| SEURETES:ssa sopimusratkaisu | 2940 |
<p>Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokrattavia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa (SEURETES) on päästy sopimusratkaisuun 1.7.2020.</p><p>Sopijapuolten enemmistö saavutti SEURETES:ssa neuvottelutuloksen jo toukokuussa, jolloin se myös hyväksyttiin näiden liittojen hallinnoissa. Jytyn liittovaltuusto käsitteli asian 28.5.2020. Toukokuinen neuvottelutulos on nyt vihdoin kuitattu myös kahden viimeisen sopijaosapuolen toimesta, joten uusi, yleisen linjan mukainen SEURETES on syntynyt.</p><p>SEURETES on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk).</p><p><strong>Palkantarkistuksia tehdään sopimuskauden aikana kaksi:</strong></p><ul><li>1.8.2020 yleiskorotus 1,22 %, kuitenkin vähintään 16 senttiä</li><li>1.4.2021 yleiskorotus 1,8 %</li></ul><p>Työajat palautuvat kilpailukykysopimusta edeltävälle tasolle välittömästi. Käytännössä tämä tarkoittaa ylityörajojen alentumista.</p><p><strong>Tekstimuutoksia on tehty </strong><strong>kaksi:</strong></p><ul><li>Epäpätevyysalennusta koskeva pykälä: Palkkaa alennettaessa kelpoisuuden puuttumisesta johtuen, työnantajan on annettava työntekijälle selvitys siitä, miten työtehtävät eroavat kelpoisen työtehtäviin verrattuna.</li><li>Työajaksi luettava aika: Koulutusajan lukeminen työajaksi määräytyy AVAINTES 28 § 5 momentin mukaisesti.</li></ul><p>Lisätietoja johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima <br></p><p>  </p> | 2020-06-30 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-07-01 14:10:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_SeureHenkilöstö_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sopimusratkaisu SEURETES:ssa | 6573 | <p>Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n vuokrattavia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa (SEURETES) on päästy sopimusratkaisuun 1.7.2020.</p><p>Sopijapuolten enemmistö saavutti SEURETES:ssa neuvottelutuloksen jo toukokuussa, jolloin se myös hyväksyttiin näiden liittojen hallinnoissa. Jytyn liittovaltuusto käsitteli asian 28.5.2020. Toukokuinen neuvottelutulos on nyt vihdoin kuitattu myös kahden viimeisen sopijaosapuolen toimesta, joten uusi, yleisen linjan mukainen SEURETES on syntynyt. </p><p>SEURETES on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk). </p><p><strong>Palkantarkistuksia tehdään sopimuskauden aikana kaksi:</strong> </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>1.8.2020 yleiskorotus 1,22 %, kuitenkin vähintään 16 senttiä</li><li>1.4.2021 yleiskorotus 1,8 %</li></ul><p>Työajat palautuvat kilpailukykysopimusta edeltävälle tasolle välittömästi. Käytännössä tämä tarkoittaa ylityörajojen alentumista. </p><p><strong>Tekstimuutoksia on tehty </strong><strong>kaksi:</strong> </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Epäpätevyysalennusta koskeva pykälä: Palkkaa alennettaessa kelpoisuuden puuttumisesta johtuen, työnantajan on annettava työntekijälle selvitys siitä, miten työtehtävät eroavat kelpoisen työtehtäviin verrattuna.</li><li>Työajaksi luettava aika: Koulutusajan lukeminen työajaksi määräytyy AVAINTES 28 § 5 momentin mukaisesti.</li></ul><p>Lisätietoja johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima <br></p><p><br></p> | 2020-06-30 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-07-01 14:06:13 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkoja korotetaan yleisen linjan mukaisesti ja kiky-työajanpidennys poistuu | 2012 | <p><strong>Jytyn liittohallitus hyväksyi perjantaina 26. kesäkuuta yksityiselle sosiaalipalvelualalla saavutetun yleisen linjan mukaisen neuvottelutuloksen, jonka ovat hyväksyneet kaikki sopijaosapuolet. Sopimuskauden palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina ja palkkataulukoiden alarajoihin tehtävinä korotuksina. Kiky-sopimuksen mukainen 24 tunnin työajanpidennys poistuu 31. elokuuta. Uusi 25 kuukauden pituinen työehtosopimus on voimassa 1.4.2020 – 30.4.2022.</strong></p><p>Palkkaratkaisuun ei sisälly lainkaan paikallisesti sovittavaa erää, vaan kaikki palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina sekä palkkataulukoihin kohdennettuna. Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tuntipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,3 % ja toisen kerran 1.7.2021 lukien 1,5 %. </p><p>Lisäksi tehdään 1.9.2021 lukien palkkataulukoiden vähimmäistasoihin korotuksia, jotka ovat kustannusvaikutukseltaan 0,6 %. Korotukset tehdään palkkaryhmien alimpiin palkkaluokkiin ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot. Nyt sovituilla palkkataulukkokorotuksilla on suurempi vaikutus sosiaalipalvelualan palkkatasoon kuin olisi ollut paikallisella järjestelyerällä. Vaikutus kohdistuu etenkin matalimpiin palkkoihin.</p><p>Vuonna 2016 voimaan tulleen kiky-sopimuksen 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys poistuu 31.8.2020 niin, ettei sopimukseen tullut heikennyksiä kompensaationa.</p><p>Sopimusalalla toteutetaan 5 päiväiseen vuosilomalaskentaan siirtyminen 1.4.2022. Työnantajakohtaisesti siirtyminen voi tapahtua aiemminkin. Tätä ennen vuosilomat ansaintaan ja pidetään vuosilomalain mukaisesti. Vuosilomalaskennan muuttaminen on kustannusneutraali ja muutos ei pidennä tai lyhennä lomia.</p><p>Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.8.2020 lukien 5 % ja myös hälytyskorvaukset nousevat.</p><p>Sopimusratkaisuun sisältyy myös muita parannuksia mm. palkkausjärjestelmään, määräaikaisten työntekijöiden asemaan ja koulutussopimukseen. Palkkausjärjestelmän uudistamista jatketaan työryhmässä sopimuskauden aikana muiden työryhmien ohella. Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelun periaatetta.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova ja sitä noudatetaan sosiaalialan palveluyksiköissä. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit, kotipalvelut ja päihdehuolto.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on useiden sosiaalialan työntekijäliittojen ja työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n välinen sopimus. Jyty neuvottelee sopimuksesta osana Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry -neuvottelujärjestöä.</p><h4>Lue lisää neuvotteluratkaisun sisällöstä:</h4><ul><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksSosPalv_Tes_2020_2022_allekirjoituspoytakirja.pdf" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (pdf)</strong></a></p></li><li><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksSosPalv_Tes_2020_2022_palkkataulukot.zip" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkataulukot 27.6.2020 (excel)<br><br></strong></a></li><li><span><span><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksSosPalv_Tes_2020_2022_palkkataulukot.pdf" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkataulukot 27.6.2020 (pdf)</strong></a></span></span><br><br></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Sivut/Yksityinen-sosiaalipalveluala.aspx" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimussivut Jytyn nettisivuilla</strong></a></p></li></ul><h4>Lisätietoja: </h4><p><strong>Työmarkkina-asiamies Päivi Salin, </strong><a href="mailto:paivi.salin@jytyliitto.fi" target="_blank"><strong>paivi.salin@jytyliitto.fi</strong></a> </p><p>Lisätietoja jäsenille antavat Jytyn <strong>luottamusmiehet </strong>yksityisellä sosiaalipalvelualalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank"><strong>alueelliset toimipisteet</strong></a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" target="_blank"><strong>edunvalvontaosasto</strong></a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br></p> | 2020-06-26 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-27 10:41:34 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisen terveyspalvelualan palkkoja korotetaan 3,3 % ja kiky-työajanpidennys poistuu | 2013 | <p><strong>Jytyn liittohallitus hyväksyi perjantaina 26. kesäkuuta yksityisellä terveyspalvelualalla saavutetun yleisen linjan mukaisen neuvottelutuloksen, jonka ovat hyväksyneet kaikki sopijaosapuolet. Sopimuskauden palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina niin, että henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan yhteensä 3,3 %. Kiky-sopimuksen mukainen 24 tunnin työajanpidennys poistuu 31. elokuuta. Uusi 25 kuukauden pituinen työehtosopimus on voimassa 1.4.2020 – 30.4.2022.</strong></p><p>Palkkaratkaisuun ei sisälly lainkaan paikallisesti sovittavia eriä, vaan kaikki palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina. Henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,3 % ja toisen kerran 1.7.2021 lukien 2 %. Jytyn jäsenille yleiskorotukset ovat parempia kuin paikalliset erät, koska yleiskorotukset jakaantuvat tasapuolisesti kaikille työntekijöille. </p><p>Vuonna 2016 voimaan tulleen kiky-sopimuksen 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys poistuu 31.8.2020 niin, ettei sopimukseen tullut heikennyksiä kompensaationa.</p><p>Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Lomarahan vapaaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lomarahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä mainitun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.</p><p>Sopimusalalla toteutetaan 5 päiväiseen vuosilomalaskentaan siirtyminen 1.4.2022. Työnantajakohtaisesti siirtyminen voi tapahtua aiemminkin. Tätä ennen vuosilomat ansaintaan ja pidetään vuosilomalain mukaisesti. Vuosilomalaskennan muuttaminen on kustannusneutraali ja muutos ei pidennä tai lyhennä lomia.</p><p>Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.8.2020 lukien 5 %.</p><p>Neuvottelutulos sisältää lisäksi tekstimuutoksia mm. yövuorojen määrään ja keskimääräiseen työaikaan liittyen. Myös palkkasopimukseen saatiin parannuksia, jolloin työn vaativuus tulee huomioida aiempaa paremmin.</p><p>Sopijaosapuolet perustavat palkkausjärjestelmätyöryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää työn vaativuuden arviointiin liittyviä määräyksiä. Tämän lisäksi osapuolet perustavat työryhmän selvittämään työntekijöiden henkistä ja fyysistä työturvallisuutta, työhyvinvointia ja työkykyä.</p><p>Terveyspalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan terveydenhuoltoalan yksityisissä toimipaikoissa, kuten mm. yksityisissä sairaaloissa, lääkäriasemilla, kuntoutuslaitoksissa, terveyskylpylöissä, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, lääketieteellisissä laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa, röntgenlaitoksissa ja työterveyshuollon yksiköissä. Yksityisiä terveyspalveluja voivat tuottaa yritykset, säätiöt ja yhdistykset.</p><p>Terveyspalvelualan työehtosopimus on useita työntekijäliittoja edustavan Terveyspalvelualan unioni ry:n ja työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n välinen sopimus. Jyty neuvottelee sopimuksesta osana Terveyspalvelualan unioni -neuvottelujärjestöä.</p><h4>Lue lisää neuvotteluratkaisun sisällöstä:</h4><ul><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksTerPalv_Tes_2020_2022_allekirjoituspoytakirja.pdf" target="_blank"><strong>Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Sivut/Yksityinen-terveyspalveluala.aspx" target="_blank"><strong>Yksityisen terveyspalvelualan sopimussivut Jytyn nettisivuilla</strong></a></p></li></ul><h4>Lisätietoja: </h4><p><strong>Työmarkkinalakimies Anne Sarvi, </strong><a href="mailto:anne.sarvi@jytyliitto.fi" target="_blank"><strong>anne.sarvi@jytyliitto.fi</strong></a> </p><p>Lisätietoja jäsenille antavat Jytyn <strong>luottamusmiehet </strong>yksityisellä terveyspalvelualalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank"><strong>alueelliset toimipisteet</strong></a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" target="_blank"><strong>edunvalvontaosasto</strong></a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br></p> | 2020-06-26 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-27 10:40:58 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisellä terveyspalvelualalla saatiin yleisen linjan mukainen neuvottelutulos | 6558 |
<p>Yksityiselle terveyspalvelualalle syntyi neuvottelutulos pitkien
neuvottelujen jälkeen torstaina 25. kesäkuuta. Neuvottelutulos on yleisen linjan
mukainen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin, kun kaikkien liittojen
hallinnot ovat sen hyväksyneet. Jytyn liittohallitus kokoontuu heti perjantaina
26.6.</p><p>Terveyspalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan
terveydenhuoltoalan yksityisissä toimipaikoissa, kuten mm. yksityisissä sairaaloissa,
lääkäriasemilla, kuntoutuslaitoksissa, terveyskylpylöissä, fysikaalisissa
hoitolaitoksissa, lääketieteellisissä laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa,
röntgenlaitoksissa ja työterveyshuollon yksiköissä. Yksityisiä terveyspalveluja
voivat tuottaa yritykset, säätiöt ja yhdistykset.</p><p>Terveyspalvelualan työehtosopimus on useita työntekijäliittoja edustavan
Terveyspalvelualan unioni ry:n ja työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry:n välinen sopimus. Jyty neuvottelee sopimuksesta osana Terveyspalvelualan unioni -neuvottelujärjestöä. </p><p>Lisätietoja: Anne Sarvi, työmarkkinalakimies, anne.sarvi@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.</em></p><p><br></p> | 2020-06-24 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-25 09:54:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.TerveysPalvAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos | 1863 |
<p>Pitkällisten neuvottelujen jälkeen yksityiselle
sosiaalipalvelualalle syntyi neuvottelutulos tiistai-iltana 23. kesäkuuta.
Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta, kun liittojen hallinnot ovat
hyväksyneet tuloksen. Jytyn liittohallitus kokoontuu perjantaina 26.6.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova
ja sitä noudatetaan sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin
työntekijöihin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten
palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit, kotipalvelut ja
päihdehuolto.</p><p>Lisätietoja: Päivi Salin, työmarkkina-asiamies paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on
naisia.  </em><br></p><p><br></p> | 2020-06-23 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-24 06:10:10 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Sosiaali_Palv_Ala_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Yksityisen sosiaalipalvelualan ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä | 6540 | <p><strong>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on torstaina 18.6. ilmoittanut aloittavansa jäseniään koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityisellä sosiaalipalvelualalla. SOTE ry:n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä. </strong></p><p></p><p>Sote ry:n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat
työehtosopimusneuvottelujen tukitoimia. Yksityisen sosiaalipalvelualan
sopimusneuvottelut jatkuvat kuitenkin ensi viikon tiistaina 23.6. ja
tavoitteena on neuvottelemalla saatu neuvottelutulos.</p><p>Yksityisen
sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa Jyty on sopijaosapuolena osana
Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry:tä, johon kuuluvat myös Pro ja
STHL. Muita sopijaosapuolia ovat JHL, Talentia ja Sote ry sekä
työnantajia edustava Hyvinvointiala HALI ry.</p><p>Yksityisen
sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova. Sitä noudatetaan
sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin.
Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten
palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit,
kotipalvelut ja päihdehuolto.</p><p><strong>Lisätietoja:</strong> Päivi Salin, työmarkkina-asiamies <a href="mailto:paivi.salin@jytyliitto.fi" data-mce-href="mailto:paivi.salin@jytyliitto.fi">paivi.salin@jytyliitto.fi</a></p><p><span><span><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet yksityisellä sosiaalipalvelualalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto </a>sähköpostitse tai palvelunumeroista.</span></span><br data-mce-bogus="1"></p><p><span><em>*
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000
kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa
olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.  </em></span></p><p><br></p> | 2020-06-17 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-18 06:26:35 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Sosiaali_Palv_Ala_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty ja 4H-järjestö ilmastoyhteistyöhön | 6541 |
<p><span lang="EN-US"><strong>Jyty ja Suomen 4H-liitto ovat solmineet
yhteistyösopimuksen 4H-liiton Taimiteko-toiminnan kanssa vuoden 2021 loppuun
asti. Taimiteko-toiminnan tavoitteena on istuttaa uutta metsää 10 000
hehtaaria Suomeen vuoteen 2030 mennessä.</strong><br></span></p><p><span lang="EN-US">4H-liiton toimitusjohtajan <strong>Tomi Alakosken</strong>
mukaan kestävä kehitys ja toimet niiden edistämiseksi ovat 4H-toiminnan
arkipäivää. </span></p><p><span lang="EN-US">“Nuoret tekevät päivittäin töitä 4H -harrastuksessaan
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 4H-järjestön nuorisotoiminnassa istutetaan
jo nyt vuosittain satojatuhansia puun taimia. Yleensä taimet istutetaan
metsänuudistusaloille osana normaalia metsänhoitoa”, Alakoski painottaa. </span></p><p><span lang="EN-US">Taimiteko on myös työllistämisteko, sillä
sen kautta varsinkin alle 18-vuotiaat nuoret saavat kesätöitä. Taimien
istuttamisella työllistetään suomalaisia, pääasiassa yläkoulun päättäviä
nuoria, jotka ovat vielä työmarkkinoiden ulkopuolella. </span></p><p><span lang="EN-US">Alakosken mukaan nuorille annettavien
ansiomahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi tavoitteena on hyvien
työelämätaitojen edistäminen ja niiden opettaminen sekä muutoinkin myönteisten
työkokemusten tarjoaminen. </span></p><p>Jytyn puheenjohtajan
<strong>Maija Pihlajamäen</strong> mukaan yhteistyö 4H-liiton ja sen yhdistysten kanssa eri
puolilla Suomea on esimerkki hyvästä yhdessä tekemisen muodosta 4H:n kaltaisen kolmannen
sektorin toimijan ja ammattijärjestön välillä. </p><p>“4H:n henkilöstöähän on myös
Jytyn jäsenenä Jytyn valtakunnallisen yhdistyksen 4H-toimihenkilöliitto 4H-THL
ry:n kautta, joka on 4H-järjestön palveluksessa olevien toimihenkilöiden
ammattiliitto. <span lang="EN-US">Jyty edustaa näin ollen myös
sopimusneuvottelutoiminnassaan 4H:n toimihenkilöitä”, Pihlajamäki huomauttaa.  </span></p><p><span lang="EN-US">Eri puolilla Suomea toimivat paikalliset
4H-yhdistykset avustavat nuorten rekrytoinneissa ja nuorille järjestetään
työtehtäviin liittyvää istutuskoulutusta sekä lisäksi hyvä perehdytys työhön. </span></p><p><span lang="EN-US">Alakoski korostaa, että 4H-yhdistys toimii
aina vastuullisena työnantajana. “Koska nuoret ovat 4H-tehtävissä usein ensimmäisessä
työpaikassaan, asettaa se työnantajalle vielä tavanomaistakin suurempia
vaatimuksia perehdytyksen ja ohjaamisen osalta. Tähän kuuluu olennaisena osana
myös se, että nuorten työturvallisuudesta huolehditaan hyvin vaihtelevissa
työtehtävissä.“</span></p><p><span lang="EN-US">Kaikkien nuorten kanssa tehdään Alakosken
mukaan kirjallinen työsopimus ja noudatetaan aina alan työehtosopimusta. “Lyhytaikaisissakin
työsuhteissa työskentelevät kuuluvat tasavertaisina työsuojelulainsäädännön ja
työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön piiriin.”</span></p><p><span lang="EN-US">Nuorisojärjestönä 4H-liitto on ottanut Alakosken
mukaan 4H-yhdistysten työnantajavakuutusten lisäksi harrastustoimintaan sekä
työpalveluun valtakunnalliset vakuutukset; toiminnan- ja
työpalvelunvastuuturvan sekä nuorisojäsenten ja -ohjaajien tapaturmavakuutukset.
Kaikki nuoret saavat työstään työtodistuksen.</span></p><p><span lang="EN-US"><strong>Lisätietoja:</strong> 4h-liiton toimitusjohtaja Tomi
Alakoski, puh. 0405015307 ja Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537756</span></p><p><em>*Suomen 4H-liitto on
4H-yhdistysten valtakunnallinen keskustoimisto. Paikallisia 4H-yhdistyksiä on
yli 200  eri puolella Suomea. 4H:ssa on yli 50 000 jäsentä.</em></p><p><em>* Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien,
kuntayhtymien, seurakuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluksessa
olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia.
Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. </em></p><p><br></p> | 2020-06-17 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-18 07:00:49 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Taimiteko4_Tiina%20Rinne.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Pääsopijajärjestöt allekirjoittivat kunta-alan pääsopimuksen 2020–2022 | 6523 | <p>KT Kuntatyönantajat sekä Julkisen alan unioni JAU, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat allekirjoittaneet kunta-alalle 28. toukokuuta saavutetun neuvottelutuloksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset.</p><h3>Pääsopimuksen allekirjoittivat:</h3><p><strong>KT:n Kuntatyönantajat</strong><br>Valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ja<br>Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen<br><br><strong>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO</strong><br>Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ<br>Toiminnanjohtaja Maria Löfgren, JUKO<br><br><strong>Julkisen alan unioni JAU</strong><br>Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL<br>Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty<br><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span><strong>Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE</strong><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span><br>Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer<br>Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy<br><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/57826410-1024x683.jpg" class="ms-rtePosition-1" alt="" style="margin:5px 10px;width:420px;" /></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>Sopimusratkaisu sisältää 2020–2021 sovittujen virka- ja <span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span>työehtosopimusten lisäksi virka- ja työehtosopimuksen kunnallisen <span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä sekä aiesopimuksen sote- ja <span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>maakuntauudistusta varten. Sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä.</p><p><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>Kunnallisten työehtosopimusten piiriin kuuluu noin 420 000 työntekijää.<br><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span>Kunta-alan kaikki virka- ja työehtosopimukset ovat tulleet voimaan 1.4.2020. Osaa uusista sopimusmääräyksistä noudatetaan takautuvasti ja osa määräyksistä tulee voimaan kussakin virka- ja työehtosopimuksessa erikseen sovittuna ajankohtana. Sopimuskauden pituus on 23 kuukautta.<br></p><p style="text-align:left;"><em>Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlamäki</strong> luovutti kirveen työmarkkinajohtaja <strong>Markku Jaloselle </strong>kunta-alan virka- ja työehtosopimusten allekirjoitustilaisuudessa. Pihlajamäki huomautti kirvestä luovuttaessaan, että kun sopimuskausi on 23 kuukautta, sotakirves on ainakin siksi ajaksi haudattu. Kirveellä on toki hänen mukaansa jatkossa töitä mm. henkilöstön työhyvinvoinnin ja palkkatasa-arvon edistämisessä.</em></p><p style="text-align:left;"><span><span>Teksti: KT, Kuvat: Lehtikuva / Roni Rekomaa</span></span></p><p style="text-align:left;"><br></p> | 2020-06-16 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-17 11:27:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/57826296-1024x683.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote ry:n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot AVAINTES-sopimusalalla ja sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä | 6524 | <p><strong>Sote ry (Tehy, Super, ERTO) on jatkuvasti laajentanut jäseniään koskevia ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja AVAINTES-sopimusalalta useisiin sairaanhoitopiireihin ympäri Suomea. On mahdollista, että Sote ry jatkaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen julistamista muihinkin sairaanhoitopiireihin. Jyty korostaa, että mitkään Sote ry:n tähän mennessä tai jatkossa julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot AVAINTES-sopimusalalla ja sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä.  </strong><br><br>– Sote ry:n työtaistelussa täytyy muistaa, että kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jo voimassa oleva, myös sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatusta koskeva työehtosopimus eli AVAINTES. Uuden sopimuksen neuvottelutulos hyväksyttiin sopijaosapuolien hallinnoissa 29.5. ja sopimus on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022., Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> korostaa.  <br><br>– Sote ry:n ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen tavoitteena on saada työnantajia edustava AVAINTA ry käynnistämään neuvottelut sote-alan ja varhaiskasvatuksen omasta työehtosopimuksesta, jota sovellettaisiin kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä, Jytyn johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong> sanoo.   <br><br>Sote ry on sopijaosapuolena AVAINTES:n kanssa samansisältöisessä TSNTES:ssa, jota sovelletaan SOTE ry:n omiin jäseniin sosiaalialalla ja kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. TSNTES on tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa eivätkä sen neuvottelut ole edistyneet.  <br><br>– Ylityö- ja vuoronvaihtokielloissa ei kuitenkaan ole kyse TSNTES:n solmimisesta, vaan Sote ry:n tavoitteena on laajentaa neuvotteluoikeuksiaan aikaisemmasta poiketen myös AVAINTES:n puolelle, Voima huomauttaa.  <br><br>AVAINTES:n sopijaosapuolia ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA ry. Sopimuksen sopijaosapuolena ei ole SOTE eli Tehy, Super ja ERTO. <br><br><strong>Lisätietoja:  </strong><br><br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi <br><br>Jytyn johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 050 5912341, jonna.voima@jytyliitto.fi <br><br><span><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto </a>sähköpostitse tai palvelunumeroista.<br></span></p><p><br><span></span></p> | 2020-06-16 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-17 11:50:01 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Avaintesin allekirjoittajajärjestöt eivät hyväksy väitteitä sopimusshoppailusta: Avaintesin soveltaminen ei ole sopimusshoppailua | 6525 |
<p><strong>Avaintesin allekirjoittajajärjestöt JUKO, Jyty, JHL, OAJ ja KTN toteavat, että Avaintes ei ole niin sanottu shoppailusopimus. Allekirjoittajajärjestöt eivät hyväksy sopimusshoppailua ja pitävät tavoiteltavana sitä, että kunnat ja kuntayhtymät tuottavat palvelunsa ensisijaisesti itse. Kuntien yhtiöittäessä toimintojaan on Avaintes ensisijainen ja turvallinen vaihtoehto työehtosopimukseksi.</strong></p><p></p><p>SOTE ry tavoittelee Avaintan sosiaali- ja terveysalalle sekä varhaiskasvatukseen omaa työehtosopimusta, joka korvaisi tältä osin nykyisen Avaintesin. SOTE ry pyrkii tavoitteeseen muun muassa jäseniään koskevalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla, joka on laajentunut Avaintes-työpaikoilta myös osaan sairaanhoitopiireistä.</p><p>Avaintesin allekirjoittajajärjestöt JUKO, Jyty, JHL, OAJ ja KTN toteavat, että Avaintes ei ole niin sanottu shoppailusopimus. Se on vakiintuneesti kuntaomisteisissa yhtiöissä sovellettu työehtosopimus, joka on ehdoiltaan hyvin paljon kuntasektorin yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES:n kaltainen. Tämä turvaa sen, että siirtymä kuntasektorilta yksityiselle sektorille ei juurikaan muuta yksittäisen työntekijän työsuhteen ehtoja.</p><p>SOTE ry:llä on oma, Avaintesin kanssa samansisältöinen TSNTES, jota sovelletaan SOTE ry:n jäseniin sosiaalialalla sekä kolmessa sairas- tai kuntoutuskodissa. TSNTES:ta on neuvoteltu samanaikaisesti Avaintesin kanssa eli SOTE ry:llä on ollut allekirjoittajajärjestöjen kanssa yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa myös Avaintesin sisältöön. SOTE ry ei ole toistaiseksi saavuttanut neuvottelutulosta TSNTES:ssa.<br></p><p>Allekirjoittajajärjestöt eivät hyväksy sopimusshoppailua ja pitävät tavoiteltavana sitä, että kunnat ja kuntayhtymät tuottavat palvelunsa ensisijaisesti itse. Kuntien yhtiöittäessä toimintojaan on Avaintes kuitenkin ensisijainen ja turvallinen vaihtoehto uudeksi työehtosopimukseksi.<br></p><p><strong>Lisätietoja:</strong></p><p><strong>JUKO:</strong> neuvottelupäällikkö Minna Holm <a href="mailto:minna.holm@juko.fi">minna.holm@juko.fi</a></p><p><strong>Jyty:</strong> johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima <a href="mailto:jonna.voima@jytyliitto.fi">jonna.voima@jytyliitto.fi</a> </p><p><strong>JHL:</strong> sopimusasiantuntija Riitta Rautiainen <a href="mailto:riitta.rautiainen@jhl.fi">riitta.rautiainen@jhl.fi</a>                </p><p><strong>OAJ:</strong> neuvottelupäällikkö Petri Lindroos <a href="mailto:petri.lindroos@oaj.fi">petri.lindroos@oaj.fi</a></p><p><strong>KTN:</strong> työmarkkina-asiamies Tomas Wass <a href="mailto:tomas.wass@ktk-ry.fi">tomas.wass@ktk-ry.fi</a></p><p><br></p> | 2020-06-16 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-17 12:07:48 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_puhekuplat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote ry:n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä | 6144 | <p>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on laajentanut tiistaina 16.6. jäseniään koskevaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa myös Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin. Jo aiemmin oli ilmoitettu kiellosta Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä. </p><h4>SOTE ry:n julistamat sairaanhoitopiirien ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä. </h4><p>Em. ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat tukitoimia, joiden tavoitteena on saada AVAINTA ry käynnistämään SOTE ry:n kanssa neuvottelut sote-alan ja varhaiskasvatuksen omasta työehtosopimuksesta. Tätä sopimusta sovellettaisiin kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä.  </p><p>Jyty ry korostaa, että kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jo voimassa oleva, myös sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatusta koskeva työehtosopimus eli AVAINTES, jonka sopimuskausi päättyy 28.2.2022. </p><p>AVAINTES:n sopijaosapuolia ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA.</p><p>SOTE ry on sopijaosapuolena AVAINTES:n kanssa samansisältöisessä TSNTES:ssa, jota sovelletaan pelkästään SOTE ry:n omiin jäseniin sosiaalialalla ja kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. TSNTES on tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa eivätkä sen neuvottelut ole edistyneet. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa ei ole kyse TSNTES:n solmimisesta, vaan SOTE ry:n tavoitteena on laajentaa neuvotteluoikeuksiaan aikaisemmasta myös AVAINTES:n puolelle.</p><p><strong>Lisätietoja:</strong> johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 020 789 3706</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto</a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br></p> | 2020-06-15 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-16 08:28:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle | 6517 | <p>Sosiaali- ja
terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät
Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä
mainituilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja
pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.
Lausuntoja voi antaa 25. syyskuuta 2020 asti.</p> <p>Marinin hallituksen
uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä
pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden
saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman
saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin
ja hillitä kustannusten kasvua.</p> <p>Esitysluonnoksen mukaan Suomeen
muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla
nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
tehtävät. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän
Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien
järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi
terveydenhuollossa järjestämisvastuu laissa säädetyin ja
HUS-järjestämissopimuksessa sovituin osin.</p> <p>Hyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä
tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto
jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja
koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.</p> <p><strong>Maakuntien perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lakiesitykset ovat:</strong></p>
<ul><li><p>laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä</p></li><li><p>laki pelastustoimen järjestämisestä</p></li><li><p>sote-maakuntalaki</p></li><li><p>sote-maakuntarakennelaki</p></li><li><p>laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla</p></li><li><p>uudistusta koskeva voimaanpanolaki</p></li><li><p>sote-maakuntien rahoituslaki</p></li></ul> <p>Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset
kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön,
sote-maakuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden
yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Yhteensä lakiesitys
muodostuu 48 laista ja lainmuutoksesta.</p> <h3>Sote-järjestämislailla vahvempi pohja saumattomien palveluketjujen luomiselle</h3> <p>Sote-järjestämislaissa
koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason
ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle. Palvelujen
järjestämis- ja rahoitusvastuun integroiminen sote-maakunnille
mahdollistaa asiakkaiden palveluketjujen toteuttamisen nykyistä
paremmin. Integraatio on yksi keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden
saavuttamiseksi.</p> <p>Sote-järjestämislaissa säädettäisiin myös
viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueesta, joihin
kuuluvien sote-maakuntien tulisi sopia sosiaali- ja terveydenhuollon
työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta laissa tarkemmin
säädetyissä asioissa. Lisäksi säädettäisiin kaksikielisten
sote-maakuntien velvoitteesta sopia yhteistyöstä ja työnjaosta
ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.</p> <p>Uudenmaan
sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja
terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta
HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu
erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä
tehtävissä.</p> <h3>Ehdotuksilla vahvistetaan sote-maakunnan sosiaali-
ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkennetaan
ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä</h3> <p>Ehdotuksessa
säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä
tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä
palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.</p> <p>Voimaanpanolaissa
säädettäisiin sellaisten sote-maakunnalle siirtyvien
ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, joissa olisi sovittu ehdotettujen
järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sote-järjestämislain
säännösten vastaisesti, jos sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi.
Mitättömyysriskin on arvioitu koskevan lähinnä laajoja
kokonaisulkoistuksia.</p> <h3>Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita ja valtakunnallista tehokkuutta</h3> <p>Esitysluonnoksen
mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat ja
Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin
erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.</p> <p>Uudistuksen
myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi
valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten
yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa.
Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena
järjestelmänä.</p> <h3>Sote-maakuntalailla perusta sote-maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle</h3> <p>Sote-maakuntalaki
mahdollistaisi kuntalain tapaan sote-maakunnille mahdollisuuden
organisoida hallintonsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti.
Lakisääteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja
tuottamisen erottamista ei ehdoteta.</p> <p>Sote-maakunnan lakisääteisiä
toimielimiä olisivat sote-maakuntavaltuusto ja -maakuntahallitus sekä
tarkastuslautakunta. Kaksikielisissä sote-maakunnissa olisi oltava
kansalliskielilautakunta ja Lapin sote-maakunnassa saamen kielen
lautakunta.</p> <p>Sote-maakunta järjestäisi sille lailla säädetyt
tehtävät, joita olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä
pelastustoimi. Lisäksi sote-maakunta voi alueellaan ottaa hoitaakseen
sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä, joten sillä olisi laissa
säädetty rajattu yleinen toimiala. Sote-maakunta voi alueellaan
harjoittaa myös vähäriskistä liiketoimintaa, joka tukee sen
lakisääteisten tehtävien toteuttamista.</p> <p>Sote-maakunnat voisivat
sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Sote-maakuntayhtymä on
mahdollinen vain tukipalvelujen tuottamiseen liittyvissä tehtävissä,
eikä sille voida siirtää lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuuta.
Sote-maakunnan ja sen alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain
tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja
työnjaosta.</p> <h3>Sote-maakuntajaosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta kaksi vaihtoehtoa</h3> <p>Sote-maakuntarakenne määriteltäisiin uudistuksen voimaanpanolaissa.</p> <p>Lausuntokierroksella
pyydetään Savon maakuntien osalta lausumaan kahdesta vaihtoehdosta,
joissa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat (Enonkoski, Rantasalmi,
Savonlinna ja sulkava) sijoittuisivat joko Pohjois-Savon maakuntaan tai
nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Hallituksen
esityksen liitteenä on vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten
arviointia ja yksityiskohtaisia laskelmia. Mahdollinen aluejaon muutos
koskisi myös maakunnan liittoja, ELY-keskuksia, käräjäoikeuden
tuomiopiirejä ja eduskuntavaalien vaalipiirejä. Maakuntajako ratkaistaan
lausuntokierroksen jälkeen.</p> <h3>Rahoitus ja vaikutukset verotukseen</h3> <p>Sote-maakuntien
toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi
palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta
säädettäisiin sote-maakuntien rahoituslailla.</p> <p>Sote-maakuntien
rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannukset. Kuntien
tuloja ja kustannuksia siirretään noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020
tasolla sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Kuntien tuloja ja
kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan
kunnittain erot voivat olla lähtökohtaisesti suuret. Kuntien talouteen
kohdistuvia muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien peruspalvelujen
valtionosuusjärjestelmässä, johon luodaan erilaisia tasauselementtejä.</p> <p>Sote-maakuntien
rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja
kustannustason kasvulla. Kustannustasossa huomioidaan mahdolliset
tehtävämuutokset ja lisäksi rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen
niin, että laskennalliset kustannukset eivät erkane sote-maakunnan
todellisista kustannuksista.</p> <p>Sote-maakuntien rahoitus on
yleiskatteista ja se jaetaan sote-maakunnille laskennallisten sosiaali-
ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja
olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa
rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen kriteerin kautta. Sote-maakuntien rahoitusmallia
tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella.</p> <p>Kuntien
verotuloja siirretään valtiolle maakuntien toiminnan rahoittamiseksi.
Siirto toteutetaan pienentämällä kuntien valtionosuuksia, veromenetysten
kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä
kunnallisveroa. Verotuksen kautta siirretään noin 12,7 mrd. euroa
(ansiotuloverotuksesta 12,1 mrd. euroa, yhteisöveroa 0,6 mrd. eroa).</p> <p>Kunnallisveroa
siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien
tuloveroprosentteja tasasuuruisesti, valmistelun nykyhetken arvio on
12,63 prosenttiyksikköä. Kuntien tuloveroprosenttien tasasuuruisella
alentamisella ja vastaavalla valtion verotuksen nostolla varmistetaan
se, että kuntalaisten verotus pysyy lähes täysin ennallaan. Myös kuntien
väliset veroprosenttien erot säilyvät ennallaan.</p> <h3>Ohjausta vahvistettaisiin – vuosittaiset sote-maakuntien neuvottelut käyttöön</h3> <p>Valtion
mahdollisuutta ohjata julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja
pelastustoimen järjestämistä ehdotetaan vahvistettavaksi. Valtioneuvosto
vahvistaisi joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet
sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Valtakunnallisiin
tavoitteisiin sisällytettäisiin valtioneuvoston julkiselle taloudelle
asettamat tavoitteet. Strategisten tavoitteiden toteutumista
seurattaisiin vuosittain ja niitä muutettaisiin tarvittaessa.</p> <p>Osana
valtakunnallista ohjausta ministeriöt kävisivät vuosittain neuvottelut
kunkin sote-maakunnan kanssa. Neuvotteluissa seurattaisiin,
arvioitaisiin ja ohjattaisiin sote-maakunnan vastuulle kuuluvien
tehtävien järjestämistä. Neuvotteluissa saataisiin myös tietoa valtion
talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja
seurantaan. Vuosittaisten neuvotteluiden ja muun valtakunnallisen
ohjauksen tavoitteena olisi vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen
ohjausprosessi.</p> <p>Osana sote-maakuntien toiminnan ja talouden
ohjausta ministeriöt ohjaisivat myös sote-maakuntien investointeja.
Valtioneuvosto päättäisi valtiovarainministeriön esityksestä
sote-maakunnan tilikausittaisesta valtuudesta ottaa pitkäaikaista lainaa
investointien rahoittamiseksi.  Sosiaali- ja terveysministeriö ja
sisäministeriö päättäisivät sote-maakuntien investointien hyväksymisestä
ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen sote-maakunnan
lainanottovaltuudesta hyväksymällä kunkin sote-maakunnan
investointisuunnitelman.</p> <p>Ministeriöt kävisivät vuosittain
neuvottelut myös kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen
kanssa. Lisäksi valtioneuvostolla olisi sosiaali- ja terveysministeriön
esityksestä tietyissä laissa rajatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämiseen liittyvissä väittämättömissä tilanteissa oikeus päättää
sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen sekä kaksikielisten
sote-maakuntien yhteistyösopimuksen sisällöstä.</p> <h3>Vaikutukset henkilöstöön</h3> <p>Kunnallisen
sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva
henkilöstö siirtyisi Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa
henkilöstöä lukuun ottamatta sote-maakuntien palvelukseen
liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kuntien
opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyisivät opiskeluhuollon
kuraattorit ja psykologit. HUS-sairaanhoitopiirin henkilöstö siirtyisi
HUS-maakuntayhtymälle.</p> <p>Lisäksi sote-maakunnan työntekijöiksi
siirtyisivät ne kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon
tukipalvelutehtävissä työskentelevät, jos heidän työtehtävistään
vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.
Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai
pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto,
siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä
lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.</p> <p>Kaikkiaan työnantajamuutos koskisi yli 210 000 kuntatyöntekijää.</p> <h3>Uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen</h3> <p>Väestön
ikääntyminen heikentää julkisen talouden tulopohjaa ja toisaalta
kasvattaa sote-palveluiden tarvetta. Työikäisen väestön määrän
väheneminen on kasvava haaste. Sote-uudistuksella tavoitellaan
kustannusten kasvun hillintää.</p> <p>Hallituksen esitysluonnoksessa
otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmin asettamat reunaehdot
sote-maakuntien riittävälle rahoitukselle ihmisten perusoikeuksien
turvaamiseksi. Sote-maakuntien rahoitus on laskennallista ja
yleiskatteellista, mikä mahdollistaa sote-maakunnille mahdollisuudet
kohdentaa rahoitusta palvelutarpeiden mukaisesti.</p> <p>Rahoituksen
etukäteistarkastuksessa otetaan huomioon asukkaiden palvelutarve lähes
täysimääräisesti (80-prosenttisesti) ja kustannustason ennustettu kasvu.
Jälkikäteen rahoitus tarkastetaan koko maan tasolla vastaamaan
toteutuneita kustannuksia.</p> <p>Sote-maakuntien toiminnan ja talouden
ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä luo julkisen talouden suunnitteluun
vakautta ja ennakoitavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen uudistamisella kehitetään julkisen sektorin rakenteita,
joilla pystytään lisäämään työn tuottavuutta, hyödyntämään moderneja
teknologian ratkaisuja ja vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja sekä
virtaviivaistamaan toimintaprosesseja. Näillä toiminnallisia muutoksilla
saavutetaan hyötyjä, jotka tasaavat väestön ikääntymisestä ja
huoltosuhteen heikentymisestä aiheutuvaa julkisen talouden kustannusten
kasvupainetta.</p> <h3>Aikataulu</h3> <p>Ensimmäiset sote-maakuntavaalit
järjestettäisiin esitysluonnoksen mukaan alkuvuodesta 2022.
Sote-maakuntavaalien ajankohtaan vaikuttaisi eduskunnan edellyttämä
esityksen käsittelyaikataulu.</p> <p>Esitykseen liittyvät lait on
tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Tarkoituksena on
saattaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa 2020.</p> <h3>Linkit</h3>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Ministeri+Kiurun+diat+15.6.2020+FINAL.pdf/f2e1336f-b351-9bb5-9809-627cccbd75e1/Ministeri+Kiurun+diat+15.6.2020+FINAL.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="842kB" data-uuid="f2e1336f-b351-9bb5-9809-627cccbd75e1"><strong>Ministeri Kiurun mediatilaisuuden esitysdiat (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Ministeri+Ohisalon+diat+15.6.2020+FINAL.pdf/903712e5-930e-4b70-2415-9cc85c9ab743/Ministeri+Ohisalon+diat+15.6.2020+FINAL.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="238kB" data-uuid="903712e5-930e-4b70-2415-9cc85c9ab743"><strong>Ministeri Ohisalon mediatilaisuuden esitysdiat (pdf) </strong></a></p></li><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Auli+Valli-Linnun+diat+_15.6.pdf/1cd84968-c4a8-e19e-7b72-2e715017f84a/Auli+Valli-Linnun+diat+_15.6.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="541kB" data-uuid="1cd84968-c4a8-e19e-7b72-2e715017f84a"><strong>Hallitusneuvos Valli-Linnun esitysdiat (pdf) </strong></a></p></li><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Tanja+Rantasen+diat+15.6.2020+FINAL.pdf/0cb2a688-8df4-3fe9-80d4-781e0c9e5864/Tanja+Rantasen+diat+15.6.2020+FINAL.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="585kB" data-uuid="0cb2a688-8df4-3fe9-80d4-781e0c9e5864"><strong>Finanssineuvos Rantasen ja pelastusylijohtaja Kohvakan esitysdiat pdf 585kB </strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6f74170-ce24-440f-bcaa-feada42eaf2a&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744" target="_blank" aria-label="Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi:ssä. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi:ssä</strong></a></p></li><li><p><a href="https://stm.fi/hanke?tunnus=STM055:00/2019" target="_blank" aria-label="Esitysluonnoksen materiaali hankeikkunassa. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Esitysluonnoksen materiaali hankeikkunassa</strong></a></p></li><li><p><a href="https://soteuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-uudistuksen-valmistelun-lahtokohdat" aria-label="Tiedote: Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat (5.6.2020). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Tiedote: Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat (5.6.2020)</strong></a></p></li><li><p><a href="https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020" target="_blank" aria-label="Lakiluonnos soteuudistus.fi-sivuilla. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Lakiluonnos soteuudistus.fi-sivuilla</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ja-pelastustoimen-jarjestamisen-uudistusta-koske-vat-hallituksen-lakiluonnokset-lausuntokierrokselle" target="_blank">Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle</a></h4></span></span></div><h4><br>Lue lisää sote-uudistuksesta: <a href="https://soteuudistus.fi/" target="_blank">soteuudistus.fi</a><br></h4><div><br></div><div><br></div> | 2020-06-14 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-15 10:22:21 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_sote_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät tiistaina 16. kesäkuuta | 6519 |
<p>Hallitus arvioi maanantaina 15. kesäkuuta saamansa tilannekuvan perusteella,
että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin
toimivaltuuksin. Valtioneuvosto antaa vielä tänään yleisistunnossaan
valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja toteaa, että maassa
eivät enää vallitse valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetut poikkeusolot.
Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulevat voimaan huomenna
tiistaina 16. kesäkuuta.</p><p>Kansainvälisesti katsoen Suomi on onnistunut covid-19-epidemian torjunnassa
hyvin. Todettujen tautitapausten ja menehtyneiden määrä ovat väestömäärään
nähden pysyneet alhaisempina kuin monissa Suomen vertaismaissa. Asetetuilla
rajoitustoimilla ja annetuilla suosituksilla on onnistuttu tehokkaasti
hillitsemään epidemian etenemistä ja suojaamaan riskiryhmiä.</p><p>Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että tilanne ja epidemian
uudelleen kiihtymisen uhka olisi ohi. Päätöksen merkitys on siinä, että
valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta.</p><p>Hallitus totesi, että tautitilanne ja erityisesti sosiaali- ja
terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti samoin kuin väestön
suojaaminen eivät enää tässä epidemiologisessa tilanteessa tarvitse tuekseen
valmiuslain toimivaltuuksilla tehtäviä toimia.</p><p>Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat yhteistoiminnassa
keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.</p><p>Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien,
erityisesti tartuntatautilain, mutta myös esimerkiksi rajavartiolain,
toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi
tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja
suosituksilla.</p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-kasitteli-neuvottelussaan-normaaliolojen-lainsaadannon-kehittamista-varauduttaessa-epidemian-mahdolliseen-toiseen-aaltoon" target="_blank"><strong>Hallitus
on aiemmin linjannut</strong></a> valmiuslain soveltamiseen liittyvistä
tartuntatautilain sekä mahdollisista terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain
muutostarpeiden valmistelusta siten, että esitykset voidaan tuoda hallituksen
päätettäväksi elokuussa.</p><p>Lisäksi hallitus on jo aikaisemmin päättänyt antaa esitykset valmiuslain
nojalla annettujen toimivaltuuksien siirtämisestä ja tarkentamisesta
lääkehuollon sekä opetuksen ja koulutuksen normaaliolojen lainsäädäntöön.</p><p>Tilanteen sitä välttämättä vaatiessa epidemian uudelleen kiihtymisen tai muun
syyn vuoksi ja asiaa koskevien tiukkojen edellytysten täyttyessä valmiuslain
mukaiset toimivaltuudet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön.</p><h3>Valmiuslain nojalla
voimassa olleet asetukset kumotaan</h3><p>Valtioneuvosto antaa 15. kesäkuuta kumoamisasetuksen valmiuslain 86, 88, 93
ja 94 §:ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamis- ja
soveltamisasetuksista sekä kumosi valmiuslain 87 §:ssä säädetyn toimivaltuuden
käytön jatkamisasetuksen. Asetukset oli tarkoitettu olemaan voimassa 30.6.2020
saakka, nyt ne kumoutuvat 16.6.2020.</p><p>Valmiuslain 86 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon
toimintayksiköiden toiminnasta, 87 §:ssä muun terveydenhuollon ohjaamisesta
(esimerkiksi lääketehtaan, lääketukkukaupan, apteekkiliikkeen toiminnan
muuttaminen) ja 88 §:ssä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä
terveydensuojelusta (kuntien oikeudesta luopua tietyistä velvoitteista). 93
§:ssä säädetään palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta (lepoajat, ylityöt ja
vuosilomat) ja 94 §:ssä irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.</p><p>Lisäksi valmiuslain nojalla on annettu sosiaali- ja terveysministeriön
päätöksiä. Asetusten kumoamisen myötä myös niiden nojalla annettujen päätösten
voimassaolo päättyy.</p><h3>Poikkeusolot olivat
voimassa kolme kuukautta</h3><p>Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston käsiteltyä valmistelevasti
poikkeusoloja ja niiden perusteita valtioneuvoston yleisistunto totesi 16.
maaliskuuta, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot.
 </p><p>Valmiuslain toimivaltuudet, jotka covid-19-pandemiassa on otettu käyttöön,
ovat perustuneet siihen arvioon, että toimivaltuudet ovat välttämättömiä
väestön suojaamiseksi hyvin laajalle levinneen tartuntataudin seurauksilta sekä
turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen poikkeusoloissa.
Tavoitteena on ollut erityisesti varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon
riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti kriisitilanteessa.</p><p>Koronaviruspandemiaa on hallittu suurelta osin tartuntatautilain nojalla,
valtioneuvoston suositusluontoisilla rajoitustoimilla sekä muuttamalla lukuisia
lakeja, asetuksia ja päätöksiä. Valmiuslain mukaisiin toimivaltuuksiin on myös
kuitenkin ollut välttämätöntä turvautua.</p><p>Hallitus on 5. kesäkuuta mennessä antanut 14 valmiuslain mukaista
toimivaltuuksien käyttöönotto- ja jatkamisasetusta. Valmiuslain toimivaltuudet
ovat koskeneet varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukioita, ammatillisia
oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä, sosiaali- ja
terveydenhuollon hallinnonalaa, työelämää sekä Uudenmaan liikkumisen
rajoittamista.</p><p>Poikkeusolojen aikana säädettiin myös laki majoitus- ja
ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (153/2020),
jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet tietyin poikkeuksin suljettiin
kahdeksi kuukaudeksi 30.3.2020 lukien. Hallitus antoi asiaa koskevan uuden
esityksen tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta, jolla <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravintolat-avataan-1-kesakuuta-rajoituksilla-estetaan-koronaviruksen-tartuntariskia?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_groupId=1271139" target="_blank"><strong>ravitsemisliikkeiden
toimintaa väliaikaisesti rajoitetaan 31.10.2020 asti</strong></a>. Tämä lainsäädäntö on
edelleen voimassa, vaikka poikkeusolot päättyvät.</p><p>Valtioneuvosto on tehnyt myös rajavartiolain nojalla noin kuukauden välein
17.3.2020 lähtien päätöksiä rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta
sisärajoille ja samalla myös päätöksiä ulkorajaliikenteen rajoittamisesta
koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-tartuntatautiepidemiasta Suomen sisäiseen
turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan vuoksi. <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-paatos-rajaliikenteen-rajoituksista-15-6-alkaen?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_groupId=1410869" target="_blank"><strong>Viimeisimmät
päätökset valtioneuvosto teki 12.6.2020</strong></a>, ja ne ovat voimassa 14.7.2020 asti.</p><p>Erilaisia suosituksia ja ohjeita on annettu lukuisia muun muassa
ikääntyneille ja muille riskiryhmille, kokoontumisrajoituksista,
yleisötilaisuuksista, nuoriso- ja kerhotiloista, harrastuspaikoista,
urheilukilpailuista ja -sarjoista, kirjastoista lainaamisesta, julkisista
tiloista, etätyöstä, ravitsemisliikkeiden toiminnasta, työmatkaliikenteestä,
vierailuista hoitolaitoksissa ja sairaaloissa ja vapaa-ajan matkustuksesta
kotimaassa ja ulkomaille.</p><ul><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset" target="_blank"><strong>Tietoa
koronavirustilanteen rajoitusten purkamisen tilanteesta</strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valmiuslain-mukaisten-toimivaltuuksien-kaytosta-luovutaan-poikkeusolot-paattyvat-tiistaina-16-kesakuuta" target="_blank">Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät tiistaina 16. kesäkuuta</a></h4></span></span></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-14 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-15 12:24:10 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/KORONAVIRUS-VALTIONEUVOSTO.PNG" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote ry:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä | 1715 |
<p>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on
laajentanut jäseniään koskevaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa myös Keski-Suomen
sairaanhoitopiiriin. Jo aiemmin oli ilmoitettu kiellosta Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirissä. </p><p><strong>SOTE ry:n julistamat
sairaanhoitopiirien ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä.</strong>
</p><p>Em. ylityö- ja
vuoronvaihtokiellot ovat tukitoimia, joiden tavoitteena on saada AVAINTA ry
käynnistämään SOTE ry:n kanssa neuvottelut sote-alan ja varhaiskasvatuksen omasta
työehtosopimuksesta. Tätä sopimusta sovellettaisiin kuntaomisteisissa
yrityksissä ja yhteisöissä.  </p><p>Jyty ry korostaa, että
kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jo voimassa oleva, myös
sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatusta koskeva työehtosopimus eli
AVAINTES, jonka sopimuskausi päättyy 28.2.2022. </p><p>AVAINTES:n sopijaosapuolia ovat
Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA.</p><p>SOTE ry on sopijaosapuolena
AVAINTES:n kanssa samansisältöisessä TSNTES:ssa, jota sovelletaan pelkästään
SOTE ry:n omiin jäseniin sosiaalialalla ja kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa.
TSNTES on tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa eivätkä sen neuvottelut ole
edistyneet. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa ei ole kyse TSNTES:n solmimisesta,
vaan SOTE ry:n tavoitteena on laajentaa neuvotteluoikeuksiaan aikaisemmasta
myös AVAINTES:n puolelle.</p><p><strong>Lisätietoja: </strong>johtava
työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 020 789 3706</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet,
<a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;">alueelliset
toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" style="text-decoration:underline;">edunvalvontaosasto</a>
sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br> </p> | 2020-06-12 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-13 06:07:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote rf:s tillkännagivande om övertids- och skiftesbytesförbud i AVAINTES-avtalsbranschen berör inte Jytys medlemmar | 1694 | <p>SOTE rf (Tehy, Super, ERTO) har i dag onsdagen 10.6.2020 meddelat om ett övertids- och skiftesbytesförbud för sina medlemmar i AVAINTES-avtalsbranschen för arbetsplatser i social- och hälsovårdsbranschen samt inom småbarnspedagogiken. </p><p><strong>Övertids- och skiftesbytesförbudet gäller inte för Jytys medlemmar. </strong></p><p>AVAINTES:s avtalsparter, vilka utöver Jyty är JHL, FOSU, OAJ, KTN samt arbetsgivarnas representant AVAINTA, uppnådde avtalslösning i AVAINTES:s tillämpningsbransch 29.5.2020. </p><p>AVAINTES är i kraft 1.4.2020 – 28.2.2022. Avtalsperiodens första lönegranskningstidpunkt är 1.8.2020, och då betalas en allmänförhöjning på 26 euro (dock minst 1,22 %).  Kiky-timmarna tas bort 17.8.2020. </p><p>Det i kraft varande AVAINTES följs i AVAINTA rf:s medlemssamfund, alltså också på social- och hälsovårdssidan samt i småbarnspedagogiken. </p><p>SOTE rf har inte tills vidare godkänt förhandlingsresultatet med AVAINTES med samma innehåll som i TSNTES, vilket tillämpas bara på SOTE rf:s egna medlemmar i socialbranschen och i tre skilt nämnda sjuk- / rehabiliteringshem. Således har SOTE rf inte förhandlingsrättigheter i hälsovårdsbranschen eller småbarnspedagogiken.</p><p>Tilläggsinformation för media: ledande arbetsmarknadsjurist Jonna Voima, tel. 050 591 2341</p><p>Tilläggsinformation för medlemmarna ger Jytys egna förtroendemän i AVAINTES-avtalsbranschen, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">de regionala byråerna</a> och förbundets <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">intressebevakningsavdelning </a>per e-post eller på servicenumren.</p><p><br></p> | 2020-06-10 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-11 05:36:49 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote-uudistuksessa kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät | 1696 |
<p>Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella on suuria
taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien tehtävät
kaventuvat olennaisesti ja kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy
merkittävästi.</p><p>Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja
käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin
kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät
kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät
pois yksittäisten kuntien vastuulta.</p><p>Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista
sote-maakuntaa. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen.</p><p>Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään sote-maakuntaan. Lisäksi uusi
HUS-maakuntayhtymä järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla
erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.</p><h3>Kuntien rahoitus</h3><p>Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden
2020 tasolla. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä
kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuuksia ja veromenetysten
kompensaatiota vähennetään Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja
kunnallisveroa pienennetään. Tulojen siirrosta verotuksen osuus olisi noin 13
miljardia euroa.</p><p>Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien
tuloveroprosentteja tasasuuruisesti: tämän hetkisen arvion mukaan 12,63
prosenttiyksikköä. Tarkoituksena on varmistaa kuntalaisten verotuksen pysyminen
lähes ennallaan, kun kuntien tuloveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti ja
vastaavasti valtion verotusta nostetaan. Lisäksi kuntien väliset
veroprosenttien erot säilyvät ennallaan. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron
tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan
vastaavasti.</p><p>Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen
sijaan kunnittain erot voivat olla suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia
muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien valtionosuusjärjestelmässä, johon
luodaan erilaisia tasauselementtejä. Tasauselementtien seurauksena kuntien
talouden tasapainon muutos (laskennallinen) on viiden vuoden siirtymäkauden
lopussa toistaiseksi pysyvästi enintään +/- 100 euroa asukasta kohden.
Tasapainolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen. Vuosikate kuvaa
puolestaan rahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja
lainanlyhennyksiin juoksevien menojen kattamisen jälkeen.</p><p>Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan,
vaikka siitä poistuukin ns. sote-perusteiset osat. Uutena kriteerinä otetaan
käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa. Merkittävimmät
muutokset tehdään tulojen tasausjärjestelmän tasauslisä- ja
vähennysprosentteihin, mikä hyödyttää sekä keskimääräistä alemman että
korkeamman verotulon kuntia.</p><h3>Omaisuusjärjestelyt</h3><p>Sote-maakunnilla on oltava hallinnassaan järjestämisvastuunsa
toteuttamiseksi tarvittava omaisuus, jotta palvelujen järjestäminen on
mahdollista tehtävien siirtyessä kunnilta sote-maakunnille.</p><p>Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät
maakunnille varoineen ja velkoineen suoraan lain nojalla. Kuntien ja muiden
sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alueen pelastustoimea hoitavien
kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva
irtain omaisuus, sopimukset sekä siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka
siirtyvät maakunnille.</p><p>Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
toimitilat, jotka sote-maakunta vuokraa vähintään kolmen vuoden siirtymäajaksi.
Sote-maakunnalle tulee oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.</p><p>Omaisuussiirroista ei suoriteta korvausta kunnille eikä kuntayhtymille.
Kuntayhtymäosuuksien, irtaimiston ja lomapalkkavelan poistuminen kunnan
taseesta katetaan ilman tulosvaikutusta kirjanpidollisesti kunnan peruspääomaa
muuttamalla.  </p><p>Kunta on oikeutettu korvaukseen sellaisista omaisuusjärjestelyistä
aiheutuvista välittömistä kustannuksista, joiden syntymiseen kunta ei ole
voinut omilla toimillaan vaikuttaa ja joiden seurauksena kunnan taloudellinen
itsemääräämisoikeus vaarantuu. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan
jälkeen tarpeettomiksi jäävistä kuntien omistamista toimitiloista. Korvausta on
mahdollista myöntää hakemuksen perusteella. Tilannetta arvioidaan
kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen avulla.</p><h3>Henkilöstö</h3><p>Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen. Lisäksi
kuntien opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon
kuraattorit ja psykologit.</p><p>Kunnan yhteisiä tukipalveluja hoitava henkilöstö siirtyy, jos tehtävistä
kohdistuu vähintään puolet siirtyviin tehtäviin. Tukipalveluiksi katsotaan
kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat
tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelut, ICT-palvelut, sekä lääketieteelliset laboratoriot ja
kuvantamispalvelut. Kaikkiaan sote-uudistus vaikuttaa yli 210 000
kuntatyöntekijään ja viranhaltijaan.</p><p>Siirtyminen katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi ja siten
henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseensa
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön
soveltamisalaa laajennetaan koskemaan sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien
henkilöstöä, joten työnantajan muutos ei vaikuta siirtymishetkellä
palvelussuhteen ehtoihin.</p><p>Liikkeenluovutuksilla siirtyy noin 173 000 henkilöä 332 kunnasta tai
kuntayhtymästä. Liikkeenluovutuksia on tulossa noin 360, sillä osalla
kuntayhtymistä on toimipisteitä useamman sote-maakunnan alueella.</p><p>Uudenmaan erillisratkaisun yhteydessä sote-maakuntayhtymäksi muuttuvan
HUS-kuntayhtymän ja sote-maakunnan tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin
henkilöstön työnantaja ei muutu.</p><ul><li><a href="https://soteuudistus.fi/materiaalit" target="_blank"><strong>Rahoituslaskelmat
ja muuta mediatilaisuuksien aineistoa sote-uudistuksesta </strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><h4>Lue tiedote Valtiovarainministeriön sivuilta: <a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntien-henkilostomaara-puoliintuu-ja-tehtavat-vahenevat-sote-uudistuksen-myota" target="_blank">Kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät sote-uudistuksen myötä </a></h4></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-10 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-11 07:29:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kommunernas personalstyrka halveras och uppgifterna minskar i och med social- och hälsovårdsreformen | 6502 |
<p>Reformeringen av social- och hälsovården och räddningsväsendet har stora
ekonomiska och verksamhetsrelaterade konsekvenser för kommunerna. Kommunernas
uppgifter minskar väsentligt och antalet anställda inom kommunsektorn minskar
avsevärt.</p><p>Kostnaderna för kommunernas verksamhet kommer att minska till följd av
reformen och utgifterna för driftsekonomin minskar med ungefär hälften. På lång
sikt är den väsentligaste effekten för kommunerna att de kostnader som hänför
sig till befolkningsåldrandet och sjukfrekvensen och de risker som dessa medför
för den kommunala ekonomin inte längre belastar enskilda kommuner.</p><p>För ordnandet av de uppgifter inom social- och hälsovården och
räddningsväsendet som överförs från kommunerna inrättas det 21 nya
självstyrande social- och hälsovårdslandskap. De tar emot
organiseringsuppgifterna från och med 2023.</p><p>Helsingfors stad ansvarar för ordnandet av social- och hälsovården och
räddningsväsendet inom sitt område och ingår inte i något social- och
hälsovårdslandskap. Dessutom ordnar den nya landskapsgrupperingen HNS sådan
krävande specialiserad sjukvård som det föreskrivs särskilt om i lag eller som
det överenskommits särskilt om i Nyland.</p><h3>Finansieringen av
kommunerna</h3><p>De kommunala kostnader som överförs på landskapen uppgår ungefär till 19,1
miljarder euro på 2020 års nivå. Kommunernas inkomster sänks på riksnivå i
enlighet med de kostnader som överförs. Kommunernas statsandelar och
kompensationen för förlorade skatter minskas. Kommunernas andel av intäkterna
av samfundsskatten och kommunalskatten minskas också. Skatternas andel av de
överförda inkomsterna är ca 13 miljarder euro.</p><p>Kommunalskatt överförs till finansieringen av landskapen genom att
kommunernas inkomstskattesatser sänks jämnt: enligt nuvarande uppskattningar
med 12,63 procentenheter. Syftet är att säkerställa att kommuninvånarnas
beskattning förblir så gott som oförändrad då kommunernas inkomstskattesatser
sänks jämnt och statsbeskattning höjs på motsvarande sätt. Skillnaderna i
skattesatserna mellan kommunerna förblir oförändrade. Kommunernas andel av
samfundsskatteintäkterna minskas med en tredjedel och statens andel ökas i
motsvarande grad.</p><p>Kommuners inkomster och kostnader överförs till ett jämnt belopp riksnivå,
däremot kan skillnaderna mellan kommunerna vara stora. De ändringar som gäller
kommunernas ekonomi justeras dock i samband med kommunernas statsandelssystem,
dit det skapas olika utjämningselement. Balansen i kommunernas ekonomi
(kalkylerad) kommer till följd av utjämningselementen att vara högst +/- 100
euro per invånare vid utgången av övergångsperioden på fem år. Med
balansräkning avses årsbidraget efter avskrivningar. Årsbidraget beskriver i
sin tur finansieringens tillräcklighet för investeringar, placeringar och
amorteringar efter att de löpande utgifterna har täckts.</p><p>Grundstrukturen för statsandelssystemet för basservicen förblir oförändrad,
även om de så kallade social- och hälsovårdsbaserade delarna slopas. Som ett
nytt kriterium införs en tilläggsdel för främjande av välfärd och hälsa. De
mest betydande ändringarna görs i utjämningstilläggs- och avdragsprocenten i
utjämningssystemet för inkomster, vilket i viss mån gagnar kommuner med både
lägre och högre skatteinkomster än genomsnittet.</p><h3>Egendomsarrangemang</h3><p>För att det ska vara möjligt att ordna tjänsterna efter att uppgifterna
överförs från kommunerna till social- och hälsovårdslandskapen ska social- och
hälsovårdslandskapen ha i sin besittning den egendom som behövs för att
fullgöra organiseringsansvaret.</p><p>Samkommunerna för sjukvårdsdistrikten och specialomsorgsdistrikten övergår
med stöd av lagen direkt till landskapen med sina tillgångar och skulder. Lös
egendom, avtal och semesterlöneskuld för kommunernas personal och den personal
vid samkommuner som sköter det lokala räddningsväsendet och som används av
social- och hälsovårdsväsendet och räddningsväsendet överförs till landskapen.</p><p>De lokaler inom social- och hälsovården och räddningsväsendet som ett
social- och hälsovårdslandskap hyr för en övergångsperiod på minst tre år
förblir i kommunernas ägo. Social- och hälsovårdslandskapet får rätt att
förlänga avtalets giltighetstid med ett år.</p><p>Varken kommunerna eller samkommunerna betalas ersättning för
egendomsöverföringarna. Slopandet av samkommunsandelar, lösöre och
semesterlöneskuld från kommunens balansräkning täcks bokföringsmässigt genom en
ändring av kommunens grundkapital så att det inte inverkar på kommunens
resultat.   </p><p>Kommunen har rätt till ersättning för sådana direkta kostnader för
egendomsarrangemang som kommunen inte kunnat påverka genom sina egna åtgärder och
som lett till att kommunens ekonomiska självbestämmanderätt äventyras. Som
exempel kan nämnas lokaler som ägs av kommunerna och som blir onödiga efter
övergångsperioden . Ersättning kan beviljas på basis av ansökan. Situationen
bedöms med hjälp av det kalkylerade behovet att höja kommunalskattesatsen.</p><h3>Personalen</h3><p>Kommunernas och samkommunernas personal inom social- och hälsovården och
räddningsväsendet övergår i sin helhet i social- och hälsovårdslandskapens
tjänst. Kuratorer och psykologer inom elevvården övergår också i social- och
hälsovårdslandskapens tjänst. </p><p>Den personal som sköter kommunens gemensamma stödtjänster överförs, om minst
hälften av uppgifterna hänför sig till de uppgifter som överförs till
landskapen. Som stödtjänster betraktas alla uppgifter som stöder social- och
hälsovårdens eller räddningsväsendets verksamhet, såsom centraliserad
matförsörjning, städning, ekonomi- och personalförvaltningstjänster,
IKT-tjänster samt medicinska laboratorier och bilddiagnostik. Social- och
hälsovårdsreformen berör sammanlagt över 210 000 kommunalt anställda och
tjänsteinnehavare.</p><p>Överföringen betraktas på basis av propositionen som överlåtelse av rörelse
och personalen behåller således de rättigheter och skyldigheter i anslutning
till sitt arbetsavtals- eller tjänsteförhållande som gäller vid tidpunkten för
övergången. Tillämpningsområdet för lagstiftningen om kommunala
anställningsförhållanden utvidgas till att gälla personalen hos social- och
hälsovårdslandskapen och landskapssammanslutningar inom social- och
hälsovården, så ändringen av arbetsgivaren inte påverkar anställningsvillkoren
vid tidpunkten för övergången.</p><p>Överlåtelsen av rörelse betyder att cirka 173 000 personer överförs från 332
kommuner eller samkommuner. Antalet överlåtelser av rörelse uppgår till cirka
360, eftersom en del av samkommunerna har verksamhetsställen inom flera social-
och hälsovårdslandskap.</p><p>I samband med den separata lösningen för Nyland ändras inte arbetsgivaren
för den HNS-samkommun som blir en social- och hälsovårdssamkommun och för den
personal vid Helsingfors stad som sköter social- och hälsovårdslandskapets
uppgifter.</p><ul><li><a href="https://soteuudistus.fi/sv/material" target="_blank"><strong>Finansieringskalkyler
enligt kommuner (material från kommuninfo 10.6.2020 publiceras senare)</strong><br></a></li></ul><p><span><span><span><span></span></span></span></span></p><h4>Läs mer (Finansministeriet): <a href="https://vm.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/kuntien-henkilostomaara-puoliintuu-ja-tehtavat-vahenevat-sote-uudistuksen-myota" target="_blank">Kommunernas personalstyrka halveras och uppgifterna minskar i och med social- och hälsovårdsreformen</a></h4><br><a href="https://soteuudistus.fi/sv/material"> </a><p></p> | 2020-06-10 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-11 07:40:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työttömyysetuuden suojaosaa korotetaan ja liikkuvuusavustuksen ehtoja muutetaan väliaikaisesti | 6504 |
<p>Työttömyysetuuden sovittelun suojaosaa korotetaan väliaikaisesti.
Kokoaikatyöhön maksettavan liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytystä lyhennetään
väliaikaisesti.</p><p>Väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin koronavirusepidemian
vuoksi annettua lakia muutetaan.</p><p>Tarkoituksena on parantaa työttömien taloudellista turvaa osa-aikatyössä tai
lyhytkestoisessa työssä tilanteessa, jossa kokoaikatyötä ei välttämättä ole
vielä tarjolla. </p><p>Tarkoituksena on myös tukea työllistymistä kokoaikatyöhön ja maatalouden
kannalta kriittisiin kausitöihin.</p><h3>Korotus
työttömyysturvan suojaosaan</h3><p>Työttömyysetuuden sovittelun suojaosaa korotetaan väliaikaisesti. </p><p>Muutoksella tuetaan taloudellisesti työllistymistä osa-aikatyöhön ja
lyhytkestoiseen työhön maa- ja puutarhatilojen kausityössä sekä muussa
työssä. Suojaosan korottaminen koskee myös yritystoiminnan ansion sovittelua ja
jo nyt työttömyysetuuden sovittelun piirissä olevia työttömyysturvan
saajia. </p><p>Työttömyysturvan suojaosa on rahasumma, jonka työtön voi ansaita ilman että
se vaikuttaa työttömyysetuuden suuruuteen.</p><p>Työttömyysetuuden suojaosaa korotetaan väliaikaisesti nykyisestä 300 eurosta
500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon
aikana). </p><h3>Liikkuvuusavustuksen
matka-aikaa koskeva edellytys lyhenee</h3><p>Liikkuvuusavustusta voidaan väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos
henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää
kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa
myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia. </p><p>Muutoksella tuetaan alueellista liikkuvuutta kokoaikatyöhön
työllistyttäessä. Muutos koskee paitsi maa- ja puutarhatiloilla tehtävää
kausityötä, myös muuta kokoaikatyötä. </p><p>Lakimuutokset ovat voimassa 12.6. - 31.10.2020. Työttömyysturvan suojaosan
korotusta sovelletaan maksettaessa työttömyysetuutta hakujaksolta, joka alkaa
1.6.2020 tai sen jälkeen.</p><ul><li><a href="https://www.kela.fi/soviteltu-tyottomyysetuus">Lisätietoa
työttömyysetuuden sovittelusta Kelan sivuilla</a><br><br></li><li><a href="https://www.tyj.fi/news/suojaosan-ja-liikkuvuusavustuksen-parannukset-on-hyvaksytty/">Lisätietoa
työttömyysetuuden sovittelusta TYJ:n sivuilla </a></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottomyysetuuden-suojaosaa-korotetaan-ja-liikkuvuusavustuksen-ehtoja-muutetaan-valiaikaisesti">Työttömyysetuuden suojaosaa korotetaan ja liikkuvuusavustuksen ehtoja muutetaan väliaikaisesti</a></h4></span></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-10 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-11 12:02:01 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Det skyddade beloppet vid arbetslöshetsförmåner höjs och villkoren för rörlighetsunderstöd ändras temporärt | 6505 |
<p>Det skyddade beloppet vid jämkning av arbetslöshetsförmåner höjs temporärt.
Dessutom förkortas den tid som går åt till arbetsresan, som är ett krav för
beviljande av rörlighetsunderstöd vid heltidsarbete, tillfälligt.</p><p>Lagen om temporära undantag från lagen om utkomstskydd för arbetslösa på
grund av covid-19-epidemin ändras.</p><p>Avsikten är att förbättra den ekonomiska säkerheten för arbetslösa i
deltidsarbete eller kortvarigt arbete i en situation där heltidsarbete inte
nödvändigtvis ännu finns att tillgå. </p><p>Avsikten är också att stödja sysselsättningen i heltidsarbete och
säsongsarbeten som är kritiska med tanke på jordbruket.</p><h3>Det skyddade
beloppet av utkomstskyddet för arbetslösa höjs</h3><p>Det skyddade beloppet vid jämkning av arbetslöshetsförmåner höjs
temporärt. </p><p>Syftet med ändringen är att ekonomiskt stödja sysselsättning i deltidsarbete
och kortvarigt arbete både när det gäller säsongsarbete vid gårdsbruksenheter
och trädgårdsodlingar och när det gäller annat arbete. Höjningen av det
skyddade beloppet gäller också jämkning i fråga om inkomster från
företagsverksamhet och de mottagare av utkomstskydd för arbetslösa som redan i
nuläget omfattas av jämkning av arbetslöshetsförmåner. </p><p>Med skyddat belopp avses det penningbelopp som en arbetslös får tjäna utan
att det inverkar på beloppet av arbetslöshetsförmånen.</p><p>Det skyddade beloppet för arbetslöshetsförmåner höjs temporärt från
nuvarande 300 euro till 500 euro i månaden (från 279 euro till 465 euro under
en period om fyra kalenderveckor). </p><h3>Den tid som går åt
till arbetsresan, som är ett krav för beviljande av rörlighetsunderstöd,
förkortas</h3><p>Rörlighetsunderstöd kan temporärt betalas för heltidsarbete, om personens
dagliga resa till arbetet när anställningen inleds överstiger två timmar i
stället för nuvarande tre timmar. Rörlighetsunderstöd kan betalas också om
personen flyttar från motsvarande avstånd på grund av arbete. </p><p>Ändringen stöder regional rörlighet vid sysselsättning i heltidsarbete.
Ändringen gäller inte bara säsongsarbete vid gårdsbruksenheter och
trädgårdsodlingar utan också annat heltidsarbete. </p><p>Lagändringarna gäller under tiden 12.6-31.10.2020. Höjningen av
utkomstskyddet för arbetslösa tillämpas vid utbetalning av arbetslöshetsförmån
för en ansökningsperiod som inleds den 1 juni 2020 eller därefter.</p><ul><li><a href="https://www.kela.fi/web/sv/jamkad-arbetsloshetsforman">Mer information om
jämkning av arbetslöshetsförmåner finns på webbplatsen för
Folkpensionsanstalten.<br><br></a></li><li><a href="https://www.tyj.fi/sv/news/forbattringarna-av-skyddsdelen-och-rorlighetsunderstodet-faststallda/">Mer
information om jämkning av arbetslöshetsförmåner finns på webbplatsen för
Arbetslöshetskassornas Samorganisation (TYJ).</a></li></ul><div><br></div><div><span><h4>Läs mer (Social- och hälsovårdsministeriet): <a href="https://stm.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/tyottomyysetuuden-suojaosaa-korotetaan-ja-liikkuvuusavustuksen-ehtoja-muutetaan-valiaikaisesti" target="_blank">Det skyddade beloppet vid arbetslöshetsförmåner höjs och villkoren för rörlighetsunderstöd ändras temporärt</a></h4></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-10 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-11 12:08:13 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote ry:n julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto AVAINTES-sopimusalalla ei koske Jytyn jäseniä | 5367 |
<p>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on
tänään keskiviikkona 10.6.2020 julistanut jäseniään koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon
AVAINTES:n sopimusalalle sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen
työpaikoille. </p><p><strong>Ylityö- ja vuoronvaihtokielto
ei koske Jytyn jäseniä. </strong></p><p>AVAINTES:n sopijaosapuolet,
joita ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajia edustava AVAINTA,
saavuttivat AVAINTES:n soveltamisalalla sopimusratkaisun 29.5.2020. </p><p>AVAINTES on voimassa 1.4.2020 –
28.2.2022. Sopimuskauden ensimmäinen palkantarkistusajankohta on 1.8.2020,
jolloin maksuun tulee yleiskorotus 26 euroa (kuitenkin vähintään 1,22 %).
 Kiky-tunnit poistuvat 17.8.2020. </p><p>Voimassa olevaa AVAINTES:ta
noudatetaan AVAINTA ry:n jäsenyhteisöissä, siis myös sosiaali- ja
terveyspuolella sekä varhaiskasvatuksessa. </p><p>SOTE ry ei ole toistaiseksi
hyväksynyt neuvottelutulosta AVAINTES:n kanssa samansisältöisessä TSNTES:ssa,
jota sovelletaan vain SOTE ry:n omiin jäseniin sosiaalialalla ja
erikseen nimetyissä kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. Näin ollen SOTE ry:llä
ei ole neuvotteluoikeuksia terveysalalla eikä varhaiskasvatuksessa.</p><p>Lisätietoja medialle: johtava
työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. <span style="font-size:11pt;line-height:107%;font-family:"calibri", sans-serif;">050 591
2341</span><br></p>
<p class="MsoNormal">Lisätietoja jäsenille antavat Jytyn omat luottamusmiehet AVAINTES-sopimusalalla,
<a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;">alueelliset
toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" style="text-decoration:underline;">edunvalvontaosasto</a>
sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p class="MsoNormal"><br></p> | 2020-06-09 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-10 08:46:06 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki saa tukea jatkokaudelle | 6496 |
<p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn
sitoutumattomien ja Keskustan ryhmän edustajat esittävät, että Jytyn
puheenjohtajana valittaisiin jatkamaan liiton nykyinen puheenjohtaja Maija
Pihlajamäki seuraavassa sääntömääräisessä liittovaltuuston kokouksessa
marraskuussa 2020, jolloin liiton puheenjohtaja valitaan seuraavaksi neljäksi
vuodeksi.</p><p>Pyyntö asettumisesta ehdokkaaksi esitettiin liittovaltuuston
kokouksessa 10.6., jolloin valtuusto kokoontui käsittelemään kevään aikana
sopimusneuvottelukierroksella saavutettuja neuvottelutuloksia.</p><p>Maija Pihlajamäki ilmoitti pyynnön jälkeen olevansa
käytettävissä jatkamaan puheenjohtajana, jos hänet tehtävään valitaan.  </p><p>Liittoa vuodesta 2010 johtanut puheenjohtaja Maija
Pihlajamäki on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta
vuonna 1993 pääaineenaan julkishallinto. Hän on toiminut ennen Jytyn
puheenjohtajaksi valintaa Keskustan kaupunkitoiminnan suunnittelupäällikkönä
sekä saman työnantajan palveluksessa kunta- ja maakuntasihteerinä. </p><p>Työhistoria sisältää työtehtäviä myös Mielenterveyden
keskusliitossa Länsi-Suomen aluetoiminnan vetäjänä, vs. talouspäällikkönä
seurakunnassa sekä työskentelyä ulkomailla mm. Brysselissä europarlamentaarikon
erityisavustajana. Lisäksi hän on toiminut Virossa uusyrityskeskuksessa
asiantuntijana ja konsulttina. </p><p>Pihlajamäki harrastaa mm. liikuntaa, pilatesta ja lukemista.
Hän on syntynyt Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla. </p><p>Lisätietoja: liittovaltuutettu Anne Luiro, puh. 040 7565121</p><p><span><span><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa
noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa
olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. </em></span></span> </p><p><br></p> | 2020-06-09 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-10 12:53:59 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Maija_neuvottelu_19.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty hyväksyi kirkon neuvottelutuloksen – palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset ja kiky-tunnit poistuvat | 6501 | <p><strong>Jytyn liittovaltuusto hyväksyi keskiviikkona 10.6. kirkon alan neuvottelutuloksen, jonka ovat nyt hyväksyneet kaikkien sopijaosapuolten hallinnot. Kirkon virka- ja työehtosopimus (KirVESTES) on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk). Uuden sopimuksen palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa ja kiky-tunnit poistuvat vuoden 2021 alussa.</strong></p>
<p>– Olen tyytyväinen neuvottelutulokseen, koska kaikki palkankorotukset
tulevat yleiskorotuksina. Olen myös huojentunut siitä, että lopulta päästiin
neuvottelutulokseen tammikuun puolesta välistä alkaneiden pitkällisten neuvottelujen
jälkeen, Jytyn kirkon alan neuvottelija <strong>Anne Sarvi</strong> sanoo.</p><p>Kiky-sopimuksen mukaiset 24 tunnin työajanpidennykset poistuvat 1.1.2021 alkaen. Kiky-tunnit kompensoitiin vakinaistamalla 1.1.2015 alkanut työaikakokeilu. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilua ja työajattomien hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilua jatkettiin.</p><p>Yleiskorotuksia on kaksi 1.4.2020–31.1.2022 kestävän 23 kuukauden sopimuskauden aikana.</p><p>Ensimmäinen yleiskorotus tulee 1.8.2020. Yleisessä palkkausjärjestelmässä peruspalkkoihin ja liitteen 1 vähimmäispalkkoihin tulee 1,5 %:n yleiskorotus. Kokemuslisää ja suorituslisää ei koroteta. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä toteutetaan 1,4 % yleiskorotus. Tuntipalkkaisille tulee lähinnä 1.8.2020 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,4% yleiskorotus peruspalkkoihin, taulukkopalkkoihin, kokemuslisään, henkilökohtaiseen lisään ja olosuhdelisään.</p><p>Toinen yleiskorotus tulee 1.5.2021. Yleisessä palkkausjärjestelmässä peruspalkkoja ja liitteen 1 vähimmäispalkkoja korotetaan 1,9 %:n yleiskorotuksella. Kokemuslisää ja suorituslisää ei koroteta. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä toteutetaan 1,6 %:n yleiskorotus, jollei seurakunta päätä tarkistaa vastaavalla erällä ylimmän johdon peruspalkkoja johdolle aiemmin asetettujen tavoitteiden ja niistä suoriutumisen arvioinnin perusteella.</p><p>Työajaton hengellisen työn viranhaltija tai työntekijä saa arkipyhänä tehdystä työstä lisävapaapäivän, joka annetaan kuluvan tai seuraavan kalenterikuukauden aikana.</p><p>Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 3,0 %:lla 1.8.2020 lukien seuraavaan täyteen euroon pyöristäen.</p><p>Pääryhmä selvittää sopimuskauden aikana mahdollisuudet ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilun sekä moduulityöaikakokeilun vakinaistamiseen.</p><p>Tilapäiseen hoitovapaaseen lisäys: "vammaisen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen hoitamiseksi". Vammaisuuteen rinnastetaan tässä myös vaikeat krooniset sairaudet kuten sydänsairaus, diabetes tms.</p><p>Lisättiin pykälä oikeudesta lisävapaapäiviin, kun vuosiloma jää alle 4 viikon sairauden, tapaturman tai kuntouksen takia. </p><p>Korjattiin sopimuksen tekstit vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja termistöä mm. työaikalain ja eläkelakien muutoksista.</p><p>Sopimuskaudella perustetaan nykyisen pääryhmän lisäksi myös palkkausryhmä, työaikaryhmä ja työelämäryhmä.</p><p><strong>Lisätietoja sisällöstä:</strong></p><ul><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Documents/Kirkon_sopimusratkaisun_esittely_10_6_2020.pdf" target="_blank"><strong>Kirkon sopimusratkaisun esittely (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Documents/KirVESTES_Allekirjoitusptk_2020-2022_final.pdf" target="_blank"><strong>Kirkon virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (pdf)</strong></a></p></li><li><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Documents/LIITE_1_Palkat_palkkiot_ja_korvaukset.pdf" target="_blank"><strong>LIITE 1 Euromääräiset palkat, palkkiot ja korvaukset (pdf)</strong></a><br><br></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Sivut/kirvestes.aspx"><strong>Kirkon sopimussivut Jytyn nettisivuilla<br><br></strong></a></p></li></ul><p><strong></strong><strong>Lisätietoja medialle:</strong> Työmarkkinalakimies Anne Sarvi, puh. 020 789 3713</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet kirkon sopimusalalla, <span><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset
toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto</a>
sähköpostitse tai palvelunumeroista.</span></p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.  </em></p><p><br></p> | 2020-06-09 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-11 06:10:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:lta palvelu työelämän muutosten seurantaan | 6494 | <p>STTK on julkaissut <a href="https://www.sttk.fi/tietoa-tyoelamasta/" target="_blank"><strong>palvelun</strong></a>, jolla hahmotetaan suomalaisen työelämän ja työllisyyden pidemmän ajan muutoksia. Palvelu perustuu pääosin Tilastokeskuksen useiden vuosien ajalta kertyneeseen julkiseen tietoon, jonka pohjalta aineisto esitetään infografiikan muodossa.</p><p>Palvelun eri osiot kuvaavat työllisyyden, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän, osa- ja määräaikaisten työsuhteiden, 25–44-vuotiaiden alueellisen sijoittumisen, maahanmuuttajien työllisyyden ja vanhempainpäivärahojen saajien kehitystä.</p><p>– Haluamme kuvata työllisyyden ja työelämän muutoksia tavalla, joka auttaa hahmottamaan suurempia kehityskulkuja ja vertaamaan esimerkiksi eri vuosia tai maakuntia toisiinsa. Visualisointi auttaa hahmottamaan muutoksia – tai joissakin tapauksissa sen puutetta – paremmin kuin pelkät luvut. Työelämän muutos ei tulevaisuudessakaan pysähdy, ja siksi päivittämme palvelun tietoja jatkuvasti, viestintäasiantuntija <strong>Jaakko Haikonen</strong> kertoo.</p><p>– Joillakin osa-alueilla kuten esimerkiksi naisten koulutuksessa tai korkeasti koulutettujen muuttoliikkeessä on vuosien myötä tapahtunut suuria muutoksia. Toisaalta joissakin asioissa muutoksen puutos on yhtä merkittävä havainto, Haikonen korostaa.</p><p>STTK:n Tietoa suomalaisesta työ¬elämästä ja työllisyydestä -grafiikkaa löytyy osoitteesta <a href="https://www.sttk.fi/tietoa-tyoelamasta/" target="_blank"><strong>https://www.sttk.fi/tietoa-tyoelamasta/</strong></a></p><p>Lisätietoa: Viestintäasiantuntija Jaakko Haikonen, puhelin 0400 273 385</p><p><span><em>STTK on poliittisesti
sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon
kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä
Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme työssämme
avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></span></p><p><br></p> | 2020-06-08 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-09 12:18:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_pylvaat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sosiaalibarometri 2020: Koronaepidemia kärjistänyt toimeentulo-ongelmia | 1679 | <p>Taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.<br><br>EMBARGO 8.6. klo 6.00 // ”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana”, tulkitsee tuloksia THL:n erikoistutkija <strong>Merita Jokela</strong>.</p><p>”Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa”, Jokela jatkaa.</p><h3>Arviot Kelan onnistumisesta ristiriitaisia</h3><p>Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat erimielisiä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.</p><p>Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.</p><p>27 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti. Erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa, Kelan toimintaan kriittisesti suhtautuvien sosiaalityöntekijöiden osuus on muita suurempi.</p><p>“Tuloksia selittänee se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia. Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat kuitenkin vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytykset”, pohtii tuloksia THL:n tutkimusprofessori <strong>Heikki Hiilamo</strong>.</p><h3>Kriisitilanteessa toimeentulotuen etäpalvelut jättävät heikoimmat heitteille</h3><p>Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.</p><p>”Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.</p><p>Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi. </p><p><em>Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.</em></p><p><em>Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL:n yhteistyönä.<br></em></p><h4>Lue lisää:<span>
</span></h4><span><ul class="big-document-list"><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Koronaepidemian%20vaikutukset%20taloudelliseen%20turvaan.pdf" target="_blank">Koronaepidemian vaikutukset taloudelliseen turvaan (PDF)</a></li></ul></span><p><br></p> | 2020-06-07 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-08 03:11:12 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Taloudellisten%20ongelmien%20näkyminen%20alueella%20sosiaalityöntekijöiden%20mukaan.%20%207.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hyvä kiertämään -kampanja jatkuu syyskuun loppuun asti | 1680 | <p>Kunta-alalla käynnistyi toukokuun aikana Hyvä kiertämään -kampanja, jonka tarkoituksena on jakaa onnistuneita kehittämistekoja kunta-alalta. Kampanjaa jatketaan 30.9. asti, ja parhaimmat teot palkitaan syksyn lopulla. </p><p>– Haluamme jatkaa Hyvä kiertämään -kampanjaa, koska kuntakentällä on vielä paljon hyviä ratkaisuja työelämän kehittämisestä, joiden tulisi nähdä päivänvalo, sanoo Kunteko 2020 -ohjelman ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong>.</p><p>Hyvä kiertämään -kampanjassa kerätään tarinoita kuntatyön kehittämisestä Tekojen tori -sivustolle, jossa kuka tahansa voi käydä tutustumassa tekoihin ja hyödyntää niitä omassa kehittämistyössään. Tekojen torilla on jo yli 600 kehittämistekoa ympäri Suomea monelta eri toimialalta. Tekojen tori toimii siis myös paikkana, jossa hyvä kuntatyö on esillä.</p><p>– Hyvä kiertämään -kampanja kannustaa kertomaan isoista tai pienistä kuntatyön kehittämisteoista. Moni kamppailee tällä hetkellä muuttuneen työympäristön kanssa, joten jakamalla omat ratkaisut, voi auttaa jotakin toista kehittämään työtään. Kun hyvän laittaa kiertämään, siitä hyötyy loppujen lopuksi koko kunta-ala, sanoo Jaanu.</p><p>Parhaimmat kampanjassa jaetut teot ja aktiivisimmat kuntaorganisaatiot palkitaan syksyn lopulla Kuntekon loppuseminaarissa. Kunteko 2020 -ohjelma päättyy vuoden lopussa, ja kuluneita vuosia halutaan juhlia yhdessä kuntakentän toimijoiden kanssa. </p><p>Kunteko 2020 on kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma, jossa ovat mukana KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. Ohjelman päärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto. </p><p><strong>Lisätietoja:</strong></p><ul><li><a href="http://www.kunteko.fi/hyvakiertamaan" target="_blank"><strong>www.kunteko.fi/hyvakiertamaan</strong></a></li></ul><p><br>Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50 572 4620</p><p>Susanna Koivistoinen, projektitiedottaja, puh. +358 50 592 5386</p><p><br></p> | 2020-06-07 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-08 06:02:16 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kunteko-hyva-kiertamaan.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n hallitus: Suomen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kurjistamista turha haikailla | 6481 |
<p>STTK:n
hallitus on erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun
kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin
heikentämisestä.</p><p>– Korona-exitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole
tekemistä kriisistä selviämisen kanssa. Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat
paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista.
Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien
purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä
nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, puheenjohtaja Antti
Palola kuvaa.<br>
<br>
STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille
kurjistamishaikailuille. Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat
eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu.</p><p>– Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus
sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen.
Työelämää pitää voida kehittää ilman, että se tarkoittaa työnantajan
yksipuolista sanelua ja heikomman suojan jatkuvaa nakertamista, Palola
painottaa.</p><p>Järjestö
pitää kummallisina jatkuvia väitteitä suomalaisen työmarkkinamallin
jäykkyydestä.</p><p>– Heti maaliskuussa koronakriisin vyöryessä päälle työmarkkinajärjestöt
neuvottelivat pikavauhtia esitykset työlainsäädännön ja sosiaaliturvan
säädösten määräaikaiseksi joustavoittamiseksi. Toinen kokonaisuus neuvoteltiin
toukokuussa. Tämä osoittaa, että järjestelmä toimii tarvittaessa joustavasti,
nopeasti ja tasapainoisesti. Väitteet järjestelmän jäykkyydestä eivät vastaa
todellisuutta, mutta tukevat tiettyjä ideologioita, Palola toteaa.</p><p>Tilanne
on koronan etenemisen suhteen epäselvä ja palautuminen kriisistä kestää joka
tapauksessa pitkään. Kukaan ei varmuudella tiedä, miten pitkään viruksen
aiheuttamassa maailmanlaajuisessa ”uudessa normaalissa” eletään.</p><p>
– Suomessa yhteiskunta avautuu vähitellen. Se on ehdottomasti tarpeen, jotta
talous ja työmarkkinat voivat elpyä. Talouden näkymät ovat hyvin sumeat ja
vasta niiden tarkentuessa on aika pohtia keinoja talouden tasapainottamiseksi.
Hosuminen on hyödytöntä ja luo tarpeettomia jännitteitä, Palola sanoo. </p><h3>Työmarkkinakierroksen
analyysi myöhemmin</h3><p>Työmarkkinakierros
alkaa olla maalissa nyt, kun myös julkisen sektorin neuvottelupöydässä saatiin
ratkaisut aikaan.<br>
</p><p>– Kierros on ollut hyvin pitkä ja vaikea ja se on vieläkin kesken.
Työmarkkinapöydissä on harvoin - jos koskaan - helppoa, mutta vaikeista tilanteista
huolimatta sopimukset syntyvät. Analyysia tarvitaan, mutta vasta myöhemmin.
Työmarkkinajärjestelmää on kehitettävä, mutta siinäkin onnistutaan parhaiten
neuvottelemalla ja sopimalla, ei riitelemällä. Myös sovittelujärjestelmä kaipaa
perusteellista arviointia, Palola huomauttaa.</p><p>Lisätietoja STTK:ssa:
Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti
sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon
kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä
Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme työssämme
avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 2020-06-07 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-08 12:06:58 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Mielipidekirjoitus: Koronan aikaansaama digiloikka tapahtui asenteissa | 1636 |
<p>Koronan muuttuessa pandemiaksi, muuttui monen suomalaisen
työskentelypaikka perinteisestä toimistosta kotiin tai muualle etätyöhön.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn tämän kevään jäsenkyselyn
mukaan noin 60 % julkisen kuntasektorin ja vastaavien yksityisten alojen sekä
seurakuntien työntekijöistä siirtyi etätyöhön koronaviruksen poikkeusoloissa.
Nyt etätyötä on jatkunut lähes kolme kuukautta, joka on jo kuluvasta vuodesta
yli puolet.</p><p>Koronaviruksen myötä etätyöstä on tullut täysin normaali
työn tekemisen muoto sellaisillakin aloilla, joilla sitä ei aiemmin tehty.
Monilla työntekijöillä on ollut halu ja osaaminen etätyöhön, mutta esteenä on
ollut työnantajan haluttomuus tarjota etätyömahdollisuuksia. Digiloikka onkin
tapahtunut juuri työnantajan asenteissa etätyötä kohtaan. Viimein on laajasti
ymmärretty, että työnteko ei ole sidottu perinteiseen toimistoon tai työajan
leimauslaitteeseen, vaan työtä voi tehdä tehokkaasti tai jopa tehokkaammin
etänä. Etätyön ja liukuvan työajan kaltaiset työelämän joustot lisäävät myös
työhyvinvointia ja tuottavuutta.</p><p>Jytyn suurin ammattialaryhmä on sihteeri-, hallinto-,
asiantuntija- ja ICT-työn ammattilaiset. Tällä toimistotyötä tekevällä
ammattiryhmällä etätyöskentely on ennen koronapandemiaa ollut mahdollista vain
harvalla, mutta nyt koronan vaikutuksesta suurin osa tekee etätyötä. Etätyöhön
siirryttiin alalla hyvin nopeasti eikä työnteon tehokkuudessa tapahtunut
notkahdusta tai työtä jäänyt tekemättä. Työergonomiaan ja työturvallisuuteen
tulee etätyössä kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota. Ergonomia paranee ja
työn tehokkuus kasvaa, kun mm. työpöytä, työtuoli, näyttö ja näppäimistö ovat
kunnossa.</p><p>Jyty toteutti vuonna 2015 jäsenkyselyn digitalisaatiosta sihteeri-
ja hallintotyössä. Kyselyn tuloksissa nousi esille työmenetelmien,
työvälineiden ja aineistojen kokonaisvaltainen digitalisoituminen sekä
asiakaspalvelun muuttuminen sähköiseksi asioinniksi. Henkilöstön digitaaliset
osaamisvaatimukset kasvavat, jolloin tarvitaan jatkuvaa koulutusta. Samalla
digitalisaation mahdollistama etätyö lisääntyy eikä työ ole enää paikkaan
sidottua.</p><p>Me ammattiliitto Jytyssä luotamme etätyön mahdollisuuksiin
ja toivomme, että asenteet etätyöskentelyyn pysyvät jatkossakin myönteisinä.</p><p><strong>Kimmo Hollmén</strong>, alueasiamies<strong><br>Mia Lukkarila</strong>, ammattialatyöryhmän jäsen<br><br>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry</p><p><br></p> | 2020-06-04 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-05 10:16:30 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_puhekuplat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus esittää jatkoa toimille, joilla on tuotu turvaa ja joustoa työmarkkinoille korona-aikana | 1637 |
<p>Hallitus pitää tarpeellisena jatkaa vuoden 2020 loppuun toimia, joilla on
turvattu työnhakijoiden ja yrittäjien toimeentuloa sekä autettu yrityksiä
pääsemään pahimman kriisin yli. Toimet koskevat lomauttamista ja
yhteistoimintamenettelyä, lomautettujen ja yrittäjien oikeutta
työttömyysetuuteen sekä starttirahaa.</p><p>Hallitus antoi 5.6.2020 eduskunnalle esitykset muutoksista työsopimuslakiin,
merityösopimuslakiin, yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin,
työttömyysturvalakiin sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu
lakiin. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus työlainsäädännön ja
työttömyysturvalainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisesta.
Esitykset liittyvät valtion vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen.</p><h3>Lomautusten
ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika</h3><p>Työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä
annettuun lakiin tehtiin 1.4. alkaen muutoksia, joita hallitus esittää
jatkettavaksi vuoden 2020 loppuun asti. Tarkoituksena on ollut helpottaa
yritysten sopeutumista koronaepidemian aiheuttamiin muutoksiin työvoiman
tarpeessa.</p><p>Väliaikaisten muutosten myötä lomautusilmoitusaika sekä lomautusta koskevien
yhteistoimintaneuvotteluiden kesto ovat lyhentyneet. Lisäksi määräaikaisen
työntekijän lomauttaminen ja työsopimuksen purkaminen koeajalla taloudellisella
ja tuotannollisella perusteella on tullut mahdolliseksi. Toisaalta aikaa, jona
työnantajan on otettava taloudellisella tai tuotannollisella perusteella
irtisanottu työntekijä takaisin töihin, on väliaikaisesti pidennetty.</p><h3>Lomautettujen ja
yrittäjien oikeus työttömyysturvaan</h3><p>Lomautetulla on ollut 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen muun muassa
yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Työttömyysturvalakiin tehdyn muutoksen
tavoitteena on ollut turvata lomautettujen toimeentuloa ja sujuvoittaa
työttömyysturva-asioiden käsittelyä TE-toimistoissa COVID-19-pandemian aikana.</p><p>Yrittäjät puolestaan ovat voineet saada 8.4.2020 alkaen väliaikaisesti
työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän
kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tavoitteena on ollut turvata yrittäjien
toimeentulo.</p><p>Hallitus esittää, että lomautettujen työttömyysturvaoikeutta ja yrittäjien
työmarkkinatukioikeutta koskevien työttömyysturvalain väliaikaisten säännösten
voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2020 asti.</p><h3>Starttiraha,
työnhakijan haastattelut ja omaehtoinen opiskelu</h3><p>Starttirahan enimmäiskestoa on pidennetty 1.5.2020 alkaen väliaikaisesti 12
kuukaudesta 18 kuukauteen. Lakimuutoksella on turvattu starttirahaa saavien
yrittäjien mahdollisuutta yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen
koronapandemiasta huolimatta. Enimmäiskeston pidennyksen voimassaoloa
jatkettaisiin vuoden 2021 loppuun asti. Starttirahaa voitaisiin siten myöntää
yhteensä enintään 18 kuukauden ajalle, kun starttirahakausi on alkanut vuoden
2020 loppuun mennessä.</p><p>Lisäksi TE-toimistot ovat voineet järjestää työnhakijan
määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on
järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne
ovat erityisen tarpeellisia. Tarkoituksena on ollut vapauttaa TE-toimistojen
resursseja muun muassa työnhakijaksi ilmoittautuvien henkilöiden
työttömyysturva-asioiden käsittelemiseen. Joustomahdollisuutta on tarkoitus
jatkaa 31.12.2020 asti.</p><p>Hallitus esittää myös, että työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemista
työttömyysetuudella voidaan jatkaa, jos opinnot viivästyvät koronapandemian
takia.<br></p><div class="links margin-bottom"><ul><li><span><span><a class="text-link yja-external-link" href="https://tem.fi/paatokset" aria-label="Hallituksen esitykset valtioneuvoston istunnossa 5.6.2020. " target="_blank">Hallituksen esitykset valtioneuvoston istunnossa 5.6.2020</a></span></span><br>
</li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https://www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/usein_kysyttya_koronaviruksen_vaikutuksista/index.html" aria-label="TE-palvelut koronatilanteessa. " target="_blank">TE-palvelut koronatilanteessa</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lomautusten-ilmoitusaika-ja-yhteistoimintaneuvotteluiden-kestoaika-lyhenevat-valiaikaises-1" aria-label="Tiedote 31.3.2020: Lomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti. " target="_blank">Tiedote 31.3.2020: Lomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakimuutos-laajentaa-lomautetun-oikeutta-tyottomyysetuuteen-seka-nopeuttaa-tyottomyysetuuden-hakemista-ja-saamista" aria-label="Tiedote 31.3.2020: Lakimuutos laajentaa lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen sekä nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista. " target="_blank">Tiedote
31.3.2020: Lakimuutos laajentaa lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen
sekä nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/laki-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan-tulee-voimaan-8-4-2020" aria-label="Tiedote 7.4.2020: Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee voimaan 8.4.2020. " target="_blank">Tiedote 7.4.2020: Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee voimaan 8.4.2020</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/starttirahan-enimmaiskestoa-pidennetaan-ja-tyonhakijan-haastattelujen-jarjestamista-joustavoitetaan" aria-label="Tiedote 23.4.2020: Starttirahan enimmäiskestoa pidennetään ja työnhakijan haastattelujen järjestämistä joustavoitetaan. " target="_blank">Tiedote 23.4.2020: Starttirahan enimmäiskestoa pidennetään ja työnhakijan haastattelujen järjestämistä joustavoitetaan</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronasta-ja-tyoelamasta" aria-label="Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä. " target="_blank">Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä</a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/hallitus-esittaa-jatkoa-toimille-joilla-on-tuotu-turvaa-ja-joustoa-tyomarkkinoille-korona-aikana" target="_blank">Hallitus esittää jatkoa toimille, joilla on tuotu turvaa ja joustoa työmarkkinoille korona-aikana</a></h4></span></span></span><br></div></div><p><a href="https://tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronasta-ja-tyoelamasta"> </a></p> | 2020-06-04 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-05 10:05:34 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/KORONAVIRUS-VALTIONEUVOSTO.PNG" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus esittää valtion osallistumista lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen | 1652 |
<p>Hallitus esittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja
työttömyyskassalain väliaikaista muuttamista.</p><p>Lomautusten ja tätä kautta ansiopäivärahahakemusten määrä on kasvanut
merkittävästi koronavirusepidemian johdosta. Lomautusten perusteella
maksettavat ansiopäivärahat rahoitetaan Työllisyysrahaston osuudella (94,5 %)
ja työttömyyskassan jäsenmaksuilla (5,5 %).</p><p>Valtio ei tavallisesti osallistu lomautusajalta maksettavien
ansiopäivärahojen rahoitukseen, mistä syystä ennakoimaton menokasvu kohdistuu
erityisesti Työllisyysrahastolle. Samaan aikaan työllisyyden heikentyminen
johtaa työttömyysvakuutusmaksutuottojen alenemiseen.</p><p>Esityksessä ehdotetaan, että valtio osallistuisi väliaikaisesti lomautuksen
ajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen. Työttömyyskassalle
maksettaisiin valtionosuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa
vastaava määrä.</p><p>Valtionosuus maksettaisiin 1.4.2020 - 31.12.2020 välisenä aikana maksetuista
ansiopäivärahoista.</p><p>Muutos koskisi sekä palkansaajia että työttömyysturvassa yrittäjäksi
katsottuja yrittäjän perheenjäseniä, joilla on tietyin edellytyksin
mahdollisuus saada työttömyysetuutta lomautuksen tai työnteon keskeytyksen
ajalta.</p><p>Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja ne olisivat
voimassa vuoden 2020 loppuun.</p><p>Esitys liittyy valtion vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon.</p><p><span><span><span></span></span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-esittaa-valtion-osallistumista-lomautusajalta-maksettavien-ansiopaivarahojen-rahoitukseen" target="_blank">Hallitus esittää valtion osallistumista lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen</a></h4><br><p></p> | 2020-06-04 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-05 10:09:07 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| JHL ja Jyty: Hallituksen sote-linja osoittaa, että julkisen sektorin rooli palveluissa tunnistetaan viimein – Kilpailutusmiinaan ei saa astua | 6475 | <p>
<strong>Koronakriisi on todistanut, että julkisesti tuotetut palvelut ja tukipalvelut takaavat sote-ammattilaisten työn onnistumisen. </strong></p>
<p>
Sanna Marinin hallituksen ministerityöryhmä
esitteli tänään perjantaina sote-uudistusta koskevat linjauksensa.
Linjaukset osoittavat, että julkisen sektorin rooli sote-palveluissa
ymmärretään viimein, kiittävät ammattiliitot JHL ja Jyty.<br><br>
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja
yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty muodostavat yhdessä julkisen alan
neuvottelujärjestö JAU:n. JAU:n mukaan <a href="/fi/ajankohtaista/koronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>koronakriisi
</strong></a>on osoittanut, että päävastuun sote-palveluista on oltava julkisella
sektorilla ja yksityinen palvelu on julkista sektoria täydentävää, ei
toisinpäin.</p><h3 style="text-align:left;"><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0 ms-rteFontSize-3">"Julkisen sektorin arvo on nyt selvästi ymmärretty."</span></h3><p>
</p>– Tämä on nyt selvästi ymmärretty. Ostopalvelujen toteutukseen on
tiedossa kiitettäviä täsmennyksiä ja sääntelyä. On myös hienoa, että jo
tehtyjä ulkoistuksia ollaan valmiita tarkastelemaan uudelleen, kiittää
JHL:n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine</strong>.<br><br><h3>
Tukipalvelut takaavat työn onnistumisen</h3>JAU pitää hyvänä perusperiaatetta, että palveluita saadaan
yhdenvertaisesti kaikkialla maassa, ja sitä, että sote-maakunnat eivät
saa hankkia ostopalveluina järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä
tehtäviä eivätkä esimerkiksi sosiaalipäivystystä ja ensihoidon
järjestämistehtäviä.<br><br>
Sen sijaan JAU pitää vääränsuuntaisena linjausta, että vuokratyövoiman käyttäminen olisi melko laajasti mahdollista.<br><br><div>
– Vuokratyövoiman laaja käyttäminen heikentää työn laatua, toteaa Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong>.</div><div><br class="ms-rteFontSize-3"></div><h3 style="text-align:left;"><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0 ms-rteFontSize-3">"On pidettävä huoli siitä, että kunnat eivät ryhdy irtisanomisiin."</span><br></h3>
Niemi-Laine ja Pihlajamäki korostavat, että koronakriisin aikana ja
sen jälkeen on pidettävä huoli siitä, että kunnat eivät ryhdy
irtisanomisiin ja etsivät tarvittaessa työntekijöille korvaavaa työtä.<br><br>
JAU:n mukaan on jatkossakin varmistettava,
että julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitsemia
tukipalveluja, kuten ravitsemis- ja puhtauspalveluja, tulee voida
järjestää kilpailuttamatta.<br><br>
Tukipalvelut muodostavat palvelukokonaisuutta tukevan rungon,
joka takaa hoitajien ja lääkärien työn onnistumisen ja
työssäjaksamisen. Sotessa työskentelevä ammattilaisten ketju on paras
tae potilaan turvallisesta ja laadukkaasta hoidosta.<br><br><h3>
Sote-palvelut eivät saa kurittaa veronmaksajan palkkapussia</h3>Hallituksen sote-linjausten mukaan ansiotulojen verotusta on
kevennettävä 185 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei
kiristyisi. JAU:n mukaan on pienipalkkaisen veronmaksajan osalta
äärimmäisen tärkeää, että ansiotuloveron harmonisoinnista pidetään
huolta.<br><br>
– Julkisten sote-palvelujen ei pidä näkyä veronmaksajan palkkapussin
pienenemisenä, toteavat Päivi Niemi-Laine ja Maija Pihlajamäki.<br><br>
JHL ja Jyty huomauttavat lisäksi, että kunnille jää edelleen
päävastuu monista tärkeistä toimista kuten sivistyspuolesta. Näiden
laadukas toteuttaminen on myös varmistettava.<br><br>
JAU on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka
neuvottelevat alan työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä KT
Kuntatyönantajien kanssa. JAU edustaa noin kolmasosaa kunta-alan
henkilöstöstä. Sote-alan ammattilaisista Unioniin kuuluvien liittojen
jäseninä on muun muassa lähihoitajia, välinehuoltajia, sairaanhoitajia,
laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä.<br><br>
<strong>Lisätiedot:</strong><br><br>
Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772<br><br><div>
Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, p. 0400 537 756
</div><br><p></p> | 2020-06-04 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-05 12:43:51 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_sote_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat | 6476 |
<p>Hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistuksen linjaukset, joiden pohjalta
uudistuksen valmistelua jatketaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden
rakenneuudistuksen lakiluonnokset on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle vielä
kesäkuun aikana. Uudistus etenee sekä rakenne- että palvelu-uudistuksena. Palvelujen kehittämistä toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa,
jonka rahoitushaku päättyi toukokuun lopussa. Haun tulokset julkistetaan
kesäkuun lopussa.</p><h3>Aluejako ja
palvelujen integraatio</h3><p>Aluejako toteutetaan niin, että uudistuksen jälkeen on yksi ja yhteinen
maakuntajakolaki ja maakuntajako, joka toimii sote-maakuntien lisäksi myös
maakunnan liittojen toimialueena ja valtion aluehallinnon aluejakojen pohjana.
Voimaanpanolaissa säädetään maakuntajaosta uudistuksen voimaantullessa.</p><p>Perus- ja erikoistasolla sekä sosiaali- että terveydenhuollossa integroidaan
järjestämisvastuu yhdelle järjestäjälle. Nämä palvelut kootaan siten samaan
päätöksentekoon, yhden johdon ja yhden budjetin alaisuuteen, jolloin
järjestäjällä on mahdollisuus toteuttaa palvelut uudenlaisin keinoin
tasapainoisena kokonaisuutena. Näin voidaan parantaa palvelujen saatavuutta,
laatua ja yhdenvertaisuutta sekä kustannusvaikuttavuutta. </p><p>Osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvista palveluista ja
tehtävistä kootaan suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle
maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajan ympärivuorokautisen
päivystyksen palveluista vastaavat 13 maakuntaa. Maakuntien järjestämän
sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja
yhteistyötä varten muodostetaan viisi yhteistyöaluetta.</p><p>Uudellamaalla sovellettaisiin sote-maakuntiin pohjautuvaa perusratkaisua
lukuun ottamatta Helsinkiä, joka kaupunkina vastaisi sosiaali- ja
terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä, ja HUS-maakuntayhtymää,
jolla olisi laissa säädettyjä tehtäviä. Lausuntokierroksella pyydetään Savon
maakuntien osalta lausumaan kahdesta vaihtoehdosta, joissa Itä-Savon
sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat joko osaksi Pohjois-Savon maakuntaa
tai nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Linjaus tehdään lausuntokierroksen
jälkeen.</p><h3>Järjestämisvastuu</h3><p>Sote-maakunnilla olisi vastuu lakisääteisistä tehtävistä, palvelujen
yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä palvelujen tarpeen, määrän ja laadun
määrittämisestä ja tuottamistavoista. Ne vastaisivat viranomaiselle kuuluvan
toimivallan käyttämisestä (julkisen vallan käyttö) sekä palvelujen tuottamisen
valvonnasta.</p><p>Lisäksi sote-maakunnille kuuluu vastuu palvelujen lisäksi mm.
ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutus- ja
tutkimustoiminnasta, poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumisesta,
huoltovarmuudesta ja tartuntatautien torjuntaan liittyvistä tehtävistä.</p><p>Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut järjestettäisiin tulevissa
maakunnissa, mutta toteutettaisiin lähipalveluina kuten nykyäänkin.</p><h3>Pelastustoimen
järjestäminen</h3><p>Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin
kaupunki. Koska sote-maakunnat vastaisivat sekä sosiaali- ja terveystoimen että
pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, voisivat pelastuslaitokset
jatkossakin hoitaa pelastustoimen tehtävien ohella myös ensihoito- ja
ensivastetehtäviä. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen,
sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala.</p><h3>Järjestämisvastuu
ja ostopalvelut</h3><p>Sote-maakunnat voisivat hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä
palveluntuottajalta, jos palvelujen hankkiminen on tarpeen riittävien ja
yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien
tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.</p><p>Ostopalveluina ei saisi hankkia järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä
tehtäviä ja julkisen vallan käyttöä, ei myöskään sosiaalipäivystystä ja
terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä eikä ensihoidon
järjestämistehtäviä. Vastaavin edellytyksin voisi käyttää vuokratyövoimaa.</p><h3>Kuntien rahoitus</h3><p>Kuntien tuloja ja kustannuksia siirretään maakuntien toiminnan
rahoittamiseksi arviolta noin 19,1 miljardilla eurolla vuoden 2020 tasolla.
Tämä toteutetaan pienentämällä valtionosuuksia, veromenetysten kompensaatioita,
kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Verotuksen osuus
olisi noin 13 miljardia euroa. Kunnallisveroa siirretään maakuntien
rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti. Tämän
hetkinen arvio on 12,63 prosenttiyksikköä.</p><p>Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen
sijaan kunnittain erot voivat olla suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia
muutoksia kohtuullistetaan erilaisin tasauselementein kuntien
valtionosuusjärjestelmässä.</p><h3>Sote-maakuntien
rahoitus</h3><p>Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä
osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Ensi vaiheessa sote-maakunnilla ei ole
verotusoikeutta.</p><p>Rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja
kustannustason kasvulla. Tämän lisäksi sote-maakuntien koko maan rahoituksen
taso tarkistetaan jälkikäteen niin, että laskennalliset kustannukset eivät
erkane todellisista kustannuksista. Rahoituksen tason tarkistukseen sisältyy
myös kustannusten kasvua hillitsevä elementti.</p><p>Sote-maakuntien rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan sote-maakunnille
laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien
palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän
lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen kriteerin kautta. Sote-maakuntien siirtymistä
laskennalliseen rahoitusmalliin helpotetaan siirtymäkauden rahoituksella.</p><p>Sote-maakunnalla on lisäksi oikeus saada lisärahoitusta sosiaali- ja
terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos myönnetyn
rahoituksen taso muutoin vaarantaisi niiden järjestämisen.</p><p>Sote-maakuntien rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen
perusteella.</p><ul><li><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/22728740/SOTE-factsheet_FI_009.pdf/fbb9eeae-dd47-f38b-7ee5-b51f80c7af89" target="_blank"><strong>Tutustu
hallituksen linjauksiin faktalehdestä</strong></a></p></li><li><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/22728740/Sote-infon+diasetti_verkkoon.pdf/1a226311-3d3e-5309-bd87-551d17d2c988" target="_blank"><strong>Ministeriryhmän
tiedotustilaisuuden esitysmateriaali</strong></a></p></li><li><p><a href="https://www.youtube.com/watch?v=05vkCIdzT-0" target="_blank"><strong>Tiedotustilaisuuden
videotallenne (Valtioneuvoston YouTube-kanava)</strong><br><br></a></p></li></ul><div><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-uudistuksen-valmistelun-lahtokohdat" target="_blank">Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat</a><br></h4></span></span></span></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-04 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-05 12:20:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen föreslår en fortsättning av åtgärderna för att skapa trygghet och flexibi-litet på arbetsmarknaden under coronakrisen | 6477 |
<p>Regeringen anser att det är nödvändigt att till utgången av 2020 fortsätta
med åtgärder som tryg-gar försörjningen för arbetssökande och företagare samt
hjälper företag att komma över den värsta krisen. Åtgärderna gäller
permittering och samarbetsförfarande, permitterades och företagares rätt till
arbetslöshetsförmåner samt startpeng.</p><p>Regeringen överlämnade den 5 juni 2020 till riksdagen propositioner med
förslag till ändringar i arbetsavtalslagen, lagen om sjöarbetsavtal, lagen om
samarbete inom företag, lagen om utkomstskydd för arbetslösa och lagen om
offentlig arbetskrafts- och företagsservice. Bakgrunden till detta är de centrala
arbetsmarknadsorganisationernas förslag om att förlänga giltighetstiden för de
temporära ändringarna i arbetslagstiftningen och lagstiftningen om utkomstskydd
för arbetslösa. Propositionerna hänför sig till den fjärde
tilläggsbudgetpropositionen för 2020.</p><h3>Anmälningstiden för
permitteringar och samarbetsförhandlingarnas längd</h3><p>I arbetsavtalslagen, lagen om sjöarbetsavtal och lagen om samarbete inom
företag gjordes från och med den 1 april sådana ändringar som regeringen
föreslår ska fortsätta till utgången av 2020. Avsikten har varit att underlätta
företagens anpassning till de förändringar i behovet av arbetskraft som beror
på coronaepidemin.</p><p>I och med de temporära ändringarna har tiden för meddelande om permittering
och tiden för samarbetsförhandlingar som gäller permittering förkortats.
Dessutom har det blivit möjligt att permittera en visstidsanställd arbetstagare
och häva arbetsavtalet under prövotiden på ekonomiska och produktionsmässiga
grunder. Å andra sidan har den tid under vilken arbetsgivaren ska återanställa
en arbetstagare som sagts upp av ekonomiska orsaker eller produktionsorsaker
tillfälligt förlängts.</p><h3>Permitterades och
företagares rätt till utkomstskydd för arbetslösa</h3><p>Från och med den 1 april 2020 har en person som permitterats haft rätt till
arbetslöshetsförmån utan hinder av till exempel företagsverksamhet eller
studier. Syftet med ändringen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa har varit
att trygga permitterade personers försörjning och göra behandlingen av
utkomstskyddsärenden vid arbets- och näringsbyråerna smidigare under
COVID-19-pandemin.</p><p>Från och med den 8 april 2020 har å sin sida företagare temporärt kunnat få
arbetsmarknadsstöd på grund av den plötsliga och överraskande nedgång i
efterfrågan som coronavirusepidemin har orsakat. Målet har varit att trygga
företagarnas försörjning.</p><p>Regeringen föreslår att giltighetstiden för de temporära bestämmelser i
lagen om utkomstskydd för arbetslösa som gäller permitterades rätt till
utkomstskydd för arbetslösa och företagares rätt till arbetsmarknadsstöd
förlängs till den 31 december 2020.</p><h3>Startpeng,
intervjuer med arbetssökande och frivilliga studier</h3><p>Maximitiden för startpeng har från och med den 1 maj 2020 förlängts
temporärt från 12 månader till 18 månader. Genom lagändringen tryggas möjligheten
för företagare som får startpeng att starta och etablera företagsverksamhet
trots coronapandemin. Giltighetstiden för den temporära förlängningen av
maximitiden för startpeng förlängs till utgången av 2021. Startpengen kan
därmed beviljas för sammanlagt högst 18 månader, om perioden med startpeng har
inletts före utgången av 2020.</p><p>Dessutom har arbets- och näringsbyråerna kunnat ordna regelbundna intervjuer
med arbetssökande på ett mer flexibelt sätt än vanligt. Intervjuer har ordnats
när jobbsökningen inleds endast för de arbetssökande för vilkas del
intervjuerna är särskilt behövliga. Avsikten har varit att frigöra arbets- och
näringsbyråernas resurser bland annat för behandling av utkomstskyddsärenden
för personer som anmäler sig som arbetssökande. Avsikten är att fortsätta
möjligheten till flexibilitet till den 31 december 2020.</p><p>Regeringen föreslår också att en arbetssökandes frivilliga studier med
arbetslöshetsförmån även i fortsättningen kan stödjas, om studierna fördröjs på
grund av coronapandemin.</p><p></p><ul><li><a href="https://tem.fi/paatokset">Regeringens propositioner
vid statsrådets sammanträde 5.6.2020</a></li><li><a href="http://www.te-palvelut.fi/te/sv/specialsidor/vanliga_fragor_corona/index.html">Arbets-
och näringstjänster för personkunder under coronavirusutbrottet</a></li><li><a href="https://tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/lomautusten-ilmoitusaika-ja-yhteistoimintaneuvotteluiden-kestoaika-lyhenevat-valiaikaises-1">Pressmeddelande
31.3.2020: Tiden för meddelande om permittering och samarbetsförhandlingar-nas
längd förkortas temporärt</a></li><li><a href="https://tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/lakimuutos-laajentaa-lomautetun-oikeutta-tyottomyysetuuteen-seka-nopeuttaa-tyottomyysetuuden-hakemista-ja-saamista">Pressmeddelande
31.3.2020: Lagändring utökar permitterades rätt till arbetslöshetsförmån och
försnabbar processen att söka och erhålla arbetslöshetsförmån</a></li><li><a href="https://tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/laki-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan-tulee-voimaan-8-4-2020">Pressmeddelande
7.4.2020: Lagen om företagares rätt till utkomstskydd för arbetslösa träder i
kraft den 8 april 2020</a></li><li><a href="https://tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/starttirahan-enimmaiskestoa-pidennetaan-ja-tyonhakijan-haastattelujen-jarjestamista-joustavoitetaan">Pressmeddelande
23.4.2020: Maximitiden för startpeng förlängs och ordnandet av intervjuer för
arbetssökande görs flexiblare</a></li><li><a href="https://tem.fi/sv/vanliga-fragor-om-coronaviruset-och-arbetslivet">Frågor
och svar om coronaviruset och arbetslivet </a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet): <a href="https://valtioneuvosto.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/1410877/hallitus-esittaa-jatkoa-toimille-joilla-on-tuotu-turvaa-ja-joustoa-tyomarkkinoille-korona-aikana?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=fi_FI" target="_blank">Regeringen föreslår en fortsättning av åtgärderna för att skapa trygghet och flexibi-litet på arbetsmarknaden under coronakrisen</a></h4></span></span></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-04 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-05 12:34:55 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen fastställde utgångspunkterna för beredningen av social- och hälsovårdsreformen | 6480 | <span> <p>Regeringen
har fastställt riktlinjerna för den fortsatta beredningen av social-
och hälsovårdsreformen. Avsikten är att lagutkasten om strukturreformen
av social- och hälsovårdstjänsterna ska sändas på remiss ännu under
juni. Reformen framskrider både som struktur- och servicereform.
Utvecklandet av tjänsterna genomförs inom projektet Framtidens social-
och hälsocentral, vars ansökningsomgång avslutades i slutet av maj.
Ansökningsresultaten offentliggörs i slutet av juni.</p> <h3>Områdesindelning och integration av tjänster</h3> <p>Områdesindelningen
genomförs på ett sådant sätt att det efter reformen finns en gemensam
lag om landskapsindelning och att landskapsindelningen förutom som
vårdlandskap också fungerar som verksamhetsområde för landskapsförbunden
och som grund för områdesindelningen inom statens regionförvaltning. I
införandelagen föreskrivs om landskapsindelningen när reformen träder i
kraft.</p> <p>På basnivå och specialiserad nivå integreras ansvaret för
att ordna social- och hälsovård till en enda anordnare. Dessa tjänster
sammanförs således till samma beslutsfattande, under en enda ledning och
budget, så att anordnaren har möjlighet att genomföra tjänsterna på nya
sätt som en balanserad helhet. På detta sätt kan man förbättra
tillgången till tjänster, tjänsternas kvalitet och jämlikhet och öka
kostnadseffektiviteten.</p> <p>En del av de tjänster och uppgifter som
hör till socialvården och hälso- och sjukvården samlas till större
helheter för ett eller flera landskap. För omfattande jourtjänster
dygnet runt inom social- och hälsovården ansvarar 13 landskap. För den
regionala samordningen och utvecklandet av samt för samarbetet kring den
social- och hälsovård som ordnas av landskapen bildas fem
samarbetsområden.</p> <p>I Nyland tillämpas den grundläggande lösningen
som baserar sig på vårdlandskapen med undantag för Helsingfors, som i
egenskap av stad ansvarar för ordnandet av social- och
hälsovårdstjänsterna och räddningsväsendet, och
HUS-landskapssammanslutningen, som har lagstadgade uppgifter. I fråga om
landskapen i Savolax begärs i ett remissförfarande utlåtanden om två
alternativ där kommunerna i Östra Savolax sjukvårdsdistrikt antingen
blir en del av landskapet Norra Savolax eller i enlighet med den
nuvarande landskapsindelningen av landskapet Södra Savolax. Riktlinjerna
i frågan dras upp efter remissförfarandet.</p> <h3>Organiseringsansvar</h3> <p>Vårdlandskapen
ska ansvara för de lagstadgade uppgifterna, lika tillgång till tjänster
och fastställa servicebehovet, kvantiteten, kvaliteten och
produktionssätten. De ska svara för utövandet av myndigheternas
befogenheter (utövning av offentlig makt) samt för tillsynen över
tjänsteproduktionen.</p> <p>Dessutom svarar vårdlandskapen bl.a. för
förebyggande social- och hälsovård, utbildnings- och
forskningsverksamhet, beredskap för undantagsförhållanden och
störningssituationer, försörjningsberedskap och uppgifter som rör
bekämpningen av smittsamma sjukdomar.</p> <p>Kurators- och
psykologtjänsterna inom elev- och studerandevården ordnas i de framtida
landskapen, men tillhandahålls som närservice i skolor och läroanstalter
på samma sätt som för närvarande.</p> <h3>Organisering av räddningsväsendet</h3> <p>Räddningsväsendet
kommer att organiseras av 21 vårdlandskap och Helsingfors stad.
Eftersom vårdlandskapen ansvarar för ordnandet av både social- och
hälsovårdsväsendet och räddningsväsendet inom sitt område, kan
räddningsverken även i fortsättningen vid sidan av räddningsväsendets
uppgifter även sköta prehospital akutsjukvård och första insatser.
Räddningsväsendet ska dock även i fortsättningen vara ett separat
verksamhetsområde som verkar parallellt med social- och hälsovården.</p> <h3>Organiseringsansvar och köpta tjänster</h3> <p>Vårdlandskapen
ska ha möjlighet att anskaffa social- och hälsovårdstjänster av en
privat tjänsteproducent om det behövs för ordnandet av tillräckliga
tjänster på lika villkor och för en ändamålsenlig skötsel av
uppgifterna.</p> <p>Som köpta tjänster får inte anskaffas tjänster för
uppgifter som hänför sig till fullgörandet av organiseringsansvaret och
tjänster som inbegriper utövning av offentlig makt och inte heller
tjänster för uppgifter inom socialjour, för uppgifter inom samjour
dygnet runt för hälso- och sjukvård eller för uppgifter som gäller
ordnande av prehospital akutsjukvård. Hyrd arbetskraft kan anlitas under
motsvarande förutsättningar.</p> <h3>Kommunal finansiering</h3> <p>Kommunernas
inkomster och kostnader överförs uppskattningsvis till ett värde av
cirka 19,1 miljarder euro på 2020 års nivå för att finansiera
landskapens verksamhet. Detta genomförs genom att minska statsandelarna,
kompensationerna för skatteförluster, kommunernas andel av intäkterna
från samfundsskatten samt kommunalskatten. Beskattningens andel är cirka
13 miljarder euro. Kommunalskatten överförs till landskapens
finansiering genom att kommunernas inkomstskattesatser sänks lika mycket
i alla kommuner. Enligt den nuvarande uppskattningen sänks skattesatsen
med 12,63 procentenheter.</p> <p>Överföringen av kommunernas inkomster
och kostnader är jämnstor på riksnivå, däremot kan skillnaderna mellan
kommunerna vara stora. Förändringarna i kommunernas ekonomi jämkas med
olika utjämningselement i kommunernas statsandelssystem.</p> <h3>Finansiering av vårdlandskapen</h3> <p>Finansieringen
av vårdlandskapen grundar sig till stor del på statlig finansiering och
delvis på klient- och användningsavgifter. I det första skedet har
vårdlandskapen ingen beskattningsrätt.</p> <p>Finansieringsbasen höjs
årligen genom en uppskattad ökning av servicebehovet och kostnadsnivån.
Dessutom justeras nivån på finansieringen till vårdlandskapen i hela
landet i efterhand så att de kalkylerade kostnaderna inte skiljer sig
från de faktiska kostnaderna. Justeringen av finansieringsnivån
inbegriper också ett element som dämpar kostnadsökningen.</p> <p>Finansieringen
av vårdlandskapen är allmän icke-öronmärkt finansiering och fördelas
mellan vårdlandskapen på basis av kalkylerade faktorer som beskriver
servicebehovet och omgivningsfaktorerna i fråga om uppgifterna inom
social- och hälsovården och räddningsväsendet. Dessutom bestäms en del
av finansieringen enligt invånarunderlaget och enligt kriteriet för
främjande av välfärd och hälsa. Vårdlandskapens övergång till en
kalkylerad finansieringsmodell underlättas genom finansiering under
övergångsperioden.</p> <p>Vårdlandskapet har dessutom rätt att få
tilläggsfinansiering för att trygga social- och hälsovårdstjänsterna och
räddningsväsendets tjänster, om nivån på den beviljade finansieringen
annars skulle äventyra ordnandet av tjänsterna.</p> <p>Finansieringsmodellen för vårdlandskapen ses över utifrån remissvaren.</p>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Sote-infon+diasetti_sv.pdf/38ebfffb-c894-8abe-e259-3bd63b4187eb/Sote-infon+diasetti_sv.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="694kB" data-uuid="38ebfffb-c894-8abe-e259-3bd63b4187eb"><strong>Presentationsmaterial från presskonferensen (pdf)</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet): <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-uudistuksen-valmistelun-lahtokohdat?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen fastställde utgångspunkterna för beredningen av social- och hälsovårdsreformen</a> <br></h4></span></span></span></span><br></div><div><br></div></span> | 2020-06-04 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-05 12:43:06 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty-vaalit 2020 – vaikuta liittosi toimintaan! | 5316 |
<p>Nyt sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman
ammattiliittosi Jytyn päätöksentekoon. Jytyssä järjestetään liittovaltuuston
vaalit syksyllä 25.9. – 8.10.2020. Äänestäminen Jyty-vaaleissa tapahtuu helposti
sähköisen vaalijärjestelmän kautta. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi
ääni ja äänestäminen tapahtuu oman vaalipiirin vaalissa. Eniten ääniä saaneet
tulevat valituksi.</p><p>Jyty-vaaleissa ehdolle asettuminen alkaa 29.5. klo 12 ja
päättyy 11.9. klo 12. Kaikilla Jytyn jäsenillä on mahdollisuus asettua ehdolle.
Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu Jyty-vaaleihin – ehdokkaana ja
äänestäen.<br></p><h3>> <a href="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/Sivut/default.aspx">Lue lisää Jyty-vaaleista!</a><br></h3><p><br></p> | 2020-06-02 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-03 12:11:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/PublishingImages/Jyty-Vaalitunnus-2020-vaaka_600x315px_ehdolleasettuminen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jyty-valet 2020 – inverka på ditt förbunds verksamhet! | 6474 |
<p><span lang="SV-FI">Nu har
du möjlighet att delta i och inverka på beslutsfattandet i ditt eget
fackförbund Jyty. I Jyty arrangeras val av förbundsfullmäktige på hösten
25.9-8.10.2020. Röstningen i Jyty-valet sker enkelt genom ett elektroniskt
valsystem. Alla medlemmar har en röst och röstningen sker i det egna
valdistriktets val. De som fått mest röster blir valda.</span></p><p><span lang="SV-FI">Man kan
ställa upp som kandidat i Jyty-valet från 29.5 kl. 12 till 11.9 kl. 12. Alla
Jyty-medlemmar har möjlighet att ställa upp som kandidat. Förhoppningsvis
deltar så många som möjligt i Jyty-valet – som kandidat och genom att rösta. <br></span></p><p><span></span></p><h4><a href="/sv/ajankohtaista/jytyvalet/Sivut/default.aspx"></a><a href="/sv/ajankohtaista/jytyvalet/Sivut/default.aspx">> Läs mer om Jyty-valet!</a></h4><br><span lang="SV-FI"></span><p></p> | 2020-06-02 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-03 13:37:35 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/PublishingImages/Jyty-Vaalitunnus-2020-vaaka_ehdolle_asettuminen_600x315px_SE.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kirkon alalle neuvottelutulos – palkankorotuksissa noudatetaan yleistä linjaa ja kiky-tunnit poistuvat | 1149 |
<p><strong>Kirkon sopimusalalla saavutettiin neuvottelutulos tiistai-iltana
2. kesäkuuta. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia ja
kiky-työajanpidennykset poistuvat. Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES)
sopimuskausi on sama kuin kunta-alalla eli 1.4.2020-28.2.2022. </strong></p><p>Kirkon sopimusneuvotteluja käytiin tammikuun puolivälistä
asti. Neuvotteluissa ajauduttiin vapaaehtoiseen sovitteluun 3.4. valtakunnansovittelija
<strong>Vuokko Piekkalan</strong> johdolla. Loppuvaiheessa kiistan kohteena oli uuden
työaikalain soveltamisala, josta saatiin lopulta työneuvoston lausunto 29.5. Tämän jälkeen päästiin pian neuvottelutulokseen.<br></p><p>Jyty tiedottaa sopimuksen tarkemmasta sisällöstä, kunhan
kaikkien sopijaosapuolien hallinnot ovat <span><span>sopimusratkaisun</span></span> hyväksyneet. </p><p>Kirkon neuvotteluihin osallistui työnantajan puolesta Kirkon
työmarkkinalaitos. Työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt neuvotteluissa olivat
Kirkon alan unioni (Jyty ja JHL), JUKO ja Kirkon alat. Jytyn neuvottelijana
toimi <strong>Anne Sarvi</strong>.</p><p>Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus KirVESTES on kirkon
alan yleissitova virka- ja työehtosopimus, jota sovelletaan
evankelisluterilaisten seurakuntien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja työsopimussuhteisiin
työntekijöihin.</p><p>Kirkon alalla suurimpia jytyläisiä ammattiryhmiä ovat
talous- ja hallintoalan viranhaltijat ja työntekijät, lapsi- ja
nuorisotyöntekijät, erityisammattimiehet, hautausmaa- ja puutarhatyöntekijät,
kirkonpalvelijat sekä ruokahuollon työntekijät.</p><p>Lisätietoja Jytyssä: Työmarkkinalakimies Anne Sarvi</p><p><br></p> | 2020-06-01 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-02 17:52:56 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kirkko_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä | 1160 | <h3>Hallitukselta lisätalousarviossa 5,5 miljardin toimenpidekokonaisuus</h3><p>Hallitus käynnistää tiistaina julkistetulla lisätalousarvioesityksellä kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuuden, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä. Valtiovarainminiseri Katri Kulmunin mukaan nettovelanotto lisääntyy kuluvana vuonna 18,8 miljardilla eurolla.  Hallitus tavoittelee elvytyskokonaisuudella kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä ja koko Suomen voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista. Kokonaisuuteen kuuluu myös kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lisätalousarvioon sisältyy myös toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia.</p><p>Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Vaikutusten lieventämiseksi hallitus päätti toteuttaa laaja-alaisen noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin. Hyvinvointipaketti kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.</p><p>Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan kaikkiaan 159 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi kuntien tukeen sisältyy peruspalvelujen valtionosuuden korottaminen liittyen lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen.<br></p><h3>Tukea varhaiskasvatukseen<br></h3><p>Opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksessa olevien lasten sekä perusopetuksen oppilaiden oppimista ja hyvinvointia koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 miljoonan euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa.</p><p>Rahoitusta kohdennetaan myös lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin 17 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen sekä valmistumassa olevien opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja näyttöjen mahdollistamiseen.</p><p>Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia ehdotetaan myös 10 miljoonaa euroa Suomen harrastamisen mallin pilotointiin. Mallin tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin. Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.</p><p>Lisäksi korkeakouluille ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan panostuksia muun muassa ohjauksen lisäämiseen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen. </p><p>Hallitus ehdottaa, että lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa 112,3 miljoonalla eurolla peruspalvelujen valtionosuuskorotuksin. Varat kohdistuisivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Rahoituksella torjutaan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistetaan, että lasten, nuorten ja perheiden tukipalvelut toimivat. <br></p><h3>Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille koulutusta<br></h3><p>Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjotaan koulutuksia ja palveluja, jotka tukevat heidän polkuaan kohti tutkintoa tai työpaikkaa. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 60 miljoonan euron lisäystä, josta 45 miljoonaa euroa käytettäväksi mm. alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille. </p><p>Jokaisen ihmisen toimeentulosta pidetään huolta ja työttömyysturvan rahoitus turvataan. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä muun muassa asiakasohjaukseen. </p><p>Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotetaan yhteensä 812 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 600 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 miljoonaa euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti. Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu yhteensä 123,5 miljoonan euron lisämäärärahatarve.  </p><p>Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon lieventämiseksi perustoimeentulotukeen ehdotetaan tehtäväksi määräaikainen parannus ajalle 1.8.–31.12.2020. Parannukseen on varattu 60 miljoonan euron määräraha.</p><p>Rahoitusta ehdotetaan myös työpaikkojen valmiuteen tukea työntekijöiden terveyttä, erityisesti mielenterveyttä, sairauspoissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäisyyn sekä työttömien työkyvyn ja työllistymisen edellytysten lisäämiseen.</p><p>Hallitus päättää lisätä kuntien valtionosuuksiin yhteensä 60 miljoonaa euroa ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn sekä osallisuuden edistäminen poikkeustilanteen vaikutusten tasoittamiseksi ja sosiaalisten ongelmien torjumiseksi. Lisäresurssien turvin halutaan varmistaa palveluiden riittävyyttä, vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa.</p><p>Osana kokonaisuutta tuetaan myös omaishoitoperheitä ja erityisesti omaishoitajia. Useiden omaishoitajien hoitovastuu läheisensä hoidosta on lisääntynyt ja edelleen lisääntyy tavallista enemmän karanteenijärjestelyjen sekä päivätoiminnan palvelujen ja lyhytaikaishoitopaikkojen sulkemisten vuoksi.</p><h3>Korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja 4800</h3><p>Korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteiseen lisäykseen ehdotetaan yhteensä 124 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Myös avoimeen korkeakoulutukseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäpanostuksia, joilla tuetaan avoimen opetuksen lisäämistä sekä mahdollistetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville määräaikainen opintomaksuista vapauttaminen.</p><p>Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta noin 20 miljoonaa euroa.</p><h3>Kuntatalouteen tukea 1,4 miljardia</h3><p>Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen etenkin verotulojen mutta myös myynti- ja maksutulojen vähenemisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun kautta. Valtio osallistuu kunnille koronavirustilanteesta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen. Kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.</p><p>Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.</p><p>Valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tästä 112 miljoonaa euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella. Lisäksi 60 miljoonaa euroa kohdennettaisiin iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen. 50 miljoonaa euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, ja yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.</p><p>Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin. </p><p>Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti vuoden 2020 osalta. Muutos pienentää valtion verotulokertymää 410 miljoonaa euroa kuluvana vuonna ja lisää kuntien verotuloja vastaavasti.</p><p>Myös lukuisat muut edellä mainitut toimenpide-ehdotukset kohdentuvat kuntatalouden tukemiseen.</p><h3>Julkisen talouden velka vakautetaan </h3><p>Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:een vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus tiedostaa, että tavoite on vaativa ja edellyttää mittavia toimenpiteitä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla euroilla.</p><p>Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua. Siksi tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia.</p><p>Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön. Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa.</p><p>Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite. Hallitus on sitoutunut mitoittamaan finanssipolitiikan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla hallitusohjelman mukaisesti.</p><p>Määrärahojen lisäys vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 4,1 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 1,2 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.</p><p>Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina 5.6., jolloin se myös julkaistaan osoitteessa <a href="http://budjetti.vm.fi/">budjetti.vm.fi</a>.<br></p><ul><li><a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/vnk.fi/documents/10616/20764066/Ltae-liite-kannanotto.pdf/24c3f16a-1277-42df-f404-8de893c72c35?version=1.0&download=true" target="_blank">Hallituksen kannanotto: Kohti kestävää julkista taloutta</a><br><br></li><li><a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/vnk.fi/documents/10616/20764066/Liite+LTAE+lis%c3%a4p%c3%b6yt%c3%a4kirjamerkinn%c3%a4t.pdf/292fb5eb-489a-ee01-3853-9d5b4df22330?version=1.0&download=true" target="_blank">Pöytäkirjamerkinnät hallituksen neljänteen lisätalousarvioesitykseen</a></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta:  <a href="https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta" target="_blank">Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä</a></h4></span></span><br></div> | 2020-06-01 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-02 20:04:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen fattade beslut om den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 | 6473 | <span> <p>Coronakrisen har haft
en betydande inverkan på människors försörjning och vardag, företagens
verksamhetsförutsättningar och den finländska samhällsekonomins
utveckling. Den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 är ett led i
åtgärderna för återhämtning efter coronavirusepidemin. Med
tilläggsbudgetpropositionen bidrar regeringen till en ekonomiskt,
ekologiskt och socialt hållbar återhämtning efter krisen. Genom
tilläggsbudgetpropositionen inleds en åtgärdshelhet på sammanlagt 5,5
miljarder euro som ska stödja den ekonomiska återhämtningen.</p> <p>Med
sitt stimulanspaket strävar regeringen efter att öka efterfrågan,
förbättra Finlands långsiktiga tillväxtutsikter, bekämpa
klimatförändringen och främja biologisk mångfald samt stärka hela
Finlands resurser, krishanteringsförmåga, självförsörjningsgrad och
kunskapsbas. I helheten ingår också åtgärder för att stödja kommunerna.
Syftet med dem är att trygga ordnandet av basservicen och underlätta den
ekonomiska situation som undantagstillståndet förorsakat i kommunerna. I
tilläggsbudgeten ingår också ett åtgärdspaket för att stödja barns och
ungas välbefinnande.</p> <h3>Stöd för att människor ska klara sig ur krisen</h3> <p>De
restriktioner som införts för att hindra spridningen av coronaviruset
har haft negativa konsekvenser för barns och ungas inlärningsresultat,
välbefinnande och jämlikhet. För att lindra dessa konsekvenser har
regeringen fattat beslut om ett omfattande paket på cirka 320 miljoner
euro för barns och ungas välbefinnande. Paketet hänför sig till
undervisnings- och kulturministeriets, social- och
hälsovårdsministeriets och arbets- och näringsministeriets
förvaltningsområden.</p> <p>För undervisnings- och kulturministeriets
förvaltningsområde föreslås ett anslag på sammanlagt 159 miljoner euro
för främjande av barns och ungas välbefinnande. I stödet till kommunerna
ingår dessutom en höjning av statsandelen för basservice när det gäller
att stödja barn, unga och familjer.</p> <p>När det gäller undervisning 
och småbarnspedagogik är målet att stödja inlärningen och
välbefinnandet hos barn inom småbarnspedagogiken och elever inom den
grundläggande utbildningen i syfte att jämna ut verkningarna av
undantagsförhållandena till följd av coronaviruset. De luckor i
inlärningen som perioden av distansundervisning inom den grundläggande
utbildningen har orsakat åtgärdas med ett anslag på 70 miljoner euro. I
fråga om småbarnspedagogiken anvisas det 14 miljoner euro för stöd till
barns inlärning, utveckling och välbefinnande.</p> <p>Finansiering till
ett belopp av 17 miljoner euro riktas också till repetition av och
stödåtgärder för studierna för gymnasiestuderande. När det gäller
yrkesutbildningen föreslås det 30 miljoner euro för studiehandledning
för studerande som avbrutit sina studier eller som löper risk att
avbryta sina studier samt för studiehandledning och möjliggörande av
yrkesprov för studerande som håller på att ta examen.</p> <p>Som en del
av paketet för att främja barns och ungas välbefinnande föreslås även
ett anslag på 10 miljoner euro för ett pilotförsök för en
hobbyverksamhetsmodell för Finland. Avsikten med modellen är att införa
avgiftsfri hobbyverksamhet i skolorna under eftermiddagen. I syfte att
stärka det ungdomsarbete och det uppsökande ungdomsarbete som bedrivs i
samarbete med skolor och läroanstalter föreslås ett tillägg på 12
miljoner euro.</p> <p>Dessutom föreslås det satsningar på högskolorna
och studenternas hälsovårdsstiftelse bland annat för att öka
handledningen och stärka stödet för studerandehälsovården. </p> <p>Regeringen
föreslår att barn, unga och familjer stöds i den exceptionella
situationen till följd av coronaviruset med 112,3 miljoner euro genom
höjningar av statsandelarna för basservice. Medlen riktas till
socialservice för barn, unga och familjer och till mentalvårdstjänster
för barn och unga. Medlen används för att bekämpa de sociala problem som
coronaviruspandemin orsakat och för att säkerställa fungerande
stödtjänster för barn, unga och familjer. </p> <p>Unga som löper risk
för utslagning erbjuds utbildning och tjänster som stöder dem på vägen
mot en examen eller ett jobb. För offentlig arbetskrafts- och
företagsservice föreslås ett tillägg på sammanlagt 60 miljoner euro, av
vilket 45 miljoner euro är avsett för bland annat träning i början av
arbetslivet, arbetskraftsutbildning för personer under 25 år, ökning av
antalet sommarjobb samt anskaffning av tjänster för unga. </p> <p>Man
ser till att var och ens försörjning och finansieringen av
utkomstskyddet för arbetslösa är tryggade. För arbets- och
näringsbyråernas omkostnader föreslås ett tillägg på 20 miljoner euro
bland annat med tanke på kundhandledning. </p> <p>För statens andel av
utkomstskyddet för arbetslösa föreslås ett tillägg på sammanlagt
812 miljoner euro. Av tillägget förorsakas 600 miljoner euro av en
temporär ändring av lagen om finansiering av arbetslöshetsförmåner, som
innebär att staten i år finansierar en sådan andel av den
inkomstrelaterade dagpenningen för permitteringstiden som motsvarar
grunddagpenningen. Därtill förorsakas 40 miljoner euro av en tillfällig
sänkning av löntagarkassornas självfinansieringsandel. En förlängning av
giltighetstiden för de temporära ändringarna i utkomstskyddet för
arbetslösa och i arbetslagstiftningen till utgången av året förorsakar
ett behov av tilläggsanslag på sammanlagt 123,5 miljoner euro.  </p> <p>För
att lindra de ekonomiska svårigheter som coronakrisen orsakat föreslås
det en temporär förbättring av det grundläggande utkomststödet från den 1
augusti till den 31 december 2020. För detta har man reserverat ett
anslag på 60 miljoner euro.</p> <p>Finansiering föreslås också för
arbetsplatsernas beredskap att stödja arbetstagarnas hälsa, i synnerhet
den psykiska hälsan, för att förhindra onödigt lång sjukfrånvaro och för
att öka arbetslösas arbetsförmåga och förutsättningar för
sysselsättning.</p> <p>Regeringen beslutar öka kommunernas statsandelar
med sammanlagt 60 miljoner euro för tjänster till äldre. Målet är att
främja dels hälsan och funktionsförmågan, dels delaktigheten för att
jämna ut konsekvenserna av undantagstillståndet och bekämpa sociala
problem.  Med tilläggsresurserna vill man säkerställa att tjänsterna är
tillräckliga, effektiva och rättidiga under undantagssituationen och
återhämtningen efter den.</p> <p>Som en del av helheten stöds även
familjer med närståendevårdare och i synnerhet närståendevårdare. För
många närståendevårdare har ansvaret för vården av anhöriga ökat och
ökar fortfarande allt mer i och med karantänarrangemang samt stängningen
av tjänster inom dagverksamheten och kortvariga vårdplatser.</p> <h3>Satsningar på kompetens och tillväxt</h3> <p>Investeringar
i infrastruktur och renoveringar stöder ekonomin genom att öka
efterfrågan på kort sikt och stärka den ekonomiska kapaciteten och
produktiviteten på lång sikt.  De tillägg som anvisas för  stärkandet av
kompetensnivån, forskning och främjandet av innovationer är viktiga för
att stärka den finländska ekonomins framtida prestationsförmåga.</p> <p>I
återhämtningshelheten ingår flera utvecklingsprojekt för
trafikledsnätet, vars fullmakter uppgår till sammanlagt cirka 404
miljoner euro. I den ingår bland annat en villkorlig fullmakt på
sammanlagt 156 miljoner euro för infrastrukturprojekt i anslutning till
beslutet om investering i Metsä Groups fabrik för bioprodukter. Dessutom
ingår ett förslag på 30 miljoner euro för basunderhåll av
transportinfrastrukturen för att förnya beläggningen på vägar. </p> <p>För
att öka antalet bostäder till rimliga priser föreslås det att
räntestödsfullmakten för den statsunderstödda bostadsproduktionen höjs
med 340 miljoner euro. </p> <p>För modernisering av
Gränsbevakningsväsendets tekniska övervakningssystem för land- och
sjögränserna föreslås ett tillägg på 10 miljoner euro. För att ersätta
de tre nuvarande utsjöbevakningsfartygen med två nya universalfartyg för
olje- och kemikaliebekämpning föreslås 5 miljoner euro för planering av
fartygen. Dessutom tidigareläggs vissa  av Försvarsmaktens
upphandlingar.</p> <p>För en ökning av engångsnatur av antalet
nybörjarplatser vid högskolorna föreslås sammanlagt 124 miljoner euro.
Syftet med detta är att öka antalet nybörjarplatser med 4 800. Även för
den öppna högskoleutbildningen föreslås tilläggssatsningar på 10
miljoner euro. Detta belopp är avsett för att öka den öppna
universitetsundervisningen samt möjliggöra att personer som står utanför
utbildning och arbetsliv befrias för viss tid från studieavgifter.</p> <p>För
snabbverkande åtgärder för kompetensutveckling för personer i arbetsför
ålder och planering av den digitala servicehelheten för kontinuerligt
lärande föreslås tilläggsfinansiering på cirka 20 miljoner euro.</p> <p>Som
en del av färdplanen för forskning, utveckling och innovationer (FoUI)
inleds ett pilotförsök med partnerskapsmodeller och med anledning av
detta föreslås för Business Finland en fullmakt på 20 miljoner euro för
FoUI-understöd. För Finlands Akademi föreslås en fullmakt på 10 miljoner
euro för finansiering av samarbetsnätverken enligt den nya
partnerskapsmodellen och en fullmakt på 25 miljoner euro för en ny
ansökan i anslutning till flaggskeppen. Dessutom föreslås
tilläggsfullmakter på sammanlagt 26 miljoner euro för att stärka
kompetensen i EuroHPC-ekosystemet och vetenskaplig forskning som hänför
sig till krisberedskap och försörjningsberedskap. För att stärka
forskningsinfrastrukturen föreslås en tilläggsfullmakt av engångsnatur
på 20 miljoner euro.</p> <p>För att fortsätta den kampanj som riktar sig
till så kallade lokomotivföretag bland de stora företagen som körde i
gång i början av året föreslås en bevillningsfullmakt på 60 miljoner
euro. För kapitallån för att påskynda utvecklingen av de plattformar som
behövs i affärsekosystem föreslås en bevillningsfullmakt på 20 miljoner
euro. För utvecklingsåtgärder som stöder den tillverkande industrin och
för utveckling av tillförlitligheten hos intelligenta elnät föreslås
finansiering på sammanlagt 11 miljoner euro till Teknologiska
forskningscentralen VTT och Business Finland. Finansiering föreslås
också för Statens tekniska forskningscentral för kostnaderna för
anskaffning av en kvantdator och för Geologiska forskningscentralen för
utveckling av Mintec-pilotanläggningen.</p> <h3>Ekologisk återuppbyggnad</h3> <p>Även
om coronavirusepidemin tillfälligt har lett till minskade utsläpp,
undanröjer den inte utvecklingen på lång sikt i fråga om
klimatförändringen. Regeringen har förbundit sig till att åtgärderna för
att stimulera ekonomin väljs så att de också stöder regeringens mål att
göra Finland till världens första koldioxidneutrala välfärdsstat och
stoppa förlusten av biologisk mångfald. Pionjärskap inom klimatlösningar
stöder uppkomsten av arbetsplatser och exporten.</p> <p>Det föreslås
anslag till ett belopp av sammanlagt 45 miljoner euro för understöd för
att frångå oljeuppvärmning både i hushåll och i kommunala fastigheter
2020. För stora demoprojekt för ny energiteknik anvisas en fullmakt på
20 miljoner euro.</p> <p>För Forststyrelsen föreslås ett anslag på
sammanlagt 13,1 miljoner euro för underhåll av naturområden och
utveckling av naturturismen. För olika projekt som rör grönområden,
vattentjänster och skydd av skogar föreslås ett anslag på sammanlagt 53
miljoner euro. I detta ingår ett tilläggsanslag på 20 miljoner euro för
frivilligt skydd av skogar. Det föreslås att finansiering också anvisas
för iståndsättning av områden för närrekreation.  </p> <p>Träbyggandet
främjas genom understöd inom den statligt understödda
bostadsproduktionen och genom att öka finansieringen för programmet för
träbyggande. Programmet för träbyggande främjar användningen av trä
genom att stärka kompetensen i branschen, utveckla de författningar och
byggbestämmelser som rör träbyggande samt tillhandahålla information om
träbyggande.</p> <p>För att stödja kollektivtrafiken och ersätta
förlusten av biljettintäkterna inom kollektivtrafiken föreslås det 100
miljoner euro. Det statsunderstöd som stöder gång- och cykeltrafiken
ökas med 18 miljoner euro år 2020.</p> <p>Den klimatfond som man kommit
överens om att upprätta ska kapitaliseras med 300 miljoner euro. Utöver
det kan fonden använda intäkterna från aktieinnehavet i Vake Oy för
placeringar. Klimatfonden ska fokusera på att bekämpa klimatförändringen
och främja digitalisering och låga koldioxidutsläpp inom industrin. För
omställningen till en koldioxidsnål ekonomi behövs det tillräckliga
satsningar på bland annat cirkulär ekonomi, ren teknologi och
effektivare energiutnyttjande.</p> <h3>Fortsatta akuta krisåtgärder</h3> <p>Coronavirusepidemin
och restriktionerna för att stävja epidemin har försämrat situationen
för många företag och inverkat på sysselsättningen. Genom olika
stödåtgärder försöker man hjälpa företagen under epidemins akuta fas,
bevara arbetsplatser och förhindra att det uppstår långvariga skador. De
åtgärder som föreslås nu kompletterar den helhet av företagsstöd som
man redan har fattat beslut om.</p> <p>I den helhet som nu föreslås
ingår ett nytt kostnadsstöd för företagssektorn, som omfattar 300
miljoner euro. Business Finlands fullmakt att bevilja understöd höjs med
180 miljoner euro, som ska riktas till åtgärder för avhjälpande av
sådana störningar i produktionskedjan som beror på coronaviruset. Detta
ökar anslagsbehovet med 120 miljoner euro 2020. För att stödja företags
utvecklingsprojekt föresås det en ny fullmakt på 25 miljoner euro, som
får en anslagseffekt på 10 miljoner euro år 2020. </p> <p>Finlands
Industriinvestering Ab föreslås bli kapitaliserat med ytterligare 250
miljoner euro för att öka företagens finansiering i form av eget
kapital. Finlands Malmförädling Ab: balansräkning stärks med en
kapitalisering på 150 miljoner euro och en fullmakt på 300 miljoner euro
för utvecklandet av ackumulatorklustret. </p> <p>För ytterligare
kapitalisering genom gårdsbrukets utvecklingsfond föreslås det 70
miljoner euro i syfte att trygga den fortsatta investeringsverksamheten
inom jordbruket. </p> <p>I helheten för företagsstöd ingår även tillägg
på 20 miljoner euro bland annat till stöden för hållbar tillväxt i
regionerna och en fullmakt på 20,75 miljoner euro för innovationsstöd
för skeppsbyggnad. Även resebranschen i Finland och inhemsk film- och
teaterproduktion stöds. </p> <p>För att stödja företag föreslår
regeringen att man som en temporär åtgärd ska ge de skattskyldiga
möjlighet att ansöka om betalningsarrangemang i fråga om
mervärdesskatter som förfallit i januari–mars 2020 och som redan
betalats. Vidare sänks räntan för det lindrade betalningsarrangemanget
från 4 procent till 3 procent och ändras användningen av
skatteåterbäringar för betalning av betalningsposter temporärt. Den
fördröjningsränta som beräknas för skatt som är föremål för lindrat
betalningsarrangemang har redan tidigare sänkts temporärt från
ursprungliga 7 procent. De ovannämnda stödåtgärderna ingår i den
proposition som regeringen lämnade den 20 maj 2020 (RP 74/2020 rd) och
åtgärderna kommer att minska statens skatteintäkter uppskattningsvis med
cirka 753 miljoner euro 2020. Av detta intäktsförs cirka 678 miljoner
euro till staten under nästa år.</p> <p>De organisationer som arrangerar
olika kulturevenemang stöds med ett understöd på 9,6 miljoner euro så
att de kan fortsätta sin verksamhet trots förlusterna och börja
förbereda evenemang för 2021.</p> <h3>Stödjande av den kommunala ekonomin</h3> <p>Coronakrisen
påverkar kommunernas ekonomi i synnerhet genom att skatteinkomsterna
minskar, men också genom att försäljnings- och avgiftsinkomsterna
minskar och social- och hälsovårdsutgifterna ökar. Staten deltar i att
ersätta de ekonomiska förluster som coronavirussituationen orsakar
kommunerna. Syftet med stödet till kommunerna är att trygga kommunernas
förutsättningar för att ordna basservice och att minska de ekonomiska
utmaningar som följer av den exceptionella situationen.</p> <p>Den
helhet i tilläggsbudgetpropositionen som utgörs av stödet till
kommunerna och sjukvårdsdistrikten uppgår till sammanlagt cirka 1,4
miljarder euro.</p> <p>I statsandelen till kommunerna för ordnande av
basservice föreslås ett tillägg på sammanlagt över 770 miljoner euro. Av
detta ska 112 miljoner euro anvisas till stöd för barn, unga och
familjer och fördelas till kommunerna som en del av statsandelssystemet
på basis av antalet barn. Dessutom ska 60 miljoner euro anvisas för att
säkerställa att servicen för äldre fungerar. 50 miljoner euro ska riktas
till höjning av statsandelarna enligt prövning, och sammanlagt 550
miljoner euro till alla kommuner för att delas ut dels med ett lika
stort belopp per invånare, dels i förhållande till utdelningen av
kommunalskatten år 2020.</p> <p>För sjukvårdsdistrikten föreslås ett
understöd på 200 miljoner euro för att kompensera kostnader och
eventuella underskott till följd av coronavirussituationen. </p> <p>Det
föreslås att kommunernas andel av samfundsskatteintäkterna höjs med 10
procentenheter och att statens utdelning sänks på motsvarande sätt för
2020. Ändringen minskar skatteintäkterma med 410 miljoner euro för
innevarande år och ökar kommunernas skatteinkomster på motsvarande sätt.</p> <p>Också många andra nämnda åtgärdsförslag riktas till att stödja den kommunala ekonomin.</p> <h3>Andra ändringar som ingår i den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020</h3> <p>Utöver
stimulanspaketet innehåller den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för
2020 också sedvanliga ändringar. För beredskap för anskaffning av vaccin
mot covid-19 föreslås 110 miljoner euro. På grund av
coronavirussituationen föreslås det ökningar i omkostnaderna för många
ämbetsverk, såsom polisen, Gränsbevakningsväsendet, domstolarna,
Statskontoret och Institutet för hälsa och välfärd. Inom ramen för
budgeten för utvecklingssamarbete anvisas ytterligare 5,2 miljoner euro
till humanitärt bistånd. Hjälpbehovet är akut för att man ska kunna
minska spridningen av coronaviruset bland annat i krisområden och
flyktingläger.</p> <h3>Enighet nåddes om MBT-avtalen</h3> <p>Ett
förhandlingsresultat om avtalen mellan stadsregionerna i Helsingfors,
Åbo, Tammerfors och Uleåborg rörande markanvändning, boende  och trafik
(MBT) har nåtts. Genom avtalen främjas hållbara trafikprojekt och
bostadsproduktion till rimligt pris i synnerhet i områden som lätt kan
nås med kollektivtrafik. Regeringen förbinder sig att reservera 755,8
miljoner euro för åtgärder inom förvaltningsområdet för trafik och
transport. Avsikten är att kostnaderna fördelas på flera år (2020—2031).
Detta innebär att genomförandet av projekten förutsätter att man
bereder sig på finansieringsbehoven även bland annat i planen för de
offentliga finanserna och vid beredningen av den riksomfattande
trafiksystemplanen. Dessutom förbinder sig staten att finansiera
understöd för kommunalteknik och startbidrag inom den statunderstödda
bostadsproduktionen till ett belopp av 180 miljoner euro åren 2020—2023.
Statens finansiering av MBT-helheten genomförs inom ramen för planen
för de offentliga finanserna.</p> <h3>Den offentliga ekonomins hållbarhet</h3> <p>Regeringen
har slagit fast riktlinjer för den första fasen i färdplanen för
stärkande av hållbarheten i de offentliga finanserna och ställt ett mål
om tidsplanen för stabilisering av den offentliga skulden. Regeringens
ställningstagande följer som bilaga.</p> <p>Regeringen har som mål att
stabilisera skuldsättningen i den offentliga sektorn i förhållande till
bruttonationalprodukten före decennieskiftet. Regeringen är medveten om
att målet är krävande och förutsätter omfattande åtgärder. Detta
förutsätter att de offentliga finanserna stärks med flera miljarder
euro.</p> <p>En central del av färdplanen för hållbarhet utgörs av
åtgärder för att stärka sysselsättningen. Regeringen eftersträvar en
situation där en otillräcklig efterfrågan på arbetskraft inte begränsar
sysselsättningstillväxten. Därför behövs även reformer som främjar
arbetsutbudet.</p> <p>Regeringen forsätter att bereda
sysselsättningsåtgärder i överensstämmelse med regeringsprogrammet genom
att höja ambitionsnivån och beakta coronakrisens konsekvenser på
verksamhetsomgivningen. Finansministeriet ansvarar för bedömningen av
sysselsättningsåtgärderna genom att föra en vetenskaplig dialog med den
oberoende forskargrupp som tillsatts av arbets- och näringsministeriet</p> <p>Skapandet
av nya arbetstillfällen är allt viktigare. Som ett led i
hållbarhetsfärdplanen ställer regeringen i samband med
budgetförhandlingarna upp ett nytt sysselsättningsmål, som är större än
det nuvarande målet på 60 000 arbetsplatser. Regeringen har förbundit
sig att dimensionera finanspolitiken enligt konjunkturläget i
överenstämmelse med regeringsprogrammet.</p> <h3>Konsekvenser för balansen i statsfinanserna och skuldsättningen</h3> <p>Anslagsökningen
i den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 är cirka 4,1
miljarder euro och minskningen av inkomsterna cirka 1,2 miljarder euro.
Statens behov av nettoupplåning ökar med cirka 5,3 miljarder euro,
vilket innebär att statens nettoupplåning beräknas uppgå till cirka 18,8
miljarder euro 2020.</p> <p>Den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 lämnas till riksdagen fredagen den 5 juni. Då publiceras den också på adressen <a href="http://budjetti.vm.fi/indox/indexse.jsp" aria-label="budjetti.vm.fi. " target="_blank"><strong>budjetti.vm.fi</strong></a>. <br></p></span><ul><li><a href="https://vnk.fi/documents/10616/20764066/Ltae-liite-kannanotto.pdf/24c3f16a-1277-42df-f404-8de893c72c35?version=1.0&download=true" aria-label="Regeringens ställningstagande: Mot en hållbar offentlig ekonomi. " target="_blank">Regeringens ställningstagande: Mot en hållbar offentlig ekonomi</a><br><br></li><li>
<a href="https://vnk.fi/documents/10616/20764066/Liite+LTAE+lis%c3%a4p%c3%b6yt%c3%a4kirjamerkinn%c3%a4t.pdf/292fb5eb-489a-ee01-3853-9d5b4df22330?version=1.0&download=true" aria-label="Protokollsanteckningar till regeringens proposition om en fjärde tilläggsbudget. " target="_blank">Protokollsanteckningar till regeringens proposition om en fjärde tilläggsbudget</a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet): <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen fattade beslut om den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020</a></h4></span></span></span><br></div><div><br></div> | 2020-06-01 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-03 11:24:48 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio_SE.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Katso videolta, mitä kunta-alan sopimusratkaisu pitää sisällään! | 2646 |
<p class="MsoNormal">Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES)
neuvottelutulos hyväksyttiin torstaina 28.5.2020. Sopimusneuvotteluissa saatiin yleisen linjan
mukaiset palkankorotukset ja kiky-sopimuksen työajan pidennykset poistuvat. Kunta-alan
sopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 (23 kk). Jytyn
edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa kertoo videolla, mitä kunta-alan sopimus pitää sisällään ja kuinka neuvottelut
etenivät.</p><h4>Katso video Youtubesta:<br>> <a href="https://www.youtube.com/watch?v=YtrEO2NOk_A" target="_blank">Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa: Kunta-alan sopimusratkaisu 2020</a> (youtube.com)<br></h4><h4>Lue lisää sopimusneuvotteluista:<br>> <a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2020/Sivut/default.aspx">Sopimusneuvottelut 2020</a></h4><p><br></p> | 2020-05-31 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 2020-06-03 07:07:18 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Marja_Lounasmaa.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Teknisen henkilöstön (TS) sopimuksessa on yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit poistuvat | 2660 | <p>Uudessa kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS) sovittiin yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Lisäksi Kiky-sopimuksen mukaiset työajan pidennykset poistuvat elokuun lopussa 30.8.2020. TS-sopimuksessa saatiin neuvottelutulos keskiviikkona 27.5. ja Jytyn liittovaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan <span><span>torstaina 28.5.</span></span><br></p><h3>Sopimuskauden pituus</h3><p>TS-sopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 (23 kk). </p><h3>Sopimuskauden palkankorotukset<br></h3><p><strong>Yleiskorotus 1.8.2020</strong><br> Kuukausipalkkaa korotetaan 26 € tai 1,22 prosenttia ja henkilökohtaista- ja erillislisää 1,22 prosenttia.</p><p><strong>Yleiskorotus 1.4.2021 </strong><br>Kuukausipalkkaa sekä henkilökohtaista- ja erillislisää korotetaan 1,0 prosenttia. </p><p><strong>Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien</strong><br> Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti. </p><p>Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella ja henkilökohtaisiin lisiin henkilökohtaista lisää koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Paikallisesta järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin.</p><p>Paikallisen työnantajan edustajat ja TS-sopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.</p><h3>Kiky-sopimuksen työajanpidennys poistuu</h3><p>Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti. Uuden TS-sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien.<br></p><h3>Vähimmäispalkkoja korotetaan</h3><p>Palkkaryhmien korotetut tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat ovat:</p><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" rowspan="2" style="width:10%;"><p>Palkkaryhmä</p> <p></p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default" colspan="3" style="width:25%;"><p>Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat</p> </td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1.4.2019 lukien</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1.8.2020 lukien</p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1.4.2021 lukien</p></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" style="width:10%;"><p>I</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 716,28</p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1 742,28 </p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 759,70 </p></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" style="width:10%;"><p>II</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 896,55 </p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1 922,55 </p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 941,78 </p></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" style="width:10%;"><p>III</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>3 123,18 </p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>3 161,28 </p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>3 192,89 </p></td></tr></tbody></table><p> </p><p>TS-20:n 20 §:n vähimmäispalkka on 1.8.2020 lukien 1 637,53 euroa ja 1.4.2021 lukien 1 653,91 euroa.</p><p><span><span></span></span></p><p><strong>Lisätietoja sopimusneuvottelijalta: Työmarkkina-asiamies Arto Vallivaara</strong><br></p><p></p><p><strong>Lue lisää sopimuksen sisällöstä:</strong></p><ul style="text-decoration:underline;"><li><h3><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Sivut/TS.aspx">TS-sopimussivut</a></h3></li></ul><p><strong><br>Lisätietoja jäsenille: </strong></p><p>Lisätietoja antavat <strong>Jytyn omat luottamusmiehet</strong>, <strong style="text-decoration:underline;"><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a></strong> tai <strong>liiton edunvalvontaosasto</strong> sähköpostitse <a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;"><strong>palvelunumeroista</strong></a>.</p><p><br></p> | 2020-05-31 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-03 07:07:44 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Uudessa AVAINTES-sopimuksessa yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit poistuvat | 6407 | <p><strong>AVAINTES:n neuvottelutulos on hyväksytty kaikkien sopijaosapuolten hallinnoissa, joten alalle on syntynyt sopimusratkaisu tänään perjantaina 29.5. Sopimuksessa saatiin neuvottelutulos<span><span><strong> <span><span><strong>eilen <span><span><strong><span><span><strong><span><span><strong><span><span><strong>torstaina 28.5</strong></span></span></strong></span></span>.</strong></span></span></strong></span></span></strong></span></span><span><span><strong><span><span><strong></strong></span></span></strong></span></span></strong></span></span> <span><span><strong></strong></span></span> ja Jytyn liittovaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan <span><span><strong><span><span></span></span></strong></span></span>samana päivänä.<br></strong></p><p><span><span>"Ratkaisun löytyminen oli helpotus. On tärkeää, että myös
AVAINTES:n soveltamisalalla jytyläisille on nyt turvattu kiky-tuntien
poistuminen ja yleisen linjan mukaiset palkantarkistukset. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että yhteistyö sopijaosapuolten kesken on
ollut hyvää", <span><span><span><span>toteaa Jytyä neuvotteluissa edustanut johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong>.</span></span></span></span></span></span><br></p><p> Sopijaosapuolet (Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA) saavuttivat yhteisen näkemyksen sopimusratkaisun sisällöstä 15.5. Alakohtaisten neuvotteluiden päätyttyä neuvottelutulos voitiin vihdoin torstaina 28.5. kuitata ja antaa osapuolten hallintojen käsiteltäväksi. <span><span>Ala oli tätä ennen sopimuksettomassa tilassa huhtikuun alusta alkaen. <br></span></span></p><p><span>Avaintyönantajat Avainta ry:n
työehtosopimusta (AVAINTES) noudatetaan
kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa oleviin osakeyhtiöihin ja
säätiöihin
sekä kuntien palveluita tuottaviin yksityisiin yhtiöihin, yhdistyksiin,
osuuskuntiin ja säätiöihin. AVAINTES:n soveltamisala kattaa mm. hallinto- ja
toimistohenkilöstön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä teknisen
henkilöstön. </span><br><span><span></span></span></p><h3>Palkat nousevat</h3><p>Uusi sopimus on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 ja se on yleisen linjan mukainen. </p><p>Palkkoja tarkistetaan sopimuskauden aikana seuraavasti: </p><ul><li><p>1.8.2020 yleiskorotus 26 euroa tai vähintään 1,22 %</p></li><li><p>1.4.2021 yleiskorotus 1,0 %</p></li><li><p>1.4.2021 paikallinen järjestelyerä 0,8 %. </p></li></ul><p>Järjestelyerän jakamisen perusteista on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa 31.1.2021 mennessä. Jos näin ei toimita, erä jaetaan yleiskorotuksena.</p><p>Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.8.2020 3,04 %.<br></p><h3>Kiky-tunnit poistuvat</h3><p>Kiky-tunnit poistuvat 17.8.2020, jolloin viikoittainen työaika lyhenee 30 minuuttia. </p><p>Sopimukseen tuodaan 1.9.2020 alkaen uusi elementti: osaamisen kehittämisen edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi tehtävä lisätyö. Työnantajalla mahdollisuus tarjota työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä enintään 6 tuntia ja osoittaa osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä enintään 6 tuntia. Vuonna 2020 käytettävissä on 3 h + 3 h. </p><p>Em. tunneista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka ja epämukavan työajan korvaukset. Niiden tekemisestä on myös aina mahdollisuus kieltäytyä. </p><h3>Muut muutokset </h3><p>Sopimukseen tehtiin jonkin verran muita sisällöllisiä muutoksia, joista alla tärkeimmät:</p><ul><li><p>Työnantajan määräämä koulutus on aina työaikaa.</p></li><li><p>Työmatkaksi katsotaan työnantajan määräyksestä tehty matka.</p></li><li><p>Henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä parannettiin mm. antamalla luottamusmiehelle jälkisuoja irtisanomista vastaan ja täsmentämällä alle viittä jäsentä edustavan luottamusmiehen ajankäyttökirjauksia. </p></li></ul><h4>Lisätietoja jäsenille:<br></h4><p>Lisätietoja jäsenille antavat <strong>Jytyn omat luottamusmiehet</strong>,
<strong style="text-decoration:underline;">
<a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a></strong> tai <strong>liiton edunvalvontaosasto</strong> sähköpostitse
<a href="mailto:tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration:underline;"><strong>
tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a> tai
<a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration:underline;"> <strong>palvelunumeroista</strong></a>.<br></p><h4>Lisätietoja medialle:<br></h4><p><span>Jytyn johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 050 591
2341, jonna.voima@jytyliitto.fi  </span><br></p><p><br></p> | 2020-05-28 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-01 07:28:03 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| AVAINTES:ssa neuvottelutulos | 6247 |
<p>AVAINTES:n soveltamisalalle
saatiin torstaina 28.5. varhain aamulla neuvottelutulos. Tulos on yleisen linjan mukainen ja
vastaa sopijaosapuolten 15.5. saavuttamaa yhteistä
näkemystä sopimusratkaisusta.</p><p>Neuvottelutulos
käsitellään seuraavaksi sopijaosapuolten hallinnoissa. Työntekijäpuolen
hallinnot ovat koolla tänään torstaina 28.5. ja työnantajan huomenna perjantaina 29.5., minkä jälkeen
sopimuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin. </p><p>AVAINTES:n sopijaosapuolia
ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ ja KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA. </p><p>Lisätietoja: johtava
työmarkkinalakimies Jonna Voima. </p><p><br></p> | 2020-05-27 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-05-28 05:19:18 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Avaintes_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn liittovaltuusto: Kuntataloutta tuettava voimakkaammin – päätöksillä suuri vaikutus henkilöstöön | 6277 | <p><strong>Jytyn liittovaltuusto lataa suuria odotuksia maan hallitukselle, kun kuntien elvytyksestä päätetään neljännessä lisäbudjetissa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien talous on ajautumassa kuilun partaalle, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin. Heikentyvästä kuntataloudesta kärsivät ensimmäisenä henkilöstö sekä kuntapalveluja tarvitsevat kansalaiset.</strong></p><p>Koronakriisi vaikuttaa kuntatalouteen erityisesti kunnallis- ja yhteisöverojen vähenemisen sekä maksutulojen pienenemisen kautta. Kuntatalous on ollut jo ennestään historiallisen heikossa tilassa esimerkiksi kuntien valtionosuuksien leikkausten takia. Jytyn liittovaltuusto vaatiikin kunnille lisää tukirahaa, jotta elintärkeät palvelut, myös ostopalvelut mm. kolmannelta sektorilta, kyetään turvaamaan. Lisärahoitusta koronan aiheuttamiin lisäkustannuksiin tarvitsevat myös kuntayhtymät, erikoissairaanhoito ja yliopistolliset sairaalat.</p><p>Liittovaltuusto pitää itsestään selvänä, että kuntien palvelut eivät toimi, jos kunnat joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään. Liittovaltuusto muistuttaa, että jokaisen henkilöstöryhmän työtä tarvitaan ja kokonaisuuden kannalta kaikki työ on arvokasta. Esimerkiksi ilman hallinto- ja tukipalveluiden tärkeää työpanosta, kuntalaisille ei kyetä tarjoamaan myöskään sosiaali- ja terveys- tai kasvatus- ja koulutuspalveluja. Merkittävä osa hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöstä on töissä kuntien omistamissa yhtiöissä, joita pitää myös tukea.</p><p>Kuntatalouden syöksykierrettä voidaan kääntää myös uusilla veropäätöksillä. Samalla kaikenlaisia menoja lisääviä uusia tehtäviä kunnille täytyy tarkastella uudelleen, sillä osalla kunnista on suuria vaikeuksia selvitä jopa tärkeimmistä perustehtävistään. Kuntien tehtäviä on siis tarkasteltava, sillä on selvää, että kaikkea ei kyetä hoitamaan nykyisellä tavalla väestön ikääntyessä ja työssäkäyvien vähentyessä. Hälyttävää on, että kuntatalous on vaikeuksissa jopa suurissa kasvukeskuksissa, joiden väestökehitys on myönteinen.</p><p>Yritysten tukipakettien tapaan taloudellista tukea tarvitsevat myös kolmannen sektorin yhdistyspohjaiset järjestöt sekä seurakunnat. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjä tuetaan veikkausvoittovaroista, joiden määrä uhkaa pudota voimakkaasti. Verotulot putoavat myös kirkon sektorilla, joka tarvitsee valtion tukea mm. lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen.</p><p>Lisätietoja:</p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi<br></p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.</em></p> | 2020-05-27 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-05-28 08:06:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kunta-alalle yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit pois – Jyty hyväksyi neuvottelutuloksen | 6278 |
<p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n
liittovaltuusto hyväksyi kunta-alan neuvottelutuloksen torstaina 28.5. Kunta-alan
sopimus koskee yli 400 000 työntekijää ja on voimassa 1.4.2020–28.2.2022
(23 kk). Neuvottelussa saavutettiin yleisen linjan mukaiset korotukset ja
ns. kiky-tunnit poistuvat.</strong></p><p>”Jytyn suurimman neuvoteltavan alan kunnallisen yleisen
virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) neuvottelutulos on kriisit huomioiden
vähintäänkin hyvä, kun otetaan huomioon koronatilanne, joka on ravistellut koko
suomalaista yhteiskuntaa ennennäkemättömällä tavalla”, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija
Pihlajamäki</strong> korostaa.</p><p>"Sopimusneuvottelut olivat kaikkea muuta kuin
helpot. Kukapa olisi uskonut, kun viime vuoden loppupuolella
neuvottelukierrosta käynnistelimme, että mitä oli tulossa kevään kuukausina.
Usko meinasi loppua Sote ry:n hylättyä valtakunnansovittelijan esityksen, mutta
pitkän ja sitkeän puurtamisen jälkeen pääsimme lopulta maaliin", Pihlajamäki
palaa neuvotteluprosessiin. </p><p>"Neuvotteluja varjostivat erityisesti koronaepidemia
ja siitä seurannut Suomen ehkä pahin talouskriisi sitten 90-luvun. Ne ovat
johtaneet massiivisiin säästötoimiin yt-neuvotteluineen sekä lomautuksiin ja
palkanmaksun keskeytyksiin monilla eri paikkakunnilla ja työpaikoilla",
Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>"Tässä tilanteessa tärkeää oli, että saavutimme
neuvotteluissa yleisen linjan mukaiset korotukset paljon puhuttujen
kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomien kiky-tuntien poistumisten ohella",
Jytyn edunvalvontajohtaja <strong>Marja Lounasmaa </strong>sanoo.</p><p>Yleiskorotuksia on kaksi: 1.8.2020 korotus on 26 €,
kuitenkin vähintään 1,22 %. 1.4.2021 korotus on 1 %. Paikallinen järjestelyerä
on 0,8 %, joka tulee jakaa mahdollisimman tasapuolisesti
palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Kiky-työajanpidennys poistuu jo 30.8.2020,
jolloin toimistotyössä viikkotyöaika on 36 t 15 min ja yleistyöajassa 38 t 15
min. </p><p>"Neuvottelutuloksessa hyvää on, että tavoitteisiin
päästiin mahdollisimman suurilla yleiskorotuksilla. Lisäksi euromääräisellä
palkankorotuksella parannetaan erityisesti pienipalkkaisten alojen asemaa.
Vähimmäispalkkoihin tulee myös korotus”, Lounasmaa kertoo.</p><p>Sote-sopimus sovittiin erilliseksi sopimusalaksi, joka on
voimassa 1.9.2021–28.2.2022. Jytyn ammattinimikkeistä <span><span>sote-sopimukseen</span></span> siirtyvät <span><span>esimerkiksi <span><span> </span></span></span></span>osastonsihteerit, terveydenhuollonsihteerit, laitoshuoltajat, välinehuoltajat, kodinhoitajat ja lähihoitajat. Jyty
on sote-sopimuksessa sopijaosapuolena. Palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan
KVTES:n ehtoja 31.12.2022 saakka, elleivät osapuolet ole sopineet asiasta
muuta. Teknisten sopimus (TS) ja tuntipalkkaisia koskeva sopimus (TTes)
nivotaan yhdeksi teknistä alaa koskevaksi sopimukseksi 1.3.2022 alkaen. Varhaiskasvatuksen
opettajat ja esimiehet siirtyvät OVTESiin 1.9.2021 alkaen. </p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan
sopimusratkaisulla saadaan työrauha kuntakentälle, ja tuleviin kuukausiin
voidaan katsoa aiempaa luottavaisemmin. Kunta-alan sopimusratkaisulla on
lisäksi vaikutus muihin Jytyn neuvottelemiin julkisten ja yksityisten alojen
avoinna oleviin sopimuksiin, jotka toivon mukaan saadaan pian maaliin. </p><p>"Jäsenkentälle lähteekin tässä samalla kiitos
tekemästänne työstä lukuisilla perus- ja hyvinvointipalvelujen sektoreilla ja
ammattialoilla eri puolilla Suomea. Kaikki se työ on yhtä arvokasta riippumatta
ammattinimikkeestä. Ja vain yhteen hiileen puhaltamalla Suomi saadaan taas
nousuun ja kriisistä selvitään."</p><p>Samaa vastuullisuutta odotetaan myös maan hallitukselta,
kun kuntien elvytyksestä päätetään. Hallituksen neljäs lisäbudjetti on
tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien
talous on kriisiytymässä, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin. </p><h4>Lisätietoja sopimuksen sisällöstä:<br></h4><ul><li><h4><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Sivut/KVTES.aspx">KVTES-sopimussivut</a> <br></h4></li></ul><p><strong><br>Lisätietoja medialle:</strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,
maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594
5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi</p><p>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty
edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84
prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.</p><p><br> </p> | 2020-05-27 21:00:00 | Tiedote | | | 2020-06-01 12:06:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
