​​​​​​Aktuellt och meddelanden​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Beställ RSS-feed: Jytys meddelanden. Beställ RSS-feed: Alla nyheter och Jytys meddelanden.

 

 

En plan och en riktgivande tidsram för avvecklingen av coronarestriktionerna har publicerats 7581<p>Regeringen har publicerat en plan för kontrollerad avveckling av coronarestriktionerna och en riktgivande tidsplan för avvecklingen.</p><p>Planen kan läsas <a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163000">på statsrådets webbplats</a>. Yttranden och kommentarer om planen kan lämnas under en veckas tid. Alla intresserade kan kommentera planen i webbtjänsten dinåsikt.fi från och med fredag eftermiddag till och med den 16 april. För att kunna lämna in dina kommentarer måste du registrera dig i tjänsten <a href="https&#58;//www.otakantaa.fi/sv/">dinåsikt.fi</a>. <a href="https&#58;//www.otakantaa.fi/sv/kayttaja/valitse-rekisteroitymistapa/">Du kan göra det redan på förhand</a>. Kommentarerna analyseras och utnyttjas i den slutliga utformningen av planen.&#160;</p><p>För arbetsmarknadsorganisationerna och kommunerna ordnas det ett särskilt diskussionsmöte.&#160;</p><h2>&quot;Tillsammans mot en bättre sommar&quot;</h2><p>Syftet med planen är att ge allmänheten, företagen och olika sammanslutningar en tydlig insikt i hur samhället gradvis öppnas. En kontrollerad avveckling av restriktionerna förutsätter att var och en bär sitt ansvar genom att fortsatt iaktta de gällande restriktionerna, och inte minst rekommendationerna. Om Finland lyckas hålla coronaepidemin i styr under april och maj och vaccineringen framskrider enligt planerna, kan det finnas goda förutsättningar att återgå till det normala Finland i juni eller juli. &#160;</p><h2>Epidemiläget styr avvecklingen av restriktionerna&#160;</h2><p>Planen innehåller principerna och de epidemiologiska kriterierna för avvecklingen av restriktionerna, en riktgivande tidsplan och de olika faserna i avvecklingen.</p><p>Planen utgår från från tillgänglig forskningsdata samt olika modeller, prognoser och observationer. Den binder inte regeringens och myndigheternas beslutsfattande. Om epidemiläget försämras är det också möjligt att man i något område måste fortsätta med restriktionerna eller införa eller skärpa dem på nytt.&#160;</p><p>Avvecklingen av restriktionerna kan dra ut på tiden om antalet smittfall inte minskar eller om Finland inte får tillräckligt med vacciner. Även de virusvarianter som smittar lättare kan fördröja avvecklingen av restriktionerna.</p><h2>Riktgivande tidsplan för avvecklingen av restriktionerna och rekommendationerna</h2><p>Restriktionerna ska avvecklas enligt en riktgivande tidsplan. Avvecklingen förutsätter att epidemiläget och vaccinationstäckningen utvecklas i en positiv riktning.</p><p>Varannan vecka bedömer regeringen förutsättningarna för att avveckla restriktioner och uppdaterar den riktgivande tidsplanen. Man följer hur besluten inverkar på coronaläget. Nya restriktioner kan avvecklas 2–3 veckor efter de föregående åtgärderna. Detta gör det möjligt att utnyttja informationen om avvecklingens epidemiologiska konsekvenser.&#160;</p><h3>April – undantagsförhållandena upphör</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Befogenheterna enligt beredskapslagen upphör</li><li>Återgång till närundervisning (grundläggande utbildning och andra stadiet)</li><li>Restauranger får öppnas, men öppettider och antalet kundplatser begränsas fortfarande</li></ul><p>De äldre har fått den första vaccindosen.</p><h3>Maj – de striktaste restriktionerna upphör</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>De ytterligare restriktioner som infördes för att hindra en snabb acceleration av epidemin upphör, och det återgås till regionala åtgärder&#160;</li><li>Barn och unga kan delta i grupphobbyverksamhet utomhus</li><li>Offentliga och privata utrymmen för allmänheten öppnas (bibliotek och museer)</li><li>Arbetsresor inom EU-området tillåts</li></ul><p>Riskgrupperna har fått den första vaccindosen.</p><h3>Juni – de regionala restriktionerna avvecklas stegvis</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Restriktioner som gäller sammankomster lindras</li><li>Begränsningarna av restaurangernas kundplatser och öppettider lindras</li><li>Vuxna kan delta i grupphobbyverksamhet utomhus</li><li>Offentliga tillställningar får ordnas, men antalet deltagare begränsas</li><li>Gränskontrollen vid de inre gränserna upphör</li></ul><p>Vaccinationstäckningen bland befolkningen i arbetsför ålder (första vaccindosen) &#160;&gt; 50 %.</p><h3>Juli – vaccinationstäckningen stiger</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Restriktioner som gäller sammankomster lindras och slopas</li><li>Restriktioner som gäller antalet deltagare i offentliga tillställningar lindras och slopas</li></ul><p>Befolkningen i arbetsför ålder har fått den första vaccindosen och äldre och riskgrupper har fått även den andra vaccindosen (juli-augusti).</p><h3>Augusti – vaccinationstäckningen stiger</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Arbetsresor mellan EU och tredjeländer kan eventuellt tillåtas</li></ul><p>Befolkningen i arbetsför ålder har fått den första vaccindosen och äldre och riskgrupper har fått även den andra vaccindosen (juli–augusti).</p><h2>Avvecklingen av restriktionerna inleds med verksamheten för barn och unga</h2><p>Regeringen anser att det är viktigt att den kontrollerade avvecklingen av restriktionerna inleds med de grupper som belastats särskilt hårt av restriktionerna. Först avvecklas de restriktioner som införts i fråga om barn och unga.</p><p>Avsikten är att bibliotek och museer öppnas i stor utsträckning redan i maj.<br> <br>Dessutom är det viktigt att de restriktioner och rekommendationer som gäller äldre uppdateras i takt med att man får information om det skydd som fås genom vaccin. Det gäller också att uppmärksamma situationen för andra grupper som bedöms ha drabbats hårt av restriktionerna.</p><h2>De första offentliga tillställningarna ska kunna ordnas i juni</h2><p>De restriktioner som gäller offentliga tillställningar ska avvecklas i tre faser enligt den modell för säkra evenemang som en arbetsgrupp som tillsatts av undervisnings- och kulturministeriet har utarbetat.&#160;<br> <br>Huvudregeln är att de första offentliga tillställningarna kan ordnas på många områden redan i juni. I det första skedet kan offentliga tillställningar ordnas så att det för publiken finns på förhand bestämda platser och enskilda sällskap har möjlighet att undvika nära kontakt med varandra. I områden där läget i fråga om epidemin är mycket bra kan offentliga tillställningar ordnas redan tidigare, om de regionala myndigheterna tillåter det.<br> <br>Det andra skedet ska kunna inledas senast i juli. Då ska man också kunna ordna större offentliga tillställningar så att det maximala antalet personer i publiken bestäms utifrån storleken på och särdragen för det utrymme som reserverats för tillställningen.&#160;<br> I det tredje skedet slopas restriktionerna helt och hållet. Till detta skede övergås genast när epidemiläget tillåter det.</p><h2>Avvecklingen av restriktionerna stöder företagens återhämtning&#160;</h2><p>En kontrollerad avveckling av restriktionerna och den målsatta tidsplanen för avvecklingen bidrar också till företagens möjligheter att återhämta sig från coronakrisen och planera sin verksamhet. De branscher som drabbats hårdast av coronapandemin, såsom restaurangbranschen, turismen och evenemangsbranschen, kan i bästa fall återhämta sig snabbt när samhället öppnas.</p><p>Kostnaderna för att hantera de ekonomiska och sociala konsekvenserna av krisen behandlas under ramförhandlingarna i slutet av april, i beredningen av budgeten för 2022 och i Finlands program för hållbar tillväxt. I den aktuella planen tas inte ställning till dessa.</p><h2>Inreserestriktionerna avvecklas</h2><p>Inresa till Finland begränsades och gränskontrollen återinfördes vid de inre och yttre gränserna den 17 mars 2020. De nuvarande besluten gäller till och med den 30 april. Gränskontrollen vid de inre gränserna fortsätter tills sådana hälsoskyddsåtgärder som kan ersätta kontrollen har införts.&#160;<br> Samtidigt inleds avvecklingen av de restriktioner som införts för trafiken med början från de restriktioner som införts sist. Enligt den aktuella bedömningen är målet att öppna trafiken mellan gränssamfunden, pendlingstrafiken samt familjers och släktingars resor i trafiken över EU&#58;s inre gränser i maj–juni. Det är möjligt att helt avsluta gränskontrollen vid de inre gränserna när den vuxna befolkningen har vaccinerats i tillräcklig omfattning och epidemiläget är stabilt. För närvarande bedöms att detta ska vara läget i juni.<br> Arbetsresor från tredjeländer blir möjliga eventuellt under förhösten och övrig turism från tredjeländer i takt med att epidemin avtar. I öppnandet av trafiken från tredjeländer beaktas EU&#58;s rekommendationer och gemensamma strategi.</p><h2>Beredskap för hösten behövs</h2><p>I slutet av augusti kan antalet infektioner så småningom åter öka, i och med att nära kontakter särskilt vid läroanstalter och på arbetsplatser ökar. En snabb acceleration i likhet med hösten 2020 är dock osannolik, om vaccinationstäckningen bland den vuxna befolkningen och i synnerhet unga vuxna är tillräckligt omfattande och människorna iakttar hälsosäkerheten.&#160;</p><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-896-3">Riktlinjer för en kontrollerad avveckling av de restriktioner och rekommendationer som införts till följd av covid-19-epidemin&#160; </a><br><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/56906592/tiedotustilaisuuden-esitys-090421.pdf">Presentationmaterial </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset">Begränsningar under coronavirusepidemin | valtioneuvosto.fi </a><br><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162641">Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19- epidemin under januari–maj 2021 </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi">Medborgarpuls-enkätundersökningen (på finska) </a></p><p>&#160;</p><p><br></p>2021-04-09 07:33:57Ajankohtaista2021-04-09 07:33:58https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ja tavoiteaikataulusta julkaistu7580<p>Hallitus on julkaissut suunnitelman koronarajoitusten hallitusta purkamisesta ja purkamiseen liittyvän tavoiteaikataulun.</p><p>Suunnitelma on luettavissa <a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-896-3">valtioneuvoston julkaisupalvelussa</a>. Siitä pyydetään lausuntoja viikon mittaisella lausunto- ja kommenttikierroksella. Kommentointi on mahdollista kaikille halukkaille <a href="https&#58;//otakantaa.fi/">otakantaa.fi</a>-palvelussa perjantai-iltapäivästä alkaen 16. huhtikuuta saakka. Kyselyyn vastaaminen edellyttää rekisteröitymistä otakantaa.fi-palveluun. <a href="https&#58;//www.otakantaa.fi/fi/kayttaja/valitse-rekisteroitymistapa/">Voit tehdä sen jo ennakkoon</a> ennen kyselyn avautumista. Kommentit analysoidaan ja niitä hyödynnetään suunnitelman viimeistelyssä.&#160;</p><p>Lisäksi työmarkkinajärjestöille ja kunnille järjestetään suunnitelmasta erillinen keskustelutilaisuus.&#160;</p><h2>&quot;Tehdään yhdessä parempi kesä&quot;</h2><p>Suunnitelman tarkoituksena on luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille selkeä näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Rajoitusten hallittu purkaminen edellyttää, että me kaikki kannamme vastuuta voimassa olevien rajoitusten ja erityisesti suositusten jatkuvasta noudattamisesta. Mikäli Suomessa onnistutaan pitämään koronaepidemia kurissa huhti-toukokuun aikana ja rokotukset edistyvät ennakoidusti, edellytykset siirtymiselle Suomessa kohti normaalielämää kesä-heinäkuun aikana voivat olla olemassa. &#160;</p><h2>Rajoituksia puretaan epidemian ehdoilla&#160;</h2><p>Suunnitelma sisältää rajoitustoimien purkamisen periaatteet, epidemiologiset edellytykset, tavoiteaikataulun ja vaiheet, joissa rajoitukset puretaan.</p><p>Suunnitelma perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan. Suunnitelma ei sido hallituksen eikä viranomaisten päätöksentekoa. On mahdollista, että joillain alueilla rajoituksia joudutaan myös jatkamaan, palauttamaan tai kiristämään uudelleen, jos epidemiatilanne heikkenee.&#160;</p><p>Rajoitusten purkamista saattaa hidastaa se, että tartuntoja on yhä paljon tai jos rokotteita saadaan liian vähän. Lisäksi herkästi tarttuvat virusmuunnokset voivat hidastaa rajoitusten purkamista.</p><h2>Rajoitusten ja suositusten purkamisen tavoiteaikataulu</h2><p>Rajoituksia puretaan suuntaa antavan tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on mahdollinen, jos epidemiatilanne ja rokotekattavuus kehittyvät suotuisasti.</p><p>Hallitus arvioi kahden viikon välein rajoitusten purkamisen edellytyksiä ja päivittää tavoiteaikataulua. Päätösten vaikutuksia koronatilanteeseen seurataan, ja uusia rajoituksia voidaan purkaa 2-3 viikon kuluttua edellisistä toimista. Näin tietoa rajoitusten purkamisen epidemiologisista vaikutuksista pystytään hyödyntämään.&#160;</p><h3>Huhtikuu – poikkeusolot päättyvät</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Valmiuslain toimivaltuudet päättyvät<br> •&#160;&#160; &#160;Paluu lähiopetukseen (perusopetus ja toinen aste)<br> •&#160;&#160; &#160;Ravintolat avautuvat rajoituksin, aukioloaikoja ja asiakasmääriä rajoitetaan edelleen</p><p>Ikääntyneet ovat saaneet 1. rokoteannoksen.</p><h3>Toukokuu – tiukat rajoitukset poistetaan</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Epidemian nopean kiihtymisen uhan takia asetetut lisärajoitukset poistuvat,&#160;<br> palataan alueellisiin toimiin&#160;<br> •&#160;&#160; &#160;Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa<br> •&#160;&#160; &#160;Julkisia ja yksityisiä tiloja avataan (mm. kirjastot ja museot)<br> •&#160;&#160; &#160;Työmatkaliikenne EU-alueella sallitaan</p><p>Riskiryhmät ovat saaneet 1. rokoteannoksen.</p><h3>Kesäkuu – alueelliset rajoitukset puretaan asteittain</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Kokoontumisrajoituksia lievennetään<br> •&#160;&#160; &#160;Ravintoloiden asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksia lievennetään<br> •&#160;&#160; &#160;Aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa<br> •&#160;&#160; &#160;Yleisötilaisuudet osallistujarajoituksin alkavat<br> •&#160;&#160; &#160;Sisärajavalvonta päättyy</p><p>Työikäisen väestön 1. annoksen rokotekattavuus on &gt; 50 %.</p><h3>Heinäkuu – rokotekattavuus kasvaa</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Kokoontumisrajoituksia lievennetään ja poistetaan<br> •&#160;&#160; &#160;Yleisötilaisuuksien osallistujarajoituksia lievennetään ja poistetaan</p><p>Työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).</p><h3>Elokuu – rokotekattavuus kasvaa</h3><p>•&#160; &#160;&#160;Kolmansien maiden työmatkaliikenne avataan mahdollisesti</p><p>Työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).</p><h2>Rajoitusten purkaminen aloitetaan lasten ja nuorten toiminnasta</h2><p>Hallitus pitää tärkeänä, että hallittu rajoitusten purkaminen aloitetaan ryhmistä, joille rajoitukset ovat aiheuttaneet erityistä rasitetta. Ensimmäiseksi purettaisiin lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia.</p><p>Kirjastot ja museot pyritään avaamaan laajasti jo toukokuussa.</p><p>Lisäksi on tärkeää, että ikäihmisiä koskevia rajoituksia ja suosituksia päivitetään, kun rokotteiden antamasta suojasta saadaan lisää tietoa. Huomiota tulee kiinnittää myös muiden sellaisten ryhmien tilanteeseen, joiden arvioidaan kärsineen rajoituksista eniten.&#160;</p><h2>Ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää kesäkuussa</h2><p>Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset purettaisiin kolmessa vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tekemän &quot;turvalliset tapahtumat&quot; -mallin mukaisesti.&#160;</p><p>Pääsääntönä on, että ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää monilla alueilla jo kesäkuussa. Ensimmäisessä vaiheessa yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää niin, että yleisölle on ennakkoon suunnitellut paikat ja seurueilla on mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa. Erittäin hyvän tautitilanteen alueilla yleisötilaisuuksien avaamista voidaan aloittaa jo aiemmin, mikäli alueviranomaiset&#160;sen sallivat.&#160;</p><p>Toiseen vaiheeseen voitaisiin siirtyä viimeistään heinäkuussa. Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella.&#160;</p><p>Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistettaisiin kokonaan. Tähän vaiheeseen siirryttäisiin heti epidemiatilanteen salliessa.&#160;</p><h2>Rajoitusten purkaminen tukee yritysten toipumista&#160;</h2><p>Rajoitusten hallittu purkaminen ja tavoiteaikataulu auttavat myös yrityksiä toipumaan koronakriisistä ja suunnittelemaan toimintaansa. Pahiten koronapandemiasta kärsineet alat kuten ravintolat, matkailu ja tapahtuma-ala voivat toipua nopeastikin, kun yhteiskuntaa avataan.</p><p>Kriisistä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten korjaamiseen liittyviä kustannuksia käsitellään kehysriihessä huhtikuun lopulla, vuoden 2022 talousarvion valmistelussa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Niihin ei tässä suunnitelmassa oteta kantaa.</p><h2>Maahantulon rajoituksia puretaan</h2><p>Maahantuloa Suomeen on rajoitettu ja rajavalvonta on ollut palautettuna sisä- ja ulkorajoilla 17.3.2020 lähtien. Nykyiset päätökset ovat voimassa 30. huhtikuuta saakka. Sisärajavalvontaa jatketaan, kunnes korvaavat terveysturvatoimet ovat käytössä.&#160;</p><p>Samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin rajoituksia on aiemmin tehty. Tämän hetken arvioiden mukaan tavoitteena on avata touko-kesäkuussa rajayhteisöjen liikenne, työmatkaliikenne sekä perheiden ja sukulaisten matkustaminen EU&#58;n sisärajaliikenteessä. Sisärajavalvonnan päättäminen kokonaan on mahdollista, kun aikuisväestö on rokotettu riittävän laajasti ja epidemiatilanne on vakaa. Tämän hetken arvio on kesäkuussa.</p><p>Työmatkaliikenne kolmansista maista avattaisiin mahdollisesti alkusyksystä, ja muu matkailu kolmansista maista epidemiatilanteen hiipuessa. Kolmansista maista tapahtuvan liikenteen avaamisessa huomioidaan EU&#58;n suositukset ja yhteinen lähestymistapa.</p><h2>Syksyynkin varauduttava&#160;</h2><p>Elokuun lopussa tartuntojen määrä saattaa jälleen hiljalleen nousta, kun kontaktit etenkin oppilaitoksissa ja työpaikoilla lisääntyvät. Syksyn 2020 kaltainen nopea kiihtyminen on kuitenkin epätodennäköistä, jos koko aikuisväestön ja erityisesti nuorten aikuisten rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja ihmiset noudattavat terveysturvallisia tapoja.&#160;</p><p><br><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-896-3">Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset">Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana | valtioneuvosto.fi </a><br><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162641">Toimintasuunnitelma covid-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi–toukokuussa 2021 </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi">Kansalaispulssi-kysely&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-04-08 21:00:00Ajankohtaista2021-04-09 07:24:48https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui julkisella alalla 7577<p>Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 500 henkilöä. Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta nyt mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut. </p><p>Vuonna 2020 mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi julkisella alalla 1&#160;706 henkilöä, vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin keskimäärin 100 henkilöä enemmän.&#160;</p><p>Myös&#160;tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus jatkaa edelleen laskuaan. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi 1 911 henkilöä,&#160;kun edellisinä&#160;vuosina määrä oli yli kahden tuhannen.&#160;</p><p>Mielenterveyshäiriöiden osuus&#160;alkaneista&#160;työkyvyttömyyseläkkeistä oli julkisella alalla 31 prosenttia ja tules-sairauksien 35 prosenttia vuonna 2020.&#160;</p><p>- Julkisella alalla mielenterveysperusteiset eläkkeet eivät ole kasvavasta trendistä huolimatta ylittäneet tules-perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden osuutta. Ilahduttavaa on, että kasvava trendi näyttää nyt kääntyneen parempaan, laskevaan suuntaan, Kevan eläkejohtaja <strong>Merja Paananen</strong> sanoo. </p><p>- Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden huolestuttavasta kehityksestä on puhuttu paljon ja asiaan on tietoisesti ehkä kiinnitetty huomiota. Nyt pitäisi pitää huolta siitä, että hyvä kehitys jatkuu, Paananen painottaa.&#160;</p><p>Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (eläkkeiden lukumäärä suhteessa vakuutettujen määrään) on&#160;tasaisempaa&#160;ikäryhmien välillä. Alkavuus korostuu nuorilla ikäryhmillä, koska muita sairauksia ei yleensä vielä ole. Nousua alkavuudessa vuonna 2020 oli hieman yli 60-vuotiailla ja&#160;45&#160;-&#160;49 -vuotiailla. Muiden ikäryhmien alkavuudessa oli laskua.&#160;</p><p>Mielenterveyshäiriöiden yleisimmät yksittäiset sairausperustediagnoosit ovat masennus ja toistuva masennus. Julkisella alalla hieman alle 1 200 henkilöä siirtyi masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020.&#160; </p><p>Sekä lukumäärä että alkavuus ovat masennusdiagnooseissa edellisinä vuosina kasvaneet jatkuvasti, mutta nyt kasvu on pysähtynyt ja kääntyi vuonna 2020 jopa pieneen laskuun. Eniten laskua on ollut nuorimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat enimmäkseen määräaikaisia.</p><h3>Ammattiryhmien välillä suuria eroja työkyvyttömyyseläkkeissä&#160;&#160;</h3><p>Suhteellisesti eniten&#160;työkyvyttömyyden vuoksi jäädään eläkkeelle rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maatalousammateissa, asiakaspalvelu- ja toimistotyöstä sekä siivous- ja&#160;keittiötyöstä.&#160;Eläkemäärien suhteellinen&#160;nousu on ollut suurinta vastaavissa ammateissa, maatalouslomittajilla, siivoojilla, perhepäivähoitajilla ja sihteereillä.&#160;&#160;&#160;</p><p>Selvää nousua näkyy myös sosiaalialan hoitajilla ja kirjastotyöntekijöillä sekä niissä ammattiryhmissä, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut aiemmin vähän, mutta&#160;alkavuus on noussut selvästi viiden vuoden aikana&#58; osastonhoitajilla, yleis- ja erikoislääkäreillä, sairaankuljetuksen ensihoitajilla, laskentatoimen erityisasiantuntijoilla, vartijoilla ja psykologeilla.&#160;&#160;&#160;</p><p>Alkavuuden muutokset ovat kuitenkin noudatelleet lähes kaikkialla samoja trendejä; työkyvyttömyyseläkealkavuus on laskenut lähes kaikissa ammattiryhmissä vuosina 2019 ja 2020. &#160;</p><h3>Vanhuuseläkeiän alarajan nousulla oli vaikutusta yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen&#160;<br></h3><p>Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi julkisella alalla&#160;5&#160;466 henkilöä. Kuntien työntekijöitä tästä oli 4 708 henkilöä, kirkon 128, valtion 588 ja muiden 42 henkilöä. Määrä on vaihdellut viiden viime vuoden aikana&#160;5&#160;500 ja 6&#160;000 henkilön välillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli edelleen noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.&#160;&#160;</p><p>Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt&#160;selvästi eläkeuudistuksen myötä vuosina&#160;2017&#160;-&#160;2019. Eläkkeelle jäädään hieman vanhempana kaikki eläkelajit huomioiden,&#160;ja keskimääräinen siirtymisikä oli 61,3 vuotta vuonna 2020. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on tapahtunut myös laskua vuosina&#160;2018&#160;-&#160;2020. Keskimäärin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 59,6-vuotiaana.&#160;&#160;</p><p>Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vähentyi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020 lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita. Yhtenä taustatekijänä tässä lienee vanhuuseläkeiän alarajan nousu, sillä aiempaa useampi hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkkeen alkamista.&#160;</p><p>*Julkisella alalla oli vuoden 2020 lopussa noin 650 000 julkisen alan työeläkevakuutettua. Heistä noin 506 000 henkilöä oli kuntien palveluksessa, 122 000 valtion, 14 000 kirkon sekä 8 000 muiden julkisten eläkelakien perusteella vakuutettujen työnantajien palveluksessa.</p><p>Tarkemmat tiedot julkisen alan työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksestä vuosina 2016 - 2020 löydät Power BI -sovelluksesta. Raportin sivulla 2 on tarkemmat ohjeet tietojen selaamista varten.</p><ul><li><h4><a href="https&#58;//eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https&#58;//app.powerbi.com/view?r%3DeyJrIjoiNjBlZDcyMjktZmVhYi00ZjNkLWEwNDUtMDc0N2U5OWNmYmIzIiwidCI6IjZiYmE2ZjhmLTJjZDgtNGUxYi1iYTQ2LTc0YTE1NWQzN2M4NCIsImMiOjl9&amp;data=04%7c01%7cMaarit.Hirvensalo%40keva.fi%7c33fa10fc4fd848f4332508d8f9b6dafd%7c6bba6f8f2cd84e1bba4674a155d37c84%7c0%7c0%7c637533911040314490%7cUnknown%7cTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7c1000&amp;sdata=EDF5NCgJ2G0jikSPCF7IMkfhm3W2YY5lhIQVokExylM%3D&amp;reserved=0" target="_blank">Julkisten alojen työkyvyttömyyseläkkeet 2016 - 2020</a> </h4></li></ul><p><br></p><p><br></p>2021-04-07 21:00:00Ajankohtaista2021-04-08 08:12:55https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty3371_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Perhevapaauudistus askel eteenpäin - kaivattu 6+6+6 jää toteutumatta 7575<p>Lausuntokierros hallituksen esityksestä suomalaisen perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi päättyi 2.4.2021.&#160;&quot;Esitetty vanhempainrahan ja -vapaan uudistus on askel oikeaan suuntaan. Olisimme kuitenkin toivoneet hallitukselta enemmän kunnianhimoa, jotta sukupuolten tasa-arvo edistyisi nopeammin,&quot; sanoo Tasa-arvoasiain neuvottelukunta&#160;Tanen pääsihteeri&#160;<strong>Hannele Varsa</strong>.</p><p>Tane&#160;on jo pitkään esittänyt ja kannattanut perhevapaiden osalta niin kutsuttua 6+6+6-mallia, jossa kuusi kuukautta käyttäisi synnyttänyt äiti, kuusi kuukautta vanhemmat jakaisivat keskenään ja kuusi kuukautta käyttäisi isä/lapsen toinen vanhempi.</p><p>Hallituksen esityksessä ei päästä 6+6+6-malliin siitä huolimatta, että isän/toisen vanhemman ansiosidonnaisia vanhempainvapaapäiviä esitetään lisättäväksi aiemmasta huonontamatta synnyttäneen äidin oikeuksia.</p><h3>Tane esittää korotettua vanhempainpäivärahaa isien jäädessä itsenäisesti kotiin lapsen kanssa</h3><p>Äidit käyttävät Suomessa tällä hetkellä 89 prosenttia vanhempainvapaista. Viidennes suomalaisista isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pitkäaikainen ja perhevapaauudistukseenkin kirjattu keskeinen tavoite on lisätä isien perhevapaiden käyttöä nykyisestä ja etenkin isien itsenäistä hoitovastuuta.</p><p>Tutkimusten perusteella isille korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön.&#160;Tämän vuoksi korvamerkittyjen vapaiden lisääminen on tärkeää.</p><p>Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi maksettavaksi korotettua vanhempainpäivärahaa 16 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Korotetun päivärahan maksamista isille 16 ensimmäiseltä päivältä perustellaan sillä, että sen avulla saataisiin entistä useampi isä käyttämään edes kolmen viikon vapaa. Valtaosa isistä (yli 80 %) käyttää jo nyt kyseisen kolmen viikon vapaan yhdessä synnyttäneen äidin kanssa.</p><p>Tane katsoo, että korotettua päivärahaa ei tulisi maksaa isälle/toiselle vanhemmalle yhtä aikaa äidin kanssa pidettäviltä päiviltä. <strong>Korotus tulisi maksaa vasta myöhemmin pidettäviltä päiviltä eli siinä vaiheessa, kun isä/toinen vanhempi on itsenäisesti vastuussa lapsesta.</strong> Tällä tavalla kohdistettuna korotettu päiväraha kannustaisi isiä uudistuksen tavoitteen mukaisesti itsenäisen vapaan käyttämiseen.</p><h3>Tane ei kannata huononnuksia nykytilaan</h3><p>Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä. Tämä on tärkeä ja kannatettava tavoite. Tane kuitenkin korostaa, että uudistus ei saa huonontaa perheiden tilannetta nykyisestä.</p><p>Tämän varmistamiseksi Tane pyytää hallitusta huomioimaan lausuntokierroksella esiin tuodut huomiot hallituksen esityksen viimeistelyssä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta nostaa lausunnossaan esiin muun muassa seuraavat&#58;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><p>Lapsen kuolema&#58; Tane ei kannata esitettyjä vähennyksiä perhevapaiden osalta tilanteessa, jossa lapsi syntyy kuolleena. Lisäksi Tane esittää, että lapsensa menettäneiden asemaa parannetaan osana perhevapaauudistusta.</p></li><li><p>Adoptioperheet&#58; Adoptioperheiden nykytilannetta ei tulisi huonontaa ja adoptioperheiden tulisi olla oikeutettu vastaavaan määrään perhevapaapäiviä kuin niiden perheiden, joihin lapsi syntyy.</p></li><li><p>Monikkoperheet&#58; Tane ei kannata esitystä, jossa kaksosperheiden vanhempien yhtä aikaa pidettävät vanhempainvapaapäivät vähenisivät viikolla nykyisestä.</p></li><li><p>Vanhempainpäivärahan luovuttaminen&#58; Tane esittää, että selvitetään mahdollisuutta siihen, että vanhempainrahaa voisi luovuttaa oman puolison sekä toisen huoltaja-vanhemman lisäksi myös henkilölle, joka on joko lapsen huoltaja tai lapsen juridinen vanhempi.</p></li></ul><p><a href="http&#58;//link.mediaoutreach.meltwater.com/ls/click?upn=J35L68u5DHx-2FJCCRRN0Moa6tz-2BMlJEv23uJ2TE2YAY4b3rKkVbZU7rvtqEGuMoNBGgh44KscsYM5HMmb8-2BNgEsuvpEeVOAc8tUvN5DcEz0SmSYMQ-2Fu7St-2BQqmv13HZZZ5lZ4x8jMupApkh2NbPd1TA-3D-3DC__H_XccO5sIgnAHlacDCM9MVrF8kuG1Qwixm-2BEX-2FGvGZVO1iUZYJRJ73c0BgzNq56QUmbGgfIS-2Fpc-2FKYeYpkxmTjgaG02qPK5BQU7CjzEVIoi5fQW1dzyHIRpmrnT4taWBsD8g8u1x2LWpuyYWKkdI7vfkk7AV0gDrcwz8LbYwBUFQpmYudwWbzvSLnAkkPrIfkMTmkaZxf52ahH3UwUJVrjRR5jYJOZgflTlpgYFS6zmOzaKF1ZICB3xK6eWRo1-2BDGTPGsgrhlRQwEidA39TwwfoeUA3QQTX3I-2B5fcboCiTsL2AJPWku-2BRm47NXYGLF38o8aKzIGcZqOWDrAhQ1nZTcuWYJjDx6NSU-2BSMS7eSPVnraCMQXdTwbzie1gXs4vpgjgo0vMkLFkBj1vArfzz1CYoCnQ4h8Hex5nG4zhexSK6VQ-3D" target="_blank"><strong>Lue Tanen koko lausunto (PDF)</strong></a></p><p><a href="http&#58;//link.mediaoutreach.meltwater.com/ls/click?upn=J35L68u5DHx-2FJCCRRN0MoQmvlEWwa1p-2B-2BwxtwT09Xk7-2B6M072Wj-2BaNNHTNaa8rkGqR4W_XccO5sIgnAHlacDCM9MVrF8kuG1Qwixm-2BEX-2FGvGZVO1iUZYJRJ73c0BgzNq56QUmbGgfIS-2Fpc-2FKYeYpkxmTjgaG02qPK5BQU7CjzEVIoi5fQW1dzyHIRpmrnT4taWBsD8g8u1x2LWpuyYWKkdI7vfkk7AV0gDrcwz8LbYwBUFQpmYudwWbzvSLnAkkPrIfkMTmkaZxf52ahH3UwUJVrjRR5jYJOZgflTlpgYFS6zmOyKbQLUBiMk1JedU01vA6IGLPBaB2obZJMMB0UkbmQ-2FG1mtu3y4YKhRVpoGsfAUpHfN7QiHgknD0CtPz3HVHdYI4OLWJuN-2F-2FuRxeXf0ZbReW2WYEM6eEiZFOf8klnqkmaHHyFyVXZr104gE0xq4CsrZ6HJVJNWsYZ1YklVycPkcCaFEdM6bz592sJYOWuFJb40-3D" target="_blank"><strong>Tanen lausunnot</strong></a><br></p><p><br></p>2021-04-06 21:00:00Ajankohtaista2021-04-08 08:11:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen drog tillbaka propositionen om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter7579<span> <p>Regeringen återtog den proposition med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter som lämnades till riksdagen den 25 mars. Regeringen informerade riksdagen om återtagandet av propositionen genom en skrivelse på onsdag kväll den 31 mars. Propositionen överlämnades som ett i 23 § i grundlagen avsett tillfälligt undantag från de grundläggande fri- och rättigheterna under undantagsförhållanden.</p> <p>Riksdagens <strong><a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/SV/vaski/Lausunto/Sidor/GrUU_12+2021.aspx" target="_blank">grundlagsutskott gav ett utlåtande (GrUU 12/2021 rd)</a></strong> om regeringspropositionen den 31 mars. Grundlagsutskottet betonade i sitt utlåtande att propositionens mål kan anses vara synnerligen vägande. Utskottet anser dock att den grundläggande lösning som valts i regeringspropositionen förbjuder rörligheten i princip helt och hållet och detta strider mot kravet på proportionalitet med beaktande av de epidemiologiska motiveringar som ges i regeringspropositionen, och det kan inte anses vara nödvändigt på det sätt som avses i 23 § i grundlagen.&#160;</p> <p>Utskottet har ansett att det är nödvändigt och hör till god lagstiftningssed att beredningen av ett ärende åläggs statsrådet, i synnerhet om det i en regeringsproposition föreslås mycket avgörande ändringar som i väsentlig grad påverkar de grundläggande lösningarna i propositionen.</p> <h4>Läs mer&#58;</h4> </span> <ul><li><h4> <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071d144" target="_blank">Regeringens skrivelse till riksdagen om återtagande av regeringspropositionen (RP 39/2021 rd)<br></a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/sv/-/10616/regeringen-lamnade-en-proposition-till-riksdagen-med-forslag-till-lag-om-temporar-begransning-av-rorelsefriheten-och-nara-kontakter" target="_blank">Regeringen lämnade en proposition till riksdagen med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter | pressmeddelande 25.3.2021</a><br><br></h4></li></ul><h4>Läs mer om grundlagsutskottets utlåtande (eduskunta.fi) </h4><div><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/SV/vaski/Lausunto/Sidor/GrUU_12+2021.aspx" target="_blank">Grundlagsutskottets utlåtande 1.4.2021</a></h4></li></ul></div><div><br></div><div><br></div>2021-04-01 21:00:00Ajankohtaista2021-04-08 08:55:04https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Kollektivavtal behövs också i fortsättningen 7643<p>Finlands Företagare har redan en längre tid haft som mål att ersätta vårt etablerade, i huvudsak förbundsspecifika arbetsvillkorssystem genom avtalande mellan arbetsgivare och arbetstagare. Skogsindustrin beslöt ifjol att frigöra sig från det förbundsspecifika avtalandets kultur och förra veckan kom Teknologiindustrin till ett slutresultat med liknande inverkan.</p><p>Fackförbundet Jytys ordförande Jonna Voima anser Teknologiindustrins färska beslut vara verkligt beklagligt. &quot;Med det togs flera steg bakåt, inte framåt i avtalskulturen. Allmänbindandet är hotat och arbetsmarknaden står inför minst sagt oroliga tider. Skrotandet av kollektivavtalssystemet för med sig instabilitet och på det viset hittas inga hållbara lösningar&quot;, betonar Voima.&#160;</p><p>Voima konstaterar att lagstiftningen bara fastställer arbetsvillkorens miniminivå. &quot;Genom kollektivavtal har man avtalat inte bara om minimilön, utan också om många andra anställningsvillkor. Om kollektivavtalen försvinner skulle bl a familjeledigheter med lön, längre sjukledigheter med lön, eventuellt längre semestrar och pekkasdagar, kvälls- och lördagstillägg och mycket mer vara i riskzonen.&quot;</p><p>Voima frågar om en enskild arbetstagare verkligen kunde avtala om ovan nämnda förmåner åt sig själv. Arbetsgivaren och den enskilde arbetstagaren är ju i princip inte i en jämställd position vid förhandlingar. &quot;Arbetsvillkoren har formats efter ett stort antal förhandlingar – genom att avtala, påverka, till och med genom stridsåtgärder – för alla arbetstagares bästa. De har inte kommit gratis.&quot;</p><p>Enligt Voima är det klart att Jyty också i fortsättningen förhandlar om arbetsvillkoren för sina medlemmar. &quot;Vi driver också i fortsättningen våra medlemmars sak.&#160;Arbetsgivarna blir inte av med kollektivavtalandet med ensidiga linjedragningar.&quot; Däremot är det svårt att så här hastigt bedöma alla effekter av Teknologiindustrins beslut. &quot;Branschens förhandlingar på hösten visar i vilken riktning avtalandet utvecklas. I varje fall definierar knappast exportindustrin löneförhöjningarnas nivå såsom den gjorde under senaste förhandlingsrunda!&quot;&#160;&#160;</p><p><em>*Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemskapets största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ict-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt fostring och utbildning. Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></p><p><em>Tilläggsinformation&#58; ordförande Jonna Voima,</em><a href="mailto&#58;jonna.voima@jytyliitto.fi"><em>jonna.voima@jytyliitto.fi</em></a><em>, tel 0505912341</em></p><p><br></p>2021-04-01 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 08:27:11https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Jonna_Voima_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Työehtosopimuksia tarvitaan jatkossakin192<p>Suomen Yrittäjillä on ollut jo pidemmän aikaa tavoitteena korvata vakiintunut pääosin liittokohtainen työehtojärjestelmämme työnantajan ja työntekijän välisellä sopimisella. Metsäteollisuus päätti viime vuonna irtautua liittokohtaisen sopimisen kulttuurista ja viime viikolla vaikutuksiltaan samantyyliseen lopputulemaan päätyi Teknologiateollisuus.</p><p>Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> pitää tuoretta Teknologiateollisuuden päätöstä todella valitettavana. &quot;Sillä otettiin askelia taakse, ei eteenpäin sopimisen kulttuurissa. Yleissitovuus on uhattuna ja työmarkkinoille luvassa vähintäänkin rauhattomat ajat. Työehtosopimusjärjestelmän rikki repiminen tuo mukanaan epävakautta eikä sitä kautta löydy kestäviä ratkaisuja&quot;, Voima painottaa. </p><p>Voima toteaa lainsäädännön määrittävän vain työehtojen minimitason. &quot;Työehtosopimuksilla on sovittu paitsi vähimmäispalkoista, myös lukuisista muista työsuhteen ehdoista. Työehtosopimusten hävitessä vaarassa olisivat mm. palkalliset perhevapaat, pidemmät palkalliset sairauslomat, mahdolliset pidemmät vuosilomat ja pekkasvapaat, ilta- ja lauantailisät ja paljon muuta&quot;. </p><p>Voima kysyy, saisiko yksittäinen työntekijä todella sovittua itselleen kaikki edellä mainitut edut. Työnantaja ja yksittäinen työntekijä eivät lähtökohtaisesti ole neuvotteluissa tasavertaisessa asemassa. &quot;Työehdot ovat muotoutuneet lukuisten neuvottelujen jälkeen – sopimalla, vaikuttamalla, jopa työtaisteluin – kaikkien työntekijöiden hyväksi. Ne eivät ole tulleet ilmaiseksi.&quot; </p><p>Voiman mukaan on selvää, että Jyty neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehdoista. &quot;Ajamme jatkossakin jäsentemme asiaa. Työnantajat eivät pääse yksipuolisilla linjauksilla eroon työehtosopimisesta.&quot; Sen sijaan Teknologiateollisuuden päätöksen kaikkia vaikutuksia on vaikea näin äkkipäätään arvioida. &quot;Alan neuvottelut syksyllä kertovat, mihin suuntaan sopiminen kehittyy. Joka tapauksessa vientiteollisuus tuskin määrittelee viime sopimuskierroksen tapaan palkankorotusten tasoa!&quot;&#160;&#160; </p><p><em>*Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><em>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, puh 0505912341</em></p><p><br></p>2021-03-31 21:00:00Ajankohtaista2021-04-08 08:57:17https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Jonna_Voima_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus peruutti esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta7578<p>​Hallitus on peruuttanut eduskunnalle 25. maaliskuuta antamansa lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Hallitus ilmoitti eduskunnalle kirjelmällä peruuttamisesta keskiviikkoiltana 31. maaliskuuta. Esitys annettiin perustuslain 23 §&#58;n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa.<br><br>Perustuslakivaliokunta antoi 31. maaliskuuta hallituksen esityksestä <a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-lausunto-liikkumisrajoituksista-on-valmistunut.aspx" target="_blank"><strong>lausunnon (PeVL 12/2021 vp)</strong></a>. Perustuslakivaliokunta painotti lausunnossaan, että hallituksen esityksen tavoitteita voidaan pitää erittäin painavina. Valiokunnan mielestä hallituksen esityksessä valittu perusratkaisu kieltää liikkuminen lähtökohtaisesti kokonaan on kuitenkin hallituksen esityksessä sille esitetyt epidemiologiset perustelut huomioiden oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastainen, eikä sitä voi pitää perustuslain 23 §&#58;n tarkoittamalla tavalla välttämättömänä. <br><br>Perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä ja hyvään lainsäädäntötapaan kuuluvana, että etenkin silloin, kun laajakantoiseen hallituksen esitykseen esitetään tehtäviksi hyvin merkittäviä ja esityksen perusratkaisuihin olennaisesti vaikuttavia muutoksia, asian valmistelu osoitetaan valtioneuvoston tehtäväksi.<br></p><h4>Lisää aiheesta&#58;</h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071d144" target="_blank">Hallituksen kirjelmä eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 39/2021 vp) peruuttamisesta</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/-/hallitus-antoi-eduskunnalle-lakiesityksen-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta" aria-label="Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta | VNK&#58;n tiedote 25.3.2021. " target="_blank">Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta | VNK&#58;n tiedote 25.3.2021</a></h4></li></ul><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/-/hallitus-antoi-eduskunnalle-lakiesityksen-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta" aria-label="Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta | VNK&#58;n tiedote 25.3.2021. " target="_blank"><br></a></h4><h4>Lue lisää perustuslakiovaliokunnan lausunnosta (eduskunta.fi)&#58;</h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-lausunto-liikkumisrajoituksista-on-valmistunut.aspx" target="_blank">Perustuslakivaliokunnan lausunto liikkumisrajoituksista on valmistunut</a> (31.3.2021)</h4></li></ul><p><br></p><p><br></p>2021-03-31 21:00:00Ajankohtaista2021-04-08 08:56:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Koronavirus-valtioneuvosto.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Lomarahan vaihto vapaaksi 5946<p><strong>KVTES&#58;ssa lomarahan vaihtaminen vapaaksi on tehty mahdolliseksi työntekijän/viranhaltijan ja työnantajan näin sopiessa. Sopimuksen tulee olla kirjallinen tai sähköinen.</strong> Vielä viime kesänä edellytettiin, että luottamusmiehet tekevät lomarahojen vaihtamisesta työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen ennen kuin yksittäinen työntekijä voi sopia lomarahavapaasta, mutta tämä on nyt muuttunut.</p><p>On tärkeätä muistaa, että <span style="text-decoration&#58;underline;">työnantaja ei voi painostaa lomarahan vapaaksi vaihtamiseen</span> ja jos tällaista ilmenee, pitää ottaa luottamusmieheen yhteyttä. Vaihtamisen tulisi tapahtua työntekijän aloitteesta.</p><h3><span style="color&#58;#005732;">Lomarahavapaiden määrä</span></h3><p>Kunta-alalla lomarahavapaiden määrä lasketaan jakamalla vuosilomapäivien lukumäärä kahdella. Jos 38 päivää vaihtaa lomarahavapaaksi, vapaan määrä on 19 päivää. Puolikkaita/vajaita päiviä ei saa vapaana eli jos vaihtaa 33 vuosilomapäivää vapaaksi, saa 16 päivää lomarahavapaata eli ½ päivä menee hukkaan! </p><h3><span style="color&#58;#005732;">Paikallinen sopimus on turvallisin</span></h3><p>Vaikka työntekijän on nyt mahdollista sopia lomarahan vaihtamisesta suoraan työnantajan kanssa, on suositeltavaa, että pääluottamusmiehet tekevät työnantajan kanssa myös jatkossa paikallisen sopimuksen lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi. <span style="text-decoration&#58;underline;">Paikallinen sopimus ei kuitenkaan velvoita ketään vaihtamaan lomarahojaan vapaiksi</span>, mutta turvaa sen, että ratkaisu on työntekijän kannalta mahdollisimman hyvä ja siinä on huomioitu henkilöstön tasapuolinen kohtelu!</p><p>KVTES&#58;n vuosilomaluvun 19 §&#58;n 2 momentin soveltamisohjeessa todetaan, että &quot; työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen lomarahavapaasta sopimisesta työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet.&quot; Jos joku ottaa lomarahat vapaana, tulisi hänen tilalleen palkata sijainen. Työntekijöitä pitää kohdella myös tässä suhteessa tasapuolisesti. Paikallisessa sopimuksessa on hyvä olla em. asioista kirjaukset.</p><p>Lomarahan vaihtamista koskevassa sopimuksessa on syytä todeta, saako vapaat pitää kokonaisina päivinä ja mihin vuodenaikaan vapaat on mahdollista pitää. </p><p>Työnantajan tulee selvittää työntekijälle, jonka kanssa sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, lomarahan vaihtamista koskevat ehdot. Ennen kuin sopimus on tehty, ehdot on hyvä tarkistuttaa luottamusmiehellä! </p><p>On myös hyvä muistaa, että uuden kunta-alan työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on sairastumistilanteessa oikeus siirtää lomarahavapaa samalla tavalla kuin vuosiloma.</p><h3><span style="color&#58;#005732;">Jyty ei edelleenkään suosittele lomarahojen vaihtamista vapaaksi</span></h3><p>Lomarahoja ei ole syytä vaihtaa vapaiksi, etenkin, jos on tiedossa, että sijaista ei palkata vapaan ajaksi. Tällöin muiden työkuorma lisääntyy tai työnantaja saa viestin, että työn määrää on varaa lisätä/työt hoituu vähemmälläkin väellä/työyksikkönne on yliresursoitu. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on myös taloudellisesta merkittävä ansion menetys!</p><p>Lisätietoja edunvalvontaosastolta seuraavasta linkistä&#58; <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx"><span style="color&#58;#005732;">https&#58;//www.jytyliitto.fi/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx</span></a><br></p><p><br></p>2021-03-30 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:14:21https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitukselta esitys rokotejärjestyksen muuttamisesta lausuntokierrokselle 7637<p>Hallitus käsitteli neuvottelussaan 31. maaliskuuta sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen esitystä rokotejärjestyksen muuttamisesta. Hallitus päätti lähettää esityksen sellaisenaan lausuntokierrokselle. Lausuntokierros päättyy 13. huhtikuuta. Hallitus päättää asetusmuutoksista lausuntokierroksen jälkeen.</p><p>Lausuntokierrokselle lähtevän esityksen mukaan rokotejärjestystä muutettaisiin pysyvästi ikäryhmien rokottamisjärjestyksen osalta sekä rokotteen antamiseen oikeutettujen osalta, ja väliaikaisesti rokotteiden alueellisen kohdentamisen osalta 31. toukokuuta 2021 saakka.<br> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden jakamisesta alueille tällä hetkellä asetuksen mukaisessa rokotusjärjestyksessä olevan väestömäärän mukaisesti. Voimassa olevassa asetuksessa ei säädetä rokotusten alueellisesta kohdentamisesta.&#160;</p><h2>Rokotejärjestyksen muuttaminen ikäjärjestykseen</h2><p>Riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut henkilöt rokotettaisiin koko maassa ikäryhmittäin, iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä seuraavasti&#58;<br> 60-69-vuotiaat, 50-59-vuotiaat, 40-49-vuotiaat, 30-39-vuotiaat ja 16-29-vuotiaat.</p><h2>Myös hammaslääkäri tai terveydenhuollon opiskelija voisi rokottaa</h2><p>Rokottamisen asetusmuutos mahdollistaa myös, että rokotuksen pistoksena saa jatkossa antaa myös hammaslääkäri tai terveydenhuollon ammattiin (lääkäri, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö) opiskeleva henkilö, ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.</p><p>Tällä hetkellä rokotuksen pistoksena saa antaa vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai kätilö.&#160;</p><h2>Rokotteiden alueellinen kohdentaminen&#160;</h2><p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden jakamisesta alueille tällä hetkellä asetuksen mukaisessa rokotusjärjestyksessä olevan väestömäärän mukaisesti.</p><p>Rokotusjärjestyksen mahdollisen muuttamisen jälkeen THL voisi jakaa osan yksittäisistä rokote-eristä kohdennetusti siten, että rokotemäärä on suhteutettu sairaanhoitopiirin alueen väestön lukumäärään, 14 edeltävän päivän covid-19-tapausmäärään ja 14 edeltävän päivän erikoissairaanhoitoon joutuneiden määrään keskenään yhtä suurella painotuksella.</p><p>Kohdentaminen olisi mahdollista silloin, kun alueella 14 edeltävän päivän aikana todennettujen tartuntojen ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on vähintään 100. Kohdentamisen edellytyksenä olisi, että riskiryhmät ja yli 70-vuotiaat henkilöt ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksen. Lisäksi kohdentaminen ei saisi estää tai viivästyttää henkilöä saamasta rokotussarjaan kuuluvaa toista rokoteannosta.<br></p><p><br></p>2021-03-30 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:10:49https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen sänder förslaget till ändring av vaccinationsordningen på remiss7638<p>​</p><p>Vid sin överläggning den 31 mars behandlade regeringen det förslag till ändring av vaccinationsordningen som lagts fram av social- och hälsovårdsministeriet och Institutet för hälsa och välfärd. Regeringen beslutade att sända förslaget som sådan på remiss. Remissbehandlingen pågår till den 13 april. Regeringen beslutar om förordningsändringarna efter remissbehandlingen.</p><p>Enligt förslaget som sänds på remiss ska vaccinationsordningen ändras permanent i fråga om vaccinationsordningen för åldersgrupperna och i fråga om vilka som har rätt att vaccinera, och temporärt i fråga om hur vaccinerna ska fördelas regionalt fram till den 31 maj 2021.<br> Institutet för hälsa och välfärd ser till att vacciner delas ut till regionerna i enlighet med den befolkningsmängd som för närvarande är i vaccinationsordning enligt förordningen. I den gällande förordningen finns inga bestämmelser om hur vaccinationerna ska fördelas regionalt.&#160;</p><h2>Ändring av vaccinationsordningen för åldersgrupperna</h2><p>Efter vaccination av riskgrupper, personal som vårdar coronapatienter inom social- och hälsovården och äldre personer, vaccineras andra personer i hela landet enligt åldersgrupp i fallande vaccinationsordning enligt ålder på följande sätt&#58;<br> 60–69-åringar, 50–59-åringar, 40–49-åringar, 30–39-åringar och 16–29-åringar.</p><h2>Också en tandläkare eller en studerande inom hälso- och sjukvården kan vaccinera</h2><p>Ändringen av vaccinationsförordningen gör det också möjligt för tandläkare eller personer som studerar för ett yrke inom hälso- och sjukvården (läkare, sjukskötare, hälsovårdare, barnmorska) att i fortsättningen ge vaccinationer i injektionsform, under ledning och tillsyn av en yrkesutbildad person.</p><p>För närvarande får vaccinationer i injektionsform ges endast av läkare eller av sjukskötare, hälsovårdare eller barnmorskor som fått behövlig vaccinationsutbildning.&#160;</p><h2>Regional fördelning av vacciner&#160;</h2><p>Institutet för hälsa och välfärd ser till att vacciner delas ut till regionerna i enlighet med den befolkningsmängd som för närvarande är i vaccinationsordning enligt förordningen.</p><p>Efter en eventuell ändring av vaccinationsordningen kan Institutet för hälsa och välfärd fördela en del av de enskilda vaccinpartierna på ett sådant sätt att vaccinmängden står i proportion till antalet invånare i sjukvårdsdistriktet, antalet fall av covid-19 under de senaste 14 dagarna och antalet personer som fått specialiserad sjukvård under de senaste 14 dagarna med lika stor prioritet.</p><p>Detta vore möjligt då incidensen av bekräftade smittfall inom området är minst 100 per 100 000 invånare under de 14 senaste dagarna. En förutsättning för detta är att riskgrupper och personer över 70 år har fått den första vaccindosen. Det får inte heller hindra eller fördröja en person från att få den andra vaccindosen som ingår i vaccinationsserien.<br></p><p><br></p>2021-03-30 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 08:26:50https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työttömiä työnhakijoita helmikuussa 327 100 5555<p>Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa yhteensä 327 100 työtöntä työnhakijaa. Se on 79 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 5 700&#58;lla. Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää myös kokoaikaisesti lomautetut. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.</p><p>Koko maassa oli lomautettuna helmikuun lopussa 72 600 henkilöä, mikä on 47 700 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 55 700 henkilöä, mikä on 36 900 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Tammikuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä väheni 2 100&#58;lla.</p><p>Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 96 100, mikä on 32 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 120 000 eli 26 500 enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.</p><p>Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 9 100 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa eli yhteensä 38 800. Nuorten työttömyyksistä päättyi ennen kolmen kuukauden työttömyyttä tammi-helmikuussa 51,7 prosenttia, mikä on 12,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.</p><h2>Uusien avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi</h2><p>Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin helmikuun aikana 78 700 eli 5 100 enemmän kuin edellisen vuoden helmikuussa. Kaikkiaan TE-toimistoissa oli helmikuussa avoinna 160 600 työpaikkaa, mikä on 3 900 vähemmän kuin vuosi sitten.</p><p>Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli helmikuun lopussa 115 200 henkilöä, mikä on 4 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu.</p><h2>Tilastokeskus&#58; Työttömyysaste 8,1 prosenttia</h2><p>Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli helmikuussa 6 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysaste oli 70,0 prosenttia, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuoden helmikuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 220 000, mikä oli 35 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 8,1 prosenttia eli 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.</p><p>Tiedote Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen muutoksista vuoden 2021 alusta&#58; <a href="https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.html">https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001.html</a></p><h2>Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot&#58;</h2><p>Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM&#58;n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.</p><p>TEM&#58;n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi&#58; se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.</p><p>Lisätietoja tilastojen eroista&#58; <a href="https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html">https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001.html</a></p><p><strong>Lisätiedot&#58;</strong><br> <br></p><p><a href="https&#58;//www.temtyollisyyskatsaus.fi/">TEM&#58;n Työllisyyskatsaus </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/tilaston-julkistamispaivat-kuvaus-ja-laatuseloste">Työnvälitystilaston keskeiset määritelmät </a><br><a href="https&#58;//pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv/">Työnvälitystilaston tietoja löytyy StatFin -tilastotietokannasta. Nyt lisätty myös taulukot henkilön työllisyyskoodin mukaan alkaneista ja päättyneistä työnhauista ja jaksoista. </a><br><a href="https&#58;//www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tie.html">Tilastokeskuksen ja TEM&#58;n yhteisjulkistus&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-03-29 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:09:33https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Jana.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
I februari fanns det 327 100 arbetslösa arbetssökande 7570<p>Vid arbets- och näringsbyråerna fanns det i slutet av februari sammanlagt 327 100 arbetslösa arbetssökande. Det är 79 000 fler än ett år tidigare. Från föregående månad minskade antalet arbetslösa arbetssökande med 5 700. I antalet arbetslösa arbetssökande ingår också heltidspermitterade. Uppgifterna framgår av arbets- och näringsministeriets sysselsättningsöversikt.</p><p>I slutet av februari fanns det i hela landet 72 600 permitterade, vilket är 47 700 fler än vid motsvarande tidpunkt föregående år. Antalet permitterade på heltid var sammanlagt 55 700, vilket är 36 900 fler än i februari i fjol. Från och med januari minskade antalet permitterade på heltid med 2 100.</p><p>Antalet långtidsarbetslösa, det vill säga personer som varit arbetslösa arbetssökande utan avbrott i minst ett år, uppgick till 96 100. Detta är 32 900 fler än ett år tidigare. Antalet arbetslösa arbetssökande som fyllt 50 år uppgick till 120 000, det vill säga 26 500 fler än vid samma tidpunkt i fjol.</p><p>Antalet unga arbetslösa arbetssökande under 25 år var 9 100 fler än i februari i fjol, det vill säga sammanlagt 38 800. I januari–februari avslutades 51,7 procent av arbetslöshetsperioderna för unga personer innan arbetslösheten varat i tre månader, vilket är 12,3 procentenheter mindre än ett år tidigare.</p><h2>Antalet nya lediga jobb ökade</h2><p>Till arbets- och näringsbyråerna anmäldes under februari 78 700 nya lediga jobb, det vill säga 5 100 fler än i februari i fjol. Allt som allt fanns det i februari 160 600 lediga jobb vid arbets- och näringsbyråerna, vilket är 3 900 färre än för ett år sedan.</p><p>I slutet av februari deltog 115 200 personer i service som räknas in i aktiveringsgraden, vilket är 4 000 färre än ett år tidigare. Sådan service är till exempel lönesubvention, arbetskraftsutbildning, arbetsprövning och frivilliga studier.</p><h2>Statistikcentralen&#58; Arbetslöshetsgraden 8,1 procent</h2><p>Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning fanns det i februari 6 000 färre sysselsatta än ett år tidigare. Sysselsättningsgraden var 70,0 procent, dvs. 0,2 procentenheter lägre än i februari i fjol. Enligt arbetskraftsundersökningen uppgick antalet arbetslösa till 220 000, vilket är 35 000 flera än för ett år sedan. Arbetslöshetsgraden var 8,1 procent, dvs. 1,2 procentenheter högre än ett år tidigare.</p><p>Pressmeddelande om ändringar i Statistikcentralens arbetskraftsundersökning från ingången av 2021&#58; <a href="https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001_sv.html">https&#58;//www.stat.fi/til/tyti/tyti_2020-12-22_uut_001_sv.html</a></p><h2>Centrala skillnader mellan arbetsförmedlingsstatistiken och arbetskraftsundersökningen&#58;</h2><p>Uppgifterna baserar sig på arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik och Statistikcentralens arbetskraftsundersökning. Källan för arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik är arbets- och näringsbyråernas kundregister, medan Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är en urvalsundersökning.</p><p>I arbets- och näringsministeriets arbetsförmedlingsstatistik är definitionen på arbetslöshet att personen inte har något anställningsförhållande och inte är sysselsatt i företagsverksamhet. I arbetsförmedlingsstatistiken räknas dessutom de heltidspermitterade in i de arbetslösa, medan de heltidsstuderande inte räknas in. I Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är definitionen av arbetslöshet striktare&#58; det förutsätts att arbetslösa aktivt sökt arbete under de föregående 4 veckorna och är beredda att ta emot arbete under de följande 2 veckorna. Statistikcentralens arbetskraftsundersökning är internationellt jämförbar och producerar därför de officiella arbetslöshetssiffrorna.</p><p>Mer information om skillnaderna mellan statistikerna&#58; <a href="https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001_sv.html">https&#58;//tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2019-09-13_men_001_sv.html</a></p><p><strong>Ytterligare information&#58;</strong><br> <a href="https&#58;//www.temtyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?lang=sv">ANM&#58;s sysselsättningsöversikt </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/sv/publiceringsdagar-for-statistiska-uppgifter-bekrivning-och-kvalitetsbeskrivning">Arbetsförmedlingsstatistikens centrala definitioner </a><br><a href="https&#58;//pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/sv/StatFin/StatFin__tym__tyonv/">Uppgifterna i arbetsförmedlingsstatistiken finns i statistikdatabasen StatFin. Nu har man också lagt till tabeller över jobbsökningar och perioder som börjat och avslutats enligt personens sysselsättningskod. </a><br><a href="https&#58;//www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tie_sv.html">Statistikcentralens och ANM&#58;s gemensamma offentliggöranden&#160;</a><br></p><p><br></p>2021-03-29 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 08:26:31https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Jana.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kevan "Pidetään huolta" -kampanjassa kiinnitetään huolta työssä jaksamiseen7571<p>Työeläkevakuuttaja Keva on käynnistänyt monikanavaisen kampanjan, jonka tavoitteena on tuoda esiin työkyvyttömyyden ilmiötä ja sen seurauksia eri näkökulmista. Lisäksi kampanjassa avataan Kevan lakisääteisiä tehtäviä, julkisen alan eläketurvasta huolehtimista ja työkykyriskien vähentämistä.<span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">&#160;</span></p><p>Julkisen alan ammateissa työskentelee satoja tuhansia työntekijöitä, jotka omassa työssään varmistavat kaikille suomalaisille hyvän, turvallisen ja sujuvan arjen. On tärkeää, että nämä ammattilaiset jaksavat työssään&#58; silloin myös Suomi ja suomalaiset voivat hyvin.</p><p>Työkyvyttömyyden ilmiötä ja sen merkitystä ei tunneta vielä laajasti. Vuoden 2020 aikana pysyvästi tai osittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi julkisen alan töistä lähes 10 000 ihmistä. Kevan kampanjassa herätellään miettimään, mitä tarkoittaa työntekijälle henkilökohtaisesti, työyhteisöille ja koko Suomelle, jos kuntalaisista&#160;huolehtivat ammattilaiset eivät jaksa työssään. Keva haluaa tuoda kampanjalla myös esille sellaisia hyviä käytäntöjä, joilla on voitu vaikuttaa positiivisesti julkisen alan työhyvinvoinnin lisäämiseen. </p><p>Aihetunniste sosiaalisessa mediassa&#160;on <strong>#pidetäänhuolta </strong>ja kampanjasivu löytyy osoitteesta <a href="https&#58;//www.keva.fi/pidetaanhuolta">https&#58;//www.keva.fi/pidetaanhuolta</a><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;"><br></span></p><p><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">Kampanja näkyy myös Kevan muissa viestintäkanavissa (verkkosivut, uutiskirjeet, ulkonäytöt, tapahtumamarkkinointi) ja asiakasviestinnässä sekä laajasti mediassa, mm. radiossa, verkkomainoksissa ja netti-TV&#58;issä.</span><br></p><p><br></p>2021-03-29 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:09:52https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty5463_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Paikallisen sopimisen kokeilu Lappeenrannassa – työntekijäjärjestöt jättivät neuvottelupyynnön 7572<p>Lappeenrannassa kunta-alan ammattijärjestöt, Jyty mukaan lukien, ovat esittäneet yhteisen neuvottelupyynnön työnantajalleen Lappeenrannan kaupungille paikallisesta sopimisesta. Tavoitteena on yhdessä työnantajan kanssa todeta koronapandemian aiheuttama kuormitus, ylimääräinen työ ja lisääntynyt vastuu sekä sopia mahdollisista korvauksista tai kannusteista.</p><p>Mukana ovat JUKO, OAJ, JHL, &#160;Super, Tehy, Ammattiliitto Jyty sekä pelastusalan työntekijäjärjestöt.</p><p>Lue lisää Ylen&#160;nettsisivuilta seuraavasta linkistä&#58;<br></p><p><a href="https&#58;//yle.fi/uutiset/3-11860750?fbclid=IwAR1AcdJ5nVZYsUlS925Y2-FVZ4sx9GOK5AtzO9TFH6BMTOAYPLjNYljwz8w" target="_blank">https&#58;//yle.fi/uutiset/3-11860750?fbclid=IwAR1AcdJ5nVZYsUlS925Y2-FVZ4sx9GOK5AtzO9TFH6BMTOAYPLjNYljwz8w</a></p><p><br></p><p><br></p>2021-03-29 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:16:25https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/High%20Five.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tartuntatautilain muutos mahdollistaa kaikenkokoisten tilojen sulkemisen 173<p>Tartuntatautilain määräaikaisesti voimassa olevia 58 d ja 58 g pykäliä on muutettu. Pykälillä mahdollistetaan laissa säädettyjen tilojen turvallinen käyttö tai viime sijassa sulkeminen covid-19-epidemian vuoksi. Jatkossa sääntely koskee myös tiloja, joita tavanomaisesti käyttäisi alle 10 (sisätilat) tai alle 50 (ulkotilat) henkilöä.</p><p>Kunta tai aluehallintovirasto voi sulkea asiakkaiden tai osallistujien käyttöön tarkoitetun elinkeino- tai muun toiminnan tilan määräajaksi kokonaan.&#160;</p><p>Sulkupäätös voi koskea tartuntatautilaissa säädettyjä tiloja. Näitä ovat liikunta- ja urheilutilat sekä kuntosalit, yleiset saunat, uimahallit ja kylpylät, tanssipaikat ja kuorolaulu- ja harrastajateatteritilat, huvi- ja teemapuistot, sisäleikkipuistot ja sisäleikkipaikat sekä kauppakeskusten yleiset oleskelutilat pois lukien vähittäiskaupan liiketilat ja palvelujen tarjoamiseen käytettävät tilat sekä kulku niihin.</p><p>Tilojen sulkeminen on viimesijainen keino, jota on käytettävä tilanteessa, jossa se on välttämätöntä eikä epidemian leviämistä voida lievemmin keinoin ja rajoituksin estää.</p><p>Eduskunta edellytti vastauksessaan, että valtioneuvosto kiirehtii korvausmallin valmistelussa. Elinkeinon harjoittajille on korvattava tilojen sulkemisesta aiheutuvat taloudelliset menetykset riittävällä tavalla. Korvausmallia on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä. Pienten yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettu hallituksen esitys on jo eduskunnan käsittelyssä.&#160;</p><p>Muutetut lakipykälät tulevat voimaan 31.3.2021, ja ne ovat voimassa 30.6.2021 asti.</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67061353/28.3.2021_Laki+tartuntatautilain+58+d+ja+58+g+%C2%A7n+muuttamisesta.pdf/1f41da52-523a-0b84-bcc9-a420c1702b63?t=1616942074534">Laki tartuntatautilain 58 d ja 58 g §&#58;n muuttamisesta 28.3.2021 (pdf)</a></li></ul><p><a href="https&#58;//tem.fi/-/hallituksen-lakiesitys-yrityksille-uusi-korvaus-asiakastilojen-sulkemisesta">Hallituksen lakiesitys&#58; Yrityksille uusi korvaus asiakastilojen sulkemisesta (TEM 18.3.2021)</a><br></p><p><br></p>2021-03-28 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:08:54https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="225" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ändringen av lagen om smittsamma sjukdomar gör det möjligt att stänga lokaler av alla storlekar 5516<p>De temporära 58 d och 58 g § i lagen om smittsamma sjukdomar har ändrats. Med stöd av paragraferna är det möjligt att använda de utrymmen som avses i lagen på ett tryggt sätt eller att i sista hand stänga dem på grund av covid-19-epidemin. I fortsättningen gäller regleringen även utrymmen som normalt används av färre än 10 personer (inomhuslokaler) eller färre än 50 personer (utomhus).</p><p>Kommunen eller regionförvaltningsverket kan för viss tid helt stänga utrymmen för näringsverksamhet eller annan verksamhet som är avsedda för kunder och deltagare .&#160;</p><p>Beslutet om stängning kan gälla de utrymmen som avses i lagen om smittsamma sjukdomar. Till dem hör utrymmen för motion och idrott samt konditionssalar, allmänna bastur, simhallar och badinrättningar, dansställen och utrymmen som används för körsång och amatörteater, nöjes- och temaparker, inomhuslekparker och inomhuslekplatser samt allmänna utrymmen i köpcentra, med undantag för affärslokaler i detaljhandeln och lokaler som används för tillhandahållande av tjänster samt passager till dessa lokaler.</p><p>Stängning av utrymmen är ett alternativ som tillgrips i sista hand i situationer där det är nödvändigt och där spridningen av epidemin inte kan förhindras genom lindrigare åtgärder och begränsningar.</p><p>Riksdagen förutsatte i sitt svar att statsrådet påskyndar beredningen av en ersättningsmodell. Näringsidkare ska i tillräcklig utsträckning få ersättning för de ekonomiska förluster som stängningen av lokalerna orsakar. Ersättningsmodellen har beretts vid arbets- och näringsministeriet. En regeringsproposition om temporärt kostnadsstöd för små företag är redan under behandling i riksdagen.&#160;</p><p>De ändrade paragraferna träder i kraft den 31 mars 2021 och gäller till och med den 30 juni 2021.</p><h2>Ytterligare information&#58;</h2><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67061353/28.3.2021_Lag+om+%C3%A4ndring+av+58+d+och+58+g+%C2%A7+i+lagen+om+smittsamma+sjukdomar.pdf/c098bdc2-9eed-7f80-370e-80b565e50525?t=1616942074198">Lag om ändring av 58 d och 58 g § i lagen om smittsamma sjukdomar 28.3.2021 (pdf)</a></li></ul><p><a href="https&#58;//tem.fi/sv/-/regeringens-proposition-ny-ersattning-till-foretag-for-stangning-av-kundlokaler">Regeringens proposition&#58; Ny ersättning till företag för stängning av kundlokaler (arbets- och näringsministeriet den 18 mars 2021)</a><br></p><p><br></p>2021-03-28 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 08:24:12https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kysely: Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla pitkäkestoisia5517<p>Kulttuurin toimiala on kärsinyt voimakkaasti koronapandemiasta ja epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa. Tämä tulee esiin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurin toimialan toimijoille tammikuussa tekemässä kyselyssä. Kyselyyn vastasi 2029 toimijaa.</p><p>Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa viime vuonna olennaisesti. Kolmasosalle muutokset olivat merkittäviä ja lopuille toimintaan tuli vain pieniä muutoksia. Vuoden 2021 alkupuoliskoon suhtauduttiin vielä tammikuussa hieman toiveikkaammin kuin, mitä kokemukset vuodesta 2020 olivat.</p><p>Koronan vaikutukset jakautuivat kyselyssä eri tavalla riippuen vastaajan toimintamuodosta. Henkilöitä ja yrityksiä korona on kohdellut ankarimmin, kun taas kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä.</p><p>Yhteisöistä 47 % kertoi koronan aiheuttaneen vuonna 2020 lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä ja 41 % ilmoitti rekrytointien vähentyneen. Yleisölle tarkoitettujen/yleisökäytössä olevien tilojen sulkeminen ja niissä tapahtuvan toiminnan keskeytyminen sekä tulevan toiminnan suunnittelun vaikeutuminen sekä palvelutarjonnan karsiminen ovat olleet yhteisöille merkittävimmät toiminnalliset muutokset. Uudenlaisia toimintamuotoja kehitti lähes kaksi kolmesta vastaajasta ja lähes puolet oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita.</p><p>Henkilövastaajista 93 % kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen ja 88 % arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Toisaalta 44 % kertoi uusista työtilaisuuksista. Myynnin vähenemisestä kertoi 63 % ja taiteellisen työn muuttumisesta 59 % vastaajista.</p><p>Vastaajista 37 % oli saanut opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiteen edistämiskeskuksen ja Suomen elokuvasäätiön koronatukea. Vastaajista 16 % oli saanut muita (esim. yksityisten säätiöiden) apurahoja tai avustuksia, 12 % työ- ja elinkeinoministeriön yritystukia, kuten Business Finlandin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien, Valtiokonttorin ja 10 % kuntien myöntämää koronatukea kulttuurin ja luovan alan toimijoille. Kulttuurin eri alojen vastauksista käy ilmi, että suurten ja vakiintuneiden toimijoiden koetaan saaneen usein tukea paremmin kuin pienten.</p><p>Kysyttäessä kulttuurin alan ja kulttuuripolitiikan tulevaisuutta, päällimmäisinä tulivat esiin koronapandemian jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja kokemus pandemiasta johtuvien rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta. Samoin kokemus siitä, että taiteen ja kulttuurin merkitystä ei ymmärretä eikä alaa arvosteta, ovat vallitsevia. Huolta koetaan &#160;siitä, jos alan perusrahoitus vähenee rahapelituottojen vähentymisen takia samaan aikaan koronapandemian vaikutusten kanssa.</p><p>Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä ja kulttuurin eri aloilta oletetaan katoavan osaamista ja asiantuntijuutta. Huoli freelancereista ja muista itsensätyöllistäjistä tulee vahvasti esiin. Pandemia on tuonut heidän työttömyys- ja sosiaaliturvaansa liittyvät ongelmat entistä selvemmin esiin ja niihin toivotaan ratkaisuja.</p><p>- Kulttuurin ala on monimuotoinen, ja myös sen ongelmat ovat koronapandemiassa moninaisia. Osa ongelmista on ollut tiedossa jo aiemmin ja koskee myös sellaisia toimia, joihin voidaan vaikuttaa muilla kuin kulttuuripolitiikan toimilla. Korona-aika on tuonut ongelmat näkyvästi esiin. Toivottavasti näiden ongelmien ratkaisemiseen panostetaan kaikilla niillä keinoilla, jotka yhteiskunnassamme ovat käytettävissä, sanoo ylijohtaja <strong>Riitta Kaivosoja</strong>.&#160;</p><h2>Digitaaliset toiminnot ja osaaminen lisääntyneet</h2><p>Myönteisinä asioina pandemian ajasta nousevat kyselyssä esiin digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittyminen, mistä saadulla osaamisella nähdään positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Toisaalta niissä tunnistetaan mm. osaamiseen, ansaintaan ja tekniikkaan liittyviä haasteita, joihin tulisi löytyä ratkaisuja. Totutuista tavoista irtaantuminen ja uusien kokeilujen syntyminen nähdään myös eräissä vastauksissa koronapandemian mahdollisena myönteisenä seurauksena. Esiin tuodaan myös alan mahdollisuus ja tarve järjestäytyä vahvemmin ja tuoda siten alan ääntä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. &#160;</p><p>Myös mahdollisuus pandemian jälkeiseen kulttuuritapahtumien suureen kysyntään ja sen tuomiin työmahdollisuuksiin tunnistetaan – &quot;<em>niille, jotka alalla ovat pystyneet sinnittelemään</em>&quot;, kuten eräässä vastauksessa todetaan.</p><h2>Kyselyn taustaa</h2><p>Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti 18.1.-1.2.2021 kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.-30.6.2021. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.</p><p>Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa ja 603 oli henkilöitä kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä. Tuloksia analysoitaessa ja vastausten luotettavuutta arvioitaessa on otettu huomioon tiedonkeruumenetelmä ja sen vaikutukset aineistoon. Vastausten edustavuus vaihteli taiteenaloittain, mikä vaikeutti alojen välistä vertailua. Näiden syiden vuoksi kyselyn tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina.</p><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-654-9">Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020-2021&#58; Raportti kyselyn vastauksista</a> (Valtioneuvoston julkaisuja 2021&#58;26)<br></p><p><br></p>2021-03-28 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 06:09:14https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Enkät: Coronapandemins verkningar långvariga inom kultursektorn 5521<p>Kultursektorn har drabbats kraftigt av coronapandemin och osäkerheten om framtiden bekymrar aktörerna. Detta framgår av en enkät som undervisnings- och kulturministeriet riktade till aktörer inom kultursektorn i januari. Enkäten besvarades av 2029 aktörer.</p><p>Av dem som svarade på enkäten sade över hälften att coronakrisen väsentligt äventyrat verksamheten i fjol. För en tredjedel var förändringarna betydande och för resten påverkades verksamheten endast lite. Ännu i januari förhöll man sig lite mer optimistiskt till första hälften av 2021 i jämförelse med erfarenheterna från år 2020.</p><p>Coronapandemins verkningar fördelades på olika sätt i enkäten beroende på respondentens verksamhetsform. Privatpersoner och företag har drabbats hårdare av pandemin, medan konsekvenserna för kommunala aktörer och stiftelser har varit lindrigare.</p><p>Av sammanslutningarna uppgav 47 % att pandemin orsakade permitteringar eller avbrott i löneutbetalningen år 2020 och 41 % meddelade att rekryteringen minskat. Stängningen av lokaler som är avsedda för allmänheten/används av allmänheten och avbrytandet av verksamheten i dem, de ökade svårigheterna i planeringen av den framtida verksamheten samt gallringen av serviceutbudet har varit de mest betydande verksamhetsmässiga förändringarna för sammanslutningarna. Närmare två av tre deltagare hade utvecklat nya verksamhetsformer och nästan hälften hade tagit fram eller lanserat nya digitala tjänster riktade till allmänheten.</p><p>Av privatpersonerna berättade 93 % att arbetstillfällena och uppdragen har minskat eller ställts in och 88 % bedömde att deras utkomst har försämrats år 2020. Å andra sidan meddelade 44 % om nya arbetstillfällen. Av deltagarna uppgav 63 % att försäljningen minskat och 59 % att det konstnärliga arbetet förändrats.</p><p>Av dem som svarade hade 37 % fått coronaunderstöd från undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde, såsom från undervisnings- och kulturministeriet, Centret för konstfrämjande och Finlands filmstiftelse. 16 % av deltagarna hade fått andra stipendier eller understöd (t.ex. från privata stiftelser), 12 % företagsstöd från arbets- och näringsministeriet, t.ex. via Business Finland, närings-, trafik- och miljöcentralerna, kommunerna, Statskontoret och 10 % coronaunderstöd som kommunerna beviljar aktörer inom kultursektorn och de kreativa branscherna. Av svaren från olika kulturområden framgår att stora och etablerade aktörer ofta upplevs ha fått bättre stöd än små.</p><p>Vid frågan om kulturens och kulturpolitikens framtid handlade svaren i synnerhet om osäkerheten kring coronapandemins fortsättning och upplevelsen av att begränsningarna till följd av pandemin är orättvisa. Likaså är den rådande uppfattningen att man inte förstår konstens och kulturens betydelse och inte värdesätter branschen. Man upplever oro för att basfinansieringen för sektorn minskar på grund av att avkastningen från penningspel minskar samtidigt med verkningarna av coronapandemin.</p><p>Ekonomiska svårigheter och konkurser anses sannolika och det antas att kompetens och sakkunskap går förlorad inom kulturens olika områden. Oron för frilansare och andra som sysselsätter sig själva framträder starkt. Pandemin har lyft fram problemen som gäller deras utkomstskydd och sociala trygghet tydligare än tidigare och det önskas lösningar på dem.</p><p>- Kultursektorn är mångfacetterad och problemen inom sektorn i samband med coronapandemin är också varierande. En del av problemen har varit kända redan tidigare och gäller också sådant som kan påverkas på andra sätt än genom kulturpolitiska åtgärder. Coronatiden har gjort problemen synliga. Förhoppningsvis satsas det äntligen på att lösa dessa problem med alla de medel som står till buds i vårt samhälle, säger överdirektör <strong>Riitta Kaivosoja</strong>.&#160;</p><h2>Digitala funktionerna och kompetensen har ökat</h2><p>Som positiva sidor med pandemins tid lyfter enkäten fram utvecklingen av digitala tjänster och funktioner, och man anser att kompetensen detta har gett kan ha positiva effekter i framtiden. Å andra sidan identifierar man här utmaningar som gäller bl.a. kompetens, inkomster och teknik och som man bör hitta lösningar på.</p><p>I vissa svar betonas också att en eventuell positiv verkning av coronapandemin är att man lösgör sig från gamla vanor och att nya försök uppstår. Man lyfter också fram sektorns möjligheter och behov av att organisera sig starkare och på så sätt göra sin röst hörd i den samhälleliga debatten.</p><p>Man har också noterat möjligheten att det uppstår en stor efterfrågan på kulturevenemang efter pandemin och därmed även arbetsmöjligheter – &quot;<em>för dem som har kunnat uthärda inom branschen</em>&quot;, som ett av svaren konstaterar.</p><h2>Bakgrund till enkäten</h2><p>Undervisnings- och kulturministeriet lät göra en webbenkät om coronapandemins konsekvenser för sammanslutningar och personer som verkar inom konst, kultur och kreativa branscher. Enkäten kunde besvaras från den 18 januari till den 1 februari 2021. I enkäten frågades om coronapandemins konsekvenser år 2020 och om en uppskattning av konsekvenserna under första halvåret 2021, det vill säga från den 1 januari till den 30 juni 2021. Med hjälp av enkäten ville ministeriet skapa en uppdaterad lägesbild av den exceptionella situationens konsekvenser för branschen.</p><p>Det totala antalet respondenter uppgick till 2 029. 1 426 av dem representerade sammanslutningar, till exempel en förening, ett företag eller en kommunal aktör, medan 603 var privatpersoner, till exempel konstnärer eller frilansare. Vid analysen av resultaten och bedömningen av svarens tillförlitlighet har man beaktat metoden för datainsamling och dess inverkan på materialet. Svarens representativitet varierade mellan olika konstområden, vilket försvårade jämförelse mellan olika områden. Av dessa orsaker bör enkätresultaten betraktas som riktgivande.</p><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-654-9">Coronapandemins konsekvenser inom kultursektorn 2020–2021&#58; Rapport om enkätsvaren</a> (Statsrådets publikationer 2021&#58;26)&#160;<br></p><p><br></p>2021-03-28 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 08:24:38https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Teknologiindustrins tillkännagivande är ett steg på vägen mot avveckling av allmängiltigheten 7573<p>Teknologiindustrin ry&#58;s tillkännagivande om att dela upp kollektiva avtalsförhandlingar i antingen lokalt eller nationellt avtalande är enligt STTK&#58;s ordförande Antti Palola ett steg på vägen mot arbetsgivarlägrets långsiktiga målsättning att bryta ner den finländska arbetsmarknadens avtalsmodell och förhandla uteslutande på företagsnivå.&#160; </p><p>Alla följder av teknologiindustrins beslut är omöjliga att uppskatta i förväg och först i samband med kommande förhandlingar kan vi se, hur förhandlingarna förs och vilka frågor som avtalas – eller inte avtalas.<br> ─ Min egen uppskattning är, att förhandlingarna blir splittrade och att störningarna av arbetsfreden ökar, spår Palola.</p><p>Teknologiindustrin säger inte i samband med dagens tillkännagivande, vad som är det yttersta syftet med denna splittring&#58; att bryta ner de allmängiltiga kollektivavtalen.&#160; <br>─ Även om det förnekas, är det uppenbart. Ju fler företag inom en bransch som övergår till förhandlingar på företagsnivå, desto mer undergrävs allmängiltigheten. Det råder ingen tvekan om saken om vi bara blickar en aning framåt.</p><p>Arbetsgivarorganisationerna och branschorganisationerna som står nära dem talar i vackra ordalag och lindar in det lokala avtalandet med arbetstagarens vilja att förhandla bättre på företagsnivå.&#160; <br>─ De som är insatta i saken vet, att man redan nu inom ramen för tjänste- och arbetsavtal alltid kan förhandla bättre. Budskapet från förtroendemännen på arbetsplatserna talar dock sitt tydliga språk&#58; lokalt vill arbetsgivaren i huvudsak förhandla om försämringar som t.ex. lönesänkningar, ändrade arbetstider och flyttade semestrar eller försämringar i rätten till sjukledighet. Om förbättringar hör vi inte så ofta, konstaterar Palola.</p><p>Palola säger, att man inom fackförbunden nu måste skapa ytterst noggranna riktlinjer för kommande förhandlingsrundor oberoende av bransch.<br> ─ Skogsindustrin har initierat det spår som Teknologiindustrin fortsätter i och där budskapet hörs allt tydligare och blir allt hårdare. Det lär vara en tidsfråga, när andra arbetsgivarorganisationer berättar liknande nyheter. På arbetstagarsidan måste intressebevakningen skärpas och man måste förbereda sig ännu noggrannare inför kommande förhandlingar. Vid behov söker man rättvisa genom kollektivt inflytande, tror Palola.</p><p><strong>Tilläggsinformation i STTK&#58; Antti Palola, telefon 050 509 6030.</strong></p><p>&#160;</p><p><br></p>2021-03-28 21:00:00Ajankohtaista2021-04-06 08:23:54https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Euron%20kolikko.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ammattibarometri: Koronavähenemä työvoimapulaa potevissa ammateissa alkaa palautua5248<p>​ Työvoimapula-ammateiksi määriteltiin työ- ja elinkeinotoimistoissa valtakunnallisesti yhteensä 37 ammattia helmi-maaliskuussa 2021. Vuotta aiemmin ennen koronan vaikutuksia, pula-ammatteja oli selvästi enemmän, yhteensä 60. Syksyllä 2020 työvoimapula-ammatteja oli arvioidusta 200 ammatista 31. Työvoimapula-ammattien määrä on hieman noussut syksyn arvioinnista.<br><br> Ylitarjonta-ammatteja oli helmi-maaliskuussa TE-toimistoissa tehdyn arvioinnin mukaan noin 200 ammatista nyt 37. Ylitarjonta-ammattien määrä on kasvanut, sillä vuotta aikaisemmin keväällä ylitarjonta-ammatteja oli 25. Työvoiman ylitarjontaan korona ei ole merkittävästi vaikuttanut. Muutokset työvoiman ylitarjonnassa ovat vähäisiä ja trendinomaisia.<br><br> Tulokset käyvät ilmi TEM&#58;n ammattibarometrista, joka kokoaa TE-toimistojen järjestelmätietoihin perustu-vat arviot ammattien kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa. Barometriarvioinnissa on mukana ammattiluokituksen (ISCO 4) ammateista 200 eli vajaa puolet suurivolyymisimmista ammateista.</p><h3>Työvoimapulan painopiste terveys- ja sosiaalialan ammateissa jatkuu</h3><p>Suurta pulaa osaavasta työvoimasta on erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön ammateissa. Vaikein tilanne on sairaanhoitajien, sosiaalityön erityisasiantuntijoiden, puheterapeuttien, lähihoitajien ja lastentarhanopettajien rekrytoinneissa.<br><br> Terveys- ja sosiaalialan ammattien osuus pula-ammattien top-15 listalla on suuri. Pula-ammattien kärjessä olevista kaksi kolmasosaa on terveys- ja sosiaalialalta. Uusina ammatteina top-15 -listalle ovat nousseet terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattien ulkopuolelta maansiirtokoneiden kuljettajat ja kattoasentajat. Suuhygienistit ovat myös jälleen top-15 -listalla.<br><br> Työvoiman ylitarjonta-ammattien top 15 -listalla muutokset ovat olleet vielä vähäisempiä kuin pula-ammateissa. Ylitarjontaa työvoimasta on yleisesti yleissihteerin ammatissa. Ylitarjonnan top 15 -listalle ovat nousseet tieto- ja viestintäteknologian asentajat.<br></p><h3> Ammattien työmarkkinatilanne tasapainoisin Satakunnassa ja Lapissa</h3><p>Työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen tasapainossa olevien ammattien osuus oli arvioiduissa ammateissa suurin Satakunnassa ja Lapissa. Suhteellisesti vähiten työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen tasa-painossa olevia ammatteja oli arvioitsijoiden mukaan Keski-Suomessa ja Kainuussa. Kainuussa työvoimapula-ammattien osuus arvioiduista ammateista on suuri ja Keski-Suomen tilannetta heikentää ylitarjonta-ammattien suuri osuus.<br><br> Seuraava arvio työllistymisen näkymistä eri ammateissa tehdään syksyllä 2021.<br></p><ul><li><p> <a href="https&#58;//www.ammattibarometri.fi/" aria-label="Katso ammattibarometrit tästä osoitteesta. TE-toimistojen arviot eri ammattien työmarkkinanäkymistä löytyvät seutukuntatason tarkkuudella.. " target="_blank"><strong>Katso ammattibarometrit tästä osoitteesta. TE-toimistojen arviot eri ammattien työmarkkinanäkymistä löytyvät seutukuntatason tarkkuudella.</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1410877/ammattibarometri-koronavahenema-tyovoimapulaa-potevissa-ammateissa-alkaa-palautua" target="_blank">Ammattibarometri&#58; Koronavähenemä työvoimapulaa potevissa ammateissa alkaa palautua</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span><br></div><p><br></p><p></p>2021-03-25 22:00:00Ajankohtaista2021-03-26 08:56:55https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/ammattibarometri.png" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yrkesbarometern: Minskningen till följd av corona i yrken där det råder brist på arbetskraft börjar återhämta sig5249<p> På riksnivå definierades sammanlagt 37 yrken vid arbets- och näringsbyråerna som yrken med brist på arbetskraft i februari-mars 2021. Ett år tidigare före coronavirusets effekter fanns det klart fler yrken med brist på arbetskraft, sammanlagt 60. Hösten 2020 fanns det 31 yrken med brist på arbetskraft av uppskattningsvis 200 yrken. Antalet yrken med brist på arbetskraft har alltså ökat något från bedömningen i höstas.<br><br> Enligt en bedömning som gjordes vid arbets- och näringsbyråerna i februari–mars fanns det nu 37 yrken med överutbud på arbetskraft av cirka 200 yrken. Antalet yrken med överutbud på arbetskraft har ökat, eftersom det ett år tidigare på våren fanns 25 yrken med överutbud på arbetskraft. Överutbudet på arbetskraft har inte påverkats nämnvärt av coronapandemin. Förändringarna i överutbudet på arbetskraft är små och trendmässiga.<br><br> Resultaten framgår av arbets- och näringsministeriets yrkesbarometer, som inom den närmaste framtiden sammanställer de bedömningar av förhållandet mellan efterfrågan på och utbudet av yrken som baserar sig på arbets- och näringsbyråernas systemuppgifter. I barometerbedömningen ingår 200 yrken av yrkena i yrkesklassificeringen (ISCO 4), det vill säga knappt hälften av yrkena med den största volymen.<br></p><h3> Tyngdpunkten i bristen på arbetskraft i yrken inom hälso- och socialsektorn fortsätter</h3><p>Det råder stor brist på kompetent arbetskraft i synnerhet när det gäller yrkena inom hälso- och sjukvården och socialt arbete. Den svåraste situationen gäller rekrytering av sjukskötare, specialsakkunniga inom socialt arbete, talterapeuter, närvårdare och barnträdgårdslärare.<br><br> Antalet yrken inom hälso- och socialsektorn på topp 15-listan över branscher med arbetskraftsbrist är stor. Två tredjedelar av yrkena med arbetskraftsbrist på topplistan finns nu inom hälso- och socialsektorn. Nya yrken på topp 15-listan utanför hälso- och sjukvården och det sociala området är anläggningsmaskinförare och takmontörer. Munhygienisterna finns också på topp 15-listan igen.<br><br> På topp 15-listan över yrken med överutbud av arbetskraft har förändringarna varit ännu mindre jämfört med yrken med arbetskraftsbrist. Överutbud av arbetskraft finns allmänt i fråga om kontorssekreterare. De som installerar informations- och kommunikationsteknik har kommit upp på topp 15-listan över överutbud.<br></p><h3> Arbetsmarknadsläget för yrken är mest balanserat i Satakunta och Lappland</h3><p>När det gäller efterfrågan och utbudet på arbetskraft var andelen yrken i balans störst i de bedömda yrkena i Satakunta och Lappland. Enligt utvärderarna fanns det relativt sett minst yrken i balans i fråga om efterfrågan och utbud på arbetskraft i Mellersta Finland och Kajanaland. I Kajanaland är andelen yrken med brist på arbetskraft av de yrken som bedömts stor och läget i Mellersta Finland försämras av den stora andelen yrken med överutbud.<br><br> Nästa prognos om sysselsättningsutsikterna för olika yrkeskategorier görs hösten 2021.<br></p><ul><li> <a href="https&#58;//www.ammattibarometri.fi/?kieli=sv" aria-label="Se yrkesbarometrarna på denna adress. Arbets- och näringsbyråernas bedömningar av arbetsmarknadsutsikterna för olika yrken finns indelade enligt ekonomiska regioner.. " target="_blank"><strong>Se yrkesbarometrarna på denna adress. Arbets- och näringsbyråernas bedömningar av arbetsmarknadsutsikterna för olika yrken finns indelade enligt ekonomiska regioner.</strong></a></li></ul><p></p><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1410877/ammattibarometri-koronavahenema-tyovoimapulaa-potevissa-ammateissa-alkaa-palautua?languageId=sv_SE" target="_blank">Yrkesbarometern&#58; Minskningen till följd av corona i yrken där det råder brist på arbetskraft börjar återhämta sig</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><p><br></p><p><br></p>2021-03-25 22:00:00Ajankohtaista2021-03-26 09:02:24https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/ammattibarometri_se.png" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Pakollisia terveystarkastuksia ja tietojen antamista koskevat tartuntatautilain muutokset voimaan5250<span> <p>Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen tartuntatautilain kahden pykälän muutoksista. Lain 16 §&#58;n muutos koskee aluehallintoviraston ja lääkärin mahdollisuutta tehdä pakollista terveystarkastusta koskeva päätös ja 22 § tartuntataudille altistuneen ja tartunnan saaneen velvollisuuksia antaa tietoja itsestään.</p> <p>Lakiehdotuksessa täsmennettäisiin aluehallintovirastolla olevaa mahdollisuutta määrätä pakollinen terveystarkastus,&#160;johon voisi sisältyä esimerkiksi koronatesti.&#160;Lisäksi kunnan ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille tulisi oikeus tehdä yksittäistä henkilöä koskeva päätös pakollisesta terveystarkastuksesta.</p> <p>Muutos selkeyttäisi nykyistä pakolliseen terveystarkastukseen liittyvää sääntelyä sekä vahvistaisi ja nopeuttaisi tartuntatautien torjuntatyötä.&#160;</p> <h3>Terveystarkastus voisi olla pakollista Suomeen saapuville&#160;</h3> <p>Yleisvaarallisen tartuntataudin leviäminen saataisiin tehokkaasti ehkäistyä aluehallintoviraston pakollisesta terveystarkastuksesta antamalla päätöksellä.&#160;</p> <p>Terveystarkastukseen osallistuminen voisi olla pakollista esimerkiksi tiettynä aikana Suomeen tietystä maasta saapuville henkilöille tai tietyssä työpaikassa oleskeleville työntekijöille. Aluehallintovirastot tekisivät yhteistyötä keskenään ja eri viranomaisten kesken.&#160;</p> <p>Aluehallintovirasto voisi esimerkiksi covid-19-epidemian aikana tehdä päätöksen pakollisesta terveystarkastuksesta lentoasemalla. Aluehallintovirasto voisi päätöksessään ottaa huomioon alueellisen epidemiatilanteen ja sen, milloin ja missä laajuudessa terveydenhuollon henkilöstöä olisi tarpeen hyödyntää pakollisiin terveystarkastuksiin. Siten henkilöstöä voitaisiin kohdentaa sinne, missä se olisi tartuntojen leviämisen kannalta tarkoituksenmukaista vaarantamatta kuitenkaan muuta terveydenhuollon toimintaa.</p> <p>Jos henkilö kieltäytyisi osallistumasta pakolliseen terveystarkastukseen, hänelle voitaisiin rikoslain (39/1889) 44 luvun 2 §&#58;n mukaan määrätä terveydensuojelurikkomuksesta sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta.</p> <h3>Altistuneella ja tartunnan saaneella olisi velvollisuus antaa tietoja</h3> <p>Yleisvaaralliseen tai valvottavaan tartuntatautiin sairastuneelle, altistuneelle tai sellaiseksi perustellusti epäillylle henkilölle tulisi velvollisuus antaa itseään koskevia tietoja asiaa selvittävälle terveydenhuollon ammattihenkilölle.&#160;</p> <p>Muutos vahvistaisi viranomaisten mahdollisuuksia ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja helpottaisi jäljitystyötä. Lisäksi se mahdollistaisi nykyistä paremmin erilaisten tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hyödyntämisen (esim. Finentry) osana tartuntatautien leviämisen ennaltaehkäisyä ja jäljitystä. Nyt voimassa olevan tartuntatautilain mukaan tietojen kerääminen on perustunut vapaaehtoisuuteen.</p> <ul><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/39427285/19022021_HE+laiksi+tartuntatautilain+16+%C2%A7+ja+22+%C2%A7+muuttamisesta.pdf/b8ebafbb-43c8-1c8a-73ef-f27945a393b7/19022021_HE+laiksi+tartuntatautilain+16+%C2%A7+ja+22+%C2%A7+muuttamisesta.pdf?t=1613724580645" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="873kB" data-uuid="b8ebafbb-43c8-1c8a-73ef-f27945a393b7"><strong>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain 16 ja 22 §&#58;n muuttamisesta 19.2.2021 (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/39427285/Kuva_miten+rajojen+terveysturvallisuus+paranee_19.2.2021.pdf/f0ded6df-5662-3c3d-d201-ad759d711074/Kuva_miten+rajojen+terveysturvallisuus+paranee_19.2.2021.pdf?t=1613724580085" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="191kB" data-uuid="f0ded6df-5662-3c3d-d201-ad759d711074"><strong>Kuva&#58; Miten terveysturvallisuus rajoilla paranee? (pdf)</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><br></div><div><br></div> </span>2021-03-25 22:00:00Ajankohtaista2021-03-26 11:10:04https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/koronatestaus.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta5251<p> Hallitus esittää liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaista rajoittamista sekä maskipakkoa pahimmille epidemia-alueille. Tärkein tavoite on vähentää kontakteja ja lähikontakteja muiden ihmisten kanssa alueilla, joissa koronavirustauti leviää kiihtyvästi ja hallitsemattomasti. Tarkoituksena on suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle torstaina 25. maaliskuuta.<br><br> Rajoitukset otettaisiin käyttöön erillisellä valtioneuvoston asetuksella alueilla, joilla epidemia ei ole enää torjuttavissa muilla toimilla.<br><br> Tilanne erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä on niin uhkaava, että taudin ilmaantuvuuden kasvaessa nykyisellä vauhdilla sairaanhoidon tarve kasvaa merkittävästi ja erikoissairaanhoidon kantokyky ylittyy lähiviikkojen kuluessa 50–75 %&#58;n todennäköisyydellä. Tällä hetkellä leviävät uudet virusmuunnokset ovat 30–50 % helpommin tarttuvia kuin epidemian alussa levinnyt alkuperäinen koronavirus. Helsingin ja Uudenmaan alueella arviolta jo kaksi kolmasosaa uusista koronavirustapauksista on virusmuunnosten aiheuttamia, Varsinais-Suomessa lähes puolet.<br></p><h3> Liikkumista voitaisiin rajoittaa enintään kolme viikkoa kerrallaan</h3><p>Liikkumisrajoitusten piiriin kuuluvilla alueilla kotoa tai asuinpaikasta olisi oikeus lähteä vain välttämättömästä syystä tai ulkoilun takia.&#160;<br><br> Virkistäytymis- tai kuntoilutarkoituksessa tapahtuva ulkoilu olisi sallittua samaan talouteen kuuluvien tai enintään kahden muun henkilön kanssa. Ulkona liikkuessa olisi pidettävä riittävä etäisyys muihin ihmisiin. Kotieläimiä voisi ulkoiluttaa.<br><br> Vuonna 2008 ja sen jälkeen syntyneet lapset voisivat ulkoilla ja leikkiä ulkona yhdessä muiden lasten kanssa.&#160;<br><br> Kotiin tai asuinpaikkaan on aina oikeus palata. Rajoitusalueella asuinkunnasta voisi poistua tai tulla toisesta kunnasta rajoitusalueelle vain välttämättömästä syystä.&#160;<br><br> Sallittua olisi myös liikkuminen maahan saapumiseksi ja maasta lähtemiseksi.<br><br> Rajoitukset voitaisiin asettaa enintään 21 vuorokaudeksi, ja ne olisivat voimassa vain välttämättömän ajan. Niiden voimassaoloa voitaisiin jatkaa enintään 21 vuorokautta kerrallaan.&#160;<br><br> Hallituksen lakiesityksessä ehdotetaan lisäksi kasvomaskipakkoa niillä alueilla, joilla liikkumisrajoitukset ovat voimassa. Vuonna 2007 tai sitä ennen syntyneen tulisi käyttää kasvomaskia sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Poliisi voisi määrätä maskipakon rikkomisesta 40 euron rikesakon.</p><h3>Liikkuminen olisi sallittua vain välttämättömästä syystä</h3><p>Välttämätön liikkuminen olisi sallittua&#58;&#160;<br><br> 1)&#160;elintarvikkeiden, ruoan, lääkkeiden, polttoaineen tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseksi<br><br> 2)&#160;pankissa asioimiseksi sekä postin ja muiden lähetysten noutamiseksi ja lähettämiseksi<br><br> 3)&#160;terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttämisen vuoksi taikka henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävään viranomaisasiointiin<br><br> 4)&#160;virka- tai työsuhteeseen liittyvien työtehtävien hoitamiseksi taikka elinkeino- tai yritystoiminnan harjoittamiseksi<br><br> 5)&#160;varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaiseen varhaiskasvatukseen, perusopetuslain&#160;(628/1998) tai Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) mukaiseen&#160;opetukseen tai&#160;toimintaan taikka lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen&#160;koulutukseen tai tällaisen koulutuksen pääsy-, valinta- tai soveltuvuuskokeisiin taikka&#160;ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavaan tutkinnon kokeeseen osallistumisen&#160;vuoksi<br><br> 6) yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi samoin kuin yksityisen yhteisön tai&#160;säätiön toimielimen kokoukseen osallistumiseksi tai toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseksi taikka&#160;yhteisön tai säätiön edustamiseksi tilanteissa, joissa osallistumisen, tehtävien hoitamisen tai&#160;edustamisen lykkäämisestä voisi aiheutua vahinkoa yhteisölle tai säätiölle, sen&#160;osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka jollekin muulle<br><br> 7)&#160;varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi<br><br> 8) läheisen henkilön hoivan tarpeen, kuolemanvaaran, kuoleman tai hautajaisten vuoksi, lapsen avun ja tuen tarpeen tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen toteuttamiseksi, tai vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan&#160;merkitykseltään painavan syyn vuoksi<br><br> 9) yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan&#160;kanssa<br><br> 10) henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kulkuneuvon&#160;huoltamiseksi tai ylläpitämiseksi taikka asuinpaikan muuton vuoksi<br><br> 11) henkilön vastuulla olevan eläimen hoitoa varten<br><br> 12) henkilön tai samaan talouteen kuuluvan toisen henkilön* omistuksessa tai pysyvässä hallinnassa tai käytössä* olevalle vapaa-ajan asunnolle siirtymiseksi<br><br> 13) pelastuslaissa (379/2011) ja muissa laeissa tarkoitettujen pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi.<br><br> Jos liikkumisrajoitukset otetaan käyttöön, niiden yksityiskohdista viestitään laajasti ja monikielisesti eri viestintäkanavissa. Tehokkaalla viestinnällä pyritään varmistamaan, että tieto rajoituksista tavoittaa rajoitusalueella asuvat, työskentelevät ja liikkuvat ihmiset.&#160;<br></p><h3> Liikkumisrajoitusten valvonta kuuluisi poliisille</h3><p>Henkilön olisi annettava poliisin pyynnöstä selvitys liikkumisensa syystä ja määränpäästä. Poliisi ei voisi estää asetuksen mukaisesta välttämättömästä syystä liikkuvaa henkilöä. Poliisi voisi määrätä väkijoukon hajaantumaan ja ottaa rajoitusta rikkovan henkilön kiinni sekä määrätä sakon&#160;rajoitusten rikkomisesta.&#160;<br><br> Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021&#160;asti.&#160;Lakia ei sovellettaisi Ahvenanmaan maakunnassa.<br><br> *&#160;lihavoitu teksti lisätty 25.3. klo 16.15<br></p><ul><li> <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071ab99"><strong>Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta&#160;</strong></a><br><br><strong> </strong></li><li><strong> </strong><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset/liikkumisrajoitukset"><strong>Lisätietoa valmistelussa olevista liikkumisrajoituksista&#160;</strong></a><br><br><strong> </strong></li><li><strong> </strong><a href="https&#58;//youtu.be/ECqYrVzQYR8" aria-label="Tiedotustilaisuuden tallenne 25.3. I Youtube. "><strong>Tiedotustilaisuuden tallenne 25.3. I Youtube</strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-antoi-eduskunnalle-lakiesityksen-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta" target="_blank">Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span><br></div><p></p>2021-03-25 22:00:00Ajankohtaista2021-03-26 11:14:42https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Koronavirus-valtioneuvosto.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen lämnade en proposition till riksdagen med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter6747<p> Regeringen föreslår att det införs temporära begränsningar av rörelsefriheten och nära kontakter i de områden där epidemiläget är värst, och att det ska vara obligatoriskt att använda munskydd i dessa områden. Det viktigaste målet är att minska nära kontakter med andra människor i områden där coronavirussjukdomen sprider sig snabbt och okontrollerat. Syftet är att skydda befolkningen mot en farlig smittsam sjukdom och trygga hälso- och sjukvårdens bärkraft. Regeringen lämnade sin proposition till riksdagen torsdagen den 25 mars.<br><br> Begränsningarna ska införas genom en separat förordning av statsrådet i de områden där epidemin inte längre kan bekämpas med andra åtgärder.<br><br> Situationen i synnerhet i Helsingfors och Nylands samt Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt är så hotfull att om sjukdomsincidensen tilltar i nuvarande takt så kommer behovet av sjukvård att öka avsevärt och den specialiserade sjukvårdens bärkraft att överskridas inom de närmaste veckorna med en sannolikhet på 50–75 procent. De nya virusvarianter som för närvarande sprids är 30–50 procent mer smittsamma än det ursprungliga coronaviruset, som spreds i början av epidemin. I Helsingfors och Nyland orsakas uppskattningsvis två tredjedelar av nya coronafall av de nya virusvarianterna, i Egentliga Finland nästan hälften.<br></p><h3> Rörelsefriheten får begränsas för högst tre veckor åt gången</h3><p>I områden som omfattas av begränsningar i rörelsefriheten har man rätt att lämna sitt hem eller sin boplats endast av nödvändiga orsaker eller för utomhusvistelse.<br><br> Det ska vara tillåtet att vistas utomhus i rekreations- eller motionssyfte med personer som hör till samma hushåll eller med högst två andra personer. Det gäller att hålla ett tillräckligt avstånd till andra människor när man vistas utomhus. Det ska vara tillåtet att rasta husdjur.<br><br> Barn födda 2008 eller senare ska få vistas och leka utomhus med andra barn.<br><br> Man har alltid rätt att återvända till sitt hem eller till sin boplats. Man får lämna sin boningskommun inom ett område som omfattas av begränsningar eller komma från en annan kommun till ett område som omfattas av begränsningar endast av nödvändiga orsaker.<br><br> Det ska dessutom vara tillåtet att röra sig för att resa in i landet och för att lämna landet.<br><br> Begränsningar får införas för högst 21 dygn, och de kan gälla endast under den tid som är nödvändig. Giltighetstiden för begränsningarna får förlängas med högst 21 dygn åt gången.<br><br> I regeringens proposition föreslås det dessutom att det ska vara obligatoriskt att använda munskydd i de områden där begränsningar i rörelsefriheten är i kraft. Personer som är födda 2007 eller tidigare ska använda munskydd inomhus och i trafikmedel, där det finns andra än personer som hör till samma hushåll. Polisen kan förelägga en ordningsbot på 40 euro för förseelse mot bestämmelserna om användning av munskydd.<br></p><h3> Det är tillåtet att röra sig endast av nödvändiga orsaker</h3><p>Det ska vara tillåtet att röra sig när det är nödvändigt på grund av&#160;<br><br> 1)&#160;anskaffande av livsmedel, mat, läkemedel, bränsle eller andra förnödenheter som till sin betydelse är jämförbara med dessa och som är nödvändiga med tanke på det personliga livet<br><br> 2)&#160;uträttande av ärenden på bank samt avhämtning eller avsändning av post och andra försändelser<br><br> 3)&#160;användning av tjänster inom hälso- och sjukvården eller socialvården eller besök hos myndigheter som kräver personlig närvaro<br><br> 4)&#160;skötsel av arbetsuppgifter i anslutning till ett tjänste- eller arbetsavtalsförhållande eller på grund av bedrivande av närings- och företagsverksamhet<br><br> 5)&#160;deltagande i småbarnspedagogisk verksamhet enligt lagen om småbarnspedagogik (540/2018) eller i undervisning eller verksamhet enligt lagen om grundläggande utbildning (628/1998) eller lagen om Europeiska skolan i Helsingfors (1463/2007), deltagande i gymnasieutbildning, yrkesutbildning eller högre utbildning eller i inträdes-, urvals- och lämplighetsprov för en sådan utbildning eller deltagande i studentexamensprov eller motsvarande examensprov<br><br> 6)&#160;skötsel av ett samhälleligt förtroendeuppdrag liksom deltagande i sammanträden för ett organ i en privat sammanslutning eller stiftelse eller skötsel av uppgifter som ledamot i organet eller företrädande av sammanslutningen eller stiftelsen i situationer där ett uppskov i deltagandet, skötseln av uppgifterna eller företrädandet kan orsaka skada för sammanslutningen eller stiftelsen, dess aktieägare eller medlemmar eller någon annan<br><br> 7)&#160;fullgörande av beväringstjänst eller någon annan lagstadgad skyldighet<br><br> 8)&#160;en närståendes behov av omsorg, risk för en närståendes död, en närståendes död eller deltagande i en närståendes begravning, tillgodoseende av ett barns behov av hjälp och stöd eller barnets umgängesrätt, tillgodoseende av behovet av hjälp och stöd för en person med funktionsnedsättning, ett etablerat parförhållande eller något annat vägande skäl som är jämförbart med dessa<br><br> 9)&#160;ett individuellt möte i själavårdssyfte med en företrädare för ett religiöst samfund<br><br> 10)&#160;underhåll av en byggnad, en fastighet eller ett fordon som man äger eller innehar eller på grund av en flytt från en bostad till en annan<br><br> 11)&#160;skötsel av djur som man ansvarar för<br><br> 12)&#160;förflyttning till en fritidsbostad som man eller en annan person som hör till samma hushåll* äger eller permanent förfogar över&#160;eller använder*<br><br> 13)&#160;skötsel av uppgifter inom räddningsväsendet som avses i räddningslagen (379/2011) och i andra lagar.<br><br> Om begränsningar i rörelsefriheten införs, kommer flerspråkig information om begränsningarnas närmare detaljer att i omfattande grad spridas via olika kommunikationskanaler. Syftet är att genom effektiv kommunikation säkerställa att informationen når de människor som bor, arbetar och rör sig i de områden som omfattas av begränsningarna.<br></p><h3> Polisen ska ansvara för övervakningen av begränsningarna i rörelsefriheten</h3><p>Till polisen ska på begäran ges en redogörelse för vart och i vilket syfte man rör sig. Polisen kan inte förhindra personer som rör sig av sådana nödvändiga orsaker som anges i förordningen. Polisen har rätt att befalla en folksamling att skingra sig, att gripa en person som bryter mot begränsningarna och att förelägga böter för brott mot begränsningarna.<br><br> Lagen avses träda i kraft så snart som möjligt och gälla till och med den 14 maj 2021. Lagen ska inte tillämpas i landskapet Åland.<br><br> *&#160;Texten i fetstil har lagts till 25.3. kl. 16.35<br></p><ul><li> <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071ab99" target="_blank"><strong>Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter</strong></a><br><br><strong> </strong></li><li><strong> </strong><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset/liikkumisrajoitukset" target="_blank"><strong>Mer information om de begränsningar i rörelsefriheten som är under beredning (på finska)</strong></a><br><br><strong> </strong></li><li><strong> </strong><a href="https&#58;//youtu.be/ECqYrVzQYR8" aria-label="Videoupptagning av presskonferensen den 25 mars I Youtube. " target="_blank"><strong>Videoupptagning av presskonferensen den 25 mars I Youtube</strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-antoi-eduskunnalle-lakiesityksen-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta?languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen lämnade en proposition till riksdagen med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br></div><div><br></div><p></p>2021-03-25 22:00:00Ajankohtaista2021-03-26 11:18:46https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sotu-komitea rakentaa sosiaaliturvauudistuksen tiekarttaa - lain keskustelussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen6748<p>​Sosiaaliturvakomitea kokoontui 22.3.2021. Komitea keskusteli ensimmäistä kertaa palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisesta. Se on yksi komitean määrittämistä neljästä sosiaaliturvan keskeisestä ongelmakokonaisuudesta, joiden pohjalta komitea rakentaa sosiaaliturvauudistuksen tiekartan.&#160;<br></p><p>- Etuuksien ja palveluiden kohtaamattomuutta syntyy monin eri tavoin. Voi olla, että sopivaa palvelua ei ole tarjolla tai sitä ei tarjota oikea-aikaisesti. Toiseksi voi olla, että palveluun osallistuminen ei ole kannustavaa tai velvoittavaa. Ongelma syntyy myös, jos palveluja ei tunneta eikä niihin osata hakeutua, toteaa työ- ja toimintakykyjaoston puheenjohtaja Raimo Antila.</p><p>- Parannettavaa on etuus- ja palvelutarpeen tunnistamisessa, palvelun aloittamisen oikea-aikaisuudessa sekä etuus- ja palvelupolun jatkuvuudessa ja seurannassa. Asiakkaita tulee kannatella asiakkaan tarpeen ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti, toteaa Antila.<br>Sosiaalipolitiikan professori Minna van Gerven vertailee työssään Suomen ja muiden maiden sosiaaliturvajärjestelmiä. </p><p>- Tärkeintä olisi, että yhteen sovitettavat järjestelmät pystyvät tukemaan yksilöitä heidän tarpeidensa mukaisesti. Suomessa asiakas saa usein kaavamaisesti palvelun sen perusteella, millä etuudella hän on – ei niinkään asiakkaan tarpeiden perusteella. Meillä on siiloutuneet palvelut ja siirtyminen etuuksien ja palvelujen välillä on ongelmallista, varsinkin haavoittuvimmille ryhmille. Esimerkiksi Hollanti panostaa varhaiseen palveluihin pääsemiseen enemmän kuin Suomi, van Gerven kertoo.</p><p>Sosiaaliturvakomitea keskusteli oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainosta. Jos palveluihin osallistuminen olisi etuuden saajille nykyistä kannustavampaa ja velvoittavampaa, yhteiskunnalla pitäisi samalla olla nykyistä vahvempi velvoite tarjota sopivia palveluita oikeaan aikaan.</p><p>Palvelutarpeen tunnistaminen ja palvelujen laatu vaikuttavat siihen, miten hyvin asiakkaan tukeminen onnistuu. Palvelujen kehittäminen merkitsee myös taloudellista panostusta niihin, huomautettiin komitean keskustelussa.&#160;</p><ul><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/-/miksi-oikeudet-ja-velvollisuudet-palveluihin-eroavat-suomessa-muista-maista-" target="_blank"><strong>Lue myös&#58; Miksi oikeudet ja velvollisuudet palveluihin eroavat Suomessa muista maista?</strong></a></p></li></ul><h3>Osittaisen työllistymisen kannustimet ovat hyvät</h3><p>Sosiaaliturvakomitea sai tilannekatsauksen ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevan ongelmakokonaisuuden konkretisointiin. Yhteensovittamisen ongelmienkin taustalta löytyy useita yhteiskuntapoliittisia valintoja, joiden yhtenä tavoitteena on ollut oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino.&#160;</p><p>Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä kertoi työttömyysturvasta ja työttömyyden aikaisesta työskentelystä&#58;</p><p>- Suomessa osittaisen työllistymisen taloudelliset kannustimet ovat hyvät. Työttömyyden aikainen työskentely nopeuttaa työllistymistä kokoaikaisesti useimmissa tapauksissa - tai ei ainakaan hidasta sitä. Yhteensovittamista voidaan vielä pyrkiä parantamaan vähentämällä epävarmuutta soviteltujen työttömyysetuuksien ja muiden tulonsiirtojen suuruudesta, kertoo Kyyrä.</p><h3>Sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksien työstäminen&#160;</h3><p>Komitea kirjoittaa vuoden 2021 aikana sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksista kannanotot. Kokouksessa keskusteltiin kannanottojen rakenteesta.</p><p>Komitean seuraavassa kokouksessa 10.5. käsitellään kaikkia sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksia.</p><p>Lisätietoja&#58;</p><p>komitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, pasi.moisio@thl.fi<br> Raimo Antila,&#160;osastopäällikkö, työ- ja toimintakykyjaoston puheenjohtaja, p. 0295163094, raimo.antila@stm.fi<br> Minna van Gerven, sosiaalipolitiikan professori, Helsingin yliopisto, minna.vangerven@helsinki.fi</p><ul><li><p><a href="https&#58;//tietokayttoon.fi/-/eri-poluilla-tyollisyyteen-suomen-sosiaaliturvajarjestelman-erityispiirteet-ja-ongelmakohdat-kansainvalisessa-vertailussa" target="_blank"><strong>Tutkimushanke&#58; Eri poluilla työllisyyteen&#58; Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainvälisessä vertailussaAvautuu uudessa välilehdessä</strong></a></p></li></ul><ul><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/sosiaaliturvauudistus" target="_blank"><strong>Sosiaaliturvauudistus</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//twitter.com/sosiaaliturva" target="_blank"><strong>Sosiaaliturvauudistus Twitterissä</strong></a></p></li></ul><p><strong>Kokousaineiston liitteet&#58;&#160;</strong></p><ul><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Kokouskutsu_Sosiaaliturvakomitea_22.3.2021.pdf/cfe3fbdf-3df9-9278-70d6-339282443e57/Kokouskutsu_Sosiaaliturvakomitea_22.3.2021.pdf?t=1616740421014" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="405kB" data-uuid="cfe3fbdf-3df9-9278-70d6-339282443e57"><strong>Kokouskutsu pdf</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Liite+1+P%C3%B6yt%C3%A4kirja_Sosiaaliturvakomitea_25.1.2021.pdf/e4e3eaac-613c-1d9e-35b5-4214ac78d235/Liite+1+P%C3%B6yt%C3%A4kirja_Sosiaaliturvakomitea_25.1.2021.pdf?t=1616740421429" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="495kB" data-uuid="e4e3eaac-613c-1d9e-35b5-4214ac78d235"><strong>Liite 1 Pöytäkirjan luonnos pdf </strong><br></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Liite+2+Palvelujen+ja+etuuksien+yhteensovittaminen+Raporttiluonnos.pdf/86e1359d-e3f5-32c7-b1c9-ddbcc7e22cac/Liite+2+Palvelujen+ja+etuuksien+yhteensovittaminen+Raporttiluonnos.pdf?t=1616740421908" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="928kB" data-uuid="86e1359d-e3f5-32c7-b1c9-ddbcc7e22cac"><strong>Liite 2 Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen&#58; Raporttiluonnos pdf</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Liite+3+Ansioty%C3%B6n+ja+sosiaaliturvan+yhteensovittaminen+Raporttiluonnos.pdf/3e4c941a-7cc4-618d-12fc-11b45f5fc9e1/Liite+3+Ansioty%C3%B6n+ja+sosiaaliturvan+yhteensovittaminen+Raporttiluonnos.pdf?t=1616740422404" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="3.5MB" data-uuid="3e4c941a-7cc4-618d-12fc-11b45f5fc9e1"><strong>Liite 3 Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen&#58; Raporttiluonnos pdf </strong><br></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Liite+4+Diat_Sosiaaliturvakomitea_22.3.2021.pdf/65d76b5c-8de4-e609-edea-fdfeceb7ed2e/Liite+4+Diat_Sosiaaliturvakomitea_22.3.2021.pdf?t=1616740423372" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="3.4MB" data-uuid="65d76b5c-8de4-e609-edea-fdfeceb7ed2e"><strong>Liite 4 Diaesitys pdf </strong><br></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Liite+5+Sosiaaliturvakomitean+j%C3%A4senmuutosp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+19.2.2021.pdf/98b63743-35e2-8044-214d-63fe34b1d43c/Liite+5+Sosiaaliturvakomitean+j%C3%A4senmuutosp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+19.2.2021.pdf?t=1616740424003" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="241kB" data-uuid="98b63743-35e2-8044-214d-63fe34b1d43c"><strong>Liite 5 Sosiaaliturvakomitean jäsenmuutospäätös 19.2.2021 pdf</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/67240706/Liite+6+Sosiaaliturvakomitean+j%C3%A4senmuutosp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+15.2.2021.pdf/c516ab20-c630-5e42-62f2-121fec01dccf/Liite+6+Sosiaaliturvakomitean+j%C3%A4senmuutosp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+15.2.2021.pdf?t=1616740424473" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="266kB" data-uuid="c516ab20-c630-5e42-62f2-121fec01dccf"><strong>Liite 6 Sosiaaliturvakomitean jäsenmuutospäätös 15.2.2021 pdf </strong><br></a></p></li></ul><p><span><span><span><span><span><span><span></span></span></span></span></span></span></span></p><h4>Lue tiedote STM&#58;n sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//stm.fi/-/sosiaaliturvakomitean-keskustelussa-palvelujen-ja-etuuksien-yhteensovittaminen" target="_blank">Sotu-komitea rakentaa sosiaaliturvauudistuksen tiekarttaa - lain keskustelussa palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen</a></h4></li></ul><br><p></p><p><br></p>2021-03-25 22:00:00Ajankohtaista2021-03-26 12:40:49https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tyottamyysturvalaajennus.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ehdotus hallituksen esitykseksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta julki2748<p>​Hallitus on neuvotellut lakiesityksestä, jolla liikkumisvapautta rajoitettaisiin väliaikaisesti. Hallituksen esitysluonnos on valmisteltu virkatyönä valtioneuvoston kanslian johdolla. Valtioneuvoston kanslia on julkaissut lakiesitysluonnoksen kokonaisuudessaan siinä muodossa kuin se tällä hetkellä on.</p><p>Liikkumisrajoitusten tärkein tavoite on vähentää ihmisten välisiä tapaamisia ja lähikontakteja, koronavirustaudin levitessä kiihtyvästi ja hallitsemattomasti määrätyillä alueilla. Tarkoituksena on suojata ihmisiä vaaralliselta tartuntataudilta ja turvata terveydenhuollon kantokyky.</p><p>Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta&#160; ja&#160;<span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden väliaikaisesta rajoittamisesta väestön suojaamiseksi covid-19-epidemian leviämiseltä.</span></p><p>Lailla voidaan rajoittaa tietyllä alueella henkilön liikkumista ja oleskelua muualla kuin kotikunnassa olevassa asuinpaikassa tai muussa siihen rinnastuvassa asuinpaikassa, jos se on välttämätöntä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. <br></p><p>Esityksessä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi velvollisuus käyttää niillä alueilla, joille on säädetty liikkumis- ja oleskelurajoituksia, suun ja nenän peittävää kasvomaskia tai hengityssuojainta sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. </p><p>Esitys annetaan perustuslain 23 §&#58;n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021 asti.<br></p><div><span><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/ehdotus-hallituksen-esitykseksi-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta-julki" target="_blank">Ehdotus hallituksen esitykseksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta julki</a></h4></li></ul><div><br></div></span></span></span></span></span></div><p><br></p>2021-03-24 22:00:00Ajankohtaista2021-03-25 09:54:32https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Koronavirus-valtioneuvosto.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Förslaget till regeringens proposition om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter offentliggörs2749<span> <p>Regeringen har förhandlat om ett lagförslag genom vilket rörelsefriheten temporärt begränsas. Utkastet till regeringsproposition har beretts som tjänsteuppdrag under ledning av statsrådets kansli. Statsrådets kansli offentliggör utkastet till lagförslag i sin helhet i den form det är för närvarande.</p> <p>Det viktigaste målet med begränsningarna av rörelsefriheten är att minska antalet möten och nära kontakter mellan människor, eftersom coronavirussjukdomen sprider sig snabbt och okontrollerat i vissa områden. Syftet är att skydda befolkningen mot en farlig smittsam sjukdom och trygga hälso- och sjukvårdens bärkraft.</p> <p>Ytterligare information&#58; Timo Lankinen, understatssekreterare, tfn 0295 160 300, Päivi Anttikoski, kommunikationsdirektör, tfn 040 536 4821, statsrådets kansli</p> </span> <div class="links margin-bottom"></div><div class="links margin-bottom"></div><div class="links margin-bottom"></div><ul><li> <a target="_blank" href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/10616/56906592/THL_Lausunto_VNK_LR_18.3.2021_julkinen.pdf/66ae0c4e-542d-9378-8f7e-e8248efb62f8/THL_Lausunto_VNK_LR_18.3.2021_julkinen.pdf?t=1616612662163" data-extension="pdf" data-size="375kB" data-uuid="66ae0c4e-542d-9378-8f7e-e8248efb62f8">Utkast 24.3.2021&#58; Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter på finska pdf<br><br></a></li><li><a target="_blank" href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/10616/56906592/THL_Lausunto_VNK_LR_18.3.2021_julkinen.pdf/66ae0c4e-542d-9378-8f7e-e8248efb62f8/THL_Lausunto_VNK_LR_18.3.2021_julkinen.pdf?t=1616612662163" data-extension="pdf" data-size="375kB" data-uuid="66ae0c4e-542d-9378-8f7e-e8248efb62f8">Utlåtande från Institutet för hälsa och välfärd till statsrådets kansli om hotet av att covid-19-epidemin accelererar och eventuella tilläggsåtgärder för att förhindra det 18.3.2021 på finska pdf </a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/ehdotus-hallituksen-esitykseksi-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta-julki?languageId=sv_SE" target="_blank">Förslaget till regeringens proposition om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter offentliggörs</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br></div>2021-03-24 22:00:00Ajankohtaista2021-03-25 09:05:23https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Teknologiateollisuuden ilmoitus yksi etappi matkalla yleissitovuuden purkamiseen2750<p>​Teknologiateollisuus ry&#58;n ilmoitus hajauttaa työehtosopimusneuvottelut joko paikallisesti tai valtakunnallisesti sovittaviksi on STTK&#58;n puheenjohtajan <strong>Antti Palolan</strong> mielestä yksi etappi työnantajaleirin pitkäaikaisessa tavoitteessa murtaa suomalainen työmarkkinoiden sopimusmalli ja viedä työehdoista sopiminen yksinomaan yritystasolle.</p><p>Teknologiateollisuuden päätöksen kaikkia vaikutuksia on mahdoton arvioida ja vasta tulevissa neuvottelupöydissä nähdään, miten ja mistä asioista sovitaan – tai ei sovita.</p><p>─ Oma arvioni on, että neuvottelutoiminta muuttuu silppuiseksi ja työrauhahäiriöt lisääntyvät, Palola ennustaa.<br></p><p>Teknologiateollisuus ei sano tämänpäiväisessä uutisoinnissaan sitä, mikä on hajatuksen aivan perimmäinen tarkoitus&#58; yleissitovuuden murentaminen.</p><p>─ Vaikka se kiistetään, se on ilmeistä. Mitä useampi yritys toimialalla siirtyy yritystasoiseen sopimiseen, työehtosopimuksen yleissitovuudelta menee pohja. Tässä ei ole mitään epäselvää vähänkään pidemmällä tähtäimellä.</p><p>Paikallisesta sopimisesta työnantajaliitot ja sitä lähellä olevat elinkeinoelämän järjestöt puhuvat kauniita sanoja ja verhoavat sopimista työntekijän haluun sopia yrityskohtaisesti paremmin.</p><p>─ Asioista perillä olevat tietävät, että jo nyt työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa voi aina sopia paremmin. Viestit työpaikoilta luottamusmiehiltä kertovat kuitenkin selkeää kieltä&#58; paikallisesti työnantaja haluaa pääsääntöisesti sopia heikennyksistä kuten palkkojen leikkauksista, työaikojen ja lomien siirtelystä tai sairauslomaoikeuden leikkaamisesta. Paremmin sopimisesta saamme harvoin kuulla, Palola toteaa.</p><p>Palola sanoo, että ammattiliitoissa on nyt luotava erittäin tarkat askelmerkit tuleville neuvottelukierroksille alasta riippumatta.</p><p>─ Metsäteollisuuden liikkeelle laittama ja Teknologiateollisuuden sitä jatkama sävel on selvä ja kovenee. Lienee ajan kysymys, kun muut työnantajaliitot kertovat vastaavia uutisia. Työntekijäpuolella on edunvalvontaa tiukennettava ja valmistauduttava tuleviin neuvotteluihin entistä huolellisemmin. Tarvittaessa oikeutta haetaan joukkovoimalla, Palola uskoo.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 050 509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>2021-03-24 22:00:00Ajankohtaista2021-03-25 12:43:08https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sosiaalibarometri 2021: Palveluissa epäonnistuttu kaikkein heikoimpien tukemisessa 124<p>Tuore Sosiaalibarometri osoittaa, että palvelujärjestelmämme ei onnistunut auttamaan kaikkia ihmisryhmiä koronavuoden aikana. Sosiaalityöntekijöiden huoli lisääntyi merkittävästi erityisesti ihmisistä, joilla on ongelmia mielenterveyden (+23 %) tai päihteiden kanssa (+15 %) tai joilla on muita elämänhallinnan vaikeuksia (+6 %). Huoli yksinäisyydestä sen sijaan väheni vuoden aikana 14 prosenttia.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//www.soste.fi/uutinen/sosiaalibarometri-2021-palveluissa-epaonnistuttu-kaikkein-heikoimpien-tukemisessa/" target="_blank">https&#58;//www.soste.fi/uutinen/sosiaalibarometri-2021-palveluissa-epaonnistuttu-kaikkein-heikoimpien-tukemisessa/</a><br></p><p><br></p>2021-03-23 22:00:00Ajankohtaista2021-03-25 08:58:35https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Socialbarometern 2021: Att stöda de allra svagaste misslyckades i tjänsterna 125<p>Den färska Socialbarometern visar att vårt servicesystem inte lyckades hjälpa alla befolkningsgrupper under coronaåret.</p><p> Socialarbetarnas oro ökade märkbart för de människor som har problem med den mentala hälsan (+23%) eller med missbruk (+15%) eller de som har andra svårigheter med att hantera livet (+6%). Däremot minskade oron över ensamhet under året med 14 procent.</p><p>Socialbarometern visar att servicesystemet lyckas stöda människor som har klara och enkla problem. Exempelvis mathjälp, bostads- och förmånsärenden har man klarat av att sköta bra. Ju svårare och mer komplicerade problemen är, desto sämre har man kunnat erbjuda hjälp under coronakrisen. Enligt socialarbetarna kunde man dåligt eller ganska dåligt bemöta behoven hos speciellt de som väntade på mentalvårdstjänster (52%) samt de som inte kunde utnyttja distans- och digitaltjänster (47%) och de människor som annars har svag funktionsförmåga (51%).</p><p>&quot;Resultaten oroar. De visar att vårt socialskyddssystem misslyckas värst med det som är kärnan i socialt arbete; att hjälpa de allra svagaste människorna. Ju djupare en människas nöd är desto sämre har man kunnat bemöta detta&quot; säger THL&#58; s forskningschef&#160;<strong>Minna Kivipelto</strong>.</p><p>Under året satsade man mycket lite (19%) på sådana tjänster som passar för de människor som lever i svåra situationer, exempelvis uppsökande tjänster. Istället satsade man märkbart distans- och digitala tjänster, också för åldringar.</p><p>&quot;Det är en stor illusion att vi under undantagstider förväntar oss att alla har förmåga att själv aktivt söka hjälp. Det finns många människor, unga som gamla, som av en eller annan orsak redan under normala tider behöver stöd till tjänster. Socialbarometerns resultat visar tydligt att en del människor har hamnat utanför servicesystemet under coronaåret&quot; säger SOSTE&#58; s forskare&#160;<strong>Anne Eronen</strong>.</p><h3>Organisationernas stöd och hjälp behövdes för att täcka upp offentliga sektorns luckor</h3><p>Under coronaepidemin kompletterades offentliga tjänster av stödformer som erbjuds av andra aktörer samt anhörigas och närsamhällets hjälp. Enligt Socialbarometern 2021 förstärktes de andra aktörernas roll vid sidan av den offentliga sektorn. I det stöd som organisationerna, församlingarna och frivilliga erbjöd betonades praktisk hjälp, såsom mat- och ärendehjälp. Dessutom erbjöd aktörerna rådgivning och psykosocialt stöd.</p><p>Både social- och hälsovårdscheferna och socialarbetarna bedömde att församlingarnas, organisationernas, de frivilligas och anhörigas roll under coronaepideminvarit märkbar. Aktörer utanför den offentliga sektorn lindrade coronaepidemins effekter både med sin egen verksamhet och som kommunernas partners.</p><p>Många socialarbetare berättade att de under hösten har utökat sitt samarbete med organisationer och församlingar jämfört med föregående vår. En majoritet av socialarbetarna riktade sina klienter åtminstone slumpvis till organisationernas och församlingarnas verksamhet och stöd.</p><p>46 procent av social- och hälsovårdscheferna förväntar sig också verksamhet av organisationerna under coronaepidemins eftervård.</p><p>&quot;Organisationernas anpassade snabbt sin verksamhet under coronaåret, så att människor i akut behov av hjälp fick mat, mediciner och lindring i sin ensamhet. Detta byggdes upp med gott samarbete på lokal nivå. Kommunerna har nu också höga förväntningar på att organisationerna är med och löser problemen som fördjupats under coronan, såsom ensamhet och mental ohälsa. På lokal nivå skulle det vara ett erkännande om man också i fortsättningen garanterade finansiering åt oberoende medborgarverksamhet&quot;, vädjar SOSTE&#58; s generalsekreterare&#160;<strong>Vertti Kiukas</strong>.</p><p>Socialbarometern 2021 publiceras som ett samarbete mellan SOSTE och THL i fem delar under tiden mars-juni.</p><p>Läs mer om&#160;<a href="https&#58;//www.soste.fi/sosiaalibarometri/sosiaalibarometri-2021/">Socialbarometer 2021 på finska</a>.</p><p>&#160;</p><p><br></p>2021-03-23 22:00:00Ajankohtaista2021-03-25 09:06:08https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4229_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työolobarometri 2020: Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen1243<span> <p>Työolobarometrin ennakkotietojen mukaan koronapandemia on lisännyt palkansaajien epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna, mutta selkeästi vähemmän kuin mikään aiempi talouskriisi työolobarometrin 30-vuotisessa historiassa. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille luodut tukitoimet ovat lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa aiempiin talouskriiseihin nähden.</p> <p>– Koronapandemia on iskenyt työmarkkinoille kovaa. Haittavaikutuksia on vähennetty turvaamalla ihmisten toimeentuloa ja tarjoamalla yrityksille tukea. Pandemiaa ei ole kuitenkaan vielä voitettu, työministeri Tuula Haatainen toteaa.</p> <p>Etätyö yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet (48 %) oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin. Huomionarvoista on, että valtaosa (92 %) etätyötä tehneistä oli tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana. Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen.</p> <p>Koronan seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella (31 %) ja vähentyi noin joka kuudennella (18 %) palkansaajalla. Työmäärä lisääntyi erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla.</p> <h3>Digitalisaatio eteni työpaikoilla sekä välineissä että töiden järjestämisessä</h3> <p>Työolobarometrin tuloksissa näkyy työpaikoilla tapahtunut huima digiloikka. Työpaikoilla otettiin aikaisempaa yleisemmin käyttöön uusia työmenetelmiä vuonna 2020. Sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien osuus kasvoi selvästi vuodesta 2019. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla ja sosioekonomisissa ryhmissä.</p> <p>– Korona-ajan digikehitys ei ole tarkoittanut vain prosessien sähköistämistä, vaan muutos on ollut paljon laajempi ja kokonaisvaltaisempi. Se on merkinnyt uusia oppimisen, työskentelyn ja viestimisen tapoja. Myönteinen digikehitys vahvistaa Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden kärkimaana, Haatainen summaa. &#160;</p> <p>Koulutukseen osallistuminen ja koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni viime tutkimuskerrasta. Korona-aika on siirtänyt opiskelun verkkoon. Aikaisempaa useampi palkansaaja opiskeli verkkomateriaalien avulla vuonna 2020.</p> <p>– Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus mahdollistavat työskentelyn ja yrittämisen paikasta riippumatta. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia niin työllisyyteen kuin esimerkiksi päästöjen vähentämiseen. Suomen menestys riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia. On selvää, että jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Tähän toivoisi myös työnantajien kiinnittävän entistä enemmän huomiota, Haatainen toteaa.</p> <h3>Mikä on työolobarometri?</h3> <p>Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.</p> <p>Työolobarometrin tulokset julkaistaan kahdessa osassa&#58; ennakkotiedot on perinteisesti julkaistu keväällä ja loppuraportti loppuvuodesta.</p> </span> <ul><li><h4> <a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-327-753-3" aria-label="Siirry tästä työolobarometriin.. ">Siirry tästä työolobarometriin</a> </h4></li><li><h4> <a target="_blank" href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1410877/3077270/Esitys_Keyrilainen_tyoolobaro_2020_embargo22032021klo0830.pptx/d82d3c0d-3ddb-fc71-b004-9f8485fc1ed0?t=1616395198742">Erityisasiantuntija Marianne Keyriläisen esitys</a></h4></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoolobarometri-2020-koronapandemia-toi-etatyon-tekemiseen-kymmenen-vuoden-harppauksen-vuodessa-" target="_blank">Työolobarometri 2020&#58; Koronapandemia toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen</a></h4></li></ul><div><br></div></span></span></span></span></span></div><div><br></div>2021-03-21 22:00:00Ajankohtaista2021-03-22 07:55:04https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/etatyo.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arbetslivsbarometern 2020: Coronapandemin tog ett kliv framåt på nästan ett decennium när det gäller distansarbete1244<p> Enligt förhandsuppgifterna i arbetslivsbarometern har coronaviruset ökat löntagarnas osäkerhet om att förlora sitt arbete jämfört med 2019, men klart mindre än vid någon tidigare ekonomisk kris i arbetslivsbarometerns 30-åriga historia. Distansarbete, användning av permitteringar och stödåtgärder som skapats för företag har lindrat rädslan för uppsägning av löntagare jämfört med tidigare ekonomiska kriser.<br><br> – Coronapandemin har drabbat arbetsmarknaden hårt. De negativa effekterna har minskat genom att människornas utkomst har tryggats och företag erbjudits stöd. Pandemin har dock ännu inte besegrats, konstaterar arbetsminister Tuula Haatainen.&#160;<br><br> Distansarbete blev klart vanligare från och med 2019. Under 2020 hade cirka hälften av löntagarna (48 %) distansarbetat. Många distansarbetade i högre grad än tidigare. Det är värt att notera att merparten (92 %) av dem som arbetade på distans var nöjda med hur distansarbetet förlöper under coronapandemin. Coronapandemin tog ett kliv framåt på nästan ett decennium när det gäller distansarbete.<br><br> Som en följd av corona växte arbetsmängden med cirka en tredjedel (31 %) och minskade för cirka var sjätte (18 %) löntagare. Arbetsmängden blev större särskilt för kvinnor, tjänstemän och arbetstagare inom kommunsektorn.<br></p><h3> Digitaliseringen framskred på arbetsplatserna både i fråga om arbetsredskap och organisering av arbetet</h3><p>Resultaten av arbetslivsbarometern visar att det på arbetsplatserna skett en omfattande digitalisering. På arbetsplatserna började man under 2020 använda nya arbetsmetoder i högre grad än tidigare. Andelen personer som använder digitala arbetsytor och telekommunikationsverktyg i sitt arbete ökade klart jämfört med 2019. Förändringen syns inom alla sektorer och socioekonomiska grupper.&#160;<br><br> – Den digitala utvecklingen under coronapandemin har inte bara inneburit att processerna har gjorts elektroniska, utan förändringen har varit mycket mer omfattande och helhetsbetonad. Det har inneburit nya sätt att lära sig, arbeta och kommunicera. En positiv digital utveckling stärker Finlands förutsättningar att bli ett ledande land när det gäller internationell kompetens och innovationer, sammanfattar Haatainen. &#160;<br><br> Deltagandet i utbildning och antalet arbetsdagar som använts till utbildningen minskade jämfört med förra undersökningen. Coronapandemin har flyttat studierna ut på nätet. Fler löntagare än tidigare studerade med hjälp av material på nätet under 2020.<br><br> – Multilokalitet och platsneutralitet gör det möjligt att arbeta och vara företagare oberoende av ort. Detta kan ha positiva effekter på såväl sysselsättningen som till exempel minskningen av utsläppen. Finlands framgång beror på förmågan att utnyttja de möjligheter som förändringen erbjuder. Det är klart att betydelsen av kontinuerligt lärande framhävs. Jag önskar också att arbetsgivare skulle fästa allt större uppmärksamhet vid detta, konstaterar Haatainen.<br></p><h3> Vad är en arbetslivsbarometer?</h3><p>Arbetslivsbarometern är en sampelundersökning som genomförts sedan 1992 för att bevaka hur arbetslivskvaliteten utvecklas ur finländska löntagares perspektiv. Undersökningens uppgifter från 2020 har samlats in genom de telefonintervjuer som genomfördes i samband med Statistikcentralens arbetskraftsundersökning under augusti och september 2019. År 2020 svarade 1 647 löntagare på undersökningen. Undersökningsresultaten kan på ett tillförlitligt sätt generaliseras till att gälla löntagare i hela landet och inom alla sektorer.<br><br> Resultaten av arbetslivsbarometern publiceras i två delar&#58; förhandsuppgifter har traditionellt publicerats på våren och slutrapporten i slutet av året. <br></p><ul><li><h4> <a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-327-753-3" aria-label="Arbetslivsbarometern 2020 - förhandsuppgifter. ">Arbetslivsbarometern 2020 - förhandsuppgifter</a></h4></li></ul><div><br></div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoolobarometri-2020-koronapandemia-toi-etatyon-tekemiseen-kymmenen-vuoden-harppauksen-vuodessa-?languageId=sv_SE" target="_blank">Arbetslivsbarometern 2020&#58; Coronapandemin tog ett kliv framåt på nästan ett decennium när det gäller distansarbete</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><div><br></div><p><br></p>2021-03-21 22:00:00Ajankohtaista2021-03-22 08:19:22https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/etatyo.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tutkimus kunnallisesta itsehallinnosta eriytyvässä kuntakentässä käynnistymässä7632<span> <p>Valtiovarainministeriö on käynnistänyt selvityksen siitä, miten kuntien eriytymiskehitys voitaisiin ottaa huomioon kuntalainsäädännössä ja kuntien tehtäviä koskevassa erityislainsäädännössä. Tutkimuksen tekee Itä-Suomen yliopisto ja se kuuluu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hankkeisiin.</p> <p>Keskeinen tutkimuskysymys on, kuinka paljon kunnallinen itsehallinto voi vaikuttaa kunnan asukkaan palvelujen laajuuteen ja sisältöön ja siten eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuuteen. Pohjalla on kysymys siitä, kuinka perusoikeudellisessa tarkastelussa arvioidaan kunnallisen itsehallinnon ulottuvuutta ja asukkaiden yhdenvertaisuutta sekä oikeutta palveluihin. Tutkimus valmistuu kesäkuussa 2022.</p> <p>Tutkimuksessa selvitetään myös, onko lainsäädännöllä mahdollista puuttua nykyistä ennakoidummin kuntien taloudellisiin sekä palvelujen saatavuutta ja kuntalaisten yhdenvertaisuutta koskeviin ongelmiin. Lisäksi selvitetään, antaako tavallinen lainsäädäntö mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi kunnan investointipäätöksiin tai velkaantumiseen. Uusi näkökulma on myös, voisiko palveluiden turvaamiseen liittyvillä kriteereillä käynnistyä tällä hetkellä talouskriteereillä käynnistyvä ns. kriisikuntamenettely.&#160;</p> <p>Käynnistyvä tutkimus jatkaa siitä, mihin vuonna 2019 toteutettu tutkimus ”Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle” päätyi. Tutkimuksessa selvisi, ettei olen Suomen perustuslain vastaista, että kunnilla olisi erilaiset tehtäväkentät, kunhan asukkaiden perusoikeudet toteutuvat. Lisäksi on turvattava kunnallisen itsehallinnon vähimmäisvaatimukset, kuten päätöksenteon kansanvaltaisuus ja kunnan oikeus päättää itsenäisesti taloudesta ja hallinnostaan.&#160;</p> <p>Suomen kunnat eroavat kooltaan, olosuhteiltaan ja väestörakenteeltaan merkittävästi toisistaan. Kuntien väliset erot ovat 2000-luvulla kasvaneet erityisesti väestörakenteen muutosten seurauksena. Väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat voimakkaasti niin kuntien taloudelliseen kantokykyyn kuin sen seurauksena kuntien edellytyksiin järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut.&#160;</p> <p>Kunnallinen itsehallinto nousee vahvana teemana esiin myös joulukuussa 2020 käynnistyneessä kuntapolitiikan kokonaisuuden toimenpidevaihtoehtoja valmistelevassa työssä. Sen tehtävänä on valmistella poliittista päätöksentekoa varten kuntapolitiikan vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia. Toimenpidekokonaisuuksissa huomioidaan julkisen talouden, kunnallisen itsehallinnon ja kuntien järjestämien palveluiden väliset yhteydet ja reunaehdot sekä niiden muodostama kokonaisuus. &#160;</p></span><ul><li><h4> <a href="https&#58;//tietokayttoon.fi/-/yhtenaiskunnasta-erilaistuviin-kuntiin-perustuslain-reunaehdot-kuntien-tehtavien-eriytymiselle" aria-label="Tutustu tutkimukseen ”Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin”. " target="_blank">Tutustu tutkimukseen ”Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin”<br></a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vm.fi/kuntapolitiikan-tulevaisuustyo" aria-label="Lue lisää kuntien tulevaisuustyöstä. " target="_blank">Lue lisää kuntien tulevaisuustyöstä</a></h4></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10623/tutkimus-kunnallisesta-itsehallinnosta-eriytyvassa-kuntakentassa-kaynnistymassa" target="_blank">Tutkimus kunnallisesta itsehallinnosta eriytyvässä kuntakentässä käynnistymässä</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span><br></div><div><br></div>2021-03-18 22:00:00Ajankohtaista2021-03-19 10:20:58https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kunnallinen-itsehallinto.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
En undersökning om kommunalt självstyre inom ett kommunfält som differentierar sig inleds7633<p> Finansministeriet har inlett en utredning om hur differentieringsutvecklingen i kommunerna kan beaktas i kommunallagstiftningen och speciallagstiftningen om kommunernas uppgifter. Undersökningen görs av Östra Finlands universitet och den ingår i statsrådets utrednings- och forskningsverksamhet (VN TEAS).<br><br> En central fråga är i vilken utsträckning den kommunala självstyrelsen kan påverka omfattningen av och innehållet i servicen för kommuninvånarna och därmed likabehandlingen av personer som bor i olika kommuner. Grunden utgörs av frågan hur man vid den grundläggande rättsliga granskningen bedömer omfattningen av den kommunala självstyrelsen och jämlikheten mellan invånarna samt rätten till service. Forskningsprojektet blir klart i juni 2022.<br><br> Under forskningsprojektets gång utreds också om det genom lagstiftning är möjligt att på ett mer föregripande sätt än för närvarande ingripa i problem som gäller kommunernas ekonomi, tillgången till tjänster och kommuninvånarnas jämlikhet. Dessutom utreder man om vanlig lagstiftning ger möjligheter att ingripa till exempel i kommunens investeringsbeslut eller skuldsättning. Ett nytt perspektiv är också om man med hjälp av kriterierna för tryggande av tjänsterna kan inleda det s.k. kriskommunsförfarande som för närvarande inleds enligt ekonomiska kriterier.&#160;<br> Den nya undersökningen fortsätter där undersökningen ”Från samhälle till kommuner som differentieras. Konstitutionella begränsningarna för divergens av kommunernas uppgifter” (på finska) som genomfördes 2019, upphörde. Undersökningen visade att det inte strider mot Finlands grundlag att kommunerna har olika uppgiftsområden, förutsatt att invånarnas grundläggande fri- och rättigheter tillgodoses. Dessutom måste minimikraven på kommunal självstyrelse, såsom demokrati i beslutsfattandet och kommunens rätt att självständigt besluta om sin ekonomi och förvaltning, garanteras.&#160;<br><br> Kommunerna i Finland varierar stort såväl till storleken som till omständigheterna och befolkningsstrukturen. Skillnaderna mellan kommunerna har ökat på 2000-talet i synnerhet till följd av förändringar i befolkningsstrukturen. Befolkningens stigande medelålder, urbaniseringen och den sjunkande nativiteten påverkar kraftigt både kommunernas ekonomiska bärkraft och kommunernas förutsättningar att ordna lagstadgade tjänster för sina invånare.&#160;<br><br> Den kommunala självstyrelsen lyfts fram som ett tema också i det arbete som inleddes i december 2020 för att bereda åtgärdsalternativ för den kommunpolitiska helheten. Dess roll är att bereda alternativa kommunpolitiska åtgärdshelheter för det politiska beslutsfattandet.. I åtgärdshelheterna ska man beakta sambanden mellan och ramvillkoren för de offentliga finanserna, den kommunala självstyrelsen och den service som kommunerna ordnar samt den helhet som dessa bildar.&#160; <br></p><ul><li><h4> <a href="https&#58;//tietokayttoon.fi/sv/-//10616/tutkimus-tarkasteli-perustuslain-reunaehtoja-kuntien-tehtavien-eriytymiselle" aria-label="Pressmeddelande 4 december 2019&#58; Forskargrupp undersökte grundlagens specialvillkor för differentiering av kommunernas uppgifter. " target="_blank">Pressmeddelande 4 december 2019&#58; Forskargrupp undersökte grundlagens specialvillkor för differentiering av kommunernas uppgifter</a><br></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vm.fi/sv/framtidens-kommunpolitik" aria-label="Läs mera om kommunernas framtidsarbete. " target="_blank">Läs mera om kommunernas framtidsarbete</a></h4></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10623/tutkimus-kunnallisesta-itsehallinnosta-eriytyvassa-kuntakentassa-kaynnistymassa?languageId=sv_SE" target="_blank">En undersökning om kommunalt självstyre inom ett kommunfält som differentierar sig inleds</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span></span></span><br></div><p><br></p><p><br></p>2021-03-18 22:00:00Ajankohtaista2021-03-22 08:17:09https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kunnallinen-itsehallinto.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat7634<div lang="fi"><p>Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa. &#160;</p></div><div class="to-index" lang="fi"><p>Naisten ja miesten tuloeroista keskustellaan julkisuudessa useimmiten palkkaerojen näkökulmasta. Palkkaeroista puhuminen liittyy työelämän tasa-arvoon ja alojen sukupuolittumiseen, mutta keskustelun ulkopuolelle jäävät tällöin muun muassa yrittäjät ja kaikki ne, jotka eivät ole mukana työelämässä – kuten työttömät, perhevapaalla olevat henkilöt ja eläkeläiset.</p><p>Tuloerojen mittaaminen säännöllisessä tilastoinnissa perustuu kotitalouden tai asuntokunnan tuloihin. Näkökulma on toimeentulossa, johon vaikuttavat kotitalouksien muiden jäsenten tulot ja yhteiskulutuksesta saatavat hyödyt.</p><p>Samassa kotitaloudessa asuvan naisen ja miehen välillä ei tässä katsannossa ole tuloeroja ollenkaan, sillä tulojen käyttö kotitalouden sisällä mielletään yhteiseksi ja tulonjako tasaiseksi. Vain yksinasuvien ja yhden huoltajan talouksien välillä voidaan tutkia tuloeroja tällä käsitteellä, mutta tämä rajaa ison osan muuta väestöä pois.</p><div><p>Tulonjakotilasto tarjoaa perinteisen kotitalous- ja asuntokuntanäkökulman rinnalla <a href="https&#58;//pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__tjt__henkiloiden/statfin_tjt_pxt_11py.px/" target="_blank"><strong>tietoa henkilökohtaisista tuloista</strong></a> laajalla tulokäsitteellä, jossa ovat mukana henkilön tuotannontekijätulot (palkat, yrittäjätulot ja omaisuustulot), eläkkeet sekä muut veronalaiset ja verotuksen ulkopuolella olevat tuet ja etuudet ja niistä on poistettu maksetut verot.</p></div><p>Lisäksi tuloerät, joiden maksatus riippuu asuntokunnasta ja jotka eivät ole siksi saajalleen henkilökohtaisia, voidaan jakaa asuntokunnan aikuisjäsenten kesken. Tällaisia tuloeriä ovat lapsilisät, asumisen tuet sekä toimeentulotuki. Lapsilisät on jaettu asuntokunnan sisällä lapsen huoltajien kesken. Mukana on koko vakinaisiin asuntoihin rekisteröitynyt väestö eli asuntoväestö.</p><p>Tarkkojen rekistereihin pohjautuvien henkilökohtaisten tulojen pohjalta voidaan selvittää, mistä naisten ja miesten tulot muodostuvat, miten erilaisiin elämänvaiheisiin sijoittuvat tuet ja etuudet kompensoivat mahdollisesti vähäisempää palkkatulon muodostumista ja miten tämä kaikki näyttäytyy naisten ja miesten tulotasossa.</p><p>Naisten ja miesten henkilökohtaisia tuloja ovat aiemmin tarkastelleet muun muassa <a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/omaisuustulot-kasvattavat-sukupuolten-valista-tuloeroa-ja-tuovat-etenkin-miehille-taloudellista-turvaa-myos-elakkeella/" target="_blank"><strong>Kajantie (2020)</strong></a> ja <a href="https&#58;//labour.fi/t&amp;y/naiset-tulojakauman-huipulla/" target="_blank"><strong>Ravaska (2018)</strong></a>. jotka ovat tutkineet naisten ja miesten bruttotulojen muodostumista, huipputuloisia ja tuloliikkuvuutta tulojakauman suurituloisessa päässä.</p><p>Tässä artikkelissa tarkastelen naisten ja miesten sijoittumista tulojakaumalle henkilökohtaisten nettotulojen pohjalta. 18 vuotta täyttänyt väestö eli noin 4&#160;363 000 miljoonaa henkilöä on jaettu 20 yhtä suureen ryhmään niin, että jokaisessa on viisi prosenttia väestöstä, pienituloisimmassa ryhmässä pienituloisimmat viisi prosenttia ja suurituloisimmassa suurituloiset viisi prosenttia. Jokaiseen viiden prosentin ryhmään kuului noin 218&#160;000 henkilöä vuonna 2019. Tarkastelen, miten eri ikäiset miehet ja naiset näihin ryhmiin sijoittuvat.</p><p>Lisäksi artikkelissa verrataan yksinasuvien naisten ja miesten tuloeroja sekä lapsettomina pariskuntina ja lapsiperheissä asuvien pariskuntien puolisoiden välisiä tuloeroja. Kaikki artikkelin tiedot ovat peräisin tulonjakotilaston kokonaisaineistosta ja ovat täysin rekisteripohjaisia.</p><h3>Naisten tulot ovat keskimäärin 14 prosenttia miesten tuloja pienemmät</h3><p>18 vuotta täyttäneitä naisia oli asuntoväestössä noin 2&#160;230&#160;000 ja miehiä noin 2&#160;130&#160;000 vuonna 2019. Miehiä on väestössä jokaisessa syntymävuosiluokassa enemmän kuin naisia lähes 50-vuotiaaksi asti, ja 50–60-vuotiaiden joukossa naisia on yhtä paljon kuin miehiä. Eläkeiän kynnyksellä naisten määrä ylittää miesten määrän. 75 vuotta täyttäneiden joukossa naisia on jo 100&#160;000 enemmän kuin miehiä.</p><p>Täysi-ikäisten naisten henkilökohtaisten nettotulojen mediaani oli 20 920 euroa ja miesten 24&#160;910 euroa vuonna 2019. Naisten mediaanitulot olivat tuolloin siis noin 16 prosenttia pienemmät kuin miesten<a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/miehet-ja-naiset-tuloluokkakuvassa-seka-tulot-etta-tuloerot-ovat-miehilla-naisia-suuremmat/#_ftn1" name="_ftnref1"><span class="MsoFootnoteReference"><span class="MsoFootnoteReference">[1]</span></span></a><span class="MsoFootnoteReference"><span class="MsoFootnoteReference">.</span></span><a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/miehet-ja-naiset-tuloluokkakuvassa-seka-tulot-etta-tuloerot-ovat-miehilla-naisia-suuremmat/#_ftn1" name="_ftnref1"><span class="MsoFootnoteReference"><span class="MsoFootnoteReference"></span></span></a> Mediaanitulo tarkoittaa jakauman keskimmäisen henkilön tuloja, kun henkilöt on asetettu tulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen.</p><p>Suurituloisin ikäluokka oli miehissä 44-vuotiaat eli vuonna 1975 syntyneet ja naisista 43-vuotiaat eli vuonna 1976 syntyneet vuonna 2019. (Kuvio 1.)</p><div class="graph-title">Kuvio 1. Naisten ja miesten henkilökohtaiset mediaanitulot ikävuosittain vuonna 2019, euroa</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 1. Naisten ja miesten henkilökohtaiset mediaanitulot ikävuosittain vuonna 2019, euroa. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä." src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot-01.svg" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus</div><p>Naisten ja miesten henkilökohtaisten tulojen erot olivat vuonna 2019 suhteellisesti suurimmat 65­–77-vuotiaiden keskuudessa. Tässä ikäryhmässä naisten tulot olivat viidesosan pienemmät kuin miesten vuonna 2019. Erot ovat pienimmillään nuorilla, 21-vuotiailla aikuisilla, joilla henkilökohtaiset tulot ovat keskimäärin hyvin pienet, naisilla 11&#160;850 euroa ja miehillä 11&#160;360. Ainoastaan 18–20-vuotiaiden ikäryhmässä naisten henkilökohtaiset tulot olivat hieman miehiä suuremmat.<s> </s></p><h3>Miehet ovat selvä enemmistö suurituloisimmassa neljäsosassa</h3><p>Kun naiset ja miehet jaetaan henkilökohtaisten tulojen pohjalta tasakokoisiin tuloryhmiin, havaitaan, että naisten osuus on miehiä suurempi pieni- ja keskituloisissa ryhmissä, lukuun ottamatta aivan pienituloisinta viittä prosenttia. Miesten määrä on selvästi naisia suurempi suurituloisimpaan neljäsosaan kuuluvissa tuloryhmissä, missä miesten osuus on sitä suurempi, mitä suurituloisimmasta ryhmästä on kyse.</p><p>Suurituloisimmassa neljäsosassa naisten osuus on noin 36 prosenttia. Kaikkein suurituloisimmassa viidessä prosentissa enää yksi neljästä henkilöstä on nainen. Kaiken kaikkiaan 7,5 prosenttia miehistä ja 2,6 prosenttia naisista kuului suurituloisimpaan tuloryhmään (kuvio 2). – Naisten asemasta tulojakauman huipulla ks. Ravaska (2018).</p><p>Naisia ja miehiä oli lähes yhtä paljon vain tuloryhmissä 14 ja 15 eli prosenttipisteiden 65–75 välillä. Täysi-ikäisten henkilöiden tulojen mediaanin, jonka kummallakin puolella on tasan puolet koko aikuisväestöstä, alapuolelle jäi noin 60 prosenttia naisista ja noin 44 prosenttia miehistä.</p><div class="graph-title">Kuvio 2. 18 vuotta täyttäneen asuntoväestön lukumäärä 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä* sukupuolen mukaan 2019</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 2. 18 vuotta täyttäneen asuntoväestön lukumäärä 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä sukupuolen mukaan 2019, tuloryhmät muodostettu henkilökohtaisten tulojen pohjalta (asuntokuntakohtaiset tuloerät jaettu). Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä." src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot-02.svg" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus; *tuloryhmät muodostettu henkilökohtaisten tulojen pohjalta (asuntokuntakohtaiset tuloerät jaettu)</div><h3>Miesten Gini 36, naisten Gini 29</h3><p>Tulojakauman muodosta voi päätellä, että tuloerot ovat naisten kesken pienemmät kuin miesten. Naisten kesken henkilökohtaisten tulojen pohjalta laskettu Gini-kerroin sai vuonna 2019 arvon 29,0, kun miesten kesken se sai arvon 36,0.</p><p>Gini-kerroin on sitä suurempi, mitä suuremmat tuloerot ovat. Kerroin saa arvon 0 tilanteessa, jossa kaikkien tulot ovat yhtä suuret, ja arvon 100, kun yksi tulonsaaja saa kaikki tulot.</p><p>Suurituloisten miesten määrä kasvattaa miesten keskinäisiä tuloeroja. Suurituloisimpaan viiden prosentin tuloryhmään päätyi, jos henkilökohtaiset tulot olivat verojen jälkeen vähintään 52 020 euroa vuonna 2019.</p><p>Tämän ryhmän sisälläkin miesten tulot olivat naisia suuremmat&#58; vaikka naisten ja miesten mediaanitulot olivat suurituloisimmassa ryhmässä melko lähellä toisiaan, 63&#160;140 euroa naisilla ja 65&#160;910 euroa miehillä, miesten tulojen keskiarvo – 91&#160;890 euroa – oli selvästi suurempi kuin naisten 80&#160;250 euroa. Keskiarvon erkaantuminen mediaanista tarkoittaa, että ryhmän sisällä tulojen jakauma on vino; toisin sanoen miesten joukossa on enemmän huipputuloisia kuin naisten joukossa.</p><h3>Pienituloisin ryhmä&#58; asepalveluksessa ja kotona asuvia nuoria sekä ulkomaalaistaustaisia</h3><p>Tulojakauman kaikkein pienituloisimmassa ryhmässä henkilökohtaiset vuositulot verojen jälkeen olivat enintään 6&#160;640 euroa vuonna 2019. Miesten osuus tässä ryhmässä on naisia suurempi, kun muissa pienituloisissa ryhmissä naiset ovat enemmistö.</p><p>Pienituloisimman viiden prosentin yllättävä poikkeama sukupuolijakaumassa saa selityksen, kun tarkastellaan asiaa iän mukaan (kuvio 3). Noin 53 prosenttia pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvista henkilöistä on 18–24-vuotiaita nuoria, 31 prosenttia 18–19-vuotiaita nuoria. Merkittävä osa erityisesti alle 20-vuotiaista asuu vielä vanhempiensa kanssa (<a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/suomalaisnuoret-muuttavat-omilleen-eurooppalaisittain-varhain-koronan-vaikutuksia-voimme-vasta-arvailla/" target="_blank"><strong>Pietiläinen 2021</strong></a>), eikä oma tulotaso ole vielä kovin korkea.</p><p>30 prosenttia tuloryhmästä on 18–24-vuotiaita miehiä ja 23 prosenttia naisia. Miesten osuutta ikäryhmässä nostaa luontevasti asevelvollisuus, joka pitää merkittävän osuuden erityisesti miehistä pois työmarkkinoilta.</p><p>Pienituloisinta ryhmää luonnehtiikin parhaiten nuori ikä&#58; vanhempien ikäryhmien osuus pienituloisimman tuloryhmän henkilöistä pienenee niin, että vanhuuseläkeiän saavuttaneiden osuus kaikkein pienituloisimmista on enää 1,5 prosentin luokkaa.</p><p>Pienituloisimmassa ryhmässä näkyy jossain määrin myös maahanmuutto, joka liittyy asiaan kahdella tapaa. Yhtäältä ulkomaalaistaustaiset ovat yleisesti ottaen muuta väestöä pienituloisempia. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mediaanitulo oli 13&#160;730 euroa ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten 18&#160;120 euroa vuonna 2019, kun suomalaistaustaisten henkilöiden mediaanitulot olivat 23&#160;000 euroa vuonna 2019.</p><p>Joka neljäs ulkomaalaistaustainen sijoittui vuonna 2019 henkilökohtaisilla tuloilla mitaten pienituloisimpaan 10 prosenttiin, miehistä noin 22 prosenttia ja naisista noin 28 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenyksessä olevista henkilöistä noin 18 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2019.</p><p>Toisaalta kesken tilastovuoden maahan muuttaneiden tulot eivät tilastoidu täysimääräisesti. Vaikka maahan muuttaneen tulotaso olisi ennen muuttoa ollut hyväkin, eivät nämä tulot näy hallinnollisissa aineistoissa, joista tilaston tiedot kerätään. Myös esimerkiksi ulkomailla töissä olleet paluumuuttajat voivat päätyä pienituloisimpiin ryhmiin.</p><p>Kaiken kaikkiaan noin 6 prosenttia pienituloisimman viiden prosentin ryhmästä, eli vajaat 13&#160;000 henkilöä, oli tullut tilaston perusjoukkoon edellisen tilastovuoden jälkeen. Näistä henkilöistä hieman yli 9&#160;500 oli ulkomaalaistaustaisia. Pienituloisimmasta ryhmästä kaiken kaikkiaan 37&#160;300 henkilöllä ei ollut rekistereiden perusteella lainkaan omia tuloja, noin 15&#160;000 heistä ulkomaalaista syntyperää olevia.</p><div class="graph-title">Kuvio 3. Henkilöiden lukumäärät 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä iän ja sukupuolen mukaan 2019</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 3. Henkilöiden lukumäärät 5 prosentin välein muodostetuissa tuloryhmissä iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä." src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot_kuvio3.svg" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus</div><h3>Työikäiset naiset jakautuvat tuloryhmiin miehiä tasaisemmin</h3><p>Sekä 18–24-vuotiaat naiset että miehet ovat siis hyvin suurelta osin pienituloisimmassa päässä tulojakaumaa. Seuraavassa, 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, naiset ja miehet ovat jo erkaantuneet hieman toisistaan. Tässä työuran alkuvaiheessa olevista muodostuvassa joukossa miehet ovat jo ehtineet alkaa kiivetä tulojakauman suurituloista päätä kohden naisia nopeammin. Ikäryhmän miehiä on eniten persentiileissä 70–80 eli hyvätuloisimman neljäsosan rajalla.</p><p>25–34-vuotiaiden naisten ”aallonharja” on puolestaan hieman mediaanitulon yläpuolella persentiileissä 55–60. Tässä ikäryhmässä naisia on runsaasti myös toiseksi pienituloisimmassa tuloryhmässä, mikä selittyy perhevapailla olemisella. (Kuvio 3.)</p><p>Seuraavassa ikäryhmässä (35–44-vuotiaat) ”aallonharjat” ovat liikkuneet edelleen suurituloisinta päätyä kohden. Ikäryhmän miehiä on eniten toiseksi suurituloisimmassa ryhmässä eli 90. –95. persentiileissä, kun naisia on puolestaan eniten persentiileissä 65–75. Miehet ovat keskittyneet selkeämmin suurituloisiin ryhmiin, kun naiset ovat jakaantuneet tasaisemmin mediaanitulon yläpuolella oleviin ryhmiin.</p><p>Ilmiö näkyy vielä selvemmin seuraavassa, 45–54-vuotiaiden ikäryhmässä, missä naisten ”aallonharja” on hävinnyt näkyvistä ja naiset ovat jakautuneet mediaanin yläpuolella olevissa ryhmissä hyvin tasaisesti eri tuloryhmiin. Miehet puolestaan ovat yhä tiiviimmin suurituloisimmassa joukossa&#58; ikäryhmän miehistä joka neljäs kuuluu kahteen suurituloisimpaan ryhmään, siis suurituloisimpaan kymmenekseen.</p><p>55–64-vuotiaiden joukossa keskittyminen suurituloisimpiin ryhmiin alkaa olla jo hieman vähäisempää, ja sekä miesten että naisten määrä mediaanitulon alapuolella olevissa joukoissa on suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tuloerot sekä naisten että miesten kesken ovat kaikkein nuorimpia (18–24-vuotiaita) lukuun ottamatta tässä ikäryhmissä suurimmillaan. Ikäryhmän miesten Gini-kerroin sai arvon 36,6 ja naisten 27,4 vuonna 2019.</p><p>Vanhuuseläkeikään ehtineiden asema tulojakaumalla näyttää jo hyvin erilaiselta. ”Aallonharjat” ovat siirtyneet sekä naisilla että miehillä mediaanitulon alapuolelle, ja miesten määrä väestössä on alkanut laskea. 65–74-vuotiaista miehistä mediaanitulon yläpuolella on vielä 42 prosenttia, mutta naisista vajaat 24 prosenttia.</p><p>Tätä iäkkäämmässä, 75 vuotta täyttäneiden ryhmässä, mediaanitulon yläpuolella miehistä on 34 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Kaikkein iäkkäimmässä ryhmässä oli vuonna 2019 noin kolmannes vähemmän miehiä kuin naisia.</p><h3>Yksinasuvat työikäiset naiset keskituloisia, miehissä sekä suuri- että pienituloisia</h3><p>Työikäiset, 18–64-vuotiaat yksinasuvat naiset ja miehet sijoittuvat tulojakaumalle hieman eri tavoin. Työikäisten henkilöiden tulojen mediaanit olivat vuonna 2019 melko lähellä toisiaan – miehillä 21&#160;960 ja naisilla 21&#160;370 euroa vuodessa – mutta siinä missä yksinasuvat naiset kuuluivat pääasiassa keskituloisiin ryhmiin, yksinasuvat miehet olivat selvemmin jakaantuneet pieni- ja suurituloisiin ryhmiin.</p><p>Hyvin samantasoisista mediaanituloista huolimatta yksinasuvien miesten Gini-kerroin oli 32,4 ja naisten 27,1. Tuloerot olivat siis miesten kesken suuremmat kuin naisten kesken. (Kuvio 4.)</p><div class="graph-title">Kuvio 4. Yksinasuvien työikäisten (18–64-v.) sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 4. Yksinasuvien työikäisten (18–64-v.) sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019, prosenttia. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä. " src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot-03.svg" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus</div><p>Eläkeikäisten yksinasujien tulotaso oli sekä naisilla että miehillä työikäisiä matalampi, miehillä 18&#160;290 ja naisilla 17&#160;490 euroa vuonna 2019. Sekä yksinasuvat eläkeikäiset naiset että miehet kuuluivat selvästi tavallisimmin mediaanituloa pienituloisempiin ryhmiin, mutta koska eläkeikäisiä miehiä kuului edelleen jonkin verran myös suurituloisimpiin, olivat tuloerot miesten kesken (Gini-kerroin 28,0) edelleen selvästi naisia suuremmat (20,4). (Kuvio 5.)</p><div class="graph-title">Kuvio 5. Yksinasuvien eläkeikäisten (65+) sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 5. Yksinasuvien eläkeikäisten (65+) sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä." src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot-04.svg" width="575" height="405" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus<br><br></div><h3>Eri sukupuolta olevissa pariskunnissa miehillä on naisia suuremmat tulot</h3><p>Lapsettomien pariskuntien naisten ja miesten kesken tulot eroavat yksinasujia selvemmin. Lapsettomien pariskuntien miesten henkilökohtaisten tulojen mediaani oli 24&#160;700 ja naisten 20&#160;060 euroa vuonna 2019. Tulojakaumalla naiset ovat useimmiten pienituloisia tai keskituloisia, kun taas miehet kuuluvat useimmiten suurituloisiin tai keskituloisiin. (Kuvio 6.)</p><div class="graph-title">Kuvio 6. Lapsettomiin kahden aikuisen pariskuntiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 6. Lapsettomiin kahden aikuisen pariskuntiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä." src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot-05.svg" width="575" height="405" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus</div><p>Eri sukupuolta olevien lapsettomien pariskuntien naisista joka neljännen puoliso kuului suurituloisimpaan 20 prosenttiin. Miehillä suurituloisimpaan viidennekseen kuului vain vajaat 12 prosenttia puolisoista.</p><p>Kaiken kaikkiaan hieman yli 29 prosentilla lapsettomista pariskunnista puolisot olivat suurin piirtein samalla tulotasolla. Noin 51 prosentilla eri sukupuolta olevista lapsettomista pariskunnista miehen tulot olivat naisen tuloa selvästi suuremmat ja vajaalla 20 prosentilla naisen tulot olivat selvästi suuremmat. (Taulukko 1.) – Samaa sukupuolta olevien pariskuntien tuloja ei käsitellä tässä yhteydessä.</p></div><div class="tablecontainer"><table> <caption>Taulukko 1. Eri sukupuolta olevien, lapsettomiin asuntokuntiin kuuluvien pariskuntien puolisoiden sijoittuminen tuloviidenneksiin* 2019, prosenttia</caption> <thead><tr><th scope="col">&#160;</th><th scope="col">&#160;</th><th colspan="6" rowspan="1" scope="col">Puolisomiesten tuloryhmät</th></tr><tr><th scope="col">&#160;</th><th scope="col"><p>&#160; &#160; &#160; &#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160; &#160; &#160; &#160; &#160;</p></th><th scope="col">I (pieni-<br> tuloisin 20 %)</th><th scope="col">II</th><th scope="col">III</th><th scope="col">IV</th><th scope="col">V (suuri-<br> tuloisin 20 %) </th><th scope="col">Yhteensä</th></tr></thead><tbody><tr><th scope="row">Puolisonaisten<br> tuloryhmät</th><th scope="row">I (pieni-<br> tuloisin 20 %)</th><td class="numeric"><strong>5,5</strong></td><td class="numeric">6,5</td><td class="numeric">5,0</td><td class="numeric">3,6</td><td class="numeric">3,2</td><td class="numeric">23,8</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">II</th><td class="numeric">2,8</td><td class="numeric"><strong>6,6</strong></td><td class="numeric">6,3</td><td class="numeric">4,3</td><td class="numeric">3,5</td><td class="numeric">23,5</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">III</th><td class="numeric">2,1</td><td class="numeric">3,5</td><td class="numeric"><strong>5,5</strong></td><td class="numeric">6,3</td><td class="numeric">5,7</td><td class="numeric">23,0</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">IV</th><td class="numeric">1,3</td><td class="numeric">1,8</td><td class="numeric">3,2</td><td class="numeric"><strong>5,1</strong></td><td class="numeric">6,6</td><td class="numeric">18,0</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">V (suuri-<br> tuloisin 20 %)</th><td class="numeric">0,7</td><td class="numeric">0,7</td><td class="numeric">1,3</td><td class="numeric">2,2</td><td class="numeric"><strong>6,7</strong></td><td class="numeric">11,7</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">Yhteensä</th><td class="numeric">12,4</td><td class="numeric">19,0</td><td class="numeric">21,4</td><td class="numeric">21,5</td><td class="numeric">25,7</td><td class="numeric">100,0</td></tr></tbody></table></div><p class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus; *Diagonaalilla pariskunnat, joissa naiset ja miehet ovat samassa tuloryhmässä.</p><p>Lapsiperheissä puolison asemassa olevat miehet ovat selvästi sekä naisia että lapsettomien parien miehiä hyvätuloisempia. Puolisomiesten henkilökohtainen mediaanitulo lapsitalouksissa oli 34&#160;090 ja naisten 25&#160;540 euroa vuonna 2019. Lapsiperheisiin kuuluvista miehistä noin 30 prosenttia kuului henkilökohtaisilta tuloiltaan suurituloisimpaan kymmeneen prosenttiin.</p><p>Piikki toiseksi pienituloisimpaan viiteen prosenttiin kuuluvien naisten osuudessa selittyy perhevapailla&#58; lapsiperheiden tuet olivat pääasiallinen henkilökohtaisten tulojen lähde noin puolella tähän tuloryhmään kuuluvista lapsiperheiden naispuolisoista. (Kuvio 7.)</p><div class="graph-title">Kuvio 7. Lapsitalouksiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin 2019, prosenttia</div><div class="graph-image"><img alt="Kuvio 7. Lapsitalouksiin kuuluvien naisten ja miesten sijoittuminen tuloryhmiin vuonna 2019, %. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä." src="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/media/uploads/tt2021/okkonen/okkonen_naisten_ja_miesten_tuloerot-06.svg" style="margin&#58;5px;" /></div><div class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus</div><p>Eri sukupuolta olevien puolisoiden lapsiperheissä naisista lähes 52 prosentilla puoliso kuului suurituloisimpaan viidesosaan lapsiperheissä, kun vajaalla 22 prosentilla miehistä puoliso kuului suurituloisimpaan viidennekseen. 30 prosenttia lapsiperheisiin kuuluvista eri sukupuolta olevista pariskunnista oli suurin piirtein samalla tulotasolla, mutta noin 56 prosentilla naisista ja hieman alle 14 prosentilla miehistä puolison tulot olivat selvästi suuremmat. (Taulukko 2.)</p><div class="tablecontainer"><table> <caption>Taulukko 2. Eri sukupuolta olevien, lapsiasuntokuntiin kuuluvien pariskuntien sijoittuminen tuloviidenneksiin* 2019, prosenttia<br><br></caption> <thead><tr><th scope="col">&#160;</th><th scope="col">&#160;</th><th colspan="6" rowspan="1" scope="col">Puolisomiesten tuloryhmät</th></tr><tr><th scope="col">&#160;</th><th scope="col">&#160; &#160; &#160; &#160; &#160;&#160; &#160;&#160;&#160; &#160; &#160; &#160; &#160;&#160;&#160;</th><th scope="col">I (pieni-<br> tuloisin 20 %)</th><th scope="col">II</th><th scope="col">III</th><th scope="col">IV</th><th scope="col">V (suuri-<br> tuloisin 20 %)</th><th scope="col">Yhteensä</th></tr></thead><tbody><tr><th scope="row">Puolisonaisten<br> tuloryhmät</th><th scope="row">I (pieni-<br> tuloisin 20 %)</th><td class="numeric"><strong>1,6</strong></td><td class="numeric">1,1</td><td class="numeric">2,1</td><td class="numeric">4,0</td><td class="numeric">5,8</td><td class="numeric">14,7</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">II</th><td class="numeric">0,8</td><td class="numeric"><strong>1,4</strong></td><td class="numeric">1,9</td><td class="numeric">3,5</td><td class="numeric">4,7</td><td class="numeric">12,4</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">III</th><td class="numeric">1,1</td><td class="numeric">1,2</td><td class="numeric"><strong>3,4</strong></td><td class="numeric">7,9</td><td class="numeric">10,5</td><td class="numeric">24,1</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">IV</th><td class="numeric">1,0</td><td class="numeric">0,9</td><td class="numeric">2,6</td><td class="numeric"><strong>7,9</strong></td><td class="numeric">15,0</td><td class="numeric">27,4</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">V (suuri-<br> tuloisin 20 %)</th><td class="numeric">0,7</td><td class="numeric">0,5</td><td class="numeric">1,1</td><td class="numeric">3,5</td><td class="numeric"><strong>15,6</strong></td><td class="numeric">21,5</td></tr><tr><th scope="row">&#160;</th><th scope="row">Yhteensä</th><td class="numeric">5,3</td><td class="numeric">5,2</td><td class="numeric">11,2</td><td class="numeric">26,8</td><td class="numeric">51,5</td><td class="numeric">100,0<br><br></td></tr></tbody></table></div><p class="source">Lähde&#58; Tulonjakotilaston kokonaisaineisto, Tilastokeskus; *Diagonaalilla pariskunnat, joissa naiset ja miehet ovat samassa tuloryhmässä.</p><h3>Naisten ja miesten tuloerot ovat monen osan summa</h3><p>Naisten ja miesten henkilökohtaisissa tuloissa ilmenevien erojen taustalla on monta tekijää<em>.</em> <a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/omaisuustulot-kasvattavat-sukupuolten-valista-tuloeroa-ja-tuovat-etenkin-miehille-taloudellista-turvaa-myos-elakkeella/"><strong>Kajantie</strong></a><strong>n </strong>(2020) mukaan miesten suuremmat omaisuustulot selittävät suuren osan naisten ja miesten välisistä tuloeroista. Naisvaltaisten alojen palkkataso on miesvaltaisia aloja pienempi, ja perheenperustamisiässä naisten poissaolo työstä pienentää heidän henkilökohtaisia tulojaan.</p><p>Toisaalta perhe-etuudet voivat myös mahdollistaa työstä poisjäännin perheen perustamisen ja pienten lasten hoidon ajaksi niin, ettei naisen oma tulotaso romahda. Myös verotus tasaa tuloeroja, sillä henkilökohtaisten bruttotulojen ero (naisten bruttotulot 75 % miesten tuloista) on suurempi kuin erot nettotuloissa (80 %). Työuran aikana kerrytetty eläke on sidoksissa ansiotasoon, mikä heijastuu naisten ja miesten tuloeroina myös työuran päätyttyä. (Kajantie 2020.)</p><p>Työikäisten yksinasujien tulot ovat pienemmät ja parisuhteissa elävien suuremmat. Sitä, missä määrin pienet tulot vaikeuttavat puolison löytämistä, tai sitä, johtaako parempi tulotaso todennäköisemmin parisuhteeseen vai mahdollistaako parisuhde paremman tulotason, ei näistä havainnoista voi sanoa. Tulotason kytkös parinmuodostukseen on monimutkaisempi kysymys, johon ei yksinkertaisella tilastotarkastelulla voi vastata.</p><p>Yhteinen talous ja yhteisasuminen tuovat kuitenkin taloudellista turvaa myös puolisolle, jonka tulot ovat pienemmät, sillä esimerkiksi asumiskustannukset ovat suhteessa pienemmät isoille kuin pienille kotitalouksille ja tuloja todennäköisesti tasataan kotitalouden sisällä. Tämä näkökulma on mukana perinteisessä tulonjakotilastoinnissa, jossa toimeentulo ymmärretään henkilöä itseään laajemman yksikön yhteisenä asiana.</p><p> <a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/kirjoittajat/kaisa-mari-okkonen/" target="_blank"><strong>Kaisa-Mari Okkonen</strong></a><br>Twitterissä&#58; <a href="https&#58;//twitter.com/KMOkkonen" target="_blank">@KMOkkonen</a></p><p><em>Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.<br><br></em></p><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/miehet-ja-naiset-tuloluokkakuvassa-seka-tulot-etta-tuloerot-ovat-miehilla-naisia-suuremmat/" target="_blank">Lue artikkeli Tilastokeskuksen sivuilta</a></h4></li></ul><p class="MsoFootnoteText"><br></p><div><div></div></div>2021-03-18 22:00:00Ajankohtaista2021-03-19 13:10:57https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/naisten_miesten_tuloerot.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Viikolla 10 jälleen runsaasti uusia koronavirustapauksia7521<p>Epidemiatilanne Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilla jatkuu hankalana. Viimeisten parin viikon aikana erikoissairaanhoidon ja erityisesti tehohoidon tarve on kasvanut näillä alueilla huomattavasti.&#160;</p><p>Viikolla 10 (ajalla 8.3.-14.3.) todettiin koko maassa yhteensä lähes 4800 uutta tapausta, mikä on yli 300 tapausta enemmän kuin edellisellä viikolla. Tämä on suurin viikoittain raportoitujen uusien tautitapausten määrä koko epidemian aikana. Valtakunnallisen tilanteen merkittävän heikentymisen vuoksi on perusteltua, että alueilla pidetään yllä ja lisätään ennakoivasti tehokkaita ja kattavia keinoja tartuntojen estämiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi.</p><p>Uusien tapausten ilmaantuvuus viikolla 10 oli 86 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun luku edellisellä viikolla oli 80. Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 9-10) yhteenlaskettu tapausmäärä oli lähes 9200 uutta tapausta, mikä on lähes 1700 enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon tapausmäärä. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 166 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun vastaava luku edeltävällä kahden viikon jaksolla oli 136.&#160;</p><p>Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,0-1,2 (90 % todennäköisyysväli), kun se viikkoa aikaisemmin oli 1,1-1,3. Vaikka epidemia on valtakunnallisesti edelleen kiihtynyt, käytössä olevat suositus- ja rajoitustoimet ovat todennäköisesti jonkin verran hidastaneet epidemian kasvuvauhtia. Etenkin Ahvenanmaan maakunnassa ja Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella epidemiatilanne on parantunut.</p><p>Myös koronavirusrokotusten merkitys taudin hillitsemisessä alkaa vähitellen näkyä, ja rokotukset etenevät hyvin kaikilla erityisvastuualueilla. Keskiviikkoon 17.3.2021 mennessä yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä yli 75 % ja yli kolmannes 75-79-vuotiaista on saanut ainakin yhden rokoteannoksen. THL raportoi päivittäin tietoa rokotusten etenemisestä verkkosivuillaan.&#160;</p><ul><li><p><a href="https&#58;//www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/koronarokotusten_edistyminen.html" target="_blank" title="Aukeaa uuteen ikkunaan" rel="noreferrer"><strong>COVID-19-rokotusten edistyminen</strong></a></p></li></ul><p>Viikolla 10 koronatestejä tehtiin yli 147 000, yli kaksinkertainen määrä vuodenvaihteeseen verrattuna.<br> Positiivisten näytteiden osuus kaikista näytteistä viikolla 10 oli noin 3,2 %.&#160;</p><p>Koko maassa uusien kotimaisten tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä 59 %&#58;ssa tapauksista. Uusista tartunnoista kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Tämä on edellisiä viikkoja hieman suurempi osuus. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli 1,7 %, ja näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi alle prosenttiin kaikista tartunnoista.</p><p>Tartuntoja todetaan edelleen eniten työikäisillä, varsinkin nuorilla aikuisilla. Viikolla 11 noin 81 % kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotiailla ja lähes puolet alle 30-vuotiailla. Alle 10-vuotiaiden osuus tapauksista oli noin 11 % ja 10-19-vuotiaiden osuus noin 14 %.&#160;</p><h3>Erikoissairaanhoidon ja tehohoidon tarve lisääntynyt nopeasti</h3><p>Viimeisten parin viikon aikana erikoissairaanhoidon tarve on kasvanut huomattavasti, ja etenkin viime päivinä myös tehohoidon tarve on lisääntynyt nopeasti. Sairaalahoidossa oli 17.3. kaikkiaan 278 potilasta covid-19-taudin vuoksi&#58; perusterveydenhuollon osastoilla 79, erikoissairaanhoidossa 143 ja teho-osastoilla 56 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemantapauksia oli 17.3.2021 mennessä raportoitu yhteensä 804.</p><p>Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL&#58;n sivuilla.&#160;</p><ul><li><p><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaviruksen-seuranta"><strong>Koronaviruksen seuranta</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset"><strong>Koronaepidemia&#58; alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//www.hus.fi/ajankohtaista/koronavirus-covid-19/koronavirus-lukuina" target="_blank" title="Aukeaa uuteen ikkunaan" rel="noreferrer"><strong>Koronavirus lukuina </strong></a>(HUS)</p></li><li><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-00-8447-9" target="_blank" title="Aukeaa uuteen ikkunaan" rel="noreferrer"><strong>Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021</strong></a> (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2021&#58;1)<br><br></p></li></ul><div><span><span><span><span><h4>Lue tiedote THL&#58;n sivuilta (www.thl.fi)&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//thl.fi/fi/-/viikolla-10-jalleen-runsaasti-uusia-koronavirustapauksia" target="_blank">Viikolla 10 jälleen runsaasti uusia koronavirustapauksia</a></h4></li></ul></span></span></span></span><br></div><p><br></p>2021-03-17 22:00:00Ajankohtaista2021-03-18 10:42:51https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/THL_korona.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Työssäoloehdon sitominen tuloihin vie työttömyysturvaa väärään suuntaan7522<p>​Työttömyysturvan kehittämisen työryhmä on tarkastellut muun muassa työttömyysturvan työssäoloehtoa, kestoa, lomautettujen osaamisen kehittämistä ja erorahamallia. Työryhmä julkaisi raporttinsa tänään. Sen ehdotukset eivät ole kaikilta osin yksimielisiä.<br><br>STTK pitää erittäin tärkeänä, että työttömyysturvaa kehitetään jatkossakin vastaamaan paremmin muuttuvan työelämän vaatimuksia, mutta ei kannata työryhmän ehdotusta työssäoloehdon muuttamisesta tuloperusteiseksi. STTK jätti tätä koskevan eriävän mielipiteen.<br><br>Työryhmän ehdotuksen mukaan työssäoloehto täyttyisi, jos henkilöllä on ollut tuloja vähintään 844 euroa kuukaudessa kuuden kuukauden ajan. Nykyisin edellytys on 18 tuntia työtä viikossa 26 kalenteriviikon ajan.</p><p>– Tuloperusteinen työssäoloehto ei kohtelisi työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Siinä palkkataso vaikuttaisi työssäoloehdon täyttymiseen. Työntekijän, joka tekee saman verran työtä kuin toinen, mutta jonka palkkatulot ovat pienemmät, olisi vaikeampi täyttää työssäoloehtoa. Palkkataso myös vaihtelee merkittävästi eri alojen välillä&#58; varsinkin monilla naisvaltaisilla aloilla palkkataso on keskimääräistä pienempi, juristi Samppa Koskela toteaa.<br><br>Toinen merkittävä ongelma ehdotetussa tuloperusteisessa työssäoloehdossa liittyy pätkä- ja keikkatyötä tekevien ansiopäivärahan korvaustason heikentymiseen.</p><p>– Jos työntekijä täyttää työssäoloehdon pätkittäin useissa lyhyissä työsuhteissa ja tehden esimerkiksi erilaisia keikkatöitä, tuloperusteinen työssäoloehto merkitsisi ansiopäivärahan korvaustason heikentymistä nykyiseen verrattuna.<br><br>Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi veisi turvaa väärään suuntaan. <br></p><p>– Työttömyysturvaa olisi etenkin näin epävarmassa työmarkkinatilanteessa vahvistettava ja luotava lisää positiivisia työllistymisen kannusteita. Pidämme hyvänä sitä, että työryhmä huomioi ehdotuksissaan lomautettujen tarpeet osaamisen kehittämiseen, mutta olisimme toivoneet työryhmältä muun muassa työttömyysturvan erorahamallin tarkempaa analysointia etenkin työllistymisen kannusteiden näkökulmasta, Samppa Koskela toteaa.<br><br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Samppa Koskela, puhelin 0400 199 062.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p><p></p>2021-03-17 22:00:00Ajankohtaista2021-03-18 10:48:26https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työttömyysturvan kehittämisen työryhmän raportti valmistunut7523<p>Hallitus linjasi syksyn 2020 budjettiriihen työllisyyskirjauksessa kolmikantaisen työttömyysturvan kehittämistyön käynnistämisestä. Samalla linjattiin valmisteluun annettavista asiakokonaisuuksista.</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä aloitti työskentelyn 22.10.2020. Työryhmä kokoontui 15 kertaa. Työryhmässä olivat edustettuina STM, VM, TEM, SAK, STTK, Akava, EK, KT, SY ja Työllisyysrahasto.<br><br></p><p><strong>Työryhmän tehtävänä on ollut&#58;</strong></p><ul><li><p>kehittää työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa,&#160;</p></li><li><p>arvioida työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaa ansioturvan kestoon,</p></li><li><p>selvittää työttömyysturvan parempaa sopeutumista suhdanteisiin,</p></li><li><p>tarkastella työttömyysturvasta osan korvaavaa erorahamallia,</p></li><li><p>arvioida lomautettujen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen lomautuksen aikana, sekä</p></li><li><p>tarkastella työmarkkinatuen uudistamista ja siihen kytkettyjen työnhakijan tarkoituksenmukaisten palvelujen turvaamista.</p></li></ul><h3>Työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti&#160;</h3><p>Työryhmä esittää, että palkansaajan työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa valmisteltaisiin tuloperusteisen päivärahaehdon mallin mukaisesti.&#160;</p><p>Päivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto määräytyisi kuukausikohtaisen tulorajaehdon kautta (844 euroa vuoden 2021 tasossa). Oikeus päivärahaan syntyisi, kun vaadittua työssäoloa on 6 kuukautta&#160;28 kuukauden tarkastelujaksolla.</p><p>Jatkovalmistelussa lähtökohta on, että päivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa voitaisiin kerryttää myös 0,5 kuukauden jaksoissa, jos palkkatulo on 422-843 euroa kuukaudessa. Tarkastelujaksoa pidentävät hyväksyttävät syyt säilyisivät ennallaan.</p><p>Työryhmän esitys tuloperusteiseen päivärahaehtoon siirtymisestä ei ollut yksimielinen.</p><h3>Työryhmä ei esitä ansioturvan keston porrastamista&#160;</h3><p>Työryhmä on arvioinut työttömyysturvan uudistamista siten, että työssäolon pituus vaikuttaisi&#160;turvan kestoon. Työryhmä on arvioinut eri malleja enimmäiskeston porrastukseksi. Työryhmä ei saavuttanut riittävää yhteistä näkemystä tehdäkseen esityksen työttömyyspäivärahan enimmäisajan porrastamisesta.</p><h3>Työryhmä ei kannata työttömyysturvan sopeuttamista suhdanteisiin&#160;</h3><p>Työryhmä on arvioinut erillisen tutkijatyöryhmän työtä koskevaan ennakkotietoon nojaten työttömyysturvan parempaa sopeutumista suhdanteisiin. Työryhmä ei kannata työttömyysturvan sitomista suhdanteisiin.&#160;</p><h3>Erorahamallista ei yhteistä näkemystä</h3><p>Työryhmän asettamisen jälkeen hallitus on 17.12.2020 tehnyt päätöksen toimenpiteistä yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Kokonaisuuteen sisältyy linjaus muutosturvaan liittyvästä irtisanomiskorvauksesta. Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsittelyssä ollut mahdollinen työttömyysturvasta osan korvaava erorahamalli eroaa irtisanomiskorvausta koskevasta hallituksen linjauksesta. Erorahamallin keskeneräisyyden vuoksi työryhmä ei ole tarkemmin voinut arvioida ehdotuksen sisältöä.&#160;</p><p>Työryhmän jäsenillä on erilaiset käsitykset erorahamallin mahdollisista vaikutuksista, eikä työryhmä saavuttanut yhteistä näkemystä erorahan vaikutuksista.</p><h3>Työmarkkinatuen kehittämistyötä tulisi jatkaa</h3><p>Työryhmän toimeksiannon laajuuden ja lyhyen toimikauden vuoksi työmarkkinatuen uudistamisen tarkastelun tueksi hankittiin erillinen selvityshenkilön raportti. Raportissa esitellään vaihtoehtoisia ehdotuksia työmarkkinatuen ja siihen kytkeytyvien palveluiden turvaamisen kehittämiseksi. Työryhmä katsoo, että työmarkkinatuen kehittämistä tulisi jatkaa.</p><h3>Lomautettujen osaamiseen tulisi panostaa</h3><p>Työryhmä pitää tärkeänä, että TE-toimistot panostavat lomautettujen asiakasohjaukseen nykyistä enemmän. Työryhmä esittää, että erityisesti lyhytkestoisen koulutuksen tarjontaa tulee lisätä.&#160;<br> </p><ul><li><h4><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162948" target="_blank" aria-label="Työttömyysturvan kehittämisen työryhmä&#58; Työryhmän raportti. "><strong>Työttömyysturvan kehittämisen työryhmä&#58;&#160; Työryhmän raportti</strong></a></h4></li></ul><div><br><br></div><div><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyottomyysturvan-kehittamisen-tyoryhman-raportti-valmistunut" target="_blank">Työttömyysturvan kehittämisen työryhmän raportti valmistunut</a></h4></li></ul></span></span></span></span><br></div><div><br></div>2021-03-17 22:00:00Ajankohtaista2021-03-18 10:54:50https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tyottomyysetuus-hakeminen.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Stort antal nya coronavirusfall återigen vecka 10 7631<p>Epidemiläget i Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt samt Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt är fortsatt svårt. Under de senaste två veckorna har behovet av specialiserad sjukvård och i synnerhet intensivvård ökat avsevärt inom dessa områden.</p><p>Under vecka 10 (8.3–14.3) konstaterades det sammanlagt nästan 4800 nya fall, vilket är över 300 fler fall än föregående vecka. Detta är det största antalet nya coronafall i den veckovisa rapporteringen under hela epidemin. Eftersom situationen försämrats betydligt på riksnivå är det motiverat att upprätthålla och utöka effektiva och heltäckande metoder för att förhindra smitta och trygga hälso- och sjukvårdens bärkraft i regionerna.</p><p>Vecka 10 var incidensen av nya fall 86 per 100 000 invånare, medan den var 80 föregående vecka. Under de två senaste veckornas uppföljningsperiod (veckorna 9–10) rapporterades det sammanlagt 9200 nya fall, vilket är 1700 fler fall än under de två föregående veckorna. Incidensen av nya fall var 166 per 100 000 invånare, medan motsvarande tal under den föregående tvåveckorsperioden var 136 fall.&#160;</p><p>Det uppskattade reproduktionstalet är för närvarande 1,0–1,2 (sannolikhetsintervallet 90 %), jämfört med en vecka tidigare, då reproduktionstalet var 1,1–1,3. Även om epidemin ytterligare har tagit fart på riksnivå, har de rekommendationer och begränsningsåtgärder som är i bruk sannolikt bromsat smittspridningen i någon mån. Särskilt i landskapet Åland och i Satakunta sjukvårdsdistrikt har epidemiläget förbättrats.</p><p>Också vaccineringarnas betydelse för bekämpningen av sjukdomen börjar gradvis synas, och vaccinationerna framskrider väl inom alla specialupptagningsområden. Fram till &#160;den 17 mars 2021 har över 75 procent i åldersgruppen över 80 år och över en tredjedel av 75–79-åringarna fått minst en vaccindos. Institutet för hälsa och välfärd rapporterar dagligen på sin webbplats om hur vaccineringarna framskrider.&#160;</p><ul><li><p><a href="https&#58;//www.thl.fi/episeuranta/rokotukset/coronavaccination_uppfoljning.html" target="_blank">Uppföljning av covid-19-vaccinationerna (Institutet för hälsa och välfärd)</a></p></li></ul><p>Vecka 10 gjordes över 147 000 coronatester, mer än dubbelt så många som vid årsskiftet.<br> Vecka 10 var andelen positiva testresultat 3,2 procent av alla tester.&#160;</p><p>Av samtliga nya smittfall i hela landet har smittkällan gått att utreda i 59 procent av fallen. En tredjedel av de nya coronasmittade personerna befann sig i karantän när smittan konstaterades. Detta är en något större andel än under de föregående veckorna. I 1,7 procent av fallen har det varit fråga om smitta från utlandet, som i mindre än 1 procent av samtliga coronafall har orsakat fortsatt smittspridning.</p><p>Flest smittor konstateras hos personer i arbetsför ålder, i synnerhet hos unga vuxna. Vecka 11 konstaterades ungefär 81 procent av alla fall hos personer under 50 år, och nästan hälften hos personer under 30 år. Andelen fall hos personer under 10 år var cirka 11 procent, och andelen fall hos personer i åldern 10-19 var cirka 14 procent.&#160;</p><h3>Behovet av specialiserad sjukvård och intensivvård har ökat snabbt</h3><p>Under de senaste två veckorna har behovet av specialiserad sjukvård ökat avsevärt, och i synnerhet under de senaste dagarna har också behovet av intensivvård ökat snabbt. Den 17 mars var sammanlagt 278 patienter i sjukhusvård på grund av covid-19-sjukdomen, 79 patienter på avdelningar inom primärvården, 143 patienter inom den specialiserade sjukvården och 56 patienter på intensivvårdsavdelningar. Sammanlagt 804 dödsfall till följd av covid-19 har rapporterats fram till den 17 mars 2021.<br> Den uppföljningsrapport om epidemin som publicerats i dag samt de tidigare rapporterna finns på Institutet för hälsa och välfärds webbplats.&#160;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><p><a href="https&#58;//thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/uppfoljning-av-coronaviruslaget" target="_blank">Uppföljning av coronavirusläget (Institutet för hälsa och välfärd)</a></p></li><li><p><a href="https&#58;//thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/coronaepidemin-regionernas-situation-rekommendationer-och-begransningar" target="_blank">Coronaepidemin&#58; regionernas situation, rekommendationer och begränsningar (Institutet för hälsa och välfärd)</a></p></li><li><p><a href="https&#58;//www.hus.fi/sv/aktuellt/coronavirus/coronaviruset-i-siffror" target="_blank">Coronaviruset i siffror (HUS)</a></p></li></ul><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-00-8471-4" target="_blank">Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19-epidemin under januari–maj 2021 (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2021&#58;1)</a><br></p><p><br></p>2021-03-17 22:00:00Ajankohtaista2021-03-22 08:10:46https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Vuoden 2021 STTK:laisen luottamusmiehen valinta7629<p>​STTK on valinnut vuoden STTK&#58;laiset henkilöstön edustajat jo usean vuoden ajan. Valinnoilla STTK on halunnut korostaa henkilöstön edustajien työn tärkeyttä työelämän muutoksessa. Viime vuosina vuoden luottamusmies ja vuoden työsuojeluvaltuutettu on valittu vuorovuosin. Vuonna 2021 on vuoden STTK&#58;laisen luottamusmiehen valinnan vuoro. </p><p>Päätös vuoden STTK&#58;laisesta luottamusmiehestä tehdään elokuussa pidettävässä Työelämän kehittämisen valmisteluryhmän kokouksessa liittojen edustajien esittelyjen pohjalta. Valinnan tulos julkistetaan 28.9.2021 STTK&#58;n ja liittojen yhteisessä HED2021-seminaarissa.</p><h4>Pyydämme esityksiä vuoden luottamusmiehestä Jytyn yhdistyksiltä. Esitykset tulee toimittaa 13.6.2021 mennessä osoitteeseen&#58; marko.heikkinen@jytyliitto.fi<br><br></h4><h3>STTK&#58;n kriteerit joiden perusteella vuoden luottamusmies valitaan </h3><p>Luottamusmies nauttii luottamusta työpaikallaan. Hän<br>•&#160;&#160; &#160;tahtoo tehdä henkilöstön edustajan vaativaa työtä<br>•&#160;&#160; &#160;on tasapuolinen kaikkia kohtaan<br>•&#160;&#160; &#160;kuuntelee aktiivisesti jäsenkuntansa näkemyksiä <br>•&#160;&#160; &#160;tiedottaa aktiivisesti työpaikan asioista<br>•&#160;&#160; &#160;on esimerkillinen omassa työssään <br><br>Luottamusmies toimii tavoitteellisesti. Hän on<br>•&#160;&#160; &#160;saavuttanut jäsenistönsä ja koko organisaation tulevaisuuden kannalta hyviä neuvottelutuloksia luottamusmiehen tehtäväkentän eri osa-alueilla (TES/VES-asioissa, YT-menettelyssä, työyhteisön toiminnan kehittämisessä ja ongelmien selvittämisessä sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä)<br>•&#160;&#160; &#160;löytänyt toimivia ratkaisuja esiin nousseisiin ongelmiin<br>•&#160;&#160; &#160;onnistunut työssä tasa-arvon edistämiseksi (ikä, osaaminen, sukupuoli, etninen tausta)<br>•&#160;&#160; &#160;panostanut tiedonhankintaan, tiedottamiseen, henkilöstön motivointiin ja koulutukseen<br>Luottamusmies on oman alansa ammattilainen ja asiantuntija luottamustehtävässä. Hänellä on <br>•&#160;&#160; &#160;aktiivinen ote työhön<br>•&#160;&#160; &#160;hyvät yhteistyö-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot<br>•&#160;&#160; &#160;kyky hallita suuria kokonaisuuksia <br>•&#160;&#160; &#160;kyky keskittyä olennaiseen<br>•&#160;&#160; &#160;kyky hallita muuttuvaa toimintaympäristöä<br></p><h4>Kirjallisessa esityksessä tulisi mainita seuraavat seikat&#58;<br></h4><p>•&#160;&#160; &#160;Esitetyn henkilön nimi <br>•&#160;&#160; &#160;Esitetyn henkilön työpaikka ja edustettavan henkilöstön määrä. Lisäksi lyhyt kuvaus työpaikan tilanteesta, esimerkiksi muutoksista, yhteistoimintakulttuurista yms.<br>•&#160;&#160; &#160;Esitetyn henkilön kokemus luottamusmiehenä<br>•&#160;&#160; &#160;Mahdollisimman kattava ja kuvaileva perustelu siitä, miksi esitetty henkilö olisi sopiva vuoden STTK&#58;laiseksi luottamusmieheksi&#58; <br>o&#160;&#160; &#160;kuvaus henkilön osaamisesta, aktiivisuudesta ja ominaisuuksista luottamusmiehenä<br>o&#160;&#160; &#160;kuvaus henkilön ja työnantajapuolen yhteistoiminnasta <br>o&#160;&#160; &#160;kuvaus henkilön erityissaavutuksista luottamusmiehenä (esimerkein)<br>o&#160;&#160; &#160;kuvaus esitetystä henkilöstä ihmisenä <br>•&#160;&#160; &#160;Esityksen tehnyt yhdistys tai ammattiosasto<br>•&#160;&#160; &#160;Yhteyshenkilö, hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa.<br><br><strong>Lisätietoja&#58; Marko Heikkinen</strong><br></p><h4>Esitykset 13.6.2021 mennessä osoitteeseen&#58; marko.heikkinen@jytyliitto.fi<br><br></h4><ul><li><h3><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Vuoden-STTK-lm-2021.pdf" target="_blank">Lue tarkemmat ohjeet kirjallisen esityksen sisällöstä (pdf)</a><br></h3></li></ul><p><br></p><p><br></p>2021-03-16 22:00:00Ajankohtaista2021-03-18 10:48:57https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Ihmiset_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
EU-komissio ehdottaa koronavirustodistusta matkustamista varten7630<p>​Euroopan komissio ehdottaa asetusta, jolla käyttöön otetaan ns. digitaalinen vihreä todistus helpottamaan ihmisten turvallista matkustamista EU&#58;ssa koronapandemian aikana. Todistus toimisi todisteena siitä, että henkilö on saanut covid-19-rokotteen, parantunut covid-19-taudista tai saanut negatiivisen covid-19-testituloksen. Todistus olisi maksuton ja saatavilla sekä digitaalisena että paperiversiona. </p><p>Komission tänään ehdottaman asetuksen mukaan käyttöön otettaisiin kolme erityyppistä koronavirustodistusta&#58; todistus covid-19-rokotteen saamisesta, covid-19-testaustodistus (NAAT/RT-PCR-testi tai pika-antigeenitesti) ja covid-19-taudista parantuneelle henkilölle annettava todistus.</p><p>Jos asetus hyväksytään, todistus voi mahdollistaa turvallisen matkustamisen jo tulevana kesänä.</p><p>Todistuksissa olisi QR-koodi, joka sisältää olennaiset tiedot, sekä digitaalinen allekirjoitus todistuksen aitouden varmistamiseksi. Komissio aikoo kehittää ohjelmiston, jota viranomaiset voivat käyttää todistusten allekirjoitusten todentamiseen kaikkialla EU&#58;ssa.<br>Todistukset olisivat saatavilla maksutta todistuksen myöntävän EU-maan virallisilla kielillä sekä englanniksi.</p><p>Jos EU-maa edellyttää karanteenia tai testausta myös koronatodistuksen haltijoilta, sen olisi ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille EU-maille ja perusteltava tämä ratkaisu.</p><p>Todistus sisältäisi rajallisen määrän tietoja, kuten nimen, syntymäajan, myöntämispäivän, olennaiset tiedot rokotteesta/testauksesta/parantumisesta ja todistuksen yksilöllisen tunnisteen. Nämä tiedot voitaisiin tarkistaa ainoastaan todistuksen aitouden ja voimassaolon todentamiseksi.</p><p>Digitaalinen vihreä todistus olisi voimassa kaikissa EU-maissa, ja myös Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi voisivat ottaa sen käyttöön.<br>Todistus olisi myönnettävä EU&#58;n kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen näiden kansalaisuudesta riippumatta. Se olisi myönnettävä myös EU&#58;ssa asuville EU&#58;n ulkopuolisten maiden kansalaisille ja vierailijoille, joilla on oikeus matkustaa toisiin EU-maihin.</p><p>Digitaalisen vihreän todistuksen järjestelmä on väliaikainen toimenpide. Järjestelmä on käytössä, kunnes Maailman terveysjärjestö julistaa covid-19-pandemiaan liittyvän hätätilan päättyneeksi.</p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong></p><ul><li><a href="https&#58;//ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/fs_21_1208" target="_blank">Digitaalinen vihreä todistus – tietokooste</a></li><li><a href="https&#58;//ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/qanda_21_1187" target="_blank">Kysymyksiä ja vastauksia – digitaalinen vihreä todistus</a><br><br></li></ul><h4>Lisätietoja Euroopan komission laajemmassa tiedotteessa&#58;</h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_1181" target="_blank">https&#58;//ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_21_1181</a></h4></li></ul><div><br></div><p>&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160; <br></p>2021-03-16 22:00:00Ajankohtaista2021-03-17 12:41:33https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Euroopan_komissio_logo.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n kysely: Kuntalaiset korottaisivat kunnallisveroa, valtuutetut leikkaisivat palveluista7627<p>​STTK&#58;n tekemän kyselyn mukaan kuntalaiset käyttäisivät kuntatalouden tasapainottamiseen eri keinoja kuin valtuutetut. Kuntalaisilla suosituin keino kuntatalouden tasapainottamiseksi on kunnallisveron korotus (36 %). Sen jälkeen yhtä suosittua on palvelumaksujen korotus (28 %) sekä kunnan palveluista ja toiminnasta leikkaaminen (28 %). Miehet ovat selvästi valmiimpia leikkaamaan palveluista (28 %) kuin naiset (18 %).<br></p><p>Valtuutetuilla sen sijaan suosituin vaihtoehto on kunnan palveluista ja toiminnasta leikkaaminen (43 %) ja seuraavaksi kunnallisveron korotus (36 %). Palveluista ja toiminnasta leikkaaminen on selvästi suositumpaa pienissä kunnissa kuin suurimmissa kaupungeissa.<br><br>– Kansalaiset näyttäisivät kyselyn perusteella olevan valmiita maksamaan kunnan palveluista joko kunnallisveron tai palvelumaksujen korotuksen muodossa. Palveluista halutaan pitää kiinni, etenkin suuremmissa kaupungeissa, STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> tulkitsee.<br></p><h3>Nuorilla miehillä muuttohaluja</h3><p>Kyselyn perusteella neljän vuoden sisällä toiselle paikkakunnalle aikoo muuttaa kahdeksan prosenttia kansalaisista. Lisäksi muuttamista pitää mahdollisena 28 prosenttia. Muuttohalukkuus on suunnilleen samaa luokkaa vastaajan kotikunnan koosta riippumatta. <br><br>18–35-vuotiaat miehet ovat muuttohalukkaampia kuin samanikäiset naiset. Nuorista miehistä 21 prosenttia aikoo muuttaa toiselle paikkakunnalle, ja sitä pitää ainakin mahdollisena 50 prosenttia vastaajista. Vastaavat prosentit nuorilla naisilla ovat 13 ja 39.<br><br>– Nuorten miesten halu muuttaa on pienoinen yllätys, sillä julkisessa keskustelussa on syntynyt kuva naisten miehiä isommasta muuttohalukkuudesta. Toisaalta on mahdollista, että naiset asuvat jo haluamallaan paikkakunnalla esimerkiksi opiskelun vuoksi, Palola pohtii.</p><p>STTK&#58;n mielestä muuttohalukkuus on yhtä kaikki myönteistä. Se luo toivoa ratkaista Suomen sitkeää alueellista kohtaanto-ongelmatilannetta, jossa työ ja tekijä eivät kohtaa.</p><p>– Kohtaanto-ongelmaa voitaisiin helpottaa parantamalla työvoiman liikkuvuutta esimerkiksi määräaikaisella työmatkojen verovähennysoikeuden korottamisella, muuttoavustuksella ja lisäämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.</p><p>Aula Research Oy toteutti STTK&#58;n toimeksiannosta kuntavaaliselvityksen tammi-helmikuussa 2021. Kyselyyn vastasi 2 002 täysi-ikäistä kansalaista manner-Suomesta ja tuhat kunnanvaltuutettua eri puolilta Suomea.<br></p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br>Kyselystä enemmän&#58; ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958<br><br><strong>Linkki koko tutkimukseen&#58; </strong><a href="https&#58;//www.sttk.fi/materiaalit/kuntapaattaja-ja-aanestajakartoituksen-tulosesitys/" target="_blank"><strong>https&#58;//www.sttk.fi/materiaalit/kuntapaattaja-ja-aanestajakartoituksen-tulosesitys/</strong></a></p><p><strong>Osallistu keskustelutilaisuuteen verkossa ti 16.3. klo 13.00 – 14.15 tästä&#58; </strong><a href="https&#58;//soundengine.fi/enginestudio/sttk1603/" target="_blank"><strong>https&#58;//soundengine.fi/enginestudio/sttk1603/</strong></a><br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>2021-03-15 22:00:00Ajankohtaista2021-03-16 13:10:01https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Maakuntaverokomitean mietintö luovutettiin valtioneuvostolle 11.3.20217602<span><p>Maakuntaveron käyttöönottoa selvittävän parlamentaarisen komitean työ on valmistunut. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean tehtävänä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.</p> <p>Komitean toimeksianto perustui pääministeri <strong>Sanna Marinin</strong> hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan maakuntien verotusoikeus valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa.&#160;</p> <p>”Maakuntaverokomitean mietintö on ensimmäinen maakuntaverosta tehty kattava selvitys. On arvokasta, että meillä on nyt asiantuntijoiden tuottamaa tietoa maakuntaverosta”, sanoo parlamentaarisen maakuntaverokomitean puheenjohtaja, kansanedustaja <strong>Esko Kiviranta</strong>.&#160;</p> <p>Komitea arvioi maakuntaveroa eri näkökulmista ja tarkasteli sen edellyttämiä muutoksia verojärjestelmään ja verotuloihin perustuvaan tulopohjien tasausjärjestelmään. &#160;Komitean mietinnössä tarkastellaan maakuntaveron lähtökohtia sekä sote-uudistuksen yhteydessä perustettavien hyvinvointialueiden tehtäviä ja rahoitusta kolmen skenaarion avulla&#58;&#160;</p> <p>1.&#160;&#160; &#160;ei maakuntaveroa<br> 2.&#160;&#160; &#160;pieni maakuntavero<br> 3.&#160;&#160; &#160;laaja maakuntavero</p> <p>Komitean työssä havaittiin sekä maakuntaveron käyttöönoton puolesta, että sitä vastaan puhuvia seikkoja. Mietinnön mukaan keskeisimmät maakuntaveron käyttöönottoa tukevat argumentit liittyvät alueellisen itsehallinnon vahvistamiseen, taloudellisiin kannustimiin sekä investointien rahoitukseen. Maakuntaveron käyttöönottoa vastaan puhuvista seikoista keskeisimmät ovat sen työn verotukseen aiheuttama kiristymispaine sekä alueiden eroista seuraavat riskit verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palveluiden yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.&#160;</p> <p>Komitea toteaa, että maakuntaveron käyttöönoton tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos niiden tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Tällöin tulisi tarkastella laajasti julkisen sektorin tehtäviä, rahoitusta ja veronsaajien asemaa.&#160;</p> <p>Komiteamietintöön sisältyy neljän jäsenen eriävät mielipiteet.</p></span><ul><li><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-880-2" target="_blank"><strong>Mietintö&#58; http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-880-2</strong></a></p><h4><br></h4></li></ul><div><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston kanslian sivuilta (www.vnk.fi)&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/-/maakuntaverokomitean-mietinto-luovutettiin-valtioneuvostolle-11.3.2021" target="_blank">Maakuntaverokomitean mietintö luovutettiin valtioneuvostolle 11.3.2021</a></h4></li></ul></span></span></span><br></div><br>2021-03-10 22:00:00Ajankohtaista2021-03-11 12:59:33https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Kolikkopino_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Landskapsskattekommitténs betänkande överlämnades till statsrådet 11.3.20217603<p>Den parlamentariska kommitté som utreder införandet av en landskapsskatt har slutfört sitt arbete. Den parlamentariska kommittén för landskapsskatt hade till uppgift att utreda och bedöma landskapens beskattningsrätt som inkomstkälla för landskapen.</p><p>Kommitténs uppdrag hade sin grund i statsminister <strong>Sanna Marins </strong>regeringsprogram där det står skrivet att landskapens beskattningsrätt ska beredas i en parlamentarisk kommitté.&#160;</p><p>”Landskapsskattekommitténs betänkande är den första täckande utredningen om landskapsskatten. Det är värdefullt att vi nu har expertinformation om landskapsskatten”, säger ordföranden för den parlamentariska landskapsskattekommittén, riksdagsledamot <strong>Esko Kiviranta</strong>.&#160;</p><p>Kommittén bedömde landskapsskatten ur olika synvinklar och granskade de ändringar som förutsätts i skattesystemet och det utjämningssystem för inkomstbasen som baserar sig på skatteinkomsterna. &#160;Kommittén granskar i sitt betänkande utgångspunkterna för landskapsskatten samt uppgifterna och finansieringen för de välfärdsområden som inrättas i samband med social- och hälsovårdsreformen med hjälp av tre scenarier&#58;&#160;</p><p>1.&#160;&#160; &#160;ingen landskapsskatt<br> 2.&#160;&#160; &#160;liten landskapsskatt<br> 3.&#160;&#160; &#160;omfattande landskapsskatt</p><p>Kommittén noterade saker som talar både för och emot införandet av landskapsskatt. De viktigaste argumenten för införandet av en landskapsskatt hänför sig enligt betänkandet till stärkandet av den regionala självstyrelsen, ekonomiska incitament och finansiering av investeringar. De viktigaste faktorer som talar emot införandet av en landskapsskatt är att skatten skapar ett tryck att skärpa beskattningen av arbete samt att det finns en risk att de redan existerande skillnaderna mellan regionerna växer ytterligare och att jämlikheten i servicen försvagas.&#160;</p><p>Kommittén konstaterar att nödvändigheten av att införa en landskapsskatt bör bedömas först då det finns tillräckligt med erfarenhet av hur väl finansieringen av välfärdsområdena fungerar och om det eventuellt sker en väsentlig utvidgning av uppgiftsfältet. I det skedet bör det göras en bred granskning av offentliga sektorns uppgifter, finansieringen av offentliga sektorn och skattetagarnas ställning.&#160;</p><p>i kommitténs betänkande ingår fyra avvikande meningar.&#160;</p><ul><li><strong>Betänkandet på finska&#58;</strong> <a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-880-2" target="_blank"><strong>http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-880-2 &#160;</strong></a></li></ul><div><br></div><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådets kansli)&#58;</h4></span></span></span></div></span></span></span><ul><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/sv/-/landskapsskattekommittens-betankande-overlamnades-till-statsradet-11.3.2021" target="_blank">Landskapsskattekommitténs betänkande överlämnades till statsrådet 11.3.2021</a></h4></li></ul></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></div></span></span></span></span></span></span></span><p><br></p>2021-03-10 22:00:00Ajankohtaista2021-03-11 13:04:48https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka/Jyty%20ikonit%20sivuittain_vihreä_Kolikkopino_%20800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />