy lyhennettynä</h3> <p>Liikkuvuusavustusta
voidaan edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön
päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi
kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan
maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.</p> <h3>Työttömyysetuutta voidaan myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkona</h3> <p>Työttömyysetuutta
voidaan väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona
ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden
kuukauden sijaan. </p> <h3>Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatketaan</h3> <p>Työttömyysetuuden
sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen
liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.7.2021. Myös
yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen
jatketaan. </p> <p>Laki tulee voimaan mahdollisimman pian ja on voimassa 30.6.2021 asti.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyottomyysturvan-suojaosan-korotusta-ja-muita-tyottomyysturvapoikkeuksia-jatketaan-30.6.2021-asti" target="_blank">Ministeri Pekonen: Työttömyysturvan suojaosan korotusta ja muita työttömyysturvapoikkeuksia jatketaan 30.6.2021 asti</a></h4></li></ul></span><br><p></p><p><br></p> | 2021-02-01 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-02 08:56:33 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/te-palvelut.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Saarikko selvittää tukea nuorten kesätöille | 897 | <p>Nuorisoasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko haluaa edistää nuorten kesätöitä. Saarikko pitää hyvänä esimerkiksi ajatusta nuorten valtakunnallisesta kesätyösetelistä. Hän on huolissaan, että koronakriisi on vaarassa vaikeuttaa nuorten kesätyömahdollisuuksia.</p><p>- Kesätyöt antavat nuorille arvokasta kokemusta työelämästä ja tienestejä. Pidän tärkeänä, että toisella asteella opiskeleville luotaisiin valoisaa tulevaisuudennäkymää ja koronakriisistä huolimatta mahdollisimman nuori pääsisi tulevana kesänä kesätöihin. </p><p>Tällä hetkellä tilanne setelien käytön osalta vaihtelee eri puolella Suomea, joten nuoret ovat eriarvoisessa asemassa. Saarikon mukaan tavoitteena tulee olla, että tulevaisuudessa kaikilla nuorilla olisi asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kesätyöhön. </p><p>-  Aion pikaisesti selvittää vaihtoehdot, kuinka ja millä aikataulua valtakunnallisen kesätyösetelin toteuttaminen olisi mahdollista esimerkiksi kokeilun kautta. Valtio voisi omalla rahoituksellaan tukea kuntia tai esimerkiksi järjestöjä tarjoamaan kesätyösetelit alle 19-vuotiaille nuorille. Malliin tulisi sisällyttää kuntien omarahoitusosuus, Saarikko pohtii.</p><p>Monissa Suomen kunnissa on nykyisin käytössä kesätyöseteleitä, joiden avulla nuoret saavat työkokemusta ja tienestejä yrityksissä tai yhdistyksissä. Setelien arvo voi vaihdella, mutta useassa tapauksessa se on noin 300 euroa. Setelin saamisen edellytyksenä on tietyn kestoinen työsuhde ja tuntimäärä.</p><p><span><span></span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/saarikko-selvittaa-tukea-nuorten-kesatoille" target="_blank">Saarikko selvittää tukea nuorten kesätöille</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2021-01-31 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-01 10:14:00 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Saarikko.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen metsäkeskuksessa vuosilomalaskennasta neuvottelutulos | 898 | <p>Suomen metsäkeskuksessa syntyi neuvottelutulos siirtymisestä viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan 1.4.2021 alkaen. Tähän asti on laskettu kuusipäiväisen lomaviikon perusteella vuosilomat vuosilomalain mukaisesti ja viime neuvottelukierroksella sovittiin asiakokonaisuutta koskevasta työryhmästä. Neuvottelutulos sisältää kyseisen työehtosopimuksen laskennan muuttamisesta johtuvat uudet tes-määräykset ja muutaman muun tekstiparannuksen. Seuraavaksi neuvottelutulos etenee Jytyn hallituksen hyväksyttäväksi.<br><br>Lisätietoja: Päivi Salin, työmarkkina-asiamies</p><p><br></p> | 2021-01-31 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-01 11:06:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Metsäkeskus_rgb_600x142px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| ”Sote100 ”–lakipaketti lausuntokierrokselle 1.2.–26.2.2021 | 899 | <p>Lausuntokierrokselle lähteneessä lakipaketissa on kyse 8.12.2020 hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä sote-uudistuksesta ja siihen keskeisesti liittyvien lakien täsmennyksistä ja päivittämisestä. Kaikkiaan 109 lain kohdalla on ollut tarpeen lisätä informatiivisia viittauksia hallituksen antamaan esitykseen sekä kumota osin päällekkäistä sääntelyä substanssilaeista, kuten valvontaa, yhteistyötä ja yleisiä järjestämisvastuuta koskevia säännöksiä - sekä muutetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kuuluvia säännöksiä vastaamaan sote-uudistuksessa ehdotettua tehtävänjakoa. Myös vanhentuneita viittauksia jo kumoutuneisiin lakeihin on korjattu uusilla eli kyse on ollut lähinnä teknisistä muutoksista.<br></p><p>Pääministeri Marinin hallitus antoi eduskunnalle 8.12.2020 esityksen hyvinvointialueiden perustamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamisesta. Osana uudistamistyötä on myös mittava lakien valmistelutyö, johon on liittynyt myös reilun sadan lain tarkastus, jonka työnimenä on ollut ” Sote100”.</p><p>Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi hyvinvointialueiden perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lait. Näitä ovat laki hyvinvointialueesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, laki pelastustoimen järjestämisestä, laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, hyvinvointialueiden rahoituslaki sekä ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön,  hyvinvointialueen  henkilöstöä  koskevan  lainsäädännön  sekä  eräiden  yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. </p><p>Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esitysluonnoksella ehdotettaisiin tehtäväksi uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuvat tekniset muutokset. Lisäksi tehtäisiin Uudenmaan erillisratkaisuun liittyvä tietojohtamista koskeva sisällöllinen täydennys. Näillä muutoksilla päivitettäisiin eri hallinnonalojen lainsäädäntö vastaamaan uutta rakenteellista toimintakenttää ja järjestämisvastuuta. <br>Annetut lausunnot otetaan huomioon hallituksen esityksen viimeistelemisessä. Annetut lausunnot ovat julkisia. Lausunnot pyydetään toimittamaan 26.2.2021 klo 16.00 mennessä. </p><ul><li><p><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=84c66fff-89fc-497b-b080-706fa6d851db" target="_blank"><strong>Lausuntopalvelulinkki<br><br></strong></a></p></li></ul><p><span><span></span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/-sote100-lakipaketti-lausuntokierrokselle-1.2.-26.2.2021" target="_blank">”Sote100 ”–lakipaketti lausuntokierrokselle 1.2.- 26.2.2021</a></h4></li></ul><br><br><p></p> | 2021-01-31 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-01 13:40:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-esitys.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Lagpaketet ”Sote100” på remiss 1.2–26.2.2021 | 900 | <span><p>Lagpaketet som sändes på
remiss gäller propositionen om social- och hälsovårdsreformen som
regeringen lämnade till riksdagen den 8 december 2020 och om
preciseringar och uppdateringar av de lagar som har ett centralt samband
med den. I allt som allt 109 lagar har det varit nödvändigt att lägga
till informativa hänvisningar till regeringens proposition och att
delvis upphäva överlappande bestämmelser om substanslagar, såsom
bestämmelser om tillsyn, samarbete och allmänt organiseringsansvar -
samt ändras bestämmelserna om främjande av välfärd och hälsa till att
motsvara den uppgiftsfördelning som föreslås i social- och
hälsovårdsreformen. Också föråldrade hänvisningar till redan upphävda
lagar har korrigerats till nya, dvs. det har närmast varit fråga om
tekniska ändringar.</p> <p>Statsminister Marins regering lämnade den 8
december 2020 en proposition till riksdagen om inrättande av
välfärdsområden och om en reform av ordnandet av social- och hälsovården
och räddningsväsendet. I reformarbetet ingår också ett omfattande
lagberedningsarbete med arbetsnamnet ”Sote100”, där man granskat drygt
hundra lagar.</p> <p>'I propositionen föreslås det att det stiftas lagar
som är centrala med tanke på inrättandet av välfärdsområden och deras
verksamhet. Dessa är lagen om välfärdsområden, lagen om ordnande av
social- och hälsovård, lagen om ordnande av räddningsväsendet, lagen om
ordnande av social- och hälsovården och räddningsväsendet i Nyland och
en gemensam lag om införande av dessa, lagen om välfärdsområdenas
finansiering samt förslag till ändring av lagstiftningen om kommunernas
statsandelar, skattelagstiftningen, lagstiftningen om välfärdsområdenas
personal samt vissa lagar som gäller den allmänna förvaltningen. </p> <p>Genom
det utkast till regeringsproposition som begäran om utlåtande gäller
föreslås tekniska ändringar som följer av lagstiftningen om reformen.
Dessutom görs en innehållslig komplettering av informationsledningen i
anknytning till särlösningen för Nyland. Genom dessa ändringar
uppdateras lagstiftningen så att den motsvarar det nya strukturella
verksamhetsfältet och organiseringsansvaret. </p> <p>De utlåtanden som
lämnas in kommer att beaktas vid den slutliga beredningen av regeringens
proposition. Utlåtandena är offentliga. Utlåtanden kan lämnas fram till
den 26 februari 2021 kl. 16.00. </p></span><ul><li><span><span><span><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/SV/Proposal/Participation?proposalId=84c66fff-89fc-497b-b080-706fa6d851db" target="_blank" aria-label="Länk till utlåtandetjänsten. "><strong><span><span><span></span></span></span></strong></a><strong><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/SV/Proposal/Participation?proposalId=84c66fff-89fc-497b-b080-706fa6d851db" aria-label="Länk till utlåtandetjänsten. " target="_blank"><strong>Länk till utlåtandetjänsten</strong></a></strong></span></span></span><br></li></ul><span></span><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/-sote100-lakipaketti-lausuntokierrokselle-1.2.-26.2.2021?languageId=sv_SE" target="_blank">Lagpaketet ”Sote100” på remiss 1.2–26.2.2021</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div><span><p><br></p></span> | 2021-01-31 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-02-01 13:39:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-esitys.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus linjasi koronarokottamisten korvaamisesta työterveyshuollossa | 6264 | <p>Hallitus linjasi koronarokottamisten korvaamisesta työterveyshuollossa
Maa- ja metsätalousministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston viestintäosasto 27.1.2021 19.09
Tiedote 53
Hallitus keskusteli neuvottelussaan koronarokottamisen korvaamisesta yksityisen työterveyshuollon kautta sairaanhoitovakuutuksesta, kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta sekä sai katsauksen pandemiaan liittyvistä laeista ja valmistelussa olevista hallituksen esityksistä.
</p><p>Hallitus linjasi koronarokottamisten korvaamisesta sairaanhoitovakuutuksesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan niin, että Kela voisi korvata työterveyshuollossa tehtävän rokottamisen. Korvauskustannukset rahoitettaisiin valtion varoista. Korvauksen suuruus päätetään myöhemmin. Valtio vastaa rokotteen hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta. Myös sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa tehtävien rokotusten matkakustannukset tulisivat korvattaviksi. Hallitus antaa esityksen koronarokottamisen korvaamisesta eduskunnalle helmikuussa.
</p><p>Hallitus keskusteli myös maa- ja metsätalouden ulkomaisen kausityövoiman terveysturvallisesta maahantulosta tulevalla kasvukaudella. Hallitus pyrkii turvaamaan huoltovarmuuskriittisten kausityöntekijöiden saatavuuden. Työnantajille laaditaan ohjeet terveysturvallisesta maahantulosta ja karanteenista. Hallitus linjaa maahantulon ehdoista ohjeistuksen valmistuttua. <br></p><p>Hallitus sai katsauksen Covid-19 –pandemiaan liittyvien lakien tilanteeseen ja kävi evästyskeskustelun näiden jatkovalmistelua varten.</p><div><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-linjasi-koronarokottamisten-korvaamisesta-tyoterveyshuollossa" target="_blank">Hallitus linjasi koronarokottamisten korvaamisesta työterveyshuollossa</a></h4></li></ul></span><br></div><br> | 2021-01-27 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-28 08:55:50 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_paatokset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen drog upp riktlinjer för ersättning av coronavaccinering inom företagshälsovården | 6359 | <span><p>Under sina förhandlingar
idag diskuterade regeringen ersättning genom sjukvårdsförsäkringen av
coronavaccinering inom den privata företagshälsovården och trygg inresa
för utländsk säsongsarbetskraft med tanke på hälsosäkerheten. Regeringen
tog också del av en översikt över de lagar som har en koppling till
pandemin och de regeringspropositioner som bereds just nu.</p> <p>Regeringen
drog upp riktlinjer för ersättning av coronavaccinering genom
sjukvårdsförsäkringen. Sjukförsäkringslagen ändras så att
Folkpensionsanstalten kan ersätta vaccinering som utförs inom
företagshälsovården. Ersättningskostnaderna finansieras med statliga
medel. Ersättningsbeloppet fastställs senare. Staten ansvarar för
anskaffningen av vaccinet, och kommunerna för distributionen, som hör
till deras organiseringsansvar. Även resekostnader för vaccinering inom
både den privata och den offentliga hälso- och sjukvården kommer att
kunna ersättas. Regeringen överlämnar en proposition om ersättning för
coronavaccinering till riksdagen i februari.</p> <p>Regeringen
diskuterade också hälsosäkerheten när utländsk säsongsarbetskraft inom
jord- och skogsbruket anländer till Finland inför den kommande
vegetationsperioden. Regeringen försöker trygga tillgången till
säsongarbetare som är nödvändiga med tanke på försörjningsberedskapen.
Det utarbetas anvisningar för arbetsgivare om hälsosäkerhet vid inresa
och karantän. Regeringen fastställer villkoren för inresa när
anvisningarna är klara.</p> <p>Regeringen fick en lägesöversikt över de
lagar som gäller coronapandemin och förde en preliminär debatt inför den
fortsatta beredningen av lagarna.</p><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-linjasi-koronarokottamisten-korvaamisesta-tyoterveyshuollossa?languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen drog upp riktlinjer för ersättning av coronavaccinering inom företagshälsovården</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><p><br></p></span> | 2021-01-27 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-28 08:59:34 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_paatokset_SE.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Selvitys: Kuntien turvallisuustilanne on heikentynyt sote- ja opetussektoreilla | 6263 | <p>Uhka- ja
väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen kuntakentässä on polarisoitunut
ja vaikeasti hahmotettava. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntyneet ja
muuttuneet vakavammiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalitoimen
yksiköissä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Valtuutettujen kokema
turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta varautumista,
turvallisuussuunnittelua ja koulutusta pidetään tarpeellisena. Kuntien
työn- ja päätöksentekijöiden turvallisuutta selvitettiin
KuntaTurva-tutkimuksessa.</p><span><h3>Turvallisuustilanne Suomen kunnissa on polarisoitunut</h3> <p>Hankkeen
ensimmäisessä osassa teetettyjen kyselyiden mukaan kuntien henkilöstö
kohtasi uhkatilanteita useimmin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa,
keskimäärin kuukausittain. Yli 90 prosenttia vastanneista kunnista
arvioi, että opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa henkilökunta kohtasi
vähintään muutaman kerran uhka- ja väkivaltatilanteita vuonna 2019. Kyse
oli useimmin lievästä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, josta
henkilökunta selvisi pääosin omin avuin.</p> <p>Mitä suuremmasta
kunnasta tai organisaatiosta oli kyse, sitä useammin lieviä
uhkatilanteita kohdattiin. Yli 100 000 asukkaan kunnissa kohdattiin
keskimäärin päivittäin uhkatilanteita koulutoimessa. Sosiaalipalveluissa
yli 1000 hengen organisaatioissa kohdattiin keskimäärin kuukausittain
vakavaa uhkailua, henkistä väkivaltaa ja lievää fyysistä väkivaltaa sekä
viikoittain lievää henkistä väkivaltaa. Sen sijaan kunnanvaltuustojen
kokousten yhteydessä tapahtuneet uhkatilanteet olivat harvinaisia.
Valtaosa uhkatilanteista uskottiin ilmoitettavan ja raportoitavan
eteenpäin.</p> <p>Tapaustutkimusten tulokset puolestaan viittasivat
siihen, että kyselyyn vastanneet antoivat uhkatilanteiden määrästä
minimiarvion. Viidenneksessä tapaustutkimuksista todellinen
ilmoitusmäärä oli jopa kymmenkertainen kyselyssä raportoituun
verrattuna. Suuressa osassa kuntia tilanteet ilmoitetaan
henkilökohtaisesti tai erillisillä lomakkeilla ja kokonaiskuvan
hahmottaminen on vaikeaa. Uhkatilanteiden määrän koetaan myös olevan
kasvussa.</p> <p>Turvallisuuden keinovalikoima kunnissa on sitä
täysimääräisemmin käytössä, mitä suuremmasta kuntaorganisaatiosta on
kyse. Murtohälyttimet, kameravalvonta ja kulunvalvonta olivat käytössä
useimmissa yksiköissä yli puolessa vastanneista kunnista.</p> <p>Turvallisuuden
keinovalikoimaa halutaan kunnissa laajentaa. Useampi kuin joka neljäs
kunta piti turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta erittäin tai melko
tärkeänä. Silti 35 prosenttia kunnista arvioi, että turvatarkastuksen
tekemisellä olisi voitu välttää vain vähäisessä määrin raportoituja
uhkatilanteita ja 65 prosenttia vastaajista arvioi, ettei
turvatarkastusten käyttöönotto vaikuttaisi juurikaan omassa kunnassa.</p> <p>Kokonaisuutena
vaikuttaa siltä, että uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva Suomen
kuntakentässä on polarisoitunut ja vaikeasti hahmotettava. Tulokset
antavat pohjaa kuudelle suositukselle. Näistä keskeisin liittyy
kokonaiskuvan parantamiseen yhdenmukaistamalla kansallisella tasolla
ilmoittamisen toimintamalleja ja mittareita.</p> <h3>Turvallisuuden johtamisessa on kehitettävää</h3> <p>KuntaTurva-hankkeen
toisen osan tulosten mukaan uhka- ja väkivaltatilanteet ovat
lisääntyneet ja muuttuneet vakavammiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja
sosiaalitoimen yksiköissä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa. Uhka- ja
väkivaltatilanteista suurin osa liittyy potilaiden hoitotilanteisiin,
asiakastilanteisiin ja kouluissa opetustilanteisiin.</p> <p>Ulkopuolisten
julkisiin tiloihin ja työntekijöihin kohdistamat uhka- ja
väkivaltatilanteet ovat erittäin harvinaisia. Tilanteista raportoiminen
on lisääntynyt, mutta niitä pidetään usein ns. toimenkuvaan kuuluvina
eikä esimerkiksi potilaiden sairauksiin liittyvästä uhkaavasta ja
väkivaltaisesta käyttäytymisestä tai koulukiusaamisesta haluta puhua
väkivaltana, vaan tilanteet pyritään hoitamaan omin toimin.</p> <p>Kunnanvaltuustojen
kokousten turvallisuus ja valtuutettujen luottamustoimessaan kokema
turvallisuus on hyvällä tasolla, mutta varautumista,
turvallisuussuunnittelua ja koulutusta pidetään tarpeellisena.
Poliittisen päätöksenteon foorumit halutaan pitää avoimina yleisölle.
Uhka- ja väkivaltatilanteet ovat harvinaisia, mutta signaaleja tilanteen
muuttumisesta on nähtävissä.</p> <p>Tutkimuksen mukaan kuntien
palvelutuotannon organisaatioissa on lisättävä ennakoivaa turvallisuus-
ja valmiussuunnittelua, koordinoitua tilannekuvatyötä ja väkivaltaisten
tilanteiden hallintakeinojen koulutusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon
yksiköt kuten sairaalat, sosiaalitoimen yksiköt ja koulut on nähtävä
kunnissa organisaatioturvallisuuden ja työturvallisuuden kokonaisuutena,
jota johdetaan.</p> <p>Turvallisuuden johtaminen ei saa jäädä
organisaatioiden itsensä vastuulle, vaan resurssit ja osaaminen ovat
kunnan kokonaisvaltaisen konsernitason turvallisuuden hallinnan
vastuualuetta. Turvatarkastukset ja teknologian hyödyntäminen voivat
olla tarpeellisia turvallisuusinvestointeja, mutta myös yhteistyö
turvallisuusviranomaisten ja muiden asiantuntijoiden kanssa on tärkeä
osa turvallisuuden hallintaa.</p> <p>Julkaisut on toteutettu osana
valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman
toimeenpanoa. KuntaTurva-tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta
empiiristä aineistoa uhka- ja väkivaltatilanteiden yleisyydestä ja
luonteesta sekä turvallisuuden hallintamalleista kuntien palveluissa ja
päätöksenteossa. Tutkimustieto julkaistaan kahtena erillisenä
raporttina, joista ensimmäisen osan on tehnyt WitMill Oy ja toisen osan
Tampereen yliopisto.</p> </span><span><p><em>Valtioneuvoston
yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa
päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa
ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja
tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa
julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä
sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.</em></p></span><span> </span>
<ul><li>
<a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-061-5" aria-label="Raportti: "Uhattiin tulla ampumaan kaupungintalolle" Uhka- ja väkivaltatilannekuva ja turvallisuuden hallintamallit kuntien palveluissa. " target="_blank"><strong>Raportti:
"Uhattiin tulla ampumaan kaupungintalolle" Uhka- ja
väkivaltatilannekuva ja turvallisuuden hallintamallit kuntien
palveluissa</strong></a><br> </li><li><a href="https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-383-077-6" aria-label="Raportti: Turvallisuuden tilannekuva kuntien palvelutuotannossa ja valtuustoissa. " target="_blank"><strong>Raportti: Turvallisuuden tilannekuva kuntien palvelutuotannossa ja valtuustoissa</strong></a><br><br></li></ul><p><span><span></span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/en/-//10616/selvitys-kuntien-turvallisuustilanne-on-heikentynyt-sote-ja-opetussektoreilla" target="_blank">Selvitys: Kuntien turvallisuustilanne on heikentynyt sote- ja opetussektoreilla</a></h4></li></ul><br>
<p></p><p></p> | 2021-01-26 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-27 13:55:08 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/keskussairaala.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytys utbildningar och tillfällen arrangeras på distans till slutet av maj | 6262 | <p>På grund av corona-situationen ordnas de utbildningar och tillfällen som Jyty arrangerar som distanstillfällen till och med 31.5.2021. En del av tillfällena flyttas möjligtvis till en senare tidpunkt eller inhiberas. Alla förändringar hittar du i webbsidornas elektroniska utbildningskalender eller i händelsekalendern. </p><p>Jyty vill säkra medlemmarnas beredskap att verka i sitt arbete under coronavirusepidemin samt hindra en spridning av viruset. Tillfällen som ordnas på distans är ansvarsfull verksamhet, för att minimera epidemins spridning och skador. <br></p><p>Förbundet rekommenderar samma tillvägagångssätt också för sina medlemsföreningar. I sista hand följer vi myndigheternas instruktioner. Tilläggsinformation ges av Jytys <a href="/sv/otayhteytta/keskustoimisto/Sivut/Koulutus-ja-tietohallintoosasto.aspx"><strong>utbildningsavdelning</strong></a>, <a href="/sv/otayhteytta/keskustoimisto/Sivut/Jarjestoosasto.aspx"><strong>organisationsavdelning </strong></a>och <a href="/sv/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"><strong>de regionala byråerna</strong></a>.<br></p><p>Läs noggrannare om förändringarna i <a href="/fi/ajankohtaista/koulutus/Sivut/default.aspx"><strong>utbildningskalendern </strong></a>och <a href="/fi/ajankohtaista/tapahtumat/Sivut/default.aspx"><strong>händelsekalendern </strong></a>(på finska) på Jytys webbsidor.</p><p><br></p> | 2021-01-25 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-26 15:06:10 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn koulutukset ja tilaisuudet järjestetään etänä toukokuun loppuun saakka | 184 | <p><strong>Koronatilanteen takia Jytyn järjestämät koulutukset ja tilaisuudet järjestetään etätilaisuuksina 31.5.2021 saakka. Osa tilaisuuksista saatetaan siirtää myöhempään ajankohtaan tai peruuttaa. Kaikki muutokset löydät nettisivujen sähköisestä koulutuskalenterista ja tapahtumakalanterista. </strong></p><p>Jyty haluaa turvata jäsenistön valmiudet toimia työssään koronavirusepidemian aikana sekä estää viruksen leviämisen. Etänä järjestettävät tilaisuudet ovat vastuullista toimintaa, jotta epidemian laajeneminen ja haitat saadaan minimoitua. </p><p>Liitto suosittaa samaa toimintatapaa myös jäsenyhdistyksilleen. Viime kädessä noudatamme viranomaisten ohjeita. Lisätietoja antavat Jytyn <a href="/fi/otayhteytta/keskustoimisto/Sivut/Koulutus-ja-tietohallintoosasto.aspx"><strong>koulutusosasto</strong></a>, <a href="/fi/otayhteytta/keskustoimisto/Sivut/Jarjestoosasto.aspx"><strong>järjestöosasto </strong></a>ja <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"><strong>alueelliset toimipisteet</strong></a>.</p><p><strong>Lue muutoksista tarkemmin Jytyn nettisivujen </strong><a href="/fi/ajankohtaista/koulutus/koulutuskalenteri/Sivut/default.aspx"><strong>koulutuskalenterista </strong></a><strong>ja </strong><a href="/fi/ajankohtaista/tapahtumat/Sivut/default.aspx"><strong>tapahtumakalenterista</strong></a><strong>.</strong></p><p><br></p> | 2021-01-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-25 14:19:14 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Heli Rautanen Jytyn varapuheenjohtajaksi | 6024 | <p><strong>Ammattiliitto Jytyn liittohallituksen jäsen Heli Rautanen valittiin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi liittohallituksen varapuheenjohtajaksi 22.1. pidetyssä hallituksen kokouksessa.</strong><br><br>Kangasalla asuva Rautanen toimii päiväkodin johtajana Tampereen kaupungin palveluksessa.  Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri (2020). Lisäksi hän on suorittanut aiemmin johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon (2019) ja sosionomi AMK-tutkinnon (2014). Työnohjaajaksi hän valmistui 2011 ja kodinhoitajaksi 1988.<br><br>Hän on toiminut mm. Jytyn liittohallituksessa vuodesta 2016, STTK:n edustajiston jäsenenä 2017 alkaen ja Pirkanmaan aluetoimikunnan puheenjohtajana vuosina 2012-2020. <br><br>Heli kertoo harrastavansa lukemista, luontoliikuntaa ja kulttuuria.</p><p><br></p> | 2021-01-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-25 13:37:12 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="267" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Rautanen_Heli.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Kotitalousvähennystä ei ole tarpeen kasvattaa | 6220 | <p>Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT ja Palkansaajien tutkimuslaitos ovat julkaisseet kotitalousvähennystä koskevan tutkimuksen. Sen perusteella kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2019 yhteensä 476 miljoonan euron edestä. Vähennystä on perusteltu erityisesti työllisyysvaikutuksella ja harmaan talouden torjunnalla. <br></p><p>STTK:n mielestä vaikutus työllisyyteen on pieni puolen miljardin kuluihin nähden.<br>- Vastaavalla summalla työllisyyttä voidaan tukea tehokkaamminkin. Vähennys on tutkimuksen perusteella myös tehoton sekä harmaan talouden torjunnan keinona että työllisyystoimena, STTK:n ekonomisti <strong>Antti Koskela</strong> toteaa. <br></p><p>VATT:in tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys kohdistuu hyvätuloisille ja se jakautuu hyvätuloisille alueille.<br>- Valtaosa vähennyksen hyödyntäjistä kuuluu hyvätuloisimpaan kahteen kymmenykseen suomalaisista. Keskipalkkaiselle suomalaiselle kotitalousvähennys näyttäytyy tulonsiirtona varakkaille, Koskela sanoo.<br></p><p>STTK:n mielestä kotitalousvähennystä ei tule kasvattaa.<br>- Kustannustehokkaampia työllisyystoimia ovat esimerkiksi raide- ja tiehankkeet. Myös niiden kokonaistaloudellinen vaikutus on suurempi.<br></p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.<br></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2021-01-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-25 13:43:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus linjasi hybridistrategian toimintasuunnitelman täydentämisestä | 6246 | <span><p>Hallitus linjasi
neuvottelussaan 25. tammikuuta hybridistrategian toimintasuunnitelman
täydentämisestä. Valtioneuvosto tekee asiasta periaatepäätöksen huomenna
26. tammikuuta.</p> <p>Hybridistrategian toimintasuunnitelmaan
täydennetään kolme uutta toimenpidekokonaisuutta, joiden tavoite on
torjua koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen ja erityisesti
herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen leviäminen Suomessa. </p> <p>Toimenpidesuunnitelmaa täydennetään seuraavasti:</p> <p><strong>Taso 1.</strong>
Kaikki leviämisvaiheen toimenpiteet on otettava täysimääräisinä
käyttöön leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Voimassa olevien
rajoitustoimien on pysyttävä vähintään nykyisellä tasollaan, kunnes
virusmuunnoksen leviämistä ja sen estämiseksi tehtyjen toimien
vaikuttavuutta on voitu arvioida. </p> <p><strong>Taso 2. </strong>
Epidemian nopean kiihtymisen tai virusmuunnoksen leviämisen uhan
perusteella otetaan käyttöön leviämisvaiheen suositukset ja ohjeet.
Tavoitteena on nopea ja voimakas kontaktien väheneminen koko maassa.
Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa alueet ottamaan toimet käyttöön
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon perusteella. Ne otetaan
käyttöön, mikäli virusmuunnos lisääntyy alueellisesti ja määrällisesti
niin, että epidemian leviämisen estäminen vaatii välittömiä toimia.  </p> <p>Tasolla
2 voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti tai alueellisesti myös
mahdollisia lisätoimenpiteitä, kuten esimerkiksi pienentää
kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää. Koko maassa
voidaan myös ottaa käyttöön laajin mahdollinen etätyösuositus ja
maskisuositus.</p> <p>Tartuntatautilainsäädännön mukaisista muista
toimista tulisi päättää ennen lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia
(esimerkiksi ryhmäharrastustoiminnan keskeyttäminen).</p> <p>Peruskoulun yläluokat voivat siirtyä etäopetukseen. Tämä on kuitenkin viimesijainen toimenpide. </p> <p>Opetus-
ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos määrittävät tarkennetut kriteerit sellaiselle
ryhmäharrastustoiminnalle, joka on tasolla 2 keskeytettävä. Samalla
tulee tehdä lapsia ja nuoria tukevia ennakoivia toimia, jotta lasten ja
nuorten toimintakyvylle ja hyvinvoinnille aiheutuvia haittoja voidaan
minimoida. </p> <p>Tasolle 2 siirtyminen edellyttää erillistä valtioneuvoston puoltoa. </p> <p><strong>Taso 3.
</strong> Poikkeusolojen ja liikkumisrajoitusten käyttöönotto edellisten
toimenpiteiden lisäksi. Kyseessä on äärimmäinen toimenpide, ja sitä
voidaan perustella vain, jos kaikki edelliset toimet ovat osoittautuneet
riittämättömiksi ja epidemiatilanteen voidaan osoittaa aiheuttavan
välittömän terveydenhuollon kantokyvyn ylittymisen uhan, tai se on
välttämätön väestön hengen tai terveyden turvaamiseksi.</p><p><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-linjasi-hybridistrategian-toimintasuunnitelman-taydentamisesta" target="_blank">Hallitus linjasi hybridistrategian toimintasuunnitelman täydentämisestä</a></h4></li></ul></span><br></p></span> | 2021-01-24 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-25 14:18:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/hybridistrategia.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1. | 5525 | <p>Valtioneuvosto päätti 22. tammikuuta, että maahantulon rajoituksia kiristetään Suomessa. Uudet rajoitukset tulevat voimaan 27.1. ja ne ovat voimassa 25.2. asti. Muutoksilla pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä. Suomen tautitilanne eroaa huomattavasti muista Schengen-maista, näin ollen matkustajien myötä syntyvä riski virusmuunnosten leviämiselle Suomessa on merkittävä.</p><h3>Sisärajoilla sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne</h3><p>Sisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. 27.1. alkaen Suomi rajoittaa maahantuloa kaikista Schengen-maista. </p><p>Sisärajan kautta saapuvassa työmatkaliikenteessä sallitaan vain välttämätön työmatkaliikenne Suomeen. Henkilö ei voi itse määrittää työmatkansa välttämättömyyttä.  Välttämättömäksi katsotaan yhteiskunnan toimivuuden ja huoltovarmuuden kannalta merkittävä työ, jonka toteuttaminen edellyttää toisesta maasta saapuvan henkilön tai henkilöiden työsuoritusta eikä työ siedä viivästystä.  </p><p>Työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää listaa, jossa on määritetty nämä yhteiskunnan toimivuuden tai huoltovarmuuden kannalta merkittävät työt. Listan mukainen kriittinen työtehtävä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita maahanpääsyä. Työnantajan tulee erillisellä lomakkeella perustella, miksi Suomeen tulevan työntekijän työtehtävä on kriittinen ja sellainen, että työsuoritus ei siedä viivästystä. Suomeen pyrkivä työntekijä esittää lomakkeen rajatarkastuksessa muiden rajanylitykseen vaadittavien asiakirjojen lisäksi. <br> <br>Muutokset eivät vaikuttaisi Suomesta ulkomailla työssä käyviin. Karanteeni- ja testaussuositukset koskevat myös ulkomailla työssäkäyviä Suomen kansalaisia.</p><h3>Maahan voi tulla välttämättömästä syystä</h3><p>Maahantulo on edelleen sallittua terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstölle (mukaan lukien ensihoito) sekä vanhustenhuollon ammattihenkilöstölle työtehtävissään; tavaraliikenteen kuljetus- ja logistiikkahenkilöstölle työtehtävissään, sekä viranomaisille välttämättömissä virkatehtävissä, diplomaateille, kansainvälisten organisaatioiden henkilöstölle, sotilashenkilöstölle ja avustusjärjestöjen henkilöstölle työtehtävissään sekä kansainvälisiin neuvotteluihin osallistuvien valtioiden edustajille ja kansainvälisten järjestöjen työhön osallistuville henkilöille.<br> <br>Ulkomaan kansalaisten maahantulo on sallittua myös välttämättömästä ja perustellusta syystä. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaisten tiedotusvälineiden edustajien maahantulo; säännöllisen reittiliikenteen kauttakulku lentoasemalla, kiinteistö, asunto tai vapaa-ajan asunto Suomessa, omaisuusjärjestelyt Suomessa sekä ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen perheenjäsenen maahan saapuminen. <br> <br>Rajoitusten piirissä olevista Schengen-maista ja eräistä muista maista (rajoitusluokka 1) ulkomaan kansalaisen maahantulo on sallittua perhesyissä. Rajoitusluokassa 1 sukulaisuudeksi katsotaan puolisot (myös avopuoliso ja seurustelusuhde), lapset ja vanhemmat. Tähän kuuluvat myös appivanhemmat ja isovanhemmat. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi sisaruksia tai serkuksia ei ole enää mahdollista saapua tapaamaan sukulaissuhteen perusteella.<br> <br>Rajoitusten piirissä olevista muista kolmansista maista (rajoitusluokka 2) maahantulo on mahdollista vain pakottavissa perheasioissa (esimerkiksi oman lapsen syntymä, lähiomaisen vakava sairastapaus, omat häät, seurustelusuhde). <br> <br>Opiskelu Suomessa on sallittu maahantulon syy rajoitusten piirissä olevista Schengen-maista ja eräistä muista maista (rajoitusluokka 1).<br> <br>Maahantulo on yhä sallittua Suomen oleskeluluvalla matkustaville henkilöille, kansainvälistä suojelua tarvitseville tai muutoin humanitaarisista syistä matkustaville sekä pakottavissa henkilökohtaisissa syissä.<br> <br>Tiettyjen erityisryhmien on mahdollista saapua maahan. Erityisryhmät kattavat esimerkiksi kulttuurin, urheilun tai elinkeinoelämän toimijat. Erityisryhmiä koskevat hakemukset lähetetään suoraan Rajavartiolaitokselle sähköpostilla (<a href="mailto:rajavartiolaitos@raja.fi">rajavartiolaitos@raja.fi</a>). Kutsuva taho tekee hakemuksen.</p><h3>Rajayhteisöön kuuluminen ei ole enää peruste maahantulolle</h3><p>Aiempaa päätöstä muutetaan myös niin, että Suomen ja Ruotsin tai Suomen ja Norjan välisen maarajan rajayhteisöön kuuluminen ei ole enää peruste maahantulolle. Käytännössä tämä koskee vain muita kuin Suomen kansalaisia. Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat voivat edelleen ylittää rajan perustuslain nojalla. <br> <br>Rajayhteisöjen asukkailla ei myöskään ole enää oikeutta ylittää rajaa muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Tämä muutos koskee myös Suomen kansalaisia, joiden on jatkossa ylitettävä raja päätöksessä vahvistettujen rajanylityspaikkojen kautta.  Näin terveysviranomaisilla olisi mahdollisimman kattavat mahdollisuudet kohdistaa tarvittavia terveystoimia rajanylittäjiin. Rajoitukset eivät koske saamelaisten perustuslaillista oikeutta harjoittaa elinkeinoaan ja kulttuuriaan.</p><h3>Ulkorajavalvonnan rajoitusten voimassaoloa jatketaan</h3><p>Ulkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien kolmansien maiden välistä liikennettä. 7.1. tehdyn päätöksen voimassaoloa jatketaan 25.2. asti. Päätöstä muutetaan 27.1. alkaen niin, että ulkorajaliikenteen rajoitukset poistetaan Etelä-Korean asukkailta Etelä-Koreasta Suomeen saapuvassa liikenteessä. <br> <br>Lisäksi Imatran rajanylityspaikka suljetaan henkilöliikenteeltä. Tavaraliikenne jatkuu normaalisti. Lapissa länsi- ja pohjoisrajan rajanylityspaikkojen aukioloaikoihin voi tulla henkilöliikennettä koskevia muutoksia.<br> <br>Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Ruandan, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.</p><h3>Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille</h3><p>Perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista. Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset.</p><h3>Karanteeni- ja testaussuositukset tarkistettava ennen matkaa</h3><p>Suomeen saapuvan matkustajan pitää ottaa huomioon Suomen karanteeni- ja testaussuositukset. Nämä terveysturvatoimet ohjeistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tietoa löytyy myös Finentry-palvelusta.</p><h3>Rajavartiolaitos opastaa rajanylitysliikenteestä</h3><p>Rajavartiolaitos neuvoo kansalaisia rajanylitysliikenteestä puhelimitse ja sähköpostitse. Palvelua on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi klo 8-16 välisenä aikana numerossa 0295 420 100. Neuvontaa on saatavilla myös viikonloppuna 23.1.-24.1.2021 klo 8-16.</p><p>Kysymyksiä voi myös lähettää sähköpostilla osoitteeseen <a href="mailto:rajavartiolaitos@raja.fi">rajavartiolaitos@raja.fi</a>.</p><p>HUOM! Ohjeet päivitetään viranomaisten verkkosivuille 27.1. mennessä.</p><ul><li><a href="https://raja.fi/korona-info" target="_blank">Korona-info | Rajavartiolaitos</a></li><li><a href="https://www.finentry.fi/" target="_blank">Matkustatko Suomeen? | Finentry </a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia#Ohjeita_Suomeen_saapuville_matkustajille_ja_ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille" target="_blank">Omaehtoista karanteenia ja hygieniaa koskeva ohjeistus | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos </a></li><li><a href="https://um.fi/matkustaminen" target="_blank">Ulkomaille matkustamista koskevat suositukset | ulkoministeriö </a></li><li><a href="https://intermin.fi/documents/1410869/3715434/005+maahantulorajoitusten_kirist%c3%a4minen_saame.pdf/2f493854-10d2-9512-5b9b-c1ce27a35859?t=1611339347560" target="_blank">Riikii boahtima ráddjehusat čavgejuvvojit 27.1. (tiedote pohjoissaameksi)</a><br><br></li></ul><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1" target="_blank">Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1. </a></h4></li></ul><p></p><p><br></p> | 2021-01-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-25 11:12:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_paatokset2.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Inreserestriktionerna skärps den 27 januari | 5532 | <p>Statsrådet beslutade den 22 januari att inreserestriktionerna skärps i Finland. De nya begränsningarna träder i kraft den 27 januari och gäller till och med den 25 februari. Syftet med ändringarna är att minska den trafik som anländer över gränsen, detta för att förhindra att nya varianter av coronavirus sprids. Sjukdomsläget i Finland skiljer sig avsevärt från läget i andra Schengenländer, vilket innebär att den risk för spridning av virusvarianter i Finland som resenärer medför är betydande.<br></p><h3>Vid de inre gränserna begränsas pendlingstrafiken ytterligare</h3><p>Med trafik över de inre gränserna avses trafik mellan Finland och Schengenländer. Från och med den 27 januari begränsar Finland inresa från alla Schengenländer.<br> <br>I fråga om pendlingstrafik som anländer via den inre gränsen tillåts endast nödvändig pendlingstrafik till Finland. Ingen kan själv bestämma hur nödvändig hans eller hennes arbetsresa är.  Som nödvändigt arbete betraktas sådant arbete som är viktigt med tanke på samhällets funktion eller försörjningsberedskapen, som förutsätter arbetsinsatser av en eller flera personer som kommer från ett annat land och arbetet inte kan skjutas upp.  </p><p>Arbets- och näringsministeriet för en förteckning över de arbeten som är viktiga med tanke på samhällets funktion eller försörjningsberedskapen. En kritisk arbetsuppgift enligt förteckningen innebär dock inte automatiskt att man kan resa in i landet. Arbetsgivaren ska på en separat blankett motivera varför arbetsuppgiften för en arbetstagare som kommer till Finland är kritisk och av sådan art att arbetsprestationen inte kan skjutas upp. En arbetstagare som kommer till Finland ska visa upp blanketten vid gränskontrollen tillsammans med de övriga handlingar som krävs för gränsövergång. <br> <br>Ändringarna påverkar inte dem som från Finland pendlar till arbete utomlands. Karantän- och testningsrekommendationerna gäller också finska medborgare som arbetar utomlands.</p><h3>Man kan komma in i landet av en nödvändig orsak </h3><p>Inresa är fortfarande tillåten för personal inom hälso- och sjukvården och räddningsväsendet (inklusive prehospital akutsjukvård), yrkesutbildade personer inom äldreomsorgen och transport- och logistikpersonal inom godstrafiken när de utför sina arbetsuppgifter, för myndigheter i nödvändiga tjänsteuppgifter, för diplomater, personal vid internationella organisationer, militär personal och biståndsorganisationers personal när de utövar sina funktioner samt för företrädare för stater som deltar i internationella förhandlingar och personer som deltar i internationella organisationers arbete.<br> <br>Utländska medborgare får resa in i landet också av nödvändiga och motiverade skäl. Sådana skäl är till exempel inresa för utländska medierepresentanter, transitering i reguljär trafik på flygplatsen, att personen har en fastighet, bostad eller fritidsbostad i Finland, egendomsarrangemang i Finland samt att en familjemedlem till en finsk medborgare som är bosatt utomlands anländer till Finland. <br> <br>Från Schengenländer som omfattas av begränsningarna och från vissa andra länder (begränsningsklass 1) är det tillåtet för utländska medborgare att resa in i landet av familjeskäl. I begränsningsklass 1 betraktas makar (också sambo och parförhållande), barn och föräldrar, inklusive far-, mor-, och svärföräldrar, som släktingar. Detta innebär att det inte längre är möjligt att komma till exempel för att träffa syskon eller kusiner på grund av ett släktförhållande.<br> <br>Från andra tredjeländer som omfattas av begränsningarna (begränsningsklass 2) är det möjligt att komma till landet endast på grund av tvingande familjeärenden (till exempel födelse av eget barn, en nära anhörigs allvarliga sjukdomsfall, eget bröllop, parförhållande). <br> <br>Studier i Finland är en godtagbar orsak till att resa in i landet från Schengenländer som omfattas av begränsningarna och från vissa andra länder (begränsningsklass 1).<br> <br>Inresa är fortfarande tillåten för personer som reser med uppehållstillstånd beviljat av Finland, personer som behöver internationellt skydd eller som annars reser av humanitära skäl samt av tvingande personliga skäl.<br> <br>Vissa specialgrupper kan resa in i landet. Specialgrupper innefattar till exempel aktörer inom kultur, idrott eller näringsliv. Ansökningar som gäller specialgrupper skickas direkt till Gränsbevakningsväsendet per e-post (<a href="mailto:rajavartiolaitos@raja.fi">rajavartiolaitos@raja.fi</a>). Den aktör som bjuder in gruppen gör ansökan.</p><h3>Att höra till en gränsort är inte längre en grund för inresa</h3><p>Det tidigare beslutet ändras också så att det inte längre är en grund för inresa att höra till en gränsort vid gränsen mellan Finland och Sverige eller mellan Finland och Norge. I praktiken gäller detta endast andra än finska medborgare. Finska medborgare och personer bosatta i Finland kan fortfarande med stöd av grundlagen passera gränsen. <br> <br>Invånarna i gränsorterna har inte heller längre rätt att passera gränsen någon annanstans än via gränsövergångsställena. Denna ändring gäller också finska medborgare som i fortsättningen måste passera gränsen via de gränsövergångsställen som anges i beslutet.  På så sätt har hälsovårdsmyndigheterna så omfattande möjligheter som möjligt att rikta de hälsoåtgärder som behövs till personer som passerar gränsen.  Begränsningarna gäller inte samernas rätt enligt grundlagen att idka sin näring och utöva sin kultur.</p><h3>Begränsningarna i trafiken över de yttre gränserna fortsätter att gälla</h3><p>Med trafik över de yttre gränserna avses trafik mellan Finland och tredjeländer som inte hör till Schengenområdet. Giltighetstiden för det beslut som fattades den 7 januari förlängs fram till den 25 februari. Från och med den 27 januari ändras beslutet så att begränsningarna i trafiken över de yttre gränserna slopas för personer bosatta i Sydkorea i trafiken från Sydkorea till Finland. <br> <br>Dessutom kommer gränsövergångsstället i Imatra att stängas för persontrafik. Godstrafiken fortsätter normalt. I Lappland kan det komma ändringar i öppettiderna för persontrafikens del för gränsövergångsställena vid den västra och norra gränsen.<br> <br>Inreserestriktionerna har redan tidigare avvecklats i trafiken från Vatikanstaten till Finland samt i trafiken mellan Finland och Australien, Nya Zeeland, Rwanda, Singapore och Thailand i fråga om invånarna i dessa länder.   </p><h3>Regeringen rekommenderar fortsättningsvis att man undviker onödiga utlandsresor </h3><p>Enligt grundlagen har finska medborgare och de som bor i Finland alltid rätt att återvända till Finland, och var och en har rätt att lämna landet, förutsatt att rätten inte har begränsats med stöd av lag. Regeringen rekommenderar dock fortfarande att man undviker utlandsresor som inte är nödvändiga till andra länder än de som inte längre omfattas av inreserestriktioner. Den som åker på resa ska själv ta reda på vilka inrese- och karantänbestämmelser som gäller i destinationslandet vid tidpunkten för resan.</p><h3>Karantän- och testningsrekommendationerna måste kontrolleras före resan </h3><p>Resenärer som anländer till Finland ska beakta Finlands karantän- och testrekommendationer. Anvisningar om dessa hälsosäkerhetsåtgärder ges av Institutet för hälsa och välfärd. Information finns också i tjänsten Finentry.</p><h3>Gränsbevakningsväsendet ger råd om gränstrafiken</h3><p>tillgänglig på finska, svenska och engelska kl. 8–16 på numret 0295 420 100. Rådgivning fås också under veckoslutet 23–24.1.2021 kl. 8–16. <br> <br><strong>Anvisningarna uppdateras på myndigheternas webbplatser senast den 27 januari. </strong></p><ul><li><a href="https://raja.fi/sv/corona-info" target="_blank">Corona-info | Gränsbevakningsväsendet (raja.fi) <br></a></li><li><a href="https://www.finentry.fi/sv/" target="_blank">Tänker du resa till Finland? | Finentry </a></li><li><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/resor-och-coronaviruspandemin#Ohjeita_Suomeen_saapuville_matkustajille_ja_ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille" target="_blank">Karantän- och hygienanvisningar | Institutet för hälsa och välfärd </a></li><li><a href="https://um.fi/resande" target="_blank">Rekommendationer om resor till utlandet | utrikesministeriet </a><br><br></li></ul><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1?languageId=sv_SE" target="_blank">Inreserestriktionerna skärps den 27 januari</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><p><br></p> | 2021-01-21 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-25 11:18:03 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_paatokset_SE.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 362 miljoonaa euroa vuonna 2021 | 152 | <span> <p>Sosiaali- ja
terveysministeriö jakaa rahapelitoiminnan tuotoista avustuksia
järjestöille yhteensä n. 362 miljoonaa euroa tänä vuonna. Avustuksille
varatusta määrärahasta jaetaan valtionavustuksina nyt n. 310 miljoonaa
euroa. Loput n. 52 miljoonaa euroa on tarkoitus jakaa huhtikuussa 2021.</p> <p>Sosiaali-
ja terveysministeriö päätti avustuksista 21.1. Sosiaali- ja
terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) valmisteleman ehdotuksen
pohjalta. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi jakoesitystä. </p> <p>Nyt
jaetaan jo aiemmin avustuksilla rahoitettujen toimintojen
jatkoavustuksia sekä uusia Paikka auki -avustuksia yhteensä 309 741 202
euroa. Paikka auki -ohjelmien osuus edellisestä summasta on 5,7
miljoonaa euroa. Avustuksia jaetaan 792 hakijalle yhteensä 1 724
avustuskohteeseen. </p> <p>Paikka auki on sosiaali- ja
terveysministeriön avustusohjelma vuosille 2018–2021. Sen tarkoituksena
on edistää osatyökykyisten ja nuorten työllistymistä̈ tarjoamalla
työpaikkoja sosiaali- ja terveysalan järjestöissä.</p> <p>Vuoden
2021 uusien erityishankkeiden hakuaika on vielä käynnissä 25.1. asti.
Kyseiseen hakuun on vuoden 2021 kokonaisuudesta varattu 52 698 798
euroa.</p> <p>Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään 43 prosenttia terveyden
ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö
myöntää avustuksia yleishyödyllisille järjestöille ja säätiöille
toimintaan, jonka päämääränä on edistää terveyttä ja sosiaalista
hyvinvointia, ehkäistä ongelmia ja auttaa ongelmia kohdanneita ihmisiä.</p> <p>Avustuksilla
STM haluaa rohkaista järjestöjä kehittämään uusia toimintamuotoja ja
parantamaan toimintavalmiuksia. Avustusten jaossa otetaan huomioon myös
ajankohtaiset tarpeet, kuten vuonna 2021 vaikeasti työllistyvien nuorten
ja osatyökykyisten työllistymisen edistäminen.</p> <p>Avustusta haki 934 järjestöä yhteensä 2 245 kohteeseen. Haettujen avustusten yhteissumma oli 378 miljoonaa euroa. </p> <p>Tiedot nyt myönnetyistä STEA-avustuksista julkaistaan 22.1. mennessä osoitteessa <a href="https://avustukset.stea.fi/" target="_blank" aria-label="avustukset.stea.fi. Avautuu uudessa välilehdessä">avustukset.stea.fi</a></p> <p>Vuonna 2020 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi avustuksia 385 miljoonaa euroa 895 hakijalle.</p><p><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaali-ja-terveysalan-jarjestojen-toimintaan-362-miljoonaa-euroa-vuonna-2021" target="_blank">Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 362 miljoonaa euroa vuonna 2021</a></h4></li></ul></span><br></p> </span> | 2021-01-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-21 12:05:43 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/avustus-miljoona.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Organisationer inom social- och hälsovårdssektorn får 362 miljoner euro i understöd för verksamheten 2021 | 153 | <span><p>Social- och
hälsovårdsministeriet delar i år ut sammanlagt cirka 362 miljoner euro
av avkastningen av penningspelsverksamhet i understöd till
organisationer. Av det anslag som reserverats för understöden delas det
ut cirka 310 miljoner euro i statsunderstöd. Avsikten är att dela ut det
resterande beloppet på cirka 52 miljoner euro i april 2021. </p> <p>Social-
och hälsovårdsministeriet fattade beslutet om understöden den 21
januari utifrån det förslag som bereddes av social- och
hälsoorganisationernas understödscentral (STEA). Statsrådets
finansutskott biföll utdelningsförslaget. </p> <p>Nu delar man ut
fortsatta understöd för funktioner som redan tidigare finansierats med
understöden samt nya understöd för sammanlagt 309 7412020 euro för
programmet Platsen är ledig. Den andel som beviljas programmet Platsen
är ledig av de tidigare beviljade understöden uppgår till 5,7 miljoner
euro. Det beviljas understöd till sammanlagt 1 724 understödsändamål och
792 sökanden.   </p> <p>Platsen är ledig är ett av social- och
hälsovårdsministeriets understödsprogram för åren 2018-2021.  Syftet med
programmet är att främja partiellt arbetsföras och ungas sysselsättning
genom att erbjuda arbetsplatser i organisationer inom social- och
hälsovård. </p> <p>Ansökningstiden för nya specialprojekt under 2021
pågår fram till den 25 januari. För utlysningen av detta projekt har det
reserverats 52 698 798 euro av helheten för 2021. </p> <p>Av Veikkaus
Ab:s avkastning används 43 procent för främjande av hälsa och social
välfärd. Social- och hälsovårdsministeriet beviljar allmännyttiga
organisationer och stiftelser understöd för verksamhet som har som mål
att främja hälsa och social välfärd, förebygga uppkomsten av problem och
hjälpa människor med problem.</p> <p>Med understöden vill social- och
hälsovårdsministeriet uppmuntra organisationer att utveckla nya
verksamhetsformer och förbättra handlingsberedskapen. Vid fördelningen
av understöd beaktas också aktuella behov, så som att främja
sysselsättningen bland svårsysselsatta unga och personer med partiell
arbetsförmåga 2021.</p> <p>Sammanlagt 934 organisationer ansökte om
understöd för sammanlagt 2 245 ändamål. Det sammanlagda beloppet av de
understöd som söktes uppgick till 378 miljoner euro. </p> <p>Information om de STEA-understöd som beviljats för 2020 publiceras den 22 januari på adressen <span><span><a href="https://avustukset.stea.fi/" target="_blank" aria-label="avustukset.stea.fi. Avautuu uudessa välilehdessä">avustukset.stea.fi</a></span></span></p> <p>År 2020 beviljade social- och hälsovårdsministeriet 385 miljoner euro i understöd till 895 sökande.</p><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/sosiaali-ja-terveysalan-jarjestojen-toimintaan-362-miljoonaa-euroa-vuonna-2021?languageId=sv_SE" target="_blank">Organisationer inom social- och hälsovårdssektorn får 362 miljoner euro i understöd för verksamheten 2021</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span><p><br></p></span> | 2021-01-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-21 12:09:40 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/avustus-miljoona.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Koronavirustapauksia edelleen runsaasti koko maassa - joulun aika ei merkittävästi nostanut tartuntojen määrää | 154 | <p>Joulun aika ja
vuodenvaihde eivät kertyneen tiedon valossa lisänneet
koronavirustartuntoja merkittävästi. Uusia tautitapauksia on kuitenkin
runsaasti koko maassa. Testeihin hakeudutaan edelleen huomattavasti
vähemmän kuin vielä loppusyksyllä.</p> <p>Monissa Euroopan maissa ja
lähialueilla covid-19-tapausten ilmaantuvuus ja tapausmäärät ovat hyvin
korkeat. Uudet virusmuunnokset saattavat vaikuttaa epidemiatilanteeseen.
Siksi epidemiatilannetta seurataan nyt erityisen tiiviisti. Riski
siihen, että epidemiatilanne äkillisesti huononee koko maassa, on
edelleen huomattava.</p> <p>Virusmuunnosten leviämistä Suomeen pyritään
torjumaan tehostamalla testaamista rajoilla sekä alueellisin rajoituksin
ja suosituksin. On entistäkin tärkeämpää todeta kaikki tartunnat
nopeasti, jäljittää ne ja katkaista tartuntaketjut, jotta aiempaa
helpommin tarttuvat virusmuunnokset eivät pääse leviämään. Tähän
mennessä Isossa-Britanniassa ja Etelä-Afrikassa todettuja uusia
virusmuunnoksia on Suomessa havaittu 86:ssä analysoidussa näytteessä. </p> <p>Suurin
osa tartunnoista on edelleen peräisin kotimaasta, mutta ulkomaisten
tartuntojen osuus on viime viikkoina noussut aiemmasta. Viikolla 2
ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 11 %. Näistä aiheutuneiden
jatkotartuntojen osuus oli 2 % kaikista tartunnoista.</p> <h3>Epidemiatilanne pysynyt suurin piirtein samalla tasolla neljättä viikkoa</h3> <p>Viikolla
2 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1689 uutta tapausta, mikä on
136 vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus
oli 31 tapausta 100 000 asukasta kohden, mikä oli samaa tasoa kuin
edellisellä viikolla.</p> <p>Viimeisen kahden viikon aikana (ajalla
4.1.-17.1.) uusia tapauksia oli 3514, mikä on 112 enemmän kuin sitä
edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 63
tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se sitä edeltävällä kahden viikon
jaksolla oli 61 tapausta.<br> Uusista tartunnoista kolmannes todettiin
henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.
Viikolla 2 vajaa puolet uusista tartunnoista todettiin Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella. </p> <p>Koko maassa uusien
tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä lähes 60 prosentissa
tapauksista. Tartuntoja todetaan edelleen eniten nuorissa ikäluokissa ja
työikäisillä aikuisilla.</p> <p>Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,75-0,95 (90 % todennäköisyysväli).</p> <h3>Testausmäärät ovat romahtaneet - rokotukset käynnissä koko maassa</h3> <p>Jo
viime vuoden lopulla alkoi näkyä, etteivät ihmiset hakeudu testeihin
samaan tahtiin kuin aiemmin. Viikolla 2 koko maassa tehtiin alle 65 000
testiä, kun niitä vielä marras-joulukuussa viikoilla 48-49 tehtiin yli
130 000 viikoittain.</p> <p>Koronavirusrokotukset ovat käynnistyneet
kaikilla erityisvastuualueilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
raportoi päivittäin tietoa rokotusten etenemisestä verkkosivuillaan.
Potilastietojärjestelmien tiedonsiirrossa on vielä monin paikoin
puutteita, ja siten todelliset rokotettujen määrät ovat ilmoitettua
suuremmat.</p> <h3>Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden määrässä ei suurta muutosta</h3> <p>Sairaalahoidon
tarve on hieman vähentynyt edelliseen viikkoon nähden: 20.1.
sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita oli yhteensä 145. Näistä
perusterveydenhuollossa osastohoidossa oli yhteensä 56 potilasta,
sairaanhoitopiirien sairaaloissa (erikoissairaanhoidossa) yhteensä 63
potilasta ja tehohoidossa 27 potilasta. Tehohoitoa tarvitsevien
potilaiden keski-ikä on hieman noussut: suurin ikäluokka tehohoidossa
ovat nyt 60-69-vuotiaat.</p> <p>Tautiin liittyviä kuolemia oli 20.1.2021 raportoitu 632.</p> <p>Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:</p>
<ul><li><p><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaviruksen-seuranta" target="_blank" aria-label="Koronaviruksen seuranta (THL). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Koronaviruksen seuranta (THL)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset" target="_blank" aria-label="Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirus-lukuina" target="_blank" aria-label="Koronavirus lukuina (HUS). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Koronavirus lukuina (HUS)</strong></a></p></li><li><p><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8447-9" target="_blank" aria-label="Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:1). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Toimintasuunnitelma
covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen
tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja
2021:1)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_01_20.pdf/1b0f06a1-aa34-4825-a18c-63be509d4b52" target="_blank" aria-label="Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Tehohoidon tilannekuva: COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html" target="_blank" aria-label="COVID-19-rokotusten edistyminen (THL). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/koronavirustapauksia-edelleen-runsaasti-koko-maassa-joulun-aika-ei-merkittavasti-nostanut-tartuntojen-maaraa" target="_blank">Koronavirustapauksia edelleen runsaasti koko maassa - joulun aika ei merkittävästi nostanut tartuntojen määrää</a></h4></li></ul></span></span><br></div><div><br></div><div><br></div> | 2021-01-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-21 12:31:43 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/stm-ohjeet.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Antalet coronasmittade är fortfarande högt i hela landet – jultiden ökade inte nämnvärt antalet smittor | 5515 | <p>Utifrån den inkomna
informationen ökade jultiden och årsskiftet inte nämnvärt antalet
coronavirusfall. Det finns dock många nya sjukdomsfall i hela landet.
Människor söker sig till testning betydligt mer sällan än i höstas.</p> <p>I
flera europeiska länder och närområden är incidensen för fall av
covid-19 och antalet insjuknade väldigt högt. Nya virusvarianter kan
påverka epidemiläget. Det är därför som man nu följer upp epidemiläget
särskilt noggrant. Risken för att epidemiläget plötsligt försämras i
hela landet är fortfarande stor.</p> <p>Man försöker bekämpa spridningen
av de muterade virusvarianterna genom effektivare provtagning vid
gränserna och regionala begränsningar och rekommendationer. Det är allt
viktigare att snabbt upptäcka alla smittfall, spåra dem och bryta
smittkedjorna för att de smittsammare varianterna av coronavirus inte
sprids. Hittills har nya i Storbritannien och Sydafrika påträffade
virusvarianter upptäckts i Finland i 86 analyserade prover.</p> <p>De
flesta smittfallen spåras fortfarande till hemlandet, men andelen
smittor från utlandet har ökat under de senaste veckorna. I 11 procent
av fallen under vecka 2 var det fråga om smitta från utlandet. Dessa
fall ledde till fortsatt smittspridning som utgjorde 2 procent av alla
coronafall.</p> <h3>Epidemiläget på ungefär samma nivå i nästan fyra veckor</h3> <p>Under
vecka 2 registrerades 1 689 nya fall i registret över smittsamma
sjukdomar, vilket är 136 färre än veckan innan. Incidensen av nya fall
var 31 per 100 000 invånare, det vill säga den låg på samma nivå som
föregående vecka.</p> <p>Under de senaste två veckorna (4.1 - 17.1)
uppgick antalet nya fall till 3 514, vilket är 112 fler än under de två
föregående veckorna. Incidensen av nya fall var 63 per 100 000 invånare
och under den föregående tvåveckorsperioden 61 fall per 100 000
invånare.</p> <p>En tredjedel av de nya coronasmittade personerna befann
sig i karantän när smittan konstaterades. Under vecka 2 konstaterades
något under hälften av de nya smittfallen inom Helsingfors och Nylands
sjukvårdsdistrikt (HUS). </p> <p>I hela landet lyckades man reda ut
smittkällan för nya fall i ungefär 60 procent av fallen. Fortfarande
konstateras coronasmitta mest i de yngre åldersklasserna och hos vuxna i
arbetsför ålder.</p> <p>Reproduktionstalet uppskattas för närvarande vara 0,75–0,95 (sannolikhetsintervallet 90 procent).</p> <h3>Antalet testningar har rasat – vaccineringen pågår i hela landet</h3> <p>Redan
i slutet av förra året började man se tecken på att människor inte
söker sig till testning lika flitigt som tidigare. Under vecka 2 gjorde
man under 65 000 testningar i hela landet, medan antalet testningar ännu
i november-december under veckorna 48-49 var över 130 000 per vecka. </p> <p>Vaccineringen
har inletts inom alla specialupptagningsområden. Institutet för hälsa
och välfärd rapporterar dagligen på sin webbplats om vaccineringen. Det
finns fortfarande brister i patientdatasystemens dataöverföring på många
ställen, vilket innebär att det faktiska antalet personer som fått en
vaccination är större än vad som uppgetts.</p> <h3>Antalet patienter som behöver sjukhusvård har inte ändrats nämnvärt</h3> <p>Behovet
av sjukhusvård har minskat något jämfört med föregående vecka: den 20
januari behövde sammanlagt 145 patienter sjukhusvård. Av dessa vårdades
sammanlagt 56 patienter på avdelningar inom primärvården, sammanlagt 63
patienter på sjukvårdsdistriktens sjukhus (specialiserad sjukvård) och
27 patienter inom intensivvården. Medelåldern för patienter som behöver
intensivvård har ökat något: den största åldersklassen inom
intensivvården är nu 60 – 69-åringar.</p> <p>Den 20 januari 2021 hade rapporterats sammanlagt 632 dödsfall till följd av covid-19.</p> <p>Den
uppföljningsrapport om epidemin som publicerats i dag samt de tidigare
rapporterna finns på Institutet för hälsa och välfärds webbplats:</p>
<ul><li><p><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/uppfoljning-av-coronaviruslaget" target="_blank" aria-label="Uppföljning av coronavirusläget (THL). "><strong>Uppföljning av coronavirusläget (THL)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/coronaepidemin-regionernas-situation-rekommendationer-och-begransningar" target="_blank" aria-label="Coronaepidemin: regionernas situation, rekommendationer och begränsningar (THL). "><strong>Coronaepidemin: regionernas situation, rekommendationer och begränsningar (THL)</strong></a><strong> </strong></p></li><li><p><a href="https://www.hus.fi/sv/aktuellt/coronavirus/coronaviruset-i-siffror" target="_blank" aria-label="Coronaviruset i siffror (HUS). "><strong>Coronaviruset i siffror (HUS)</strong></a></p></li><li><p><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8471-4" target="_blank" aria-label="Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19-epidemin under januari–maj 2021 (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2021:4) . "><strong>Handlingsplan
för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19-epidemin
under januari–maj 2021 (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer
2021:4) </strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.psshp.fi/documents/7796350/7841067/Tehohoidon+tilannekuva+-+Koordinoivan+toimiston+raportti+2021_01_20.pdf/1b0f06a1-aa34-4825-a18c-63be509d4b52" target="_blank" aria-label="Lägesbild av intensivvården (på finska):COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto). "><strong>Lägesbild av intensivvården (på finska):COVID-19 teho-osastoilla 20.1.2021 (Tehohoidon koordinoiva toimisto)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html" target="_blank" aria-label="Vaccineringen mot COVID-19 (Institutet för hälsa och välfärd, på finska). "><strong>Vaccineringen mot COVID-19 (Institutet för hälsa och välfärd, på finska)</strong></a></p></li></ul><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/koronavirustapauksia-edelleen-runsaasti-koko-maassa-joulun-aika-ei-merkittavasti-nostanut-tartuntojen-maaraa?languageId=sv_SE" target="_blank">Antalet coronasmittade är fortfarande högt i hela landet – jultiden ökade inte nämnvärt antalet smittor</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br></div><div><br></div><div><br></div> | 2021-01-20 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-21 12:34:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/stm-ohjeet.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STM uudistaa sote-tiedonhallinnan ohjausta – kaksi uutta yhteistyöryhmää alueellisille toimijoille | 2952 | <p>Sosiaali- ja terveysministeriö uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjausta. Osana uudistusta STM perustaa kaksi yhteistyöryhmää alueellisille toimijoille: valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan neuvottelukunnan sekä valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjausryhmän.<br></p><p>Ohjausmallin uudistamisen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ministeriön, alueellisten sote-toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien välillä. Lisäksi tavoitteena on, että alueet ja muut keskeiset sidosryhmät pääsevät entistä paremmin mukaan päätöksentekoon ja tiedonhallinnan ohjauksen sisältöjen valmisteluun.<br></p><p>”Toimiva yhteistyö on tärkeää. Digitalisaation ja tiedonhallinnan hyödyt toteutuvat viimekädessä siellä, missä asiakas käyttää tarvitsemiaan palveluita eli alueellisissa julkisissa ja yksityisissä sote-palveluissa”, tietohallintopäällikkö <strong>Markku Heinäsenaho</strong> sanoo.<br></p><h3>Uudet yhteistyöryhmät<br></h3><h4>Valtakunnallinen sote-tiedonhallinnan neuvottelukunta<br></h4><p>Valtakunnallinen sote-tiedonhallinnan neuvottelukunta kokoontuu kahdesti vuodessa keskustelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista ja tavoitteista sekä digitalisaation mahdollisuuksista niiden edistäjänä. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee vuosittain merkittäviä panostuksia valtakunnallisen digitaalisten ratkaisujen kehittämiseksi. Näiden panostusten vaikuttava kohdentuminen edellyttää keskustelua eri toimijoiden tarpeista. Neuvottelukuntaan kutsutaan mukaan perustettavien hyvinvointialueiden vastuuvalmistelijat sekä keskeiset kansalliset toimeenpanevat viranomaiset ja sidosryhmät.<br></p><h4>Valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjausryhmä<br></h4><p>Valtakunnallisen sote-tiedonhallinnan ohjausryhmä ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallista hankesalkkua (muun muassa Kanta-kehittäminen). Ryhmä käsittelee uusien hankkeiden hankesuunnitelmat sekä meneillään olevien hankkeiden tilannekatsaukset ja tarkastelee erityisesti merkittäviä poikkeamia ja riskejä. Ryhmään kutsutaan mukaan erityisvastuualueiden ja suurten kaupunkien tietohallintojohdon edustus sekä alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumin (AKUSTI) edustaja. Lisäksi ryhmässä ovat edustettuina keskeiset kansalliset toimeenpanevat viranomaiset sekä DigiFinland Oy.<br></p><p>STM lähettää alueiden toimijoille ja muille sidosryhmille erilliset kutsut osallistua ryhmiin.<br></p><h3>Mikä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaus?<br></h3><p>Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tiedonhallinnan kehittäminen on merkittävä uuden arvon lähde. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tiedonhallinnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta sekä merkittävien valtakunnallisten hankkeiden rahoituksesta. Ministeriö päivittää vuosittain valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämispolut ja ohjaa niiden toimeenpanoa yhdessä alueellisten toimijoiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Ohjauksen tavoitteena on tukea alueellista digitalisaatiota ja edistää valtakunnallisen yhteistyön kautta saavutettavissa olevia hyötyjä.</p><p><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/stm-uudistaa-sote-tiedonhallinnan-ohjausta-kaksi-uutta-yhteistyoryhmaa-alueellisille-toimijoille" target="_blank">STM uudistaa sote-tiedonhallinnan ohjausta – kaksi uutta yhteistyöryhmää alueellisille toimijoille</a></h4></li></ul></span><br></p><p><br></p> | 2021-01-18 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-19 12:40:02 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tiedonhallinta.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus ja työmarkkinajohtajat sitoutuvat palkkatasa-arvon edistämiseen | 5263 | <p>Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, työministeri Tuula Haatainen, opetusministeri Jussi Saramo ja työmarkkinajohto kokoontuvat tiistaina 19.1. keskustelemaan samapalkkaisuudesta. Tapaamisessa keskitytään siihen, miten vuodenvaihteessa hyväksytty yhteinen samapalkkaisuusohjelma toteutetaan. Tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa entistä nopeammin.<br></p><p>Tapaamiseen osallistuvat ministereiden lisäksi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, Valtion työmarkkinalaitoksen neuvottelujohtaja Sari Ojanen, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Kirkon työmarkkinalaitoksen kirkkoneuvos Anna Kaarina Piepponen.<br></p><p>Kokouksen koollekutsuja, ministeri Thomas Blomqvist odottaa tapaamiselta yhteistä suuntaa ja sitoutumista palkkatasa-arvon toteuttamiseen. ”Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä on työelämän tasa-arvon ydin, jonka toteutuminen vaatii vielä paljon työtä. Asiassa on mahdollista päästä eteenpäin, sillä hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelmalle on yhteinen tuki ja ohjelma sisältää konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten välisiin palkkaeroihin puuttumiseksi.”  <br></p><p>Edellisen samapalkkaisuusohjelman kaudella naisten ja miesten keskimääräinen ansiotason ero kaventui 17 prosentista 16 prosenttiin. Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisessä ohjelmassa on sitouduttu tavoitteeseen, että ero kapenee entistä nopeammin. Tapaamisessa keskustellaan muun muassa siitä, miten tavoitteeseen päästään. <br></p><p>Samapalkkaisuusohjelma 2020–2023 kokoaa yhteen hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteiset toimenpiteet, joilla edistetään palkkatasa-arvoa. Ohjelma on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaista, palkkatasa-arvoa edistävää kokonaisuutta. Kokonaisuuteen kuuluu samapalkkaisuusohjelman lisäksi lainsäädäntöhankkeita, tutkimushanke palkkatasa-arvon lisäämiseksi samanarvoisissa töissä sekä tutkimushanke työ- ja virkaehtosopimusten sukupuoli- ja samapalkkaisuusvaikutuksista.</p><ul><li><h4><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162623">Samapalkkaohjelma 2020-2023 (STM:n raportteja ja muistioita 2020:38) </a><br></h4></li></ul><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/hallitus-ja-tyomarkkinalaitokset-sitoutuvat-palkkatasa-arvon-edistamiseen" target="_blank">Hallitus ja työmarkkinajohtajat sitoutuvat palkkatasa-arvon edistämiseen</a></h4></li></ul><br><p></p> | 2021-01-17 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-01-18 08:07:42 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/samapalkkaisuusohjelma.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
