​​​​​​Aktuellt och meddelanden​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Beställ RSS-feed: Jytys meddelanden. Beställ RSS-feed: Alla nyheter och Jytys meddelanden.

 

 

Varhaiskasvatuslaki: Henkilöstön poissaolot eivät oikeuta poikkeamaan mitoituksesta1126<p>​Varhaiskasvatuslakiin tulee 1.8.2021 voimaan tarkennus koskien henkilöstön mitoituksesta poikkeamista. Käytännössä on päiväkodeissa ilmennyt paljon epäselvyyksiä siitä, mikä tilanne oikeuttaa poikkeamaan mitoituksesta (kuinka monta kasvattajaa on oltava lapsiryhmässä). Tämän vuoksi varhaiskasvatuslain 36 §&#58;n lisätään seuraava lause&#58; ”Poikkeaminen 35 §&#58;ssä tarkoitetusta suhdeluvusta ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä.”</p><p>Kyseessä on tarkennus eli lainsäädäntöä ei muuteta, vaan jo aiemmin voimassa ollut tulkinta asiasta tuodaan nyt selkeästi ilmi pykälän tekstissä. Henkilöstön poissaoloilla viitataan henkilöstön koulutuksiin, vuosilomiin, lomautuksiin tai sairauspoissaoloihin. Näihin tilanteisiin työnantajan tulee varautua riittävillä henkilöstöresursseilla, eivätkä ne ole peruste poiketa lapsen edun mukaisesta suhdeluvusta.</p><h3>Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus epäkohdista</h3><p>Varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että mahdolliset epäkohdat huomataan ja korjataan viipymättä. Tämän vuoksi varhaiskasvatuslakiin lisätään 1.8.2021 alkaen henkilöstölle uusi velvoite ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta (tai epäkohdan uhasta) lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön keinoja puuttua varhaiskasvatuksessa havaittuihin epäkohtiin.</p><p>Epäkohdalla tarkoitetaan varhaiskasvatuslain vastaista toimintaa, esimerkiksi lapsen epäasiallista kohtelua tai lapsen hyvinvoinnin tai oppimisen edellytysten vaarantumista lain vastaisesti. Epäkohdaksi katsotaan myös tilanteet, joissa varhaiskasvatuksen tilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia. Epäkohtia ovat lisäksi tilanteet, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä ja mitoituksesta poikettaisiin lainvastaisesti.</p><p>Ilmoitus havainnosta on tehtävä viipymättä ja kirjallisesti. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle kyseisestä ilmoitusvelvollisuudesta. Menettelyohjeet on työpaikalla laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä. <br></p><p>Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Vastatoimilla tarkoitetaan mitä tahansa epäedullista kohtelua ilmoituksen teon takia. Ilmoitusvelvollisuus koskee varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen luettavaa henkilöstöä ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät siten esim. työharjoittelijat ja opiskelijat. Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on kohtuullisen ajan kuluessa oikeus saada tietää mihin toimenpiteisiin ilmoituksen takia on ryhdytty.</p><p>Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee ilman aiheetonta viivytystä käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Jos epäkohtaa ei pystytä itsenäisesti poistamaan toimipaikassa, on varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan annettava asiassa ohjausta ja neuvontaa epäkohdan poistamiseksi. Mikäli epäkohtaa ei saada poistetuksi, on johtavan viranhaltijan ilmoitettava asiasta edelleen aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Viranomainen voi antaa ohjausta asiassa tai määrätä sakon tai toiminnan keskeytyksen uhalla palvelujen järjestäjän tai tuottajan poistamaan epäkohdan.</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/mita-varhaiskasvatuksen-opettajien-sopimusalasiirto-tarkoittaa.aspx">Mitä varhaiskasvatuksen opettajien sopimusalasiirto tarkoittaa?</a><br></h4><p><br></p><p><br></p>2021-06-15 21:00:00Ajankohtaista2021-06-16 11:49:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_5650_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote-uudistus eduskuntakäsittelyyn891<p>Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi tiistaina 15. kesäkuuta mietintönsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (StVM 16/2021) ja kertoi puoltavansa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa perusteluissaan, että ehdotetulle uudistukselle voidaan kiistatta katsoa olevan painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve. Nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Valiokunta korostaa uudistuksen tavoitetta yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä alueellisesti että yksilötasolla siten, että jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut matalalla kynnyksellä. Myös peruspalvelujen vahvistamisen tavoite on väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen näkökulmasta keskeistä. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.</p><p>– Sote-kentän pitkä epävarmuus on päättymässä, ja ammattilaiset voivat keskittyä yhä paremmin itse asiaan, eli parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja hoivaan. Päätös luo pohjan palveluiden kehittämiselle koko maassa, tiivistää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sosiaali- ja terveysministeriöstä uudistuksen etenemisestä. &#160;</p><h3>Voimaantulo</h3><p>Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laeista tulisi voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1. päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021. Lisäksi hyvinvointialueesta annettavaa lakia sovellettaisiin osittain heti hyvinvointialueiden toimintaan.</p><p>Mietintö on luettavissa hieman myöhemmin tänään eduskunnan verkkopalvelussa.&#160;</p><ul><li><h4> <a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Sosiaali-ja-terveysvaliokunta-puoltaa-hyvinvointialueiden-perustamista.aspx" target="_blank" aria-label="Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedote aiheesta. ">Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedote aiheesta</a></h4></li></ul> <br>2021-06-14 21:00:00Ajankohtaista2021-06-15 12:19:08https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Sote.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n hallitus: Työmarkkinakierroksella turvattava työehtojen vähimmäistasoa ja torjuttava yleissitovuuden rapauttamista6<p>​STTK&#58;n jäsenliitot valmistautuvat seuraavaan työmarkkinoiden neuvottelukierrokseen. Sopimukset umpeutuvat eri aloilla eri aikoihin. STTK-laisilla liitoilla ensimmäiset neuvottelut alkavat syksyllä, kun taas esimerkiksi julkisen sektorin neuvottelut pääsevät vauhtiin ensi keväänä.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallitus keskusteli tänään yhteistyöstä neuvottelukierroksen aikana. Se on tärkeää aina liittokierroksilla, mutta erityisen tärkeää nyt, kun elinkeinoelämä on irtaantunut tähänastisesta sopimustoiminnan mallista.</p><p>- EK ei enää neuvottele tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, Metsäteollisuus on ilmoittanut luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja teknologiateollisuuden osalta tulevaisuuden työehtosopimustoiminnan kattavuudesta ei ole rakenneuudistusten vuoksi vielä tietoa. Työnantajat ovat myös irtautuneet keskusjärjestösopimuksista, kyseenalaistaneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot ja hypänneet paikallisessa sopimisessa yrittäjien kelkkaan olemalla valmiita ohittamaan työ- ja virkaehtosopimukset. Haluttomuus yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa näkyy myös monin tavoin kolmikantaisessa valmistelussa, STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallitus epäilee työnantajien perusteluita perinteisestä sopimisen mallista irtautumiseen.<br>- Muodollisesti työnantajat ovat närkästyneitä paikallisen sopimisen mielestään hitaaseen etenemiseen. Tosiasiassa paikallista sopimista tehdään koko ajan ja se etenee parhaiten työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Työnantajan todellinen tavoite on romuttaa nykyinen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä ja päästä vähitellen eroon yleissitovuudesta. Onnistuessaan se heikentäisi työntekijöiden työehtosopimuksiin perustuvaa turvaa ja lisäisi isäntävaltaa.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallitus pitää liittokierroksella varsinaisten neuvottelutavoitteiden ohella ensiarvoisen tärkeänä ratkaisuja, jotka eivät johda työehtojen vähimmäistason heikkenemiseen ja vähittäiseen yleissitovuuden rapautumiseen.<br>- Neuvottelupöydissä ammattiliitoilla ja työpaikoilla luottamusmiehillä on näytön paikka. Liittojen keskinäinen yhteistyö, tietojen vaihto ja ymmärrys työnantajapuolen peitellyistä tavoitteista on ensiarvoisen tärkeää, jotta työntekijöiden työehdot saadaan turvattua tulevilla kierroksilla. Kun taloudessa menee hyvin, työnantajalla on mahdollisuus tarjota euroja sen vastineeksi, että työntekijöiden turvaksi neuvoteltuja rakenteita puretaan.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallituksen mielestä työnantajien irtiotoilla ja todellisilla motiiveilla ei voida välttyä työmarkkinoiden ennustettavuuden ja vakauden heikkenemiseltä.<br>- Suomalainen työmarkkinamalli on murroksessa paitsi perinteisen sopimustoiminnan osalta, myös siksi, että suomalaiseen työmarkkinapöytään halutaan poimia muista maista yksittäisiä herkkupaloja. Esimerkiksi Tanskasta haluttaisiin ottaa työntekijän heikompi irtisanomissuoja, Ruotsista halutaan lisää paikallista sopimista. Tällainen herkuttelu vie työmarkkinoilla kohti rauhattomampia aikoja, Palola arvioi.<br>&#160;<br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br>&#160;<br></p>2021-06-13 21:00:00Ajankohtaista2021-06-14 12:03:26https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tanu Heikkisestä TJS Opintokeskuksen uusi rehtori655<p>Uudistuva TJS Opintokeskus valitsi uudeksi rehtorikseen Tanu Heikkisen. Heikkinen siirtyy TJS Opintokeskuksen palvelukseen Tehyn järjestöjohtajan tehtävästä elokuun alussa.</p><p>”Olemme etsineet uuden strategiamme toteuttajaa, asiakaslähtöistä uudistajaa ja sinnikästä kehittäjää. Heikkisen valinnassa painottui näiden lisäksi hänen johtajakokemuksensa, esihenkilötaidot ja järjestöosaaminen”, I puheenjohtaja ja STTK&#58;n järjestöpäällikkö Juska Kivioja perustelee.</p><p>”Akava-yhteisö näkee, että palkansaajaliike tarvitsee uudistuakseen lisää osaamista, ideoita ja yhteistyötä.&#160; TJS Opintokeskuksella on tässä työssä oma tärkeä roolinsa. Uskomme, että Heikkinen on oikea henkilö juuri nyt viemään uudistamista eteenpäin”, korostaa II puheenjohtaja, Akavan kehityspäällikkö Ida Mielityinen.</p><p>Koulutustoiminta ja tekemisten uusiksi ajattelu ovat aina innostaneet Heikkistä.</p><p>”Olen hyvin iloinen mahdollisuudesta päästä yhdessä omistajatahojen ja henkilöstön kanssa kehittämään TJS Opintokeskuksen toimintaa uudistuneen strategian mukaisesti. Sormet syyhyävät päästä toimeen yhdessä Akavan ja STTK&#58;n järjestöjen kanssa”, Heikkinen iloitsee.</p><p>Koulutukseltaan Heikkinen on yhteiskuntatieteiden maisteri, ja hänellä on opettajan pedagogiset ja rehtorin hallinnolliset kelpoisuudet.</p><p>TJS Opintokeskus on koulutus- ja palveluorganisaatio, joka yhdessä akavalaisten ja STTK&#58;laisten liittojen kanssa uudistaa ammattijärjestötoimintaa ja vahvistaa reilua työelämää.</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//www.tjs-opintokeskus.fi/" target="_blank">TJS Opintokeskus</a></h4><p><br></p>2021-06-09 21:00:00Ajankohtaista2021-06-10 16:50:54https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/default/tjs_opintokeskus.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytys förbundsstyrelse godkände det nya SOTE-avtalet9<p>​Förbundsstyrelsen, som använder Fackförbundet Jytys högsta beslutsmakt, har idag 9.6 i sitt extra möte godkänt det nya arbets- och tjänstekollektivavtalet för social- och hälsovårdsbranschen, dvs SOTE-avtalet.</p><p>I och med avtalet för kommunernas och samkommunernas social- och hälsovårdspersonal övergår sote-yrkespersonerna 1.9.2021 från det nuvarande kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA) till SOTE-avtalet. Avtalsperioden räcker ända till 28.2.2022. SOTE-avtalet blir Finlands största branschspecifika arbets- och tjänstekollektivavtal, dit ungefär 180 000 arbetstagare hör. <br><br>Jyty har tillsammans med övriga kommunbranschorganisationer och KT förhandlat om SOTE-avtalets innehåll ända från fjolårets höst.<br><br>Övergången till SOTE-avtalet inverkar åtminstone i början inte på lönerna, semestrarna, arbetstiderna eller andra centrala anställningsvillkor. Avtalets ikraftträdande hänger heller inte ihop med hur sote-reformen framskrider. <br><br>”Det nya SOTE-avtalets arbetsvillkor är tills vidare nästan identiska med AKTA”, konstaterar Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>. ”Förhandlingarna om utveckling av bestämmelserna fortsätter på hösten.”<br><br>Startskottet för det nya SOTE-avtalet gick för drygt ett år sedan i maj när arbetsmarknadsrundan slutade med kommunbranschens avtalslösning. Samtidigt avtalades om en överföring av småbarnspedagogikens lärare till utbildningspersonalens avtala (UKTA). <br><br>Parterna i SOTE-avtalet är kommunbranschens huvudavtalsorganisationer, dvs JAU rf, som består av Jyty och JHL, Sote rf, Fosu rf samt KT Kommunarbetsgivarna som representerar kommunarbetsgivarna. <br><br>Jytys förbundsfullmäktige godkände idag också avtalsförändringarna, genom vilka småbarnspedagogikens lärare, speciallärare och daghemsledarna överförs från AKTA till UKTA 1.9.2021. Förändringen har ingen inverkan på anställningsvillkoren. De vikarier för småbarnspedagogikens lärare, som inte har lärarbehörighet i enlighet med lagen om småbarspedagogik, hör också i fortsättningen till AKTA.</p><p>Det exakta innehållet i SOTE-avtalet, liksom avtalsbestämmelserna för småbarnspedagogikens lärare, finns på Jytys webbsidor när alla parter har godkänt dem. </p><p>Tilläggsinformation&#58; ordförande Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, tel. 050 591 2341</p><p><br></p><p><br></p>2021-06-08 21:00:00Tiedote2021-06-14 14:46:03https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Kättely%201.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn liittovaltuusto hyväksyi uuden SOTE-sopimuksen7722<p>​Ammattiliitto Jytyn korkeinta päätösvaltaa käyttävä liittovaltuusto on hyväksynyt tänään 9.6. ylimääräisessä kokouksessaan uuden sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimuksen eli SOTE-sopimuksen. <br><br>Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä koskevan sopimuksen myötä sote-ammattilaiset siirtyvät 1.9.2021 nykyisestä kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) SOTE-sopimuksen piiriin. Sopimuskausi kestää 28.2.2022 saakka. SOTE-sopimuksesta tulee Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus, jonka piirissä on noin 180 000 työntekijää.<br><br>Jyty on neuvotellut SOTE-sopimuksen sisällöstä viime vuoden syksystä lähtien yhdessä muiden kunta-alan järjestöjen ja KT&#58;n kanssa. <br><br>SOTE-sopimukseen siirtyminen ei ainakaan alkuvaiheessa vaikuta palkkoihin, vuosilomiin, työaikoihin tai muihin keskeisiin työsuhteen ehtoihin. Sopimuksen voimaantulo ei ole sidoksissa myöskään sote-uudistuksen etenemiseen.<br><br>”Uuden SOTE-sopimuksen työehdot ovat toistaiseksi lähes identtiset KVTES&#58;n kanssa”, Jytyn puheenjohtaja<strong> Jonna Voima </strong>toteaa. ”Neuvottelut määräysten kehittämisestä jatkuvat syksyllä”. <br><br>Uuden SOTE-sopimuksen lähtölaukaus kajahti reilu vuosi sitten toukokuussa työmarkkinakierroksen päättyessä kunta-alan sopimusratkaisuun. Samalla sovittiin varhaiskasvatuksen opettajien siirtymisestä opetushenkilöstön sopimukseen (OVTES). <br><br>Osapuolina SOTE-sopimuksessa ovat kunta-alan pääsopijajärjestöt eli JAU ry, jonka muodostavat Jyty ja JHL, Sote ry, Juko ry sekä kuntatyönantajia edustava KT Kuntatyönantajat.</p><p>Jytyn liittovaltuusto hyväksyi tänään myös sopimusmuutokset, joilla varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja päiväkodin johtajat siirretään KVTES&#58;ta OVTES&#58;en 1.9.2021. Palvelussuhteen ehtoihin muutoksella ei ole vaikutusta. Ne varhaiskasvatuksen opettajan sijaiset, joilla ei ole varhaiskasvatuslain mukaista opettajan kelpoisuutta, ovat jatkossakin KVTES&#58;n piirissä. </p><p>SOTE-sopimuksen tarkka sisältö samoin kuin varhaiskasvatuksen opettajia koskevat sopimusmääräykset ovat löydettävissä Jytyn verkkosivulta, kun kaikki osapuolet ovat ne hyväksyneet.<br><br>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, puh 050 591 2341</p><p><br></p>2021-06-08 21:00:00Ajankohtaista2021-06-15 12:19:39https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Kättely%201.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mitä uusi SOTE-sopimus tarkoittaa?7723<ul><li>​<span><span>Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus)</span></span> tulee voimaan 1.9.2021 riippumatta siitä, mitä tapahtuu sote-uudistukselle.<br><br></li><li>SOTE-sopimuksen sopimuskausi on 1.9.2021–28.2.2022.<br><br></li><li>Neuvottelutulos SOTE-sopimuksesta saavutettiin 2.6.2021.<br><br></li><li>SOTE-sopimus ja siihen liittyvä osapuolten yhteinen yleiskirje on valmisteilla ja se lisätään Kuntatyönantajien nettisivuille.<br><br></li><li>Työnantaja ilmoittaa työ- ja virkaehtosopimuksen muuttamisesta palkansaajalle, eikä työ- ja virkaehtosopimuksen vaihtuminen edellytä työsopimuksen päivittämistä.<br><br></li><li>SOTE-sopimus on jatkossa yksi kunta-alan sopimuksista, joista&#160;Ammattiliitto Jyty neuvottelee. <br><br></li><li>SOTE-sopimuksen&#160;määräykset ovat vastaavat kuin KVTES&#58;ssä eli muutokset ovat lähinnä teknisiä.<br><br></li></ul><h4>I LUKU<br><br>Yleinen osa, soveltamisala<br>Nykyisen KVTES&#58;n liitteiden 3 ja 4 henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan uuteen SOTE-sopimukseen.</h4><p>Osastonsihteerit kuuluvat nykyisin liitteeseen 3 (terveydenhuolto) ja osastonsihteerin tehtävää tekevät siirtyvät siten SOTE-sopimukseen nimikkeestä riippumatta. Työnantajat ovat myös siirtäneet osastonsihteereinä toimivia liitteeseen 1 (osastonsihteerin nimikkeen lisäksi tällöin käytetty mm. nimikkeitä klinikkasihteeri, palvelusihteeri), mutta myös nämä siirretään SOTE-sopimukseen 1.9.2021.</p><p>Muilta osin tämä tarkoittaa sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työn osalta sitä, että ne, jotka nykyisin kuuluvat KVTES&#58;n hinnoitteluliitteeseen 1 (toimistohinnoittelu), kuuluvat siihen jatkossakin. Se, että esimerkiksi toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, ei yksistään ole peruste sopimuksen vaihtumiselle. Tehtävien pitää olla sote-tehtäviä. </p><p>Jos työntekijä/viranhaltija tekee sekä SOTE-sopimuksen että jonkin toisen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä, tehtävä kuuluu SOTE-sopimukseen piiriin, kun yli 50 % tehtävästä on SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Vastaava kirjaus on esim. Teknisten sopimuksessa. Esimerkki&#58; jos palkansaaja toimii sekä ensihoidon että pelastustoimen tehtävissä, on ratkaistava kumman työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä henkilö pääosin (yli 50 %) työskentelee.</p><h4>II LUKU<br><br>Palkkaus</h4><p>Määräykset vastaavat sisällöltään KVTES&#58;n palkkausluvun määräyksiä, sopimusteksteihin on tehty teknisiä korjauksia. </p><p>Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on kirjoitettu uuteen momenttiin entisen pöytäkirjamerkinnän sijaan, määräyksen sisältö on identtinen KVTES&#58;n kanssa. Jos henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelu on tehty vuoden 2021 osalta ennen SOTE-sopimuksen voimaantuloa, sitä ei tarvitse tarkastella uudelleen. Mutta jos tarkastus on tekemättä 1.9.2021, on se tehtävä vuoden loppuun mennessä.</p><h4>Saatavan kuittausoikeus (20 §)</h4><p>Tästä kirjattiin täsmällisempää ohjetta yleiskirjeeseen&#58; Työnantajan kuittausoikeuden edellytyksenä on, että saatava on selvä, riidaton ja erääntynyt. Ennen kuittauksen tekemistä työnantajan on esitettävä työntekijälle vaatimus maksaa saatava, jonka jälkeen työnantajalla on oikeus kuitata saatavansa ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja voi kuitata työtekijän palkasta omia saataviaan, joita ovat esimerkiksi liikaa maksettu palkka, ostovelka, työntekijälle maksettu ennakkopalkka tai työnantajalta otettu laina. Hyvänä käytäntönä erityisesti isompien saatavien osalta on mahdollista sopia työntekijän kanssa myös maksuohjelmasta.</p><h4>Palkkahinnoitteluliitteet</h4><p>Tässä vaiheessa on tehty vain tekninen muutos eli KVTES&#58;n liitteet 3 ja 4 ovat SOTEsopimuksen liitteet 1-2. Liitteiden ja muidenkin palkkausmääräysten neuvottelua jatketaan syksyllä.</p><p>Keväällä 2020 solmitussa sopimuksessa &quot;<strong></strong><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Documents/PÄÄSOPIMUS_kunnallinen_27_05_2020.pdf" target="_blank"><strong>Työ- ja virkaehtosopimus pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä</strong></a>”<strong> (pdf) </strong>on sovittu, että SOTE-sopimuksessa on alustavasti ainakin 5 liitettä. </p><h4>III LUKU<br><br>Työaika</h4><p>Työaikaluvun tekstin teknisten korjausten lisäksi jaksotyöaikapykälään (9 §) lisättiin kaksi uutta määräaikaisesti 1.9.-28.2.2022 voimassa olevaa momenttia&#58; <br></p><ul><li>5 mom. Vuorokausilepo jaksotyössä (yleinen määräys tulee Työaikalaista)</li><li>6 mom. Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä</li></ul><h4>Vuorokausilepo jaksotyössä</h4><p>Jaksotyössä voidaan jatkossa solmia paikallinen sopimus pääsäännön mukaisen 11 tunnin vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin. Lyhentäminen olisi mahdollista työn järjestelyihin liittyvistä syistä (joita työaikalain mukaan on esim. työntekijöiden kannalta epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttäminen). Sopimuksen soveltaminen työntekijään/viranhaltijaan edellyttää lisäksi hänen suostumustansa asiaan (tästä ei voi sopia toisin). Lyhennetty vuorokausilepo on annettava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai niin pian kuin mahdollista.</p><p>Paikallinen sopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Paikallinen sopimus pysyy voimassa riippumatta valtakunnallisen sopimusmääräyksen määräaikaisuudesta.</p><p>Huom! Työntekijä ei siis voi työnantajan kanssa sopia vuorokausilevon lyhentämisestä!</p><h4>Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä</h4><p>Säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle päivälle viikossa, ellei toimintojen luonne muuta vaadi. Työvuorot suunnitellaan niin, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon<br>aikana.</p><p>Vähintään kerran kolmessa viikossa on annettava kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Työvuorot suunnitellaan niin, että mahdollisuuksien mukaan lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä.</p><p>KVTES&#58;n liite 18 on uuden SOTE-sopimuksen liite 4.</p><h4>IV LUKU<br><br>Muut määräykset</h4><p>Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES&#58;n lukuja ja liitteitä&#58;<br>Luku I Yleinen osa 2 §, 5 - 10 §<br>Luku IV Vuosiloma<br>Luku V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat<br>Luku VI Kustannusten korvaukset<br>Luku VII Luottamusmiehet<br>Luku VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättäminen<br>Liite 16 Matkakustannusten korvaukset<br><br><br>Lisätietoja&#58; Marko Heikkinen ja Anniina Kannelsuo<br><br></p><p><span><span><strong><span><strong><span><strong>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn omat luottamusmiehet, </strong> <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>alueelliset toimipisteet</strong></a><strong> tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse </strong> <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">palvelunumeroista</a>.</strong></span></strong></span></strong></span></span><br></p><p><br></p>2021-06-08 21:00:00Ajankohtaista2021-06-16 08:21:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Kysymysmerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mitä varhaiskasvatuksen opettajien sopimusalasiirto tarkoittaa?7724<p>​Varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimukset täyttävät varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja päiväkodin johtajat siirtyvät 1.9.2021 Kunnalliseen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin. </p><p>Sopimussiirron takia on KVTES&#58;n liitteeseen 5 tehty teknisiä muutoksia ja muodostettu uusia hinnoittelutunnuksia vastaamaan liitteen soveltamisalaa. Samaan aikaan OVTES&#58;n puolelle on luotu siirtyvälle henkilöstöryhmälle osio G.</p><p>Sopimusalasiirrosta johtuvat KVTES&#58;n määräysten muutokset ovat ns. teknisiä muutoksia eikä niillä ole vaikutusta palvelussuhteen ehtoihin. Tämä tarkoittaa, että siirrosta huolimatta esim. työntekijöiden palkat ja vuosilomat pysyvät ennallaan. Työntekijöiden/viranhaltijoiden osalta muutokset eivät siten edellytä toimia. Työnantajien tulee päivittää palkkahinnoittelutunnukset omiin järjestelmiinsä, mutta asiassa ei tarvita muita toimia.</p><p>KVTES&#58;n liitettä 5 sovelletaan 1.9.2021 alkaen varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstöön, varhaiskasvatuksen palveluohjaajiin ja perhepäivähoidon ohjaajiin sekä eräisiin koulun ammatti- ja peruspalvelutehtäviin. </p><p>Varhaiskasvatuslain 33§&#58;n nojalla voidaan varhaiskasvatusopettajan, erityisopettajan ja päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksista poiketa ja palkata tehtävään määräaikaisesti henkilö, jolla on suoritettujen opintojensa perusteella riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävän hoitamiseen. Nämä henkilöt kuuluvat edelleen KVTES&#58;n liitteen 5 soveltamisalan piiriin.</p><p>Viranhaltija, jonka päätehtävänä on päiväkodin johtaminen, mutta ei täytä varhaiskasvatuslain päiväkodin johtajan tai varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksia, on edelleen KVTES&#58;n piirissä ja siirtyy 1.9.2021 alkaen palkkahinnoittelun ulkopuolelle.</p><p>Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät (05VKA044) palkkahinnoittelukohdan nimi on jatkossa Varhaiskasvatuksen kasvatustehtävät (05VKA045) (05VKB045) ja se jakaantuu kahteen hinnoittelukohtaan. Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä. Palkkahinnoittelukohtaan 05VKA045 voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuslain 33 §&#58;n nojalla varhaiskasvatuksen opettajan ja lastentarhanopettajan tehtävässä työskentelevä henkilö. Palkkahinnoittelukohtaan 05VKB045 voi kuulua varhaiskasvatuslain 33 §&#58;n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä toimiva<br>henkilö.</p><p>Tulevaisuuden kannalta on hyvä muistaa, että tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyssä paikallisesti on tärkeää huomioida tasapuolinen kohtelu kelpoisuusvaatimukset täyttävien ja muiden samaa työtä tekevien palkkauksen osalta. Työsopimuslain 2 luku 2 §&#58;n mukaan<br>”työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.” Tämä asia on myös kirjattu KT&#58;n yleiskirjeeseen sopimusalasiirrosta.<br><br>Lisätietoja&#58; Anniina Kannelsuo<br><br></p><p><span><span><span><strong><span><strong><span><strong>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn omat luottamusmiehet, </strong> <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>alueelliset toimipisteet</strong></a><strong> tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse </strong> <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">palvelunumeroista</a>.<br></strong></span></strong></span></strong></span></span></span><br></p><h4>Lue lisää&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/varhaiskasvatus-henkiloston-poissaolot-eivat-oikeuta-poikkeamaan-mitoituksesta.aspx">Varhaiskasvatuslaki&#58; Henkilöstön poissaolot eivät oikeuta poikkeamaan mitoituksesta</a><br></h4><p><br></p><p><br></p>2021-06-08 21:00:00Ajankohtaista2021-06-16 08:20:43https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="267" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Kysymysmerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työnhakijalle lisää yksilöllistä tukea7713<p>Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus.</p><p>Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Tavoitteena on muuttaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Yksilöllisten työvoimapalveluiden edellytys on, että niiden toteuttamiseen on riittävät resurssit. Suomi on ollut tässä muita Pohjoismaita jäljessä.</p><h3>Palvelut tukevat omatoimista työnhakua sen kaikissa vaiheissa&#160;</h3><p>Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja hänelle tarjottavan yksilöllisen työnhaun tuen määrää lisättäisiin merkittävästi. Tukea saisi entistä nopeammin kaikissa työnhaun vaiheissa.&#160;</p><p>Jatkossa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuvan kunnan asiantuntijan kahden viikon välein työnhaun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen työnhakija tavattaisiin kolmen kuukauden välein ja tiivis, mutta lyhyempi jakso tapaamisia toistuisi kuuden kuukauden välein, jos työnhaku pitkittyy.</p><p>Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Tämän perusteella sovittaisiin työnhakua tukevista palveluista ja haettavien työmahdollisuuksien määrästä. Lähtökohtaisesti työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut. Myös alueen työmarkkinatilanne huomioitaisiin. Asiantuntija tukisi työnhakijaa kaikin keinon sopivien työmahdollisuuksien etsinnässä.</p><p>Työtön valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Hakemiseksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.</p><p>TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voisivat tehdä jatkossakin työnhakijoille työtarjouksia. Työtarjoukset olisivat velvoittavia eli edellytys työnhakijan työttömyysetuuden jatkumiselle, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Työtarjous ei olisi velvoittava, jos työnhakija olisi jo ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.</p><p>Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.</p><h3>Uudistus kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee</h3><p>Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Tarjottujen työpaikkojen hakematta jättäminen johtaa nykyisinkin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin.</p><p>Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.</p><h3>Yksiköllinen ja tehokas palvelu lyhentää työttömyysjaksoja</h3><p>Pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.</p><p>Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.</p><p>Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja&#160;70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.</p><h3>Muutokset näkyisivät työnhakijan arjessa vuonna 2022</h3><p>Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti luonnoksen lainsäädäntömuutoksista lausuntokierrokselle 7.6.2021. Lausuntokierros jatkuu 1.8.2021 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.</p><p>Tavoitteena on, että&#160;muutokset tulisivat voimaan toukokuussa 2022.</p><ul><li><a href="https&#58;//tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista" target="_blank"><strong>Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista </strong><br><br></a></li><li><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=380f96fd-819f-4df2-b55a-f5a3f422c8a5" target="_blank"><strong>Lausuntopyyntö&#160;</strong></a><br></li></ul><p><br></p><p><br></p>2021-06-06 21:00:00Ajankohtaista2021-06-09 12:06:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Check%20box%20lomake.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kunta-alan työmarkkinaosapuolten kannanotto koronarokotuksiin7714<p>​Suomessa rokotetaan tällä hetkellä työikäistä väestöä. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet kannustavat kuntasektorin henkilöstöä ottamaan koronarokotuksen mahdollisimman laajasti suojaksi koronatautia ja sen muunnoksia vastaan. Neuvotteluosapuolet eivät ota tässä yhteydessä kantaa tartuntatautilain 45 §&#58;n tulkintaan.<br>&#160;<br>Koronarokotuksen ottaminen tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään vapaa-ajalle. Mikäli tämä ei ole vaikeudetta mahdollista, koronarokotus voidaan käydä ottamassa työajalla. Työajaksi luetaan tällöin myös rokottamisen edellyttämä matka-aika. <br><br>Ottaen huomioon jo pitkään jatkunut epidemia, osapuolet katsovat, että on tärkeää myötävaikuttaa siihen, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää kattavan rokotesuojan toteutumista.</p><p><br></p><p><br></p>2021-06-06 21:00:00Tiedote2021-06-07 14:07:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työolobarometri: Korona-aika vaikutti myönteisesti työkykyyn niillä, joille etätyö oli mahdollista7534<p>Koronaviruspandemia ei näytä juurikaan vaikuttaneen koko palkansaajatasolla työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn. Niin ikään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2019. Eri ryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön 4.6.2021 julkaisema työolobarometri.</p><p>Työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion palkansaajilla eli toisin sanoen niillä, jotka tekijät yleisimmin etätyötä. Ylemmistä toimihenkilöistä ja valtion palkansaajista niin ikään useampi arvioi henkisen työkykynsä erittäin hyväksi verrattuna vuoteen 2019. &#160;</p><p>– Etätyön myönteiset vaikutukset näkyvät tuloksissa. Hyvä työkyky edistää paitsi työssä jaksamista myös työssä pidempään pysymistä. Hyvinvoivat työntekijät ovat avain kestävään ja tuottavaan työhön, työministeri <strong>Tuula Haatainen</strong> toteaa.</p><p>Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 29 prosenttia.</p><h2>Sairauspoissaolot vähenivät selvästi</h2><p>Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylem-pien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.</p><p>– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Haatainen korostaa.</p><h2>Syrjintä, kiusaaminen ja fyysinen väkivalta työpaikalla työelämän kesto-ongelmia</h2><p>Työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Ainoastaan korkeaan ikään perustuvassa syrjinnässä on tapahtunut pientä vähentymistä aika-sarjan alusta lähtien. Niin kuin aikaisempina vuosina, myös vuonna 2020, syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi (11 %) oli työolobarometrissa kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisintä.</p><p>Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet (53 %) oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta, naiset (62 %) selvästi useammin kuin miehet (44 %).</p><p>Asiakkaiden taholta tapahtuvan fyysisen väkivallan uhan tai sen kohteeksi joutuminen työpaikalla korostuu erityisesti naisten sekä kuntien palkansaajien työssä. Vuonna 2020 kunta-alan palkansaajista noin puolet (49 %) oli havainnut fyysistä väkivaltaa ja 24 prosenttia oli itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.</p><p>– Syrjinnällä, kiusaamisella sekä väkivallan kokemisella on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia niin työhyvinvointiin, työelämään osallistumiseen, työurien pituuteen kuin tuottavuuteen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus murentaa aktiivista osallistumista yhteiskunnassa ja voi pahimmillaan aiheuttaa syrjäytymistä sekä elämän laadun heikentymistä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja työllisyyttä. Työelämää ja yhdenvertaisuutta edistäviä välineitä kehittämällä sekä tietoisuutta lisäämällä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, työministeri Tuula Haatainen sanoo.</p><h2>Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut koronan aikana</h2><p>Talouden heikentyminen näkyy palkansaajien epävarmuuden kokemusten lisääntymisenä ja sitä kautta ammatillisen järjestäytymisen yleistymisenä.</p><p>Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien jatkunut järjestäytymisen lasku näyttää taittuneen. Myös vain työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.</p><h2>Mikä on työolobarometri?</h2><p>Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot pe-rustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.<br></p><p>Lue lisää&#58;<br></p><p><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163200">Siirry työolobarometriin tästä linkistä.&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-06-03 21:00:00Ajankohtaista2021-06-04 06:38:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3095_lowres.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arbetslivsbarometern: Coronatiden inverkade positivt på arbetsförmågan hos dem som hade möjlighet till distansarbete7690<p>Arbetslivsbarometern 2020, som arbets- och näringsministeriet publicerade den 4 juni 2021, visar att coronaviruspandemin inte nämnvärt har påverkat arbetets fysiska och psykiska belastning eller upplevd arbetsförmåga på hela löntagarnivån. Det har inte heller skett några betydande förändringar i fråga om förekomsten av utbrändhet eller stress sedan 2019. Det fanns dock tydliga skillnader mellan olika grupper.</p><p>Arbetets psykiska belastning och stress minskade hos högre tjänstemän och löntagare inom staten, dvs. dem som oftast utför distansarbete. Av de högre tjänstemännen och de statliga löntagarna bedömer likaså flera att den psykiska arbetsförmågan är mycket god jämfört med 2019. &#160;</p><p>– De positiva effekterna av distansarbetet syns i resultaten. En god arbetsförmåga främjar förutom att personen orkar i arbetet också att han eller hon stannar kvar i arbetet en längre tid. Välmående arbetstagare är nyckeln till hållbart och produktivt arbete, konstaterar arbetsminister <strong>Tuula Haatainen</strong>.</p><p>Det faktum att distansarbete blivit vanligare syns också i att fler arbetstagare än tidigare hade goda möjligheter att påverka platsen för arbetet. Av löntagarna kunde 36 procent påverka mycket eller ganska mycket var de arbetar, medan motsvarande andel 2019 var 29 procent.</p><h2>Sjukfrånvaron minskade tydligt</h2><p>Korta sjukfrånvaroperioder minskade tydligt från och med 2019. Av löntagarna hade 63 procent varit borta från arbetet under de senaste 12 månaderna på grund av egen sjukdom, medan motsvarande andel ännu 2019 var 71 procent. Coronaviruspandemin inverkade särskilt på högre tjänstemäns frånvaro, som minskade med 13 procentenheter från 2019.</p><p>– Distansarbete, bättre handhygien och säkerhetsavstånd förklarar säkert att antalet korta frånva-rofall minskat betydligt under coronaåret. De långvariga effekterna av coronan återspeglas dock ännu inte i resultaten. Risken är att dålig arbetsergonomi ökar sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Man bör också noggrant följa hur problemen i fråga om illamående och psykisk hälsa utvecklas, betonar arbetsminister Haatainen. &#160;</p><h2>Diskriminering, mobbning och fysiskt våld på arbetsplatsen är varaktiga problem i arbetslivet</h2><p>Det har inte skett några betydande förändringar i fråga om diskriminering i arbetslivet på lång sikt. Endast när det gäller diskriminering på grund av hög ålder har det skett en liten minskning sedan början av tidsserien. Liksom tidigare år var också år 2020 diskriminering på grund av att anställningsförhållandet var tidsbundet (11 procent) den allra vanligaste av de diskrimineringsgrunder som frågas i arbetslivsbarometern.</p><p>Det är fortfarande vanligt att mobbning upptäcks på arbetsplatsen. År 2020 hade lite över hälften (53 procent) av löntagarna åtminstone ibland sett mobbning på sin arbetsplats av arbetskamrater-na, cheferna eller kunderna, kvinnor (62 procent) klart oftare än män (44 procent).</p><p>Hot om fysiskt våld från klienternas sida eller risken att bli utsatt för det på arbetsplatsen framhävs särskilt i arbeten för kvinnor och kommunala löntagare. År 2020 hade cirka hälften av lönta-garna inom kommunsektorn (49 procent) upptäckt fysiskt våld och 24 procent hade själva blivit utsatta för våld eller hot om våld.</p><p>– Diskriminering, mobbning och upplevelse av våld har omfattande negativa konsekvenser för både välbefinnandet i arbetet, deltagandet i arbetslivet, arbetskarriärernas längd och produktiviteten. Upplevelsen av orättvisa undergräver aktivt deltagande i samhället och kan i värsta fall leda till utslagning och försämring av livskvaliteten. Regeringen har som mål att stärka likabehandlingen, jämställdheten mellan könen och sysselsättningen. Genom att utveckla verktyg som främjar arbetslivet och likabehandlingen och öka medvetenheten kan man få till stånd en positiv utveckling, säger arbetsminister Tuula Haatainen.</p><h2>Den yrkesmässiga organiseringen har ökat under coronan</h2><p>Den försämrade ekonomin syns som en ökning av löntagarnas erfarenheter av osäkerhet och däri-genom som en ökning av den yrkesmässiga organiseringen.</p><p>Till följd av coronaviruspandemin blev medlemskap i fackförbund vanligare sedan 2019. Andelen ökade från 67 procent till 69 procent. Den minskning av organiseringen som pågått sedan 2016 ser ut att ha avtagit. Det blev också vanligare att endast höra till en arbetslöshetskassa. Var femte löntagare sade att han eller hon endast hör till en arbetslöshetskassa år 2020.</p><h2>Vad är en arbetslivsbarometer?</h2><p>Arbetslivsbarometern är en sampelundersökning som genomförts sedan 1992 för att bevaka hur arbetslivskvaliteten utvecklas ur finländska löntagares perspektiv. Undersökningens uppgifter från 2020 har samlats in genom de telefonintervjuer som genomfördes i samband med Statistikcen-tralens arbetskraftsundersökning under augusti–september 2019. År 2020 svarade 1 647 löntagare på undersökningen. Undersökningsresultaten kan på ett tillförlitligt sätt generaliseras till att gälla löntagare i hela landet och inom alla sektorer.</p><p><strong>Ytterligare information&#58;</strong></p><p><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163200">Gå till arbetslivsbarometern via denna länk.&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-06-03 21:00:00Ajankohtaista2021-06-14 14:38:40https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3109_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielipidekirjoitus: Lisää työtä ilman lisää työaikaa tai palkkaa – kuinka kauan näin voi jatkua?7691<p>​Monessa kunta-alan, yksityisen sektorin, järjestön ja seurakunnan työpaikassa on kohdattu tarvetta tehostaa toimintaa ja saada työt tehtyä entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Monelle on tuttua, että työkaverin eläköityessä tai vaihtaessa työpaikkaa ei tilalle palkatakaan ketään, vaan työt jaetaan muiden työntekijöiden kesken. &#160;<br><br>Työntekijän kannalta tilanne on lohduton, sillä työnantaja voi määrätä lisää työtehtäviä, kunhan nämä tehtävät ovat samankaltaisia kuin aikaisemmatkin työt. Lisätyön määrä ei näy kuitenkaan mitenkään palkassa. Usein kuultu toteamus onkin, että kun työn vaativuus ei ole kasvanut, ei ole tarvetta tarkastaa myöskään palkkausta. Tilanne on tuttu erilaista hallinto- ja asiantuntijatyötä kunnissa ja kuntien omistamissa yhtiöissä tekeville, joita Ammattiliitto Jytyn jäsenistä on merkittävä osa. <br><br>Esimerkiksi eräässä Varsinais-Suomen kaupungissa koulusihteerit ovat kohtuuttoman paineen alla, kun työnantaja yhdistää hallinnollisesti kaksi eri koulua ja samalla toisen koulun koulusihteeri eläköityy. Itse opetustyössä muutosta ei välttämättä huomaa, mutta hallintotyötä tekevän koulusihteerin työmäärä voi jopa tuplaantua. Työnantajan mielestä työn vaativuus ei muutu eikä tarvetta lisähenkilön palkkaamiseen nähdä tarpeelliseksi. Erikoista tilanteessa on se, että koulunjohtajana toimiva opettaja saa lisää vapautusta opetustyöstä, koska nyt johdettavana on kaksi koulua, mutta koulusihteerinä työskentelevä henkilö ei saa muuta kuin lisätyötä. <br><br>Työn lisäämisen määrästä ei valitettavasti ole mitenkään yksiselitteisiä ohjeistuksia, joiden mukaan toimia ja joiden perusteella voi edellyttää palkantarkistusta. Korkein oikeus (KKO&#58; 2010&#58;60) on antanut päätöksessään yhden linjauksen työmäärän lisäämisestä&#58; työntekijä oli toiminut kuntosalilla pääasiassa siivoojana ja vastannut noin 600 neliömetrin siivoamisesta. Yhtiön laajentuessa työnantaja määräsi saman työntekijän siivottavaksi uuden 400 neliömetrin tilan. Työntekijä oli kieltäytynyt näin merkittävästä lisätyöstä, jonka jälkeen hänet oli irtisanottu vedoten työstä kieltäytymiseen. Oikeus totesi, että uusi velvoite oli muuttanut oleellisesti työsuhteen ehtoja eikä työnjohto-oikeudella voinut yksipuolisesti määrätä lisätyötä. &#160;<br><br>Mutta miten on esimerkiksi erilaista hallinto-, asiantuntija- ja ict-työtä tekevien ammattilaisten tilanne, kun työn määrää ei ole näin yksinkertaista mitata? Toivottavasti työnantajat ymmärtävät, että liika on liikaa eikä työkuormaa voi loputtomasti nostaa. Jossain kohtaa kamelin selkäkin katkeaa, joka näkyy esimerkiksi sairauspoissaoloina. Työkyvyttömyyspäätökset tulevat huomattavasti kalliimmiksi kuin työkuorman pitäminen kohtuullisena ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toivottavasti työnantaja arvostaisi myös eri ammattien työtä tasavertaisesti, sillä jokaisen työ on tärkeää.<br><br><strong>Kimmo Hollmén</strong>, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty ry <br>Jytyn sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työn ammattialaryhmä &#160;</p><p><br></p>2021-06-03 21:00:00Ajankohtaista2021-06-04 06:47:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3119_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työllisyysaste ohittaa koronakriisiä edeltävän tason 2022, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu 7686<p>Koronarokotusten edistyminen ja epidemiatilanteen parantuminen on kääntänyt työvoiman kysynnän nousuun ja työmarkkinoiden ennakoidaan kääntyvän reippaaseen kasvuun jo kuluvan vuoden aikana. Koronakriisiä edeltänyt työllisyyden taso ohitetaan vuonna 2023, mutta työttömien työnhakijoiden määrä jää vielä kriisiä edeltävän tason yläpuolelle.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 2.6.2021 työmarkkinaennusteen, joka ulottuu vuoteen 2023. Ennuste perustuu oletukseen, että liikkumisen ja liiketoiminnan rajoituksista voidaan luopua syksyyn mennessä.</p><h3>Työllisten määrä saavuttaa koronakriisiä edeltävän tason vasta vuonna 2023</h3><p>Työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste nousee kuluvana vuonna 71,2 prosenttiin ja ensi vuonna 71,8 prosenttiin, ohittaen samalla koronaepidemiaa edeltäneen tason. Väestön vähenemisestä johtuen työllisten määrä ohittaa koronakriisiä edeltäneen tason vasta 2023. Vuonna 2023 ennustetaan olevan 2 535 000 työllistä. Työvoimatutkimuksen aikasarjakatkon takia työllisyysasteen sarja on nykyään noin prosenttiyksikön matalampi kuin ennen.</p><p>Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuluvana vuonna 7,7 prosentissa työvoiman ulkopuolisten palatessa työnhakuun ja laskevan tämän jälkeen 7,3 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2023, kun siirtymät työttömyydestä työllisyyteen etenevät.</p><h3>Työvoiman tarjonta palautuu jo kuluvana vuonna koronakriisiä edeltävälle tasolle</h3><p>Työmarkkinaennuste tarkastelee myös työvoiman tarjontaa, eli työllisten ja työttömien yhteismäärää. Työvoima-asteen ennustetaan nousevan kuluvana vuonna 65,9 prosenttiin, mikä riittää palauttamaan työvoiman määrän koronakriisiä edeltävälle tasolle väestön vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2021 työvoima kasvaa noin 15 000 henkilöllä, ja vuonna 2022 noin 4 000 henkilöllä. Vuonna 2023 työvoiman määrän ei ennusteta kasvavan, mikä johtuu ennen kaikkea työikäisen väestön määrän vähenemisestä.</p><p>Työperäisen maahanmuuton päätösperäinen lisääminen näkynee tulevissa väestöennusteissa ja siten myös työvoiman määrää ennustettaessa tulevina vuosina. Myös tavoitteet ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän lisäämisestä ja heidän jäämisestään asumaan Suomeen nykyistä useammin näkynevät jossain vaiheessa työvoiman määrän ennusteissa – ei kuitenkaan vielä tällä ennusteperiodilla.</p><h3>Rekisterityöttömyyden kehityksessä käänne loppuvuonna 2021 – pitkäaikaistyöttömyys saavuttaa huipputasonsa vuoden 2022 alussa</h3><p>Työnvälitystilaston työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä alkaa laskea vuoden 2021 aikana, kun koronakriisistä johtuvia rajoituksia aletaan purkaa. Vuosina 2022 ja 2023 työttömien työnhakijoiden ja nuorisotyöttömien määrä jatkaa laskuaan, mutta pysyttelee yhä koronakriisiä edeltävää aikaa korkeammalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita on keskimäärin 318 000 vuonna 2021, 284 000 vuonna 2022 ja 267 000 vuonna 2023. Nuorisotyöttömiä on 39 000 vuonna 2021, 33 000 vuonna 2022 ja 30 000 vuonna 2023.</p><p>Pitkäaikaistyöttömien määrän ennustetaan kasvavan vuonna 2021 ja saavuttavan huipputasonsa vuoden 2022 alussa, minkä jälkeen sen ennustetaan lähtevän laskuun rekisterityöttömyyden yleisen positiivisen kehityksen myötä. Pitkäaikaistyöttömiä on 111 000 vuonna 2021, 115 000 vuonna 2022 ja 100 000 vuonna 2023.</p><p>Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin, jossa hyödynnetään suhdanneindikaattoreiden, työmarkkinatilastojen ja politiikkainformaation lisäksi valtionvarainministeriön bruttokansantuote-ennustetta sekä Tilastokeskuksen väestöennusteita. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.</p><ul><li><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163192/TEM%20ty%c3%b6markkinaennuste%20kev%c3%a4t%202021.pdf" target="_blank"><strong>Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2021 </strong><br><br></a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/documents/1410877/0/ty%c3%b6markkinaennuste_kev%c3%a4t2021_v2.pptx/9ea782e1-7700-5811-ba60-b7aff27a224e?t=1622613095063" target="_blank"><strong>TEM&#58;n asiantuntijoiden esitykset 2.6.2021 työmarkkinaennusteen tuloksista. Kevät 2021.</strong></a> <br></li></ul><p><br></p>2021-06-02 21:00:00Ajankohtaista2021-06-04 07:40:42https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Jana.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arbetsmarknadsprognos: Sysselsättningsgraden överskrider nivån före coronakrisen 2022, men långtidsarbetslösheten fortsätte7687<p>De framsteg som gjorts i fråga om coronavaccinationerna och det förbättrade epidemiläget har lett till att efterfrågan på arbetskraft har ökat och arbetsmarknaden förutspås börja växa snabbt redan under det innevarande året. Sysselsättningsnivån före coronakrisen överskrids 2023, men antalet arbetslösa arbetssökande stannar fortfarande över nivån före krisen.</p><p>Arbets- och näringsministeriet publicerade den 2 juni 2021 en arbetsmarknadsprognos som sträcker sig fram till 2023. Prognosen baserar sig på antagandet att begränsningarna i fråga om mobilitet och affärsverksamhet kan slopas före hösten.</p><h2>Antalet sysselsatta når samma nivå som före coronakrisen först 2023</h2><p>Enligt arbetsmarknadsprognosen stiger sysselsättningsgraden i år till 71,2 procent och nästa år till 71,8 procent, samtidigt som nivån före coronaepidemin överskrids. På grund av befolkningsminskningen överskrider antalet sysselsatta nivån före coronakrisen först 2023. År 2023 förutspås 2 535 000 sysselsatta. På grund av avbrottet i arbetskraftsundersökningens tidsserie är sysselsättningsserien för närvarande cirka en procentenhet lägre än tidigare.</p><p>Arbetslöshetsgraden förutspås stanna på 7,7 procent i år när de som står utanför arbetskraften börjar söka arbete. Därefter sjunker den till 7,3 och ytterligare till 6,7 procent år 2023 när övergången från arbetslöshet till sysselsättning framskrider.</p><h2>Utbudet av arbetskraft återgår redan i år till den nivå som föregick coronakrisen</h2><p>Arbetsmarknadsprognosen granskar också utbudet av arbetskraft, dvs. det sammanlagda antalet sysselsatta och arbetslösa. Arbetskraftsgraden förutspås stiga till 65,9 procent i år, vilket räcker till för att återställa arbetskraften till den nivå som föregick coronakrisen trots att befolkningen minskar. År 2021 ökar arbetskraften med cirka 15 000 personer och år 2022 med cirka 4 000 personer. År 2023 förutspås arbetskraften inte öka, vilket framför allt beror på att antalet personer i arbetsför ålder minskar.</p><p>Den beslutsbaserade ökningen av arbetskraftsinvandringen kommer sannolikt att synas i de kommande befolkningsprognoserna och därmed också i prognostiseringen av arbetskraften under de kommande åren. Även målen att öka antalet utländska examensstuderande och att de oftare än för närvarande stanna i Finland torde i något skede synas i prognoserna för arbetskraftens antal – dock inte ännu under denna prognosperiod.</p><h2>Utvecklingen av den registrerade arbetslösheten vänder i slutet av 2021 – långtidsarbetslösheten når sin toppnivå i början av 2022</h2><p>Antalet arbetslösa arbetssökande och unga arbetslösa enligt arbetsförmedlingsstatistiken börjar sjunka under 2021 när de begränsningar som beror på coronakrisen börjar avvecklas. Åren 2022 och 2023 fortsätter antalet arbetslösa arbetssökande och unga arbetslösa att minska, men håller sig fortfarande på en högre nivå än under tiden före coronakrisen. Det finns i genomsnitt 318 000 arbetslösa arbetssökande år 2021, 284 000 år 2022 och 267 000 år 2023. Antalet unga arbetslösa är 39 000 år 2021, 33 000 år 2022 och 30 000 år 2023.</p><p>Antalet långtidsarbetslösa förutspås öka 2021 och nå sin toppnivå i början av 2022, varefter det förutspås börja minska i och med den allmänna positiva utvecklingen av den registrerade arbetslösheten. Det finns 111 000 långtidsarbetslösa år 2021, 115 000 år 2022 och 100 000 år 2023.</p><p>Arbets- och näringsministeriets kortsiktiga arbetsmarknadsprognos baserar sig på en statistisk tidsserieanalys där man utöver konjunkturindikatorer, arbetsmarknadsstatistik och politikuppgifter utnyttjar finansministeriets prognos för bruttonationalprodukten samt Statistikcentralens befolkningsprognoser. Prognosen publiceras två gånger om året.</p><p><a href="https&#58;//tem.fi/documents/1410877/53440649/ty%c3%b6markkinaennuste_kev%c3%a4t2021.pdf/c6fd631d-ccdf-86c3-bb0f-51641ecd2f37?t=1622546586954">ANMs specialisterna över kortsiktiga arbetsmarknadsprognos, 2.6.2021. (på finska)</a> <br></p><p><br></p><p><br></p>2021-06-02 21:00:00Ajankohtaista2021-06-14 14:38:11https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Jana.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Poikkeusolot vauhdittivat työn ja toimintatapojen muutosta7688<p><strong>​Digitalisaatio ja koronapandemiasta johtuneet poikkeusolot vauhdittivat merkittävästi työn ja toimintatapojen muutosta kunta-alalla. Tämä käy ilmi kunta-alan työn murroksen seurannasta, jonka tulokset julkaistiin 2.6.2021.</strong></p><p>Työn muutokset näkyivät selvästi kaikilla seurannassa mukana olleilla ammatti- ja toimialoilla. Eri alojen muutostarinat poikkeavat kuitenkin huomattavasti toisistaan. Tämä käy ilmi vertailemalla alakohtaisia työn murroksen kuvauksia. Kuvauksia on laadittu tähän mennessä yhteensä 14 kappaletta, esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, vanhusten palveluista, sairaaloista ja kirjastoalalta.</p><p>Tärkeimmät syyt tarinoiden erilaisuuteen olivat töiden luonteen ja asiakaskunnan eroissa, mutta eroja aiheutui myös säätelystä sekä isoista lakisääteisistä uudistuksista.</p><p>Työn murroksen seurantatyöryhmän puheenjohtaja, KT Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö<strong> Jorma Palola</strong> pitää merkittävänä sitä, miten eri tavoin työn murros näkyi eri ammattialoilla.</p><p>”Työn murroksen kuvauksiin tutustumalla saa hyvän kuvan nykyaikaisesta kuntatyöstä. Ne kuvaavat myös ammattilaisten näkemyksiä siitä, millä keinoin murroksessa voi onnistua”, Palola sanoo.</p><p>KT&#58;n työmarkkinajohtajan <strong>Markku Jalosen </strong>mielestä työn murroksessa on tarpeen korostaa kuntaorganisaatioiden omaa kehittämistyötä ja sen onnistumista. Teknologinen kehitys ja moni muu tekijä on tehnyt ne entistä tärkeämmäksi.</p><p>”On arvokasta, että KT ja pääsopijajärjestöt yhdessä seuraavat työn murrosta ja edistävät kunta-alan työoloja. Kuntaorganisaatioiden oman kehittämistyön tueksi on lähivuosina panostettava huomattavasti nykyistä enemmän. Vaikuttava ja kustannustehokas keino siihen ovat laajassa yhteistyössä toteutetut pitkäjänteiset työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelmat ja niiden rahoittaminen.”</p><p>Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja<strong> Jonna Voiman</strong> mukaan hyvän kuntatyön merkitystä suomalaisille ei voi riittävästi korostaa. Harvoin tuodaan esimerkiksi esiin sitä, miten hieno saavutus on peruspalvelujen ulottaminen varsin tasalaatuisena maan joka kolkkaan.</p><h3>Etäyhteydenpito merkittävin uusi asia</h3><p>Työn murroksen seurantaan osallistui keväällä 2021 yli tuhat kunta-alan ammattilaista ja asiantuntijaa. Heidän havaintonsa koottiin eri ammattialojen työn murroksen kuvauksiin.</p><p>Johto ja henkilöstö nostivat ennen korona-aikaa työn murroksen merkittävimmäksi uudeksi asiaksi muutokset toimintatavoissa eli siinä, miten toimitaan yhdessä. Keväällä 2021 niiden rinnalle kärkeen nostettiin digitaaliset palvelut ja etäyhteydenpito, joka mahdollistaa etäpalvelut, -kokoukset, -opetuksen ja muun etätyön.</p><p>Digiloikassa ei merkittävintä ollut uusi teknologia – se olisi ollut usein käytettävissä jo ennen korona-aikaa – vaan etäpalveluihin ja etäosallistumiseen liittyvä toimintakulttuurin muutos. Kun työtä ryhdyttiin pakon edessä tekemään etäyhteyksin, huomattiin että kyllä tämäkin toimii, ja joissain asioissa jopa paremminkin joko asiakkaiden ja henkilöstön näkökulmista. Korona-aikana yli puolet kunta-alan henkilöstä jatkoi lähitöissä ja 36 prosenttia siirtyi osittain tai kokonaan etätyöhön.</p><p>Koronavuodesta henkilöstö arvioi työyhteisönsä selviytyneen pääosin hyvin, vaikka monilla ammattialoilla oltiin tiukoilla. Seurantaan osallistuneiden asiantuntijoiden lisäksi näin vastasi myös 81 prosenttia kunta-alan henkilöstöstä Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksessa.<br>Kunta-alan työn murroksen seurannasta vastaavat yhteistyössä kunta-alan pääsopijajärjestöt.&#58; KT Kuntatyöantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. Työn murroksen seuranta on osa Kuntatyö2030-kokonaisuutta.<br></p><h4>Lue lisää&#160;kunta-alan työnmurroksesta&#58;</h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.kt.fi/tyon-murros">www.kt.fi/tyon-murros</a></h4></li></ul><div><br></div><h4>Lue lisää vuoden 2021 seurannan tuloksista&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.kt.fi/tyon-murros/tulokset-2021">www.kt.fi/tyon-murros/tulokset-2021</a><br><br></h4></li></ul><span><span><h4>Lisätietoja&#58; </h4><p>Niilo Hakonen, KT Kuntatyönantajat, p. 040 820 6800<br>Marko Heikkinen, Ammattiliitto Jyty, p. 040 713 0150<br>Marjo Katajisto, Ammattijärjestö Talentia, p. 09 3158 6020<br>Lauri Kurvonen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, p. 020 748 9615<br>Sari Ojajärvi, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry. p 09 272 79124<br>Jorma Palola, KT Kuntatyönantajat, p. 050 512 5300<br>Anne Ranta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 701 8223<br>Sari Viinikainen, Tehy ry, p. 040 7793 637</p><p><br></p></span></span><p></p><p></p>2021-06-02 21:00:00Ajankohtaista2021-06-03 09:17:42https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3109_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielipidekirjoitus: Ennaltaehkäisevä satsaus nuoriin maksaa itsensä takaisin7692<p>​Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat kasvaneet, ja nuorten kasvun tukemiseen tarvitaan tänä päivänä resursseja enemmän. Uutisointi nuorten tekemistä rikoksista pistää miettimään, olisiko jotakin voitu tehdä rikosten ehkäisemiseksi. </p><p><strong>Varmasti olisi. </strong>Kaikkea ei toki voida estää ja ennakoida, mutta investoimalla palveluihin, jotka edesauttavat kiinnittymistä yhteiskunnan täysivaltaisiksi, toimiviksi jäseniksi ja tuleviksi veronmaksajiksi sekä päättäjiksi varmistetaan kaikille nuorille mahdollisuus terveeseen ja hyvään elämään.</p><p>Mihin kuntien pitäisi sitten sijoittaa, jotta tuotto olisi odotusten mukaista? Ennaltaehkäisevä työ kattaa koko elinkaaren. Alkupäässä tulisi panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa ja joka edesauttaa koulutien turvallista aloittamista. Matalan kynnyksen palveluita ja moniammatillista tukea tulee perheille olla saatavilla lapsen syntymästä lähtien. </p><p>Nuorille suunnattuja palveluita rahoitetaan enenevissä määrin ulkopuolisilla hankerahoituksilla. Hankkeet on pääsääntöisesti suunnattu hieman vanhemmille nuorille ja painottavat erityisnuorisotyön kehittämistä, mikä siirtää painopistettä korjaavan työn kehittämiseen. Rasitteen kuntien jo valmiiksi ylikuormittuneeseen tilanteeseen tuovat kalliit ja raskaat erityissairaanhoidon palvelut, joiden kysyntään ei tällä hetkellä pystytä kunnissa vastaamaan riittävästi. Jos nuorten hoitoon pääsy viivästyy perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon tarve kasvaa.</p><p>Kansalaisaloitteena liikkeelle lähtenyt Terapiatakuu-aloite auttaisi toteutuessaan nopeuttamaan avun saantia. Se toisi psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon osaksi perusterveydenhuollon palveluita ilman, että palveluiden käyttöön edellytettäisiin erikoissairaanhoidossa asetettua psykiatrista diagnoosia. </p><p>Lakimuutoksien avulla voitaisiin nopeuttaa avun saamista siten, että psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumisesta, mikä vähentäisi pitkällä tähtäimellä erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kohentaisi nuorten hyvinvointia.</p><p>Nuorten hyvinvointiin voidaan panostaa ennaltaehkäisevästi myös satsaamalla nuorisotyöhön, joka on jo jalkautunut peruskouluihin tukemaan yhteisöllisyyttä ja kasvamista ryhmän jäseneksi. Koulun ulkopuolella nuorisotyö tarjoaa turvalliset ja päihteettömät tilat nuorten kokoontumisille ja harrastamiselle. Ammattilaiset ovat nuorten tavoitettavissa kouluajan ulkopuolella iltaisin ja useimmiten myös viikonloppuisin. Etsivän nuorisotyön kautta tavoitetaan myös niitä nuoria, jotka ovat tipahtamassa yhteiskunnan ulkopuolelle.</p><p>Nuorisotyö on moninaista ja ammatillista osaamista edellyttävää. Suomalaista nuorisotyön koulutusta on kiitetty kansainvälisesti laadukkaaksi ja korkeatasoiseksi. Se tuottaa ammattilaisia nuorisotyöhön, jota tänä päivänä tarjoavat kuntien lisäksi myös lukemattomat järjestöt.</p><p>Tehdään yhdessä seuraavasta kuntavaalikaudesta 2021–2024 nuorten kausi tarjoamalla riittävästi ammatillista tukea niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Korjaavan työn kehittäminen on tärkeää, mutta ennakkoon satsattu euro tuottaa varmasti enemmän kuin korjaavaan palveluun budjetoidut eurot. Vaikka nuorten palveluihin panostaminen ensisilmäyksellä näyttäisikin kalliilta, tulee resurssien suuntaamisessa katsoa riittävän kauas. Ennaltaehkäisyyn ja nuorten hyvinvointiin käytetty raha palautuu kyllä ennen pitkää takaisin kuntien hyötykäyttöön.</p><p><strong>Maija Kuittinen</strong>, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty<br><strong>Jani Loponen</strong>, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty<br>Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmä</p><p><br></p>2021-06-02 21:00:00Ajankohtaista2021-06-08 06:08:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty3624_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn esitykset STTK:n hallitukseen ja edustajistoon 7685<p>Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto kokoontui keskiviikkona ja torstaina 26.-27.5. Teams-kokoukseen päättämään liiton kevätkokouksen sääntömääräisistä asioista. Sääntömääräisten asioiden lisäksi päätettiin henkilövalintoina STTK&#58;n hallintoelimiin tehtävistä esityksistä. STTK&#58;n edustajiston järjestäytymiskokous järjestetään 16.-17. joulukuuta 2021. Hallinto istuu nelivuotiskauden.&#160;&#160;&#160;&#160; </p><p>STTK&#58;n hallitukseen Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto esittää valittavaksi seuraavia kahta henkilöä&#58; Jytyn hallituksen puheenjohtaja Jonna Voima ja liittohallituksen varapuheenjohtaja Heli Rautanen. Voiman henkilökohtaiseksi varajäseneksi esitys on Jytyn hallituksen jäsen Olli-Pekka Kulju ja Rautasen niinikään Jytyn hallituksen jäsen Niina Kankaanpää. </p><p>Jytyn liittovaltuusto esittää, että liiton edustajiksi (5) STTK&#58;n edustajistoon valittaisiin varsinaisiksi jäseniksi Satu Härkönen, Kenneth Nickull, Kati Karppinen, Päivi Alho ja Nea Kähkönen. Varsinaisten jäsenten yleisvarajäseniksi esitetään kutsuntajärjestyksessä seuraavia (10)&#58; Seija Hovi-Kuikko, Lauri Erma, Kaisa Soininen, Ritva Perälä, Taru Juntunen, Anneli Keskinen, Antti Pajala, Kirsi Jaakkola, Hannele Jurmu ja Päivi Oikarinen. Kaikkiaan STTK&#58;n 13 eri liittoa valitsee keskusjärjestön edustajistoon yhteensä 60 edustajaa.<br></p><p><br></p>2021-05-26 21:00:00Ajankohtaista2021-05-28 07:07:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty varoittaa työehtojen sopimusshoppailun tiestä108<p>​<strong>Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto on äärimmäisen huolestunut kehityksestä, jossa kunnat työnantajina ovat lähteneet lisääntyvässä määrin sopimusshoppailun tielle heikentämällä useimmiten pienipalkkaisten ja muutenkin heikoimmassa asemassa olevien naisvaltaisten alojen henkilöstön työehtoja. Tätä niin sanottua työehtosopimusshoppailua on kustannussäästöihin vedoten harrastettu aiemmin yrityksissä, mutta viime vuosina se on yleistynyt myös julkisissa palveluissa kunnissa ja niiden omistamissa yhtiöissä.</strong><br><br>Ammattiliitto Jyty on törmännyt viimeisimpänä tapauksena konkreettisesti tähän työehtosopimusshoppailuun Oulun kaupungissa, jossa ateria- ja puhtauspalveluita on päätetty ulkoistaa. Päätös on riitautettu ja sitä käsitellään parhaillaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. <br><br>Jytyn liittovaltuusto ei hyväksy jäsentensä palkkojen halpuuttamista eikä työehtojen räikeää polkemista Oulussa eikä missään muuallakaan.&#160; Liittovaltuusto korostaa, että kuntien perustehtävä on pitää huolta siitä, että kuntalaiset saavat laadullisesti hyviä palveluja. &#160;<br><br>Valitettavasti kokemukset ulkoistamisista osoittavat, että ulkoistetut palvelut eivät olekaan vastanneet mm. laadun osalta niitä kriteereitä, joita kilpailutustilanteessa on luvattu. Kokemukset osoittavat lisäksi, että hankintaosaamisessa on puutteita. Ostopalvelun tarkka sisältö ja lisäpalveluiden hinnoittelu jäävät liian usein valitettavan vähälle huomiolle.<br><br>Jos ulkoistamisvimmassa tuijotetaan vain yhtä mittaria eli kustannuksia tai kuvitellaan, että kilpailutuksen kautta löydetään runsaasti markkinaehtoista toimintaa, vaarana on, että mennään rytinällä metsään. Sen hankintaosaamisen puute on karulla tavalla osoittanut. <br><br>Jytyn liittovaltuusto korostaa, että kuntatyönantajalta vastuullista toimintaa ei ole kuntalaisten toimivien ja laadukkaiksikin mitattujen palveluiden heikentäminen vain sillä perusteella, että veroeuroilla tuotettavia palveluita siirretään jopa yhä suurempia voittoja hamuavien kansainvälisten yritysten hoidettavaksi. <br><br>Tuotettiin palvelut ostopalveluna tai kunnan henkilöstön omana työnä, pohjimmiltaan kuntien perus- ja hyvinvointipalveluissa kysymys on työntekijöiden osaamisalueiden mahdollisimman laaja-alaisesta hyödyntämisestä. Tällöin hyvä johtaminen ja palkitseminen ovat työn tuloksellisuuden kannalta merkittävässä asemassa. On ensiarvoisen tärkeää lisäksi kehittää työn vaikuttavuutta ja työhyvinvointia käsi kädessä.<br><br>*Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, puh 0505912341</p><p><br></p>2021-05-25 21:00:00Tiedote2021-05-26 10:15:42https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Megafoni.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK esittää etätyöselvitystä lainsäädäntötyön pohjaksi 8186<p>Nykyinen etätyösuositus on ollut voimassa vuodesta 2005. Koronakriisin myötä nopeasti laajentunut etätyö on nostanut esiin uusia näkökulmia ja myös ongelmia esimerkiksi perinteiseen työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyen.</p><p>STTK&#58;n mielestä etä- ja paikkariippumattoman työn kirjavat pelisäännöt on saatava ajan tasalle ja yhdenmukaisemmiksi. <br>- Esitämme, että työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen etätyöstä. Se antaisi edellytykset arvioida lainsäädännön mahdollisia kehittämistarpeita, kun etätyö jatkossa todennäköisesti muodostaa osassa ammatteja aiempaa suuremman osan työajasta. Etätyöhön liittyvät kysymykset eivät ole yhden hallinnonalan asioita, vaan tarkastelu ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.</p><p>Tänään järjestönsä etäyhteyksin järjestetyssä edustajistossa Helsingissä puhuneen Palolan arvio on, että etätyö noussee esiin myös liittojen sopimusneuvotteluissa. Hän muistuttaa, että samanaikaisesti on aloja, jonne etätyö ei sovellu lainkaan.</p><p>Työnantajapuolen mielestä työn imua ei saisi estää vakiintuneilla työaikakäsityksillä. Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.<br> - Jopa kellon ympäri tapahtuvan työn ihannointi on lyhytnäköistä ja vaarallista. Suomessa se näkyy esimerkiksi lisääntyvinä mielenterveysongelmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä. Kovin harva voi mitoittaa työnsä vain omien mieltymystensä perusteella.</p><p>STTK on kysynyt henkilöstön edustajien barometrissä jäsenliittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta etätyöstä. Ennakkotietojen perusteella viimeisen vuoden aikana 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, mutta toimialakohtaiset erot ovat suuria. Parhaimmat mahdollisuudet etätyöhön ovat olleet julkisessa hallinnossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja viestinnässä, heikoimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa<em>. </em>Työnantajien koetaan suhtautuneen etätyöhön myönteisesti ja odotukset etätyön lisääntymiseen ovat kaikilla toimialoilla kohtalaiset. Barometrin perusteella vain noin puolella etätyötä tekevistä on työnantajan ottama vakuutus työssä aiheutuvien tapaturmien varalta.<br> - Hyvä korona-exit työpaikoilla tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa, Palola korostaa.</p><h3>Ay-liikkeen ja työnantajien yhteistyö heikkoa</h3><p>Suomalainen työmarkkinoiden sopimusmalli on käymistilassa. Tästä viestivät metsä- ja teknologiateollisuuden aikeet irrota valtakunnallisista työehtosopimuksista sekä työnantajapuolen laajempikin haluttomuus yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mikä näkyy laajasti kolmikantaisessa valmistelussa.</p><p>Palola ennustaa tulevasta työmarkkinakierroksesta vaikeaa.<br> - Jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Koordinaatio olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Tähän asti työnantajat ovat onnistuneet siinä ammattiliittoja paremmin, Palola arvioi.</p><p><strong>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</strong></p><p>&#160;</p><p><br></p>2021-05-20 21:00:00Ajankohtaista2021-05-21 08:30:46https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STM ja THL: Koronavirusepidemia ei vielä hellitä, tapausmäärät voivat lähteä uudelleen nousuun 8183<p>Viikolla 19 epidemiatilanne on heikentynyt Suomessa joillakin alueilla ja paikallisesti hyvinkin nopeasti. Silti uusia tautitapauksia todettiin noin 70 % vähemmän kuin maaliskuussa viikolla 10, jolloin tapausmäärät olivat huipussaan.</p><p>Viimeisen neljän viikon aikana tapausmäärien lasku on tasaantunut, ja myönteinen kehitys pysähtyi viikolla 18. Siten on edelleen perusteltua, että alueilla pidetään yllä tehokkaita ja kattavia keinoja tartuntojen estämiseksi samalla kun rokotukset etenevät ripeästi. Näin luodaan nykyistä paremmat edellytykset yhteiskunnan avautumiselle kesän aikana.<br><br></p><h3>Koronarokote suojaa hyvin, mutta valppautta tarvitaan</h3><p>Koronarokotukset ovat edenneet hyvin koko maassa. Koko maassa 70 vuotta täyttäneistä jo 90 % on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 46 %. Kaikkien halukkaiden 16 vuotta täyttäneiden arvioidaan saaneen ensimmäisen rokoteannoksensa heinäkuun loppuun mennessä.&#160;</p><p>Rokote suojaa hyvin koronavirustautia ja sen vakavia muotoja vastaan. Se ei kuitenkaan täysin poista tartunnan saamisen ja tartuttamisen riskiä. Virusta esiintyy väestössä joka puolella maata. Siksi on tärkeää, että myös yhden tai kaksi rokoteannosta saaneet vielä huolehtivat turvaväleistä, käyttävät maskia, pesevät käsiä ja noudattavat muita ohjeita ja suosituksia viruksen leviämisen ehkäisemiseksi.</p><h3>Tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti</h3><p>Viikolla 19 (ajalla 10.5.−16.5.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin noin 1 400 uutta koronavirustapausta, mikä on alle 100 tapausta vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 19 oli 25 tapausta 100 000&#58;ta asukasta kohden, kun edellisellä viikolla luku oli 27. Uusista tartunnoista noin 40 % todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa.</p><p>Viimeisen kahden viikon aikana raportoitiin lähes 2 900 uutta tapausta, mikä on vajaa 100 tapausta vähemmän kuin kahden edellisen viikon aikana. Tartuntojen ilmaantuvuus oli 52 tapausta 100 000&#58;ta asukasta kohden, kun kahden edeltävän viikon aikana ilmaantuvuus oli 54.</p><p>Arvioitu tartuttavuusluku on sama kuin viime viikolla, 0,8–1,0 (90 %&#58;n todennäköisyysväli). Koko huhtikuun ajan arvioitu tartuttavuusluku oli alle yhden.</p><p>Viikolla 19 koronavirustestejä tehtiin hieman viime viikkoa vähemmän, noin 111 000 kappaletta. Positiivisten näytteiden osuus testatuista oli entistä tasoa, eli noin 1,3 %. Osuus on kuitenkin edelleen pieni, mikä merkitsee sitä, että tartunnat havaitaan edelleen tehokkaasti.</p><h3>Sairaalahoidon tarve kasvanut edellisestä viikosta, tehohoidon tarve ennallaan</h3><p>Covid-19-potilaiden aiheuttama sairaalahoidon kuormitus oli suurimmillaan maaliskuun lopulla ennen pääsiäistä (viikoilla 12 ja 13). Huhtikuun aikana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilasmäärät pienenivät, mutta ovat viime viikkoon verrattuna jälleen nousseet&#160;<br> Tehohoidon tarve on pysynyt viime viikkoina jokseenkin ennallaan. Ennusteet tulevan viikon valtakunnallisista erikoissairaanhoito- ja tehohoitojaksojen lukumääristä ovat hieman laskeneet edellisen viikon ennusteista.&#160;<br> Keskiviikkona 19.5. tehohoidossa oli 26 potilasta, perusterveydenhuollon osastoilla 40 potilasta, ja erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 82 koronapotilasta. Yhteensä sairaalahoidossa oli 148 potilasta koronavirusinfektion vuoksi.&#160;</p><p>Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 19.5.2021 mennessä raportoitu yhteensä 929.</p><p>Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL&#58;n sivuilla.&#160;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaviruksen-seuranta" target="_blank"><strong>Koronaviruksen seuranta (THL)</strong></a></li><li><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset" target="_blank"><strong>Koronaepidemia&#58; alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)</strong></a></li><li><a href="https&#58;//www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirus-lukuina" target="_blank"><strong>Koronavirus lukuina (HUS)</strong></a></li><li><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-00-8447-9" target="_blank"><strong>Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021&#58;1)</strong></a></li><li><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin" target="_blank"><strong>Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL)</strong></a></li><li><a href="https&#58;//www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html" target="_blank"><strong>Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)</strong></a></li><li><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-650-1" target="_blank"><strong>Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle&#58; Hallituksen muistio 20.4.2021 (VNK)</strong></a><br></li></ul><p>​</p><p><br></p>2021-05-19 21:00:00Ajankohtaista2021-05-20 08:39:38https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ännu har coronavirusepidemin inte gett med sig - smittfallen kan börja öka på nytt 8184<p>Under vecka 19 har epidemiläget i Finland försämrats i några områden, och på vissa orter mycket snabbt. Trots detta rapporterades det cirka 70 procent färre sjukdomsfall än under vecka 10 i mars då antalet smittfall var som högst.</p><p>Under de senaste fyra veckorna har smittfallen minskat långsammare, och under vecka 18 stannade den positiva utvecklingen upp. &#160;Därför är det vid sidan av de vaccinationer som framskrider snabbt fortfarande skäl att fortsätta med alla de effektiva metoder som förhindrar att epidemin sprids. På det sättet skapar man bättre förutsättningar för att kunna öppna samhället under sommaren.&#160;</p><h2>Coronavaccinerna ger ett bra skydd, men fortfarande krävs försiktighet&#160;</h2><p>Coronavaccinationerna har framskridit bra i hela landet. I hela landet har nu 90 procent av befolkningen över 70 år fått sin första vaccindos, och 46 procent av befolkningen över 16 år. Alla de över 16 år som vill vaccinera sig bedöms ha fått sin första vaccindos vid utgången av juli. &#160;</p><p>Vaccinerna ger ett bra skydd mot coronavirussjukdomen och dess allvarliga sjukdomsformer. De eliminerar dock inte helt och hållet risken för att smittas eller bli sjuk. Viruset förekommer hos befolkningen i hela landet. Därför är det viktigt att även de som fått sin första vaccindos eller båda vaccindoserna fortsätter hålla skyddsavstånden, använda munskydd, tvätta händerna och iaktta de övriga anvisningarna och rekommendationerna för att förhindra virusspridningen. &#160;</p><h2>Fortfarande upptäcks smittfall effektivt</h2><p>Vecka 19 (10.5−16.5) anmäldes det cirka 1 400 nya coronafall till registret över smittsamma sjukdomar, vilket är nästan 100 färre fall än veckan innan. Incidensen av nya fall var 25 per 100 00 invånare vecka 19, medan den var 27 föregående vecka. I 40 procent av de nya smittfallen var personen i karantän när smittan konstaterades.</p><p>Under de senaste två veckorna har det rapporterats nästan 2 900 nya fall, vilket är cirka 100 färre fall än under de två föregående veckorna. Incidensen av smittfall var 52 per 100 000 invånare jämfört med 54 under de två föregående veckorna.</p><p>Det uppskattade reproduktionstalet är detsamma som förra veckan, nämligen 0,8–1,0 (sannolikhetsintervallet 90 %). Reproduktionstalet var under 1,0 under hela april.&#160;</p><p>Under vecka 19 togs det cirka 111 000 tester, vilket är lite mindre än veckan innan. Andelen positiva testresultat av alla tester hölls på samma nivå, det vill säga cirka 1,3 procent. Andelen är dock fortfarande liten, vilket betyder att man fortfarande upptäcker smittfall effektivt.&#160;</p><h2>Behovet av sjukhusvård större än förra veckan, men behovet av intensivvård på samma nivå</h2><p>Den belastning på sjukhusvården som covid-19 orsakar var högst före påsken i slutet av mars (veckorna 12 och 13). Under april minskade patientmängderna inom den specialiserade sjukvården och primärvården, men nu har de ökat igen jämfört med förra veckan. &#160;<br> Behovet av intensivvård har hållits ungefär på samma nivå under de senaste veckorna. Enligt prognosen för den kommande veckan kommer antalet vårdperioder inom den specialiserade sjukvården och intensivvården att sjunka en aning i hela landet.&#160;<br> Onsdagen den 19 maj fick 26 coronapatienter intensivvård, medan 40 vårdades på avdelningar inom primärvården och 82 på den specialiserade sjukvårdens bäddavdelningar. Sammanlagt 148 patienter fick sjukhusvård på grund av coronaviruset.&#160;</p><p>Sammanlagt 929 dödsfall till följd av covid-19 har rapporterats fram till den 19 maj 2021.</p><p>Den uppföljningsrapport om epidemin som publicerats i dag samt de tidigare rapporterna finns på Institutet för hälsa och välfärds webbplats.&#160;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/uppfoljning-av-coronaviruslaget">Uppföljning av coronavirusläget (Institutet för hälsa och välfärd)</a></li><li><a href="https&#58;//thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/coronaepidemin-regionernas-situation-rekommendationer-och-begransningar">Coronaepidemin&#58; regionernas situation, rekommendationer och begränsningar (THL)</a></li><li><a href="https&#58;//www.hus.fi/sv/aktuellt/coronavirus/coronaviruset-i-siffror">Coronaviruset i siffror (HUS)</a></li><li><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162664">Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19-epidemin under januari–maj 2021 (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2021&#58;1)</a></li><li><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/ajankohtaista/koronan-vaikutukset-yhteiskuntaan-ja-palveluihin">Coronaepidemins konsekvenser för välfärden, tjänsterna och ekonomin (Institutet för hälsa och välfärd, på finska)</a></li><li><a href="https&#58;//www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/coronavaccination_uppfoljning.html">Uppföljning av covid-19-vaccinationerna (Institutet för hälsa och välfärd)</a></li><li><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163030">Riktlinjer för en kontrollerad avveckling av de restriktioner och rekommendationer som införts till följd av covid-19-epidemin&#58; Regeringens promemoria 20.4.2021 (Statsrådets kansli, på finska)</a><br></li></ul><p><br></p>2021-05-19 21:00:00Ajankohtaista2021-06-14 14:39:03https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Viisi nostoa työhyvinvoinnin johtamisesta – työhyvinvointi on jatkuva osa työn arkea7980<div class="fl-module fl-module-fl-post-content fl-node-5c1376023d524 single-post-right-post-content" data-node="5c1376023d524"><div class="fl-module-content fl-node-content"><p>Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan eri konteksteissa eri asioita, ja usein arkipuheessa työhyvinvointi mielletään viihtyvyydeksi, jota pyritään lisäämään erilaisilla arkityöhön kuulumattomilla tempauksilla. Työhyvinvointia ei tulisi kuitenkaan irrottaa liiaksi itse työstä, työnteosta ja työn arjesta. Työhyvinvoinnin ydin on itse työssä – ja hyvät työnteon edellytykset vaativat johtamista.</p><p><a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työryhmämme</strong></a><strong> </strong>päätti syventyä työhyvinvointiin erityisesti johtamisen näkökulmasta ja tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän <a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>tallenteen</strong></a><strong> &#160;</strong>alle on koottu työryhmän viisi nostoa.</p><h3>1. Työhyvinvoinnin perusta on työssä ja hyvissä työolosuhteissa</h3><p>Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.<br> Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla tempauksilla, vaan sitä edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä ja se kohdistuu henkilöstöön, työympäristöön, työprosesseihin sekä johtamiseen. Lainaukset lähteestä&#58; <a href="https&#58;//www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työterveyslaitos</strong></a></p><h3>2. Työhyvinvointi edellyttää aktiivista johtamista</h3><p>Työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle työyhteisössä, mutta se on ensisijaisesti organisaation johdon vastuulla – työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä edistäminen edellyttää siis aktiivista johtamista.</p><p>Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota mm. työn organisointiin, selkeisiin töiden järjestelyihin, avoimeen vuorovaikutukseen, toiminnan arviointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Esimerkiksi turvalliset työolot ja oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle.</p><h3>3. Työhyvinvointi on jatkuva osa johtamisen ja työn tekemisen arkea</h3><p>Työhyvinvointi ja sen kehittäminen eivät tarkoita työstä irrallisia asioita, vaan ne ovat kiinteä osa työn arkea ja työn johtamista. Työhyvinvoinnin näkökulma on hyvä tunnistaa kaikessa toiminnassa sekä johtamisessa ja se tulee huomioida työn arjessa jatkuvasti läsnä olevana teemana.</p><p>Hyvällä johtamisella varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset, joka puolestaan luo pohjan työhyvinvoinnille. Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen onkin todennut osuvasti (<a href="https&#58;//www.hs.fi/visio/art-2000007852438.html?share=49536516f32bb0545def3ee337230ec0" target="_blank" rel="noopener"><strong>HS 11.3.2021</strong></a>), että esimiehen tehtävä on luoda porukalle onnistumisen edellytykset. Sen kun muistaa ja pitää kirkkaana mielessään, menee Järvisen mukaan jo ihan hyvin.</p><h3>4. Työhyvinvointi muuttuu tuottavuudeksi</h3><p>Työhyvinvointia edistää se, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, turvallisesti sekä kokea onnistumisia. Samalla paranee työn tuottavuus. F1 lääkäri Aki Hintsan ajatusta myötäillen&#58; ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”.</p><p>Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Lainaus lähteestä&#58; <a href="https&#58;//www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/" target="_blank" rel="noopener">Työterveyslaitos </a></p><h3>5. Työn merkityksellisyys</h3><p>Työn imu ja merkityksellisyys ovat paljon esillä. Johtamisen näkökulmasta esimerkiksi se, että esihenkilö perustelee, mikä on tekemisen merkitys, voi lisätä työn merkityksellisyyden kokemusta. Rutiinitkin tuntuvat mielekkäämmiltä, kun työntekijä ymmärtää miksi työtään tekee ja mitä tavoitetta kohti mennään.</p><p>Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa tarkoituksenmukaisuutta ja merkityksellisyyttä pohtivassa kirjoituksessaan (<a href="https&#58;//ls24.fi/artikkelit/tarkoituksen-mukaisuus" target="_blank" rel="noopener"><strong>Länsi-Suomi 14.3.2021</strong></a>), tarkoituksen-mukaisuus että organisaatioille, jotka eivät ole työntekijöilleen kasvun ja kukoistamisen paikkoja, voi ennustaa lyhyttä tulevaisuutta.</p><h3>Yhteenveto</h3><p>Yhteenvetona työryhmä tiivistää työhyvinvoinnin johtamisen yhtälön&#58; Hyvä aktiivinen johtaminen + työhyvinvoinnin huomioiminen läpileikkaavasti työn arjessa = työyhteisön hyvät edellytykset kukoistaa!</p><span><h4>Lue lisää<br></h4><p><span></span></p><ul><li><h4><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/tyohyvinvointia-johtamalla.aspx">Työhyvinvointia johtamalla</a> </h4></li></ul></span><p><br></p></div></div>2021-05-17 21:00:00Blogi2021-05-18 08:51:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty2503_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työhyvinvointia johtamalla7981<p><strong>​Yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten sopijaosapuolista (Sivista, OAJ, JHL, Jyty) koostuvan työhyvinvointityöryhmän työn tuloksena julkaistaan kolmiosainen blogi- ja videosarja, joissa tarkastellaan työhyvinvointiteemoja. </strong><br> <br>Sarjan toinen osa käsittelee työhyvinvointia johtamisen näkökulmasta. Työryhmä on koonnut blogissaan 5 nostoa työhyvinvoinnin johtamisesta. Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kanssa yhteistyössä toteutetussa videossa TTK&#58;n asiantuntija <strong>Pirkko Mäkinen</strong> avaa työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyen tiiviisti n. 20 minuutin esityksessään.<br><br>Tavoitteena työryhmällä on tarjota oppilaitoksille työkaluja ja tietoa työhyvinvoinnin johtamisesta sekä sen tärkeästä merkityksestä. Materiaalia voi hyödyntää työyhteisöissä eri tavoin, kuten perehdytyksessä tai esimerkiksi työn tukena työsuojelun yhteistoiminnassa.</p><h4>Katso video&#58;<br></h4><p></p> <iframe src="https&#58;//www.youtube.com/embed/jFkyJxgUZzg?feature=oembed" width="854" height="480" frameborder="0"></iframe> &#160; <p></p> <div><br></div><div><br></div><div><div><span><h4>Lue blogi&#58;</h4></span><ul><li><h4><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/viisi-nostoa-tyohyvinvoinnin-johtamisesta-tyohyvinvointi-on-jatkuva-osa-tyon-arkea.aspx">Blogi&#58; Viisi nostoa työhyvinvoinnin johtamisesta – työhyvinvointi on jatkuva osa työn arkea</a></h4></li></ul></div></div><div><br></div><div><br></div><div><br></div>2021-05-17 21:00:00Ajankohtaista2021-05-18 08:52:10https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Aurinko.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
SAK, Akava ja STTK: Koronarokotteen ottaminen on laskettava palkalliseksi työajaksi7782<p>Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK kannustavat ihmisiä ottamaan koronarokotteen heti, kun se on mahdollista. Järjestöt edellyttävät, että työntekijät voivat käydä ottamassa rokotteen työajalla ilman palkanmenetystä.</p><p>Keskusjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että osassa ikäluokkia ja alueita ihmiset eivät ole odotusten mukaisesti ottaneet koronarokotetta, vaikka heille on annettu tilaisuus siihen. Järjestöt korostavat, että Suomessa jaettavien koronarokotteiden turvallisuutta valvotaan jatkuvasti ja ne antavat tehokkaan suojan vakavaa koronavirustautia vastaan.</p><p>SAK, Akava ja STTK edellyttävät, että työntekijät voivat käydä koronarokotuksissa työaikana ilman palkanmenetystä. Rokotus on ennaltaehkäisevää työsuojelua varsinkin siinä tapauksessa, että työ sisältää kohtaamisia ja siten lisää koronatartunnan riskiä.</p><p>─ Työpaikoilla on nyt rokotteen ottamisen suhteen vaihteleva työaikakäytäntö. Jotta koronarokotteen kattavuus saadaan mahdollisimman korkeaksi, työnantajien on tehtävä osansa ja annettava työntekijöille mahdollisuus rokotteen ottamiseen työajalla, SAK&#58;n puheenjohtaja <strong>Jarkko Eloranta</strong> painottaa.</p><p>Terveyshyödyn lisäksi kattava koronarokotussuoja edistää yhteiskunnan avaamista ja paluuta normaaliin. Kun riski koronavirustartuntojen leviämisestä pienenee, yhä useampia yhteiskunnan rajoituksia voidaan purkaa.</p><p>─ Rajoitusten purkaminen on edellytys sille, että yritykset ja organisaatiot voivat jälleen toimia normaalisti, lomautetut pääsevät palaamaan työpaikoilleen ja mahdollisimman moni työttömänä ollut työllistyy. Tämä parantaa Suomen työllisyystilannetta sekä ihmisten hyvinvointia ja uskoa tulevaisuuteen, Akavan puheenjohtaja <strong>Sture Fjäder</strong> sanoo.</p><p>Koronarajoituksista ovat kärsineet erityisesti palvelu- ja kuljetusalojen työpaikat. Muun muassa matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut, tapahtuma-ala, kulttuurialat sekä lähes kaikki kuljetusalat ovat kokeneet korona-aikana kovia. Tuleva kesä on monille näiden alojen työpaikoille elintärkeä, ja siksi rajoituksia olisi päästävä purkamaan nopeasti.</p><p>─ Koronatilanteesta johtuvat rajoitukset ovat vieneet työpaikkoja erityisesti nuorilta, kun heitä työllistävät palvelualat ovat joutuneet supistamaan toimintaansa. Nuoret ihmiset tekevät itselleen palveluksen, kun he ottavat rokotteen vuoron tullessa kohdalle, STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>Palkansaajien keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että työterveyshuolto otetaan entistä laajemmin mukaan koronarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen hyvissä ajoin ennen kesälomakauden alkua. Työterveyshuolto on työssäkäyville luonteva taho rokotteen ottamiseen ja parantaa siten rokotesuojan kattavuutta. Samalla työntekijöiden työsuojelu tulee huomioiduksi.</p><p><strong>Lisätiedot</strong></p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>SAK&#58; puheenjohtaja Jarkko Elorannan haastattelupyynnöt Pauli Vennolle, puh. 040&#160;522 3611</li><li>Akava&#58; puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717</li><li>STTK&#58; puheenjohtaja Antti Palola, puh. 040&#160;509 6030<br></li></ul>2021-05-16 21:00:00Ajankohtaista2021-05-17 15:15:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kevan kuntapäättäjäbarometri: Enemmistö kuntapäättäjistä uskoo kuntien työhyvinvoinnin paranevan tai pysyvän ennallaan7139<p><strong> Kevan vuoden vaihteessa toteutetun kuntapäättäjäbarometrin mukaan 36 % uskoo kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnin paranevan tulevina vuosina, kun vastaajista 30 % uskoi työhyvinvoinnin heikkenevän ja 32 % uskoi työhyvinvoinnin pysyvän nykyisellä tasolla. </strong></p><p>Vastausten tarkastelu maakunnittain tuo esiin isoja eroja. Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa yli puolet vastaajista näkevät työhyvinvoinnin paranevan ja Uudellamaalla, Kainuussa, Etelä-Karjalassa sekä Etelä-Hämeessä työhyvinvoinnin parantumisen näkee keskimäärin vain joka neljäs vastaaja.</p><p><span><span>Vastaajat, jotka uskoivat työkyvyn paranevan ja perustelivat vastaustaan sillä, että työhyvinvointiin ja työkykyyn kiinnitetään huomiota ja panostetaan resursseja, pätevä virkamiesjohto edistää työhyvinvointia ja työkykyä ja työn organisoinnin muutokset parantavat työhyvinvointia. Moni vastaaja myös katsoi, että työhyvinvoinnin ja työkyvyn panostukset maksavat itsensä takaisin, kun henkilö voi paremmin. Vastaajat kertoivat myös, että useissa kunnissa on kehitetty työhyvinvoinnin ja työkyvyn seurantamekanismeja.</span></span><img src="https&#58;//www.keva.fi/contentassets/533bcca705f141768ea57fcc9460cbe2/kevan-kuntapaattbaro_keh_2.png" alt="Kevan kuntapaattbaro_keh_2.png" style="margin&#58;5px;" /></p><p><br></p><p>Ne vastaajat, jotka uskoivat työkyvyn heikkenevän ja perustelivat vastaustaan sillä, että taloudellisten resurssien puute aiheuttaa työhyvinvoinnin laskua, työtehtävien määrä tai vaativuus kasvavat lähivuosina, työn organisoinnin muutokset heikentävät työhyvinvointia ja työhyvinvointiin ei ymmärretä kiinnittää huomiota.</p><p>Kevan kuntapäättäjäbarometrin vastaajista yli puolet (60 %) kertoo, että heidän kunnassaan on tehty valinta työkykyyn ja työhyvinvointiin panostamisesta. Niissä kunnissa, joissa on tehty strateginen valinta työkykyyn panostamiseen, 43 prosenttia uskoi työhyvinvoinnin parantumiseen tulevina vuosina, kun taas niissä kunnissa, joissa ei tätä valintaa ole tehty vain 24 prosenttia uskoi työkyvyn ja työhyvinvoinnin parantumiseen.<img src="https&#58;//www.keva.fi/contentassets/533bcca705f141768ea57fcc9460cbe2/kevan-kuntapaattbaro_str_6.png" alt="Kevan kuntapaattbaro_str_6.png" style="margin&#58;5px;" /></p><p>Näkemys kuntapäättäjän roolista työhyvinvointiasioissa jakoi vastaajat kahtia</p><p>Kevan kuntabarometrin vastaajista kaksi kolmesta (67 %) kertoo, että valtuuston kokouksissa kuntahenkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyviä teemoja käsitellään vuoden aikana vähintään pari kertaa tai useammin. Joka kolmas vastaaja kertoo, että asioita käsitellään valtuustossa kerran vuodessa tai harvemmin (32 %).</p><p><img src="https&#58;//www.keva.fi/contentassets/533bcca705f141768ea57fcc9460cbe2/kevan-kuntapaattbaro_kasitt_10.png" alt="Kevan kuntapaattbaro_kasitt_10.png" style="margin&#58;5px;" /></p><p>Vastaajien arvio kunnanvaltuutetun roolista kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäjänä jakautui kahtia. 49 prosenttia vastaajista koki, että kunnanvaltuutetulla on merkittävä rooli kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisessä ja 44 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtuutetun rooli ole merkittävä ja kuusi prosenttia oli sitä mieltä, että valtuutetulla ei ole roolia ollenkaan.</p><p><img src="https&#58;//www.keva.fi/contentassets/533bcca705f141768ea57fcc9460cbe2/kevan-kuntapaattbaro_edist_14.png" alt="Kevan kuntapaattbaro_edist_14.png" style="margin&#58;5px;" /></p><p>Ne vastaajat, jotka pitivät roolia merkittävänä ja perustelivat vastaustaan mm. sillä, että Kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on strateginen kysymys ja siihen voidaan vaikuttaa budjetissa. Näin ollen valtuutetulla on vaikutusmahdollisuus, kunnanvaltuutettu voi itse olla aktiivinen ja aloitteellinen, kuntahenkilöstön työhyvinvointi ja työkyky on tärkeä asia ja vaikuttaa kuntaan laaja-alaisesti</p><p>Ne vastaajat, jotka eivät pitäneet roolia merkittävänä ja perustelivat vastaustaan mm. sillä, että työhyvinvointi on operatiivista toimintaa, eikä sen edistäminen kuulu valtuustoon, kunnanvaltuutetut eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan asiaan, jokin kokonaisuus (usein henkilöstökertomus) käsitellään valtuustossa, mutta rooli jää ohueksi.</p><p>- Keva on arvioinut, että vuosittain kuntien työkyvyttömyysmenot ovat 2 miljardin luokkaa. Tästä summasta noin 500 miljoonaa olisi mahdollista säästää hyvillä työkykyjohtamisen käytännöillä. Keva on lähestynyt puolueita kuntien työhyvinvointiin sekä työkykyjohtamisen kehittämiseen liittyvällä ehdokasaineistolla. Aineistossa on mukana mm. hyviä kuntaesimerkkejä eri puolilta Suomea työhyvinvoinnin parantamisesta. Työkyvyttömyyksien vähentäminen parantaa henkilöstön työssä jaksamista ja kilpailukykyä osaavasta työvoimasta sekä vähentää kunnan kustannuksia. Keva toivoo, että aloittavat valtuustot ottaisivat vahvan roolin strategisessa työkykyjohtamisessa tulevalla kuntavaalikaudella, kertoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.</p><p>Lisätietoja&#58;</p><ul><li><p>Toimitusjohtaja Timo Kietäväinen p. 040 048 6043</p></li><li><p>Tutkimuksen yksityiskohdat&#58; Johtava asiantuntija Ismo Kainulainen p. 050 517 3594</p></li></ul><h4>LIITTEET&#58;</h4><ul><li><h4><a title="Kevan kuntapäättäjäbarometri -tutkimus&#58; käsitykset kunnan työkykytoimista (pdf)" href="https&#58;//www.keva.fi/globalassets/uutishuone/uutisten-tiedostoliitteet/kevan-kuntapaattajabarometri_kasitykset-kunnan-tyokykytoimista.pdf" target="_blank" rel="noopener">Kevan kuntapäättäjäbarometri -tutkimus&#58; Päättäjien käsitykset kuntien työhyvinvoinnista (pdf)</a></h4></li><li><h4><a title="Kevan puolueille toimittama aineisto hyvistä käytännöistä kuntien työhyvinvointitoimissa (pdf)." href="https&#58;//www.keva.fi/globalassets/uutishuone/uutisten-tiedostoliitteet/kevan-puolueille-toimittama-aineisto-hyvista-kaytannoista-kuntien-tyohyvinvointitoimissa.pdf" target="_blank" rel="noopener">Kevan puolueille toimittama aineisto hyvistä käytännöistä kuntien työhyvinvointitoimissa (pdf)</a></h4></li></ul><div><br></div><div><br></div>2021-05-10 21:00:00Ajankohtaista2021-05-11 09:50:37https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Suurennuslasi.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Koronapandemia sai kunnat joustamaan ja kehittämään uusia toimintatapoja lennosta – Hyvä kiertämään -kampanja kerää jälleen kunta-alan parhaat kehittämistyöt näkyviin 6830<p><strong>Kuntaorganisaatiot ovat pandemian myötä kehittäneet uusia ratkaisuja ja toimintamalleja palvelujen tuottamiseen. Monet ovat siirtyneet etätöihin ja ottaneet toiminnassaan ison digiloikan. KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen yhteinen Hyvä kiertämään -kampanja kerää jälleen kunta-alan kehittämistyöt Tekojen torilla. </strong></p><p>– Pandemia-aika on osoittanut kunta-alan työpaikkojen ja työntekijöiden joustavuuden. Kuntaorganisaatioissa on kehitetty nopealla aikataululla uudenlaisia palveluja ja toimintatapoja. Nyt haluamme saattaa ne näkyväksi ja hyödynnettäväksi kaikille, sanoo ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong> KT Kuntatyönantajista.</p><p>Hyvä kiertämään -kampanja kerää tarinoita kuntatyön kehittämisestä Tekojen tori -sivustolle, jossa kuka tahansa voi käydä tutustumassa kehittämisesimerkkeihin ja hyödyntää niitä omassa kehittämistyössään. Tekojen torilla on nyt jo 700 kehittämiskuvausta eri puolilta Suomea. &#160;<br></p><p>– Koronan vaikutus näkyy uusimmissa kuvauksissa. Torilla on esimerkkejä digitaalisten työtapojen kehittämisestä ja erilaisista etäpalveluista, mutta myös runsaasti ideoita siitä, miten esimerkiksi työhyvinvointia tai työssä jaksamista voisi parantaa. Monet työpaikat kamppailevat tällä hetkellä muuttuneen työympäristön kanssa, joten jakamalla kehittämistekoja voi auttaa muita löytämään uusia ideoita oman työpaikkansa tai palvelujen kehittämiseen. Kun hyvän laittaa kiertämään, siitä hyötyy koko kunta-ala, sanoo Jaanu.</p><p>Kampanja kestää syyskuun loppuun. Se huipentuu Kuntatyö2030 -gaalaan, jossa parhaimmat Tekojen torille ilmoitetut kehittämisteot palkitaan. Gaala järjestetään neljättä kertaa marraskuussa 2021.</p><p>Kuntatyö2030 on kunta-alan työelämän kehittämisen kokonaisuus, jossa ovat mukana KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt eli Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. </p><h4>Lisätietoja<br><a href="https&#58;//www.kuntatyo2030.fi/tekojen-tori" target="_blank">www.kuntatyo2030.fi/tekojen-tori<br><br></a></h4><p>Anna-Mari Jaanu<br>ohjelmapäällikkö, KT Kuntatyönantajat<br>puh. +358 50 572 4620<br>&#160;<br><em>KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä. KT neuvottelee ja sopii kunnallista henkilöstöä koskevat valtakunnalliset virka- ja työehtosopimukset. Sopimusneuvottelujen ohella KT&#58;n tärkeimpiin tehtäviin kuuluu työelämän laadun, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan kehittäminen.</em></p><p><br><br></p>2021-05-09 21:00:00Ajankohtaista2021-05-10 07:25:27https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Hyväkiertämään%20punaninenmusta.jpg" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n hallitus: Suomi tarvitsee eettistä kansainvälistä rekrytointia - työvoiman hyväksikäyttö kitkettävä 6945<p>Hallitus linjasi puoliväliriihessä selkeistä tavoitteista työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton lisäämiseksi ja kotouttamisen kehittämiseksi. Työperäinen maahanmuutto pyritään kaksinkertaistamaan nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Sen jälkeen pyritään vähintään 10 000 henkilön vuosittaiseen lisäykseen. Tavoitteena on vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys.</p><p>STTK&#58;n hallitus pitää tavoitetta oikean suuntaisena ja oikein mitoitettuna. <br>─ Päätös on merkittävä, sillä sen avulla etsitään ratkaisuja yhteen Suomen suurimmista tulevaisuuden haasteista eli kestävyysvajeeseen. Vanheneva väestö, ikäsidonnaisten menojen kasvu ja alhainen syntyvyys muodostavat yhtälön, joka vie koko hyvinvointivaltion rahoituksen vaakalaudalle, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> painottaa. <br><br>STTK pitää samanaikaisesti välttämättömänä, että Suomi ennaltaehkäisee ja kitkee työelämässä tapahtuvaa ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. <br>─ Hyväksikäyttö ei kuulu suomalaisille työmarkkinoille. Sen kitkeminen edellyttää nykyistä tiiviimpää viranomaisyhteistyötä, valvontaresursseja ja työelämän asennemuutosta. Meidän on pidettävä kiinni kaikkien työmarkkinoilla olevien yhdenvertaisesta kohtelusta. Ulkomailta rekrytoitavat osaajat eivät ole toisen luokan kansalaisia emmekä saa turtua ajatukseen kaksista työmarkkinoista, Palola korostaa. <br><br>Kansainvälisen rekrytoinnin pitää olla eettistä.<br> ─ On noudatettava eettisen rekrytoinnin pelisääntöjä. Tavoitteena eivät saa olla säästöt tai työehtojen polkeminen. Suomi ei myöskään voi siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi, eli rekrytoida koulutettuja avainosaajia maista, joissa heistä on pulaa. Eettisen rekrytoinnin periaatteisiin kuuluu myös, että ammattilaisia rekrytoitaessa heidän etenemistään tuetaan koulutusta vastaaviin tehtäviin. Täydennyskoulutuksen ja pätevöitymisen polut eivät ole vielä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä riittävällä tolalla. Tämä asia pitää saada kuntoon, Palola toteaa. <br><br>Kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen edellyttää työelämältä riittäviä valmiuksia ottaa vastaa ulkomainen työntekijä. STTK on esittänyt, että työperäisen oleskeluluvan saaville luotaisiin omat kotoutumisen palvelut. Niissä keskeistä olisivat työelämän pelisäännöt, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet sekä riittävä kielitaito.</p><p>Työpaikkojen tulisi myös tarjota riittävä perehdytys ja ohjeistus työhön, työtapoihin ja työpaikan kulttuuriin. Yhteiskunta ei kuitenkaan voi edellyttää, että kaikilta työpaikoilta löytyvät riittävät valmiudet tukea esimerkiksi Suomeen asettumista tai kielitaidon saavuttamista.<br> ─ Nämä ovat avainasioita, jos haluamme ihmisten ottavan paikkansa osana suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää.&#160; </p><p><strong>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</strong></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>2021-05-09 21:00:00Ajankohtaista2021-05-11 09:43:56https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kesäduunari-infon Salla vastaa nuorten kysymyksiin työelämästä646<p>​– Nuorten työelämätietoisuudessa on vielä parantamisen varaa. Koulussa ei esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla opeteta tarpeeksi sääntelystä ja konkreettisista työelämän käytännöistä.</p><p>Tätä mieltä on <strong>Salla Hakoköngäs</strong>, joka vastaa Kesäduunari-infossa nuorten kysymyksiin. Jo ensimmäisen viikon aikana yhteydenottoja on tullut laidasta laitaan. Kysymykset ovat koskeneet esimerkiksi työsopimusta, palkkaa, koeaikaa ja työttömyysturvaa. </p><p>Työ on ollut mukavaa, ja Salla on päässyt itsekin oppimaan ja kertaamaan. Kaikkea ei voi yliopistossa käydä syvällisesti läpi, mutta käytännön työ opettaa. <br><br></p><h3>Apua työelämän kiemuroihin ja ongelmatilanteisiin</h3><p>Sallan mukaan on hyvä, että nuorilla on matalan kynnyksen paikka kysyä työelämään liittyvistä asioista. Nuoret ovat yleisesti heikommassa asemassa työelämässä, sillä he ovat vielä kokemattomia. </p><p>– On tärkeää, että he tietävät omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jotta työelämään siirtyminen olisi mahdollisimman jouhevaa, hän kiteyttää. </p><p>Kesäduunari-info palvelee kaikkiin työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä, eli apua voi kysyä esimerkiksi palkkaan, työsopimukseen tai työvuoroihin liittyviin kysymyksiin. Ongelmatilanteissa apua voi kysyä ennen työnantajalle puhumista, mikäli haluaa saada neuvoja ja varmistusta. <br>Kaikki kesätyöhön liittyvät asiat, poissulkien avointen työpaikkojen välitys, ovat asioita, joissa Kesäduunari-infoon voi olla yhteydessä. </p><h3>Oikeustieteen opiskelija innostui auttamisesta työharjoittelussa</h3><p>Viime vuonna Salla oli palvelualojen ammattiliitto PAM ry&#58;llä harjoittelussa. Korona-aikaan hän vastaili työssään paljon jäsenten kysymyksiin, ja koki työn palkitsevana. Tätä kautta hän päätyi myös Kesäduunari-infoon töihin.</p><p>Salla on oikeustieteen maisteriopiskelija, joka halusi alalle siksi, että pääsisi tekemään työllään hyvää. Lisäksi ala tuntui käytännönläheiseltä. <br>Hän kiinnostui työoikeudesta aikanaan sen peruskursseilla. Myöhemmin opinnoissaan Salla on suuntautunut työoikeuden opintoihin, ja seuraavaksi hän on hakemassa työoikeuden graduprojektiin. </p><h3>Kesäduunari-info </h3><p>• Kesäduunari-info on ilmainen neuvontapalvelu, joka tarjoaa kesätyöntekijöille neuvoa työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. <br><br>• Toukokuun alussa avattu info toimii puhelimitse numerossa 0800 179 279, WhatsAppilla 040 747 1571 ja netissä olevan yhteydenottolomakkeen kautta. Se on auki arkipäivisin kello 9–15, elokuun loppuun asti. <br><br>• Infon tarjoavat palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. <br></p><p><br><strong>Lue lisää&#58; </strong><a href="https&#58;//www.kesaduunari.fi/" target="_blank"><strong>www.kesaduunari.fi/</strong></a><br></p><p><br></p>2021-05-06 21:00:00Ajankohtaista2021-05-07 12:27:01https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kesaduunari.jpg" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
SAK, Akava ja STTK: Suomen on syytä tukea EU:n elvytyspakettia 7769<p>Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK korostavat, että EU&#58;n elvytyspaketin kaataminen Suomessa voisi johtaa vakaviin seurauksiin. Paketin hylkäämisestä seuraisi todennäköisesti markkinamyllerrys, joka johtaisi työpaikkojen katoamiseen ja lamauttaisi tärkeintä vientialuettamme eli unionin sisämarkkinoita. Jo itse paketin syntyminen rauhoitti markkinoita ja on luonut toivoa koronan runtelemaan maanosaan, järjestöt huomauttavat. </p><p>Elvytyspaketin käsittelyssä ei ole kyse pelkästään yhdestä paketista. Jos eduskunta torjuisi sen, ajautuisimme väistämättä EU&#58;n ulkokehälle. Järjestöt muistuttavat, että lähivuosina unionitasolla tehdään raskaan sarjan päätöksiä, jotka koskevat muun muassa ilmastoa, taloutta, kauppapolitiikkaa ja monia muita meille tärkeitä asioita, joiden edistämisessä tarvitaan laajaa yhteistyötä. </p><p>On lisäksi muistettava, että unionin monivuotinen budjetti vuosille 2021–27 on kytketty elvytyspakettiin. Jos elvytyspaketti hylättäisiin, saattaisimme samalla epävarmuuden tilaan esimerkiksi EU&#58;n rakennerahastot sekä koulutus- ja tutkimusohjelmat.</p><p>– EU&#58;n elvytyspaketti on tulevaisuuteen katsova ja uutta kestävää kasvua luova. Se edistää voimakkaasti esimerkiksi digitalisaatiota, osaamista ja kiertotaloutta, joista syntyy uusia työpaikkoja sekä kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Se ei ole sisällöltään täydellinen, mutta ryhmässä tehtävät päätökset ovat aina sovitteluratkaisuja, järjestöt korostavat.</p><p>EU on Suomelle laaja kokonaisuus, jonka avulla meillä on muun muassa vapaa liikkuvuus, EU on rauhanprojekti ja tärkeä äänemme globaaleissa kysymyksissä. Suomalaisten laaja enemmistö tukee jäsenyyttä ja eurooppalaista yhteistyötä. SAK, Akava ja STTK painottavat, että näitä arvoja ei pidä vaarantaa. </p><h3>Lisätietoja&#58;</h3><p>Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK, haastattelupyynnöt viestintäpäällikkö Marjo Pihlajaniemen kautta, puh. 0400 969 633 </p><p>Sture Fjäder, puheenjohtaja Akava, puh. 0400 609 717</p><p>Antti Palola, puheenjohtaja, STTK, puh. 040 509 6030</p><p>&#160;</p><p><br></p>2021-05-06 08:16:03Ajankohtaista2021-05-06 08:16:04https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työturvallisuuslakia esitetään muutettavaksi matkustamisen ja yötyön aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi7770<p>Työturvallaisuuslakia esitetään muutettavaksi. Muutokset koskisivat työajan ulkopuolista työhön liittyvää matkustamista ja yötyötä. Esityksen tavoitteena on vähentää työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta ja yötyöstä työntekijöille aiheutuvaa haitallista kuormitusta ja terveydellisiä haittoja.</p><p>Ehdotetut muutokset ohjaisivat entistä painokkaammin työnantajia tekemään ennaltaehkäisevästi kattavaa ja järjestelmällistä vaarojen selvittämistä ja arviointia sekä ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaisia edellytyksiä. Tällöin keskiössä olisi työajan ulkopuolella tapahtuvasta matkustamisesta sekä yötyöstä aiheutuvien vaarojen tunnistaminen, arviointi ja terveydellisten haittojen ennaltaehkäisy.</p><p>Työnantajan velvollisuutena nykyisinkin olevaa työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä täsmennettäisiin. Nykyisinkin työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.</p><p>Muutoksessa vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi seikaksi lisättäisiin maininta työajan ulkopuolella tapahtuvasta työhön liittyvästä matkustamisesta.</p><p>Yötyötä koskeva muutos koskisi tilanteita, joissa yksittäisen työntekijän työtehtävien vaihto tai siirtyminen päivätyöhön ei olisi mahdollista huolimatta työntekijän terveydelle yötyöstä aiheutuvasta terveysvaarasta. Työnantajalle säädettäisiin velvollisuus selvittää, millä muilla toimenpiteillä työn kuormitustekijöitä voitaisiin näissä tilanteissa vähentää.</p><p>Lakimuutos tulisi voimaan 1.10.2021.</p><p>&#160;</p><p><br></p>2021-05-05 21:00:00Ajankohtaista2021-05-06 12:35:42https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
I mars fanns det 331 500 arbetslösa arbetssökande 7641<p>Vid arbets- och näringsbyråerna fanns det i slutet av mars sammanlagt 331 500 arbetslösa arbetssökande. Det är 22 500 fler än ett år tidigare. Från föregående månad ökade antalet arbetslösa arbetssökande med 4 400. Av de arbetslösa arbetssökandena var 162 200 kunder i kommunförsöken. I antalet arbetslösa arbetssökande ingår också heltidspermitterade. Uppgifterna framgår av arbets- och näringsministeriets sysselsättningsöversikt.</p><p>I slutet av mars fanns det i hela landet 79 500 permitterade, vilket är 5 500 fler än vid motsvarande tidpunkt föregående år. Antalet permitterade på heltid var sammanlagt 62 700, vilket är 2 600 färre än i mars i fjol. Från februari ökade antalet permitterade på heltid med 7 100.</p><p>Antalet långtidsarbetslösa, det vill säga personer som varit arbetslösa arbetssökande utan avbrott i minst ett år, uppgick till 104 000. Detta är 39 100 fler än ett år tidigare. Antalet arbetslösa arbetssökande som fyllt 50 år uppgick till 120 000, det vill säga 12 700 fler än vid samma tidpunkt i fjol.</p><p>Antalet unga arbetslösa arbetssökande som var under 25 år uppgick till 500 färre än i mars i fjol, dvs. sammanlagt 40 600. I januari–mars avslutades 54,9 procent av arbetslöshetsperioderna för unga personer innan arbetslösheten varat i tre månader, vilket är 10,3 procentenheter mindre än ett år tidigare.</p><h2>Antalet nya lediga jobb ökade</h2><p>I mars anmäldes 77 700 nya lediga jobb, dvs. 14 200 fler än i mars i fjol. Allt som allt fanns det i mars 162 500 lediga jobb, vilket är 12 600 fler än för ett år sedan.</p><p>I slutet av mars deltog 117 100 personer i service som räknas in i aktiveringsgraden, vilket är 2 100 färre än ett år tidigare. Sådan service är till exempel lönesubvention, arbetskraftsutbildning, arbetsprövning och frivilliga studier.</p><h2>Statistikcentralen&#58; Arbetslöshetsgraden 8,1 procent</h2><p>Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning fanns det i mars 22 000 flera sysselsatta än ett år tidigare. Sysselsättningsgraden var 70,7 procent, dvs. 0,5 procentenheter högre än i mars i fjol. Enligt arbetskraftsundersökningen uppgick antalet arbetslösa till 219 000, vilket är 24 000 flera än för ett år sedan. Arbetslöshetsgraden var 8,1 procent, dvs. 0,8 procentenheter högre än ett år tidigare.</p><p>Pressmeddelande om ändringar i Statistikcentralens arbetskraftsundersökning från ingången av 2021&#58; <a href="https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001_sv.html">https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001_sv.html</a></p><h2>Centrala skillnader mellan arbetsförmedlingsstatistiken och arbetskraftsundersökningen&#58;</h2><p>Uppgifterna baserar sig på arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik och Statistikcentralens arbetskraftsundersökning. Källan för arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik är arbets- och näringsbyråernas kundregister, medan Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är en urvalsundersökning.</p><p>I arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik är definitionen på arbetslöshet att personen inte har något anställningsförhållande och inte är sysselsatt i företagsverksamhet. I arbetsförmedlingsstatistiken räknas dessutom de heltidspermitterade in i de arbetslösa, medan de heltidsstuderande inte räknas in. I Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är definitionen av arbetslöshet striktare&#58; det förutsätts att arbetslösa aktivt sökt arbete under de föregående 4 veckorna och är beredda att ta emot arbete under de följande 2 veckorna. Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är internationellt jämförbar och producerar därför de officiella arbetslöshetssiffrorna.</p><p>Mer information om skillnaderna mellan statistikerna&#58; <a href="https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001_sv.html">https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001_sv.html</a></p><p><strong>Ytterligare information&#58;</strong><br> <a href="https&#58;//www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=sv">ANM&#58;s sysselsättningsöversikt </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/sv/publiceringsdagar-for-statistiska-uppgifter-bekrivning-och-kvalitetsbeskrivning">Arbetsförmedlingsstatistikens centrala definitioner </a><br><a href="https&#58;//pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/sv/StatFin/StatFin__tym__tyonv/">Uppgifter om arbetsförmedlingsstatistiken finns på statistikdatabasen StatFin </a><br><a href="https&#58;//www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tie_sv.html">Statistikcentralens och ANM&#58;s gemensamma offentliggöranden&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-05-04 06:40:49Ajankohtaista2021-05-04 06:40:50https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/default/Jyty%20ikonit%20sivuittain_sammal_greippi_Taulukko1_etusivu.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työttömiä työnhakijoita maaliskuussa 331 500 7640<p>Työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa oli maaliskuun lopussa yhteensä 331 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 22 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi edellisestä kuusta 4 400&#58;lla. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 162 200 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.</p><p>Koko maassa oli lomautettuna maaliskuun lopussa 79 500 henkilöä, mikä on 5 500 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 62 700 henkilöä, mikä on 2 600 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Helmikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä lisääntyi 7 100&#58;lla.</p><p>Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 104 000, mikä on 39 100 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 000 eli 12 700 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.</p><p>Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 500 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa eli yhteensä 40 600. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-maaliskuussa 54,9 prosenttia, mikä on 10,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.</p><h2>Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi</h2><p>Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuun aikana 77 700 eli 14 200 enemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Kaikkiaan maaliskuussa oli avoinna 162 500 työpaikkaa, mikä on 12 600 enemmän kuin vuosi sitten.</p><p>Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli maaliskuun lopussa 117 100 henkilöä, mikä on 2 100 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.</p><h2>Tilastokeskus&#58; Työttömyysaste 8,1 prosenttia</h2><p>Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli maaliskuussa 22 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,7 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 219 000, mikä oli 24 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.</p><p>Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta&#58; <a href="https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.html">https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.html</a></p><h2>Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot&#58;</h2><p>Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM&#58;n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.</p><p>TEM&#58;n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi&#58; se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.</p><p>Lisätietoja tilastojen eroista&#58; <a href="https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html">https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html</a></p><p><a href="https&#58;//www.temtyollisyyskatsaus.fi/">TEM&#58;n Työllisyyskatsaus </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/tilaston-julkistamispaivat-kuvaus-ja-laatuseloste">Työnvälitystilaston keskeiset määritelmät </a><br><a href="https&#58;//pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv/">Työnvälitystilaston tietoja löytyy StatFin -tilastotietokannasta </a><br><a href="https&#58;//www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tie.html">Tilastokeskuksen ja TEM&#58;n yhteisjulkistus&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-05-04 06:38:16Ajankohtaista2021-05-04 06:38:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/default/Jyty%20ikonit%20sivuittain_sammal_greippi_Taulukko1_etusivu.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus päätti TE-palvelujen siirrosta kunnille sekä työperäisestä maahanmuutosta 7759<p>Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmistelua TE-palvelujen siirtämiseksi kunnille. Maaliskuun alussa käynnistyneissä työllisyyden kuntakokeiluissa tavoitellaan eri palveluiden parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palveluiden löytämistä. Palvelut siirtyvät kokonaan kunnille vuoden 2024 aikana. Siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.</p><p>Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000-33 000 lisätyöllistä. Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 prosenttia.</p><p>Hallitus päätti puoliväliriihessä perustaa erityistehtäväyhtiön, &quot;Välittäjä Oy&#58;n&quot;, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiölle asetetaan tavoitteeksi, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille.</p><p>Hallituksen esitys uudeksi erityistehtäväyhtiöksi on tarkoitus antaa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Yhtiötä on tarkoitus pääomittaa Suomen kestävän kasvun ohjelmasta 20 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi valtiontalouden kehyksistä varataan valtionavustuksena 10 miljoonaa euroa vuodessa. Välittäjä Oy&#58;n perustamisen työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan 1 000 lisätyöllistä.</p><p>Palkkatuen enimmäismäärän nostaminen 70 prosenttiin tukee hallituksen mukaan osaltaan osatyökykyisten työllistymistä. Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä julkisten hankintojen vauhdittamisohjelmalla, jossa kuntia tuetaan asettamaan ostopalveluihinsa sosiaalisia kriteerejä esimerkiksi pitkään työttömänä olleen tai osatyökykyisten työllistämiseksi. &#160;</p><h3>Suomi tarvitsee myös ulkomaisia osaajia</h3><p>Hallitus laatii työ- ja koulutusperusteiselle maahanmuutolle syksyn budjettiriiheen 2021 mennessä tiekartta, jossa määritellään visio, tarkennetut tavoitteet ja toimenpiteet työvoiman ja opiskelijoiden maahanmuuton pitkäjänteiseksi edistämiseksi. Myös onnistunut kotoutuminen tukee työllisyyttä.&#160;</p><p>Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tki-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa.&#160;</p><p>Hallituksen tavoitteena on, että 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu vuoteen 2030 mennessä.</p><h3>Työllisyyden edistäminen on laaja kokonaisuus</h3><p>Työ- ja elinkeinoministeriön toimien lisäksi työllisyyden kehittymistä tuetaan kokonaisuudella, johon kuuluvat mm. työkykyohjelman laajentaminen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennaltaehkäisy sekä kotona lapsia hoitavien vanhempien työllisyyden edistäminen.&#160;</p><p>Lisäksi hallitus on päättänyt vahvistaa jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tarkoituksena on uudistaa työikäiselle väestölle suunnattuja osaamispalveluja, kehittää työelämän muutosten ennakointia sekä kohdentaa koulutusta ja ohjausta erityisesti rakennemuutosaloille sekä aliedustetuille ryhmille. Ohjauksella ja osaamiskartoituksen malleilla ehkäistään virtaa työttömyyteen ja työvoiman ulkopuolelle ja parannetaan yksilökohtaisten koulutuspanostusten vaikuttavuutta.</p><p><strong>Lue lisää&#58;</strong><br></p><ul><li><strong> </strong><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-vaalikauden-lopun-linjauksista-ja-vuosien-2022-2025-julkisen-talouden-suunnitelmasta" target="_blank"><strong>Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta<br><br></strong></a></li><li><strong> </strong><a href="https&#58;//tem.fi/puolivaliriihi-2021" target="_blank"><strong>Hallituksen työllisyystoimenpiteet puoliväliriihessä 2021&#58; Ministeriöiden muistiot vaikutusarvioinneista<br><br></strong></a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/documents/1410877/53440649/TMI+tyollisyyspaatokset+esitysaineisto.pdf/7b5b34d1-d94c-917b-993f-e5ca7649c220/TMI+tyollisyyspaatokset+esitysaineisto.pdf?t=1619760998658" target="_blank"><strong>Työministerin esitysaineisto tiedotustilaisuudessa&#160;PDF <br></strong></a><br></li></ul><p><br></p>2021-04-29 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:05:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_2309_lowres.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työttömyysturvapoikkeuksia esitetään jatkettavaksi 30.9.2021 asti 7538<p>Hallitus esittää, että kesäkuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan syyskuun 2021 loppuun.&#160;</p><p>Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla.&#160;</p><h3>Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiin</h3><p>Työttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) syyskuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.</p><h3>Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynä</h3><p>Liikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.</p><h3>Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkona</h3><p>Työttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan.&#160;</p><h3>Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiin</h3><p>Työttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.10.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin.&#160;</p><h3>Yrittäjien työmarkkinatuki</h3><p>Yrittäjät voivat saada väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Väliaikainen säännös on nykyisellään voimassa 30.6.2021 asti. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jolla yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatkettaisiin. Lausuntokierros päättyy 30.4.2021. Tarkoituksena on antaa hallituksen esitys lakimuutoksesta mahdollisimman pian tämän jälkeen.<br>&#160;&#160;</p><p><br></p>2021-04-28 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:12:23https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Check%20box%20lomake.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Undantagen i utkomstskyddet för arbetslösa föreslås gälla till den 30 september 2021 7549<p>Regeringen föreslår att de undantagsbestämmelser om utkomstskyddet för arbetslösa som gäller till och med juni 2021 ska fortsätta gälla till utgången av september 2021.&#160;</p><p>Syftet med detta är att trygga försörjningen för löntagare som förlorar sitt jobb tillfälligt eller helt och hållet på grund av de ekonomiska konsekvenserna av coronavirusepidemin. Genom de föreslagna lagändringarna fortsätter också de åtgärder som främjar mottagande av arbete och arbetskraftens regionala rörlighet.&#160;</p><h3>Höjningen av utkomstskyddet för arbetslösa föreslås fortsätta</h3><p>Enligt regeringens förslag ska det skyddade beloppet för arbetslöshetsförmånen från 300 euro till 500 euro i månaden (från 279 euro till 465 euro under fyra kalenderveckor) fortsätta gälla till utgången av september 2021. Med skyddat belopp avses det belopp som en arbetslös arbetssökande kan förtjäna utan att det inverkar på arbetslöshetsförmånen.</p><h3>Den kortare restiden i fråga om rörlighetsunderstödet ska fortsätta gälla</h3><p>Det rörlighetsunderstöd som temporärt betalas för heltidsarbete ska enligt förslaget fortsätta om den dagliga resan vid anställningens början överstiger två timmar i stället för tre timmar som det föreskrivs normalt. Rörlighetsunderstöd ska kunna betalas också om personen flyttar från motsvarande avstånd på grund av arbete.</p><h3>Betalningen av arbetslöshetsförmån i förskott föreslås fortsätta</h3><p>Den temporära arbetslöshetsförmån som betalas ut i förskott på ansökan och utan beslut för högst sex månader i stället för de normala två månaderna föreslås fortsätta gälla.&#160;</p><h3>Det enklare förfarandet för förmånsansökningar föreslås fortsätta</h3><p>Vid jämkning av arbetslöshetsförmåner ska den så kallade särskilda jämkningsperioden och den beräknade lönen inte tillämpas före den 1 oktober 2021. Även jämkningen av företagsinkomster utifrån företagarens egen anmälan föreslås fortsätta.&#160;</p><h3>Arbetsmarknadsstöd för företagare</h3><p>Företagare har möjlighet att temporärt få arbetsmarknadsstöd på grund av den plötsliga och överraskande nedgång i efterfrågan som coronavirusepidemin har orsakat. Den temporära bestämmelsen gäller för närvarande fram till den 30 juni 2021.</p><p>Arbets- och näringsministeriet har sänt ett utkast till proposition på remiss, genom vilket företagarnas rätt till arbetsmarknadsstöd förlängs. Remissbehandlingen pågår till den 30 april 2021. Avsikten är att regeringspropositionen om lagändringen ska överlämnas så snart som möjligt efter det.<br></p><p><br></p>2021-04-28 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:13:12https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Check%20box%20lomake.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus päätti vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmasta 7567<p>Hallitus on puoliväliriihessään linjannut mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi koronapandemian jälkeisessä Suomessa. Puoliväliriihen päätökset sisältävät linjauksia niin kasvun vahvistamiseksi, hiilineutraaliuden tiellä jatkamiseksi kuin eriarvoisuuden vähentämiseksi. Toimet on sovitettu osaksi vuosien 2022–2025 julkisen talouden suunnitelmaa, josta hallitus linjasi puolivälitarkastelun yhteydessä. Hallitus teki myös ilmastotoimien puolivälitarkastelun.</p><p>Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kasvun, työllisyyden ja maltillisen sopeutuksen kautta. Hallitus tavoittelee 75 % työllisyysastetta ja velkasuhteen kasvun taittumista vuosikymmenen puolivälissä.</p><p>Hallituksen ilmastotyö on edennyt ajallaan ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu.&#160;<br> Hallitus julkisti puoliväliriihessään kestävyystiekartan, joka kokoaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030.<br> Hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä hyväksymät linjaukset on kirjattu kattavasti liitteessä 1.&#160;</p><h3>1. Kestävä kasvu ja talouden tasapaino</h3><h4>Hallituksen työllisyystoimet</h4><p>Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi tekemällä päätöksiä, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä. Hallitus on jo aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla tavoitellaan 31 000–33 000 lisätyöllistä.</p><p>Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Hallituskauden loppuun mennessä tehdään lisäksi päätökset 110 miljoonalla julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75%.</p><p>Hallituksen työllisyystoimet ja niiden työllisyysvaikutukset tarkemmin liitteessä 1 (luku 2).</p><h4>Julkisen talouden suunnitelmassa asetetaan julkisen talouden tavoitteet</h4><p>Julkisen talouden suunnitelmassa ja siihen sisältyvässä vakausohjelmassa asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet julkisen talouden rahoitusasemalle, julkiselle velalle ja julkisille menoille sekä tavoitteet julkisen talouden alasektoreiden rahoitusasemille.</p><h4>Valtiotalouden menokehys</h4><p>Suomen talouden ja finanssipoliittisten tarpeiden kokonaiskuva poikkeaa mm. koronavirustilanteen myötä merkittävästi siitä, mikä tilanne oli syksyllä 2019 vaalikauden kehystä asetettaessa. Hallitus on harjoittanut poikkeuksellisen elvyttävää finanssipolitiikkaa, joka on tukenut kasvua ja työllisyyttä, estänyt tuotantokapasiteetin pysyvää menettämistä ja nostanut tilapäisesti kehyksen piiriin kuuluvia menoja. &#160;Vaalikauden kehyksen osalta hallitus on tilanteessa, jossa kehyksen liikkumatila ei mahdollista ennakoimattomien menomuutosten huomioon ottamista sekä kaikkien hallituksen tarpeelliseksi katsomien uudistusten toteuttamista.</p><p>Näin ollen osana puoliväliriihen ratkaisuja hallitus on päättänyt korottaa vaalikauden kehystä vuosille 2022–2023. Linjana on vaalikauden loppua kohden asteittain laskeva menoura siten että menotaso jatkaisi laskua edelleen vaalikauden päättymisen jälkeenkin. Kehystä korotetaan 900 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuodelle 2023.&#160;</p><p>Lisäksi hallitusohjelman mukaiseen kehyssääntöön sisältyvä poikkeusolojen mekanismi on käytössä vuosina 2021 ja 2022 mahdollistaen 500 miljoonaa euroa/vuosi kertaluonteisiin menoihin. Koronaan liittyvät välittömät ns. terveysturvallisuuden kustannukset (kuten testauksen sekä rokottamisen menot) katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina kaikkina vuosina 2021–2023.</p><p>Kehystason nostamisen yhteydessä hallitus on päättänyt menojen uudelleenkohdennuksesta, jossa eräitä kehysmenoja alennetaan pysyvästi 370 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 alkaen. Koska säästöt ovat luonteeltaan pysyviä, ratkaisu alentaa kehykseen luettavia menoja myös vuodesta 2024 eteenpäin.<br> (LIITE 1, kohta 1.1. talouspoliittiset linjaukset)</p><h4>Veropohjan turvaaminen ja investointeihin kannustava toimintaympäristö</h4><p>Hallituksen tavoitteena on tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä. Budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta sekä lisäksi muista, investointeja edistävistä ja kilpailukykyä vahvistavista veromuutoksista.</p><p>Esimerkiksi hallitus jatkaa aikaisemmin vuosille 2020–2023 päätettyä kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta vuosille 2024–2025. Lisäksi ulkomaisten sijoittajien verovelvollisuuden laajentamiseksi varmistetaan, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti. Fossiiliseen energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien korvaamista tuetaan veroratkaisuilla. Lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40&#58;stä 60&#58;een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi budjettiriihen 2021 yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan merkittävästi.</p><p>Hallitusohjelman veropoliittisten linjausten toteutusta jatketaan. Tupakan verotusta kiristetään yhteensä 100 miljoonaa euroa vuosina 2022—2023. Syksyn 2019 budjettiriihessä päätetyn mukaisesti parafiinisen dieselin verotuki poistetaan vuosina 2021—2023, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa vuosina 2022–2023 yhteensä 87 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittain indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun myötä. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kuntien verotuloja siirretään valtiolle kuntien kustannus- ja tehtävätaakan merkittävästi vähentyessä. Verotulojen siirron yhteydessä ansiotulon verotusta kevennetään, jotta uudistus ei johtaisi verotuksen kiristymiseen minkään tulonsaajaryhmän osalta. Ilman uudistuksen vaikutusta valtion verotulot lisääntyisivät vuosina 2021—2025 keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa.</p><p>Verolinjaukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1, kohdassa 1.2. Verokirjaukset</p><h4>Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa</h4><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;">&#160;</td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2021 ml. LTAE2</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2022, JTS</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2023, JTS</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2024, JTS</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2025, JTS</strong></td></tr><tr><td class="ms-rteTable-default"><strong>Tulot, pl. nettolainanotto</strong></td><td class="ms-rteTable-default">53,9</td><td class="ms-rteTable-default">56,2</td><td class="ms-rteTable-default">68,1</td><td class="ms-rteTable-default">70,2</td><td class="ms-rteTable-default">71,9</td></tr><tr><td class="ms-rteTable-default"><strong>Menot (käyvin hinnoin)</strong></td><td class="ms-rteTable-default">65,9</td><td class="ms-rteTable-default">63,8</td><td class="ms-rteTable-default">77,0</td><td class="ms-rteTable-default">77,4</td><td class="ms-rteTable-default">78,6</td></tr><tr><td class="ms-rteTable-default"><strong>Alijäämä</strong></td><td class="ms-rteTable-default">-12,0</td><td class="ms-rteTable-default">-7,6</td><td class="ms-rteTable-default">-8,9</td><td class="ms-rteTable-default">-7,1</td><td class="ms-rteTable-default">-6,7</td></tr></tbody></table><p>Vuonna 2022 budjettitalouden menojen arvioidaan olevan 63,8 miljardia euroa, mikä on noin 2,1 miljardia euroa vähemmän kuin mitä vuodelle 2021 on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvioesitys). Menotason laskuun verrattuna vuoteen 2021 vaikuttaa erityisesti koronavirustilanteesta johtuvien menojen vähentyminen.&#160;</p><p>Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa julkisten menojen rakennetta keventäen kuntien menoja ja nostaen valtion budjettitalouden menojen tasoa merkittävästi vuodesta 2023 alkaen. Hyvinvointialueiden rahoitus muodostuu siirroista kuntien valtionrahoituksesta sekä kuntien verotuloista. Verotulojen tilitykseen liittyvän viiveen vuoksi em. veroperustemuutoksen vaikutukset eivät näy täysimääräisesti uudistuksen voimaantulovuotena 2023, mikä kasvattaa budjettitalouden alijäämää tilapäisesti vuonna 2023. &#160;<br> Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 145 miljardiin euroon vuonna 2022. Valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 2025 valtionvelan arvioidaan olevan noin 167 miljardia euroa, mikä on noin 59 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.</p><p>Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan runsaan 2½ % vauhtia vuonna 2021. Talouden selvä toipuminen koronaviruspandemiasta siirtyy vuoden 2021 loppupuolelle pandemian hiipuessa. Kysyntä normalisoituu, kun epidemian hiipuminen mahdollistaa rajoitusten lieventämisen ja purkamisen. Lisäksi globaali elvytys tukee talouskasvua merkittävästi tänä ja ensi vuonna.</p><h4>Kestävän kasvun ohjelma</h4><p>Suomi on 15.3.2021 toimittanut komissiolle alustavan kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman, joka linjaa EU&#58;n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) rahoituksen käyttöä Suomessa. Lopullinen suunnitelma toimitetaan komissiolle toukokuussa 2021. Komissio arvioi Suomen suunnitelman ja se hyväksytään EU-neuvostossa loppukesästä 2021.</p><p>Suomen enimmäissaannon arvioidaan nykyennusteiden valossa olevan 2,085 miljardia euroa. Suomen enimmäissaanto vahvistuu kuitenkin vasta kesällä 2022. Kestävän kasvun ohjelmaa toteutetaan Suomen enimmäissaannon puitteissa. Ohjelman toteutus on myös ehdollinen EU-neuvoston hyväksynnälle. Lisäksi päätös omista varoista täytyy olla ratifioitu kaikissa EU-jäsenvaltioissa ennen kuin EU&#58;n elpymisväline voidaan ottaa käyttöön.</p><p>Vuosien 2022—2025 julkisen talouden suunnitelmassa rahoituskohdennukset Suomen kestävän kasvun ohjelmaan on pääsääntöisesti käsitelty erillisenä menokokonaisuutena asiaan vielä liittyvien epävarmuuksien takia. Kokonaisuus puretaan asianomaisille menomomenteille myöhemmin talousarvioesitysten yhteydessä. Myös budjettitalouden tuloissa on huomioitu alustava arvio kestävän kasvun ohjelman vaikutuksista.</p><h4>Parlamentaarinen työryhmä arvioimaan TKI-rahoitusta&#160;</h4><p>Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja TKI-tiekartan mukaisesti. Vuonna 2019 t&amp;k-intensiteetti oli 2,8 % ja julkisen sektorin osuus t&amp;k-rahoituksesta oli 30 prosenttia. Tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä tarkoittaisi karkeasti arvioiden keskimäärin melkein 600 miljoonan euron lisäpanostuksia vuosittain. Tästä yksityistä rahoitusta olisi noin 400 miljoona euroa ja julkisen sektorin rahoitusta noin 200 miljoonaa euroa, jos julkisen sektorin t&amp;k-rahoituksen osuus pysyisi samana.&#160;</p><p>Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&amp;k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti.</p><p>Myöhemmin asetettava parlamentaarinen työryhmä arvioi pysyvää T&amp;K-kannustinta osana kokonaisratkaisua, joka johtaisi TKI-toiminnan yksityisten ja julkisten investointien ja rahoituksen tasoon neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus linjaa mahdollisesta kannustimesta budjettiriihessä 2021.</p><h4>Kertaluonteisten tulevaisuusinvestointien toteutus&#160;</h4><p>Hallitus kohdentaa n. 300 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ns. kertaluonteisiin tulevaisuusinvestointeihin osana tulevaisuusinvestointien toisen ja viimeisen vaiheen rahoitusta, josta linjattiin lokakuussa 2020. Tämän jälkeen tulevaisuusinvestointeihin on kohdennettu vuosille 2020—2022 yhteensä n.2 miljardia euroa. Lisäksi valtion asuntorahastosta (VAR) kohdennetaan yhteensä yli 200 miljoonan euron panostukset vuosina 2020—2022. Hallitusohjelman mukaisesti tulevaisuusinvestoinnit on tarkoitus rahoittaa pääosin omaisuustuloilla siten, että ne eivät johda lisävelkaantumiseen vuonna 2023.</p><p>Koronavirustilanteesta johtuen vuoden 2020 lisätalousarvioissa päätettiin merkittävistä toimenpiteistä mm. talouden elpymisen tukemiseksi. Toimilla on heijastevaikutuksia myös kehysvuosille.&#160;</p><p>Kehyskaudelle kohdistuvat vaikutukset ovat yhteensä noin 610 miljoonaa euroa, painottuen vuosiin 2022 ja 2023. Osa vaikutuksista sisältyi jo kevään 2020 kehyspäätökseen. Summasta noin 480 miljoonaa euroa kohdistuu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle sisältäen mm. yritysten kehittämishankkeiden maksatuksia tukina ja lainoina sekä arvion Finnvera Oyj&#58;lle maksettavista tappiokorvauksista.</p><p>Hallitus on linjannut myös uusista määräaikaisista lisäyksistä. Koronavirusrokotteiden hankintaan varataan 50 miljoonaa euroa vuodelle 2022 ja 35 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Hallitusohjelman mukaisen positiivisen luottotietorekisterin toteutukseen osoitetaan yhteensä 29,2 miljoonaa euroa vuosina 2022–2024.</p><p>Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa vuonna 2023.</p><p>Käynnistetään välittömästi jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi. Tavoitteena on linjata mallista, joka turvaa edunsaajille ennustettavan, vakaan, edunsaajien autonomian turvaavan ja riittävän rahoituksen. Työskentelyn pohjana on Liikasen ryhmän raportti ja jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan parlamentaarisuus, tarkemmat vaikutusarviot eri edunsaajille, valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihankkeen ehdotukset sekä EU-oikeudelliset reunaehdot. Uudistus toteutetaan 2024 alkaen. Päätökset tehdään vuoden 2021 loppuun mennessä.</p><h4>Energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki</h4><p>Käyttöön otetaan energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, joka kannustaa entistä tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon sekä energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ja joka huomioi kustannuskilpailukyvyn. Sähköistämistuen tuki-intensiteetiksi on linjattu 25% ja katoksi 150 miljoonaa euroa. Investointien osuus sähköistämistuesta on 50%.</p><h4>Kotimaista omistajuutta tuetaan</h4><p>Hallituksen kotimaisen omistajuuden ohjelman toimenpiteet muodostavat yhdessä teollisuusstrategian ja valmistelussa olevan yrittäjyysstrategian ehdotusten kanssa kokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa yritysten rahoitusta, yrittäjyyden edellytyksiä sekä investointiympäristöä. Finnveran luottoinstrumentteja kehitetään ja nostetaan Finnveran yrittäjälainan 100 000 € enimmäismäärää merkittävästi lisääntyvien omistajavaihdosten tehokkaammaksi rahoittamiseksi. Kasvulainamääriä lisätään vähintään kaksinkertaiseksi.</p><p>Yksinyrittäjien sosiaaliturvan parantamiseksi tehdään jatkoselvitys kehysriiheen 2022 mennessä yrittäjä- ja palkkatulojen vakuuttamisen ja päivärahan määräytymisen uudistamiseksi yhdistelmävakuutuksen suuntaan.&#160;</p><h3>2. Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa</h3><h4>llmasto- ja energiapolitiikka</h4><p>Hallituksen ilmastotyö on edennyt ajallaan, ja matka hiilineutraaliustavoitteeseen on lyhentynyt merkittävästi. Hiilineutraaliuteen vielä tarvittavien ilmastopäätösten määrää kuvaava päätös- ja toimenpidekuilu on kaventunut 11 miljoonaan tonniin (Mt) hiilidioksidiekvivalenttia. Vuoden 2020 ilmastovuosikertomuksessa kuilun suuruudeksi arviointiin vielä 15 Mt.</p><p>Kuilua ovat kaventaneet erityisesti päätökset energiaverouudistuksesta (2 Mt) sekä päästöjen väheneminen päästökauppasektorilla aiemmin arvioitua nopeammin. Lisäksi liikenteen päästöjen arvioidaan vähenevän ennakoitua nopeammin vuoden 2030 jälkeen ja puhtaammat lämmitysmenetelmät ja energiatehokkuuden parantuminen vähentävät myös asumisen päästöjä ennakoitua nopeammin.</p><p>Hiilineutraaliustavoite 2035 ja sen toimeenpano ovat jo ohjanneet yhteiskuntaa vähähiilisyyteen, vauhdittaneet ilmastotyötä sekä vahvistaneet kansainvälisesti Suomen maakuvaa vahvana ilmastotoimijana.</p><p>Hallitus on sitoutunut päättämään tarvittavat lisätoimet, jotta hiilineutraalius 2035 toteutuu. Hallitus on tehnyt toimintasuunnitelmaa kuilun umpeen kuromiseksi ja päättää lisätoimista ilmastosuunnitelman ja ilmasto- ja energia-strategian hyväksymisen yhteydessä syksyllä 2021.&#160;</p><h4>Oikeudenmukainen ja hallittu siirtymä turpeen energiakäytön osalta</h4><p>Hallitus on puoliväliriihessä käsitellyt laajapohjaisen turvetyöryhmän esityksiä. Turpeen energiakäyttö vähenee hallitusohjelmassa ennakoitua nopeammin. Hallitus tunnistaa tarpeen tukea ripeästi oikeudenmukaista siirtymää ja turvealan yrittäjiä ja -työntekijöitä.&#160;</p><p>Käyttöön otetaan luopumispaketti turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Tukipaketin rahoitus tapahtuu 60 miljoonalla eurolla vuonna 2021 ja 10 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Hallitus käyttää myös osan EU&#58;n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) turvetta korvaavien kaukolämmön investointien tukemiseen.</p><p>Turpeen verotuksessa turpeen verottoman pienkäytön alaraja nostetaan 5 000 MWh&#58;sta 10 000 MWh&#58;iin vuosina 2022–2026 ja 8 000 MWh&#58;iin vuosina 2027–2029. Veroa maksetaan vain siltä osin kuin käyttö ylittää alarajan. Vuodesta 2030 eteenpäin palataan nykytilanteeseen. &#160;Samassa yhteydessä päätetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategiasta, joissa esitetään sitovat toimet veromuutosten aiheuttamaa päästöjen lisäystä vastaavista päästövähennyksistä.</p><p>Hallitus antaa eduskunnalle syksyllä 2021 esityksen turpeen lattiahintamekanismista. Lattiahintamekanismi astuu voimaan 1.1.2022. Lattiahinta perustuu lakiin kirjattavaan päästö-oikeuden hinnan ja turpeen veron yhteenlaskettuun tasoon (e/tCO2), jonka arvioidaan riittävän turpeen energiakäytön vähintään puolittumiseen vuoteen 2030 mennessä. Taso asetetaan lainvalmistelun yhteydessä asiantuntija-arvioiden perusteella.&#160;</p><h4>Luontolahjani Suomelle -kampanja</h4><p>Luontolahjani Suomelle -kampanja käynnistetään hallitusohjelman mukaisesti. Kampanjassa yksityisen omistajan siirtäessä suojeluun omistamansa arvokkaan luontoalueen, Metsähallituksen luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista siirretään suojeluun vastaavankokoinen alue.&#160;</p><p>Kampanjaan lasketaan mukaan kesäkuun 2019 alusta tähän hetkeen tehdyt yksityiset lahjoitukset, joita on kertynyt noin 300 hehtaaria. Lisäksi Koneen säätiön tekemä 1 400 hehtaarin Sanginjoki-lahjoitus lasketaan mukaan. Kampanja on käynnissä vuoden 2022 loppuun ja suojeltavien valtion alueiden suuruus on yhteensä maksimissaan 5 000 hehtaaria.&#160;</p><h3>3. Sosiaalinen kestävyys ja oikeudenmukainen jälleenrakentaminen&#160;</h3><h4>Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tuetaan&#160;</h4><p>Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla kasvatuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan rajoituksilla on kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen.&#160;</p><p>Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpidekokonaisuuden vaikutusten lieventämiseksi. Kokonaisuuden määrärahat sisällytetään vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.</p><p>Toimenpidekokonaisuus toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.</p><p>Rahoitusta kohdennetaan mm. oppimisvajekokonaisuuteen sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyn nopeuttamiseen ja niiden saavutettavuuden ja saatavuuden parantamiseen. Kokonaisuudessa huomioidaan myös perheiden tuen tarpeet.</p><p>Toteutetaan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistaminen, jolla tuetaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Yksityiskohdista on tarkoitus päättää budjettiriihessä 2021.&#160;</p><p>Hallitus edistää koronapandemian oloissa yleistyneiden monipaikkaisen työn ja opiskelun muotojen vakiintumista. Poikkeustilanteen tuomien uusien toimintatapojen hyödyntämiseksi valtioneuvosto tekee vuoden 2022 alussa periaatepäätöksen alueellisesta läsnäolosta ja monipaikkaisuudesta.</p><h4>Väestöpolitiikka hallituksen agendalle</h4><p>Sekä yhteiskuntapoliittisista että taloudellisista syistä hallitus pitää tarpeellisena edistää tasapainoista väestönkehitystä ja aktiivista väestöpolitiikkaa. Hallitus asettaa tavoitteekseen tukea aktiivisesti ihmisten mahdollisuutta perheellistyä ja saada toivomansa määrä lapsia. Tavoitteena on kasvattaa työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa vähintään 10 000 hengellä vuodessa vuoteen 2030 mennessä.</p><h4>Oikeusvaltion kehittäminen ja sisäinen turvallisuus</h4><p>Velkajärjestelylakia muuttamalla parannetaan velkajärjestelyyn pääsyä ja edesautetaan sekä taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yrittäjien että muiden velallisten selviytymistä velkajärjestelystä. VN Teas -selvityksen pohjalta päätetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pienituloisten ulosottovelallisten asemaa joko ulosoton suojaosuutta korottamalla vähintään takuueläkkeen tasolle tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla toimenpiteellä.</p><p>Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään. Kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista ja markkinoinnin rajoittamista arvioidaan kuluttajaluottosääntelyn kokonaistarkastelun yhteydessä. Yrityssaatavien perintäkuluille asetetaan enimmäismäärät. Perustetaan toiminto koordinoimaan kansalaisten talousosaamiseen liittyvää sidosryhmäyhteistyötä.&#160;</p><p>Hallitus varautuu osoittamaan kahden ulkovartiolaivan hankinnan edellyttämän rahoituksen vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä.<br> Ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta valmistellaan esiselvitys.</p><p>Valtioneuvosto hyväksyy julkisen talouden suunnitelman yleisistunnossaan toukokuussa, jonka jälkeen se julkaistaan valtiovarainministeriön nettisivuilla. Julkisen talouden suunnitelma, joka sisältää Suomen vakausohjelman, toimitetaan myös EU&#58;n komissiolle.&#160;</p><h4>Lisätietoja&#58;<br></h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/Liite%201&#58;%20Hallituksen%20linjaukset%20puoliv%c3%a4li-%20ja%20kehysriihess%c3%a4%2029.4.2021" target="_blank">Hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä&#160;29.4.2021 (pdf)&#160;</a> <br></h4></li></ul><ul><li><h4><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-682-2" target="_blank">Hallituksen kestävyystiekartta (pdf)</a></h4></li></ul><div><br></div><p><br></p>2021-04-28 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:11:42https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Euron%20kolikko.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Menokehysjousto tukee ulospääsyä koronakriisistä, sopeutustoimet väärä signaali markkinoille 7568<p>STTK on tyytyväinen, että haastaviksi osoittautuneissa hallituksen kehysriihineuvottelussa saavutettiin osapuolia tyydyttävä ratkaisu.</p><p>–&#160;Maa ei ajautunut maailmalla edelleen jatkuvan pandemian oloissa poliittiseen kriisiin, joka olisi voinut saattaa myös EU&#58;n elpymispaketin vaakalaudalle, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa.</p><p>Hallitus päätti nostaa menokehyksiä 900 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 500 miljoonaa euroa vuonna 2023, mutta linjasi noin puolen miljardin euron pysyvistä sopeutustoimista.<br><br>– Menokehyksistä joustaminen on perusteltua koronan jälkihoidon varmistamiseksi. Myös EU&#58;n elpymispaketti tukee toipumista, siksi sen eteneminen on hyvin olennaista. Sopeutustoimista päättäminen jo tässä vaiheessa antaa kuitenkin väärän signaalin markkinoille ja voi hidastaa elpymistä, Lainà arvioi.</p><p>75 prosentin työllisyysasteen toteutuminen ja julkisen velkasuhteen taittaminen vuoteen 2025 mennessä edellyttävät nykyisten kasvuennusteiden toteutumista.</p><p>– Jos Suomi pääsee maailmantalouden kasvuun hyvin kiinni, tavoitteiden saavuttaminen on realistista. </p><p>Hallituksen työllisyyspaketti kasvattaa työllisyyttä 40&#160;000 - 44&#160;500 henkilöllä. STTK kiittää hallituksen panostuksia osaamiseen, työvoimapalveluihin ja osatyökykyisiin.<br><br>&#160;– Työllisyystoimissa keskeistä ei ole ankarien vaan vaikuttavien toimien tavoittelu. Hallituksen työllisyyspaketti nostaa työllisyyttä kestävästi.</p><p>Hallitus ei tukeudu ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennyksiin, mikä antaisikin Lainàn mielestä koronakriisin jälkeen täysin väärän signaalin.<br><br>&#160;– Nyt on luotava optimismia. STTK vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan &quot;euroistamista&quot;, eli turvan perusteiden muuttamista puhtaasti tulosidonnaisiksi. Se kohtelisi pieni- ja suurituloisia eriarvoisesti, sillä suurituloinen saisi pienituloista vähemmillä työtunneilla oikeuden ansioturvaan.</p><p>Työllisyyspaketista puuttuvat toimet lomautusten purkamiseksi. Kuitenkin viime vuoden lopussa 80&#160;000 palkansaajaa oli kokoaikaisesti lomautettuna.<br><br>&#160;– Olisi oleellista varmistaa, että lomautukset eivät muutu pysyväksi työttömyydeksi. STTK on esittänyt lyhennetyn työajan tukea yrityksille, jotta mahdollisimman moni lomautettu saataisiin nousukauden alkaessa takaisin töihin.</p><p>Ulosottovelallisten aseman parantaminen on tervetullut toimenpide. Koronakriisi on vaikeuttanut monien taloudellista asemaa ja nyt on oikea aika auttaa heitä.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Patrizio Lainà, puhelin 040&#160;583 4432.</p><p><br></p>2021-04-28 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:12:12https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen fattade beslut om riktlinjerna för slutet av valperioden och om planen för de offentliga finanserna 2022–2025 7606<p>Regeringen har vid sin halvtidsöversyn dragit upp riktlinjer för omfattande åtgärder för att stärka sysselsättningen och ekonomin samt för att främja medborgarnas välfärd efter coronapandemin i Finland. De beslut som fattades vid halvtidsöversynen innehåller riktlinjer såväl för att stärka tillväxten och de fortsatta åtgärderna mot klimatneutralitet som för att minska ojämlikheten. Åtgärderna har anpassats till planen för de offentliga finanserna 2022–2025, som regeringen enades om i samband med halvtidsöversynen. Regeringen gjorde också en halvtidsöversyn av klimatåtgärderna.</p><p>Regeringen har som mål att stärka den offentliga ekonomin genom tillväxt, sysselsättning och måttlig anpassning. Regeringen eftersträvar en sysselsättningsgrad på 75 procent och att ökningen av skuldkvoten avtar i mitten av årtiondet.</p><p>Regeringens klimatarbete har framskridit enligt planerna och vägen mot målet om klimatneutralitet har förkortats betydligt. Regeringen har förbundit sig att besluta om behövliga tilläggsåtgärder för att målet om klimatneutralitet 2035 ska nås.&#160;</p><p>Vid sin halvtidsöversyn offentliggjorde regeringen en färdplan för hållbarhet som sammanställer nuläget för den sociala, ekonomiska och ekologiska hållbarheten och regeringens mål för 2030.</p><p>De riktlinjer som regeringen godkände vid halvtidsöversynen och ramförhandlingarna anges på ett heltäckande sätt i bilaga 1.&#160;</p><h2>1. Hållbar tillväxt och balansen i de offentliga finanserna</h2><h3>Regeringens sysselsättningsåtgärder</h3><p>Regeringen har förbundit sig till långsiktiga åtgärder för att höja sysselsättningsgraden. Genom beslut i samband med detta eftersträvar man uppskattningsvis 80 000 nya sysselsatta. Regeringen fortsätter beredningen av sysselsättningsåtgärderna i ministerarbetsgruppen för främjande av sysselsättningen. Redan tidigare har regeringen fattat beslut om åtgärder som syftar till 31 000–33 000 nya sysselsatta.</p><p>Med de åtgärder som regeringen beslutade om vid halvtidsöverläggningen eftersträvas 40 000–44 500 nya sysselsatta. Före utgången av regeringsperioden fattas dessutom beslut om sysselsättningsåtgärder som stärker de offentliga finanserna med 110 miljoner euro. Regeringen har som mål att sysselsättningsgraden är 75 procent i mitten av årtiondet.<br> Regeringens sysselsättningsåtgärder och deras sysselsättningseffekter beskrivs närmare i bilaga 1 (kap. 2).</p><h3>I planen för de offentliga finanserna uppställs målen för den offentliga ekonomin.</h3><p>I planen för de offentliga finanserna och i det stabilitetsprogram som ingår i den uppställs fleråriga mål för saldot i de offentliga finanserna, utgifterna i de offentliga finanserna och den offentliga sektorns skuld samt målen för det strukturella saldot för undersektorerna inom de offentliga finanserna.</p><h3>Utgiftsramen</h3><p>Helhetsbilden av Finlands ekonomi och de finanspolitiska behoven avviker bland annat till följd av coronavirusläget avsevärt från situationen hösten 2019 när ramen för valperioden fastställdes. Regeringen har utövat en exceptionellt stimulerande finanspolitik som har stött tillväxten och sysselsättningen, förhindrat en bestående förlust av produktionskapaciteten och tillfälligt höjt de utgifter som ingår i ramen.</p><p>När det gäller ramen för valperioden befinner sig regeringen i en situation där spelrummet inom ramen inte möjliggör oförutsedda ändringar i utgifterna och inte heller att alla reformer som regeringen anser nödvändiga kan genomföras.</p><p>Därför har regeringen i samband med de beslut som den fattat vid halvtidsöversynen beslutat att höja ramen för 2022–2023. Strävan är en gradvis sjunkande utgiftsram mot slutet av valperioden så att utgiftsnivån fortsätter att sjunka även efter valperiodens slut. Ramen höjs med 900 miljoner euro år 2022 och med 500 miljoner euro år 2023.&#160;</p><p>Den mekanism för exceptionella konjunkturlägen som ingår i rambestämmelsen enligt regeringsprogrammet aktiveras dessutom åren 2021 och 2022 och gör det möjligt att rikta 500 miljoner euro per år till utgifter av engångsnatur. De så kallade direkta kostnaderna för hälsosäkerhet i samband med coronavirusepidemin (som utgifterna för testning och vaccination) täcks som utgifter utanför ramen alla år under 2021–2023.</p><p>I samband med höjningen av ramnivån har regeringen beslutat om en omfördelning av utgifterna, enligt vilken vissa ramutgifter sänks permanent med 370 miljoner euro från och med 2023. Eftersom besparingarna är bestående till sin karaktär, minskar beslutet de utgifter som hänförs till ramen även från och med 2024.<br> (BILAGA 1, punkt 1.1, Finanspolitiska riktlinjer)</p><h3>Regeringen vill trygga skattebasen och förhållanden som uppmuntrar till investeringar</h3><p>Regeringen har som mål att stärka skattebasen, uppmuntra företagens investeringar och stärka konkurrenskraften. Vid budgetförhandlingarna 2021 beslutas om en lösning angående beskattningen som stärker statsfinanserna med 100–150 miljoner euro och dessutom om andra skatteändringar som främjar investeringar och stärker konkurrenskraften.</p><p>Regeringen fortsätter exempelvis rätten till dubbla avskrivningar vid maskin- och anläggningsinvesteringar åren 2024–2025. Denna rätt beslutades tidigare för åren 2020–2023. För att utvidga utländska investerares skattskyldighet säkerställs dessutom att vinsterna från utländska fonders fastighetsinvesteringar beskattas i så stor utsträckning som möjligt i Finland. Ersättandet av uppvärmningssystem som utnyttjar fossila bränslen stöds genom skattelösningar. Avskaffande av oljeuppvärmning stöds genom att hushållsavdragets maximibelopp höjs från 2 250 euro till 3 500 euro och ersättningen höjs från 40 till 60 procent. Åtgärden är tidsbegränsad och gäller 2022–2027. För att bedöma hushållsavdragets sysselsättningseffekter dras det i samband med budgetförhandlingarna 2021 upp riktlinjer för ett tvåårigt försök där hushållsavdragets maximala belopp för hushållsarbete och för omsorgs- och vårdarbete höjs avsevärt.</p><p>Genomförandet av de skattepolitiska riktlinjer som fastställts i regeringsprogrammet fortsätter. Beskattningen av tobak skärps så att intäkterna ökar med 100 miljoner euro 2022–2023. I enlighet med vad som avtalades vid budgetförhandlingarna hösten 2019 slopas skattestödet för paraffinisk diesel 2021–2023, vilket beräknas öka skatteintäkterna med sammanlagt 87 miljoner euro 2022–2023.</p><p>Det görs årliga indexjusteringar i grunderna för beskattning av förvärvsinkomster för att beskattningen inte ska skärpas som en följd av att den allmänna inkomstnivån ökar. I och med att de nya välfärdsområdena grundas överförs skatteinkomster från kommunerna till staten samtidigt som kommunernas kostnader och arbetsbörda minskar avsevärt. I samband med överföringen av skatteinkomster lindras beskattningen av förvärvsinkomster för att reformen inte ska leda till en skärpning av beskattningen för någon viss inkomstgrupp. Utan effekterna av reformen skulle statens skatteinkomster öka med i genomsnitt 2,8 procent per år 2021–2025.</p><p>Riktlinjerna för beskattningen beskrivs närmare i bilaga 1, punkt 1.2. Skatteanteckningar<br> &#160;</p><h4>Inkomster, utgifter och balans i statens budgetekonomi, miljarder euro&#160;</h4><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;">&#160;</td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2021 inkl. TILLÄGGSBUDGETPROP. 2</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2022 planen för de offentliga finanserna</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2023 planen för de offentliga finanserna</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2024 planen för de offentliga finanserna</strong></td><td class="ms-rteTable-default" style="width&#58;16.6667%;"><strong>2025 planen för de offentliga finanserna</strong></td></tr><tr><td class="ms-rteTable-default"><strong>Inkomster exkl. nettoupplåning</strong></td><td class="ms-rteTable-default">53,9</td><td class="ms-rteTable-default">56,2</td><td class="ms-rteTable-default">68,1</td><td class="ms-rteTable-default">70,2</td><td class="ms-rteTable-default">71,9</td></tr><tr><td class="ms-rteTable-default"><strong>Utgifter (gängse priser)</strong></td><td class="ms-rteTable-default">65,9</td><td class="ms-rteTable-default">63,8</td><td class="ms-rteTable-default">77,0</td><td class="ms-rteTable-default">77,4</td><td class="ms-rteTable-default">78,6</td></tr><tr><td class="ms-rteTable-default"><strong>Underskott</strong></td><td class="ms-rteTable-default">-12,0</td><td class="ms-rteTable-default">-7,6</td><td class="ms-rteTable-default">-8,9</td><td class="ms-rteTable-default">-7,1</td><td class="ms-rteTable-default">-6,7</td></tr></tbody></table><p>Utgifterna inom budgetekonomin beräknas 2022 uppgå till 63,8 miljarder euro, vilket är cirka 2,1 miljarder euro mindre än vad som budgeterats för 2021 (inkl. den andra tilläggsbudgetpropositionen). Att utgiftsnivån minskar jämfört med 2021 beror i synnerhet på att de utgifter som föranleds av coronavirussituationen minskar.</p><p>Social- och hälsovårdsreformen ändrar de offentliga utgifternas struktur så att kommunernas utgifter minskar medan utgifterna inom statens budgetekonomi ökar betydligt från och med 2023. Finansieringen av välfärdsområdena består av överföringar från den statliga finansieringen till kommunerna och kommunernas skatteinkomster. På grund av den fördröjning som hänför sig till redovisningen av skatteinkomsterna syns konsekvenserna av den nämnda ändringen av beskattningsgrunden inte fullt ut under det år då reformen träder i kraft, dvs. 2023, vilket tillfälligt ökar underskottet i budgetekonomin 2023. &#160;</p><p>Statsskuldens belopp beräknas öka till cirka 145 miljarder euro 2022. I förhållande till bruttonationalprodukten ökar statsskuldens totalbelopp under hela ramperioden. Statsskulden beräknas uppgå till cirka 167 miljarder euro 2025, vilket är cirka 59 procent i förhållande till bruttonationalprodukten.</p><p>Bruttonationalprodukten beräknas öka med drygt 2 ½ procent år 2021. Ekonomins märkbara återhämtning efter coronavirusepidemin börjar mot slutet av 2021 i takt med att epidemin avtar. Efterfrågan normaliseras när epidemin avtar och det blir möjligt att lindra och avveckla restriktionerna . Dessutom stöder den globala återhämtningen i hög grad den ekonomiska tillväxten i år och nästa år.</p><h3>Programmet för hållbar tillväxt</h3><p>Finland har den 15 mars 2021 lämnat kommissionen en preliminär nationell återhämtnings- och resiliensplan där det man ger riktlinjer för hur finansieringen från EU&#58;s facilitet för återhämtning och resiliens (RRF) ska användas i Finland. Den slutgiltiga planen ska lämnas till kommissionen i maj 2021. Kommissionen bedömer Finlands plan och den godkänns i EU-rådet under sensommaren 2021.</p><p>Finlands maximala tilldelning beräknas mot bakgrund av de nuvarande prognoserna uppgå till 2,085 miljarder euro. Den maximala tilldelningen för Finlands del bekräftas dock först sommaren 2022. Finlands program för hållbar tillväxt genomförs inom ramen för den maximala tilldelningen. Genomförandet av programmet är också underställt godkännande i Europeiska unionens råd. Dessutom måste beslutet om egna medel ha ratificerats i alla EU-medlemsstater innan EU&#58;s återhämtningsinstrument kan tas i bruk.</p><p>I planen för de offentliga finanserna 2022—2025 har fördelningen av finansieringen till Finlands program för hållbar tillväxt i regel behandlats som en separat utgiftshelhet på grund av de osäkerhetsfaktorer som ännu hänför sig till saken. Helheten fördelas på de berörda utgiftsmomenten senare i samband med budgetpropositionerna. Även i inkomsterna inom budgetekonomins har man beaktat en preliminär uppskattning av konsekvenserna av programmet för hållbar tillväxt.</p><h3>En parlamentarisk arbetsgrupp för att utvärdera FUI-finansieringen&#160;</h3><p>Finland har som mål att höja forsknings- och utvecklingsutgifterna till 4 procent av bruttonationalprodukten före 2030 i enlighet med regeringsprogrammet och färdplanen för forskning, utveckling och innovation. År 2019 uppgick FoU-intensiteten till 2,8 procent och den offentliga sektorns andel av FoU-finansieringen var 30 procent. Uppnåendet av målet före 2030 skulle enligt grova uppskattningar innebära tilläggssatsningar på i genomsnitt nästan 600 miljoner euro per år. Den privata finansieringens andel av denna finansiering skulle vara cirka 400 miljoner euro och den offentliga sektorns cirka 200 miljoner euro, om den offentliga sektorns andel av FoU-finansieringen förblir oförändrad.&#160;</p><p>För att främja Finlands FUI-mål har regeringen beslutat att inrätta en parlamentarisk arbetsgrupp för att utreda metoder för att förbinda sig till den ökning av FoU-finansieringen inom den offentliga sektorn som krävs för att FUI-målet ska nås före utgången av decenniet.</p><p>En parlamentarisk arbetsgrupp som tillsätts senare ska utvärdera det permanenta FoU-incitamentet som en del av en helhetslösning som skulle leda till att den privata och offentliga investerings- och finansieringsnivån i fråga om FoU-verksamhet uppgår till fyra procent av bruttonationalprodukten. Regeringen drar upp riktlinjer för eventuella incitament vid budgetförhandlingarna 2021.</p><h3>Genomförande av framtidsinvesteringar av engångsnatur&#160;</h3><p>Regeringen anvisar cirka 300 miljoner euro för 2022 för så kallade framtidsinvesteringar av engångsnatur som en del av finansieringen till den andra och sista fasen av framtidsinvesteringarna, som fastställdes i oktober 2020. Efter det har man riktat sammanlagt cirka 2 miljarder euro till framtidsinvesteringar åren 2020-2022. Dessutom anvisas ur statens bostadsfond satsningar på sammanlagt mer än 200 miljoner euro 2020—2022. I enlighet med regeringsprogrammet ska framtidsinvesteringarna i huvudsak finansieras genom kapitalinkomster så att de inte leder till ytterligare skuldsättning 2023.</p><p>På grund av coronavirusläget man i tilläggsbudgetarna för 2020 beslutat om betydande åtgärder bland annat för att stödja den ekonomiska återhämtningen. Åtgärderna har &#160;återverkningar också på ramåren.&#160;</p><p>Verkningarna på ramperioden uppgår till sammanlagt cirka 610 miljoner euro, med tyngdpunkt på 2022 och 2023. En del av verkningarna ingick redan i rambeslutet våren 2020. Av beloppet fördelas cirka 480 miljoner euro till arbets- och näringsministeriets förvaltningsområde, och i beloppet ingår bl.a. utbetalningar i form av stöd och lån till utvecklingsprojekt i företag samt en uppskattning av de förlustersättningar som betalas till Finnvera Abp.</p><p>Regeringen har också dragit upp riktlinjer för nya tidsbegränsade tillägg. För anskaffning av vaccin mot covid-19 reserveras 50 miljoner euro för 2022 och 35 miljoner euro för 2023. För genomförandet av det positiva kreditupplysningsregistret enligt regeringsprogrammet anvisas sammanlagt 29,2 miljoner euro 2022—2024.</p><p>År 2022 och 2023 kompenseras förmånstagarna för lägre intäktsföring av avkastningen av penningspelsverksamhet. Kompensationen uppgår till 330 miljoner euro 2022 och 305 miljoner euro 2023.</p><p>Fortsatt arbete för att bereda en ny permanent finansieringsmodell inleds genast. Målet är att dra upp riktlinjer för en modell som säkerställer en förutsägbar, stabil och tillräcklig finansiering till förmånstagarna. Arbetet baserar sig på rapporten av Liikanens arbetsgrupp och det fortsatta arbetet utförs i nära samarbete med förmånstagarna. Vid beredningen av åtgärderna beaktas ett parlamentariskt arbetssätt, noggrannare konsekvensbedömningar i fråga om olika förmånstagare, förslagen som lagst fram i projektet för utveckling och digitalisering av statsunderstödsverksamheten samt EU-rättsliga ramvillkor. Reformen genomförs från och med 2024. Besluten fattas före utgången av 2021.</p><h3>Elektrifieringsstöd för energiintensiva företag</h3><p>Det införs ett nytt elektrifieringsstöd för energiintensiva företag som allt effektivare sporrar till klimatneutral produktion och till elektrifiering av energiintensiva företag och som beaktar den kostnadsrelaterade konkurrenskraften. Stödnivån för elektrifieringsstödet har fastställts till 25 procent och taket till 150 miljoner euro. Investeringarna utgör 50 procent av elektrifieringsstödet.</p><h3>Inhemskt ägarskap stöds</h3><p>Åtgärderna i regeringens program för inhemskt ägande bildar tillsammans med förslagen i industristrategin och den företagarstrategi som är under beredning en helhet som syftar till att stärka företagens finansiering, förutsättningarna för företagande samt investeringsmiljön. Finnveras kreditinstrument utvecklas och maximibeloppet på 100 000 euro i Finnveras företagarlån höjs betydligt för att mer effektivt finansiera det ökade antalet ägarbyten. Beloppet av tillväxtlån ska minst fördubblas.</p><p>För att förbättra den sociala tryggheten för ensamföretagare görs en fortsatt utredning före ramförhandlingarna 2022 i syfte att förnya försäkringen av företagar- och löneinkomster och fastställandet av dagpenningen i riktning mot en kombinationsförsäkring.&#160;</p><h2>2. Mot ett klimatneutralt samhälle</h2><h3>Klimat- och energipolitiken</h3><p>Regeringens klimatarbete har framskridit enligt planerna och resan till målet om klimatneutralitet har förkortats betydligt. Klyftan mellan beslut och genomförande, som beskriver mängden klimatbeslut som ännu behövs för att nå klimatneutralitet, har minskat till 11 miljoner ton (Mt) koldioxidekvivalenter. I klimatårsberättelsen för 2020 uppskattades klyftan fortfarande utgöra 15 Mt.</p><p>Klyftan har minskat i synnerhet i och med besluten om energiskattereformen (2 Mt) och genom att utsläppen inom utsläppshandelssektorn har minskat snabbare än vad som tidigare uppskattats. Dessutom beräknas utsläppen från trafiken minska snabbare än väntat efter 2030 och renare uppvärmningsmetoder och förbättrad energieffektivitet minskar också utsläppen från boendet snabbare än väntat.</p><p>Målet om klimatneutralitet 2035 och förverkligandet av det har redan styrt samhället mot koldioxidsnålhet, påskyndat klimatarbetet och på det internationella planet stärkt Finlandsbilden som en stark klimataktör.</p><p>Regeringen har förbundit sig att besluta om behövliga tilläggsåtgärder för att målet om klimatneutralitet 2035 ska nås. Regeringen har utarbetat en handlingsplan för att överbrygga klyftan och beslutar om tilläggsåtgärderna i samband med godkännandet av klimatplanen och klimat- och energistrategin hösten 2021.&#160;</p><h3>Rättvis och kontrollerad övergång till minskad användning av torv som energikälla</h3><p>Regeringen har vid sin halvtidsöversyn behandlat förslagen från den brett sammansatta arbetsgruppen för torvfrågor. Användningen av torv som energikälla minskar snabbare än vad som förutsågs i regeringsprogrammet. Regeringen tillstår behovet av att snabbt stödja såväl en rättvis omställning som företagare och arbetstagare inom torvbranschen.</p><p>Det ska införas ett stödpaket för företagare som avstår från torvutvinning. Stödpaketet finansieras med 60 miljoner euro 2021 och med 10 miljoner euro 2022. Regeringen använder också en del av EU&#58;s fond för en rättvis omställning (FRO) till att stödja investeringar i fjärrvärme för att ersätta torv.</p><p>Vid beskattningen av torv höjs nedre gränsen för skattefri ringa användning av torv från 5 000 MWh till 10 000 MWh 2022–2026 och till 8 000 MWh 2027–2029. Skatt betalas endast till den del användningen överstiger denna nedre gräns. Från och med 2030 återgår man till nuläget. &#160;Samtidigt fattas beslut om klimatpolitiska planen på medellång sikt (KAISU) och klimat- och energistrategin, där det presenteras bindande åtgärder för att minska utsläpp i motsvarande grad som skatteändringarna ökar dem.</p><p>Hösten 2021 överlämnar regeringen till riksdagen en proposition om en mekanism för lägsta pris för torv. Mekanismen för lägsta pris träder i kraft den 1 januari 2022. Det lägsta priset baserar sig på den sammanlagda nivån på priset på utsläppsrätten och skatten på torv (e/tCO2), som skrivs in i lagen och som bedöms räcka till att åtminstone halvera användningen av torv som energikälla före 2030. Nivån fastställs i samband med lagberedningen utifrån sakkunnigbedömningar.&#160;</p><h3>Kampanjen Min naturgåva till Finland</h3><p>Kampanjen Min naturgåva till Finland inleds i enlighet med regeringsprogrammet. När en privat markägare inom ramen för kampanjen överlåter ett värdefullt naturområde för skyddsändamål ska ett lika stort område med värdefulla naturvärden i Forststyrelsens ägo skyddas.&#160;</p><p>I kampanjen inkluderas de privata donationer som gjorts från ingången av juni 2019 till denna stund. Dessa donationer omfattar cirka 300 hektar. Dessutom inkluderas stiftelsen Koneen Säätiös donation på 1 400 hektar i Sanginjoki. Kampanjen pågår till utgången av 2022 och de statsägda områden som ska skyddas omfattar sammanlagt högst 5 000 hektar.&#160;</p><h2>3. Social hållbarhet och rättvis återuppbyggnad&#160;</h2><h3>Barns, ungas och familjers välfärd stöds&#160;</h3><p>De begränsningar som införts inom uppfostran, undervisningen och fritidsverksamheten för att hindra spridningen av coronaviruset har negativa konsekvenser för barns och ungas inlärningsresultat, välfärd och jämlikhet.&#160;</p><p>Regeringen ska genomföra en omfattande åtgärdshelhet för att lindra konsekvenserna. Anslagen för helheten tas in i den tredje tilläggsbudgetpropositionen 2021.</p><p>Åtgärdshelheten genomförs inom undervisnings- och kulturministeriets, social- och hälsovårdsministeriets och arbets- och näringsministeriets förvaltningsområden.</p><p>Finansiering riktas bland annat till den helhet som gäller underskottet i lärandet samt till snabbare och bättre tillgång till mentalvårds- och missbrukartjänster för unga och till tjänsternas tillgänglighet. I helheten beaktas också familjernas stödbehov.</p><p>En reform av grunderna för bestämmande av utbildningsersättningen för läroavtalsutbildning genomförs för att stödja de ungas utbildning och sysselsättning. Avsikten är att beslut om detaljerna fattas vid budgetmanglingen 2021.</p><p>Regeringen främjar etableringen av de former av multilokalt arbete och studier som blivit vanligare under coronapandemin. För att utnyttja de nya verksamhetssätt som uppkommit under undantagstillståndet fattar statsrådet i början av 2022 ett principbeslut om regional närvaro och multilokalitet.</p><h3>Befolkningspolitiken på regeringens agenda</h3><p>Regeringen anser att det av både samhällspolitiska och ekonomiska skäl är nödvändigt att främja en balanserad befolkningsutveckling och en aktiv befolkningspolitik. Regeringen uppställer som mål att aktivt stödja alla människors möjligheter att bilda familj och få det antal barn som de önskar. Målet är att öka den arbets- och utbildningsbaserade invandringen med minst 10 000 personer per år fram till 2030.</p><h3>Utvecklande av rättsstaten och inre säkerhet</h3><p>Genom att ändra lagen om skuldsanering förbättras tillgången till skuldsanering och främjas möjligheterna för både de företagare som råkat i ekonomiska svårigheter och andra gäldenärer att klara av skuldsaneringen. Utifrån statsrådets TEAS-utredning fattas beslut om åtgärder genom vilka ställningen för utsökningsgäldenärer med låga inkomster förbättras antingen genom att det skyddade beloppet vid utsökning höjs till minst samma nivå som garantipensionen eller genom någon annan minst lika effektiv åtgärd.</p><p>Lagringstiderna för anteckningar om betalningsstörning förkortas. En eventuell bestående sänkning av maximiräntan på och begränsning av marknadsföringen av konsumentkrediter bedöms i samband med en helhetsbedömning av bestämmelserna om konsumentkrediter. Maximibelopp fastställs för indrivningskostnaderna för företagsfordringar. En funktion ska inrättas för att samordna samarbetet med berörda grupper i anslutning till allmänhetens ekonomiska kompetens.&#160;</p><p>Regeringen bereder sig på att anvisa den finansiering anskaffningen av två nya utsjöbevakningsfartyg förutsätter i tilläggsbudgetpropositionerna 2021.</p><p>En förstudie om en totalreform av utlänningslagen bereds.</p><p>Statsrådet ska godkänna planen för de offentliga finanserna i maj, varefter planen offentliggörs på finansministeriets webbplats. Planen för de offentliga finanserna, som innehåller Finlands stabilitetsprogram, lämnas också till Europeiska kommissionen.&#160;</p><p><strong>Ytterligare information&#58; </strong>Joonas Rahkola, statsministerns finanspolitiska specialmedarbetare, tfn 0295 160 998, Tuomas Vanhanen, finansministerns ekonomipolitiska specialmedarbetare, tfn 0295 530 417, Henri Purje, undervisningsministerns specialmedarbetare, tfn 0295 330 017, Heikki Sairanen, inrikesministerns specialmedarbetare, tfn 050 456 4662, och Silja Borgarsdóttir Sandelin, justitieministerns specialmedarbetare, tfn 0295 150 116</p><ul><li><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/56906592/Hallituksen+linjaukset_29.4.2021.pdf/fe9617f8-a257-90ea-2ade-9d9afe5284da?t=1619718777847" target="_blank"><strong>Bilaga 1&#58; Regeringens riktlinjer vid halvtidsöversynen och ramförhandlingarna på finska 29.4.2021&#160;</strong></a><br><br></li><li><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/56906592/Minry_arviot_14.4.2021.pdf" target="_blank"><strong>Bilaga 2&#58; Ministerarbetsgruppernas slutsatser om lägesbedömningen på finska ¦ Sammanställning 14.4.2021 <br><br></strong></a></li><li><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/56906592/Minry_arviot_14.4.2021.pdf" target="_blank"><strong></strong></a><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-682-2" target="_blank"><strong>Regeringens färdplan för hållbarhet&#160;</strong></a><br></li></ul><p><br></p>2021-04-28 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:14:25https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Euron%20kolikko_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Perhevapaauudistuksessa huomioidaan saatua lausuntopalautetta1929<p>Sosiaali- ja terveysministeriö sai perhevapaauudistusta koskevaan hallituksen esitysluonnokseen runsaasti palautetta (74 kpl). Valtaosa lausujista suhtautuu uudistukseen ja hallituksen esitysluonnokseen myönteisesti. Lähes kaikissa lausunnoissa hallituksen esityksen tavoitteita pidetään kannatettavina. Vanhempainvapaiden ja hoitovastuun nykyistä tasaisempaa jakautumista sekä pyrkimystä sukupuolten tasa-arvoon työelämässä pidetään tärkeänä. Samalla palautteessa nostetaan esiin parannusehdotuksia, joilla on parhaimmillaan yksittäisten perheiden ja lasten kannalta huomattavakin vaikutus.</p><p>&quot;Tavoitteemme on huomioida perheiden ja elämäntilanteiden moninaisuus mahdollisimman hyvin. Samalla tehtävämme on varmistaa, että lainsäädännöstä tulee selkeää, yksiselitteistä ja kaikki tulevat kohdelluiksi yhdenvertaisesti. Uudistus on tärkeä askel tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin lisäämisessä&quot;, kuvaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen lausuntopalautteen huomioimista.</p><p>&quot;Lausuntojen pyytäminen on keskeinen osa uudistusprosessia. Kiitämme palautteen antajia, sillä saamamme palaute on kehittänyt hallituksen esitysluonnosta. Uudistusta on jo ennen palautekierrosta valmisteltu poikkihallinnollisissa työryhmissä. Lisäksi olemme kuulleet valmistelussa perhe- ja tasa-arvojärjestöjä. Kaikki tämä osallistuminen uudistuksen valmisteluun on tuottanut varmasti paremman ja perheiden tarpeita moninaisemmin palvelevan luonnoksen kuin mitä muilla tavoilla olisimme saaneet aikaan.&quot;&#160;</p><h2>Hallituksen esitysluonnokseen useita parannuksia</h2><p>Hallitus tekee lausuntopalautteen perusteella esitykseensä useita parannuksia. Perhevapaauudistuksen tavoitteet ja perusmalli säilyvät ennallaan.</p><h3>Monikkoperheet</h3><p>Monikkoperheen vanhempien yhtä aikaa pidettävien vanhempainrahapäivien määrää lisättäisiin siten, että vanhemmille voidaan samalta ajalta maksaa vanhempainrahaa 18 päivärahapäivän lisäksi 90 päivärahapäivältä toista ja jokaista sitä useampaa lasta kohden. Toisin sanoen kaksosten vanhemmille maksettaisiin 108 päivärahapäivää (18+90pv), kolmosten vanhemmille 198 päivärahapäivää (18+90+90 pv) ja niin edelleen.</p><p>Lisäksi monikkoperheen vanhempainrahapäivien lukumäärää lisättäisiin siten, että toisesta ja jokaisesta sitä useammasta lapsesta maksetaan 84 vanhempainrahapäivää. Toisin sanoen kaksosperheessä vanhempainrahapäivien lukumäärä olisi yhteensä 404 päivärahapäivää (320+84pv), kolmosperheessä 488 päivärahapäivää (320+84+84pv) ja niin edelleen.</p><h3>Yhden vanhemman perheet</h3><p>Yhden vanhemman perheen vanhemman mahdollisuutta luovuttaa vanhempainrahapäiviä parannettaisiin. Kun lapsella on yksi vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi, hän voisi luovuttaa omasta 320 vanhempainrahapäivän kiintiöstään yhteensä 126 vanhempainrahapäivää (2 x 63pv) esimerkiksi puolisolleen.&#160;</p><h3>Osittainen vanhempainraha ja -vapaa</h3><p>Yksi osittainen vanhempainrahapäivä kuluttaisi vanhempainrahakiintiöstä puolikkaan päivän eli kaksi osittaisena maksettua päivärahapäivää vastaa yhtä kokonaista.&#160;</p><h3>Lapsen kuolema -tilanteet</h3><p>Lapsen syntyessä kuolleena tai kuollessa myöhemmin ennen kahden vuoden ikää, maksettaisiin vanhempainrahaa lapsen kuoleman jälkeen 24 arkipäivältä tai enintään niin monelta päivältä kuin vanhempainrahapäiviä on jäljellä.&#160;</p><p>Lapsen syntyessä kuolleena tai kuollessa hieman myöhemmin, synnyttäneen vanhemman raskaus- ja vanhempainrahajakso jatkuisi yhtäjaksoisesti 105 arkipäivän ajan.</p><p>Täten uudistus ei heikentäisi raskaana olleiden tilannetta nykyisestä ja parantaisi muiden vanhempien tilannetta lapsen kuolema -tilanteissa.&#160;</p><h3>Oikeus vanhempainrahaan&#160;</h3><p>Oikeus vanhempainrahaan on esityksen mukaisesti lapsen juridisella vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja. &#160;Tämän lisäksi vanhemmuuden tunnustaneella henkilöllä olisi oikeus vanhempainrahaan neljän kuukauden ajan lapsen syntymästä lukien.&#160;</p><h3>Päivärahapäivien luovuttaminen</h3><p>Vanhempainrahaan oikeutettu vanhempi voisi luovuttaa päiviä lapsen muulle huoltajalle ja lapsen toisen vanhemman puolisolle. Laajennus sairausvakuutuslain puolella toisi myös oikeuden työsopimuslain mukaisiin vanhempainvapaisiin.</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/72717957/Perhevapaauudistusta+koskevan+hallituksen+esityksen+lausuntopalautteet.pdf/d22b4fe9-27a2-6e1c-72a9-6f82f5ab6156?t=1619441190136" target="_blank">Muutokset kokonaisuudessaan</a></li></ul><p>Perhevapaauudistusta koskeva hallituksen esitysluonnos etenee seuraavaksi lainsäädännön arviointineuvoston ja sen jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.&#160;</p><h2>Lue lisää&#58;&#160;</h2><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=34478956-0f8a-49ea-85dd-db8dd524c9ee" target="_blank">Perhevapaauudistus lausuntopalvelussa</a></li><li><a href="https&#58;//youtu.be/MtKbx3zGWPk" target="_blank">Katso uudistuksen perusmallin esittelevä animaatio</a></li><li><a href="https&#58;//stm.fi/perhevapaauudistus" target="_blank">Perhevapaauudistus sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla</a><br></li></ul><p><br></p>2021-04-26 21:00:00Ajankohtaista2021-04-28 06:42:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Remissresponsen beaktas i familjeledighetsreformen 2515<p>Social- och hälsovårdsministeriet fick rikligt med remissrespons (74 st.) om utkastet till regeringsproposition om en reform av familjeledigheterna. Merparten av remissinstanserna förhåller sig positivt till reformen och utkastet till regeringsproposition. I nästan alla remissvar ansågs målen i regeringspropositionen värda att understödas. Det anses viktigt att föräldraledigheterna och vårdansvaret fördelas jämnare än för närvarande och att man strävar efter jämställdhet mellan könen i arbetslivet. Remissresponsen innehöll också förbättringsförslag som i bästa fall har betydande konsekvenser för enskilda familjer och barn.</p><p>&quot;Vårt mål är att på bästa möjliga sätt beakta mångfalden av familjer och livssituationer. Samtidigt är det vår uppgift att säkerställa att lagstiftningen är tydlig och entydig och att alla behandlas jämlikt. Reformen är ett viktigt steg när det gäller att öka jämställdheten och förbättra familjernas välfärd&quot;, konstaterar minister Aino-Kaisa Pekonen med anledning av remissresponsen.</p><p>&quot;Att begära utlåtanden är en central del av reformprocessen. Vi tackar alla remissinstanser och konstaterar att kommentarerna har hjälpt oss att utveckla propositionsutkastet. Reformen har beretts i förvaltningsövergripande arbetsgrupper redan före remissbehandlingen. I beredningen har vi dessutom hört familje- och jämställdhetsorganisationer. Detta stora engagemang i beredningen av reformen har utan tvivel bidragit till att utkastet blivit bättre och betjänar familjernas behov på ett mångsidigare sätt.&quot;&#160;</p><h2>Flera förbättringar i propositionsutkastet</h2><p>På basis av remissresponsen gör regeringen flera förbättringar i propositionsutkastet. Målen och modellen för familjeledighetsreformen ändras inte.</p><h3>Flerlingsfamiljer</h3><p>Avsikten är att antalet föräldrapenningsdagar som hålls samtidigt av föräldrarna i en flerlingsfamilj ökas så att det till föräldrarna för samma tid utöver för 18 dagpenningsdagar kan betalas föräldrapenning för 90 dagpenningsdagar för det andra barnet och för varje därpå följande barn. Med andra ord ska föräldrar till tvillingar betalas föräldrapenning för 108 dagpenningsdagar (18+90 dagar), föräldrar till trillingar för 198 dagpenningsdagar (18+90+90) och så vidare.</p><p>Antalet föräldrapenningsdagar i flerlingsfamiljer ökas dessutom så att för det andra barnet och för varje därpå följande barn betalas 84 föräldradagpenningsdagar. Med andra ord är antalet föräldrapenningsdagar i en familj med tvillingar sammanlagt 404 dagpenningsdagar (320+84 dagar), i en familj med trillingar 488 dagpenningsdagar (320+84+84 dagar) och så vidare.</p><h3>Familjer med en förälder</h3><p>Möjligheten för föräldern i en familj med en förälder att överlåta föräldrapenningsdagar förbättras. När ett barn har en förälder som är berättigad till föräldrapenning kan föräldern av sin egen föräldrapenningskvot på 320 dagar överlåta sammanlagt 126 föräldrapenningsdagar (2 x 63 dagar) exempelvis till sin make.&#160;</p><h3>Partiell föräldrapenning och partiell föräldraledighet</h3><p>En partiell föräldrapenningsdag förbrukar en halv dag av föräldrapenningskvoten, med andra ord motsvarar två dagar då partiell dagpenning betalas en hel dag av föräldrapenningen.&#160;</p><h3>Situationer där ett barn dött</h3><p>I situationer där ett barn är dödfött eller dör före det fyllt två år betalas föräldrapenning för 24 vardagar efter barnets död eller högst för så många dagar som det återstår föräldrapenningsdagar.&#160;</p><p>I situationer där ett barn är dödfött eller dör något senare, ska graviditets- och föräldrapenningsperioden för den förälder som fött barnet fortsätta utan avbrott i 105 vardagar.</p><p>Då försämrar reformen inte situationen för kvinnor som varit gravida jämfört med nuläget och förbättrar situationen för andra föräldrar i situationer där ett barn dött.&#160;</p><h3>Rätt till föräldrapenning&#160;</h3><p>Rätt till föräldrapenning har enligt förslaget den juridiska förälder som är barnets vårdnadshavare. Utöver det ska den som erkänt föräldraskapet ha rätt till föräldrapenning under fyra månader från och med barnets födelse.&#160;</p><h3>Överlåtelse av dagpenningsdagar</h3><p>En förälder som är berättigad till föräldrapenning kan överlåta föräldrapenningsdagar till en annan vårdnadshavare till barnet eller till barnets andra förälders make. Denna utvidgning av sjukförsäkringslagen medför också rätt till föräldraledighet enligt arbetsavtalslagen.</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/72717957/Familjeledighetsreform+%c3%84ndringar+i+propositionsutkastet+till+f%c3%b6ljd+av+responsen.pdf/bd171d2f-89cb-9bd0-e299-9591565f4dc6?t=1619441617359" target="_blank"><strong>Ändringarna i sin helhet</strong></a></li></ul><p>Utkastet till regeringens proposition om familjeledighetsreformen lämnas härnäst till rådet för bedömning av lagstiftningen och därefter till riksdagen för behandling. Familjeledighetsreformen avses träda i kraft i början av hösten 2022.&#160;</p><h4>Läs mer&#58;&#160;</h4><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><h4><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/SV/Proposal/Participation?proposalId=34478956-0f8a-49ea-85dd-db8dd524c9ee" target="_blank">Familjeledighetsreformen i utlåtandetjänsten</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//youtu.be/EgSbgsMd6jY" target="_blank">Animation om modellen för reformen</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/SV/Proposal/Participation?proposalId=34478956-0f8a-49ea-85dd-db8dd524c9ee" target="_blank">Familjeledighetsreformen på social- och hälsovårdsministeriets webbplats</a><br></h4></li></ul><p><br></p>2021-04-26 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:15:23https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Koronarokotteen voi käydä ottamassa työajalla99<p><strong>​Työntekijä voi käydä ottamassa koronarokotteen työajalla. Tartuntatautilain 45.4 §&#58;n mukaan työntekijällä on oikeus käydä 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa rokotuksessa työaikana, jollei se ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Se aika, joka työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta käytetään mainittuun tarkoitukseen, luetaan työssäoloajaksi. Koronarokote on säännöksessä tarkoitettu rokote.</strong><br>&#160;<br>Rokotteessa käyminen työajalla edellyttää kuitenkin, että rokotuksessa käyminen ei vaikeudetta ole mahdollista muuna aikana. Tämä tarkoittaa, että lähtökohtaisesti rokotuksessa tulee käydä muulloin kuin työajalla. Kuitenkin, jos esimerkiksi rokotusaikoja ei ole saatavilla työajan ulkopuolella tai jokin muu syy tosiasiallisesti estää rokotteen ottamisen työajan ulkopuolella, saa rokotuksessa käydä työajalla. Rokotteen ottamiseen kulunutta työaikaa ei korvata. Rokotetta ei ole suositeltavaa jättää ottamatta siitä syystä, että rokotettavana ei ole mahdollista käydä työajan ulkopuolella.</p><h4>Lue lisää&#58; </h4><ul><li><h4><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/11_usein_kysyttya_kysymysta_koronaan_liittyen.aspx">Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaan liittyen</a></h4></li><li><h4><a href="/fi/ajankohtaista/koronavirusinfo/Sivut/default.aspx">Koronaviruksen vaikutukset työhön</a><br></h4></li></ul><p><br></p>2021-04-21 21:00:00Ajankohtaista2021-04-22 08:26:06https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Kysymysmerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Täydentävässä avustusjaossa 52,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 7732<p>Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa rahapelitoiminnan tuotoista avustuksia järjestöille noin 52,7 miljoonaa euroa. Aiemmin tänä vuonna järjestöille on jo jaettu noin 309,7 miljoonaa euroa. Valtion talousarvion määrärahaesitys on yhteensä 362,4 miljoonaa euroa vuonna 2021.</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriö päätti avustuksista torstaina 22.4. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi jakoesitystä.</p><p>Avustuksia myönnetään 149 hakijalle yhteensä 164 avustuskohteeseen.</p><p>Avustuksilla muun muassa tuetaan osallisuutta ja arjenhallintaa sekä vahvistetaan terveyden edistämistä ja työ- ja toimintakykyä. Avustuksia myönnetään sosiaali- ja terveysjärjestöjen vuonna 2021 alkaviin kehittämis- ja käynnistämishankkeisiin sekä investointihankkeisiin.</p><p>Avustusta haki 572 järjestöä yhteensä 711 kohteeseen. Haettujen avustusten yhteissumma oli 231 miljoonaa euroa.</p><p>Tiedot nyt myönnetyistä STEA-avustuksista julkaistaan 23.4. mennessä osoitteessa <a href="https&#58;//avustukset.stea.fi/" target="_blank"><strong>avustukset.stea.fi</strong></a></p><h3>Uusi avustusasioiden neuvottelukunta nimitetty kaudelle 2021-2025</h3><p>Valtioneuvosto asetti torstaina 22.4. myös uuden sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnan ja sen arviointi- ja avustusjaoston kaudelle 2021-2025.</p><p>Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan yleisistä linjauksista ja strategisista suuntaviivoista. Neuvottelukunta myös kehittää ja arvioi avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa.</p><p>Arviointi- ja avustusjaosto ottaa kantaa STEAn tekemiin avustusehdotuksiin. Lisäksi jaosto voi tehdä arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta.</p><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071b27c" target="_blank">Neuvottelukunnan ja jaoston kokoonpanot</a><br><br></h4></li></ul><h4>Lue lisää&#58;<br></h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//stm.fi/-/sosiaali-ja-terveysalan-jarjestojen-toimintaan-362-miljoonaa-euroa-vuonna-2021" target="_blank">Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan 362 miljoonaa euroa vuonna 2021 (Tiedote 21.1.2021)&#160;</a><br><br></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071a6d5" target="_blank">Veikkaus Oy&#58;n rahapelituotoista myönnettävät valtionavustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille (aineistot raha-asiainvaliokunnassa 22.4.)&#160;</a><br></h4></li></ul><p><br></p>2021-04-21 21:00:00Ajankohtaista2021-04-22 13:15:55https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Euron%20kolikko_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Organisationer inom social- och hälsovårdssektorn får 52,7 miljoner euro 7733<p>Social- och hälsovårdsministeriet delar ut cirka 52,7 miljoner euro av avkastningen av penningspelsverksamhet i understöd till organisationer. Organisationerna fick redan tidigare i år cirka 309,7 miljoner euro. Statens anslagsförslag i budgeten omfattar sammanlagt 362,4 miljoner euro år 2021.</p><p>Social- och hälsovårdsministeriet fattade beslutet om understöden den 22 april utifrån det förslag som bereddes av social- och hälsoorganisationernas understödscentral (STEA). Statsrådets finansutskott understödde förslaget.</p><p>Det beviljas understöd till sammanlagt 149 sökanden och 164 understödsändamål.</p><p>Genom understöden stöder man bland annat delaktighet och vardagshantering samt verksamhet som främjar hälsan och arbets- och funktionsförmågan. Understöd beviljas till organisationer inom social- och hälsovård för utvecklings- och investeringsprojekt som inleds 2021.&#160;</p><p>Sammanlagt 572 organisationer ansökte om understöd för sammanlagt 711 ändamål. Beloppet av de understöd som söktes uppgick sammanlagt till 231 miljoner euro.</p><p>Information om de STEA-understöd som beviljats nu publiceras den 23 april på adressen avustukset.stea.fi. &#160;</p><h3>En ny delegation för understödsärenden har tillsatts för perioden 2021-2025</h3><p>Torsdagen den 22 april tillsatte statsrådet för perioden 2021-2025 också en ny delegation för ärenden gällande understöden för organisationer inom social- och hälsovård och en bedömnings- och understödssektion som lyder under den. &#160;</p><p>Delegationen har till uppgift att lämna utlåtanden till social- och hälsovårdsministeriet om de allmänna målen och de strategiska riktlinjerna för understödsverksamheten. Delegationen utvecklar och bedömer också understödspolitiken och organisationernas verksamhet.&#160;</p><p>Bedömnings- och understödssektionen tar ställning till STEA&#58;s understödsförslag. Sektionen kan dessutom göra bedömningar av verksamheten i de organisationer som ska stödjas.&#160;</p><ul><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071b27c" target="_blank"><strong>Sammanställningen i delegationen och sektionen</strong></a>&#58;</p></li></ul><h4>Läs mera&#58;<br></h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//stm.fi/sv/-/organisationer-inom-social-och-halsovardssektorn-far-362-miljoner-euro-i-understod-for-verksamheten-2021" target="_blank">Organisationer inom social- och hälsovårdssektorn får 362 miljoner euro i understöd för verksamheten 2021 (Pressmeddelande 21.1.2021) </a><br></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071a6d5" target="_blank">Veikkaus Oy&#58;n rahapelituotoista myönnettävät valtionavustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille (aineistot raha-asiainvaliokunnassa 22.4.)&#160;</a><br></h4></li></ul><p><br></p>2021-04-21 21:00:00Ajankohtaista2021-05-03 06:16:49https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Euron%20kolikko_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus hyväksyi koronarajoitusten purkamissuunnitelman 7673<p>Hallitus hyväksyi neuvottelussaan 20. huhtikuuta suunnitelman koronarajoitusten purkamisesta.&#160;<span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">Koronarajoitusten ja suositusten purkaminen perustuu laajaan epidemiatilanteen seurantaan ja kokonaisharkintaan. Siinä huomioidaan taloudelliset, yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset.</span></p><p>Hallituksen suunnitelmaan tehtiin neuvottelussa käsitellyn palautteen perusteella useita täsmennyksiä. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, joiden toteutuminen on pääosin riippuvaista alueellisesta tilanteesta, ja alueellisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksistä.</p><p>Toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon. Rajoitusten purkamisen hallitun etenemisen näkökulmasta olisi tärkeää, että viranomaiset alueilla laatisivat omat tarkemmat suunnitelmat. Tämä parantaisi toimien ennakoitavuutta eri alueilla niiden ominaispiirteiden mukaisesti. Alueellinen suunnitelma myös tukisi oikea-aikaista ja oikein kohdennettua viestintää rajoitusten muutoksista.&#160;</p><p>Lasten ja nuorten ulkona tapahtuvat ryhmäharrastukset avautuvat huhtikuussa.&#160;</p><p>Kesäkuun alusta alkaen avautuvat ulkona tapahtuvat kilpailu- ja harrastetapahtumat ja nuorten kesäleiritoiminta. Kesäkuun aikana avautuu myös sellainen sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta, jossa ei synny lähikontakteja.</p><p>Heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.</p><p>Sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on välttämätöntä, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin niitä on aiemmin tehty.&#160;</p><p><br>Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Ensimmäisenä avataan rajayhteisöjen välinen liikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Sen jälkeen avataan työmatkaliikenne sekä laajennetaan perheiden ja sukulaisten mahdollisuutta matkustaa EU&#58;n sisärajaliikenteessä.<br> <br></p><h3>Palautetta saatiin runsaasti, tärkeimpänä teemana lasten ja nuorten tilanne</h3><p>Kommentteja ja lausuntoja saatiin viikon ajan avoinna olleesta Ota kantaa –palvelun kyselystä (vastauksia yhteensä 2141, joista yhteisöjen 115), pääministerin kutsusta järjestetyistä elinkeinoelämän kuulemisesta (Kuntatyönantajat, SAK, Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto, STTK sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko), sekä kuntien kuulemisesta (22 kunnan yhteiskuuleminen). Lisäksi erillislausuntoja saatiin 28.</p><p>Keskeiset teemat erottuivat kommenteissa selvästi. Yleisesti kommentoitiin eniten rajoitusten purkamista, mutta myös kriisin jälkihoitoa ja jälleenrakentamista.&#160;</p><p>Vastauksissa korostui se, että lasten ja nuorten sekä muiden haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta pitää helpottaa. Koronakriisin jälkihoitoon toivottiin sitä, että lapset ja nuoret saavat tukea, hoitovelka hoidetaan ja jälleenrakennuksessa onnistutaan myös alueiden näkökulmasta. &#160;</p><p>Lisäksi huomiota saivat paljon vahinkoa kärsineet toimialat ja niiden tarvitsemat tukitoimet. Tukea kaivattiin erityisesti kulttuurialalle, tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä liikunta- ja urheilumahdollisuuksien avaamiseen. Tapahtumien avaamiseen toivottiin selkeitä ohjeita ja ratkaisuja.&#160;</p><p>Useissa palautteissa korostettiin alueellista päätösvaltaa, alueiden erojen huomioimista rajoitusten purkamisessa ja rajoitustoimien kohdentamista alueellisesti.&#160;</p><p>Useissa palautteissa mainittiin rajojen avaaminen ja terveysturvallisuus. Huolta aiheuttivat erityisesti rajat ylittävän matkustamisen kysymykset, rajojen terveysturvallisuuden varmistaminen ja rokotustodistuksen merkitys.</p><h3>Suomalaiset suhtautuvat rajoituksiin kärsivällisesti mutta kriittisesti</h3><p>Kansalaisten mielipiteitä purkamissuunnitelmasta selvitettiin kahdella tavalla. Otakantaa.fi-palvelun kyselyyn pääsi vastaamaan kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt käyttäjä. Mielipiteitä selvitettiin sen lisäksi kyselytutkimuksella, jonka toteutti Kantar TNS Oy.</p><p>Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö kansalaisista suhtautui koronaepidemiaan ja sen vuoksi tehtyihin rajoituksiin kärsivällisesti. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta ymmärsi ja hyväksyi sen, että alueilla on erilaisia rajoituksia erilaisen tautitilanteen vuoksi.&#160;</p><p>Puolet vastaajista piti rajoitusten purkamisen aikataulua sopivana, 27 prosenttia jopa liian nopeana ja 19 prosenttia liian hitaana. Enemmistö uskoi suunnitelman mukaisten toimien auttavan yhteiskuntaa ja yrityksiä toipumaan kriisistä. &#160;</p><p>Kansalaiset olivat huolissaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rajoituksista. Lapset ja nuoret nähtiin ryhmänä, joihin kohdistuvia rajoituksia pitää purkaa ensimmäisenä. Tärkein yksittäinen toimi olisi etäopetuksessa olevien paluu lähiopetukseen. Myös lasten ja nuorten pääsyä takaisin harrastuksiin pidettiin tärkeänä.&#160;</p><p>Kansalaiset pitivät tärkeimpinä keinoina tartuntojen hillitsemiseksi sitä, että turvallisiin toimintatapoihin, kuten maskien käyttöön ja turvaetäisyyksiin sitoudutaan, maahantulijat testataan ja asetetaan tarvittaessa karanteeniin sekä sitä, että väestö rokotetaan.&#160;</p><p>Otakantaa.fi-palvelussa suunnitelmaa kommentoineet suhtautuivat siihen yleisesti kriittisemmin kuin kyselytutkimuksen vastaajat. Kriittisissä vastauksissa koettiin esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alan jääneen heikompaan asemaan kuin ravintola-alan.&#160;</p><p>Kansalaiskysely toteutettiin otakantaa.fi-palvelussa 9.–16.4.2021. Vastauksia kyselyyn tuli 2141.&#160;<br> Kantar TNS Oy teki kyselytutkimuksen 14.–15.4.2021. Kyselytutkimuksen kysymykset olivat samat kuin otakantaa.fi-kyselyssä. Kyselyyn vastasi 1249 henkilöä. Vastaajat edustavat 17–89-vuotiasta suomalaista väestöä. Vastausten virhemarginaali on noin +/- 2,8 prosenttiyksikköä.&#160;</p><h3>Kansalaisten kommentit analysoitiin myös laadullisesti</h3><p>Otakantaa.fi-kyselyaineiston avovastausten laadullisen analyysin toteutti iloom Oy. Analyysi toteutettiin menetelmällä, joka tunnistaa aineistossa yleisimmin esiintyvät sanat ja aihepiirit ja näyttää toistuvien aiheiden väliset yhteydet. &#160;Suomenkieliset ja ruotsinkieliset vastaukset analysoitiin erikseen. Vastaukset analysoitiin anonyymisti. Aineistossa esiintyi jonkin verran koordinoitua palautetta (sama lausunto useamman tahon vastauksessa).</p><p>Avoimissa palautteissa toivottiin hallituksen suunnitelmalta selkeyttä, tasapuolisuutta ja faktapohjaisuutta. Palautteiden sävy oli useimmiten kriittinen, mutta perustelut olivat pääosin melko rakentavia.&#160;</p><h3>Suunnitelmassa useita täsmennyksiä</h3><p>Hallituksen suunnitelmaan tehtiin neuvottelussa käsitellyn palautteen perusteella useita täsmennyksiä. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteita, joiden toteutuminen on pääosin riippuvaista alueellisesta tilanteesta, ja alueellisten toimivaltaisten viranomaisten päätöksistä.</p><p>Toukokuun aikana siirrytään alueelliseen päätöksentekoon. Rajoitusten purkamisen hallitun etenemisen näkökulmasta olisi tärkeää, että viranomaiset alueilla laatisivat omat tarkemmat suunnitelmat. Tämä parantaisi toimien ennakoitavuutta eri alueilla niiden ominaispiirteiden mukaisesti. Alueellinen suunnitelma myös tukisi oikea-aikaista ja oikein kohdennettua viestintää rajoitusten muutoksista.&#160;</p><p>Lasten ja nuorten ulkona tapahtuvat ryhmäharrastukset avautuvat huhtikuussa.&#160;</p><p>Kesäkuun alusta alkaen avautuvat ulkona tapahtuvat kilpailu- ja harrastetapahtumat ja nuorten kesäleiritoiminta. Kesäkuun aikana avautuu myös sellainen sisätiloissa tapahtuva harrastustoiminta, jossa ei synny lähikontakteja.</p><p>Heinäkuun alussa avautuu sisätiloissa tapahtuva kilpailu- ja tapahtumatoiminta sekä kontakteja sisältävä harrastustoiminta.</p><p>Sisärajavalvontaa jatketaan niin kauan kuin se on välttämätöntä, mutta samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin niitä on aiemmin tehty.&#160;<br> Sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan toukokuusta alkaen asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla. Ensimmäisenä avataan rajayhteisöjen välinen liikenne Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä maarajoilla. Sen jälkeen avataan työmatkaliikenne sekä laajennetaan perheiden ja sukulaisten mahdollisuutta matkustaa EU&#58;n sisärajaliikenteessä.</p><h4>Lue lisää&#58;&#160;</h4><ul><li><h4><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-650-1" target="_blank">Hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisestaAvautuu uudessa välilehdessä</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/hanke?tunnus=VNK028&#58;00/2021" target="_blank">Organisaatioiden lausunnot</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/25232448/Kooste+elinkeinoel%c3%a4m%c3%a4n+ja+kuntien+lausunnoista.pdf/15815e77-eeae-fec3-6410-60d6b5ecffd0/Kooste+elinkeinoel%c3%a4m%c3%a4n+ja+kuntien+lausunnoista.pdf?t=1618978256417" target="_blank">Kooste elinkeinoelämän ja kuntien lausunnoista&#160;&#160;PDF&#160;689kB</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/25232448/koronarajoitteiden_purkaminen_yhteenveto.pdf/86d6cb15-2d4f-1c9c-1aaa-703603faeb7a/koronarajoitteiden_purkaminen_yhteenveto.pdf?t=1618972882824" target="_blank">Kantar TNS&#58;n yhteenvetoraportti Ota kantaa –palvelun vastauksista ja kyselytutkimuksen tuloksista&#160;PDF&#160;244kB</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/25232448/Wordloom_raportti_Covid_Otakantaa.pdf/bda038f8-cfa6-912f-9ee5-a331021077df/Wordloom_raportti_Covid_Otakantaa.pdf?t=1618972657532" target="_blank">WordLoomin tekstilouhintaraportti, Ota kantaa –palvelun vastausten laadullinen analyysi&#160;PDF&#160;976kB</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/25232448/STM+Muistio+19042021.pdf/94009e0f-72df-6539-daa1-571b9cc012ef/STM+Muistio+19042021.pdf?t=1618972822888" target="_blank">Hybridistrategian toteuttaminen&#58; epidemiologinen näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avaamiseen kevään ja kesän 2021 aikana | sosiaali- ja terveysministeriön taustamuistio&#160;&#160;PDF&#160;3.9MB</a><br></h4></li></ul><p><br></p>2021-04-20 21:00:00Ajankohtaista2021-04-21 13:41:36https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />