| Familjeledighetsreformen främjar jämställdhet och flexibilitet inom familjerna och i arbetslivet | 7642 | <p>Regeringens proposition om familjeledighetsreformen är färdig och framskrider till riksdagen för behandling genom statsrådets beslut av den 16 september. Målet är att reformen ska träda i kraft den 1 augusti 2022.</p><p>"Reformen av familjeledigheterna är ett viktigt steg för att utveckla systemet med familjeledighet och förbättra jämställdheten. Det är en satsning på barnfamiljer och olika familjeformer och också en viktig faktor för att uppnå regeringens befolkningspolitiska mål. Genom den proposition som nu överlämnas går vi mot ett samhälle som är socialt mer hållbart", gläder sig social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen.</p><p>"Vi övergår vi till en modell som passar detta årtusende. Antalet dagpenningsdagar ökar jämfört med nuläget. Flexibiliteten ökar avsevärt när ledigheter kan tas ut i flera delar och på deltid. I fa-miljer med två föräldrar får båda en lika stor kvot. Det blir möjligt för en allt större grupp sociala föräldrar att ta ut familjeledigheter, i och med att en del av ledigheterna kan överlåtas till maken, till maken till barnets andra förälder eller till en annan vårdnadshavare till barnet. Reformen be-aktar också ensamförsörjare, flerlingsfamiljer och situationer där ett barn dör", säger minister Sarkkinen.  </p><h2>Med reformen eftersträvas ett jämställt arbetsliv</h2><p>Syftet med familjeledighetsreformen är att öka jämställdheten både i familjernas vardag och i arbetslivet. Kvinnornas ställning på arbetsmarknaden förbättras i och med att familjeledigheterna fördelas jämnare mellan två föräldrar. Detta påverkar också attityderna, vilket i sin tur kan minska diskrimineringen av kvinnor i arbetslivet.</p><p>– Reformens budskap är inte riktat bara till föräldrarna utan också till arbetsgivarna, att pappan på samma sätt som mamman kan ta ut föräldraledighet. Arbetsplatserna har en central roll i hur man förhåller sig till föräldrarnas, i synnerhet männens, familjeledigheter. Jag hoppas att refor-men uppmuntrar pappor att ta ut familjeledighet och att arbetsgivarna stödjer männen i detta. Reformen minskar också löneskillnaderna mellan könen, säger arbetsminister Tuula Haatainen.</p><p>Syftet med reformen är också att underlätta möjligheterna att kombinera arbete och familjeliv. Familjeledigheter kan i och med reformen tas ut i flera delar eller på deltid på ett bättre sätt än tidigare. </p><h2>En jämställd och flexibel modell för familjeledighet</h2><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://youtu.be/EgSbgsMd6jY">Se animationen om den grundläggande modellen för familjeledighetsreformen (länk)  </a></li></ul><p>Om familjeledighetsreformen genomförs får båda föräldrarna en kvot på 160 dagpenningsdagar. Av detta kan 0–63 dagpenningsdagar överlåtas till den andra föräldern, en annan vårdnadshavare, den egna maken eller den andra förälderns make. I syfte att trygga slutskedet av graviditeten föreslås det dessutom en graviditetspenning för 40 dagpenningsdagar. Dagpenningsdagarna är sex per vecka, vilket betyder att det totala antalet dagpenningsdagar blir över 14 månader. I familjer med en förälder får den enda föräldern bägge kvoterna. Det enda undantaget i modellen är familjer med två, tre eller flera barn, för dem förlängs dagpenningskvoten med 84 dagpenningsdagar för andra barnet och för varje därpå följande barn.<br>  <br> Enligt den nya modellen för familjeledighet kan dagpenningsdagarna användas tills barnet fyller 2 år. Dagpenningsdagarna kan användas i flera delar, föräldrar i arbetsavtalsförhållande kan använda dem i fyra delar. Endast graviditetspenningsperioden ska hållas i ett streck och börja 14–30 dagar före den be-räknade tiden för nedkomsten. Alla föräldrar som är vårdnadshavare till ett barn har lika rätt att få dag-penning oberoende av förälderns kön eller huruvida föräldern är biologisk förälder eller adoptivförälder, boendeförälder eller umgängesförälder. <br>  <br> För närvarande består familjeledigheterna av moderskapspenningen för gravida kvinnor (105 vardagar / ca 4,2 mån), faderskapspenningen för pappor (54 vardagar / ca 9 veckor) och föräldrapenningen för den ena föräldern eller för bägge föräldrarna (158 vardagar / ca 6,3 mån). </p><p>Social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen och arbetsminister Tuula Haatainen håller en presskonferens om reformen fredagen den 17 september kl. 9.30. Följ direktsändningen eller se inspelningen i efterhand: </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Presskonferensen sänds direkt på statsrådets <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM">Youtube-kanal.</a></li><li>En videoupptagning av presskonferensen kan i efterhand ses på Youtube och <a href="https://valtioneuvosto.fi/live">vn.fi/live </a></li><li>Presskonferensen tolkas till teckenspråk. </li><li>Presskonferensen kan även ses med simultantolkning till svenska på <a href="https://arenan.yle.fi/tv/direkt">Yle Arenan</a>.</li></ul><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/91178810/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf/fbad38ad-f56f-393a-22a7-539b1e5db515/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf?t=1631785639006">Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik samt till lagar som har samband med dem (familjeledighetsreformen)</a><br></p><p><br></p> | 2021-09-17 08:41:04 | Ajankohtaista | | | 2021-09-17 08:41:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kysymyksiä ja vastauksia uudesta perhevapaauudistuksesta | 7643 | <p>Perhevapaauudistuksen käsittely on alkanut eduskunnassa. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022. Kokosimme keskeisiä perhevapaamallin uudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Vastaajana on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa.<br></p><h3>Mitkä ovat valmisteilla olevan uuden perhevapaamallin ydinasiat?</h3><p>Uudessa järjestelmässä vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Jatkossa ei siis olisi enää äitiys- ja isyysrahaa.<br><br>Vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin vanhemmalla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainpäivärahapäivistä. Eli: kummallakin vanhemmalla olisi oma 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiö. Tämä 160 arkipäivää vastaa noin 6,5 kuukautta.<br><br>Jos lapsella on vain yksi vanhempi, hänellä on oikeus käyttää kaikki vanhempainpäivärahat itse eli yhteensä 320 arkipäivää.<br><br>Jos kerralla syntyy useampia lapsia tai adoptoidaan useampia lapsia samalla kertaa, maksetaan vanhempainpäivärahaa lisää 78 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti. Eli: kaksoslasten tilanteessa maksetaan vanhempainpäivärahaa yhteensä 398 arkipäivältä, mikä kahden vanhemman tilanteessa tarkoittaa sitä, että kummallakin vanhemmalla on käytettävissään 199 arkipäivää.<br></p><h3>Jos ei halua itse pitää kaikkia vapaita, voiko puoliso käyttää niitä?</h3><p>Vanhempi voi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Tämä 63 arkipäivää vastaa noin 2,5 kuukautta. Puolisona pidetään avio-, avo- tai rekisteröityä puolisoa.<br><br>Luovuttaminen omasta kiintiöstä on vapaaehtoista. Vanhemmalle itselleen jää siis joka tapauksessa omaan käyttöön vähintään 97 arkipäivää.<br><br>Raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahakauden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.<br></p><h3>Mikä tai mitkä ovat olennaisia muutoksia suhteessa voimassa olevaan malliin?</h3><p>Jatkossa kummallakin vanhemmalla olisi yhtä pitkä oma vanhempainrahakiintiö 160 arkipäivää, mikä asettaisi vanhemmat nykyistä tasavertaisempaan asemaan. Tällä hetkellä isälle kiintiöity isyysvapaa on 54 arkipäivää, joten uudistus lisää huomattavasti isille kiintiöidyn vapaan määrää.<br><br>Kummallakin vanhemmalla olisi mahdollisuus käyttää vanhempainrahapäiviä, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.<br></p><h3>Muuttuuko uudessa mallissa koko järjestelmään sisältyvien vapaiden kokonaismäärä?</h3><p>Nykyisin voimassa olevassa mallissa on 105 arkipäivän äitiysvapaa, 54 arkipäivän isyysvapaa ja 158 arkipäivän vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan jakaa keskenään. Uudessa järjestelmässä on kummallakin vanhemmalla 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiö eli yhteensä 320 arkipäivää, minkä lisäksi raskaana olevalle vanhemmalle on 40 arkipäivän raskausrahakausi.<br><br>Nykyisessä järjestelmässä on lapsen syntymän jälkeen käytettävissä noin 287 vanhempainrahapäivää riippuen siitä, syntyykö lapsi laskettuna aikana vai muuna ajankohtana. Uudessa järjestelmässä lapsen syntymän jälkeen olisi käytettävissä noin 330 vanhempainrahapäivää. Uudessa järjestelmässä on siis mahdollisuus käyttää enemmän perhevapaata kuin nykyjärjestelmässä.</p><h3>Entä jakautuisivatko perhevapaat vanhempien kesken aivan uudella tavalla ja niin, että he eivät itse voi siihen vaikuttaa vai voivatko he valita, kuka vapaat pitää?</h3><p>Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten he käyttävät perhevapaitaan. Kummallakin vanhemmalla on oma 160 arkipäivän kiintiönsä, josta voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolle enintään 63 arkipäivää.<br><br>Uudessa järjestelmässä perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voitaisiin yhdistellä ja jaksottaa nykyistä joustavammin.<br></p><h3>Mikä osa on äitien ”pakko” pitää ja mikä isien?</h3><p>Uudessa mallissa kummallakin vanhemmalla on oma, yhtä pitkä 160 arkipäivän kiintiö, josta voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Pakko ei ole toiselle luovuttaa. Sen lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla on 40 päivän yhdenjaksoinen raskausrahakausi.<br></p><h3>Olen yksinyrittäjä enkä voi palkata perhevapaan ajaksi sijaista ja tuloni uhkaavat loppua nopeasti. Onko minun pakko pitää yhtään perhevapaata?</h3><p>Ei ole. Perhevapaa on oikeus, jota mahdollisimman monen vanhemman olisi toivottavaa voida käyttää.<br><br>Uuden järjestelmän joustavuudella on haluttu tarjota mahdollisuus nykyistä paremmin yhteensovittaa esimerkiksi yrittäjyyttä ja perhevapaita, jotta myös yrittäjät voisivat käyttää oikeuttaa perhevapaisiin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa myös osittaisena. Näin yrittäjällä voi olla mahdollisuus hoitaa lasta osapäiväisesti ja yhdistää yrittäjyyttä ja perhevapaata.<br></p><h3>Mitä perhevapaajärjestelmän yhteydessä uudistettavaksi tarkoitettu varhaiskasvatuslain muutos merkitsisi?</h3><p>Perhevapaauudistuksen yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös varhaiskasvatuslakia siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää 9 kuukautta.<br><br>Yksittäistapauksessa harkittaessa varhaiskasvatuspaikka voisi olla poikkeustilanteissa mahdollista saada tätä ennenkin. Tietyin edellytyksin saman varhaiskasvatuspaikan voisi säilyttää varhaiskasvatuksesta poissaolon ajan ja tämä poissaolo voisi olla myös maksutonta.<br><br>Varhaiskasvatuksen ja siitä perittävän maksun joustavoittamisella pyritään tukemaan työnteon ja perhevapaiden yhteensovittamista. Vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuksen palveluiden on muodostettava joustava ja yhtenäinen kokonaisuus. Lainsäädännössä on kuitenkin otettu huomioon, että varhaiskasvatuksen joustavoittaminen toteutetaan siten, että varhaiskasvatusta voidaan järjestää suunnitelmallisesti ja että varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstömitoitukset toteutuvat.<br></p><h3>Huomioiko uusi perhevapaamalli nykymalliin verrattuna monimuotoiset perheet kuten samaa sukupuolta olevat vanhemmat, yksinhuoltajat ja adoptiovanhemmat jotenkin uudella tavalla?</h3><p>Kyllä. Uuden järjestelmän yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu. Pääsääntöisesti vanhempainrahan edellytykset olisivat samat kaikille vanhemmille riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä onko lapsi biologinen vai adoptiolapsi.<br><br>Se, että vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän vanhempainpäivärahakiintiöstään enintään 63 arkipäivää puolisolleen, jonka ei välttämättä tarvitse olla lapsen biologinen vanhempi, lisää vanhempainvapaan käytettävyyttä myös monimuotoisissa perheissä.<br><br>Jatkossa laissa ei myöskään enää säädetä äitiys- ja isyysrahasta, vaan sukupuolineutraalisti vanhempainrahasta.<br></p><h3>Mikä on uusi omaishoitovapaa?</h3><p>Perhevapaajärjestelmän uudistamisen lisäksi toteutetaan myös työelämän tasapainodirektiivin edellyttämät muutokset suomalaiseen lainsäädäntöön. Osana tätä työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa.<br><br>Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään 5 työpäivää vapaata työstään henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalla läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vastaava oikeus vapaaseen olisi myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Muita samassa taloudessa asuvia läheisiä voisivat olla esimerkiksi työntekijän puolison lapset.<br><br>Omaishoitovapaan edellytysten arviointi olisi tapauskohtaista, koska tilanteiden moninaisuuden ja erilaisuuden takia laissa ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti kaikkiin tilanteisiin sopivia edellytyksiä.<br><br>Omaishoitovapaata voisi pitää useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan pitämisestä myös osapäivinä. Työntekijän on ilmoitettava omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman pian. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolosta. On huomattava, että työnantajalla ei ole oikeutta saada omaista koskevaa lääkärinlausuntoa paitsi jos omainen antaisi tähän nimenomaisen suostumuksensa. Työnantaja ei siis voi velvoittaa työntekijää toimittamaan omaista koskevaa lääkärinlausuntoa työnantajalle.<br><br>Omaishoitovapaa on palkatonta.<br></p><h3>Mitä hyvää uudessa mallissa STTK:n mielestä on, ja mitä olisimme vielä toivoneet?</h3><p>Uusi malli on askel oikeaan suuntaan ja johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. STTK:lle on tärkeää, että isille kiintiöity vapaa on uudessa mallissa pidennetty merkittävästi. STTK pitää myös tärkeänä, että monimuotoisia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti.<br><br>Sairausvakuutuslain säännökset vanhempainpäivärahajärjestelmästä ovat suhteellisen joustavia. Sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävästi työsuhteessa olevien mahdollisuuksia perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Perhevapaajärjestelmää jatkossa kehitettäessä onkin kiinnitettävä enemmän huomiota joustavuuteen.<br><br>STTK pitää erittäin tärkeänä, että uudesta perhevapaajärjestelmästä tiedotetaan ja informoidaan laajasti ja kattavasti. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös positiivisen asenteen ja perheystävällisyyden lisääntymistä. Uuden järjestelmän voimaan tultua on seurattava tarkasti sen toimivuutta käytännössä ja tarvittaessa oltava valmis tekemään täsmennyksiä tai muutoksia lainsäädäntöön.<br><br>Lisätietoja STTK:ssa: Juristi Anja Lahermaa, anja.lahermaa@sttk.fi</p><p><br></p> | 2021-09-16 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-17 09:06:36 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4899_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja joustavuutta nykyperheiden ja työelämän arkeen | 7644 | <p>Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.</p><p>"Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa", iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.</p><p>"Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet", kertoo ministeri Sarkkinen.  </p><h3>Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämää</h3><p>Perhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.</p><p>"Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja", työministeri Tuula Haatainen sanoo.</p><p>Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää  aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. </p><h3>Tasa-arvoinen ja joustava perhevapaamalli</h3><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://youtu.be/MtKbx3zGWPk" target="_blank">Katso animaatio perhevapaauudistuksen perusmallista </a></li></ul><p>Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.<br>  <br> Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. <br>  <br> Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk). </p><p>Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tie-dotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30. Seuraa suoraa lähetystä tai katso tallenne: </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM">YouTube-kanavalla</a></li><li>Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja <a href="https://valtioneuvosto.fi/live">vn.fi/live</a> </li><li>Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus </li><li>Simultaanitulkkaus ruotsiksi on saatavissa <a href="https://arenan.yle.fi/tv/direkt">Yle Arenan</a> -kanavalla.</li></ul><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://stm.fi/documents/1271139/91178810/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf/2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f?t=1631785637425">Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)</a><br></li></ul><p><br></p> | 2021-09-16 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-17 10:27:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: TEM-raportista pohjaa kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä | 7627 | <p>Työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeihin ja sovittelujärjestelmän toimivuuteen liittyvä työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöiden raportti on julkaistu.</p><p>STTK:n mielestä raportti kuvaa rajariitoja ja niihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kattavasti.<br> - Se muodostaa hyvän pohjan lähteä arvioimaan mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita, johtaja <strong>Minna Ahtiainen</strong> toteaa. </p><p>Työehtosopimustoiminta perustuu vuodelta 1946 peräisin olevaan työehtosopimuslakiin. Työmarkkinat ovat kuluneiden 75 vuoden aikana muuttuneet esimerkiksi elinkeinorakenteiden, yritystoiminnan ja järjestörakenteiden osalta. Myös työehtosopimustoiminnassa on nähtävissä muutoksia. Työehtosopimusten soveltamisalamääräyksiin kohdistuu painetta elinkeinotoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajapinnan muuttumisen myötä.</p><p>Se, mitä työehtosopimusta sovelletaan, määräytyy työnantajan järjestäytymisen perusteella.<br> - Edellä kuvatut työmarkkinoiden ja yrityskentän muutokset sekä työehtosopimuskehitys vaikuttavat paitsi työnantajien, myös palkansaajapuolen järjestäytymiseen. Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n ratkaisujen takia hajautuva sopimusjärjestelmä voi johtaa lisääntyviin rajariitoihin, minkä vuosi työehtosopimusten rajariitoihin liittyviä lainsäädännön kehitystarpeita on tarpeen arvioida, Ahtiainen sanoo.</p><p><strong>Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.</strong></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. </em></p><p><em>Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. </em><em style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2021-09-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-17 10:28:02 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Aluevaalit toimitetaan 23.1.2022 | 7628 | <p>Aluevaalit toimitetaan
sunnuntaina 23.1.2022. Vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa
valitaan jäsenet ja varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin.
Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.</p><p>Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.</p><h3>Mistä aluevaaleissa äänestetään?</h3><p>Hyvinvointialueet
muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan
maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on
itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto
päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Jäsenet
ja varajäsenet aluevaltuustoon valitaan tammikuussa järjestettävillä
aluevaaleilla. Äänestäjät äänestävät oman hyvinvointialueensa ehdokkaita
ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.</p><p>Ensimmäiset
aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen
ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.</p><p>Helsinkiläiset
eivät äänestä aluevaaleissa 2022, koska Helsingin kaupunki ei ole
hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsingissä
kuitenkin järjestetään ennakkoäänestys ja laitosäänestys muiden
hyvinvointialueiden äänioikeutetuille.</p><h3>Epidemiatilanteen kehittyminen otetaan huomioon vaalijärjestelyissä</h3><p>Oikeusministeriö
sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat korona-ajan
edellyttämiä toimia ja ottavat vaalijärjestelyissä huomioon
epidemiatilanteen kehittymisen.</p><p>Kesäkuun 2021 kuntavaalit
toimitettiin terveysturvallisesti oikeusministeriön ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Äänestyspaikoilla
noudatettiin monipuolisia järjestelyitä, joilla turvattiin äänestämistä
epidemiatilanteesta huolimatta.</p><p>Vaalit tullaan toimittamaan tammikuussa 2022 epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä.</p><ul><li><a href="https://vaalit.fi/aluevaalit" target="_blank"><strong>Tietoa vaaleista ja äänestämisestä: Vaalit.fi </strong></a><br><br></li><li><a href="https://twitter.com/VaalitFI" target="_blank"><strong>Vaalit.fi Twitterissä</strong><br><br></a></li><li><a href="https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus" target="_blank"><strong>Tietoa hyvinvointialueista</strong></a><br><br></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19" target="_blank"><strong>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteesta</strong></a></li></ul><div><br></div><div><br></div><p></p> | 2021-09-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-17 10:28:18 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vaalit.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Välfärdsområdesvalet förrättas den 23 januari 2022 | 7629 | <p>Det första
välfärdsområdesvalet förrättas söndagen den 23 januari 2022. Valkretsen
är av ett välfärdsområde och vid valet utses ledamöter och ersättare
till välfärdsområdesfullmäktige för välfärdsområdena. I Helsingfors
ordnas det inget välfärdsområdesval.</p><p>Förhandsröstning ordnas i Finland 12–18 januari 2022 och utomlands 12–15 januari 2022.</p><h3>Vad röstar man om i välfärdsområdesvalet?</h3><p>Välfärdsområdena
inrättas i huvudsak utifrån den nuvarande landskapsindelningen, men i
landskapet Nyland finns det fyra välfärdsområden. Välfärdsområdena har
självstyre och den högsta beslutanderätten utövas av
välfärdsområdesfullmäktige. Välfärdsområdesfullmäktige beslutar om hur
social- och hälsovårdstjänster samt räddningsväsendets tjänster inom
välfärdsområdet ordnas från och med 2023. Ledamöterna och ersättarna i
välfärdsområdesfullmäktige väljs genom välfärdsområdesval som ordnas i
januari. Väljarna röstar på kandidater inom sitt eget välfärdsområde och
resultatet räknas enligt välfärdsområde.</p><p>Det första välfärdsområdesvalet förrättas som ett separat val, men från och med 2025 förrättas det samtidigt med kommunalvalet.</p><p>Helsingforsarna
röstar inte i välfärdsområdesvalet 2022, eftersom Helsingfors stad inte
är ett välfärdsområde och inte heller hör till något välfärdsområde. I
Helsingfors ordnas dock förhandsröstning och anstaltsröstning för
personer som är röstberättigade i andra välfärdsområden.</p><h3>Utvecklingen av epidemiläget beaktas i valarrangemangen</h3><p>Justitieministeriet
och Institutet för hälsa och välfärd (THL) förbereder de åtgärder som
behövs på grund av coronaepidemin och anpassar valarrangemangen enligt
epidemiläget.</p><p>Kommunalvalet i juni 2021 förrättades på ett
hälsosäkert sätt i enlighet med anvisningar från justitieministeriet och
Institutet för hälsa och välfärd. På röstningsställena tillämpades ett
flertal olika arrangemang för att göra det tryggt att rösta trots
epidemiläget.</p><p>Välfärdsområdesvalet i januari 2022 ordnas med de arrangemang som epidemiläget kräver.</p><ul><li><a href="https://vaalit.fi/sv/valfardsomradesval" target="_blank"><strong>Information om val och röstning: Valfinland.fi<br><br></strong></a></li><li><a href="https://vaalit.fi/sv/valfardsomradesval" target="_blank"><strong></strong></a><strong></strong><a href="https://twitter.com/VaalitFI" target="_blank"><strong>Valfinland.fi på Twitter<br></strong><br></a></li><li><a href="https://https//soteuudistus.fi/sv/om-social-och-halsovardsreformen-" target="_blank"><strong>Information om välfärdsområdena<br><br></strong></a></li><li><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19" target="_blank"><strong>Institutet för hälsa och välfärd: Aktuellt om coronaviruset</strong></a></li></ul><div><br></div> | 2021-09-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 09:12:22 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vaalit.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen har överlämnat en proposition till riksdagen med förslag till familjeledighetsreform | 7632 | <p>Syftet med familjeledighetsreformen är att öka barnens och familjernas välbefinnande samt likabehandlingen och jämställdheten i arbetslivet och i familjernas vardag. Målet eftersträvas genom flexiblare och längre familjeledigheter än för närvarande samt lika stora kvoter på dagpenningsdagar för båda föräldrarna, av vilka en del kan överlåtas. Den nya familjeledighetsmodellen behandlar barn jämlikt oberoende av familjeform.</p><p>I regeringens proposition med förslag till reform av familjeledigheten föreslås det att sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik ändras. Dessutom föreslås ändringar i lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn, lagen om utkomstskydd för arbetslösa och lagen om klientavgifter inom småbarnspedagogiken samt i sammanlagt 24 andra lagar. Med reformen genomförs också direktivet om balans i arbetslivet. Med anledning av direktivet föreslår regeringen att arbetstagaren ska ha rätt till oavlönad ledighet för anhörigvård högst 5 dagar per kalenderår.</p><p>Vid färdigställandet av laghelheten har man beaktat den respons man fått vid diskussionsmöten med organisationer och remissbehandlingen våren 2021 samt åsikterna från rådet för bedömning av lagstiftningen.</p><p>Avsikten är att reformen träder i kraft den 1 augusti 2022.</p><ul><li><span><span><a href="https://stm.fi/documents/1271139/91178810/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf/fbad38ad-f56f-393a-22a7-539b1e5db515?t=1631785639006" target="_blank"><strong>Regeringens
proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av
sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik
samt till lagar som har samband med dem (familjeledighetsreformen)</strong></a></span></span><br></li></ul><p><br>Social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen och arbetsminister Tuula Haatainen håller en presskonferens om reformen fredagen den 17 september kl. 9.30. Följ direktsändningen: </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Presskonferensen sänds direkt på statsrådets <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM" target="_blank">Youtube-kanal</a>.</li><li>En videoupptagning av presskonferensen kan i efterhand ses på Youtube och<a href="https://valtioneuvosto.fi/live" target="_blank"> vn.fi/live </a></li></ul><p><br></p> | 2021-09-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 13:30:51 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4512_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perhevapaauudistuksesta | 7633 | <span><p>Perhevapaauudistuksen
tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa.
Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä
perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla
päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Uusi
perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta
riippumatta.</p> <p>Hallituksen esityksessä perhevapaauudistukseksi
ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja
varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja
varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24
muuhun lakiin. Uudistuksella toimeenpannaan myös työelämän tasapaino
-direktiivi. Direktiivin johdosta hallitus esittää työntekijän oikeutta
palkattomaan omaishoitovapaaseen korkeintaan 5 päivää kalenterivuodessa.</p> <p>Lakikokonaisuuden
viimeistelyssä on huomioitu järjestökuulemisissa ja kevään 2021
lausuntokierroksella saatua palautetta sekä lainsäädännön
arviointineuvoston näkemyksiä.</p> <p>Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.</p>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/91178810/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf/2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf?t=1631785637425" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="3MB" data-uuid="2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f"><strong>Hallituksen
esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja
varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
(perhevapaauudistus)pdf 3MB </strong></a></p></li></ul> <p>Sosiaali- ja terveysministeri Hanna
Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta
tiedotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30.</p> <p>Seuraa suoraa lähetystä perjantaina 17.9. klo 9:30: </p> <p>•    Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM" target="_blank"><strong>YouTube-kanavalla</strong></a><br> •    Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja <a href="https://valtioneuvosto.fi/live" target="_blank"><strong>vn.fi/live</strong></a> <br> </p></span> | 2021-09-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 13:28:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4512_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jytyn jäsenet eivät osallistu raitiovaunu- ja metroliikenteen lakkoon | 3233 | <p><strong>Ammattiliitto Jytyn jäsenet eivät osallistu toisen ammattiyhdistyksen, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n julistamaan lakkoon torstaina 16.9. klo 04.00 ja lauantaina 18.9. klo 04.00 välisenä aikana. Lakko koskee Helsingin seudun joukkoliikenteen raitiovaunu- ja metroliikennettä.</strong></p><p>HKL:n ja <span><span>HSL:n </span></span>palveluksessa olevat Jytyn jäsenet tekevät lakon aikana vain oman työsopimuksen mukaisia tehtäviä. Työnantaja ei voi määrätä tekemään lakon alaista työtä. Se, että työnantaja ilmoittaa työtaistelun olevan laiton, ei asiaa muuta. On myös muistettava, että vuoronvaihtoon ja ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus. </p><p><br></p><p><br></p> | 2021-09-13 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 13:33:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Megafoni.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallituksen on pidettävä lupauksensa ja puututtava raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvaan syrjintään työelämässä | 3384 | <p>Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Mothers in Business MiB vaativat hallitusta toteuttamaan tarvittavat lakimuutokset raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi.</p><p>Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että hallitusohjelmaan kirjatuissa toimissa raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ei ole edistytty. Myöskään selvitystä perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamisesta ei ole tehty.</p><p>Lainsäädäntöä täsmentämällä on tarkoitus ehkäistä sitä, että raskaus ja perhevapaiden käyttö vaikuttavat määräaikaisten työsuhteiden jatkamiseen. </p><p>Järjestöt painottavat, että syrjintä ei katso sukupuolta ja se voi kohdistua myös erilaisiin perhemuotoihin, mikä on huomioitava selvityksessä ja lainvalmistelussa.</p><p>Järjestöt ovat huolissaan siitä, että raskauden ja perhevapaiden käytön vuoksi tapahtuvan syrjinnän ehkäisy uhkaa jäädä tekemättä.</p><p>– Lainsäädäntömuutoksia valmistelemaan perustetun työryhmän työ on jumiutunut. Työryhmän määräaika on vuoden lopussa, mutta tarvittavia lakimuutoksia ei ole vielä päästy valmistelemaan. </p><p>Järjestöt tähdentävät, että nyt on tärkeää varmistaa työryhmän työskentelyn edellytykset pidentämällä sen työskentelyaikaa.<br>Hallitus tavoittelee Suomen nostamista tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityisesti huomiota työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.  <br><br>Lisätiedot:</p><p>SAK: Lakimies Anu-Tuija Lehto, puh. 040 778 1080      <br>Akava: Tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko, puh. 040 504 4356<br>STTK: Juristi Anja Lahermaa, puh. 828 6845<br>MiB: Toiminnanjohtaja Annica Moore, puh. 044 705 7333<br>Naisjärjestöjen Keskusliitto: Pääsihteeri Terhi Heinilä, puh. 046 922 2201<br>Monimuotoiset perheet: Johtava asiantuntija Anna Moring, puh. 050 375 0832<br><br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0" style="">Lue lisää: </span><a href="https://www.sttk.fi/2021/09/14/qa-mita-on-raskaussyrjinta-saako-raskaus-tai-perhavapaa-vaikuttaa-maaraaikaisen-tyosuhteen-jatkumiseen/">Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset raskaussyrjinnästä (sttk.fi)</a></h3><p><br></p><p><br></p> | 2021-09-13 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-17 09:09:25 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työturvallisuuskeskuksen video työstä ja mielenterveydestä | 5070 | <p><span><strong>Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten sopijaosapuolista (Sivista, OAJ, JHL, Jyty) koostuvan työhyvinvointityöryhmän työn tuloksena julkaistaan kolmiosainen blogi- ja videosarja, joissa tarkastellaan työhyvinvointiteemoja. </strong>
<br>
<br>Sarjan kolmas ja viimeinen osa tarkastelee työn vaikutusta mielenterveyteen. <span><span><span><span>Blogi ”<a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/tyo-ja-mieli-viisi-roolia-ja-nakokulmaa.aspx" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><strong>Työ ja mieli – viisi roolia ja näkökulmaa</strong></a>”
nostaa esiin viisi tärkeää asiaa, miten työyhteisössä toimivat eri
osapuolet voivat edistää työhyvinvointia mielenterveyden näkökulmasta.</span></span><br></span></span></span></p><p><span><span><span>Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa yhteistyössä toteutetussa videossa TTK:n asiantuntija
<strong>Päivi Rauramo</strong> kertoo, miten mielenterveyteen liittyvät asiat on työhyvinvoinnista puhuttaessa syytä ottaa huomioon.</span></span> </span></p><p><br></p><p></p><h4>Katso video:<br></h4><p></p>
<iframe src="https://www.youtube.com/embed/F8N9C5XiQes" width="854" height="480" frameborder="0"></iframe>  
<p></p>
<br>
<p></p><p>
<br>
</p>
<span></span> | 2021-09-13 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 13:33:28 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Hehkulamppu%201.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Työ ja mieli – viisi roolia ja näkökulmaa | 5071 | <div data-node="5c1376023d524"><div class="fl-module-content fl-node-content"><p>Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Työ voi parhaillaan tuoda paljon mielekästä sisältöä elämään ja tukea
mielenterveyttä. Edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin
organisoitua ja johdettua, työkuormitus on sopivalla tasolla ja
työntekijä kokee työn mielekkääksi. Toisaalta työhön voi myös liittyä
mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä, joista yleisimpiä ovat liiallinen
työkuormitus ja siihen liittyvät palautumisen ongelmat työpäivän
kuluessa ja sen jälkeen.</p><p>Mielenterveyden tukeminen työssä on sekä voimavarojen vahvistamista että toisaalta epäkohtiin puuttumista. <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työryhmämme</strong></a><strong> </strong>päätti syventyä työhyvinvoinnin edistämisen teemaan mielenterveyden näkökulmasta Työturvallisuuskeskuksen <a href="https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työ ja mielenterveys</strong></a><strong> </strong>–<br>
aineiston pohjalta. Tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>tallenteen</strong></a><strong> </strong>ja alle on koottu yhteenvetoa viiden eri roolin näkökulmasta.</p><h3>1. Työnantaja</h3><p>Työturvallisuuslaki edellyttää, että työn vaarat ja haitat tulee
tunnistaa työpaikalla myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden, kuten
mielen hyvinvoinnin, osalta. Mielen hyvinvointi on tärkeä osa
työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Sen edistämiseksi on tiedostettava
työn mahdolliset psykososiaaliset riskit, kuormitustekijät ja
voimavarat sekä työpaikan ja työntekijän keinot vaikuttaa niihin. Näiden
työturvallisuusvelvoitteiden täyttämisessä vastuu on työnantajalla.</p><p>Johdolla ja työnantajan edustajilla on suuri rooli työkulttuurin ja
työhyvinvoinnin rakentamisessa. Myös psykologista turvallisuutta
rakennetaan johdon esimerkillä. Esimerkiksi turvallisuutta tukeva
vuorovaikutus, aito vuoropuhelu sekä matala hierarkia usein edistävät
psykologista turvallisuutta työpaikalla.</p><h3>2. Esihenkilö</h3><p>Esihenkilöt ovat usein työyhteisön avainroolissa. Esihenkilöillä on
vastuu osaltaan huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista myös
mielenterveysnäkökulma huomioiden.</p><p>Työturvallisuuskeskuksen <a href="https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työ ja mielenterveys</strong></a>
-aineistossa  onkin nostettu esiin, että työkykyyn liittyvien muutosten
ja haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa
ovat esihenkilön keskeisiä tehtäviä. Esimiesten tulee toimia työpaikan
varhaisen tuen mallin edellyttämällä tavalla, kun viitteitä työkykyä
uhkaavista asioista ilmenee. Samalla esihenkilöiden ymmärryksen
lisääminen mielenterveyden ja työn yhteydestä on tärkeää. Esihenkilöt
tarvitsevat perehdytystä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen
sekä erilaisiin keinoihin vähentää haitallista kuormitusta työssä ja
vahvistaa kuormitusta tasaavia voimavaratekijöitä.</p><p>Lisää taustatietoa esimerkiksi <a href="https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työterveyslaitoksen sivuilta</strong></a>.</p><h3>3. Työntekijä</h3><p>Työntekijän työkykyyn nähden optimaalisella työn mitoituksella on tärkeä
merkitys. Avoimuus, luottamus ja psykologinen turvallisuus luovat hyvän
pohjan mielenterveyden ylläpitämiselle työpaikalla. Jokainen työntekijä
voi omalla toiminnallaan edistää mm. psykologista turvallisuutta
työpaikalla sekä tukea työyhteisöä eri tavoin.</p><p>Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan
puitteissa työpaikoilla on perusteltua ottaa painopisteeksi
työhyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyden tukeminen ja vastaavasti
masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden torjunta. Myös työn ja muun
elämän yhteensovittamisen helpottamisen käytännöt voivat tukea
työntekijöiden jaksamista.</p><p>Lisää taustatietoa työryhmän blogista: <a href="https://www.sivista.fi/blogi/tyohyvinvointi-ja-uupumus-avaimia-asian-ymmartamiseen/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen 25.8.2020</strong></a></p><h3>4. Työyhteisö</h3><p>Työyhteisön rooli on työpaikan ilmapiirin ja kulttuurin näkökulmasta
keskeinen. Tässä vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan on hyvä kiinnittää
huomiota. Ammatillinen käyttäytyminen ja arvostava vuorovaikutus tulisi
olla lähtökohtana työpaikoilla. Myös työtoverien välisillä suhteilla on
suuri merkitys ja tässä luottamus on tärkeässä roolissa.</p><p>Lisää taustatietoa työryhmän blogeista:</p><p><a href="https://www.sivista.fi/blogi/luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta 22.1.2020</strong></a><br>
<a href="https://www.sivista.fi/blogi/luottamus-syntyy-vuorovaikutuksessa/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa 13.2.2020</strong></a><br>
<a href="https://www.sivista.fi/blogi/ammatillinen-kayttaytyminen-on-osa-ammattitaitoa/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa 15.9.2020</strong></a></p><h3>5. Luottamusasemassa oleva henkilöstö</h3><p>Työyhteisön luottamusasemassa olevat henkilöt ovat tärkeässä roolissa
työhyvinvoinnin edistämisessä myös mielenterveyden näkökulma huomioiden.
Tämä näkyy esimerkiksi työsuojelunyhteistoiminnan kautta vaikuttamisena
kuin työyhteisön luottohenkilön roolissa.</p><p>Yhteenvetona työryhmä toteaakin, että työpaikoilla on hyvä käydä läpi
eri osapuolten roolit ja vastuut psykososiaalisten tekijöiden
näkökulmasta.</p><p><br></p></div></div> | 2021-09-13 21:00:00 | Blogi | | | 2021-09-14 06:52:26 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_2574_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Antti Palolaa pyydettiin jatkamaan STTK:n puheenjohtajana | 3249 | <p>Antti Palolaa on pyydetty jatkamaan STTK:n puheenjohtajana joulukuussa alkavalla edustajistokaudella. Pyynnön esitti STTK:n hallituksen kokouksessa tänään kaikkien jäsenliittojen puolesta Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. Puheenjohtaja vuosille 2021 - 2025 valitaan STTK:n edustajistossa 16. joulukuuta.<br><br>Antti Palola on johtanut STTK:ta vuodesta 2013.<br>- Palolan johdolla keskusjärjestön edunvalvonta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on palvellut jäsenliittojen tarpeita ja tavoitteita sekä huomioinut samalla työelämän, talouden ja yhteiskunnan muutoksissa esiin nousevia uusia ja yllättäviä haasteita. Palola on suorapuheinen, rakentava ja yhteistyötaitoinen neuvottelija niin työmarkkinapöydissä kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä. Merikapteenin tausta ja vahva kokemus eri tehtävissä suomalaisessa ja kansainvälisessä ammattiyhdistytoiminnassa on työmarkkinoiden välillä kiivaissa tuulissa arvokas ominaisuus, Millariikka Rytkönen perustelee jatkopyyntöä.<br><br>Antti Palola kiitti STTK:n hallitusta luottamuksesta ja totesi olevansa valmis jatkamaan tehtävässään. Työmarkkinoilla eletään kiihtyvän muutoksen aikaa ja se heijastuu myös järjestöjen neuvottelutoimintaan.<br>- Keskusjärjestöjen rooli on muuttunut ja työnjako liittojen kanssa vähitellen selkiytynyt pitkien tupo-kausien jälkeen. STTK haluaa palkkaedunvalvonnan lisäksi tasapainoisia ratkaisuja palkansaajien turvan, hyvän työelämän, tasa-arvon ja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Keskusjärjestöjen on myös kyettävä ennakoimaan maailman muutosta, joka ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa ammattiliittojen edunvalvontaan. Sellainen on esimerkiksi ilmastonmuutos, jonka hillitseminen on suuri globaali ja kansallinen työelämän haaste – mutta samalla myös mahdollisuus.<br><br>62-vuotias Antti Palola on koulutukseltaan merikapteeni. Ennen STTK:n puheenjohtajuutta hän on toiminut Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana ja Suomen Laivanpäällystöliiton varatoiminnanjohtajana. Sitä ennen hän on toiminut Turun ruotsikielisen merenkulkuoppilaitoksen rehtorina ja aluksen päällikkönä. Hänellä on useita kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä.<br><br>Lisätietoja:<br>Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, puhelin 040 821 0028<br>STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2021-09-12 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-13 12:45:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Antti_Palola_img_1000px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kuntamarkkinat 2021 – vuoden tärkein tapahtuma kunta-alan ammattilaisille | 4155 | <p>Kuntamarkkinat 2021 järjestetään verkossa 15.–16.9.2021. Ammattiliitto Jyty on tuttuun tapaan mukana menossa, mutta uudella twistillä johtuen tapahtuman verkkototeutuksesta. Koronatilanteen takia perinteisiä messuosastoja ei nähdä Kuntatalon kellarissa. </p><p>Kuntamarkkinoiden ohjelmakattaus on yksi koko tapahtuma-alan suurimmista Suomessa. Runsas ohjelmatarjonta koostuu seminaareista ja tietoiskuista. Seminaareista vastaavat Kuntaliiton asiantuntijat. Tietoiskuja järjestävät puolestaan tapahtumakumppanit esitellen omaa tarjontaansa sekä yhteistyötä kuntien ja kuntatoimijoiden kanssa.<br></p><p>Kuntamarkkinoita järjestävät Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti. Kuntaliitto tarjoaa jäsenkuntiensa edustajille huippufoorumin, jossa on esillä ajankohtaisimmat aiheet. Valtion hallinto, yritykset ja yhdistykset ovat tapahtumassa mukana kattavasti. </p><h3>Ammattiliitto Jytyn tietoiskut</h3><p>Ammattiliitto Jytyn tietoiskut (20min) Teamsin välityksellä pitää liiton puheenjohtaja <strong>Jonna Voima </strong>keskiviikkona 15.9. klo 12.30–12.50 ja torstaina 16.9. klo 12.30–12.50. Luvassa on uuden puheenjohtajan esittäytyminen, ajankohtaisia kuulumisia ja katsaus lähestyvään neuvottelukierrokseen. </p><p></p><h3>Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista</h3><p>Osallistuminen
ja ohjelma on ilmaista kaikille julkisen hallinnon, kuntien
valtuustojen, yleishyödyllisten järjestöjen ja yhdistysten sekä
tapahtumakumppaneiden edustajille. Osallistuminen edellyttää
rekisteröitymistä etukäteen<span><span> 16.9.2021 klo 16:00 mennessä.<br></span></span></p><ul><li><h4>
<a href="https://registration.contio.fi/kl-kustannus/Registration/Login?id=1003-KUMA2021-25" target="_blank">Ilmoittaudu täältä</a></h4></li></ul><p><br><strong>Lisätietoa Jytyn osallistumisesta Kuntamarkkinoille</strong><br>suunnittelija Pekka Laukkanen, puh. 040 575 9565 tai pekka.laukkanen@jytyliitto.fi<br><br></p><h4>Lue lisää:<br></h4><h4><a href="https://kuntamarkkinat.fi/" target="_blank">https://kuntamarkkinat.fi/ </a><br></h4><p><br></p> | 2021-09-12 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-14 08:06:35 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tapahtumat/PublishingImages/kuntamarkkinat-2021.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Koronapassia koskeva hallituksen esitys eduskunnalle syyskuun puolivälissä | 3994 | <p>Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä oikeusministeriön kanssa EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallista käyttöä eli koronapassia koskevaa hallituksen esitystä, joka pyritään antamaan eduskunnalle syyskuun puolivälissä.</p><p>Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä käsitteli koronapassin käyttöönottoa 9.9.2021.</p><h2>Koronarajoituksille vaihtoehto: toimija voisi edellyttää asiakkailta koronapassia</h2><p>Käytännössä koronapassina toimii EU:n koronatodistus, joka on jo saatavilla Omakannasta (todistus koronarokotuksesta, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta). Omakanta-palveluun ei siis valmistella erillistä koronapassia. </p><p>Koronapassin käyttöönotto tarkoittaisi sitä, että Omakannassa olevaa EU:n koronatodistusta voisi jatkossa käyttää sisäänpääsyn edellytyksenä eri tilaisuuksissa tai tapahtumissa. </p><p>Vaihtoehtona koronarajoituksille rajoitusten kohteina olevat toimijat voisivat edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä ja näyttöä. Koronapassin käyttö perustuisi sen käyttöön ottavien toimijoiden osalta vapaaehtoisuuteen. Koronapassi olisi vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia olisi voimassa.</p><h2>Koronapassi luettaisiin mobiililaitteen sovelluksella</h2><p>Tapahtuman järjestäjä voisi lukea koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu koronatodistuksen lukija -niminen sovellus. Sovelluksella luettaisiin todistuksen QR-koodi, jolloin ruudulle tulisi hyväksytty tai hylätty merkintä. Koronatodistuksen lukija -sovelluksen saisi sovelluskaupasta. </p><p>Koronatodistuksen lukija on uusi sovellus, joka ei kerää tai tallenna todistusten tietoja eikä siinä näy henkilön terveystiedot. Jos sovellus lukee todistuksen hyväksytyksi, ruudulle tulee näkyviin henkilön nimi ja syntymäaika, mutta ei henkilötunnusta. Jos todistus hylätään, ruudulle ei tule nimeä, syntymäaikaa eikä henkilötunnusta.</p><h3>Lisätietoa</h3><p><a href="https://stm.fi/-/koronapassin-valmistelu-etenee-lainsaadantoa-valmisteleva-ryhma-asetettu">Koronapassin valmistelu etenee – lainsäädäntöä valmisteleva ryhmä asetettu (stm.fi) </a><br></p><p><br></p> | 2021-09-10 08:47:04 | Ajankohtaista | | | 2021-09-10 08:47:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringens proposition med förslag till coronapass överlämnas till riksdagen i mitten av september | 6003 | <p>Social- och hälsovårdsministeriet har tillsammans med undervisnings- och kulturministeriet, arbets- och näringsministeriet samt justitieministeriet berett en regeringsproposition om den nationella användningen av EU:s digitala coronaintyg, dvs. ett coronapass. Målsättningen är att överlämna propositionen till riksdagen i mitten av september.</p><p>Social- och hälsovårdspolitiska ministerarbetsgruppen diskuterade den 9 september 2021 införandet av ett coronapass.</p><h3>Alternativ till coronarestriktionerna: coronapass kan förutsättas av kunderna</h3><p>I praktiken fungerar EU:s coroinaintyg som coronapass. Intyget finns tillgängligt på Mina Kanta-sidorna (vaccinationsintyg, testintyg eller intyg om tillfrisknande). Det bereds alltså inget separat coronapass i Mina Kanta-tjänsten. </p><p>Ibruktagandet av ett coronapass innebär att EU:s coronaintyg i Mina Kanta -tjänsten i fortsättningen kan användas som ett krav för inträde vid olika tillställningar eller evenemang. </p><p>Som ett alternativ till coronarestriktionerna kan de aktörer som är föremål för restriktionerna kräva att kunderna använder och visar upp coronapasset. Användningen av coronapasset ska basera sig på frivillighet i fråga om de aktörer som tar i bruk det. Coronapasset ska användas som en alternativ åtgärd endast när restriktioner är i kraft för tillställningen eller utrymmet i fråga.</p><h3>Coronapasset ska avläsas med mobilapplikation</h3><p>Evenemangsarrangören kan läsa av coronapassen med en mobilapparat till vilken man laddat ner applikationen som kan läsa av coronapasset. Applikationen läser av QR-koden i intyget, och därefter kommer ett meddelande upp på skärmen som visar om det godkänns eller inte. Applikationen som läser av coronaintyget kan laddas ner från applikationsbutikerna. </p><p>Denna nya applikation samlar inte in och lagrar inte uppgifterna i intygen och personens hälsouppgifter syns inte heller på skärmen. Om applikationen meddelar att intyget har godkänts, visas personens namn och födelsetid på skärmen, men inte personbeteckningen. Om intyget inte godkänns, visas inte namn, födelsedatum eller personbeteckning på skärmen.</p><h3>Ytterligare information:</h3><ul><li><a href="https://stm.fi/-/koronapassin-valmistelu-etenee-lainsaadantoa-valmisteleva-ryhma-asetettu?languageId=sv_SE"><strong>Beredningen av coronapasset framskrider – arbetsgruppen som bereder lagstiftningen har tillsatts (stm.fi) </strong></a><br></li></ul><p><br></p><p><br></p> | 2021-09-09 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 13:31:34 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallituksen talousarvioesitys rakentaa tulevaisuuden kestävää kasvua | 3386 | <span> <p>Pääministeri Sanna
Marinin hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2022 rakentaa
tulevaisuuden kestävää kasvua koronakriisin jälkeiseen aikaan.
Talousarvioesitys tukee pandemian aiheuttamasta kriisistä toipumista,
vauhdittaa investointeja sekä edistää ympäristöllisesti kestävää kasvua
ja osaavan työvoiman saatavuutta. Talousarvioesityksen tavoitteena on
turvata ihmisten hyvinvointi ja huolehtia pitkäjänteisen, kestävän
talouskasvun edellytyksistä.</p> <p>Hallitus jatkaa hallitusohjelmansa
mukaisesti hyvinvointivaltion rakentamista sosiaalisesti,
taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Budjettiriihessä
päätettiin merkittävistä panostuksista kasvuun, ilmastoon ja
työllisyyteen sekä hoito- ja palveluvelan purkamiseen. </p> <p>Onnistunut
koronakriisin hoito ja oikein mitoitettu finanssipolitiikka ovat
mahdollistaneet talouden nopean toipumisen kriisin aiheuttamista
vahingoista. Talouden tuotantokapasiteetin suojaaminen ja
kokonaiskysynnän tukeminen ovat mahdollistaneet kriisin jälkeisen nopean
työllisyyskehityksen. Jotta myönteinen kehitys voi jatkua, hallitus
pitää tärkeänä panostuksia tutkimukseen,<br> tuotekehitykseen ja
koulutukseen, määrätietoisen kasvupolitiikan jatkamista sekä
investointiympäristön ennakoitavuutta. Myös investointiastetta on
kyettävä nostamaan aktiivisen vero- ja elinkeinopolitiikan ja suotuisat
kysyntänäkymät turvaavan talouspolitiikan keinoin.</p> <p>Vuoden 2022
talousarvioesityksen loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Vuodelle 2022
ehdotettu määrärahataso on 3,3 miljardia euroa vähemmän kuin mitä on
vuodelle 2021 budjetoitu mukaan lukien vuoden 2021 lisätalousarviot. </p> <p>Hallitus päätti menoista viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden kehyksen puitteissa.</p> <p>Budjettiriihessä
sovittiin toimista, joilla varmistetaan, että Suomi on hiilineutraali
vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on sopinut yhteensä n. 14-15Mt
hiilidioksiditonnin päästövähennyksistä, jotka riittävät
hiilineutraaliuden saavuttamiseen yhdessä myöhemmin hyväksyttävän
maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman kanssa.</p> <h3>Merkittäviä panostuksia talouden uudistumiseen ja vihreään siirtymään</h3> <p>Kestävää
talouskasvua ja vihreää siirtymää vauhditetaan lisäämällä energiatuen
myöntövaltuutta 453 miljoonalla eurolla. Öljystä luopumisen avustuksiin
pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille ehdotetaan
yhteensä 35 miljoonan euron määrärahaa. Sähköautojen
latausinfraverkoston laajentamista ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan
yhteensä 23,3 miljoonaa euroa. </p> <p>Hallitus tukee tutkimus- ja
kehittämistoimintaa verotuksessa tehtävällä 150 prosentin
lisävähennyksellä vuosina 2022–2027. Lisävähennyksen voi tehdä
sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat
yrityksen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan
yhteistyöhön. Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa myös
kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille
2024–2025.</p> <p>Vihreän siirtymän tukemiseksi kaukolämpöverkkoon
lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään
alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset
konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian
hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset
lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus
koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Muutokset
saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille
on saatu tarvittava hyväksyntä EU:lta.</p> <p>Lämmitystapamuutoksia
tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla
kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja
korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on
voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennystä ei saa, jos on saanut
muuta avustusta vastaavaan työhön. Hallituksen tavoite on, että Suomen
kestävän kasvun ohjelman kautta tulevien tukien jälkeen muutostyöt
voisivat jatkua kotitalousvähennyksen tukemana.</p> <p>Sähköistämisen
edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti
täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron
korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron
vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.</p> <p>Suomen Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa. </p> <p>Tutkimus-,
kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business
Finlandille 573 miljoonan euron avustusvaltuutta, jossa on lisäystä 236
miljoonaa euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon nähden. Suuria
lisäyksiä kohdistuu muun muassa keskeisten materiaalien ja teollisuuden
sivuvirtojen uudelleenkäyttö ja kierrätys toimenpiteeseen (87,8
miljoonaa euroa) ja veturihankkeisiin (58 miljoonaa euroa).</p> <p>Vuonna
2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista.
Esimerkiksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset toteutetaan siten,
ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristy yleisen hinta- ja
ansiotulokehityksen seurauksena. </p> <p>Hallitus linjasi budjettiriihen yhteydessä myös useista uusista verotoimista, joista osa tulee voimaan jo vuoden 2022 alusta. </p> <p>Uusilla
veropäätöksillä tavoitellaan kestävää kasvua tukemalla vihreän
siirtymän edellyttämiä investointeja sekä työllisyyttä. Lisäksi hallitus
linjasi verokokonaisuudesta, jolla vahvistetaan julkista taloutta noin
100 miljoonalla eurolla. Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa
tiivistävistä ja laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta.
Vuonna 2023 otetaan käyttöön muun muassa erillinen kaivosvero sekä
henkilöiden arvonnousuvero, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa siten,
että täällä kertyneen omaisuuden myyntivoitot verotetaan Suomessa myös
silloin, kun omaisuus luovutetaan ulkomailla asuessa.</p> <h3>Vauhditetaan
investointeja ja rakennetaan kestävää kasvua: Elpymis- ja
palautumissuunnitelmasta yli miljardin euron panostukset vuoden 2022
talousarvioesityksessä</h3> <p>Suomen kestävän kasvun ohjelman painotus
on uudistumisessa. Ohjelman painopisteitä ovat fossiilitaloudesta
uusiutuviin luonnonvaroihin siirtyminen, digitalisaatio, sekä tutkimus,
kehitys ja innovaatiot. Kestävän kasvun ohjelman avulla edistämme koko
Suomen talouden pääsemistä kansainvälisen vihreän ja digivetoisen kasvun
vauhtiin. Ohjelman panostuksilla rakennetaan pohjaa tulevalle kasvulle,
joka on kestävää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti.</p> <p>Kestävän
kasvun ohjelman kansallisesti linjatut yleiset tavoitteet ovat:
kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä, tuottavuuskasvu, työllisyysasteen
nosto, hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja tasa-arvon edistyminen. </p> <p>Vuoden
2022 talousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä 1,2 miljardin euron
kohdennuksia (määrärahat ja valtuudet yhteensä) elpymis- ja
palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi. Vuodelle 2022 kohdistuvia
määrärahalisäyksiä on noin 636 miljoonaa euroa (kohdassa poimintoja
talousarvioesityksestä on mainittu suurimmat kokonaisuudet).</p> <p>Suurimmat vihreään siirtymään ja hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvät panostukset kohdistuvat:</p>
<ul><li><p>energiainfrastruktuuri-investointeihin</p></li><li><p>investointeihin uuteen energiateknologiaan</p></li><li><p>investointeihin vähähiiliseen vetyyn sekä hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen  </p></li><li><p>teollisuuden prosessien sähköistämiseen.</p></li></ul> <p>Näitä varten energiatuen myöntövaltuuteen
ehdotetaan yhteensä 453 miljoonan euron lisäystä. Öljystä luopumisen
avustuksiin pientaloille, kunnille, seurakunnille sekä yhdistyksille
ehdotetaan yhteensä 35 miljoonaa euroa määrärahaa. Sähköautojen
latausinfraverkoston laajentamiseen ja kaasutankkausverkkoon ehdotetaan
yhteensä 23,3 miljoonaa euroa.</p> <p>Digitalisaation ja datatalouden
avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien
saataville. Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamiseen
ehdotetaan 15 miljoonaa euroa ja yritysten digitalouteen 7 miljoonaa
euroa. Tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon
varmistamiseksi eri hallinnonaloilla ehdotetaan yhteensä 5,6 miljoonaa
euroa ja kyberturvallisuuden tutkimusinvestointeihin ja
harjoitustoimintaan 3 miljoonaa euroa. Mikroelektroniikan arvoketjuun
ehdotetaan 14,7 miljoonan euron valtuutta. </p> <p>Työllisyysasteen ja
osaamistason nostamiseksi ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi ehdotetaan
pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon 83 miljoonaa euroa.
Maailmanluokan automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin
kehittämiseksi osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan yhteensä 12
miljoonaa euroa. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen
liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen ehdotetaan 33 miljoonaa
euroa. Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan 15 miljoonaa
euroa. Vihreää siirtymää tukevaan TKI-rahoituskokonaisuuteen ehdotetaan
yhteensä 93 miljoonan euron valtuuslisäyksiä Suomen Akatemialle sekä
Business Finlandille.</p> <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
saatavuuden vahvistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi
sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun
sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ehdotetaan 125 miljoonaa euroa.</p> <p>Suomen
elpymis- ja palautumissuunnitelma on kansallinen suunnitelma EU:n
elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen hyödyntämiseksi. Suomi
toimitti komissiolle suunnitelmansa 27.5.2021. Komissio arvioi Suomen
suunnitelmaa ja täytäntöönpanopäätös hyväksyttäneen EU-neuvostossa loka-
tai marraskuussa 2021.    </p> <p>Maksatukset EU:sta perustuvat
suunnitelman etenemiseen ja kun siinä esitettyjen tavoitteiden on
osoitettu toteutuneen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden 2022
talousarvioesitykseen sisältyvä arvio vuonna 2022 saatavista EU:n
elpymis- ja palautumistukivälineestä maksuista on 355 miljoonaa euroa.
Tuloarvio perustuu komission ehdotukseen maksuoletuksista. Elpymis- ja
palautumistukivälineestä saatavat tulot kertyvät hitaammin verrattuna
määrärahojen käyttöön.</p> <h3>Hallituksen linjauksilla saavutetaan hiilineutraalisuus 2035</h3> <p>Hallitus
hyväksyi budjettiriihen yhteydessä linjaukset, joilla toteutetaan
hallitusohjelman tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035
mennessä. Hiilineutraaliuteen 2035 vielä tarvittavat päästövähennykset
toteutetaan päästökauppasektorilla ilmasto- ja energiastrategian ja
taakanjakosektorilla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman
puitteissa. </p> <p>Hallituksen linjauksilla on toteutettavissa n.
14-15Mt lisäpäästövähennykset vuoteen 2035 mennessä (taakanjakosektori
n. 8,4Mt ja ilmasto- ja energiastrategia 6-7Mt). Suunnitelmat lähtevät
lausuntokierrokselle syksyllä 2021.</p> <p>Hallitus on sitoutunut
toteuttamaan kansallisten ja EU:n ilmastotavoitteiden vaatimat
päästövähennystoimet. Hallitus arvioi maaliskuussa 2022, nojautuen
ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja Ilmastopaneelin arvioihin, ovatko
päästövähennystavoitteet saavutettavissa KAISU-suunnitelmassa esitetyin
toimin ja päättää tässä yhteydessä mahdollisesti tarvittavista sitovista
taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista tavoitteen
saavuttamiseksi. Ilmastotavoitteiden pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen
toimeenpanon tueksi perustetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.</p> <h3>Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma</h3> <p>Keskipitkän
aikavälin ilmastosuunnitelmalla vähennetään liikenteen, maatalouden,
erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen ja jätteiden eli ns.
taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta 2035
varten nykytoimiin nähden lisäisiä päästövähennyksiä tarvitaan 4-5 Mt. </p> <p>Liikenteen
päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä
fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan
1,2Mt päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä suhteessa
nykytoimiskenaarioon.</p> <p>Maatalouden päästöt jakautuvat
maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla
päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030
mennessä.</p> <p>Fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan
asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Toimeenpannaan fossiilisen
öljylämmityksen käytöstä luopuminen valtion ja kuntien kiinteistöissä
2024 mennessä. Viimeistellään ja toteutetaan öljylämmityksestä
luopumisen toimenpideohjelma.</p> <p>Kuntien öljylämmityksestä
luopumiseen maksettavan tuen tuki-intensiteettiä korotetaan
määräaikaisesti 2022-2024. Selvitetään tuen laajentaminen kuntayhtymiin.</p> <p>Edistetään
työkoneiden kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja sähköistymistä
käynnissä olevan VN-TEAS -selvityksen pohjalta ja selvitetään sähkö- ja
kaasukäyttöisten työkoneiden edellytyksiä ja tukea erityisesti
maataloudessa.</p> <h3>Ilmasto- ja energiastrategia</h3> <p>Päästökauppasektorilla
päästökaupan kiristäminen ja sovitut kotimaiset energiaverotuksen
uudistukset ja kestävän kasvun ohjelman panostukset vievät kohti 6-7 Mt
vähennyksiä.</p> <p>Teollisuuden päästöjen vähentäminen toteutuu pääosin
toimialojen vähähiilisyystiekarttojen toimeenpanon pohjalta.
Tiekarttojen toteuttaminen edellyttää vähähiilisiä investointeja tukevaa
ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Hallitus myös vauhdittaa polttoon
perustumattomien lämmöntuotantomuotojen kuten hukka- ja ympäristölämmön
hyödyntämisen ja geotermisen lämmön käyttöönottoa.</p> <h3>Fossiilittoman liikenteen tiekartta </h3> <p>Fossiilittoman
liikenteen tiekartan toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan noin 75
miljoonaa euron määrärahakohdennuksia vuodelle 2022. </p> <p>Avustuksiin
sähköisen raskaan liikenteen ekosysteemin kehittämishankkeeseen
ehdotetaan 1,5 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi ehdotetaan 6
miljoonaa euroa hankinta- ja konversiotukiin, jolla edistetään siirtymää
vaihtoehtoisiin, vähähiilisiä polttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin ja
tuodaan energiatehokkuushyötyjä liikenteeseen tukemalla vähäpäästöisten
ajoneuvojen hankintaa ja yleistymistä sekä niiden osuuden kasvua
autokannassa. </p> <p>Liikenne- ja viestintävirastolle esitetään tiekartan esitysten toimeenpanoon 1 miljoonan euron määrärahaa.</p> <p>Kuten
aiemmin todettu, elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta
ehdotetaan 13,3 miljoonaa euroa infrastuktuuri-investointeihin, jotka
edistävät vähäpäästöisen liikenteen kehittymistä. Tämä kohdennetaan
avustusten kautta julkisen latausinfrastuktuurin ja kaasutankkausverkon
parantamiseen. Lisäksi elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisesti
ehdotetaan 8,5 miljoonaa euroa avustuksiin asuinrakennusten ja 1,5
miljoonaa euroa työpaikkakiinteistöjen sähköisen liikenteen
infrastruktuurin edistämiseen.</p> <p>Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen
ehdotetaan 4 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2022. Joukkoliikenteen
tukemiseen ehdotetaan 40,9 miljoonan euron määrärahaa.</p> <h3>Hallitus päätti nopeavaikutteisista työllisyystoimista</h3> <p>Hallitus
on linjannut budjettiriihessä toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman
saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Hallitus keskittyy
nopeavaikutteisiin toimiin, joilla vastataan työmarkkinoille
syntyneeseen työvoimapulaan ja samalla toteutetaan työ- ja
koulutusperustaisen maahanmuuton tiekartan mukaisia toimia.</p> <p>Hallitus
luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen
maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä
heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan
päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä.
Maahanmuuttovirastolle osoitetaan tähän tarkoituksen 1 miljoonan euron
lisäys vuodelle 2022. Lisäksi vahvistetaan määräaikaisesti
maahanmuuttoprosessin henkilöstöresursseja ulkoasiainhallinnossa 1,6
miljoonalla eurolla vuonna 2022. Hallitus laajentaa D-viisumin jo tällä
hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän
perheenjäseniinsä eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.</p> <p>Koulutus-
ja työperusteisen maahanmuuton sekä kansainvälisten rekrytointien
lisääntyessä pyritään turvaamaan Opetushallituksen tutkintojen
tunnistamistoiminnon toimintakyky. Selvitetään mahdollisuuksia lisätä
tutkinnon tai kelpoisuuden tunnustamispäätöksen saaneille henkilöille
nopeaan pätevöitymiseen ja työllistymiseen tarvittavia täydentäviä
opintoja ja kelpoisuuskokeiden suorittamismahdollisuuksia. Hallitus
edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja
verkostoitumista suomalaisten yritysten kanssa. Lisäksi selvitetään
kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisen tukemista sekä keinoja
työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton edistämiseksi
oleskelulupaprosesseja yksinkertaistamalla.</p> <p>Hallitus parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja korottaa opintotuen tulorajoja määräaikaisesti vuodeksi 2022. </p> <p>Hallituksen puoliväliriihessä sopimasta 110 miljoonan euron työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.</p> <h3>Hoito- ja palveluvelkaa puretaan, panostuksia ihmisten hyvinvointiin</h3> <p>Hallitus on sitoutunut edistämään ihmisten hyvinvointia ja hoitamaan koronakriisin aiheuttamaa hoito- ja palveluvelkaa.</p> <p>EU:n
elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan 125
miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja
palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen. Lisäksi
työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin
toimiin kohdennetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 9
miljoonaa euroa.</p> <p>Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa
tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon
pääsee viikon (7 pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitotakuuta
koskevan hallituksen esityksen antamisen ajankohdasta päätetään lokakuun
2021 loppuun mennessä. Tätä varten vuodelle 2023 tehdään 50 miljoonan
euron kehysvaraus julkisen talouden suunnitelmassa jo olevan 45
miljoonan euron lisäksi.</p> <p>Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden
henkilöstömitoitusta tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suhdeluku
on vuonna 2022 1/35 ja vuodesta 2024 eteenpäin 1/30. Uudistus aiheuttaa
vuodesta 2022 alkaen 4,8 miljoonan euron lisäyksen kuntien
valtionosuuteen, vuodesta 2024 alkaen kustannusvaikutus on 21,7
miljoonaa euroa.</p> <p>Syksyllä 2022 voimaan tulevalla
perhevapaauudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa.
Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön,
josta osa olisi mahdollista luovuttaa käytettäväksi toiselle vanhemmalle
tai puolisolle. Päivärahapäiviä voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2
vuotta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja
vuositasolla noin 80 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan
lisääntyvän vuonna 2022 noin 1 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2024
lukien noin 9 miljoonalla eurolla.</p> <p>Jo aiemmin päätettyjen
uudistusten (kuten 0,7 hoitajamitoitus, lastensuojelun jälkihuollon
laajennus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki)
voimaantulo ja rahoitus etenevät aikaisempien päätösten mukaisesti.
Vuonna 2022 astuu voimaan suolistosyöpien seulontaohjelma, joka lisää
kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 10 miljoonaa euroa.</p> <h3>Talousarvioesityksen määrärahat 64,8 miljardia euroa</h3> <p>Vuodelle
2022 ehdotettava määrärahataso on 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin
vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa ja 3,3 miljardia euroa vähemmän
kuin mitä on vuodelle 2021 budjetoitu mukaan lukien lisätalousarviot.</p> <p>Määrärahataso
laskee vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna erityisesti
koronavirustilanteeseen liittyvien menojen vähentymisestä johtuen.
Esimerkiksi koronavirustilanteen terveysturvallisuuden menot alenevat
1,7 miljardia euroa ja finanssisijoitukset alenevat 0,6 miljardia euroa.
Suhdanneluonteiset menot, muun muassa työttömyysturvamenot, alenevat
0,3 miljardia euroa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.</p> <p>Menotasoa
sen sijaan nostaa vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna
erityisesti se, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta noin
0,9 miljardia euroa kohdentuu maksettavaksi jo joulukuussa 2022. Vuoden
2023 menot alenevat vastaavalla summalla. Lisäksi vuoden 2022 menotasoa
nostavat laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset (0,7 miljardia
euroa), sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen
muutoskustannukset (0,2 miljardia euroa) sekä maksut Euroopan unionille
(0,2 miljardia euroa).</p> <p>Vuodelle 2022 kohdistuu
koronavirustilanteeseen liittyviä määräaikaisia määrärahoja edelleen
noin 0,4 miljardia euroa, muun muassa vuoden 2020 lisätalousarvioiden
heijastusvaikutuksina.</p> <h3>Veropäätöksillä vahvistetaan julkista taloutta sekä tuetaan vihreää siirtymää, toimeliaisuutta ja sujuvaa arkea </h3> <p>Hallitus
toimeenpanee vuonna 2022 useita aiemmin sovittuja veropäätöksiä.
Lisäksi se linjasi budjettiriihen yhteydessä uusista verotoimista,
joista osa tulee voimaan jo vuoden 2022 alusta. Uusilla veropäätöksillä
tavoitellaan kestävää kasvua tukemalla vihreän siirtymän edellyttämiä
investointeja sekä työllisyyttä. Lisäksi hallitus linjasi
verokokonaisuudesta, jolla vahvistetaan julkista taloutta noin 100
miljoonalla eurolla. Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa tiivistävistä ja
laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta.</p> <p>Valtion
talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 57,9 miljardia euroa,
josta 48,7 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu
valtiovarainministeriön elokuun ennusteeseen. Verotulokertymän
arvioidaan kasvavan noin 8,1 prosenttia vuodelle 2021 budjetoituun
verrattuna. Talouskasvun lisäksi verotulojen kasvua vauhdittaa jonkin
verran verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä verotuloja
siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.</p> <h3>Ansiotuloverotus ei kiristy</h3> <p>Vuonna
2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista.
Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei
kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Veropohjien
tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen
verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti. </p> <p>Tupakkaveroa
korotetaan 117 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana. Kehysriihessä
sovitun mukaisesti turpeen verottoman käytön rajaa korotetaan 10 000
megawattituntiin. Muutos koskee kaikkia laitoksia. Lisäksi säädetään
turpeen lattiahintamekanismista. Parafiinisen dieselin verotuen ja
energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentämisiä jatketaan
vuonna 2022, kuten aikaisemmin on päätetty. Väylämaksun puolitusta
jatketaan. Arpajaisveroa alennetaan. </p> <h3>Kestävää kasvua – tukea investointeihin kohti vihreää siirtymää</h3> <p>Hallitus
vauhdittaa kestävää kasvua muun muassa tukemalla investointeja
kestäviin energiaratkaisuihin ja vähäpäästöistä liikennettä. Uudet
päätökset kohdistuvat niin yrityksiin kuin kotitalouksiin.</p> <p>Kaukolämpöverkkoon
lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään
alempaan sähköveroluokkaan II. Myös kaukolämpöverkon ulkopuoliset
konesalit, jotka täyttävät energiatehokkuus- ja energian
hyödyntämiskriteerit, ja teollisen kokoluokan kiinteistökohtaiset
lämpöpumput ovat oikeutettuja alennettuun sähköveroon. Sähköveronalennus
koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Muutokset
saatetaan voimaan vuoden 2022 alusta alkaen edellyttäen, että toimille
on saatu tarvittava hyväksyntä EU:lta.</p> <p>Liikenteessä käytetylle biokaasulle asetetaan vero. Biokaasun lämmityskäyttö on sen sijaan verotonta.</p> <p>Kierrätysteollisuus
siirretään teollisuuden sähköveroluokkaan vuoden 2022 alusta alkaen.
Kalankasvatus sisällytetään maatalouden energiaveron palautukseen,
jolloin sähkövero alenee teollisuuden sähköveroluokkaan edellyttäen,
että toimelle saadaan tarvittava hyväksyntä EU:lta.</p> <p>Sähköistämisen
edistämiseksi vapautetaan täyssähköautot autoverosta ja korotetaan sitä
vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa. Ajoneuvoveron
korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron
vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja.</p> <p>Vähäpäästöisten
työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille
2022–2025. Muutos koskee vähäpäästöisiä hybridejä ja kaasulla kulkevia
työsuhdeautoja. </p> <p>Jäteveron veropohjaa laajennetaan vuoden 2023 alusta alkaen. </p> <p>Lämmitystapamuutoksia
tuetaan öljylämmityksen korvaamisen osalta korottamalla
kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja
korvausprosenttia 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on
voimassa vuosina 2022–2027. Lisäksi käynnistetään selvitys siitä, miten
kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin
energiaremontteihin sekä taloyhtiön teettämiin remontteihin. </p> <p>Hallitus
käynnistää TEAS-hankeen, jonka tavoitteena on kehittää elintarvikkeiden
ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia
kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset
huomioivaksi. </p> <p>Yhteismetsäosuuden hankintavelan korko säädetään vähennyskelpoiseksi vuoden 2022 alusta alkaen.</p> <p>Kasvun
ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa kone- ja
laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025.</p> <p>Yritys
voi tehdä vuosina 2022–2027 verotuksessa 150 prosentin lisävähennyksen
sellaisista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista, jotka perustuvat
verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja
kehittämistoiminnan yhteistyöhön.</p> <p>Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.</p> <h3>Osaavan työvoiman saatavuus, sujuvaa arkea ja toimeliaisuutta</h3> <p>Hallitus tavoittelee työllisyyden ja perheiden arjen paranemista myös verotuksen kautta.</p> <p>Yli 60-vuotiaiden aikaisemmin sovittua korotettua työtulovähennystä korotetaan porrastetusti.</p> <p>Kotitalousvähennyksen
työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen
kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja
hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja
korvausprosenttia 40:stä 60:een.</p> <p>Perhevapaalla verovuoden aikana
olleen työmatkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan vastaavasti kuin
työttömillä. Muutos tulee voimaan vuoden 2023 alusta.</p> <p>Koulutussetelin
käyttöönottoa selvitetään. Kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttöalan
laajentamista muuhun harrastus- ja virkistystoimintaan tarkastellaan
erillisen selvityksen pohjalta. <br>  <br> Hallitus on asettanut
työryhmän, joka selvittää kesäkuun 2022 loppuun mennessä mahdollisuudet
käynnistää negatiivista tuloveroa ja työtulotukea koskeva kokeilu vuoden
2023 alusta. Hallitus tekee linjaukset kokeilusta kesällä 2022. </p> <h3>Veropohjan laajentaminen ja tiivistäminen sekä aggressiivisen verosuunnittelun torjuminen</h3> <p>Hallitus
on sopinut uusista verotoimenpiteistä, joilla vahvistetaan julkista
taloutta vuositasolla yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla. Uudet
päätökset tulevat voimaan vuosina 2022 ja 2023. Myöhemmin voimaan
tulevien muutosten yksityiskohdat täsmentyvät valmistelun yhteydessä.</p> <p>Suomen
veropohjan turvaamiseksi luonnollisten henkilöiden myyntivoittojen
verotusoikeutta laajennetaan tilanteissa, joissa henkilö muuttaa
ulkomaille. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2023 alusta alkaen.</p> <p>Korkovähennysrajoitussäännöstä
uudistetaan aggressiivisen verosuunnittelun välttämiseksi  rajaamalla
tasevapautuksen soveltumista vuoden 2022 alusta alkaen siten, että
säännöstöllä voidaan tehokkaasti estää verotettavan tulon siirtäminen
Suomen verotusvallan ulkopuolelle pääomasijoitusrakenteissa.</p> <p>Ulkomaisten
rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa
mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. </p> <p>Otetaan
vuonna 2023 käyttöön kaivosvero kaivostoiminnan sähköveron korotuksen
sijaan. Kaivosveron verotuotosta 60 prosenttia ohjataan kaivosten
sijaintikunnille. Kaivosveron uudistamisen rinnalla uudistetaan
kaivoslakia sovitun aikataulun mukaisesti.</p> <p>Metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä rajoitetaan vuoden 2022 alusta alkaen. </p> <p>Käynnistetään
valmistelu, joka tähtää terveysperusteisen veron käyttöönottoon. Ensi
vaiheessa muutetaan virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan
siten, että muutokset tulevat voimaan vuonna 2023. Toisessa vaiheessa
valmistellaan veromalli, jolla terveysperusteisen veron veropohjaa
laajennetaan terveysperusteisesti myös muihin tuoteryhmiin.</p> <p>Lisäksi
siirtohinnoitteluoikaisusäännöstä uudistetaan vuoden 2022 alusta siten,
että sitä voidaan soveltaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden
laajuudessa.</p> <h3>Budjettitalouden alijäämä 6,9 miljardia euroa</h3> <p>Valtion
budjettitalouden alijäämä pienenee 4,8 miljardilla eurolla verrattuna
vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon. Alijäämän pienenemiseen
vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota
talouden elpyminen vauhdittaa. Talousarvioesitys vuodelle 2022 on 6,9
miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. </p> <p>Ilman
sitä teknistä asiaa, että hyvinvointialueiden vuoden 2023 rahoituksesta
osa maksetaan jo joulukuussa 2022, alijäämä olisi noin 0,9 miljardia
euroa alempi. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021)
mukaisesti tammikuun 2023 maksuerästä puolet maksetaan
hyvinvointialueille jo vuoden 2022 joulukuussa. Vuoden 2023 menot
alenevat vastaavalla summalla. </p> <p>Talousarvioesitykseen sisältyy
Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman tuloja 355 miljoonaa euroa ja
menoja 636 miljoonaa euroa. Tuloja on budjetoitu vähemmän kuin menoja,
sillä maksatukset EU:sta Suomen valtiolle tulevat perustumaan
kansallisen suunnitelman etenemiseen ja siinä esitettyjen
välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen. Tulojen ja menojen
epäsuhta kasvattaa alijäämää vuoden 2022 talousarvioesityksessä 281
miljoonalla eurolla. </p> <p>Talousarvion mukainen valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.</p> <h3>Kuntatalous</h3> <p>Kuntien
valtionapuihin ehdotetaan 13,0 miljardia euroa, mikä on noin 1 miljardi
euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisen talousarviossa. Alenema
aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu
vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021.</p> <p>Kunnan
peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan vuodelle 2022 hieman alle 8
miljardia euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen
talousarvioon verrattuna noin 280 miljoonalla eurolla. Kasvua selittävät
ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246
miljoonan euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022
indeksikorotus, joka on noin 188 miljoonaa euroa. Kuntien uudet ja
laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuuksia vuonna 2022 vajaalla 120
miljoonalla eurolla.</p> <h3>Lapsibudjetointia pilotoidaan talousarvioesityksessä</h3> <p>Lapsibudjetointia
pilotoidaan vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallituksen aiemmin
päättämällä tavalla. Kokonaisuus sisältää eri hallinnonalojen
lapsi-ikäluokkaan kohdistuvia määrärahoja kuvaavan osuuden lisäksi
verotusta koskevan tarkastelun. Lapsibudjetointi vakiinnutetaan osaksi
valtion talousarvioesitystä vuodesta 2023 lähtien.</p> <p>Vuoden 2022
talousarvioesityksestä suoraan lapsiin tai lapsiperheisiin kohdistuvia
määrärahoja on eri pääluokkien lakisääteiset ja harkinnanvaraiset toimet
huomioiden yhteensä noin 7 miljardia euroa. Näistä hieman alle 2,7
miljardia euroa on laskennallisesti arvioitu olevan lapsi-ikäryhmään
kohdistuvaa peruspalvelujen valtionosuutta. Ikäluokkakohtaisen
määrärahatason ja sen muutosten lisäksi lapsi-ikäluokkaan kohdistuu
painopistealueita, joihin on kohdennettu erillisrahoitusta. Niistä
keskeisin on yhdenvertaisten mahdollisuuksien vahvistamiseen ja
haavoittuvassa asemassa olevien tukemiseen kohdennettu rahoitus. Vuoden
2022 talousarvioesityksessä mainittujen toimien erillisrahoituksen määrä
on noin 378 miljoonaa euroa. Tämä rahoitus sisältyy edellä kuvattuun
määrärahatarkasteluun (noin 7 miljardia euroa).</p> <p>Talousarvioesityksen
lapsibudjetointia koskevan pilotin lisäksi toteutetaan
poikkihallinnollinen lapsivaikutusten arviointi ensi vuoden aikana osana
lapsistrategian toimeenpanoa. Lisäksi kuntien ja tulevien
hyvinvointialueiden toteumatietojen seurannan kehittämistä, kuten myös
kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden oman lapsibudjetointityön
kehittämistä ja toimeenpanon tukea edistetään erillisellä
selvityshankkeella vuoden 2022 loppuun mennessä.</p> <h3>Tiede, koulutus ja kulttuuri luovat kestävää kasvua</h3> <p>Valtion t&k-rahoitusvolyymiksi arvioidaan noin 2,4 miljardia euroa vuonna 2022.</p> <p>Suomen
Akatemian myöntövaltuus turvataan vuodelle 2022. Suomen Akatemian
tutkimushankevaltuus vuonna 2022 on 390,5 miljoonaa euroa, johon
sisältyy budjettiriihessä päätetty 40 miljoonan euron lisävaltuus
vuodelle 2022 sekä kestävän kasvun ohjelman mukainen 40,5 miljoonan
euron lisäys valtuuteen. Valtuuden taso vuodelle 2023 linjataan
kehysriihessä keväällä 2022. </p> <p>Aiemmin sovitun mukaisesti
perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa rahoitetaan ensi vuonna 60
miljoonalla eurolla ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaa
80 miljoonalla. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja vahvistetaan
yhteensä 20 miljoonalla. Ammatillisen koulutuksen opettajia ja ohjaajia
palkataan lisää 70 miljoonan euron lisärahoituksella. Kaikille
koulutusasteille tehdään tämän lisäksi normaalit indeksitarkastukset. </p> <p>Osana
hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja
saavutettavuusohjelmaan osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2022.</p> <p>Oppilas-
ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja
toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta
ehdotetaan nostettavaksi 20 miljoonaan euroon vuonna 2022. </p> <p>Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan 65 miljoonalla eurolla. </p> <p>Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta 15 miljoonaa euroa. </p> <p>Hallitus
käynnistää lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla mittavan
koulutuksen ilmasto- ja kestävyyskasvatushankkeen. Hankkeen
toimeenpanosta vastaa opetushallitus ja siihen on käytettävissä noin 4
miljoonaa euroa hallituskauden aikana.</p> <p>Kulttuurin ja luovien alojen tuotanto- ja toimintamallien kehittämiseen ehdotetaan 14 miljoonaa euroa.</p> <p>Luovia
aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen osoitetaan
osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 7,5 miljoonaa euroa.
Pääomitukseen varatun rahoituksen loppuosa ratkaistaan tulevissa
talousarvioprosesseissa.</p> <p>Yksityisen kopioinnin hyvitykseen
suunnattaan 4 miljoonaa euroa, jonka avulla turvataan Kopioston ja
AVEKin tuki kulttuurille ja luoville aloille.</p> <h3>Poimintoja</h3> <p>Poliisin
määrärahoja on vaalikauden aikana lisätty huomattavasti
hallitusohjelmassa linjattua enemmän. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä
poliisitoimen toimintamenot ovat korkeammalla tasolla kuin vuonna
2021. </p> <p>Poliisin määrärahat ohjataan hallitusohjelman mukaisesti
siten, että voimavarat kohdennetaan poliisin operatiiviseen toimintaan.
Määrärahat kohdennetaan niin, että poliisin läsnäolo ja näkyvyys
turvataan etenkin alueilla, joissa on heikoin palvelutaso, kuten harvaan
asutuilla alueilla. Lisäksi poliisin kansallisen ihmiskaupan vastaisen
erikoisryhmän ja verkoston toimintaedellytykset turvataan</p> <p>Hallitus
vahvistaa Maahanmuuttoviraston resursseja. Työperäisen maahanmuuton ja
hakemuskäsittelyn sujuvoittamiseksi viraston sähköistä asiointia
automaation keinoin helpotetaan ja nopeutetaan.</p> <p>Maailmanluokan
automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi
osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan elpymis- ja
palautumissuunnitelman rahoitusta yhteensä 12 miljoonaa euroa muun
muassa Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan lisäksi
5,5 miljoonan euron lisäystä henkilöstöresurssien turvaamiseen.</p> <p>Talousarvioesityksen
mukainen vuoden 2022 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä. Hallitus
varautuu nostamaan pakolaiskiintiötä Afganistanin tilanteesta johtuen.
Pakolaiskiintiötä ja sen rahoitusta tarkastellaan talousarvioesityksen
täydennyksen tai lisätalousarvioesitysten yhteydessä.</p> <p>Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 15 miljoonan euron valtuutta uusiin laivahankkeisiin.</p> <p>Hallitus
sitoutuu turvaamaan vuonna 2021 käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset
lentoyhteydet 31.8.2022 asti. Jatkossa tavoitellaan siirtymistä
markkinaehtoiseen liikenteeseen.</p> <p>Tehokkaan rahanpesun estämisen
valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi eri hallinnonaloille
ehdotetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta yhteensä 5,6
miljoonaa euroa.</p> <p>Oikeudenkäyntien suullisen todistelun
tallenteiden vastaanottamista varten osoitettiin budjettiriihessä
videotallennusjärjestelmän suunnitteluun ja rakentamiseen
kertaluonteinen 2,74 miljoonan lisärahoitus vuodelle 2022. Tällä
toimeenpannaan hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan näytön
vastaanottaminen oikeudenkäynneissä keskitetään käräjäoikeuksiin, missä
todistelu taltioidaan hovioikeuskäsittelyä varten.</p> <p>Laittomasta
uhkauksesta tulee 1.10.2021 hallitusohjelman mukaisesti virallisen
syytteen alainen rikos, kun uhkaus kohdistuu henkilöön hänen
työtehtävänsä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi. Rikosilmoitusten
ja niistä aiheutuvien esitutkintojen ennakoidaan rikoslain muuttamisen
johdosta lisääntyvän, mihin varaudutaan osoittamalla poliisille 1,05
miljoonan euron määräraha. Syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille on
osoitettu 0,67 miljoonan euron lisämääräraha, jolla varaudutaan niin
ikään tapausmäärien kasvuun.</p> <p>Edustustoverkon toiminnan
vahvistamista jatketaan myös ensi vuonna, ja talousarvioesitys sisältää
määrärahat kahden uuden edustuston avaamiseen vuonna 2022.</p> <p>Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. </p> <p>Viestintäverkkojen laadun ja saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 15 miljoonan euron kohdennusta.</p> <p>Kyberturvallisuuden
tutkimusinvestointiin ja harjoitustoimintaan ehdotetaan 3 miljoonaa
euroa osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa. Lisäksi tietoturvan ja
tietosuojan parantaminen yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla
ehdotetaan 3,99 miljoonaa euroa jakaantuen usealle hallinnonalalle.</p> <p>Pohjoismaisen
työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ehdotetaan elpymis- ja
palautumissuunnitelman rahoitusta 83 miljoonaa euroa ensi vuonna. </p> <p>Ohjaamoiden monialaisuuden vahvistamiseen ehdotetaan 3,25 miljoonaa euroa.</p> <p>Osatyökykyisten
työllistymistä edistämään ehdotetaan uuden erityistehtäväyhtiön
perustamista. Yhtiön osakepääomaan ehdotetaan 10 miljoonaa euroa ja
valtionavustukseen osatyökykyisten työllistymiseen ehdotetaan samoin 10
miljoonan euron määrärahaa.</p> <p>Hallitus käynnistää STM:n johdolla
poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä
aikavälillä.</p> <p>Peltojen kipsikäsittelyyn ja ravinteiden kierrätyshankkeeseen ehdotetaan 13 miljoonaa euroa. </p> <p>Vähähiilisen
rakentamisen ohjelmaa edistettäisiin ehdotuksen mukaan 3 miljoonalla
eurolla ympäristöministeriön hallinnonalalla ja 14,7 miljoonan euron
Business Finland valtuudella vuonna 2022.</p> <p>Valtion tukeman
asuntotuotannon korkotukivaltuuden tasoksi ehdotetaan 1 950 miljoonaa
euroa, joka olisi 150 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta korkeampi.<br>
Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla
eurolla vuonna 2022. Pää-omittaminen toteutetaan yliopistojen
varainhankinnan perusteella.</p> <h3>Talouden näkymät</h3> <p>Talouskasvu
jatkuu Suomessa nopeana kuluvana vuonna. Talouden toipuminen on alkanut
aikaisemmin ja vahvempana kuin vielä keväällä arvioitiin. Talouden
elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita
rajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat ja siten talouskasvu pysyy
nopeana vuoden 2022 alkupuolelle saakka. Työllisyyden nopein kasvuvaihe
hidastuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2022 aikana,
mutta työllisyysaste pysyy edelleen korkealla.</p> <p>Talouden elpyminen
ja työllisyystilanteen paraneminen vauhdittavat verotulojen kasvua ja
pienentävät työttömyysmenoja. Myös covid-19-epidemiaan liittyvien
menojen päättyminen pienentää aikanaan valtion ja koko julkisen talouden
alijäämää. Talouden kasvu vähentää julkisen talouden velkasuhteen
kasvupainetta ja tukee tavoitetta taittaa velkasuhteen kasvu
vuosikymmenen puolivälissä. Valtionvarainministeriön arvion mukaan
talouden tämänhetkinen hyvä vire ei kuitenkaan poista pidemmän aikavälin
velan kasvupainetta, jonka taustalla on väestön ikääntymisestä
aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu ja vaimeat pitkän aikavälin
kasvunäkymät.</p> <h3>Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittely</h3> <p>Edellä
esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään
valtioneuvostossa 27. syyskuuta. Hallituksen esitys vuoden 2022
talousarvioksi julkaistaan budjetti.vm.fi-sivustolla sen jälkeen.<br> Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 27. syyskuuta.</p> </span>
<div class="links margin-bottom"></div><div class="links margin-bottom"></div><div class="links margin-bottom"></div><ul><li><p>
<a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/90558267/Hallituksen+neuvottelu+vuoden+2022+talousarvioesityksest%c3%a4%2c+p%c3%b6yt%c3%a4kirjamerkinn%c3%a4t+9.9.2021.pdf/f619df32-f190-15d3-b5af-c82b641bd91d/Hallituksen+neuvottelu+vuoden+2022+talousarvioesityksest%c3%a4%2c+p%c3%b6yt%c3%a4kirjamerkinn?t=1631189805612" data-extension="pdf" data-size="325kB" data-uuid="f619df32-f190-15d3-b5af-c82b641bd91d"><strong>Liite 1: Hallituksen neuvottelu vuoden 2022 talousarvioesityksestä, pöytäkirjamerkinnät 9.9.2021 (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/10616/90558267/Hiilineutraaliuden+saavuttaminen.pdf/246c7de1-1794-2a02-20fa-4da158f40b44/Hiilineutraaliuden+saavuttaminen.pdf?t=1631187568994" data-extension="pdf" data-size="151kB" data-uuid="246c7de1-1794-2a02-20fa-4da158f40b44"><strong>Liite 2: Hiilineutraaliuden saavuttaminen (pdf) </strong><br></a></p></li></ul><div><br></div><div><br></div><div><br></div><div><br></div> | 2021-09-08 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-09 13:34:50 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/budjetti-2022.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n Antti Palola: EU tukee lyhennetyn työajan käyttöä, mutta Suomi ei hyödynnä sitä | 4749 | <p>Euroopassa on käynnissä erilaisia lyhennetyn työajan kokeiluja ja koronakriisin myötä niitä on laajennettu. EU otti vuonna 2020 käyttöön SURE-tukivälineen työajan lyhentämisen ohjelmien sekä työntekijöitä ja itsensätyöllistäjiä suojaavien toimien rahoittamiseksi. Rahoitus jatkuu vuoden 2022 loppuun. <br><br>EU-rahoitusta on hyödynnetty esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa. Näissä maissa koronakriisiin liittyvinä toimina on otettu käyttöön tehostettu lyhennetyn työajan tuki. Espanjassa käynnistyy syksyllä kolmivuotinen kokeilu, jossa on mukana 200 yritystä ja noin 6 000 työntekijää.</p><p>- Suomi ei ole halunnut tätä mahdollisuutta hyödyntää. Ihmettelen miksi, STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola </strong>toteaa. <br><br>Kansainvälisten ja kotimaisten kokemusten perusteella lyhyempi työaika voi monilla aloilla helpottaa työn organisointia, nostaa tuottavuutta, parantaa työhyvinvointia sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. </p><p>- Olemmeko yhteiskuntana kiinni vanhassa, kun meillä ei ole halukkuutta edes kokeilla uusia mahdollisuuksia työelämän kehittämiseksi. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantamiseksi tulisi ennakkoluulottomasti selvittää ja ottaa käyttöön kaikki keinot, Palola korostaa.<br><br>STTK:n mielestä lyhennetyn työajan tuki olisi hyödyllinen myös Suomessa, kun rajoitustoimenpiteitä ryhdytään purkamaan. Julkisen sektorin kustannukset työnantajille suunnatussa lyhennetyn työajan tuessa eivät todennäköisesti olisi merkittävä työttömyysturvamenojen pienenemisen ja verotulojen lisääntymisen myötä.</p><p>- Tuki tekisi lyhennetyn työajan teettämisen taloudellisesti kannattavammaksi, vahvistaisi työllisyyden nopeaa palautumista ja tasaisempaa jakautumista sekä ylläpitäisi väestön työkykyä ja sulattaisi rakennetyöttömyyttä. Kaikille toimialoille mahdollisuus ei varmaankaan sovi, mutta monilla se voisi luoda uutta buustia, Palola esittää. <br></p><h3>Vakiintunut osuus suomalaisista haluaa lyhentää työaikaansa </h3><p>STTK on selvittänyt suomalaisten suhtautumista työajan lyhentämiseen kansalaiskyselyllä vuosina 2017 ja 2020. Kyselyiden perusteella vakiintunut joukko suomalaisia pitää työajan lyhentämistä toivottavana.</p><p>- Yli puolet vastaajista (60 %) oli vuonna 2020 sitä mieltä, että työaikaa tulisi lyhentää, jotta työtä riittäisi entistä useammalle ja koska automaatio ja digitalisaatio vievät työpaikkoja. Lähes 60 prosenttia olisi tulevaisuudessa valmis lyhentämään työaikaansa, vaikka se johtaisi palkan alentumiseen. Naiset suhtautuivat ajatukseen miehiä myönteisemmin. Tätä voivat selittää esimerkiksi vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa sekä epätasaisesti sukupuolten välillä jakautuva hoivavastuu. <br><br>Usko viikkotyöajan lyhentymiseen tulevaisuudessa on kolmessa vuodessa vahvistunut merkittävästi (2017: 19 %, 2020: 30 %). Myös käsitys työn paikka- ja aikariippumattomuudesta on vahvistunut (2017: 44 %, 2020: 58 %). Kolmasosa (2020: 29 %) uskoi, että työajan lyhentäminen olisi ympäristön kannalta myönteistä.</p><p>- Pandemia ja ilmastonmuutoksen kiihtyminen ovat vahvistaneet jo aiemmin nähtävissä olleita trendejä. Erityisesti nuoret tunnistivat työajan, palkan ja kulutuksen välisen yhteyden. Lyhyempi työaika tarkoittaa pienempää palkkaa, mikä vähentää ylikulutusta. Lisääntyvä vapaa-aika taas parantaa hyvinvointia ja elämänlaatua, Palola arvioi.<br><br>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puheenjohtaja, p.  040 509 6030. <br><br><strong>Katso oheismateriaali tämän linkin takaa: </strong><a href="https://www.sttk.fi/materiaalit/kansalaiskysely-tyoajasta-2020/" target="_blank"><strong>https://www.sttk.fi/materiaalit/kansalaiskysely-tyoajasta-2020/</strong></a></p><p>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</p><p><br></p> | 2021-09-08 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-09 07:01:20 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Herätyskello.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Talousarvioesitys 2022: Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen pientä kasvua | 4953 | <p>Vuoden 2022 talousarvioesityksen loppusumma on 64,8 miljardia euroa. Vuodelle 2022 ehdotettu määrärahataso on 3,3 miljardia euroa vähemmän kuin mitä on vuodelle 2021 budjetoitu mukaan lukien vuoden 2021 lisätalousarviot. </p><p>Kuntien valtionapuihin ehdotetaan 13,0 miljardia euroa, mikä on noin 1 miljardi euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisen talousarviossa. Alenema aiheutuu pääsääntöisesti siitä, ettei vuodelle 2022 ole budjetoitu vastaavia määräaikaisia koronatukia kuin vuodelle 2021.</p><p>Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan vuodelle 2022 hieman alle 8 miljardia euroa. Valtionosuudet kasvavat vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 280 miljoonalla eurolla. Kasvua selittävät ennen kaikkea hallituksen kevään 2021 kehysriihessä päättämä 246 miljoonan euron erillinen valtionosuuden korotus sekä vuoden 2022 indeksikorotus, joka on noin 188 miljoonaa euroa. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuuksia vuonna 2022 vajaalla 120 miljoonalla eurolla.<br></p><h3>Sähköautojen ostoon tukea</h3><p>Sähköistämisen edistämiseksi täyssähköautot vapautetaan autoverosta ja sitä vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja. Autoveron vapautus koskee 1.10. jälkeen verotettavia autoja. Vuonna 2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Esimerkiksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset toteutetaan siten, ettei kenenkään ansiotuloverotus kiristy yleisen hinta- ja ansiotulokehityksen seurauksena. </p><p>Hallitus linjasi verokokonaisuudesta, jolla vahvistetaan julkista taloutta noin 100 miljoonalla eurolla. Lisäverotuotot kertyvät veropohjaa tiivistävistä ja laajentavista toimista sekä verovälttelyn torjunnasta.</p><h3>Satsauksia työllisyyspalveluihin</h3><p>Työllisyysasteen ja osaamistason nostamiseksi ja kestävän kasvun vauhdittamiseksi ehdotetaan pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon 83 miljoonaa euroa. Maailmanluokan automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi osaajien maahanmuuton tueksi ehdotetaan yhteensä 12 miljoonaa euroa. Jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän ja siihen liittyvän digitalisaatio-ohjelman kehittämiseen ehdotetaan 33 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ehdotetaan 15 miljoonaa euroa.<br></p><p>Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseksi ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen ehdotetaan 125 miljoonaa euroa.</p><h3>Hiilineutraaliutta edistetään</h3><p>Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmalla vähennetään liikenteen, maatalouden, erillislämmityksen, työkoneiden, F-kaasujen ja jätteiden eli ns. taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraaliutta 2035 varten nykytoimiin nähden lisäisiä päästövähennyksiä tarvitaan 4-5 Mt. </p><p>Liikenteen päästöt vähintään puolitetaan vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla. Yhteensä tavoitellaan 1,2Mt päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä suhteessa nykytoimiskenaarioon.</p><p>Maatalouden päästöt jakautuvat maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030 mennessä.</p><h3>Nopeavaikutteisia työllisyystoimia</h3><p>Hallitus on linjannut budjettiriihessä toimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Hallitus keskittyy nopeavaikutteisiin toimiin, joilla vastataan työmarkkinoille syntyneeseen työvoimapulaan ja samalla toteutetaan työ- ja koulutusperustaisen maahanmuuton tiekartan mukaisia toimia.</p><p>Hallitus luo vuoden 2022 aikana kahden viikon pikakaistan työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Erityisasiantuntijan ja kasvuyrittäjän sekä heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vuorokauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Maahanmuuttovirastolle osoitetaan tähän tarkoituksen 1 miljoonan euron lisäys vuodelle 2022. Lisäksi vahvistetaan määräaikaisesti maahanmuuttoprosessin henkilöstöresursseja ulkoasiainhallinnossa 1,6 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Hallitus laajentaa D-viisumin jo tällä hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä eri vaihtoehtojen arvioinnin jälkeen.</p><p>Hallituksen puoliväliriihessä sopimasta 110 miljoonan euron työllisyyskokonaisuudesta päätetään 15.2.2022 mennessä.</p><h3>Lastensuojelun henkilömitoitusta tiukennetaan</h3><p>Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden henkilöstömitoitusta tiukennetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suhdeluku on vuonna 2022 1/35 ja vuodesta 2024 eteenpäin 1/30. Uudistus aiheuttaa vuodesta 2022 alkaen 4,8 miljoonan euron lisäyksen kuntien valtionosuuteen, vuodesta 2024 alkaen kustannusvaikutus on 21,7 miljoonaa euroa.</p><p>Syksyllä 2022 voimaan tulevalla perhevapaauudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa. Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön, josta osa olisi mahdollista luovuttaa käytettäväksi toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Päivärahapäiviä voisi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Uudistuksen arvioidaan lisäävän julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80 miljoonalla eurolla. Valtion menojen arvioidaan lisääntyvän vuonna 2022 noin 1 miljoonalla eurolla ja vuodesta 2024 lukien noin 9 miljoonalla eurolla.</p><p>Perhevapaalla verovuoden aikana olleen työmatkakuluvähennyksen omavastuuta alennetaan vastaavasti kuin työttömillä. Muutos tulee voimaan vuoden 2023 alusta.</p><h3>Ansiotuloverotus ei kiristy</h3><p>Vuonna 2022 jatketaan hallitusohjelman verolinjausten toteuttamista. Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti. </p><p>Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi käynnistetään kaksivuotinen kokeilu, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.<br></p><p><br></p> | 2021-09-08 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-09 13:35:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Euron%20kolikko.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| JHL, Jyty ja JUKO: Budjettiriihessä on turvattava sote-alojen voimavarat | 3538 | <p><strong>Julkisen alan työntekijät ovat joustaneet korona-aikana poikkeuksellisen paljon. Erityisen kovilla ovat olleet sote-alojen työntekijät. JUKO, JHL ja Jyty lähettävät terveisiä budjettiriiheen: motivoinut, osaava ja hyvinvoiva työntekijä on paras investointi sosiaali- ja terveysalan palveluiden tulevaisuuteen.</strong><br><br>JHL ja Jyty (JAU) sekä JUKO muistuttavat maan hallitusta, että sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaat peruspalvelut voidaan taata ainoastaan riittävällä ja osaavalla henkilöstöllä, turvaamalla sote-alojen työn terveellisyys ja turvallisuus sekä oikeudenmukaisella ja riittävällä palkkauksella. <br><br>– Hallituksen tavoite sitovista henkilöstömitoituksista sote-palveluihin on hyvä, mutta sitä ei saavuteta ilman lisäresursseja. On taattava, että alalla työskentelevät kykenevät jatkamaan työssään, keskittymään ydintehtäviin ja että esihenkilöillä on mahdollisuus johtaa. Resurssipulan vuoksi he tekevät samaa työtä kuin tiiminsä, vaikka muun työn määrä kasvaa ylimmän johdon vaatimusten kanssa, JUKOn toiminnanjohtaja <strong>Maria Löfgren</strong> huomauttaa. <br><br>Sote-aloilla sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrät ovat kasvaneet viime vuosina, erityisesti koronapandemian aikana. Työ on koettu fyysisesti ja psykososiaalisesti kuormittavaksi. Kuormitusta on aiheuttanut etenkin se, että omaan työhön ei ole voinut vaikuttaa. <br><br>– Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja työaikoihin ovat tutkitusti työn motivaatiotekijöitä, ja näiden puute lisää kokemusta heikommasta työssä jaksamisesta. Sote-alojen vetovoimatekijöihin toimenpiteitä suunnattaessa kehittämistoimien tulee olla näkyviä. On käynnistettävä työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä ja edistävä toimenpideohjelma, jossa mukana ovat sote-alojen työmarkkinaosapuolet, Jytyn puheenjohtaja<strong> Jonna Voima </strong>esittää. <br><br>Sote-alojen asiakastyö on laaja-alaista, haastavaa ja moniammatillista. Sosiaalialalla, johon kuuluvat muun muassa lastensuojelu, kotihoito ja vanhuspalvelut, huolta aiheuttavat etenkin henkilöstön riittävyys, työyhteisöjen toimivuus ja esihenkilötyöskentely. <br><br>Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisessä on huomioitava moniammatilliset palveluketjut, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja henkilöstö pääsee työskentelemään kukin omassa ydintehtävässään oikein mitoitetuissa olosuhteissa oikeudenmukaisella ja kannustavalla palkalla. Onnistuminen turvataan varmistamalla riittävä määrä asiantuntijoita ja ammattihenkilöitä kaikista henkilöstöryhmistä.<br><br>– Sote-aloilla on turvattava moniammatilliset tiimit. Terveyden ja sairaanhoidon palvelut eivät toimi ilman puhtaita tiloja, turvallisia leikkausinstrumentteja, toimivaa potilaiden ruokapalvelua ja monien muiden alan ammattilaisten työtä, jota tekevät muut kuin lääkärit ja sairaanhoitajat. Kaikki julkisen sektorin henkilöstöryhmät ovat palkankorotuksensa ansainneet, kiteyttää JHL:n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine</strong>.<br><br>Alan koulutuspaikkoja on nostettava ja edistettävä täydennys- ja muuntokoulutuksin sekä oppisopimuskoulutuksella alalle tuloa sekä alan sisällä siirtymistä tehtävästä toiseen. Työpaikoilla oppimisen tukeminen on tärkeää ja työpaikkaohjaajille on annettava riittävästi tukea ja aikaa laadukkaaseen ohjaamiseen. <br></p><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Kannanotto%20budjettiriiheen%20JHL%20Jyty%20JUKO.pdf" target="_blank"><strong>Lue JHL:n, Jytyn ja JUKOn yhteinen kannanotto budjettiriiheen kokonaan</strong></a><strong> (pdf)<br></strong><br></li></ul><p></p><p><strong>Lisätietoja:</strong></p><p><strong>Julkisen alan unioni JAU</strong><br>Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, 040 702 4772<br>Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, 050 591 2341<br><br><strong>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO</strong><br>Toiminnanjohtaja Maria Löfgren, 040 568 2798<br><br></p> | 2021-09-05 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-06 06:48:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0780_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hyvinvointialueiden väliaikaisten valmistelutoimielinten toiminta käynnistynyt koko maassa | 3496 | <p> Sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen toimeenpano alkoi
alueilla väliaikaishallinnon asettamisella. Aikataulu on ollut tiukka,
sillä kuntien ja muiden toimijoiden oli sovittava alueensa toimielinten
kokoonpanosta elokuun loppuun mennessä.<br><br> Hyvinvointialueiden väliaikaiset valmistelutoimielimet on nyt asetettu kaikilla hyvinvointialueilla, vahvistaa kuntaministeri <strong>Sirpa Paatero</strong>. <br><br> ”On
erinomaista, että alueilla on saatu hyvässä yhteistyössä valmistelu
käyntiin. Tarvitsemme uudistuksen toimeenpanoon kuntia, kuntayhtymiä,
erityishuoltopiirejä, pelastuslaitoksia ja muita alueen toimijoita.
Aikaa ei ole hukattavaksi, joten toimiva yhteistyö alueella on
ensiarvoisen tärkeää, jotta uudistus saadaan turvallisesti maaliin
vuoden 2023 alkuun mennessä” ministeri Paatero toteaa. <br><br> Valtio
rahoittaa hyvinvointialueille niiden toiminnan ja hallinnon
käynnistymisestä aiheutuvia kustannuksia valtionavustuksina. Maksatukset
alueille ovat jo toteutuneet sitä mukaa, kun järjestäytyminen alueilla
on edennyt. Osalla alueista toiminta käynnistyi heti heinäkuun alussa
valmistelutoimielimen työjärjestyksen hyväksymisellä ja ensimmäisillä
rekrytoinneilla, osalla alueista vauhtiin on päästy toden teolla elokuun
lopulla. Rekrytointien odotetaan etenevän syksyn kuluessa kaikilla
alueilla. <br><br> Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa
toimeenpanosta, kunnes aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa 2022.
Toimielin johtaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen
valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa
tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä. Väliaikaisen
valmistelutoimielimen on esimerkiksi käynnistettävä hyvinvointialueen
toiminta ja hallinto sekä hyväksyttävä talousarvio. Se valmistelee
esimerkiksi ehdotukset hyvinvointialueen hallintosäännöstä,
johtamisjärjestelmästä sekä tuotanto- ja yhteistyörakenteista. <br></p><ul><li>
<a href="https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueen-valiaikainen-valmistelutoimielin" target="_blank"><strong>Hyvinvointialueiden väliaikainen valmistelutoimielin</strong></a><br><br></li><li><a href="https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueiden-nimet-ja-niihin-kuuluvat-kunnat" target="_blank"><strong>Hyvinvointialueet ja niihin kuuluvat kunnat</strong></a></li></ul><p><br></p> | 2021-09-02 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-03 13:17:14 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Muistilappu%202.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Verksamheten vid välfärdsområdenas temporära beredningsorgan har inletts i hela landet | 6081 | <p> Genomförandet av
social- och hälsovårdsreformen och reformen av räddningsväsendet
inleddes i regionerna genom tillsättandet av en temporär förvaltning.
Tidsplanen har varit snäv eftersom kommunerna och de andra aktörerna
varit tvungna att komma överens om sammansättningen av organen inom sitt
område före utgången av augusti.<br><br> Temporära beredningsorgan för välfärdsområden har nu tillsatts inom samtliga välfärdsområden, bekräftar kommunminister <strong>Sirpa Paatero</strong>. <br><br> ”Det
är utmärkt att beredningen i regionerna har inletts i gott samarbete.
För att reformen ska kunna genomföras behöver vi kommuner, samkommuner,
specialomsorgsdistrikt, räddningsverk och andra aktörer i regionen. Det
finns ingen tid att förlora, ett välfungerande samarbete i regionen är
ytterst viktigt för att reformen ska kunna genomföras före ingången av
2023” konstaterar minister Paatero. <br><br> Staten finansierar
välfärdsområdena med hjälp av statsunderstöd för kostnader som föranleds
av inledandet av verksamheten och förvaltningen. Utbetalningarna till
regionerna har redan genomförts i takt med att organiseringen
framskridit. I en del områden inleddes verksamheten genast i början av
juli genom godkännande av beredningsorganets arbetsordning och de första
rekryteringarna, i en del områden har man kommit igång i slutet av
augusti. Rekryteringarna väntas framskrida inom alla regioner under
hösten. <br><br> Det temporära beredningsorganet ansvarar för
genomförandet tills regionfullmäktige inleder sitt arbete i mars 2022.
Organet leder arbetet med att bereda inledandet av välfärdsområdets
verksamhet och förvaltning, utövar därtill hörande beslutanderätt och
för talan i frågor som gäller dess uppgifter. Det temporära
beredningsorganet ska till exempel inleda välfärdsområdets verksamhet
och förvaltning samt godkänna budgeten. Det bereder till exempel
förslagen till välfärdsområdets förvaltningsstadga, ledningssystem samt
produktions- och samarbetsstrukturer. <br><br>
<a href="https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueen-valiaikainen-valmistelutoimielin" target="_blank"><strong>Temporärt beredningsorgan för välfärdsområden (på finska)</strong></a></p><p><a href="https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueiden-nimet-ja-niihin-kuuluvat-kunnat" target="_blank"><strong>Välfärdsområdena och de kommuner som hör till dem (på finska)</strong></a></p><p><br></p> | 2021-09-02 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-03 13:20:25 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Muistilappu%202.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Uusi SOTE-sopimus astui voimaan tänään 1.9. | 5228 | <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) tulee voimaan tänään 1.9.2021 ja on voimassa muiden kunta-alan sopimusten tavoin 28.2.2022 saakka. Ammattiliitto Jyty neuvottelee SOTE-sopimuksesta ja muista kunta-alan sopimuksista jatkossakin. Seuraava neuvottelukierros on ensi vuoden 2022 alkupuolella.<br></p><p><span><span> SOTE-sopimus <span><span>koskee merkittävää joukkoa Ammattiliitto Jytyn jäsenistä.</span></span></span></span> SOTE-sopimukseen siirtyy kaikkiaan arviolta noin 177 500 palkansaajaa Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiristä.<span><span></span></span> SOTE-sopimuksesta sovittiin alan järjestöjen kesken viime sopimuskierroksella kesällä 2020. Varsinainen neuvottelutulos SOTE-sopimuksesta saavutettiin 2.6.2021. <span><span>SOTE-sopimuksesta on tarkoitus tulla jatkossa myös vuonna 2023 aloittavien Hyvinvointialueiden työehtosopimus.</span></span></p><p>Työnantaja ilmoittaa työ- ja virkaehtosopimuksen muuttamisesta palkansaajalle henkilökohtaisesti, eikä työ- ja virkaehtosopimuksen vaihtuminen edellytä työsopimuksen päivittämistä. Tarvittaessa kysy SOTE-sopimukseen siirtymisestä omalta esimieheltäsi tai käänny Jytyn luottamusmiehen puoleen.<br></p><h3>Muutoksia jäsenrekisterin tietoihin</h3><p>Jytyn jäsenrekisteriin lisätään lähiviikkoina uutena sopimusalana SOTE-sopimus, jonka jälkeen siirrämme jäsenrekisterissä jäseniä uuden sopimuksen piiriin. Työssä apuna ovat Jytyn pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet, jotka tarkistavat omien edustamiensa jäsenten sopimusalan työnantajien toimittamien ilmoitusten perusteella. Tässä vaiheessa Jytyn jäseniltä ei edellytetä mitään toimia jäsenrekisteritietojen muuttamiseksi. </p><p>Myöhemmin loppuvuodesta käynnistämme varsinaisen jäsentietojen päivityskampanjan, jossa pyydetään jäseniä tarkastamaan omat tietonsa. Päivityskampanjasta tiedotamme jäseniä myöhemmin erikseen. </p><span><span><h3>SOTE-sopimussivu Jytyn nettisivuilla</h3><p>Jytyn työehtosopimussivuille on lisätty uusi SOTE-sopimussivu, josta
löytyy sopimuksen sähköinen sopimuskirja sekä tiedotusmateriaalia
sopimuksen sisällöstä. Sivuille on lisätty myös ohjeita SOTE-sopimuksen
käytännön soveltamisesta sekä vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin
</p></span></span><h4>Lue lisää: <a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Sivut/SOTE.aspx">SOTE-sopimus (jytyliitto.fi)</a></h4><p><br></p> | 2021-08-31 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-01 11:47:06 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0230_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK selvitti: Ay-liikkeen toiminta tasaa tuloeroja ilman selkeitä haittoja talouden kilpailukykyyn | 4845 | <p>Turun yliopiston tohtorikoulutettava <strong>Ari-Matti Näätäsen</strong> STTK:lle laatiman selvityksen perusteella ammattiyhdistysliike toimii OECD-maissa tuloeroja kaventavasti. Selvityksen mukaan yhden prosentin lisäys työehtosopimusten kattavuuteen vähentää tuloeroja keskimäärin 0,3 prosenttia. Tuloerot kaventuvat enemmän, jos sekä työehtosopimusten kattavuus että järjestäytyminen ovat korkealla tasolla. </p><p>Ay-liikkeen toiminta vähentää myös köyhyyttä.<br> - Ammatillisen järjestäytymisasteen noustessa köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten osuus vähenee, Ari-Matti Näätänen sanoo.</p><p>Selvityksessä tarkasteltiin myös talouden kilpailukykyä työn tuottavuuden, yritysten liikevoiton, pääoman ulosvirtauksen ja investointien näkökulmasta. Sen perusteella ay-liikkeen vahvuudella ei ole selkeää yhteyttä kilpailukykyyn tai suoriin ulkomaisiin investointeihin.<br> <br>- Tämä viittaa ay-liikkeen vastuullisuuteen. Se huomioi palkoista ja työehdoista neuvoteltaessa myös kilpailukyvyn, STTK:n pääekonomisti <strong>Patrizio Lainà</strong> toteaa.</p><p>Ay-liikettä on ajoittain arvosteltu siitä, että se ajaa vain työssäkäyvien jäsentensä etuja eikä huomioi edunvalvonnassaan esimerkiksi työttömiä. Selvityksen perusteella tämä ei pidä paikkaansa.<br> <br>- Tulonjaon näkökulmasta ay-liikkeen toiminta huomioi kansalaiset heidän jäsenstatuksestaan riippumatta, sanoo Ari-Matti Näätänen.</p><p>Ay-liikkeellä on myönteinen vaikutus myös talouden avoimuuteen. Korkea järjestäytymisaste on yhteydessä talouden avautumiseen globaaleille markkinoille. <br><br>- Yksi selitys tälle voi olla se, että ay-liike tuo turvaa globalisaation aiheuttamien rakennemuutosten varalta, Patrizio Lainà sanoo.</p><p>Taloutta ja työelämää – ay-liikkeen vaikutus tuloeroihin ja kilpailukykyyn -julkaisu löytyy osoitteesta <a href="https://eur01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http://www.sttk.fi/&data=04%7c01%7cJaakko.Haikonen%40sttk.fi%7cd709a1bf86ad46930f1f08d96b7739fb%7c0465daf59d0b43bfb5bfb5db0a23d736%7c0%7c0%7c637658982089538435%7cUnknown%7cTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7c1000&sdata=nDE0JBgREGNsse49IzWK59uksRwwdH24c9a7FkTkrRk%3D&reserved=0">www.sttk.fi</a></p><p><strong>Lisätietoja:</strong><br><strong> </strong>Tohtorikoulutettava Ari-Matti Näätänen, puhelin 044 505 5974<br> STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432<br></p><p><br></p> | 2021-08-29 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-30 07:08:58 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT:s och huvudavtalsorganisationernas ställningstagande om att förbättra vaccinationstäckningen | 5905 | <p>Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT och de kommunala huvudavtalsorganisationerna uppmuntrar arbetsplatser att i samråd diskutera vikten av vaccinationer som en del av riskbedömningen på arbetsplatsen och åtgärderna i anslutning till hälsosäkerheten. Coronavaccinet är det effektivaste sättet att skydda arbetstagarna, kunderna och befolkningen. När man diskuterar vaccinationer på arbetsplatserna ska man också se till att beakta dataskyddsprinciperna i samband med behandlingen av personuppgifter.<br><br>Arbetsgivaren har en skyldighet att garantera arbetstagarnas säkerhet, bedöma risken för coronasmitta på arbetsplatsen och hålla riskbedömningen uppdaterad.<br><br>Som en del av riskbedömningen är det också bra att förbereda sig på att vaccinationsdiskussionen kan väcka motstridiga känslor hos medborgarna. KT och de kommunala huvudavtalsorganisationerna vädjar också till tjänsteanvändarna för att kommunsektorns personal, som belastats på grund av undantagsförhållandena, ska kunna arbeta med att bekämpa pandemin i lugn och ro och på ett säkert sätt.<br><br>Personalen inom kommunsektorn har haft en viktig roll i tryggandet av samhällets funktioner under de utdragna undantagsförhållandena. De anställda har haft viktiga funktioner inom vård och testning av coronasjuka, spårningen av sjukdomen samt vaccineringen. I Finland har man lyckats väl med att bekämpa coronapandemin.<br><br>KT och de kommunala huvudavtalsorganisationerna anser att det är viktigt att så många som möjligt av de anställda tar coronavaccinet och på så sätt främjar förverkligandet av ett täckande vaccinationsskydd.<br><br>Det skydd som man får av en fullständig coronavaccinationsserie är enligt undersökningar utmärkt, och vaccinet minskar också utsöndringen och spridningen av viruset. Coronavaccinet undanröjer dock inte helt risken för smitta och spridning. Därför är det viktigt att man på arbetsplatserna fortsätter att vara noga med säkerhetsavstånd, använder nödvändig skyddsutrustning, upprätthåller en god handhygien och testar sig om man får symptom.<br><br></p><p>KT och de kommunala huvudavtalsorganisationerna betonar att en så hög
vaccinationstäckning som möjligt gör det möjligt att öppna samhället,
stegvis avveckla begränsningar och rikta resurser till att ta hand om
den eftersatta vård, service och inlärning som förorsakats av coronan.</p><ul><li><strong><a href="https://www.kt.fi/sv/nyheter-och-pressmeddelanden/2021/arbetsmarknadens-centralorganisationer-foresprakar-coronavaccin" target="_blank">Också arbetsmarknadens centralorganisationer uppmuntrar till vaccinationer i ett ställningstagande från 22.8.2021 ></a></strong><br>
 </li><li><strong><a href="https://www.ttl.fi/sv/anvisning-for-arbetsplatser-om-utforande-av-riskbedomning-gallande-covid-19/" target="_blank">Arbetshälsoinstitutet
har uppdaterat sina anvisningar för arbetsplatsernas riskbedömning för
att identifiera faror i anslutning till Covid-19-smitta ></a></strong></li></ul><p><br>Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT<br>
Offentliga sektorns union JAU rf<br>
Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU<br>
Social - och hälsovårdens förhandlingsorganisation Sote rf</p><p>Närmare upplysningar:</p><p>Anna Kukka, förhandlingschef, Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT, anna.kukka(at)kt.fi, tfn 050 347 9342</p><p>Anne Ranta, sakkunnig i arbetslivsfrågor,
JAU/Förbundet för den offentliga sektorn och välfärdsområdena JHL,
anne.ranta(at)jhl.fi, tfn 040 701 8223</p><p>Marko Heikkinen, arbetsmarknadsombudsman JAU/Fackförbundet Jyty, marko.heikkinen(at)jytyliitto.fi, tfn 040 713 0150</p><p>Aija Saarinen, utvecklingschef, FOSU/Finlands Hälsovårdarförbund, aija.saarinen(at)terveydenhoitajaliitto.fi, tfn 040 571 0356</p><p>Heikki Pärnänen, direktör, FOSU/Finlands Läkarförbund, heikki.parnanen(at)laakariliitto.fi, tfn 040 546 5316</p><p>Eija Kemppainen, sakkunnig i arbetsmiljöfrågor, Sote
rf/Finlands närvårdar- och primärskötarförbund SuPer rf,
eija.kemppainen(at)superliitto.fi, tfn 050 364 7480</p><p>Anne Lindgren, hälsopolitisk expert, Sote rf/Tehy rf, anne.lindgren(at)tehy.fi, tfn 09 5422 7207</p><p><br></p> | 2021-08-29 21:00:00 | Tiedote | | | 2021-08-30 11:58:59 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n Antti Palola: Demokratia ei ole osallistamista, vaan osallisuutta | 4753 | <p>Työmarkkinajärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK sekä Eurooppalaisen Suomen järjestivät tänään Turun Eurooppafoorumi -tapahtumassa keskustelun, jonka aiheena oli oikeusvaltiokehitys Euroopassa ja maailmalla. Keskusteluun osallistunut STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> korosti, että sosiaalisten oikeuksien kehitys on tärkein keino ylläpitää oikeusvaltiota ja demokratiaa kaikkialla maailmassa.   <br><br>- Demokratia ei ole osallistamista, vaan osallisuutta. Oikeusvaltiota ei ole ilman aktiivista ja toimivaa kansalaisyhteiskuntaa tai kokemusta yhdenvertaisista mahdollisuuksista olla mukana yhteiskunnan rakentamisessa. Surullisia ääriesimerkkejä Euroopassa ovat Puola ja Unkari, joissa myös työntekijöiden oikeuksia on heikennetty systemaattisesti. <br><br>Palola muistutti, että vakaus ei ole Euroopassa itsestäänselvyys.  <br><br>- Meidän pitää huolehtia lainsäädännön kehittämisestä ja yhteiskunnan toimivuudesta. Tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että ihmisten elämässä on tulevaisuuden uskoa, hyvinvointia ja mahdollisuuksia lähtökohdista riippumatta. Syrjäytyminen ja epäoikeudenmukaisuuden kokemus on polttoainetta epädemokraattisille voimille ja epävakaudelle kaikkialla maailmassa – myös Euroopassa, Palola painotti.   <br><br>Palola suhtautui kriittisesti usein esitettyyn ajatukseen eurooppalaisten arvojen viemisestä. <br><br>- Puhumme Euroopassa helposti omien demokraattisten ja oikeusvaltioperiaatetta kunnioittavien arvojemme viemisestä muualle maailmaan. Arvot eivät ole hyödyke, eikä niitä voi "viedä" mihinkään. Sellainen ajattelu tuntuu nykypäivänä ylemmyydentuntoiselta ja jäänteeltä kolonialismin ajalta. Sen sijaan demokraattista, ihmisoikeuksia ja kansalaisten osallisuutta kunnioittavan yhteiskunnan muodostumista voidaan ja pitää tukea. Toimijoita ovat kuitenkin aina kussakin maassa ensisijaisesti kansalaiset itse. Talous on myös hyvä tapa vahvistaa demokratiaa maailmassa ja tässä EU:n vastuulliset kauppasopimukset voivat olla hyvä väline.  <br><br>EU:sta puhutaan usein rauhanprojektina, mutta sen rakenteet ovat uuden edessä esimerkiksi Brexitin myötä. <br><br>- Uskon EU:n olevan rauhanprojekti edelleen. Sen tulevaisuudesta olemme vastuussa me kaikki EU-kansalaiset. Neuvottelu- ja keskustelukulttuuri, erilaisten näkemysten kunnioittaminen ja kyky kompromisseihin ovat meidän yhteisiä vahvuuksiamme ja pääomaamme. Meidän on käytettävä tätä kompromissikykyä, kun kehitämme unionia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Väitän, ettei yksikään EU-maa saavuta yksin enemmän, kuin mitä se voi saavuttaa yhdessä 26 muun kumppaninsa kanssa. EU on enemmän kuin osiensa summa, yhdessä vaikutusvaltamme on suurempi, Palola pohti. <br><br><strong>Lisätietoja STTK:ssa:</strong> <br><br><strong>Antti Palola, puheenjohtaja, p. 040 509 6030 </strong><br><br><strong>Maria Häggman, kansainvälisten asioiden päällikkö, p. 040 148 9091</strong><br></p> | 2021-08-26 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-27 13:49:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="165" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja pääsopijajärjestöjen kannanotto rokotuskattavuuden edistämiseksi | 4122 | <p>Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt kannustavat työpaikkoja yhteistoiminnassa keskustelemaan rokottautumisen tärkeydestä osana työpaikan riskien arviointia ja terveysturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Koronarokotus on tehokkain suojautumiskeino työntekijöiden, asiakkaiden ja väestön suojeluun. Rokottautumisesta keskusteltaessa työpaikoilla on huomioitava henkilötietojen käsittelyyn liittyvät tietosuojaperiaatteet.<br><br>Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta, arvioida koronatartuntojen riskiä työpaikalla ja pitää riskien arviointi ajan tasalla.<br><br>Osana riskien arviointia on hyvä varautua myös siihen, että rokotuskeskustelu voi herättää kansalaisissa ristiriitaisia tunteita. KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt vetoaavat myös palvelujen käyttäjiin sen puolesta, että poikkeusolojen vuoksi kuormitettu kunta-alan henkilöstö voi tehdä epidemian torjuntatyötä rauhassa ja turvallisesti.<br><br>Koko kunta-alan henkilöstö on ollut merkittävässä roolissa yhteiskunnan toimintojen turvaamisessa pitkittyneen poikkeusoloajan. Kunta-alan henkilöstö on varmistanut yhteiskunnan toimivuutta toimiessaan keskeisessä roolissa koronan hoidossa ja testaamisessa, taudin jäljittämisessä sekä rokottamisessa. Suomi on onnistunut koronaepidemian torjunnassa hyvin.<br><br>KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt pitävät tärkeänä, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää näin kattavan rokotesuojan toteutumista.<br><br>Täyden koronarokotussarjan antama suoja on tutkitusti erinomainen ja rokotteet vähentävät myös viruksen erittymistä ja leviämistä. Koronarokotus ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla huolehditaan edelleen turvaväleistä, tarvittavien suojaimien käytöstä, tehostetusta käsihygieniasta ja että oireisena käydään testeissä.<br><br>KT ja kunta-alan pääsopijajärjestöt korostavat, että mahdollisimman korkea rokotekattavuus mahdollistaa yhteiskunnan avaamisen, asteittaisen rajoitusten purkamisen sekä resurssien suuntaamisen koronan vuoksi syntyneen hoito-, palvelu- ja oppimisvelan hoitamiseen.<br><br>•    <a href="https://www.kt.fi/uutiset-ja-tiedotteet/2021/tyomarkkinakeskusjarjestot-kannustavat-koronarokotuksiin" target="_blank"><strong>Myös kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat rokotusten ottamiseen 22.8.2021 julkaisemassaan kannanotossa ></strong></a><br> <br>•    <a href="https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-riskien-arviointi" target="_blank"><strong>Lisäksi Työterveyslaitos on päivittänyt ohjeitaan työpaikoille riskien arvioinnin tekemiseen Covid-19-tartuntoihin liittyvien vaarojen tunnistamiseen >   </strong></a><br><br>Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT<br>Julkisen alan unioni JAU ry<br>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO<br>Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry<br><br>Lisätiedot:</p><p>Anna Kukka, neuvottelupäällikkö, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, anna.kukka@kt.fi, puh. 050 347 9342<br><br>Anne Ranta, työelämäasiantuntija, JAU/ Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, anne.ranta@jhl.fi, puh. 040 701 8223<br><br>Marko Heikkinen, työmarkkina-asiamies JAU/ Ammattiliitto Jyty, marko.heikkinen@jytyliitto.fi,  puh. 040 713 0150<br><br>Aija Saarinen, kehittämispäällikkö, JUKO/ Suomen Terveydenhoitajaliitto, aija.saarinen@terveydenhoitajaliitto.fi, puh. 040 571 0356<br><br>Heikki Pärnänen, johtaja, JUKO/ Suomen Lääkäriliitto, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, puh.040 546 5316<br><br>Eija Kemppainen, työympäristöasiantuntija, Sote ry/ Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, eija.kemppainen@superliitto.fi, puh 050 364 7480<br><br>Anne Lindgren, terveyspoliittinen asiantuntija, Sote ry/ Tehy ry, anne.lindgren@tehy.fi, puh. 09 5422 7207</p><p><br></p> | 2021-08-25 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-26 06:04:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat koronarokotteen ottamiseen | 5093 | <p>Turvallisen työskentelyn varmistamiseksi työpaikoilla on hyvä keskustella aktiivisesti koronasta työntekijöiden ja työnantajien kesken. Koronarokotukset takaavat, että pääsemme nopeammin avaamaan yhteiskuntaa ja turvaamme näin työpaikat.</p><p>Mahdollisimman laaja rokotuskattavuus mahdollistaa sen, että työpaikoilla on turvallista työskennellä.</p><p>Koronarokotteen ottamalla suojaamme itsemme lisäksi läheisiä, työkavereita ja asiakkaita.</p><p>Työnantajalla on työturvallisuuslakiin perustuva velvollisuus tarpeellisilla toimenpiteillä huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan pitää myös arvioida koronatartuntojen riskiä työpaikalla ja pitää riskinarvointi ajan tasalla. Työterveyshuollon asiantuntemusta on hyvä käyttää apuna arvioitaessa rokotusten mahdollistamia muutoksia.</p><p>Koronarokotuksen antama suoja vakavaan tautimuotoon sairastumiselta on erinomainen. Koska rokotus ei välttämättä estä viruksen levittämistä tai sairastumista, tulee työpaikolla edelleen huolehtia maskien käyttämisestä, turvaväleistä ja hyvästä hygieniasta. Edelleen tulee myös muistaa ohjeistaa oireilevia työntekijöitä hakeutumaan testiin nopeasti ja matalalla kynnyksellä.</p><p>Rokotustilanne on parantunut hyvää tahtia, uusia rokote-eriä on tulossa ja rokotustahtia voidaan nopeuttaa. Työterveyshuolto on koronarokottamisessa hyvä kumppani.</p><p>Työmarkkinakeskusjärjestöt kannustavat kaikkia koronarokotteen ottamiseen kattavan ja täyden suojan saamiseksi koko väestölle.</p><p>Lisätietoja:</p><p>Asiantuntija Suvi Lahti-Leeve, EK, puh. 044 750 7746<br>Neuvottelupäällikkö Anna Kukka, KT puh. 050 347 9342<br>Neuvottelupäällikkö Ulla Westermarck, KiT, puh. 050 595 8984<br>Hallitusneuvos Risto Lerssi, Valtion työmarkkinalaitos, puh. 02955 30022<br>Työmarkkinajohtaja Katarina Murto, Akava, puh. 050 568 9188<br>Asiantuntijalääkäri, Riitta Työläjärvi, SAK puh. 040 8272988<br>Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ida Nummelin, STTK, puh. 050 5471927</p><p>Työterveyslaitos on laatinut useita ohjeita riskinarviointiin:</p><ul style="box-sizing:border-box;margin-top:0px;margin-bottom:2rem;padding-left:24px;color:#002642;font-family:"helvetica neue", arial, sans-serif;font-size:16px;font-style:normal;font-weight:400;letter-spacing:normal;text-align:left;text-indent:0px;text-transform:none;white-space:normal;word-spacing:0px;background-color:#ffffff;text-decoration-style:initial;text-decoration-color:initial;"><li><p><a href="https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-riskien-arviointi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen</a></p></li><li><p><a href="https://hyvatyo.ttl.fi/hubfs/Korona/Julisteet/TTL-tarkistuslista-tyopaikan-koronariskin-arviointiin-012021.pdf" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Tarkistuslista työpaikan koronariskin arviointiin</a></p></li></ul><p><a href="https://www.tyosuojelu.fi/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Tyosuojelu.fi</a> -sivustolla on myös ohjeita riskien arviointiin:</p><ul style="box-sizing:border-box;margin-top:0px;margin-bottom:2rem;padding-left:24px;color:#002642;font-family:"helvetica neue", arial, sans-serif;font-size:16px;font-style:normal;font-weight:400;letter-spacing:normal;text-align:left;text-indent:0px;text-transform:none;white-space:normal;word-spacing:0px;background-color:#ffffff;text-decoration-style:initial;text-decoration-color:initial;"><li><p><a href="https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/arviointi" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Vaarojen selvittäminen ja arviointi</a></p></li><li><p><a href="https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona" target="_blank" rel="noreferrer noopener">Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työsuojelusta</a></p></li></ul><div><br></div> | 2021-08-22 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-23 08:03:21 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PUBLISHINGIMAGES/SIVUT/YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN%20LOGOT/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Etsimme tulevaisuuden tekijöitä! | 4694 | <p><strong>Tunnetko sinä STTK:laisen liiton jäsenen, joka on edistänyt oman ammattiliittonsa tulevaisuutta omalla aktiivisuudellaan ja toiminnallaan? Onko hänellä innokas ja kehittävä ote ja katse tulevaisuudessa? </strong><br><br>Tulevaisuuden tekijä -kunniamaininta annetaan henkilölle, joka on alle 35-vuotias ja toiminut aktiivisesti STTK:laisessa ammattiliitossa. Hän voi olla myös liiton aktiivinen opiskelijajäsen. <br><br>Etsimämme henkilö on uudistaja ja tuo rohkeitakin näkemyksiä esiin rakentavassa ja yhteisöllisessä hengessä. Hän toimii oikeudenmukaisesti ja edistää oman ammattiliittonsa tavoitteita. Tärkeintä on avoin asenne ja asioihin tarttuminen. <br><br>Tulevaisuuden ammattiliitot tarvitsevat jäsentensä kädenjälkeä. Tämä kunniamaininta on kiitos aktiivisesta toiminnasta. <br> <br><strong>Ehdota Tulevaisuuden tekijä -kunniamaininnan saajaksi 16.8.2021 - 30.9.2021 osoitteessa: </strong><a href="https://www.sttk.fi/tulevaisuudentekija/" target="_blank"><strong>www.sttk.fi/tulevaisuudentekija</strong></a><br><br>Ehdotuksen Tulevaisuuden tekijäksi voi tehdä kuka tahansa STTK:laisen liiton jäsen. Ehdotuksen tekijöiden kesken arvotaan 100 € elämyslahjakortti.  <br><br>Valintaraati valitsee voittajan ilmiannettujen ehdokkaiden joukosta. Valintaraati muodostuu STTK:n yhteistyökumppaneista sekä STTK:laisten liittojen toimijoista. Päätöstä tehdessä valintaraati ei tiedä ehdokkaiden nimeä, sukupuolta tai ammattiliittoa. <br><br>Tulevaisuuden tekijä -kunniamaininnan saaja julkistetaan 11.12.2021 STTK:n Vaikuttajafoorumi-verkkotapahtumassa. Kunniamaininnan lisäksi hän saa elämyslahjakortin.</p><p><br></p><p></p> | 2021-08-16 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-17 08:19:36 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_023_lowres.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Panostukset osaamisen kehittämiseen hallituksen tärkein työllisyystoimi | 4839 | <p>Hallituksen valmistautuessa budjettiriiheen koronakriisi ei ole ohi, mutta päätöksiä yhteiskunnan hallitusta avaamisesta on välttämätöntä tehdä. STTK:n hallitus linjasi tänään järjestön tavoitteita budjettiriiheen. </p><p>- Koronakriisin hoito on edelleen tärkeää, mutta myös yhteiskunnan terveysturvallinen avaaminen välttämätöntä. Suomen on tehtävä talouspoliittisia ratkaisuja samassa tahdissa muun EU:n ja maailman kanssa. EU:n finanssipolitiikan sääntöjä on kehitettävä, ja Suomi voi olla siinä aloitteellinen, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.<br><br>STTK:n mielestä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uuden teknologian käyttöönotossa on panostettava osaamis- ja muutosturvatarpeisiin. Budjettiriihessä linjataan TKI- kannustimesta, jolla voidaan vauhdittaa osaamisen vahvistamiseen tarvittavia resursseja.</p><p>- Uusien teknologioiden kehittämisestä ja käyttöönotosta seuraa laajoja osaamisvaatimuksia ja uusia työnteon tapoja. Osana ilmastoratkaisuja ja vielä tämän syksyn aikana on käynnistettävä selvitys työntekijöiden osaamistarpeista, työllistymisen edellytyksistä ja uusien työpaikkojen laadusta. Julkisten TKI-kannustimien ehdoksi on asetettava henkilöstön osaamisen kehittämisen elementtejä, kuten osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelma.<br><br>Budjettiriihessä on vahvistettava toisen asteen koulutuksen rahoitusta, jotta oppivelvollisuuden pidentäminen kyetään toteuttamaan laadukkaasti ja yhdenvertaisesti koko maassa.   <br></p><p>- Myös ammatillinen koulutus tarvitsee määräaikaista lisärahoitusta ja riittävän pysyvän rahoituksen vuodesta 2023 alkaen. Puhutaan noin 80 miljoonan euron lisäyksestä. Vastaavasti korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen edellyttää riittävää rahoitusta.<br></p><h3>Työllisyystoimet ja tasa-arvotavoitteet maaliin</h3><p>Hallitus on jo linjannut työllisyyttä tukevista toimista, joista monet ovat edelleen valmistelussa. <br>- Pohjoismainen työnhaun malli, työttömän palveluprosessin kehittäminen, palkkatuen käytön lisääminen ja kehittäminen sekä oppisopimuksen käytön lisääminen on saatava nopeasti voimaan, Palola patistaa.  <br><br>Osaajapulan ratkaiseminen ja kansainvälinen rekrytointi edellyttävät rivakoita toimia.- Hallitus on aiemmin linjannut oikein mitoitetut tavoitteet työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Markkinointia pitää kehittää sekä työ- ja opiskeluperusteista oleskelulupamenettelyä uudistaa tulijalle helpoksi, nopeaksi ja ennakoitavaksi. Se puolestaan edellyttää menettelyn digitalisointia ja lisäresursseja vastuutoimijoille.</p><p>Hallitusohjelmassa on useita tavoitteita palkkatasa-arvon edistämiseksi, mutta toteutus on ollut hidasta.<br>- Samapalkkaohjelman kaudelle sovitut toimenpiteet edellyttävät riittäviä taloudellisia- ja henkilöresursseja. Myös palkka-avoimuuden edistämiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset ovat jääneet junnaamaan, Palola ihmettelee.    </p><h3>Sote-rahoitus pohjoismaiselle tasolle</h3><p>Sote-uudistuksen toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja. Palveluiden laatu ja saatavuus on taattava kunnissa uudistuksen toteutumiseen asti.</p><p>- Sote tarvitsee toiminnan uudelleenorganisointia, uutta työnjakoa ja päällekkäisyyksien poistamista, henkilöstön kouluttamista, investointeja ja palkkaharmonisointia. Sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle.  Resurssien riittävyydestä on myös tehtävä jatkuvaa vaikutusarviointia uudistuksen aikana. Parhaiten uudistus etenee ottamalla henkilöstö laajasti mukaan sen toteutukseen, Palola toteaa.<br>STTK esittää myös, että budjettiin varataan kertakorvaus Covid-19 viruksen aiheuttaman erityisen altistumisen riskin ja valmiuslain rajoitusten piirissä työskennelleille korvauksena työssä aiheutuneesta haitasta ja vaarasta. <br><br>Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. </em><br><em>Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p></p> | 2021-08-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-16 13:04:36 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PUBLISHINGIMAGES/SIVUT/YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN%20LOGOT/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Työvoiman kohtaanto-ongelmiin tarttuminen tärkeää | 4889 | <p>Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa elvytys vähenee merkittävästi. Ensi vuoden valtion alijäämäksi ennakoidaan 6,7 miljardia euroa, mikä on lähes kahdeksan miljardia euroa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle budjetoitu.</p><p>- Nousukauden myötä elvyttämistä onkin syytä vähentää. Vielä ei kuitenkaan olla korkeasuhdanteessa, eli meillä on edelleen käyttämätöntä kapasiteettia taloudessa, eikä talouden ylikuumentumista ole näköpiirissä, STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà korostaa. </p><p>Valtiovarainministeriö käynnistää selvitystyön työvoiman kohtaannon parantamiseksi. <br>- Keskeistä on lisätä työnhakijoiden osaamista paikkakunnilla, joilla työpaikkoja on. Työttömyysturvan heikentäminen ei luo osaamista, eikä ratkaise pulaa osaavasta työvoimasta, Lainà korostaa. </p><p>STTK harmittelee, että budjettiehdotuksen työllisyystoimissa ei tartuta ulosoton helpottamiseen esimerkiksi suojaosaa nostamalla, ulosottoaikoja lyhentämällä tai velkajärjestelyyn pääsyä helpottamalla.</p><p> - Tämä on hieman yllättävää, koska ulosottovelallisten asemaa päätettiin parantaa kevään kehysriihessä. Ulosoton helpottaminen olisi tehokas työllisyystoimi ja se vahvistaisi julkista taloutta varsinkin, jos verovelat luetaan helpotuksista ulos. Koronakriisin takia monet ovat ajautuneet maksuvaikeuksiin, joten ulosoton helpottaminen olisi myös kädenojennus koronakriisistä eniten kärsineille.</p><p>Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen 140 miljoonan euron lisäpanostukset ovat tervetulleita.<br> - Niillä varmistetaan osaamisen laatu oppivelvollisuuden pidentyessä. </p><p>Budjettiehdotuksen panostukset vihreään siirtymään ovat erittäin tarpeellisia.<br> - Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti muistuttaa, että ilmastotoimilla on jo kova kiire, Patrizio Lainà toteaa.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa: Pääekonomisti Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432<br></p><p><br></p> | 2021-08-11 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-12 10:28:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Valtion budjettiehdotus: Rohkeutta investoida, mahdollisuus työllistyä ja luottamusta perheellistyä | 5244 | <span> <p>Valtiovarainministeri
Annika Saarikon ehdotuksessa valtion vuoden 2022 talousarvioksi
toimeenpannaan hallituksen aikaisempia päätöksiä.</p> <p>Budjettiehdotuksen
loppusumma on 63,2 miljardia euroa. Ehdotus on 6,7 miljardia euroa
alijäämäinen. Velanotto pienenee vuodelle 2021 budjetoidusta 7,6
miljardia euroa. </p> <p>Verotuottojen ennustetaan nousevan siitä, mitä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä arvioitiin. </p> <p>Ehdotus julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla perjantaina 13. elokuuta.</p> <h3>Lyhyen aikavälin kasvunäkymät hyvät, kestävä pitkäjänteinen kasvu varmistettava </h3> <p>Tuoreimmat
tiedot kertovat vahvasta käänteestä taloudessa. Kotitalouksien
luottamus on noussut ennätystasolle. Suomen vientimarkkina kasvaa ripeää
vauhtia, ja elinkeinoelämän syksy näyttää hyvältä. Kysyntä elpyy,
työllisyys kasvaa ja koronakuilu umpeutuu nopeasti. </p> <p>Käynnissä on
väliaikainen kasvupyrähdys. Sen jälkeen kasvu uhkaa hidastua 1–1,5
prosentin haarukkaan. Kasvupyrähdys ei ratkaise Suomen talouden
rakenteellisia haasteita, jotka kumpuavat väestön ikääntymisestä ja
vaisusta pidemmän aikavälin kasvunäkymästä. Syntyvyydessä on kuulunut
suotuisia uutisia. Samalla osaajapula on nousemassa uudelleen
työllisyyden ja talouden kasvua rajoittavaksi tekijäksi.</p> <p>Julkisen
talouden alijäämä pienenee, kun talous kasvaa ja koronaan liittyvät
tukitoimet aikanaan päättyvät. Talouden kasvu vähentää julkisen talouden
velkasuhteen kasvupainetta ja tukee tavoitetta taittaa velkasuhteen
kasvu vuosikymmenen puolivälissä. Pidemmällä aikavälillä velka suhteessa
BKT:hen uhkaa kasvaa uudelleen.</p> <h3>Ripeä selvitys varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta</h3> <p>Osaavan
työvoiman saatavuus uhkaa rajoittaa investointeja ja talouden kasvua.
Jo päätetyt työvoimapolitiikan uudistukset tulevat ensi vuonna voimaan
oikea-aikaisesti. Hallituksen päättämiä julkista taloutta kohentavia
työllisyystoimia tulee jatkaa etuuksien uudistuksin. </p> <p>Näiden lisäksi tarvitaan nopeavaikutteisia toimia, joilla avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaantoa parannetaan. </p> <p>Valtiovarainministeri
Annika Saarikko nimesi tänään kansliapäällikkö Juha Majasen tekemään
selvitystyötä uusiksi täsmätoimenpiteiksi sekä varmistamaan jo
päätettyjen toimien vaikuttavuutta. </p> <p>Työ tehdään budjettiriiheen mennessä yhteistyössä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kanssa. </p> <h3>Alijäämä pienenee edellisistä vuosista</h3> <p>Valtiovarainministeriö ehdottaa talousarvioehdotuksen määrärahoiksi 63,2 miljardia euroa. <br>     <br>
Määrärahataso laskee viime vuoteen verrattuna erityisesti
koronavirustilanteeseen liittyvien menojen vähentymisestä johtuen.
Vuodelle 2022 kohdistuu koronavirustilanteeseen liittyviä määrärahoja
edelleen noin 0,4 miljardia euroa, muun muassa vuoden 2020
lisätalousarvioiden heijastusvaikutuksina. Toisaalta määrärahatasoa
nostavat muun muassa laki- ja sopimusperusteiset indeksikorotukset sekä
sote-uudistuksen muutoskustannukset.</p> <p>Valtiovarainministeriön
budjettiehdotus vuodelle 2022 on 6,7 miljardia euroa alijäämäinen.
Vuoden 2021 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 14,4 miljardia
euroa. Vuoden 2022 alijäämässä näkyvät merkittävät kertaluonteiset
menot, joita ovat muun muassa hävittäjähankinnat, varautuminen sosiaali-
ja terveydenhuollon uudistuksen ict-kustannuksiin ja hallituksen
sopimien tulevaisuusinvestointien rahoitus.</p> <p>Alijäämän pienenemiseen vaikuttaa määrärahatason alenemisen ohella verotulojen kasvu, jota talouden elpyminen vauhdittaa.</p> <p>Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 146 miljardiin euroon.</p> <p>Talousarvioesitykseen
tullaan sisällyttämään ensimmäistä kertaa lapsibudjetointia koskeva
yhteenvetotarkastelu. Kokonaisuus sisältää eri hallinnonalojen
lapsi-ikäluokkaan kohdistuvia määrärahoja kuvaavan osuuden lisäksi
verotusta koskevan tarkastelun. </p> <h3>Talousarvioesityksessä toimeenpannaan hallituksen päätöksiä</h3> <p>Valtiovarainministeriön
ehdotus perustuu pääosin hallituksen keväällä 2021 puoliväli- ja
kehysriihessä päättämään julkisen talouden suunnitelmaan. </p> <p>Työperäisellä
maahanmuutolla lisätään työvoiman tarjontaa ja tuetaan työllisyyden
kasvua. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessin edistämistä tukevaa
digitaalista infrastruktuuria on tarkoitus rahoittaa Suomen kestävän
kasvun ohjelman rahoituksella, minkä lisäksi maahanmuuttoviraston
UMA-asiankäsittelyjärjestelmän ylläpidon rahoitusta lisätään.
Maahanmuuttoviraston päätöksenteon ja lupakäsittelyprosessin
vahvistamiseksi viraston määrärahoja lisätään 3,5 miljoonaa euroa
verrattuna kevään kehyspäätökseen. Lisäyksellä osaltaan tuetaan
työperäisen maahanmuuton lisäämistä sekä viraston henkilöstömäärän
hallittua alenemista vuoden 2016 maahanmuuttoaallon jälkeiseltä
poikkeuksellisen korkealta tasolta. Work in Finland -rakenteen
perustamiseen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi kohdennetaan
TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä
digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,725 miljoonaa euroa. Tarkoitus
on luoda pysyvä rakenne nykyisen monin osin sirpaleisen sekä
määräaikaisella ja hankerahoituksella toimivan työvoiman maahanmuuton
edistämiseksi.</p> <p>Perustetaan osatyökykyisten työllistämisen
edistämiseen erityistehtäväyhtiö, jolle maksettavaan valtionavustukseen
varataan 10 miljoona euroa vuodessa. Lisäksi on tarkoitus varata yhtiön
pääomittamiseen rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon on tarkoitus lisätä
TE-toimistojen toimintamenoja 70 miljoonalla eurolla Suomen kestävän
kasvun ohjelman rahoituksella.</p> <p>Sitran lahjoitukseen perustuen
yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022.
Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella.</p> <p>Kuntataloutta
on tuettu voimakkaasti vuonna 2020. Tuki ylitti koronasta aiheutuneet
kustannukset, joten kuntatalouden tulos oli noin 1,6 miljardia euroa
ylijäämäinen. Edelleen 2021 kuntasektorille kompensoidaan koronan
vaikutuksia valtionosuuksin, avustuksin sekä korotetulla yhteisöveron
jako-osuudella. Vuonna 2022 koronan vaikutusten arvioidaan väistyvän, ja
myös valtion koronatukitoimet päättyvät. </p> <p>Valtionavut
kuntatalouteen ovat kokonaisuudessaan vuonna 2022 noin 13 miljardia
euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus 7,95 miljardia euroa. Kevään
julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna talousarvioesityksen
muutokset ovat hyvin pieniä, lähinnä laskentatekijöiden muutoksia.
Sote-muutoksen kustannusten kompensoimiseksi kuntien peruspalvelujen
valtionosuutta korotetaan 2 miljoonalla eurolla. Hallitus päätti kevään
kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen
valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, että kuntataloutta on
tuettu voimakkaasti vuonna 2020. Tukemista jatketaan vuonna 2021 ja
koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille.
Kustannustenjaon tarkistuksen tuottaman lisäyksen sijaan valtionosuuden
tasoa korotetaan erillisellä 246 miljoonan euron lisäyksellä.</p> <p>Kuntien
tehtävien lisäykset ja laajennukset toteutetaan kevään julkisen
talouden suunnitelman mukaisesti. Kuntien uudet ja laajenevat tehtävät
nostavat kuntien peruspalvelujen valtionosuutta noin 110 miljoonaa
eurolla. Uusina ja laajenevina tehtävinä vuonna 2022 valtionosuudessa on
huomioitu muun muassa vanhuspalvelulain muutoksesta (hoivahenkilöstön
vähimmäismitoituksen kiristyminen) aiheutuva valtionosuuden korotus 43,7
miljoonaa euroa (kokonaistaso vuonna 2022 96,5 miljoonaa euroa),
lastensuojelun jälkihuollon laajennus 12 miljoonaa euroa (kokonaistaso
vuonna 2022 36 miljoonaa euroa), seulontaohjelman laajennus
suolistosyöpään 10 miljoonaa euroa sekä lastensuojelun
vähimmäishenkilöstömitoitus sosiaalityöntekijöiden osalta 4,8 miljoonaa
euroa. </p> <p>Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan
1.8.2022. Lisäkustannuksia voimaantulovuonna aiheutuu lähinnä isille
maksettavista korotetuista päivärahoista, joista valtion osuus on noin 1
miljoonaa euroa. Vuonna 2023 lisäkustannukset valtiolle ovat arviolta
vajaa 8 miljoonaa euroa ja jatkovuosina noin 9 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan uudistus lisää julkisen talouden menoja vuositasolla noin 80
miljoonaa euroa. Muutosten voimaansaattaminen ja toimeenpano aiheuttavat
muutoksia Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin. Uudistuksesta
arvioidaan aiheutuvan noin 9 miljoonan euron kertaluonteiset
kustannukset vuosina 2020–2022. </p> <p>Oppivelvollisuuden laajentamisen
ja maksuttoman toisen asteen toimeenpanoa jatketaan. Oppivelvollisuuden
laajentamiseen osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 65 miljoonaa euroa. </p> <p>Perusopetuksen
laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan 60 miljoonaa euroa ja
varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 80
miljoonaa euroa vuonna 2022, kun otetaan huomioon hallituksen
tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 miljoonan euron lisäys.
Hallituksen käynnistämän varhaiskasvatuksen uudistuksen toimeenpanon
tukeen osoitetaan vuonna 2022 yhteensä 15 miljoonaa euroa, josta kuntien
peruspalvelujen valtionosuuteen 6,25 miljoonaa euroa.</p> <p>Oppilas-
ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja
toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta
nostetaan 20 miljoonaan euroon vuonna 2022.</p> <p>Ammatillisessa
koulutuksessa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana
hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonaa euron lisärahoitus
vuodelle 2022. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista
koskevaan kokeiluun osoitetaan 5 miljoonaa euroa. Hoitajamitoituksen
muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen varataan jo
aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti yhteensä 43 miljoonaa euroa vuonna
2022.</p> <p>Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän toiminnan
käynnistymiseen on varattu vuonna 2022 noin 47 miljoonaa euroa ja
hyvinvointialueiden ICT-muutoskustannuksiin noin 175 miljoonaa euroa.
Lisäksi määrärahoja kohdennetaan aluevaaleihin ja pienemmän mittaluokan
muutoskustannuksiin muun muassa eri ministeriöiden ja virastojen
toimintamenoihin.</p> <p>Eurooppalaisen
Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän julkisesti säännellyn palvelun
on tarkoitus tuottaa sähköisesti ja toiminnallisesti varmistettua,
jatkuvaa sijainti- ja aikatietopalvelua EU:n jäsenvaltioille.
PRS-palvelun käyttäjiä ovat viranomaiset ja huoltovarmuuskriittiset
toimijat. Palvelun investointivaihetta rahoitetaan vuonna 2022 6,3
miljoonalla eurolla.</p> <p>Uuteen energiaintensiivisen teollisuuden
sähköistämistukeen varataan 87 miljoonan euron määräraha.
Sähköistämistuella kannustetaan hiilineutraaliin tuotantoon ja turvataan
teollisuuden kustannuskilpailukykyä.</p> <p>Rahapelitoiminnan tuoton
alenemista edunsaajille kompensoidaan lisäämällä talousarviorahoitusta,
jatkamalla arpajaisveron alennusta sekä lisätuloutuksella sosiaali- ja
terveysministeriön hallinnonalan jakamattomien voittovarojen rahastosta.
Kompensaatio (yhteensä 330 miljoonaa euroa) kattaa reilut 80 prosenttia
Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen
noin 8 prosentin laskua.</p> <p>Valtiovarainministeriön
talousarvioehdotuksessa kohdistetaan hävittäjähankintaan reilut 1,5
miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin kuluvan vuoden
talousarviossa. Määräraha perustuu eduskunnan vuoden 2021 talousarviossa
hyväksymään tilausvaltuuteen. Hallitus tekee hävittäjien
hankintapäätöksen marras-joulukuussa 2021. </p> <h3>Suomen kestävän kasvun ohjelma – vauhtia koko Suomen investointeihin ja vihreään siirtymään</h3> <p>Suomen
kestävän kasvun ohjelma on osa hallituksen ensi vuoden
talousarvioesitystä. Vuoden 2022 talousarvioesitykseen tullaan
sisällyttämään Suomen kestävän kasvun ohjelman määrärahoja ja valtuuksia
yhteensä yli miljardin euron edestä. Määrärahoja suunnataan muun muassa
vihreän siirtymää edistäviin investointeihin, TKI-toimintaan sekä
työllisyyden edistämiseen. </p> <p>Kestävän kasvun ohjelmaan liittyvät
menot eivät sisälly valtiovarainministeriön vuoden 2022
talousarvioehdotukseen. Kestävän kasvun ohjelman yksityiskohdista
päätetään Suomen kestävän kasvun ministerityöryhmän valmistelun
pohjalta. Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n
kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU). Suomi toimitti
kestävän kasvun ohjelmaan liittyvän elpymis- ja
palautumissuunnitelmansa EU:lle toukokuussa. Euroopan komissio arvioi
maiden elpymis- ja palautumissuunnitelmat, jonka jälkeen EU:n neuvosto
hyväksyy suunnitelmat.</p> <h3>Verokertymä vahvistumaan päin</h3> <p>Valtion
talousarvion tuloiksi vuodelle 2022 arvioidaan 56,5 miljardia euroa,
josta 47,8 miljardia euroa on verotuloja. Tuloarvio perustuu kesäkuun
ennusteeseen. Verotulokertymän arvioidaan kasvavan noin 6,2 prosenttia
vuodelle 2021 budjetoituun verrattuna. Verotulojen kasvua vauhdittaa
jonkin verran verojen huojennettu maksujärjestely, jonka myötä
verotuloja siirtyy kuluvalta vuodelta ensi vuoteen.</p> <p>Ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. </p> <p>Valtiovarainministeriön
ehdotuksessa kotitalousvähennyksen kaksivuotinen kokeilu toteutetaan
kevään 2021 puoliväli- ja kehysriihessä esillä olleen mallin mukaisesti:
kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250
eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Myös
öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan
vastaavasti vuosille 2022–27.</p> <p>Vuonna 2022 tupakkaveroa korotetaan
hallitusohjelman mukaisesti. Parafiinisen dieselin verotuen ja
energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen pienentämisiä jatketaan
vuonna 2022, kuten aikaisemmin on päätetty. </p> <p>Veropohjien tiivistämistä jatketaan pienentämällä asuntoluottojen korkojen verovähennysoikeutta aikaisemmin päätetyn mukaisesti.</p> <p>Valtiovarainministeriön
ehdotuksessa kestävää kehitystä edistetään alentamalla vähäpäästöisten
työsuhdeautojen verotusarvoa (85 eurolla kuukaudessa) ja tarkistamalla
hybridiautojen verotusarvoja. Lisäksi kaukolämpöverkkoon lämpöä
tuottavat lämpöpumput ja konesalit sekä kierrätysteollisuus siirretään
sähköveroluokkaan II. </p> <p>Turpeen verottoman käytön rajaa korotetaan
10 000 megawattituntiin. Muutos koskee kaikkia laitoksia. Lisäksi
säädetään turpeen lattiahintamekanismista.  </p> <p>Väylämaksun puolitusta jatketaan. Julkisilta infrastruktuurihankkeilta poistetaan korkojen vähentämistä koskevat rajoitukset.</p> <p>Hallituksen
budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta
vahvistavasta veroratkaisusta. Lisäksi päätetään investointeja
edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.</p> <h3>Taloudellisen kestävyyden tiekartta</h3> <p>Hallitus
julkisti keväällä puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa
yhteen sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja
hallituksen tavoitteet. Taloudellisen kestävyyden tiekartassa hallitus
asetti tavoitteeksi taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu
2020-luvun puolivälissä sekä nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin
vuosikymmenen puolivälissä ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen
työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä.
Tavoitteisiin pyritään työllisyyttä lisäävin ja työttömyyttä vähentävin
toimin, vahvistamalla talouskasvun edellytyksiä, kohentamalla julkisen
hallinnon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä toteuttamalla
sote-uudistus. </p> <p>Talouden kestävyystiekartan tavoitteena on
julkisen talouden kestävyyden vahvistuminen ja hyvinvointipalveluiden
turvaaminen myös tulevaisuudessa. Suomen talouden rakenteelliset
haasteet liittyvät muun muassa väestön ikääntymiseen ja pidemmän
aikavälin vaisuihin kasvunäkymiin. </p> <h3>Valtiontalouden menokehys</h3> <p>Osana
puoliväliriihen ratkaisuja hallitus korotti vaalikauden kehystä
vuosille 2022–2023 sekä päätti uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä
kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023
alkaen. Kehystä korotettiin 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022. </p> <p>Lisäksi
hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen
mekanismi on käytössä edelleen vuonna 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa
euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns.
terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen
menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023.</p> <h3>Talousarvion valmistelu jatkuu syksyn ajan</h3> <p>Vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittely:</p>
<ul><li><p>13.8. Valtiovarainministeriön ehdotus vuoden 2022 talousarvioksi julkaistaan verkossa </p></li><li><p>24.8. Hallituksen budjettiriihtä valmisteleva neuvottelu</p></li><li><p>20. ja 27.8. Ministeriökohtaiset neuvottelut valtiovarainministeriössä</p></li><li><p>7.−8.9. Hallituksen neuvottelu eli budjettiriihi</p></li><li><p>27.9. Talousarvioesityksen käsittely valtioneuvostossa. Talousarvioesitys julkaistaan VM:n verkkosivuilla.</p></li></ul><h4>Lue lisää: </h4> </span>
<ul><li><h4>
<a href="https://vm.fi/documents/10623/51744721/Valtiovarainministerin+budjettiehdotus+vuodelle+2022.pdf/8e5306c7-6963-6bb2-a34b-2c7bb429ce33/Valtiovarainministerin+budjettiehdotus+vuodelle+2022.pdf?t=1628762241626" data-extension="pdf" data-size="811kB" data-uuid="8e5306c7-6963-6bb2-a34b-2c7bb429ce33">Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali (pdf)</a></h4></li></ul><div><br></div><div><br></div> | 2021-08-11 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-12 10:57:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/valtion-budjetti-2022.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kuntamarkkinat järjestetään kokonaan verkossa 15.-16.9.2021 | 4156 | <p>Yleisötilaisuuksia koskevien rajoitusten ja pandemiatilanteen epävarmuuden vuoksi hybridimallilla suunnitelluksi pidettävät Kuntamarkkinat 2021 siirtyy kokonaan verkkoon viime syksyn tavoin. Tapahtuman laajuus edellyttää mittavia valmisteluja, joten päätöstä ei ollut mahdollista enää siirtää myöhemmäksi. Kuntamarkkinat järjestetään verkossa 15.-16.9.2021.</p><p>Verkkototeutuksen turvin tarjotaan ajankohtainen ja monipuolinen ohjelma laajalle yleisölle paikasta riippumatta. Ääneen pääsevät asiantuntijat Kuntaliitosta, kumppaniorganisaatioista ja muista sidosryhmistä. Kuntamarkkinoiden teemana on Innovatiiviset ja uudistuvat kunnat. Yli 200 seminaarista ja tietoiskusta löytyy ajankohtaista tietoa kaikille toimialoille. </p><p>Tervetuloa kurkistamaan tulevaisuuden kuntaan!</p><h4>Lue lisää: <a href="https://kuntamarkkinat.fi/" target="_blank">https://kuntamarkkinat.fi/</a></h4><p><br></p><p><br></p> | 2021-08-09 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-10 10:06:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tapahtumat/PublishingImages/kuntamarkkinat-2021.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Alla EU:s coronaintyg kan nu fås via Mina Kanta-sidorna | 5588 | <p>EU:s testintyg och intyget om tillfrisknande kan fås från Mina Kanta-sidorna från och med den 14 juli. EU:s coronavaccinationsintyg har funnits på Mina Kanta-sidorna sedan den 22 juni.</p><h3>Spara eller skriv ut coronaintyget till dig själv från Mina Kanta-sidorna</h3><p>Genom att följa dessa anvisningar får du intyget från Mina Kanta-sidorna:</p><ol style="list-style-type:decimal;"><li>Logga in på kanta.fi med ditt identifieringsverktyg, såsom med nätbankskoder eller mobilcertifikat.</li><li>Välj Coronaintyg i menyn till vänster. Det finns också en direkt länk till intygsdelen på Mina Kanta-sidornas ingångssida.</li><li>Öppna coronaintyget genom att trycka på pdf-länken. Om du har ett intyg öppnas det i en ny flik.</li><li>Spara pdf-filen i din egen telefon eller på någon annan apparat. Du kan också skriva ut intyget på papper.</li></ol><p>EU:s coronaintyg kan användas vid gränsövergångssituationer inom EU. Målet är att göra det enklare att röra sig tryggt och fritt i EU. Varje EU-land kan själv besluta om eventuella andra användningsändamål för intyget.</p><p>I EU:s coronaintyg som man får från Finland finns uppgifterna på finska, svenska och engelska. I intyget finns en QR-kod som gör det möjligt att kontrollera intygets innehåll och äkthet. Alla EU-intyg är avgiftsfria.</p><h3>Intyg i pappersform fås också vid behov från hälso- och sjukvården</h3><p>Innan resan ska resenären ladda ner intyget till sig själv från Mina Kanta-sidorna. För att undvika att hälso- och sjukvården belastas rekommenderas det att medborgarna i första hand ska använda Mina Kanta-sidorna. Kundservicen hos Kanta-tjänsterna ger allmän rådgivning om coronaintygen och hjälper vid tekniska problem, men kan inte rätta till uppgifter i intyget.</p><p>Om en person inte får fram intyget på Mina Kanta-sidorna, ska hen kontakta hälso- och sjukvården och begära ett utskrivet intyg. Personer som inte har möjlighet att använda Kanta-tjänsten eller bemyndiga en annan person att använda den, kan få en pappersversion av EU:s coronaintyg från verksamhetsställen inom hälso- och sjukvården.</p><p>Från vissa verksamhetsställen inom hälso- och sjukvården kan man få EU:s coronaintyg i pappersform redan från och med den 15 juli. Målet är att EU:s coronaintyg i pappersform ska fås från hela den offentliga hälso- och sjukvården senast i mitten av augusti. Om man vid ett verksamhetsställe inom hälso- och sjukvården ännu inte kan få EU:s coronaintyg i pappersform, får personen ett annat intyg som innehåller motsvarande uppgifter.</p><p>De EU-medborgare som antingen har vaccinerats mot covid-19 eller som har testats i Finland men inte har en finsk personbeteckning, kan i slutet av augusti få ett intyg från hälso- och sjukvården som uppfyller EU-kraven. Fram till dess kan det utfärdas ett annat intyg från hälso- och sjukvårdensom innehåller motsvarande uppgifter.</p><h3>Resenären ska utreda mållandets krav</h3><p>Resenären ska före resan utreda vilket EU-coronaintyg som behövs för gränsövergången till mållandet. För gränsövergång kan det räcka med EU:s coronavaccinationsintyg. Före resan ska man noggrant kontrollera läget i mållandet och före returresan läget i Finland samt anvisningarna om covid-19. Reseanvisningarna och resebegränsningarna för EU-länderna finns samlade på webbplatsen <a href="https://reopen.europa.eu/sv/">Re-open EU (reopen.europa.eu)</a>.</p><p>Coronatester som görs på grund av resor från Finland till utlandet genomförs inom den privata hälso- och sjukvården. Dessa coronatester är avgiftsbelagda. Också för coronatester som gjorts privat får man ett EU-testintyg via Mina Kanta-sidorna. De tester som görs när man återvänder till Finland är avgiftsfria inom den offentliga hälso- och sjukvården. Det lönar sig att boka tid till testet på förhand, till exempel via FINENTRY-tjänsten.</p><p>Det är skäl att i allmänhet iaktta särskild försiktighet då man reser. Coronavirussituationen kan snabbt förändras i olika länder och regioner.</p><h3>Vaccinationer som getts utomlands och tester som gjorts utomlands</h3><p>EU:s coronaintyg fås i det land där vaccinationen har getts. EU-länderna ska utfärda intyg också i efterhand. I Finland kan man få ett coronavaccinationsintyg endast för vaccinpreparat som har getts i Finland och som används i Finland.</p><p>De negativa testresultaten är i kraft en kort tid, och därför lönar det sig inte att begära testresultat från utlandet, utan istället vid behov söka sig till ett nytt test i Finland. Om man har varit sjuk i covid-19 utomlands, ska intyget om tillfrisknande begäras i det land där det positiva testresultatet har gjorts.</p><h3>Ytterligare information</h3><p>Medborgarnas frågor om coronaintygen på Mina Kanta-sidorna</p><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://reopen.europa.eu/sv/" style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Re-open EU (europa-eu)</a><br></li></ul><p><a href="https://www.kanta.fi/sv/web/guest/coronaintyg">Mer information om coronaintyget och inloggningen till Mina Kanta-sidorna (kanta.fi) </a><br><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/vacciner-och-coronaviruset/coronaintyg">Coronaintyg, frågor och svar (thl.fi) </a><br><a href="https://reopen.europa.eu/sv/">Mer information om anvisningarna och begränsningarna i fråga om resor i EU-länderna: Re-open EU (europa.eu) </a><br><a href="https://um.fi/resemeddelanden-enligt-datum">Utrikesministeriets resemeddelanden (um.fi) </a><br><a href="https://www.finentry.fi/sv/">FINENTRY (finentry.fi) </a><br><a href="https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/koronalaaturaportti/rokotustodistustilanne.html">Omfattningen av de uppgifter som krävs för coronavaccinationsintyg i Mina Kanta-tjänsten (på finska, Institutet för hälsa och välfärds webbplats) </a><br></p><p><br></p> | 2021-07-18 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-09-16 13:32:28 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STM, THL ja Kela: Kaikki EU:n koronatodistukset ovat nyt saatavilla Omakannasta | 4657 | <p>EU:n todistukset koronavirustestistä ja sairastetusta koronavirustaudista ovat saatavilla Omakannasta 14.7. alkaen. EU:n koronarokotustodistuksen on voinut saada Omakannasta 22.6. alkaen. </p><h3>Tallenna tai tulosta koronatodistus itsellesi Omakannasta. </h3><h4>Todistuksen saa Omakannasta noudattamalla seuraavia ohjeita:</h4><ol style="list-style-type:decimal;"><li><p>Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.</p></li><li><p>Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Todistusosioon on myös suora linkki Omakannan etusivulta.</p></li><li><p>Avaa koronatodistus painamalla pdf-linkkiä. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen.</p></li><li><p>Tallenna pdf-tiedosto omaan puhelimeesi tai muulle laitteelle. Voit myös tulostaa todistuksen paperille.</p></li></ol><p>EU:n koronatodistuksia voidaan käyttää rajanylitystilanteissa EU-alueella. Tavoitteena on helpottaa turvallista ja vapaata liikkumista. Kukin EU-maa voi itse päättää todistuksen mahdollisista muista käyttötarkoituksista.</p><p>Suomesta saaduissa EU:n koronatodistuksissa tiedot ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Todistuksessa on QR-koodi, josta todistuksen sisältö ja aitous voidaan tarkistaa. Kaikki EU-todistukset ovat maksuttomia.</p><h3>Myös terveydenhuollosta saa tarvittaessa paperisen todistuksen</h3><p>Ennen matkalle lähtöä matkustajan on ladattava todistus itselleen Omakannasta. Terveydenhuollon kuormitusta pyritään edelleen välttämään ja siksi kansalaisia ohjataan käyttämään ensisijaisesti Omakantaa. Omakannan asiakaspalvelu antaa koronatodistuksista yleistä neuvontaa ja auttaa teknisissä ongelmissa, mutta ei voi korjata todistuksessa olevia tietoja.</p><p>Jos henkilö ei saa todistusta Omakannasta, hänen on oltava yhteydessä terveydenhuoltoon ja pyydettävä tulostettua todistusta. Henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää Omakantaa tai valtuuttaa toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat saada paperisen koronatodistuksen terveydenhuollon toimipaikoista.</p><p>Joistain terveydenhuollon toimipaikoista paperisen EU:n koronatodistuksen voi saada jo 15.7. alkaen. Tavoitteena on, että kaikkialta julkisesta terveydenhuollosta saa paperisen EU:n koronatodistuksen elokuun puoliväliin mennessä. Jos terveydenhuollon toimipisteestä ei vielä saa EU:n koronatodistusta paperisena, henkilö saa muun todistuksen, joka sisältää vastaavat tiedot.</p><p>Niille EU-kansalaisille, jotka ovat joko saaneet koronarokotuksen tai jotka on testattu Suomessa, mutta joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta, voidaan antaa terveydenhuollosta EU-vaatimukset täyttävä todistus elokuun lopussa. Siihen asti terveydenhuollosta voidaan antaa muu todistus, joka sisältää vastaavat tiedot.</p><h3>Matkustajan on selvitettävä kohdemaan vaatimukset</h3><p>Matkustajan on selvitettävä, mikä EU:n koronatodistus tarvitaan kohdemaan rajanylitykseen. Rajanylitykseen voi riittää EU:n koronarokotustodistus. Ennen matkalle lähtöä on lisäksi tarkistettava kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus. EU-maita koskevat matkustusohjeet ja -rajoitukset on koottu <a href="https://reopen.europa.eu/fi">Re-open EU -verkkosivustolle (reopen.europa.eu)</a>.</p><p>Suomesta ulkomaille suuntautuvan matkustamisen takia tehtävät koronatestit toteutetaan yksityisessä terveydenhuollossa. Nämä koronatestit ovat maksullisia. Myös yksityisellä tehdyistä koronatesteistä saa EU:n testitulostodistuksen Omakannasta. Suomeen palattaessa tehtävät testit ovat julkisessa terveydenhuollossa maksuttomia. Paluutesti kannattaa varata etukäteen esimerkiksi FINENTRY-palvelun kautta.</p><p>Yleisesti matkustaessa on hyvä noudattaa erityistä varovaisuutta. Koronavirustilanne voi eri maissa ja alueilla muuttua äkillisesti.</p><h3>Ulkomailla annetut rokotukset ja ulkomailla tehdyt testit</h3><p>EU:n koronatodistuksen saa siitä maasta, jossa rokotus on annettu. EU-maiden tulee antaa todistus myös jälkikäteen. Suomessa koronarokotustodistuksen voi saada vain Suomessa annetuista ja Suomessa käytössä olevista rokotevalmisteista.</p><p>Negatiiviset testitulokset ovat voimassa lyhyen ajan, joten niiden osalta testituloksia ei kannata pyytää ulkomailta, vaan hakeutua Suomessa uuteen testiin tarvittaessa. Jos koronavirustaudin on sairastanut ulkomailla, todistus sairastetusta koronavirustaudista tulee pyytää siitä maasta, jossa posi-tiivinen testitulos on tehty.</p><p>Lisätietoa</p><ul style="list-style-type:disc;"><li><p>Omakannan asiakaspalvelu: <a href="mailto:asiakaspalvelu@kanta.fi">asiakaspalvelu@kanta.fi</a></p></li><li><p>Huom. Omakannan asiakaspalvelussa ei ole mahdollista tarkistaa tai korjata henkilökohtaisia terveystietoja. Olethan näissä tapauksissa yhteydessä sinua hoitaneeseen terveydenhuollon yk-sikköön.</p></li></ul><ul><li><p><a href="https://reopen.europa.eu/fi">Re-open EU (europa.eu)</a></p></li></ul><ul><li><a href="https://www.kanta.fi/koronatodistus">Lisätietoa koronatodistuksesta ja kirjautuminen Omakantaan (kanta.fi) </a></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/rokotteet-ja-koronavirus/koronatodistus">Koronatodistus UKK (thl.fi) </a></li><li><a href="https://reopen.europa.eu/fi/">Lisätietoa matkustamista koskevista ohjeista ja rajoituksista EU-maissa: Re-open EU (europa.eu) </a></li><li><a href="https://um.fi/uusimmat-matkustustiedotteet">Ulkoministeriön matkustustiedotteet (um.fi) </a></li><li><a href="https://www.finentry.fi/">FINENTRY (finentry.fi) </a></li><li><a href="https://www.thl.fi/roko/rokotusrekisteri/koronalaaturaportti/rokotustodistustilanne.html">Koronarokotustodistukseen vaadittavien tietojen kattavuus Omakanta-palvelussa (thl.fi) </a></li></ul><div><br></div><p><br></p> | 2021-07-14 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-09 08:29:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hälsosäkerheten vid gränserna: Beslut om skyldigheterna för personer som anländer till Finland från utlandet | 5710 | <p>Tisdagen den 6 juli fattade statsrådet beslut om temporära ändringar av lagen om smittsamma sjukdomar och om en modell som i fortsättningen tillämpas för att hindra coronaviruset från att spridas från utlandet med personer som anländer till Finland</p><p>Personer som anländer till Finland ska från och med den 12 juli 2021 visa upp intyg över att ha blivit vaccinerade med en covid-19-vaccinationsserie eller intyg över att ha genomgått coronavirussjukdom inom de senaste sex månaderna. Inresande som kan visa upp intyg över någotdera har inga andra skyldigheter som hänför sig till hälsosäkerheten vid ankomsten till Finland.</p><p>Andra personer ska visa upp intyg över ett negativt resultat av ett covid-19-test som tagits före ankomsten till landet eller intyg över att ha fått en första vaccindos minst 14 dygn före ankomsten. I båda ovannämnda fall måste inresande dessutom gå och testa sig tre till fem dygn efter ankomsten. Det gäller att undvika kontakt med andra människor och stanna hemma eller på inkvarteringsstället tills ett negativt testresultat har bekräftats.</p><p>Personer som anländer till Finland och inte kan visa upp intyg över en covid-19-vaccinationsserie, över genomgången coronavirussjukdom, över ett negativt testresultat eller över att ha fått en första vaccindos minst 14 dygn före ankomsten till landet, ska delta i ett covid-19-test genast efter ankomsten till Finland och i ett andra test tre till fem dygn efter ankomsten.</p><p>Skyldigheten att visa upp intyg eller delta i test gäller inte personer som anländer till Finland från ett land eller ett område där incidensen av covid-19 eller förekomsten av virusvarianter inte medför någon särskild risk för spridning av epidemin. Statsrådet har utfärdat en förordning om vilka länder och områden det gäller. Dessa länder och områden är Australien, Hongkong, Island, Israel, Kina, Macao, Malta, Nya Zeeland, Polen, San Marino, Singapore och Vatikanstaten samt kommunerna Storfjord, Kåfjord, Nordreisa, Kautokeino, Karasjok, Tana, Nesseby och Sør-Varanger i Norge. Förordningen ändras ifall epidemiläget i länderna och områdena förändras.</p><p>Skyldigheten att delta i covid-19-test gäller personer som fyllt 16 år. I lagen anges också vissa undantagsgrupper som inte omfattas av skyldigheten att visa upp intyg och delta i test.</p><p>Enligt lagen om smittsamma sjukdomar är det straffbart att inte delta i de covid-19-tester som krävs.</p><p>De temporära ändringarna av lagen om smittsamma sjukdomar och statsrådets förordning träder i kraft den 12 juli 2021. De temporära ändringarna gäller till och med den 15 oktober 2021. Förordningen gäller till och med den 31 augusti 2021.</p><h3><br>Ytterligare information:</h3><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://stm.fi/documents/1271139/67061353/06072021_VNA_sv_2.pdf/d74f621a-22f1-ba53-ae61-f8532ea38b84?t=1625583374080">Statsrådets förordning om undantag från skyldigheten att visa upp covid-19-intyg och delta i covid-19-test</a><br></li></ul><p><br></p> | 2021-07-07 07:48:25 | Ajankohtaista | | | 2021-07-07 07:48:26 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Terveysturvallisuus rajoilla: Suomeen ulkomailta saapuvien velvollisuuksista päätettiin | 5010 | <p>Valtioneuvosto päätti tiistaina 6. heinäkuuta tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista ja mallista, jolla jatkossa ehkäistään Suomeen ulkomailta saapuvien koronavirustartuntojen leviäminen Suomeen.</p><p>Suomeen saapuvilta henkilöiltä edellytetään 12.7.2021 alkaen todistusta saadusta koronavirusrokotussarjasta tai kuuden kuukauden sisällä sairastetusta koronavirustaudista. Jos henkilöllä on esittää todistus jommastakummasta edellä mainitusta, ei hänellä ole Suomeen saapuessaan muita terveysturvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia.</p><p>Muiden henkilöiden tulee esittää todistus ennen maahan saapumista tehdystä negatiivisesta koronavirustestistä tai todistus vähintään 14 vuorokautta ennen maahan saapumista saadusta ensimmäisestä rokoteannoksesta. Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa henkilön tulee lisäksi käydä testissä 3–5 vuorokauden kuluttua maahan saapumisestaan. Kontakteja tulee välttää ja pysytellä kotona tai majapaikassa, kunnes negatiivinen tulos on varmistunut.</p><p>Jos Suomeen saapuvalla henkilöllä ei ole esittää todistusta koronarokotussarjasta, sairastetusta koronavirustaudista, negatiivisesta testitodistusta tai vähintään 14 vuorokautta ennen maahan saapumista saadusta ensimmäisestä rokoteannoksesta, tulee hänen käydä koronavirustestissä heti Suomeen saavuttuaan ja toisessa testissä 3–5 vuorokauden kuluttua maahan saapumisestaan.</p><p>Velvollisuus esittää todistus tai osallistua testiin ei koske henkilöitä, jotka saapuvat Suomeen maasta tai alueelta, jossa koronavirustaudin ilmaantuvuus tai muuntuneen viruksen yleisyys ei aiheuta erityistä epidemian leviämisen riskiä. Valtioneuvosto on antanut asetuksen näistä maista ja alueista. Nämä ovat Australia, Hongkong, Islanti, Israel, Kiina, Macao, Malta, Puola, San Marino, Singapore, Uusi-Seelanti ja Vatikaani sekä Norjan Omasvuonon, Kaivuonon, Raisin, Koutokeinon, Kaarasjoen, Tenon, Uuniemen ja Etelä-Varangin kunnat. Asetusta muutetaan epidemiatilanteiden muuttuessa.</p><p>Velvollisuus käydä testissä koskee yli 16-vuotiaita. Laissa määritellään myös joitakin poikkeusryhmiä, joita todistus- ja testivaatimus ei koske. </p><p>Tartuntatautilaissa säädetään rangaistavaksi se, jos henkilö ei osallistu vaadittuihin koronavirustesteihin.</p><p>Tartuntatautilain väliaikaiset muutokset ja valtioneuvoston asetus tulevat voimaan 12.7.2021.<br> Tartuntatautilain väliaikaiset muutokset ovat voimassa 15.10.2021 asti. Asetus on voimassa 31.8.2021 asti.</p><h4>Lisätietoja:</h4><ul style="list-style-type:disc;"><li><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/67061353/06072021_VNA.pdf/f56b5a11-42eb-9e62-8174-77721e62d699?t=1625580329008" target="_blank"><strong>Valtioneuvoston asetus poikkeuksista covid-19-todistuksen esittämisvelvollisuuteen ja covid-19-testiin osallistumiseen</strong></a></p></li><li><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/67061353/06072021_VNA_muistio.pdf/acb370cb-77bb-b0f8-8b20-2857c0b73721?t=1625580447738" target="_blank"><strong>Muistio</strong></a><br></p></li></ul><p><br></p> | 2021-07-06 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-09 08:23:41 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työmarkkinakeskusjärjestöt: Työpaikoilla on nyt etsikkoaika luoda koronanjälkeiset uudet käytännöt | 5097 | <p>Suomen koronaexit koskee myös työpaikkoja. Nyt on työnantajien ja työntekijöiden oikea hetki yhdessä suunnitella, kuinka siirtyminen 'uuteen normaaliin' tapahtuu ja miten työpaikan arkea kannattaa uudistaa. Samalla on päättäjien ja viranomaisten käsissä huolehtia rokotusten etenemisestä siten, että tautitilanteen takapakilta vältytään. </p><p>Työmarkkinajärjestöt vetoavat onnistuneen koronaexitin puolesta niin työpaikoilla kuin niitä ympäröivässä yhteiskunnassa. </p><p>Rokotuskattavuuden vauhdikas eteneminen on paras keino varmistaa, että talous pääsee kestävään kasvuvauhtiin, emmekä joudu takaisin tiukentuvien rajoitusten piiriin. Päätöksentekijöiden ja viranomaisten lisäksi vastuuta on meillä kaikilla. Koronarokotteen ottaminen on tärkeä teko niin itselle kuin koko yhteisölle. </p><p>Työyhteisössä on aika käydä keskustelua kullekin organisaatiolle sopivista työnteon muodoista ja työskentelytavoista ja päivittää ne vastaamaan nykytarpeita. Korona-ajan opit on hyvä huomioida osallistavalla tavalla sekä yhteensovittaa arjessa ihmisten tarpeet ja työtehtävien vaatimukset. </p><h4>Järjestöjen vinkit työpaikkojen koronaexitiin:</h4><ul style="list-style-type:disc;"><li><p>Ei ole yhtä ainoaa oikeaa mallia, vaan työpaikoilla tulee keskustella työn tekemisen tavoista uudessa tilanteessa työntekijöiden, henkilöstön edustajien ja työnantajien kesken. Henkilöstön näkemyksiä on tärkeää kuulla herkällä korvalla.  </p></li><li><p>Olennaista on hakea kullakin työpaikalla työtehtäviin parhaiten soveltuvia ratkaisuja, jotka tukevat työnteon arkea, tuottavuutta ja työhyvinvointia.</p></li><li><p>Johtaminen ja esihenkilötyö ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että paluu työpaikoille sujuu hyvinvointia tukien. Pitkittyneen kriisin jälkeen tärkeää on kiinnittää erityistä huomiota yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin.  </p></li><li><p>Monessa työyhteisössä digitaalisuus ja hybridityö ovat merkittävästi lisääntyneet. Nyt on tärkeää arvioida kunkin työyhteisön työnteon pelisäännöt ja varmistaa, että ne ovat kaikkien tiedossa.  Etätyöstä on saatu sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia, jotka on nyt otettava huomioon. Arvioinnissa on hyvä huomioida minkä kaltaisissa töissä, missä määrin ja millä tavoin etätyötä voi tehdä. Myös läsnätyötä tekevät tulee huomioida samalla, kun etätyö lisääntyy. </p></li><li><p>Työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita työn tekemistavasta riippumatta ja työpaikkatasolla onkin syytä arvioida ajantasainen tilanne. On säilytettävä myös valmius ketterästi päivittää toimintatapoja, jos esimerkiksi tautitilanne sitä edellyttää. </p></li><li><p>Työterveyshuollolla on tärkeä rooli toimia tukena uudessa tilanteessa.<br><br></p></li></ul><p>Lisätietoja:</p><p>Työmarkkinajohtaja Katarina Murto, Akava, puh. 050 568 9188</p><p>Johtaja Taina Susiluoto, EK, puh. 050 331 9832</p><p>Lakimies Timo von Boehm, KiT puh. 0500 808 268</p><p>Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski, KT puh. 050 414 0718</p><p>Työehtoasiantuntija Karoliina Huovila, SAK puh. 040 521 9083</p><p>Johtaja Minna Ahtiainen, STTK, puh. 050 387 7030</p><p>Neuvotteleva virkamies Ulla Westermarck, Valtion työmarkkinalaitos, puh. 050 516 9108<br></p><p><br></p> | 2021-07-06 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-09 08:25:35 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Social- och hälsovårdsreformen träder i kraft – vad händer under sommaren? | 6035 | <p>Lagstiftningen om reformen av social- och hälsovården och bildandet av välfärdsområden har godkänts och den träder i kraft gradvis. Reformens införandelag träder i kraft den 1 juli 2021. Då bildas även välfärdsområdena som juridiska personer. Olika myndigheter på finansministeriets förvaltningsområde vidtar många åtgärder för att välfärdsområdena ska kunna inleda sin verksamhet.</p><h2>Myndighetsregistreringen inleder välfärdsområdenas verksamhet</h2><p>Skatteförvaltningen skapar automatiskt ett FO-nummer för varje välfärdsområde. Efter det finns FO-numren på ytj.fi och de kommer även att finnas samlade på webbplatsen soteuudistus.fi/sv. Välfärdsområdena kompletterar sina kontaktuppgifter för Skatteförvaltningen när deras verksamhet har inletts.</p><p>Välfärdsområdena ansvarar själva för övriga obligatoriska myndighetsregistreringar, till exempel för att anmäla sig i arbetsgivarregistret och förskottsuppbördsregistret.</p><h2>Uppgifterna om tillsättande av temporära organ ska skickas till finansministeriet</h2><p>Välfärdsområdena ska meddela finansministeriet när de tillsätter ett temporärt organ. Beslutet om tillsättande jämte bilagor ska skickas till finansministeriets registratorskontor (valtiovarainministerio(at)vm.fi) och för kännedom till ministeriets kommun- och regionförvaltningsavdelning (vm.sote(at)vm.fi).</p><p>Ett temporärt organ sköter de åtgärder som är nödvändiga för att välfärdsområdena ska kunna inleda sin verksamhet och beredningen innan välfärdsområdesfullmäktige inleder sin verksamhet. Ett temporärt organ är välfärdsområdets högsta beslutsfattande organ tills välfärdsområdesfullmäktige och de välfärdsområdesstyrelser som välfärdsområdesfullmäktige tillsatt inleder sin verksamhet.</p><p>Medlemmarna av ett temporärt beredningsorgan ska väljas bland tjänsteinnehavarna i välfärdsområdets kommuner samt samarbetsområdena inom primärvården och socialvården, sjukvårdsdistrikten, specialomsorgsdistrikten och områdets räddningsväsende och dessa tjänsteinnehavare ska ha god sakkunskap om sektorns verksamhet och ekonomi.</p><p>De myndigheter som beslutar om tillsättande av ett temporärt beredningsorgan kan, om de så önskar, tillsätta en uppföljningsgrupp för att följa genomförandet av reformen. Uppföljningsgruppen kan bestå av företrädare för de politiska partier och grupper som är representerade i välfärdsområdet.</p><p>Närmare anvisningar om tillsättandet av temporära organ finns på <a href="https://soteuudistus.fi/sv/fragor-och-svar-om-det-temporara-beredningsorganet">webbplatsen soteuudistus.fi/sv</a>.</p><h2>Det lönar sig att komma igång snabbt</h2><p>Välfärdsområdenas verksamhet ska inledas så snabbt som möjligt efter att lagarna trätt i kraft. Snabb organisering är nyckeln till att välfärdsområdena under sommaren kan göra de första rekryteringarna och den första arbetsfördelningen samt planera hur resurserna ska användas.</p><p>I praktiken är det bra att fatta beslut om beredningsorganens konstituerande möte i god tid och snabbt så att de nödvändiga befogenheterna, bland annat för att öppna ett välfärdsområdes bankkonto, kan bekräftas. På så sätt tryggas en snabb utbetalning av statsunderstöd till välfärdsområdena.</p><p>Målet är att lokala aktörer i välfärdsområdet i gott samförstånd avtalar om tillsättandet av ett temporärt beredningsorgan och om beredningsorganets sammansättning. Det är viktigt med gemensamma avtal. På så sätt tryggas samarbetet när överföringen av ansvaret att ordna social- och hälsovårdens och räddningsväsendets uppgifter bereds och planeras. Samtidigt skapas en strategi för välfärdsområdets framtida verksamhet.</p><p>Om det har gått två (2) månader sedan införandelagen trädde i kraft och det inte har tillsatts något temporärt beredningsorgan inom välfärdsområdet, lägger finansministeriet fram ett förslag om tillsättande av ett temporärt beredningsorgan. Statsrådet beslutar utifrån förslaget om tillsättandet av ett temporärt beredningsorgan för välfärdsområdet.</p><h2>Under sommaren betalas de första statsunderstöden ut till välfärdsområdena</h2><p>Ett välfärdsområde får statlig finansiering för beredning av verksamheten genast när införandelagen har trätt i kraft och ett temporärt beredningsorgan har tillsatts. Bestämningsgrunderna för den kalkylerade finansieringen bekräftas genom statsrådets förordning genast när republikens president har stadfäst lagstiftningen om social- och hälsovårdsreformen.</p><p>Finansministeriet fattar beslut om att dela ut statsunderstöd till välfärdsområdena, Samkommunen HNS och Helsingfors stad efter att statsrådets förordning har utfärdats.</p><p>Beslutet att betala ut statsunderstöd till välfärdsområdena fattas efter att välfärdsområdet har bekräftat tillsättandet av det temporära beredningsorganet och betalningsmottagarens uppgifter för ministeriet.</p><p>På hösten riktas också annan beredningsfinansiering till välfärdsområdena som statsunderstöd. Grunden för statsunderstöd som beviljas för uppgifter inom IKT och informationshantering är välfärdsområdets projektplan. Det lönar sig att inleda beredningen av projektplanen utan dröjsmål i det temporära beredningsorganet.</p><h2>Var får jag mer information under sommaren om hur man inleder ett välfärdsområdes verksamhet och om statsunderstöd?</h2><p>Under sommaren kan man skicka frågor om tillsättande av ett temporärt organ och om statsunderstöd per e-post till adressen vm.sote(at)vm.fi.</p><p>Finansministeriet stöder välfärdsområdenas egen beredning särskilt i frågor som gäller beviljande och användning av statsunderstöd, tillsättande av ett temporärt beredningsorgan och dess uppgifter, beredning av personalöverföringar, juridiska frågor om förvaltning och stödtjänster samt planering av IKT och informationshantering.<br></p><p><br></p> | 2021-07-01 10:50:38 | Ajankohtaista | | | 2021-07-01 10:50:39 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0780_lowres.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Markku Jalonen toimitusjohtajaksi – KTn asema laajenee Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajaksi | 4280 | <div>Sote-uudistusta koskevien lakien yhteydessä on hyväksytty 1.7.2021 alkaen myös Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä, joka määrittelee uudelleen KT:n aseman ja tehtävät.
</div><br><div><div><div aria-label="Item">Uuden lain mukaan KT on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö. KT:n valtakunnallisen edunvalvonnan piiriin tulevat kuntien ja kuntayhtymien lisäksi hyvinvointialueet. Myös kuntien ja hyvinvointialueiden määräysvallassa olevat yritykset ja muut yhteisöt voivat liittyä uuden KT:n jäseneksi. KT:n nimi on jatkossa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT suomeksi ja Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT ruotsiksi. </div><div aria-label="Item"><br><h3>KT:n tehtävät jatkuvat nykyisenlaisina<br></h3></div><div aria-label="Item">Lakimuutos ei muuta olennaisesti KT:n nykyisiä tehtäviä, mutta ne todetaan laissa nykyistä tarkemmin. KT toimii työmarkkinakeskusjärjestönä sekä kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajaorganisaationa. KT:n tehtäviä ovat neuvottelut ja sopiminen virka- ja työehtosopimuksista, keskusjärjestösopimuksista sekä työnantajaedunvalvonta työ-, eläke- ja sosiaaliturvalakeja koskevissa valmisteluissa ja kansainvälisissä yhteisöissä. <br><br>Lain mukaan KT hoitaa ja kehittää työnantajatoiminnassa tarvittavaa työmarkkinatutkimusta sekä henkilöstöjohtamiseen, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä tehtäviä. KT antaa myös suosituksia työelämän kehittämisestä, edistää työnantajaviestintää sekä hoitaa muita työnantajaedunvalvonnan lakisääteisiä tehtäviä. </div><div aria-label="Item"><br><h3>Markku Jalonen on nimitetty toimitusjohtajaksi<br></h3></div><div aria-label="Item">KT:n valtuuskunta on nimittänyt tänään Markku Jalosen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n toimitusjohtajaksi 1.7.2021 alkaen. Markku Jalonen (60) on toiminut kunta-alan työmarkkinajohtajana vuodesta 2007 ja on yksi Suomen kokeneimmista työmarkkinajohtajista. </div><div aria-label="Item"><br><h3>KT:n hallinto uudistuu</h3></div><div aria-label="Item">Hyvinvointialueiden aloittaessa palvelutoiminnan vuonna 2023 on KT:n hallinto uudistunut. Tällöin KT:n toimintaa johtaa hallitus ja kolme jaostoa: kuntajaosto, hyvinvointialuejaosto ja yritysjaosto. Jaostojen jäsenet nimetään asiakasorganisaatioiden edustajista laissa tarkemmin määritellyllä tavalla. <br><br>KT:n toiminta jatkuu toistaiseksi normaalisti valtuuskunnan alaisuudessa. Kuntavaalien tuloksen mukainen uusi valtuuskunta aloittaa työnsä 1.1.2022. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n uudet toimielimet eli hallitus ja jaostot aloittavat toimintansa vuoden 2023 alkupuolella.</div></div></div><p></p><p>
<br>
</p> | 2021-06-30 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-09 08:22:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Suomi.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote-uudistus voimaan – mitä tapahtuu kesän aikana? | 4650 | <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskeva lainsäädäntö on hyväksytty, ja se tulee voimaan vaiheittain. Uudistuksen voimaanpanolaki tulee voimaan 1.7.2021, jolloin myös hyvinvointialueet oikeushenkilöinä perustetaan. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla eri viranomaiset toteuttavat monia toimenpiteitä, jotta hyvinvointialueiden toiminta voi käynnistyä.</p><h3>Viranomaisrekisteröinti käynnistää hyvinvointialueiden toiminnan</h3><p>Verohallinto luo Y-tunnuksen jokaiselle hyvinvointialueelle automaattisesti. Y-tunnukset löytyvät tämän jälkeen ytj.fi-järjestelmästä, ja ne viedään myös kootusti soteuudistus.fi-verkkosivuille. Hyvinvointialueet täydentävät verohallinnolle yhteystietonsa, kun ne ovat saaneet toimintansa käyntiin.</p><p>Hyvinvointialueet vastaavat itse muista pakollisista viranomaisrekisteröinneistä, kuten ilmoituksen tekemisestä työnantajarekisteriin ja ennakkoperintärekisteriin.</p><h3>Tieto väliaikaisen toimielimen asettamisesta toimitettava valtiovarainministeriöön</h3><p>Hyvinvointialueet ilmoittavat valtiovarainministeriölle väliaikaisen toimielimen asettamisesta. Asettamispäätös liitteineen on toimitettava valtiovarainministeriön kirjaamoon (valtiovarainministerio(at)vm.fi) ja tiedoksi ministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolle (vm.sote(at)vm.fi).</p><p>Väliaikainen toimielin huolehtii hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta välttämättömistä toimista ja valmistelusta ennen valtuustojen aloittamista. Se toimii hyvinvointialueen ylimpänä päätöksentekoelimenä, kunnes aluevaltuustot ja niiden asettamat aluehallitukset aloittavat toimintansa.</p><p>Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet on valittava hyvinvointialueen kuntien sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja alueen pelastustoimen viranhaltijoista, joilla on hyvä asiatuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta.</p><p>Väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta päättävät viranomaiset voivat halutessaan asettaa seurantaryhmän seuraamaan uudistuksen toimeenpanoa. Seurantaryhmä voidaan muodostaa hyvinvointialueella edustettuna olevien poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista.</p><p>Tarkemmat ohjeet väliaikaisen toimielimen asettamisesta löytyvät <a href="https://soteuudistus.fi/usein-kysyttya-valiaikaisesta-valmistelutoimielimesta" target="_blank"><strong>soteuudistus.fi-sivuilta</strong></a>.</p><h3>Nopea liikkeellelähtö kannattaa</h3><p>Hyvinvointialueiden toiminta on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti lakien voimaantulon jälkeen. Nopea järjestäytyminen on avain siihen, että kesän edetessä hyvinvointialueilla voidaan tehdä ensimmäisiä rekrytointeja ja työnjakoja sekä suunnitella resurssien käyttö.  </p><p>Käytännössä väliaikaisen valmistelutoimielimen järjestäytymiskokouksesta on hyvä sopia ajoissa nopealla aikataululla, jotta tarvittavat valtuutukset, muun muassa hyvinvointialueen pankkitilin avaamiseksi, voidaan vahvistaa. Näin varmistetaan valtionavustuksen nopea maksatus hyvinvointialueelle.</p><p>Tavoite on, että hyvinvointialueella paikalliset toimijat sopivat hyvässä yhteisymmärryksessä väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta ja kokoonpanosta. Yhteinen sopiminen on tärkeää. Näin varmistetaan yhteistyön toteutuminen, kun valmistellaan ja suunnitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtymistä. Samalla luodaan strategiaa hyvinvointialueen tulevaan toimintaan.  </p><p>Jos voimaanpanolain voimaantulosta on kulunut kaksi (2) kuukautta eikä hyvinvointialueella ole asetettu väliaikaista valmistelutoimielintä, valtiovarainministeriö tekee esityksen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta. Esityksen perusteella valtioneuvosto päättää hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisesta.</p><h3>Kesällä maksetaan ensimmäiset valtionavustukset hyvinvointialueille</h3><p>Hyvinvointialue saa valtion rahoitusta toiminnan valmisteluun heti, kun voimaanpanolaki on tullut voimaan ja väliaikainen valmistelutoimielin on asetettu. Laskennallisen rahoituksen määräytymisperusteet vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella heti, kun tasavallan presidentti on vahvistanut sote-uudistuksen lainsäädännön voimaantulon.</p><p>Valtiovarainministeriö tekee valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen päätöksen valtionavustuksien jakamisesta hyvinvointialueille, HUS-kuntayhtymälle ja Helsingin kaupungille.</p><p>Valtionavustuksien maksatuspäätös kullekin hyvinvointialueelle tehdään sen jälkeen, kun hyvinvointialue on vahvistanut ministeriölle väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamisen ja maksunsaajatiedot.</p><p>Hyvinvointialueelle ohjataan syksyllä valtionavustuksina myös muuta valmistelurahoitusta. ICT- ja tiedonhallinnan tehtäviin myönnettävien valtionavustusten peruste on hyvinvointialueen hankesuunnitelma, jonka valmistelu kannattaa käynnistää viivytyksettä väliaikaisessa valmistelutoimielimessä.</p><h3>Mistä saan lisätietoja kesällä hyvinvointialueen toiminnan käynnistämisestä ja valtionavustuksista?</h3><p>Kesän aikana väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamiseen ja valtionavustuksiin liittyviä kysymyksiä voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen: vm.sote(at)vm.fi.</p><p>Valtiovarainministeriö tukee hyvinvointialueiden omaa valmistelua erityisesti kysymyksissä, jotka koskevat valtionavustuksen myöntämistä ja käyttöä, väliaikaisen valmistelutoimielimen asettamista ja tehtäviä, henkilöstösiirtojen valmistelua, hallinnon ja tukipalveluiden oikeudellisia kysymyksiä sekä ICT- ja tiedonhallinnan suunnittelua.<br></p><p><br></p> | 2021-06-30 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-08-09 08:17:27 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0780_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallituksen esitys sote-uudistuksesta ja sen lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa | 3377 | <span> <p>Hallituksen esitys
koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on
hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet
perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen
jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja
viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8.
joulukuuta 2020.</p> <h2>
<p></p>
<p></p>
</h2> <h3>Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulle </h3> <p>Suomeen
muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja
kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella
Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Helsingin kaupungille jää
edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon
järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu
jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä
tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän
välillä.  </p> <p>Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta
siirtyy hyvinvointialueille. Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja
psykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja
kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille
mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia
ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali-
ja terveydenhuollon palveluja.  </p> <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä,
lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta sekä ohjauksesta
ja valvonnasta säädetään sote- järjestämislaissa.</p> <h3>Pelastustoimen järjestäminen </h3> <p>Pelastustoimi
on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa
rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen järjestävät hyvinvointialueet ja
Helsingin kaupunki, jotka vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen myötä valtion ohjaus
pelastustoimessa vahvistuu. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo jatkossakin
pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta. Vahvemman valtakunnallisen
ohjauksen tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja siten
yhdenvertaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa. Tavoitteena on
myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.
Pelastustoimen osalta järjestämisvastuusta ja valvonnasta säädetään
pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastuslaitokset voivat edelleen
tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä
pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä
ensihoitotehtävää. </p> <p>Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.</p> <h3>Toimeenpano</h3> <p>Varsinainen
toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Toimeenpanon
keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että muodostuvien
hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat
asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa
voimaan.1.1.2023</p> <h3>Väliaikainen toimielin</h3> <p>Hyvinvointialueen
kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet,
sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet
sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä
viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Toimielimen johtama
valmistelutoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja sen tehtävistä
säädetään lailla.</p> <p>Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa
hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja
käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä
puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti.
Väliaikainen toimielin valmistelee asioita valtuuston ratkaistavaksi ja
se voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti,
korkeintaan 31.12.2023 saakka.</p> <p>Väliaikainen toimielin nimetään
sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen,
kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Väliaikaisen
toimielimen jäsenten tulee olla virkasuhteessa osapuoliin. Jos
väliaikaista toimielintä ei ole asetettu määräaikaan mennessä,
valtioneuvosto asettaa sen.</p> <h3>Aluevaltuusto</h3> <p>Hyvinvointialueen
ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto.
Ensimmäiset vaalit järjestetään vuoden 23. tammikuuta 2022.
Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän
hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös
hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.</p> <h3>Valtion ohjaus</h3> <p>Valtioneuvosto
vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja
terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa
tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.  </p> <p>Sosiaali-
ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan sosiaali- ja
terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa
nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon
toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Myös sisäministeriön yhteyteen
perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta, jonka
valtioneuvosto asettaa. Pelastustoimen toteutumisen seurannan ja
arvioinnin lisäksi sen tehtävänä on tukea pelastustoimen
valtakunnallista ohjausta. Valtionvarainministeriön yhteyteen
perustetaan nelivuotiskaudeksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon
neuvottelukunta</p> <p>Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja
valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen
kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan
strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja
pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialue laatii vuosittain
investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja
terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma
on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden
luovutuksille. </p> <h3>Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus</h3> <p>Hyvinvointialueiden
toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen
käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään
lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus on
yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten
sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien
palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella.
Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella.
Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin. </p> <p>Sosiaali-
ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuu palvelutarvetta
kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon
palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnetään
tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta,
sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen
käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin
hyvinvointialueelle muodostuu vuosittain hyvinvointialuekohtaiset
terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka
kuvaavat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin
hyvinvointialueisiin verrattuna.  </p> <p>Kun rahoitusvastuu siirtyy
kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja
vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran.
Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan
kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä
kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuutta
yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti
kasvatetaan. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten
kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät
aiheuta verotuksen kiristymistä, kun lait tulevat voimaan. </p> <h3>Henkilöstösiirrot</h3> <p>Kuntien
ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan
hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta
hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja
psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy
hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään
puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai
pelastustoimen palveluihin. </p> <p>Henkilöstö siirtyy
liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja
säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.   </p> <p>Uudistuksen edellyttämät
järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa
hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa.
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua
lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun
kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan
koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä
osin muutu. <br> Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy
liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai
kuntayhtymästä. </p> <h3>Omaisuus- ja velkaerien siirrot </h3> <p>Sairaanhoitopiirien
ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille
varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen. Kuntien ja muiden
kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä
oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön
lomapalkkavelka siirtyivät hyvinvointialueille ilman korvausta.  </p> <p>Hyvinvointialue
vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden
siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voi pidentää lisävuodella.
Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille
siirtyville veloille myönnetään valtiontakaus, jolla turvataan velkojien
asema ja säilytetään lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutetaan
kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta. </p> <p>Omaisuusjärjestelyistä
voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse
vaikuttaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyy perustuslakivaliokunnan
edellyttämä kompensaatiosääntely. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen
perusteella korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen
perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista niiden
ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Vaikka korvausraja ei ylity,
kunnalla on oikeus saada korvausta, jos sen mahdollisuus päättää omasta
taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.  </p> <h3>Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021 </h3> <p>Hallituksen
esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman
pian voimaanpanolain tultua voimaan. HUS-yhtymä perustettaisiin
perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin
alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin
asukkaita.  </p> <p>Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden
väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen
toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat
toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä
kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon,
pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien
järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta
lähtien.  </p> <p>Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus
porrastaa siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alusta 20211 ja osa
1.3.2022, kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset
lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksen voimaanpanolain on
tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa
lakia sovelletaan osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.  </p> <p>Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait. </p> <h4>Lue lisää:</h4> </span>
<ul><li><h4>
<a href="https://soteuudistus.fi/rahoituslaskelmat" aria-label="Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat. " target="_blank">Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat</a><br></h4></li><li><h4><a href="https://soteuudistus.fi/ukk" aria-label="Usein kysytyt kysymykset. " target="_blank">Usein kysytyt kysymykset<br></a></h4></li><li><h4><a href="https://soteuudistus.fi/sote-jarjestajat" aria-label="Hyvinvointialueet (kuviona) . " target="_blank">Hyvinvointialueet (kuviona) </a><br>
</h4></li><li><h4>
<a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/Sote-uudistus_yleisesittely.pdf/b736e2b6-301e-573c-4ec3-d8848dc0a5a7/Sote-uudistus_yleisesittely.pdf?t=1624434537540" data-extension="pdf" data-size="5.6MB" data-uuid="b736e2b6-301e-573c-4ec3-d8848dc0a5a7">Yleisesittelydiat: sote-uudistus (pdf)<br></a></h4></li><li><h4><a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktalehti_KeskeinenLainsaadanto_FI.pdf/bd97c823-2f37-fe9c-0d6c-3b5eec5d3efc/SOTE_faktalehti_KeskeinenLainsaadanto_FI.pdf?t=1624432836095" data-extension="pdf" data-size="171kB" data-uuid="bd97c823-2f37-fe9c-0d6c-3b5eec5d3efc">Faktalehti: Sote-uudistus - keskeinen lainsäädäntö tiivistettynä <br></a></h4></li><li><h4><a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktalehti_ToimeenpanoJaValiaikainenToimielin_FI.pdf/e925b53f-c7fe-f802-6ead-e88e3c1e358f/SOTE_faktalehti_ToimeenpanoJaValiaikainenToimielin_FI.pdf?t=1624432835948" data-extension="pdf" data-size="46kB" data-uuid="e925b53f-c7fe-f802-6ead-e88e3c1e358f">Faktalehti: toimeenpano ja valmistelutoimielimet (pdf) </a><br></h4></li><li><h4><a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktalehti_Rahoitus_2021.pdf/6ee3d7a4-5b97-edbd-c6eb-a6544a423fe9/SOTE_faktalehti_Rahoitus_2021.pdf?t=1624433360771" data-extension="pdf" data-size="86kB" data-uuid="6ee3d7a4-5b97-edbd-c6eb-a6544a423fe9">Faktalehti: Rahoitus (pdf) </a></h4></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston nettisivuilta: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ja-pelastustoimen-jarjestamisen-uudistusta-koske-vat-hallituksen-lakiluonnokset-lausuntokierrokselle" target="_blank">Hallituksen esitys sote-uudistuksesta ja sen lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa</a></h4></span></span></span><br></div> | 2021-06-22 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-06-23 12:30:10 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Sote.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn jäsenkortilla saat Teboililta alennusta 2,5 snt. litralta bensiinistä ja dieselistä | 3670 | <p>Kesälomakauden kunniaksi saat <span><span>Teboililta </span></span> Jytyn
jäsenkortilla korotetun alennuksen <span><span>2,5 senttiä litralta</span></span> bensiinistä ja dieselistä kaikilta palvelevilta huoltamoilta sekä automaattiasemilta 23.6.–15.8.2021. Hyödynnä myös Teboilin muut edut, kuten lounasetu ja muut alennukset.<br></p><p>*Huom! Teboil Express -automaatit
eivät kuulu alennuksen piiriin. Laaja verkosto takaa aina
Teboil-aseman matkasi varrelle. Kaikki asemat löydät <a href="https://www.teboil.fi/asemat/" target="_blank"><strong>täältä</strong>.</a></p><p><h4><a href="/fi/jasenyys/jasenedut/autoilu/Sivut/Teboil.aspx">Lue lisää Jytyn jäseneduista Teboililla</a></h4></p> | 2021-06-22 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-06-23 12:28:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Teboil-kesa-2021.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringens proposition om social- och hälsovårdsreformen och om lagstiftningen i samband med den godkändes i riksdagen | 6005 | <span> <p>Regeringens proposition
om inrättande av välfärdsområden och om en reform av ordnandet av
social- och hälsovården och räddningsväsendet har godkänts i riksdagen
den 23 juni 2021. De föreslagna välfärdsområdena inrättas så snart som
möjligt efter det att lagarna har antagits och stadfästs. Lagarna träder
i kraft stegvis, en del träder i kraft den 1 juli 2021 och de sista vid
ingången av 2023. Regeringen lämnade en proposition i frågan till
riksdagen den 8 december 2020.</p> <h3>Tjugotvå (22) anordnare ska ansvara för uppgifterna inom social- och hälsovården och räddningsväsendet </h3> <p>I
Finland bildas 21 välfärdsområden som ska ta över de uppgifter inom
social- och hälsovården och räddningsväsendet som kommunerna för
närvarande ansvarar för. Enligt en särlösning för Nyland ska det bildas
fyra välfärdsområden i Nyland. Helsingfors stad har även i
fortsättningen organiseringsansvaret för social- och hälsovården och
räddningsväsendet. I Nyland ansvarar dessutom HUS-sammanslutningen för
ordnandet av den specialiserade sjukvården. Organiseringsansvaret för
hälso- och sjukvården ska fördelas mellan välfärdsområdena i området
samt Helsingfors stad och HUS-sammanslutningen på det sätt som
fastställs särskilt i lag och i organiseringsavtalen.  </p> <p>Sjukvårdsdistriktens
och specialomsorgsdistriktens verksamhet överförs till
välfärdsområdena. Till välfärdsområdena överförs också kurators- och
psykologtjänsterna inom elevhälsan. Välfärdsområdena och kommunerna
ansvarar tillsammans för främjandet av välfärd och hälsa. Ordnandet av
miljö- och hälsoskyddet förblir kvar hos kommunerna, men under vissa
förutsättningar kan kommunerna och välfärdsområdena komma överens om att
skötseln av miljö- och hälsoskyddsuppgifterna fortsätter som en del av
social- och hälsovårdstjänsterna.  </p> <p>Bestämmelser om ansvaret för
att ordna social- och hälsovård, främjandet av välfärd och hälsa,
tryggandet av närservicen och de språkliga rättigheterna samt styrningen
och övervakningen finns i lagen om ordnandet av social- och
hälsovården. </p> <h3>Ordnandet av räddningsväsendet </h3> <p>Räddningsväsendet
i välfärdsområdena ska vara en separat sektor som fungerar parallellt
med social- och hälsovården. Räddningsväsendet ska ordnas av
välfärdsområdena och Helsingfors stad, som likaså ansvarar för ordnandet
av social- och hälsovården inom sina områden. Genom reformen blir
statens styrning i räddningsväsendet starkare. Inrikesministeriet styr
och övervakar även i fortsättningen räddningsväsendet och tillgången
till dess tjänster. Målet med en starkare nationell styrning är att
producera mer enhetliga och därmed jämlika tjänster inom
räddningsväsendet i hela landet. Målet är också att utveckla
räddningsväsendets verksamhet som ett riksomfattande system. I fråga om
räddningsväsendet föreskrivs det om organiseringsansvaret och tillsynen i
lagen om ordnande av räddningsväsendet. Räddningsverken kan fortfarande
producera prehospital akutsjukvård för hälso- och sjukvården. För
närvarande sköter räddningsverken ca 500 000 uppdrag inom brådskande
prehospital akutsjukvård årligen. </p> <p>Inrikesministeriet publicerar ett separat pressmeddelande om ordnandet av räddningsväsendet.</p> <h3>Genomförandet</h3> <p>Det
egentliga genomförandet inleds efter att lagarna har trätt i kraft. Det
viktigaste syftet med genomförandet är att säkerställa att de blivande
välfärdsområdena och deras centrala tjänster fungerar störningsfritt med
tanke på kunderna och de anställda när reformen träder i kraft den 1
januari 2023.</p> <h3>Temporärt organ</h3> <p>Kommunerna inom
välfärdsområdet samt samarbetsområdena för primärvården och
socialvården, sjukvårdsdistrikten, specialomsorgsdistrikten och det
lokala räddningsväsendet avtalar om sammansättningen för ett temporärt
beredningsorgan och om vilken myndighet som ska tillsätta
beredningsorganet. Den beredning som leds av organet finansieras med
statens medel och dess uppgifter regleras genom lag.</p> <p>Det
temporära beredningsorganet leder beredningsarbetet inriktat på att
inleda välfärdsområdets verksamhet och förvaltning och utövar därmed
sammanhängande beslutanderätt samt för talan i frågor som gäller dess
uppgifter, tills välfärdsområdesfullmäktiges mandatperiod börjar. Det
temporära organet bereder ärenden som behandlas av fullmäktige och kan
ingå avtal samt anställa personal för viss tid, högst till den 31
december 2023.</p> <p>Det temporära organet ska inrättas enligt avtalet
så snart som möjligt efter att lagen trätt i kraft, senast inom två
månader. Medlemmarna i det temporära organet ska stå i
tjänsteförhållande till en part. Om det temporära organet inte tillsatts
inom två månader, ska statsrådet tillsätta organet.</p> <h3>Välfärdsområdesfullmäktige</h3> <p>Välfärdsområdenas
högsta beslutande organ är välfärdsområdesfullmäktige, som väljs genom
direkt val. Det första valet hålls den 23 januari 2022. Välfärdsområdets
verksamhet leds i enlighet med en strategi för välfärdsområdet som
godkänts av välfärdsområdesfullmäktige, och välfärdsområdesfullmäktige
fattar också besluten om välfärdsområdets organisationsstruktur.</p> <h3>Statlig styrning</h3> <p>Statsrådet
ska vart fjärde år fastställa strategiska mål för social- och
hälsovården och räddningsväsendet. Välfärdsområdena ska beakta målen i
sin egen verksamhet och vid beredningen av samarbetsavtalet för
samarbetsområdet för social- och hälsovården.  </p> <p>I anslutning till
social- och hälsovårdsministeriet inrättas en delegation för social-
och hälsovård som statsrådet tillsätter för en fyraårsperiod.
Delegationen har till uppgift att följa upp och utvärdera genomförandet
av social- och hälsovården samt att stödja den riksomfattande styrningen
av social- och hälsovården. Också i anslutning till inrikesministeriet
inrättas för en fyraårsperiod en delegation för räddningsväsendet, som
tillsätts av statsrådet. Utöver uppföljningen och utvärderingen av
räddningsväsendets genomförande har den till uppgift att stödja den
riksomfattande styrningen av räddningsväsendet. I anslutning till
finansministeriet tillsätts en delegation för välfärdsområdenas ekonomi
och förvaltning.</p> <p>Social- och hälsovårdsministeriet,
inrikesministeriet och finansministeriet ska årligen föra förhandlingar
med varje välfärdsområde för att följa upp, utvärdera och styra
ordnandet av social- och hälsovården och räddningsväsendet i
välfärdsområdet på en strategisk nivå. Välfärdsområdena ska årligen
utarbeta en investeringsplan som ska godkännas av social- och
hälsovårdsministeriet och inrikesministeriet. Den godkända
investeringsplanen är ett villkor för att välfärdsområdet ska få göra
nya investeringar och överlåtelser av egendom. </p> <h3>Finansieringen av välfärdsområdena och kommunerna </h3> <p>Välfärdsområdenas
verksamhet finansieras huvudsakligen med statlig finansiering och
delvis med kundavgifter som tas ut av dem som använder tjänsterna.
Bestämmelser om finansieringen finns i lagen om välfärdsområdenas
finansiering. Välfärdsområdenas finansiering är allmän icke-öronmärkt
finansiering och den fördelas mellan välfärdsområdena på basis av
kalkylerade faktorer som beskriver servicebehovet och
omgivningsfaktorerna i fråga om uppgifterna inom social- och hälsovården
och räddningsväsendet. Dessutom bestäms en del av finansieringen enligt
invånarunderlaget och enligt ett kriterium för främjande av välfärd och
hälsa. Finansieringen av räddningsväsendet påverkas dessutom av en
riskfaktor. </p> <p>Välfärdsområdenas kalkylerade finansiering baserar
sig på servicebehovskoefficienter för hälso- och sjukvården,
äldreomsorgen och socialvården som beskriver servicebehovet. Vid
beräkningen av koefficienterna utnyttjas bl.a. uppgifter om
befolkningens köns- och åldersstruktur, sjukfrekvens och socioekonomiska
faktorer samt om användningen av tjänsterna och de kostnader som
användningen av tjänsterna medför. För varje välfärdsområde fastställs
årligen servicebehovskoefficienter för hälso- och sjukvården,
äldreomsorgen och socialvården. Koefficienterna återger välfärdsområdets
servicebehov i relation till de övriga välfärdsområdena.</p> <p>När
finansieringsansvaret överförs från kommunerna på staten, måste statens
inkomster ökas och kommunernas inkomster minskas på ett sätt som
motsvarar överföringen. Kommunerna åläggs att sänka kommunalskatten för
att det totala skatteuttaget inte ska öka. Minskningen av
kommunalskatten uppgår till 12,39 procentenheter i alla kommuner när
lagarna träder i kraft. Även kommunernas andel av samfundsskatten sänks
och statens andel ökas i motsvarande grad. De ändringar som gäller
beskattningen genomförs så neutralt som möjligt för de skattskyldiga.
Ändringar i skattestrukturen medför inte åtstramningar i beskattningen
när lagarna träder i kraft. </p> <h3>Personalöverföringar</h3> <p>Personalen
inom kommunernas och samkommunernas social- och hälsovård och
räddningsväsende överförs med sina uppgifter i sin helhet i anställning
hos välfärdsområdena. Dessutom kommer kuratorerna och psykologerna inom
elev- och studerandevården att övergå från kommunernas
undervisningsväsende till välfärdsområdet. I fråga om kommunernas
gemensamma stödtjänster övergår en arbetstagare i anställning hos
välfärdsområdet om minst hälften av dennes nuvarande arbetsuppgifter
gäller kommunal social- eller hälsovård eller räddningstjänsten. </p> <p>Personalen
överförs i enlighet med principerna för överlåtelse av rörelse som s.k.
gamla arbetstagare och behåller de rättigheter och skyldigheter som
arbetsavtals- eller tjänsteförhållandet medför vid tidpunkten för
överföringen.   </p> <p>De arrangemang som reformen kräver bereds i
samarbete med välfärdsområdena, kommunerna och representanter för
kommunernas anställda under 2021 och 2022. Lagen om samarbete mellan
kommunala arbetsgivare och arbetstagare ska utvidgas till att även gälla
välfärdsområdena. Också tillämpningsområdet för annan lagstiftning om
kommunal anställning ska utvidgas så att det omfattar även de anställda i
välfärdsområdet och de anställdas ställning förändras inte till denna
del. </p> <p>Genom överlåtelse av rörelse övergår cirka 172 900 personer
från 332 kommuner eller samkommuner till anställning hos
välfärdsområdena år 2023. </p> <h3>Överföring av tillgångar och skulder</h3> <p>Samkommunerna
för sjukvårdsdistrikten och för specialomsorgsdistrikten överförs till
välfärdsområdena jämte tillgångar, skulder och förbindelser. Till
välfärdsområdena överförs utan ersättning lös egendom som används av
social- och hälsovården och räddningsväsendet i kommuner och andra
samkommuner, avtal och semesterlöneskuld för den personal som överförs.  <br>
Välfärdsområdet hyr de lokaler för social- och hälsovård och
räddningsväsende som blir kvar i kommunernas ägo under en
övergångsperiod på tre år, som välfärdsområdet kan förlänga med ett
extra år. För skulder som överförs från sjukvårdsdistrikten och
specialomsorgsdistrikten till välfärdsområdena beviljas statsborgen,
vilket tryggar borgenärernas ställning och bevarar lånen i
nollriskklassen. Överföringarna genomförs på basis av utredningar som
kommunerna och samkommunerna gjort upp. </p> <p>Egendomsarrangemangen
kan medföra kostnader för kommunerna som kommunerna inte själva kan
påverka. Därför innehåller lagen den reglering om kompensation som
grundlagsutskottet förutsätter. Kommunen har rätt att få ersättning för
kostnader som förorsakas av egendomsarrangemang som gäller kommunens
egendom, när kostnaderna överskrider den ersättningsgräns som anges i
lagen. Även om ersättningsgränsen inte överskrids har kommunen rätt att
få ersättning, om dess möjlighet att besluta om sin egen ekonomi
uppenbart äventyras.</p> <h3>Tidtabell – en del av lagarna träder i kraft sommaren 2021 </h3> <p>De
välfärdsområden som avses i regeringspropositionen inrättas så fort som
möjligt efter att införandelagen har trätt i kraft.
HUS-sammanslutningen bildas genom godkännande av grundavtalet. Det
första välfärdsområdesvalet ska ordnas i början av 2022.
Välfärdsområdesvalet ska inte gälla Helsingfors stads invånare.</p> <p>I
det första skedet bereder välfärdsområdenas temporära förvaltning och,
när det välfärdsområdesfullmäktige som valts efter välfärdsområdesvalet
inlett sin verksamhet, välfärdsområdena organiseringen av verksamheten
och personal- och egendomsöverföringarna tillsammans med kommunerna och
samkommunerna. Ansvaret för att ordna social- och hälsovård samt andra
särskilt föreskrivna tjänster och uppgifter överförs på välfärdsområdena
från ingången av 2023.</p> <p>Avsikten är att ikraftträdandet av de
lagar som hänför sig till propositionen ska ske stegvis så att en del
träder i kraft i början av juli 2021 och en del träder i kraft den 1
mars 2022 när de nya välfärdsområdesfullmäktige inleder sin verksamhet.
De sista lagarna ska träda i kraft den 1 januari 2023. Lagen om
införande av reformen avses träda i kraft den 1 juli 2021. Dessutom ska
lagen om välfärdsområden delvis tillämpas omedelbart på
välfärdsområdenas verksamhet.</p> <p>En förutsättning för att lagarna ska träda i kraft är att republikens president stadfäster lagarna. </p> <h4>Ytterligare information:</h4> </span>
<ul><li><h4>
<a href="https://soteuudistus.fi/sv/finansieringskalkyler" aria-label="Kommunernas och välfärdsområdenas finansieringskalkyler. Öppnas i en ny flik" target="_blank">Kommunernas och välfärdsområdenas finansieringskalkyler<br></a>
</h4></li><li><h4>
<a href="https://soteuudistus.fi/sv/fragor-och-svar" aria-label="Frågor och svar om social- och hälsovårdsreformen. Öppnas i en ny flik" target="_blank">Frågor och svar om social- och hälsovårdsreformen</a>
</h4></li><li><h4>
<a href="https://soteuudistus.fi/sv/22-arnordnare-av-social-och-halsovard-och-radningsas" aria-label="Välfärdsområdena (figur). Öppnas i en ny flik" target="_blank">Välfärdsområdena (figur)</a>
</h4></li><li><h4>
<a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/Sote-uudistus_yleisesittely.pdf/b736e2b6-301e-573c-4ec3-d8848dc0a5a7/Sote-uudistus_yleisesittely.pdf?t=1624434537540" data-extension="pdf" data-size="5.6MB" data-uuid="b736e2b6-301e-573c-4ec3-d8848dc0a5a7">Allmän presentation: social- och hälsovårdsreformen (på finska) (pdf) </a>
</h4></li><li><h4>
<a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktalehti_KeskeinenLainsaadanto_FI.pdf/bd97c823-2f37-fe9c-0d6c-3b5eec5d3efc/SOTE_faktalehti_KeskeinenLainsaadanto_FI.pdf?t=1624432836095" data-extension="pdf" data-size="171kB" data-uuid="bd97c823-2f37-fe9c-0d6c-3b5eec5d3efc">Faktablad: Social- och hälsovårdsreformen - sammandrag av det centrala innehållet (på finska) (pdf) </a>
</h4></li><li><h4>
<a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktalehti_ToimeenpanoJaValiaikainenToimielin_SV.pdf/76fd14eb-5bd8-a9aa-db7a-fddad0580f7b/SOTE_faktalehti_ToimeenpanoJaValiaikainenToimielin_SV.pdf?t=1624432835761" data-extension="pdf" data-size="48kB" data-uuid="76fd14eb-5bd8-a9aa-db7a-fddad0580f7b">Faktablad: genomförande och beredningsorgan (pdf)  </a>
</h4></li><li><h4>
<a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktblad_finansieringen_2021.pdf/701f81c2-25f9-9772-bdbe-c8cd807c328b/SOTE_faktblad_finansieringen_2021.pdf?t=1624433360546" data-extension="pdf" data-size="91kB" data-uuid="701f81c2-25f9-9772-bdbe-c8cd807c328b">Faktablad: Finansiering (pdf)<br><br></a></h4></li></ul><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet): <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallituksen-esitys-sote-uudistuksesta-ja-sen-lainsaadanto-hyvaksyttiin-eduskunnassa?languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringens proposition om social- och hälsovårdsreformen och om lagstiftningen i samband med den godkändes i riksdagen</a></h4></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><p><br></p><p><br><a target="_blank" href="https://valtioneuvosto.fi/documents/16650278/81626765/SOTE_faktblad_finansieringen_2021.pdf/701f81c2-25f9-9772-bdbe-c8cd807c328b/SOTE_faktblad_finansieringen_2021.pdf?t=1624433360546" data-extension="pdf" data-size="91kB" data-uuid="701f81c2-25f9-9772-bdbe-c8cd807c328b"> </a>
</p> | 2021-06-22 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-06-23 11:46:32 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Sote.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Mielipidekirjoitus: Työterveyspalvelut eivät kosketa kaikkia työssäkäyviä | 4300 | <p>Kunnissa, kuntayhtymissä ja kuntien omistamissa yhtiöissä on merkittävä joukko työssäkäyviä, joille työnantaja ei tarjoa sairaanhoitopalveluja, kuten yleislääkärin vastaanottoa työterveyden kautta. Työterveyshuollon laajuus vaihtelee voimakkaasti työnantajittain, mikä asettaa työntekijät hyvin eriarvoiseen asemaan. Ammattiliitto Jytyn sosiaali- ja terveysalan ammattialatyöryhmä haluaa nostaa julkiseen keskusteluun työterveyshuollon tilan ja merkityksen.<br><br>Lain mukaan työnantajan on järjestettävä ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, jonka tavoitteena on mm. työhön liittyvien sairauksien ehkäisy. Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on lain mukaan kuitenkin vapaaehtoista ja työnantajan ei tarvitse järjestää edes yleislääkärin vastaanottoa.<br><br>Valitettavasti merkittävälle osalle kunta-alan työntekijöistä tämä tarkoittaa sitä, että kontaktia työterveyshuoltoon ei ole muutoin kuin työn edellyttämissä rokotuksissa ja ammattialasta riippuen 2–5 vuoden välein tehtävissä määräaikaistarkastuksissa. Mieleen herää kysymys, kuinka voi tehdä ennaltaehkäisyä, jos työterveyden tilanne on näin heikko.<br><br>Jos sairaanhoitopalvelut kuuluvat työterveyden piiriin, todellisuus on osoittanut, että lääkärin saa usein varattua vasta monen viikon päähän. Akuutissa tilanteessa täytyy käytännössä kääntyä terveyskeskuksen tai yksityislääkärin puoleen. Tällöin hämmästellään, miksi kuormitetaan terveyskeskusta, kun henkilöllä on työnantajan tarjoama työterveyshuolto. <br><br>Työterveyden tilaa on heikentänyt osaltaan työnantajalle palautuksena myönnettävän sairaanhoidon Kela-korvauksen pieneneminen vuoden 2020 alussa. Tällöin painopistettä haluttiin siirtää ennaltaehkäisevään suuntaan. Tarkoitus on ollut periaatteessa hyvä, mutta tosiasiassa työterveyspalvelut ovat heikentyneet. <br><br>Mikäli työterveyden palveluissa tyydytään minimaalisiin lakisääteisiin palveluihin, työntekijät hankkivat itse sairaanhoitopalvelut. Tämä on monelle haaste huonosti toimivan perusterveydenhuollon vuoksi. Lisäksi omakustanteiset palvelut esimerkiksi yksityiseltä lääkäriasemalta ovat taloudellisesti merkittäviä erityisesti matalapalkkaisille kunta-alan työntekijöille. Terveyspalvelut voivat olla myös toisessa kunnassa kuin itse työpaikka, jolloin lääkärille hakeutuminen vaatii usein poissaoloa työstä. <br><br>Työnantaja määrittelee, mitkä palvelut kuuluvat työterveyden piiriin. Esimerkiksi työfysioterapeutille voi päästä muutaman kerran vuodessa, joka on liian vähän, jos on vaikeita tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Useimmiten työterveyshuollon kautta lääkärillä, terveydenhoitajalla ja työpsykiatrilla käynnit eivät ole työaikaa, kuten eivät myöskään terveyskeskuksessa tai yksityisellä lääkäriasemalla käynnit. Ainoastaan määräaikaisiin työterveystarkastuksiin saa osallistua työajalla.<br><br>Puutteelliset työterveyspalvelut voivat johtaa siihen, että sairauksia ei löydetä riittävän varhaisessa vaiheessa. Työkyky voi olla sairauden löytyessä jo heikentynyt ratkaisevasti. Perussairaudet, jotka ovat huonossa hoitotasapainossa, heikentävät työkykyä. Yleisten kansansairauksien löytyminen myös viivästyy, kun säännöllisiä kontrolleja ei ole. <br><br>Työterveyslaissa määritellään, että työuran eri vaiheet pitää huomioida. Valitettavasti käytännön työterveydessä tämä ei tule millään muotoa huomioiduksi. Esimerkiksi ikääntymistä ja työssä jatkamista ei tueta ollenkaan. Kuitenkin iän karttuessa työkyky ja työssä jaksaminen heikentyy väistämättä. Tämä kaikki on ristiriidassa sen kanssa, että työuria halutaan pidentää.<br><br><strong>Leena Pasanen</strong><br><strong>Ilse-Marie Österman</strong><br>Ammattiliitto Jytyn sosiaali- ja terveysalan ammattialaryhmän jäsenet</p><p><br></p> | 2021-06-21 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2021-06-22 07:50:24 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0180_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
