​​​​​​Aktuellt och meddelanden​

Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Beställ RSS-feed: Jytys meddelanden. Beställ RSS-feed: Alla nyheter och Jytys meddelanden.

 

 

SEURETES:ssa sopimusratkaisu2940 <p>Seure Henkilöstöpalvelut Oy&#58;n vuokrattavia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa (SEURETES) on päästy sopimusratkaisuun 1.7.2020.</p><p>Sopijapuolten enemmistö saavutti SEURETES&#58;ssa neuvottelutuloksen jo toukokuussa, jolloin se myös hyväksyttiin näiden liittojen hallinnoissa. Jytyn liittovaltuusto käsitteli asian 28.5.2020. Toukokuinen neuvottelutulos on nyt vihdoin kuitattu myös kahden viimeisen sopijaosapuolen toimesta, joten uusi, yleisen linjan mukainen SEURETES on syntynyt.</p><p>SEURETES on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk).</p><p><strong>Palkantarkistuksia tehdään sopimuskauden aikana kaksi&#58;</strong></p><ul><li>1.8.2020 yleiskorotus 1,22 %, kuitenkin vähintään 16 senttiä</li><li>1.4.2021 yleiskorotus 1,8 %</li></ul><p>Työajat palautuvat kilpailukykysopimusta edeltävälle tasolle välittömästi. Käytännössä tämä tarkoittaa ylityörajojen alentumista.</p><p><strong>Tekstimuutoksia on tehty&#160;</strong><strong>kaksi&#58;</strong></p><ul><li>Epäpätevyysalennusta koskeva pykälä&#58; Palkkaa alennettaessa kelpoisuuden puuttumisesta johtuen, työnantajan on annettava työntekijälle selvitys siitä, miten työtehtävät eroavat kelpoisen työtehtäviin verrattuna.</li><li>Työajaksi luettava aika&#58; Koulutusajan lukeminen työajaksi määräytyy AVAINTES 28 § 5 momentin mukaisesti.</li></ul><p>Lisätietoja johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima&#160;<br></p><p>&#160; </p>2020-06-30 21:00:00Tiedote2020-07-01 14:10:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_SeureHenkilöstö_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sopimusratkaisu SEURETES:ssa6573<p>Seure Henkilöstöpalvelut Oy&#58;n vuokrattavia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa (SEURETES) on päästy sopimusratkaisuun 1.7.2020.</p><p>Sopijapuolten enemmistö saavutti SEURETES&#58;ssa neuvottelutuloksen jo toukokuussa, jolloin se myös hyväksyttiin näiden liittojen hallinnoissa. Jytyn liittovaltuusto käsitteli asian 28.5.2020. Toukokuinen neuvottelutulos on nyt vihdoin kuitattu myös kahden viimeisen sopijaosapuolen toimesta, joten uusi, yleisen linjan mukainen SEURETES on syntynyt. </p><p>SEURETES on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk). </p><p><strong>Palkantarkistuksia tehdään sopimuskauden aikana kaksi&#58;</strong> </p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>1.8.2020 yleiskorotus 1,22 %, kuitenkin vähintään 16 senttiä</li><li>1.4.2021 yleiskorotus 1,8 %</li></ul><p>Työajat palautuvat kilpailukykysopimusta edeltävälle tasolle välittömästi. Käytännössä tämä tarkoittaa ylityörajojen alentumista. </p><p><strong>Tekstimuutoksia on tehty </strong><strong>kaksi&#58;</strong> </p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Epäpätevyysalennusta koskeva pykälä&#58; Palkkaa alennettaessa kelpoisuuden puuttumisesta johtuen, työnantajan on annettava työntekijälle selvitys siitä, miten työtehtävät eroavat kelpoisen työtehtäviin verrattuna.</li><li>Työajaksi luettava aika&#58; Koulutusajan lukeminen työajaksi määräytyy AVAINTES 28 § 5 momentin mukaisesti.</li></ul><p>Lisätietoja johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima&#160;<br></p><p><br></p>2020-06-30 21:00:00Tiedote2020-07-01 14:06:13https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Yksityisen sosiaalipalvelualan palkkoja korotetaan yleisen linjan mukaisesti ja kiky-työajanpidennys poistuu2012<p><strong>Jytyn liittohallitus hyväksyi perjantaina 26. kesäkuuta yksityiselle sosiaalipalvelualalla saavutetun yleisen linjan mukaisen neuvottelutuloksen, jonka ovat hyväksyneet kaikki sopijaosapuolet. Sopimuskauden palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina ja palkkataulukoiden alarajoihin tehtävinä korotuksina. Kiky-sopimuksen mukainen 24 tunnin työajanpidennys poistuu 31. elokuuta. Uusi 25 kuukauden pituinen työehtosopimus on voimassa 1.4.2020 – 30.4.2022.</strong></p><p>Palkkaratkaisuun ei sisälly lainkaan paikallisesti sovittavaa erää, vaan kaikki palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina sekä palkkataulukoihin kohdennettuna. Henkilökohtaisia kuukausipalkkoja, tuntipalkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,3 % ja toisen kerran 1.7.2021 lukien 1,5 %. </p><p>Lisäksi tehdään 1.9.2021 lukien palkkataulukoiden vähimmäistasoihin korotuksia, jotka ovat kustannusvaikutukseltaan 0,6 %. Korotukset tehdään palkkaryhmien alimpiin palkkaluokkiin ja näistä tasoista muodostuvat uudet vähimmäistasot. Nyt sovituilla palkkataulukkokorotuksilla on suurempi vaikutus sosiaalipalvelualan palkkatasoon kuin olisi ollut paikallisella järjestelyerällä. Vaikutus kohdistuu etenkin matalimpiin palkkoihin.</p><p>Vuonna 2016 voimaan tulleen kiky-sopimuksen 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys poistuu 31.8.2020 niin, ettei sopimukseen tullut heikennyksiä kompensaationa.</p><p>Sopimusalalla toteutetaan 5 päiväiseen vuosilomalaskentaan siirtyminen 1.4.2022. Työnantajakohtaisesti siirtyminen voi tapahtua aiemminkin. Tätä ennen vuosilomat ansaintaan ja pidetään vuosilomalain mukaisesti. Vuosilomalaskennan muuttaminen on kustannusneutraali ja muutos ei pidennä tai lyhennä lomia.</p><p>Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.8.2020 lukien 5 % ja myös hälytyskorvaukset nousevat.</p><p>Sopimusratkaisuun sisältyy myös muita parannuksia mm. palkkausjärjestelmään, määräaikaisten työntekijöiden asemaan ja koulutussopimukseen. Palkkausjärjestelmän uudistamista jatketaan työryhmässä sopimuskauden aikana muiden työryhmien ohella. Osapuolet noudattavat jatkuvan neuvottelun periaatetta.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova ja sitä noudatetaan sosiaalialan palveluyksiköissä. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit, kotipalvelut ja päihdehuolto.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on useiden sosiaalialan työntekijäliittojen ja työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry&#58;n välinen sopimus. Jyty neuvottelee sopimuksesta osana Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry -neuvottelujärjestöä.</p><h4>Lue lisää neuvotteluratkaisun sisällöstä&#58;</h4><ul><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksSosPalv_Tes_2020_2022_allekirjoituspoytakirja.pdf" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (pdf)</strong></a></p></li><li><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksSosPalv_Tes_2020_2022_palkkataulukot.zip" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkataulukot&#160;27.6.2020 (excel)<br><br></strong></a></li><li><span><span><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksSosPalv_Tes_2020_2022_palkkataulukot.pdf" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkataulukot&#160;27.6.2020 (pdf)</strong></a></span></span><br><br></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Sivut/Yksityinen-sosiaalipalveluala.aspx" target="_blank"><strong>Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimussivut Jytyn nettisivuilla</strong></a></p></li></ul><h4>Lisätietoja&#58; </h4><p><strong>Työmarkkina-asiamies Päivi Salin, </strong><a href="mailto&#58;paivi.salin@jytyliitto.fi" target="_blank"><strong>paivi.salin@jytyliitto.fi</strong></a> </p><p>Lisätietoja jäsenille antavat Jytyn <strong>luottamusmiehet </strong>yksityisellä sosiaalipalvelualalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank"><strong>alueelliset toimipisteet</strong></a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" target="_blank"><strong>edunvalvontaosasto</strong></a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br></p>2020-06-26 21:00:00Tiedote2020-06-27 10:41:34https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yksityisen terveyspalvelualan palkkoja korotetaan 3,3 % ja kiky-työajanpidennys poistuu2013<p><strong>Jytyn liittohallitus hyväksyi perjantaina 26. kesäkuuta yksityisellä terveyspalvelualalla saavutetun yleisen linjan mukaisen neuvottelutuloksen, jonka ovat hyväksyneet kaikki sopijaosapuolet. Sopimuskauden palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina niin, että henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan yhteensä 3,3 %. Kiky-sopimuksen mukainen 24 tunnin työajanpidennys poistuu 31. elokuuta. Uusi 25 kuukauden pituinen työehtosopimus on voimassa 1.4.2020 – 30.4.2022.</strong></p><p>Palkkaratkaisuun ei sisälly lainkaan paikallisesti sovittavia eriä, vaan kaikki palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina. Henkilökohtaisia palkkoja ja taulukkopalkkoja korotetaan 1.8.2020 alkaen 1,3 % ja toisen kerran 1.7.2021 lukien 2 %. Jytyn jäsenille yleiskorotukset ovat parempia kuin paikalliset erät, koska yleiskorotukset jakaantuvat tasapuolisesti kaikille työntekijöille. </p><p>Vuonna 2016 voimaan tulleen kiky-sopimuksen 24 tunnin vuosittainen työajan pidennys poistuu 31.8.2020 niin, ettei sopimukseen tullut heikennyksiä kompensaationa.</p><p>Lomarahaa voidaan vaihtaa vapaaksi, jos siitä työpaikalla sovitaan. Lomarahan vapaaksi vaihtamisen mahdollisuudesta lomanmääräytymisvuoden osalta sovitaan kirjallisesti työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yksittäisen työntekijän osalta lomarahan vapaaksi vaihtaminen edellyttää edellä mainitun sopimuksen lisäksi, että siitä sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä.</p><p>Sopimusalalla toteutetaan 5 päiväiseen vuosilomalaskentaan siirtyminen 1.4.2022. Työnantajakohtaisesti siirtyminen voi tapahtua aiemminkin. Tätä ennen vuosilomat ansaintaan ja pidetään vuosilomalain mukaisesti. Vuosilomalaskennan muuttaminen on kustannusneutraali ja muutos ei pidennä tai lyhennä lomia.</p><p>Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.8.2020 lukien 5 %.</p><p>Neuvottelutulos sisältää lisäksi tekstimuutoksia mm. yövuorojen määrään ja keskimääräiseen työaikaan liittyen. Myös palkkasopimukseen saatiin parannuksia, jolloin työn vaativuus tulee huomioida aiempaa paremmin.</p><p>Sopijaosapuolet perustavat palkkausjärjestelmätyöryhmän, jonka tarkoituksena on selvittää työn vaativuuden arviointiin liittyviä määräyksiä. Tämän lisäksi osapuolet perustavat työryhmän selvittämään työntekijöiden henkistä ja fyysistä työturvallisuutta, työhyvinvointia ja työkykyä.</p><p>Terveyspalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan terveydenhuoltoalan yksityisissä toimipaikoissa, kuten mm. yksityisissä sairaaloissa, lääkäriasemilla, kuntoutuslaitoksissa, terveyskylpylöissä, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, lääketieteellisissä laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa, röntgenlaitoksissa ja työterveyshuollon yksiköissä. Yksityisiä terveyspalveluja voivat tuottaa yritykset, säätiöt ja yhdistykset.</p><p>Terveyspalvelualan työehtosopimus on useita työntekijäliittoja edustavan Terveyspalvelualan unioni ry&#58;n ja työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry&#58;n välinen sopimus. Jyty neuvottelee sopimuksesta osana Terveyspalvelualan unioni -neuvottelujärjestöä.</p><h4>Lue lisää neuvotteluratkaisun sisällöstä&#58;</h4><ul><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Documents/YksTerPalv_Tes_2020_2022_allekirjoituspoytakirja.pdf" target="_blank"><strong>Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/yksityinen/Sivut/Yksityinen-terveyspalveluala.aspx" target="_blank"><strong>Yksityisen terveyspalvelualan sopimussivut Jytyn nettisivuilla</strong></a></p></li></ul><h4>Lisätietoja&#58; </h4><p><strong>Työmarkkinalakimies Anne Sarvi, </strong><a href="mailto&#58;anne.sarvi@jytyliitto.fi" target="_blank"><strong>anne.sarvi@jytyliitto.fi</strong></a> </p><p>Lisätietoja jäsenille antavat Jytyn <strong>luottamusmiehet </strong>yksityisellä terveyspalvelualalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" target="_blank"><strong>alueelliset toimipisteet</strong></a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" target="_blank"><strong>edunvalvontaosasto</strong></a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br></p>2020-06-26 21:00:00Tiedote2020-06-27 10:40:58https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yksityisellä terveyspalvelualalla saatiin yleisen linjan mukainen neuvottelutulos6558 <p>Yksityiselle terveyspalvelualalle syntyi neuvottelutulos pitkien neuvottelujen jälkeen torstaina 25. kesäkuuta. Neuvottelutulos on yleisen linjan mukainen. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin, kun kaikkien liittojen hallinnot ovat sen hyväksyneet. Jytyn liittohallitus kokoontuu heti perjantaina 26.6.</p><p>Terveyspalvelualan yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan terveydenhuoltoalan yksityisissä toimipaikoissa, kuten mm. yksityisissä sairaaloissa, lääkäriasemilla, kuntoutuslaitoksissa, terveyskylpylöissä, fysikaalisissa hoitolaitoksissa, lääketieteellisissä laboratorioissa ja tutkimuslaitoksissa, röntgenlaitoksissa ja työterveyshuollon yksiköissä. Yksityisiä terveyspalveluja voivat tuottaa yritykset, säätiöt ja yhdistykset.</p><p>Terveyspalvelualan työehtosopimus on useita työntekijäliittoja edustavan Terveyspalvelualan unioni ry&#58;n ja työnantajia edustavan Hyvinvointiala HALI ry&#58;n välinen sopimus. Jyty neuvottelee sopimuksesta osana Terveyspalvelualan unioni -neuvottelujärjestöä. </p><p>Lisätietoja&#58; Anne Sarvi, työmarkkinalakimies, anne.sarvi@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.</em></p><p><br></p>2020-06-24 21:00:00Tiedote2020-06-25 09:54:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.TerveysPalvAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksesta saavutettiin neuvottelutulos1863 <p>Pitkällisten neuvottelujen jälkeen yksityiselle sosiaalipalvelualalle syntyi neuvottelutulos tiistai-iltana 23. kesäkuuta. Sopimuksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin vasta, kun liittojen hallinnot ovat hyväksyneet tuloksen. Jytyn liittohallitus kokoontuu perjantaina 26.6.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova ja sitä noudatetaan sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit, kotipalvelut ja päihdehuolto.</p><p>Lisätietoja&#58; Päivi Salin, työmarkkina-asiamies paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.&#160; </em><br></p><p><br></p>2020-06-23 21:00:00Tiedote2020-06-24 06:10:10https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Sosiaali_Palv_Ala_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yksityisen sosiaalipalvelualan ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä6540<p><strong>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on torstaina 18.6. ilmoittanut aloittavansa jäseniään koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon yksityisellä sosiaalipalvelualalla. SOTE ry&#58;n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä. </strong></p><p></p><p>Sote ry&#58;n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat työehtosopimusneuvottelujen tukitoimia. Yksityisen sosiaalipalvelualan sopimusneuvottelut jatkuvat kuitenkin ensi viikon tiistaina 23.6. ja tavoitteena on neuvottelemalla saatu neuvottelutulos.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa Jyty on sopijaosapuolena osana Sosiaalipalvelualan allianssi Salli ry&#58;tä, johon kuuluvat myös Pro ja STHL. Muita sopijaosapuolia ovat JHL, Talentia ja Sote ry sekä työnantajia edustava Hyvinvointiala HALI ry.</p><p>Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus on yleissitova. Sitä noudatetaan sosiaalialan palveluyksiköissä työskenteleviin työntekijöihin. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat mm. vanhusten ja vammaisten palvelutalot, vanhainkodit, päiväkodit, ensi- ja turvakodit, kotipalvelut ja päihdehuolto.</p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong> Päivi Salin, työmarkkina-asiamies <a href="mailto&#58;paivi.salin@jytyliitto.fi" data-mce-href="mailto&#58;paivi.salin@jytyliitto.fi">paivi.salin@jytyliitto.fi</a></p><p><span><span><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet yksityisellä sosiaalipalvelualalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto </a>sähköpostitse tai palvelunumeroista.</span></span><br data-mce-bogus="1"></p><p><span><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.&#160; </em></span></p><p><br></p>2020-06-17 21:00:00Tiedote2020-06-18 06:26:35https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Sosiaali_Palv_Ala_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty ja 4H-järjestö ilmastoyhteistyöhön6541 <p><span lang="EN-US"><strong>Jyty ja Suomen 4H-liitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen 4H-liiton Taimiteko-toiminnan kanssa vuoden 2021 loppuun asti. Taimiteko-toiminnan tavoitteena on istuttaa uutta metsää 10 000 hehtaaria Suomeen vuoteen 2030 mennessä.</strong><br></span></p><p><span lang="EN-US">4H-liiton toimitusjohtajan <strong>Tomi Alakosken</strong> mukaan kestävä kehitys ja toimet niiden edistämiseksi ovat 4H-toiminnan arkipäivää. </span></p><p><span lang="EN-US">“Nuoret tekevät päivittäin töitä 4H -harrastuksessaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 4H-järjestön nuorisotoiminnassa istutetaan jo nyt vuosittain satojatuhansia puun taimia. Yleensä taimet istutetaan metsänuudistusaloille osana normaalia metsänhoitoa”, Alakoski painottaa. </span></p><p><span lang="EN-US">Taimiteko on myös työllistämisteko, sillä sen kautta varsinkin alle 18-vuotiaat nuoret saavat kesätöitä. Taimien istuttamisella työllistetään suomalaisia, pääasiassa yläkoulun päättäviä nuoria, jotka ovat vielä työmarkkinoiden ulkopuolella. </span></p><p><span lang="EN-US">Alakosken mukaan nuorille annettavien ansiomahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi tavoitteena on hyvien työelämätaitojen edistäminen ja niiden opettaminen sekä muutoinkin myönteisten työkokemusten tarjoaminen. </span></p><p>Jytyn puheenjohtajan <strong>Maija Pihlajamäen</strong> mukaan yhteistyö 4H-liiton ja sen yhdistysten kanssa eri puolilla Suomea on esimerkki hyvästä yhdessä tekemisen muodosta 4H&#58;n kaltaisen kolmannen sektorin toimijan ja ammattijärjestön välillä. </p><p>“4H&#58;n henkilöstöähän on myös Jytyn jäsenenä Jytyn valtakunnallisen yhdistyksen 4H-toimihenkilöliitto 4H-THL ry&#58;n kautta, joka on 4H-järjestön palveluksessa olevien toimihenkilöiden ammattiliitto.&#160;<span lang="EN-US">Jyty edustaa näin ollen myös sopimusneuvottelutoiminnassaan 4H&#58;n toimihenkilöitä”, Pihlajamäki huomauttaa.&#160; </span></p><p><span lang="EN-US">Eri puolilla Suomea toimivat paikalliset 4H-yhdistykset avustavat nuorten rekrytoinneissa ja nuorille järjestetään työtehtäviin liittyvää istutuskoulutusta sekä lisäksi hyvä perehdytys työhön. </span></p><p><span lang="EN-US">Alakoski korostaa, että 4H-yhdistys toimii aina vastuullisena työnantajana. “Koska nuoret ovat 4H-tehtävissä usein ensimmäisessä työpaikassaan, asettaa se työnantajalle vielä tavanomaistakin suurempia vaatimuksia perehdytyksen ja ohjaamisen osalta. Tähän kuuluu olennaisena osana myös se, että nuorten työturvallisuudesta huolehditaan hyvin vaihtelevissa työtehtävissä.“</span></p><p><span lang="EN-US">Kaikkien nuorten kanssa tehdään Alakosken mukaan kirjallinen työsopimus ja noudatetaan aina alan työehtosopimusta. “Lyhytaikaisissakin työsuhteissa työskentelevät kuuluvat tasavertaisina työsuojelulainsäädännön ja työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön piiriin.”</span></p><p><span lang="EN-US">Nuorisojärjestönä 4H-liitto on ottanut Alakosken mukaan 4H-yhdistysten työnantajavakuutusten lisäksi harrastustoimintaan sekä työpalveluun valtakunnalliset vakuutukset; toiminnan- ja työpalvelunvastuuturvan sekä nuorisojäsenten ja -ohjaajien tapaturmavakuutukset. Kaikki nuoret saavat työstään työtodistuksen.</span></p><p><span lang="EN-US"><strong>Lisätietoja&#58;</strong> 4h-liiton toimitusjohtaja Tomi Alakoski, puh. 0405015307 ja Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537756</span></p><p><em>*Suomen 4H-liitto on 4H-yhdistysten valtakunnallinen keskustoimisto. Paikallisia 4H-yhdistyksiä on yli 200&#160; eri puolella Suomea. 4H&#58;ssa on yli 50 000 jäsentä.</em></p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.&#160;</em></p><p><br></p>2020-06-17 21:00:00Tiedote2020-06-18 07:00:49https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Taimiteko4_Tiina%20Rinne.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Pääsopijajärjestöt allekirjoittivat kunta-alan pääsopimuksen 2020–20226523<p>​KT Kuntatyönantajat sekä Julkisen alan unioni JAU, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ovat allekirjoittaneet kunta-alalle 28. toukokuuta saavutetun neuvottelutuloksen mukaiset työ- ja virkaehtosopimukset.</p><h3>Pääsopimuksen allekirjoittivat&#58;</h3><p><strong>KT&#58;n Kuntatyönantajat</strong><br>Valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ja<br>Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen<br><br><strong>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO</strong><br>Puheenjohtaja Olli Luukkainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ<br>Toiminnanjohtaja Maria Löfgren, JUKO<br><br><strong>Julkisen alan unioni JAU</strong><br>Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL<br>Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty<br><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span><strong>Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE</strong><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span><br>Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer<br>Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehy<br><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/57826410-1024x683.jpg" class="ms-rtePosition-1" alt="" style="margin&#58;5px 10px;width&#58;420px;" /></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>Sopimusratkaisu sisältää 2020–2021 sovittujen virka- ja <span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span>työehtosopimusten lisäksi virka- ja työehtosopimuksen kunnallisen <span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä sekä aiesopimuksen sote- ja <span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>maakuntauudistusta varten. Sopimusratkaisun yhteydessä sovittiin myös työelämän kehittämistä koskevasta yhteistyöstä.</p><p><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span>Kunnallisten työehtosopimusten piiriin kuuluu noin 420 000 työntekijää.<br><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span>Kunta-alan kaikki virka- ja työehtosopimukset ovat tulleet voimaan 1.4.2020. Osaa uusista sopimusmääräyksistä noudatetaan takautuvasti ja osa määräyksistä tulee voimaan kussakin virka- ja työehtosopimuksessa erikseen sovittuna ajankohtana. Sopimuskauden pituus on 23 kuukautta.<br></p><p style="text-align&#58;left;"><em>Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlamäki</strong> luovutti kirveen työmarkkinajohtaja <strong>Markku Jaloselle </strong>kunta-alan virka- ja työehtosopimusten allekirjoitustilaisuudessa.&#160;Pihlajamäki huomautti kirvestä luovuttaessaan, että kun sopimuskausi on 23 kuukautta, sotakirves on ainakin siksi ajaksi haudattu. Kirveellä on toki hänen mukaansa jatkossa töitä mm. henkilöstön työhyvinvoinnin ja palkkatasa-arvon edistämisessä.</em></p><p style="text-align&#58;left;"><span><span>Teksti&#58; KT, Kuvat&#58; Lehtikuva / Roni Rekomaa</span></span></p><p style="text-align&#58;left;"><br></p>2020-06-16 21:00:00Ajankohtaista2020-06-17 11:27:37https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/57826296-1024x683.jpg" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote ry:n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot AVAINTES-sopimusalalla ja sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä6524<p><strong>​Sote ry (Tehy, Super, ERTO) on jatkuvasti laajentanut jäseniään koskevia ylityö- ja vuoronvaihtokieltoja AVAINTES-sopimusalalta useisiin sairaanhoitopiireihin ympäri Suomea. On mahdollista, että Sote ry jatkaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen julistamista muihinkin sairaanhoitopiireihin. Jyty korostaa, että mitkään Sote ry&#58;n tähän mennessä tai jatkossa julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot AVAINTES-sopimusalalla ja sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä. &#160;</strong><br><br>– Sote ry&#58;n työtaistelussa täytyy muistaa, että kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jo voimassa oleva, myös sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatusta koskeva työehtosopimus eli AVAINTES. Uuden sopimuksen neuvottelutulos hyväksyttiin sopijaosapuolien hallinnoissa 29.5. ja sopimus on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022., Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> korostaa. &#160;<br><br>– Sote ry&#58;n ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen tavoitteena on saada työnantajia edustava AVAINTA ry käynnistämään neuvottelut sote-alan ja varhaiskasvatuksen omasta työehtosopimuksesta, jota sovellettaisiin kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä, Jytyn johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong> sanoo.&#160; &#160;<br><br>Sote ry on sopijaosapuolena AVAINTES&#58;n kanssa samansisältöisessä TSNTES&#58;ssa, jota sovelletaan SOTE ry&#58;n omiin jäseniin sosiaalialalla ja kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. TSNTES on tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa eivätkä sen neuvottelut ole edistyneet. &#160;<br><br>– Ylityö- ja vuoronvaihtokielloissa ei kuitenkaan ole kyse TSNTES&#58;n solmimisesta, vaan Sote ry&#58;n tavoitteena on laajentaa neuvotteluoikeuksiaan aikaisemmasta poiketen myös AVAINTES&#58;n puolelle, Voima huomauttaa. &#160;<br><br>AVAINTES&#58;n sopijaosapuolia ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA ry. Sopimuksen sopijaosapuolena ei ole SOTE eli Tehy, Super ja ERTO. <br><br><strong>Lisätietoja&#58; &#160;</strong><br><br>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi <br><br>Jytyn johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 050 5912341, jonna.voima@jytyliitto.fi <br><br><span><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto </a>sähköpostitse tai palvelunumeroista.<br></span></p><p><br><span></span></p>2020-06-16 21:00:00Tiedote2020-06-17 11:50:01https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Avaintesin allekirjoittajajärjestöt eivät hyväksy väitteitä sopimusshoppailusta: Avaintesin soveltaminen ei ole sopimusshoppailua6525 <p><strong>Avaintesin allekirjoittajajärjestöt JUKO, Jyty, JHL, OAJ ja KTN toteavat, että Avaintes ei ole niin sanottu shoppailusopimus. Allekirjoittajajärjestöt eivät hyväksy sopimusshoppailua ja pitävät tavoiteltavana sitä, että kunnat ja kuntayhtymät tuottavat palvelunsa ensisijaisesti itse. Kuntien yhtiöittäessä toimintojaan on Avaintes ensisijainen ja turvallinen vaihtoehto työehtosopimukseksi.</strong></p><p></p><p>SOTE ry tavoittelee Avaintan sosiaali- ja terveysalalle sekä varhaiskasvatukseen omaa työehtosopimusta, joka korvaisi tältä osin nykyisen Avaintesin. SOTE ry pyrkii tavoitteeseen muun muassa jäseniään koskevalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla, joka on laajentunut Avaintes-työpaikoilta myös osaan sairaanhoitopiireistä.</p><p>Avaintesin allekirjoittajajärjestöt JUKO, Jyty, JHL, OAJ ja KTN toteavat, että Avaintes ei ole niin sanottu shoppailusopimus. Se on vakiintuneesti kuntaomisteisissa yhtiöissä sovellettu työehtosopimus, joka on ehdoiltaan hyvin paljon kuntasektorin yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES&#58;n kaltainen. Tämä turvaa sen, että siirtymä kuntasektorilta yksityiselle sektorille ei juurikaan muuta yksittäisen työntekijän työsuhteen ehtoja.</p><p>SOTE ry&#58;llä on oma, Avaintesin kanssa samansisältöinen TSNTES, jota sovelletaan SOTE ry&#58;n jäseniin sosiaalialalla sekä kolmessa sairas- tai kuntoutuskodissa. TSNTES&#58;ta on neuvoteltu samanaikaisesti Avaintesin kanssa eli SOTE ry&#58;llä on ollut allekirjoittajajärjestöjen kanssa yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa myös Avaintesin sisältöön. SOTE ry ei ole toistaiseksi saavuttanut neuvottelutulosta TSNTES&#58;ssa.<br></p><p>Allekirjoittajajärjestöt eivät hyväksy sopimusshoppailua ja pitävät tavoiteltavana sitä, että kunnat ja kuntayhtymät tuottavat palvelunsa ensisijaisesti itse. Kuntien yhtiöittäessä toimintojaan on Avaintes kuitenkin ensisijainen ja turvallinen vaihtoehto uudeksi työehtosopimukseksi.<br></p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong></p><p><strong>JUKO&#58;</strong> neuvottelupäällikkö Minna Holm <a href="mailto&#58;minna.holm@juko.fi">minna.holm@juko.fi</a></p><p><strong>Jyty&#58;</strong> johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima <a href="mailto&#58;jonna.voima@jytyliitto.fi">jonna.voima@jytyliitto.fi</a> </p><p><strong>JHL&#58;</strong> sopimusasiantuntija Riitta Rautiainen <a href="mailto&#58;riitta.rautiainen@jhl.fi">riitta.rautiainen@jhl.fi</a>&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160;&#160; </p><p><strong>OAJ&#58;</strong> neuvottelupäällikkö Petri Lindroos <a href="mailto&#58;petri.lindroos@oaj.fi">petri.lindroos@oaj.fi</a></p><p><strong>KTN&#58;</strong> työmarkkina-asiamies Tomas Wass <a href="mailto&#58;tomas.wass@ktk-ry.fi">tomas.wass@ktk-ry.fi</a></p><p><br></p>2020-06-16 21:00:00Tiedote2020-06-17 12:07:48https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_puhekuplat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote ry:n julistamat ylityö- ja vuoronvaihtokiellot Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä6144<p>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on laajentanut tiistaina 16.6. jäseniään koskevaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa myös Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin. Jo aiemmin oli ilmoitettu kiellosta Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä. </p><h4>SOTE ry&#58;n julistamat sairaanhoitopiirien ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä. </h4><p>Em. ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat tukitoimia, joiden tavoitteena on saada AVAINTA ry käynnistämään SOTE ry&#58;n kanssa neuvottelut sote-alan ja varhaiskasvatuksen omasta työehtosopimuksesta. Tätä sopimusta sovellettaisiin kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä. &#160;</p><p>Jyty ry korostaa, että kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jo voimassa oleva, myös sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatusta koskeva työehtosopimus eli AVAINTES, jonka sopimuskausi päättyy 28.2.2022. </p><p>AVAINTES&#58;n sopijaosapuolia ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA.</p><p>SOTE ry on sopijaosapuolena AVAINTES&#58;n kanssa samansisältöisessä TSNTES&#58;ssa, jota sovelletaan pelkästään SOTE ry&#58;n omiin jäseniin sosiaalialalla ja kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. TSNTES on tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa eivätkä sen neuvottelut ole edistyneet. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa ei ole kyse TSNTES&#58;n solmimisesta, vaan SOTE ry&#58;n tavoitteena on laajentaa neuvotteluoikeuksiaan aikaisemmasta myös AVAINTES&#58;n puolelle.</p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong> johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 020 789 3706</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto</a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br></p>2020-06-15 21:00:00Ajankohtaista2020-06-16 08:28:15https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle6517<p>Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä mainituilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Lausuntoja voi antaa 25. syyskuuta 2020 asti.</p> <p>Marinin hallituksen uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.</p> <p>Esitysluonnoksen mukaan Suomeen muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi terveydenhuollossa järjestämisvastuu laissa säädetyin ja HUS-järjestämissopimuksessa sovituin osin.</p> <p>Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.</p> <p><strong>Maakuntien perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lakiesitykset ovat&#58;</strong></p> <ul><li><p>laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä</p></li><li><p>laki pelastustoimen järjestämisestä</p></li><li><p>sote-maakuntalaki</p></li><li><p>sote-maakuntarakennelaki</p></li><li><p>laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla</p></li><li><p>uudistusta koskeva voimaanpanolaki</p></li><li><p>sote-maakuntien rahoituslaki</p></li></ul> <p>Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön, sote-maakuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Yhteensä lakiesitys muodostuu 48 laista ja lainmuutoksesta.</p> <h3>Sote-järjestämislailla vahvempi pohja saumattomien palveluketjujen luomiselle</h3> <p>Sote-järjestämislaissa koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle. Palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuun integroiminen sote-maakunnille mahdollistaa asiakkaiden palveluketjujen toteuttamisen nykyistä paremmin. Integraatio on yksi keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.</p> <p>Sote-järjestämislaissa säädettäisiin myös viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueesta, joihin kuuluvien sote-maakuntien tulisi sopia sosiaali- ja terveydenhuollon työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta laissa tarkemmin säädetyissä asioissa. Lisäksi säädettäisiin kaksikielisten sote-maakuntien velvoitteesta sopia yhteistyöstä ja työnjaosta ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.</p> <p>Uudenmaan sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä tehtävissä.</p> <h3>Ehdotuksilla vahvistetaan sote-maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkennetaan ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä</h3> <p>Ehdotuksessa säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.</p> <p>Voimaanpanolaissa säädettäisiin sellaisten sote-maakunnalle siirtyvien ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, joissa olisi sovittu ehdotettujen järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sote-järjestämislain säännösten vastaisesti, jos sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi. Mitättömyysriskin on arvioitu koskevan lähinnä laajoja kokonaisulkoistuksia.</p> <h3>Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita ja valtakunnallista tehokkuutta</h3> <p>Esitysluonnoksen mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat ja Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.</p> <p>Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa. Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.</p> <h3>Sote-maakuntalailla perusta sote-maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle</h3> <p>Sote-maakuntalaki mahdollistaisi kuntalain tapaan sote-maakunnille mahdollisuuden organisoida hallintonsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Lakisääteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottamista ei ehdoteta.</p> <p>Sote-maakunnan lakisääteisiä toimielimiä olisivat sote-maakuntavaltuusto ja -maakuntahallitus sekä tarkastuslautakunta. Kaksikielisissä sote-maakunnissa olisi oltava kansalliskielilautakunta ja Lapin sote-maakunnassa saamen kielen lautakunta.</p> <p>Sote-maakunta järjestäisi sille lailla säädetyt tehtävät, joita olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi. Lisäksi sote-maakunta voi alueellaan ottaa hoitaakseen sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä, joten sillä olisi laissa säädetty rajattu yleinen toimiala. Sote-maakunta voi alueellaan harjoittaa myös vähäriskistä liiketoimintaa, joka tukee sen lakisääteisten tehtävien toteuttamista.</p> <p>Sote-maakunnat voisivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Sote-maakuntayhtymä on mahdollinen vain tukipalvelujen tuottamiseen liittyvissä tehtävissä, eikä sille voida siirtää lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuuta. Sote-maakunnan ja sen alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta.</p> <h3>Sote-maakuntajaosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta kaksi vaihtoehtoa</h3> <p>Sote-maakuntarakenne määriteltäisiin uudistuksen voimaanpanolaissa.</p> <p>Lausuntokierroksella pyydetään Savon maakuntien osalta lausumaan kahdesta vaihtoehdosta, joissa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat (Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna ja sulkava) sijoittuisivat joko Pohjois-Savon maakuntaan tai nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Hallituksen esityksen liitteenä on vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten arviointia ja yksityiskohtaisia laskelmia. Mahdollinen aluejaon muutos koskisi myös maakunnan liittoja, ELY-keskuksia, käräjäoikeuden tuomiopiirejä ja eduskuntavaalien vaalipiirejä. Maakuntajako ratkaistaan lausuntokierroksen jälkeen.</p> <h3>Rahoitus ja vaikutukset verotukseen</h3> <p>Sote-maakuntien toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädettäisiin sote-maakuntien rahoituslailla.</p> <p>Sote-maakuntien rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannukset. Kuntien tuloja ja kustannuksia siirretään noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasolla sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan kunnittain erot voivat olla lähtökohtaisesti suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmässä, johon luodaan erilaisia tasauselementtejä.</p> <p>Sote-maakuntien rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Kustannustasossa huomioidaan mahdolliset tehtävämuutokset ja lisäksi rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen niin, että laskennalliset kustannukset eivät erkane sote-maakunnan todellisista kustannuksista.</p> <p>Sote-maakuntien rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan sote-maakunnille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Sote-maakuntien rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella.</p> <p>Kuntien verotuloja siirretään valtiolle maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Siirto toteutetaan pienentämällä kuntien valtionosuuksia, veromenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Verotuksen kautta siirretään noin 12,7 mrd. euroa (ansiotuloverotuksesta 12,1 mrd. euroa, yhteisöveroa 0,6 mrd. eroa).</p> <p>Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti, valmistelun nykyhetken arvio on 12,63 prosenttiyksikköä. Kuntien tuloveroprosenttien tasasuuruisella alentamisella ja vastaavalla valtion verotuksen nostolla varmistetaan se, että kuntalaisten verotus pysyy lähes täysin ennallaan. Myös kuntien väliset veroprosenttien erot säilyvät ennallaan.</p> <h3>Ohjausta vahvistettaisiin – vuosittaiset sote-maakuntien neuvottelut käyttöön</h3> <p>Valtion mahdollisuutta ohjata julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä ehdotetaan vahvistettavaksi. Valtioneuvosto vahvistaisi joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Valtakunnallisiin tavoitteisiin sisällytettäisiin valtioneuvoston julkiselle taloudelle asettamat tavoitteet. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurattaisiin vuosittain ja niitä muutettaisiin tarvittaessa.</p> <p>Osana valtakunnallista ohjausta ministeriöt kävisivät vuosittain neuvottelut kunkin sote-maakunnan kanssa. Neuvotteluissa seurattaisiin, arvioitaisiin ja ohjattaisiin sote-maakunnan vastuulle kuuluvien tehtävien järjestämistä. Neuvotteluissa saataisiin myös tietoa valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja seurantaan. Vuosittaisten neuvotteluiden ja muun valtakunnallisen ohjauksen tavoitteena olisi vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen ohjausprosessi.</p> <p>Osana sote-maakuntien toiminnan ja talouden ohjausta ministeriöt ohjaisivat myös sote-maakuntien investointeja. Valtioneuvosto päättäisi valtiovarainministeriön esityksestä sote-maakunnan tilikausittaisesta valtuudesta ottaa pitkäaikaista lainaa investointien rahoittamiseksi.&#160; Sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö päättäisivät sote-maakuntien investointien hyväksymisestä ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen sote-maakunnan lainanottovaltuudesta hyväksymällä kunkin sote-maakunnan investointisuunnitelman.</p> <p>Ministeriöt kävisivät vuosittain neuvottelut myös kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen kanssa. Lisäksi valtioneuvostolla olisi sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä tietyissä laissa rajatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvissä väittämättömissä tilanteissa oikeus päättää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen sekä kaksikielisten sote-maakuntien yhteistyösopimuksen sisällöstä.</p> <h3>Vaikutukset henkilöstöön</h3> <p>Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyisi Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta sote-maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kuntien opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyisivät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. HUS-sairaanhoitopiirin henkilöstö siirtyisi HUS-maakuntayhtymälle.</p> <p>Lisäksi sote-maakunnan työntekijöiksi siirtyisivät ne kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelutehtävissä työskentelevät, jos heidän työtehtävistään vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.</p> <p>Kaikkiaan työnantajamuutos koskisi yli 210 000 kuntatyöntekijää.</p> <h3>Uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen</h3> <p>Väestön ikääntyminen heikentää julkisen talouden tulopohjaa ja toisaalta kasvattaa sote-palveluiden tarvetta. Työikäisen väestön määrän väheneminen on kasvava haaste. Sote-uudistuksella tavoitellaan kustannusten kasvun hillintää.</p> <p>Hallituksen esitysluonnoksessa otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmin asettamat reunaehdot sote-maakuntien riittävälle rahoitukselle ihmisten perusoikeuksien turvaamiseksi. Sote-maakuntien rahoitus on laskennallista ja yleiskatteellista, mikä mahdollistaa sote-maakunnille mahdollisuudet kohdentaa rahoitusta palvelutarpeiden mukaisesti.</p> <p>Rahoituksen etukäteistarkastuksessa otetaan huomioon asukkaiden palvelutarve lähes täysimääräisesti (80-prosenttisesti) ja kustannustason ennustettu kasvu. Jälkikäteen rahoitus tarkastetaan koko maan tasolla vastaamaan toteutuneita kustannuksia.</p> <p>Sote-maakuntien toiminnan ja talouden ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä luo julkisen talouden suunnitteluun vakautta ja ennakoitavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistamisella kehitetään julkisen sektorin rakenteita, joilla pystytään lisäämään työn tuottavuutta, hyödyntämään moderneja teknologian ratkaisuja ja vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja sekä virtaviivaistamaan toimintaprosesseja. Näillä toiminnallisia muutoksilla saavutetaan hyötyjä, jotka tasaavat väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikentymisestä aiheutuvaa julkisen talouden kustannusten kasvupainetta.</p> <h3>Aikataulu</h3> <p>Ensimmäiset sote-maakuntavaalit järjestettäisiin esitysluonnoksen mukaan alkuvuodesta 2022. Sote-maakuntavaalien ajankohtaan vaikuttaisi eduskunnan edellyttämä esityksen käsittelyaikataulu.</p> <p>Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Tarkoituksena on saattaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa 2020.</p> <h3>Linkit</h3> <ul><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Ministeri+Kiurun+diat+15.6.2020+FINAL.pdf/f2e1336f-b351-9bb5-9809-627cccbd75e1/Ministeri+Kiurun+diat+15.6.2020+FINAL.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="842kB" data-uuid="f2e1336f-b351-9bb5-9809-627cccbd75e1"><strong>Ministeri Kiurun mediatilaisuuden esitysdiat (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Ministeri+Ohisalon+diat+15.6.2020+FINAL.pdf/903712e5-930e-4b70-2415-9cc85c9ab743/Ministeri+Ohisalon+diat+15.6.2020+FINAL.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="238kB" data-uuid="903712e5-930e-4b70-2415-9cc85c9ab743"><strong>Ministeri Ohisalon mediatilaisuuden esitysdiat (pdf) </strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Auli+Valli-Linnun+diat+_15.6.pdf/1cd84968-c4a8-e19e-7b72-2e715017f84a/Auli+Valli-Linnun+diat+_15.6.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="541kB" data-uuid="1cd84968-c4a8-e19e-7b72-2e715017f84a"><strong>Hallitusneuvos Valli-Linnun esitysdiat (pdf) </strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Tanja+Rantasen+diat+15.6.2020+FINAL.pdf/0cb2a688-8df4-3fe9-80d4-781e0c9e5864/Tanja+Rantasen+diat+15.6.2020+FINAL.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="585kB" data-uuid="0cb2a688-8df4-3fe9-80d4-781e0c9e5864"><strong>Finanssineuvos Rantasen ja pelastusylijohtaja Kohvakan esitysdiat pdf 585kB </strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6f74170-ce24-440f-bcaa-feada42eaf2a&amp;proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744" target="_blank" aria-label="Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi&#58;ssä. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Lausuntopyyntö lausuntopalvelu.fi&#58;ssä</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/hanke?tunnus=STM055&#58;00/2019" target="_blank" aria-label="Esitysluonnoksen materiaali hankeikkunassa. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Esitysluonnoksen materiaali hankeikkunassa</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-uudistuksen-valmistelun-lahtokohdat" aria-label="Tiedote&#58; Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat (5.6.2020). Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Tiedote&#58;&#160;Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat (5.6.2020)</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/lakiluonnos-15.6.2020" target="_blank" aria-label="Lakiluonnos soteuudistus.fi-sivuilla. Avautuu uudessa välilehdessä"><strong>Lakiluonnos soteuudistus.fi-sivuilla</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58;&#160;<a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sosiaali-ja-terveydenhuollon-ja-pelastustoimen-jarjestamisen-uudistusta-koske-vat-hallituksen-lakiluonnokset-lausuntokierrokselle" target="_blank">Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevat hallituksen lakiluonnokset lausuntokierrokselle</a></h4></span></span></div><h4><br>Lue lisää sote-uudistuksesta&#58; <a href="https&#58;//soteuudistus.fi/" target="_blank">soteuudistus.fi</a><br></h4><div><br></div><div><br></div>2020-06-14 21:00:00Ajankohtaista2020-06-15 10:22:21https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_sote_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät tiistaina 16. kesäkuuta6519 <p>Hallitus arvioi maanantaina 15. kesäkuuta saamansa tilannekuvan perusteella, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Valtioneuvosto antaa vielä tänään yleisistunnossaan valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja toteaa, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain 3 §&#58;ssä tarkoitetut poikkeusolot. Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulevat voimaan huomenna tiistaina 16. kesäkuuta.</p><p>Kansainvälisesti katsoen Suomi on onnistunut covid-19-epidemian torjunnassa hyvin. Todettujen tautitapausten ja menehtyneiden määrä ovat väestömäärään nähden pysyneet alhaisempina kuin monissa Suomen vertaismaissa. Asetetuilla rajoitustoimilla ja annetuilla suosituksilla on onnistuttu tehokkaasti hillitsemään epidemian etenemistä ja suojaamaan riskiryhmiä.</p><p>Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että tilanne ja epidemian uudelleen kiihtymisen uhka olisi ohi. Päätöksen merkitys on siinä, että valmiuslain toimivaltuuksia ei enää sovelleta.</p><p>Hallitus totesi, että tautitilanne ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti samoin kuin väestön suojaaminen eivät enää tässä epidemiologisessa tilanteessa tarvitse tuekseen valmiuslain toimivaltuuksilla tehtäviä toimia.</p><p>Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat yhteistoiminnassa keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.</p><p>Hallituksen hybridistrategian mukaisesti sovelletaan edelleen muiden lakien, erityisesti tartuntatautilain, mutta myös esimerkiksi rajavartiolain, toimivaltuuksia ja muita normaaliolojen lainsäädännön toimivaltuuksia. Lisäksi tilannetta hallitaan viranomaisten antamilla määräyksillä, ohjeilla ja suosituksilla.</p><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-kasitteli-neuvottelussaan-normaaliolojen-lainsaadannon-kehittamista-varauduttaessa-epidemian-mahdolliseen-toiseen-aaltoon" target="_blank"><strong>Hallitus on aiemmin linjannut</strong></a> valmiuslain soveltamiseen liittyvistä tartuntatautilain sekä mahdollisista terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutostarpeiden valmistelusta siten, että esitykset voidaan tuoda hallituksen päätettäväksi elokuussa.</p><p>Lisäksi hallitus on jo aikaisemmin päättänyt antaa esitykset valmiuslain nojalla annettujen toimivaltuuksien siirtämisestä ja tarkentamisesta lääkehuollon sekä opetuksen ja koulutuksen normaaliolojen lainsäädäntöön.</p><p>Tilanteen sitä välttämättä vaatiessa epidemian uudelleen kiihtymisen tai muun syyn vuoksi ja asiaa koskevien tiukkojen edellytysten täyttyessä valmiuslain mukaiset toimivaltuudet on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön.</p><h3>Valmiuslain nojalla voimassa olleet asetukset kumotaan</h3><p>Valtioneuvosto antaa 15. kesäkuuta kumoamisasetuksen valmiuslain 86, 88, 93 ja 94 §&#58;ssä säädettyjen toimivaltuuksien käytön jatkamis- ja soveltamisasetuksista sekä kumosi valmiuslain 87 §&#58;ssä säädetyn toimivaltuuden käytön jatkamisasetuksen. Asetukset oli tarkoitettu olemaan voimassa 30.6.2020 saakka, nyt ne kumoutuvat 16.6.2020.</p><p>Valmiuslain 86 §&#58;ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnasta, 87 §&#58;ssä muun terveydenhuollon ohjaamisesta (esimerkiksi lääketehtaan, lääketukkukaupan, apteekkiliikkeen toiminnan muuttaminen) ja 88 §&#58;ssä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä terveydensuojelusta (kuntien oikeudesta luopua tietyistä velvoitteista). 93 §&#58;ssä säädetään palvelussuhteen ehdoista poikkeamisesta (lepoajat, ylityöt ja vuosilomat) ja 94 §&#58;ssä irtisanomisoikeuden rajoittamisesta.</p><p>Lisäksi valmiuslain nojalla on annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätöksiä. Asetusten kumoamisen myötä myös niiden nojalla annettujen päätösten voimassaolo päättyy.</p><h3>Poikkeusolot olivat voimassa kolme kuukautta</h3><p>Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston käsiteltyä valmistelevasti poikkeusoloja ja niiden perusteita valtioneuvoston yleisistunto totesi 16. maaliskuuta, että maassa vallitsevat koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot. &#160;</p><p>Valmiuslain toimivaltuudet, jotka covid-19-pandemiassa on otettu käyttöön, ovat perustuneet siihen arvioon, että toimivaltuudet ovat välttämättömiä väestön suojaamiseksi hyvin laajalle levinneen tartuntataudin seurauksilta sekä turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen poikkeusoloissa. Tavoitteena on ollut erityisesti varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon riittävyys ja tehohoidon kapasiteetti kriisitilanteessa.</p><p>Koronaviruspandemiaa on hallittu suurelta osin tartuntatautilain nojalla, valtioneuvoston suositusluontoisilla rajoitustoimilla sekä muuttamalla lukuisia lakeja, asetuksia ja päätöksiä. Valmiuslain mukaisiin toimivaltuuksiin on myös kuitenkin ollut välttämätöntä turvautua.</p><p>Hallitus on 5. kesäkuuta mennessä antanut 14 valmiuslain mukaista toimivaltuuksien käyttöönotto- ja jatkamisasetusta. Valmiuslain toimivaltuudet ovat koskeneet varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, korkeakouluja ja vapaata sivistystyötä, sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalaa, työelämää sekä Uudenmaan liikkumisen rajoittamista.</p><p>Poikkeusolojen aikana säädettiin myös laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (153/2020), jolla ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet tietyin poikkeuksin suljettiin kahdeksi kuukaudeksi 30.3.2020 lukien. Hallitus antoi asiaa koskevan uuden esityksen tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta, jolla <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ravintolat-avataan-1-kesakuuta-rajoituksilla-estetaan-koronaviruksen-tartuntariskia?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_groupId=1271139" target="_blank"><strong>ravitsemisliikkeiden toimintaa väliaikaisesti rajoitetaan 31.10.2020 asti</strong></a>. Tämä lainsäädäntö on edelleen voimassa, vaikka poikkeusolot päättyvät.</p><p>Valtioneuvosto on tehnyt myös rajavartiolain nojalla noin kuukauden välein 17.3.2020 lähtien päätöksiä rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille ja samalla myös päätöksiä ulkorajaliikenteen rajoittamisesta koronaviruksen aiheuttamasta covid-19-tartuntatautiepidemiasta Suomen sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan vuoksi. <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvoston-paatos-rajaliikenteen-rajoituksista-15-6-alkaen?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_groupId=1410869" target="_blank"><strong>Viimeisimmät päätökset valtioneuvosto teki 12.6.2020</strong></a>, ja ne ovat voimassa 14.7.2020 asti.</p><p>Erilaisia suosituksia ja ohjeita on annettu lukuisia muun muassa ikääntyneille ja muille riskiryhmille, kokoontumisrajoituksista, yleisötilaisuuksista, nuoriso- ja kerhotiloista, harrastuspaikoista, urheilukilpailuista ja -sarjoista, kirjastoista lainaamisesta, julkisista tiloista, etätyöstä, ravitsemisliikkeiden toiminnasta, työmatkaliikenteestä, vierailuista hoitolaitoksissa ja sairaaloissa ja vapaa-ajan matkustuksesta kotimaassa ja ulkomaille.</p><ul><li><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset" target="_blank"><strong>Tietoa koronavirustilanteen rajoitusten purkamisen tilanteesta</strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58;&#160;<a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valmiuslain-mukaisten-toimivaltuuksien-kaytosta-luovutaan-poikkeusolot-paattyvat-tiistaina-16-kesakuuta" target="_blank">Valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien käytöstä luovutaan – poikkeusolot päättyvät tiistaina 16. kesäkuuta</a></h4></span></span></span><br></div><div><br></div>2020-06-14 21:00:00Ajankohtaista2020-06-15 12:24:10https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/KORONAVIRUS-VALTIONEUVOSTO.PNG" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote ry:n ylityö- ja vuoronvaihtokiellot Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiireissä eivät koske Jytyn jäseniä1715 <p>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on laajentanut jäseniään koskevaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa myös Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin. Jo aiemmin oli ilmoitettu kiellosta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. </p><p><strong>SOTE ry&#58;n julistamat sairaanhoitopiirien ylityö- ja vuoronvaihtokiellot eivät koske Jytyn jäseniä.</strong> </p><p>Em. ylityö- ja vuoronvaihtokiellot ovat tukitoimia, joiden tavoitteena on saada AVAINTA ry käynnistämään SOTE ry&#58;n kanssa neuvottelut sote-alan ja varhaiskasvatuksen omasta työehtosopimuksesta. Tätä sopimusta sovellettaisiin kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä. &#160;</p><p>Jyty ry korostaa, että kuntaomisteisissa yrityksissä ja yhteisöissä on jo voimassa oleva, myös sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatusta koskeva työehtosopimus eli AVAINTES, jonka sopimuskausi päättyy 28.2.2022. </p><p>AVAINTES&#58;n sopijaosapuolia ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA.</p><p>SOTE ry on sopijaosapuolena AVAINTES&#58;n kanssa samansisältöisessä TSNTES&#58;ssa, jota sovelletaan pelkästään SOTE ry&#58;n omiin jäseniin sosiaalialalla ja kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. TSNTES on tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa eivätkä sen neuvottelut ole edistyneet. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa ei ole kyse TSNTES&#58;n solmimisesta, vaan SOTE ry&#58;n tavoitteena on laajentaa neuvotteluoikeuksiaan aikaisemmasta myös AVAINTES&#58;n puolelle.</p><p><strong>Lisätietoja&#58; </strong>johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 020 789 3706</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">edunvalvontaosasto</a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p><br> </p>2020-06-12 21:00:00Tiedote2020-06-13 06:07:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote rf:s tillkännagivande om övertids- och skiftesbytesförbud i AVAINTES-avtalsbranschen berör inte Jytys medlemmar1694<p>SOTE rf (Tehy, Super, ERTO) har i dag onsdagen 10.6.2020 meddelat om ett övertids- och skiftesbytesförbud för sina medlemmar i AVAINTES-avtalsbranschen för arbetsplatser i social- och hälsovårdsbranschen samt inom småbarnspedagogiken. </p><p><strong>Övertids- och skiftesbytesförbudet gäller inte för Jytys medlemmar. </strong></p><p>AVAINTES&#58;s avtalsparter, vilka utöver Jyty är JHL, FOSU, OAJ, KTN samt arbetsgivarnas representant AVAINTA, uppnådde avtalslösning i AVAINTES&#58;s tillämpningsbransch 29.5.2020. </p><p>AVAINTES är i kraft 1.4.2020 – 28.2.2022. Avtalsperiodens första lönegranskningstidpunkt är 1.8.2020, och då betalas en allmänförhöjning på 26 euro (dock minst 1,22 %). &#160;Kiky-timmarna tas bort 17.8.2020. </p><p>Det i kraft varande AVAINTES följs i AVAINTA rf&#58;s medlemssamfund, alltså också på social- och hälsovårdssidan samt i småbarnspedagogiken. </p><p>SOTE rf har inte tills vidare godkänt förhandlingsresultatet med AVAINTES med samma innehåll som i TSNTES, vilket tillämpas bara på SOTE rf&#58;s egna medlemmar i socialbranschen och i tre skilt nämnda sjuk- / rehabiliteringshem. Således har SOTE rf inte förhandlingsrättigheter i hälsovårdsbranschen eller småbarnspedagogiken.</p><p>Tilläggsinformation för media&#58; ledande arbetsmarknadsjurist Jonna Voima, tel. 050&#160;591 2341</p><p>Tilläggsinformation för medlemmarna ger Jytys egna förtroendemän i AVAINTES-avtalsbranschen, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">de regionala byråerna</a> och förbundets <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">intressebevakningsavdelning </a>per e-post eller på servicenumren.</p><p><br></p>2020-06-10 21:00:00Tiedote2020-06-11 05:36:49https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote-uudistuksessa kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät1696 <p>Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella on suuria taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien tehtävät kaventuvat olennaisesti ja kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi.</p><p>Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.</p><p>Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista sote-maakuntaa. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen.</p><p>Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään sote-maakuntaan. Lisäksi uusi HUS-maakuntayhtymä&#160;järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.</p><h3>Kuntien rahoitus</h3><p>Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020 tasolla. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuuksia ja veromenetysten kompensaatiota vähennetään Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja kunnallisveroa pienennetään. Tulojen siirrosta verotuksen osuus olisi noin 13 miljardia euroa.</p><p>Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti&#58; tämän hetkisen arvion mukaan 12,63 prosenttiyksikköä. Tarkoituksena on varmistaa kuntalaisten verotuksen pysyminen lähes ennallaan, kun kuntien tuloveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti ja vastaavasti valtion verotusta nostetaan. Lisäksi kuntien väliset veroprosenttien erot säilyvät ennallaan. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan vastaavasti.</p><p>Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan kunnittain erot voivat olla suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien valtionosuusjärjestelmässä, johon luodaan erilaisia tasauselementtejä. Tasauselementtien seurauksena kuntien talouden tasapainon muutos (laskennallinen) on viiden vuoden siirtymäkauden lopussa toistaiseksi pysyvästi enintään +/- 100 euroa asukasta kohden. Tasapainolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen. Vuosikate kuvaa puolestaan rahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja lainanlyhennyksiin juoksevien menojen kattamisen jälkeen.</p><p>Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan, vaikka siitä poistuukin ns. sote-perusteiset osat. Uutena kriteerinä otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa. Merkittävimmät muutokset tehdään tulojen tasausjärjestelmän tasauslisä- ja vähennysprosentteihin, mikä hyödyttää sekä keskimääräistä alemman että korkeamman verotulon kuntia.</p><h3>Omaisuusjärjestelyt</h3><p>Sote-maakunnilla on oltava hallinnassaan järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi tarvittava omaisuus, jotta palvelujen järjestäminen on mahdollista tehtävien siirtyessä kunnilta sote-maakunnille.</p><p>Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät maakunnille varoineen ja velkoineen suoraan lain nojalla. Kuntien ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alueen pelastustoimea hoitavien kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset sekä siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyvät maakunnille.</p><p>Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat, jotka sote-maakunta vuokraa vähintään kolmen vuoden siirtymäajaksi. Sote-maakunnalle tulee oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.</p><p>Omaisuussiirroista ei suoriteta korvausta kunnille eikä kuntayhtymille. Kuntayhtymäosuuksien, irtaimiston ja lomapalkkavelan poistuminen kunnan taseesta katetaan ilman tulosvaikutusta kirjanpidollisesti kunnan peruspääomaa muuttamalla.&#160;&#160;</p><p>Kunta on oikeutettu korvaukseen sellaisista omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista, joiden syntymiseen kunta ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa ja joiden seurauksena kunnan taloudellinen itsemääräämisoikeus vaarantuu. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan jälkeen tarpeettomiksi jäävistä kuntien omistamista toimitiloista. Korvausta on mahdollista myöntää hakemuksen perusteella. Tilannetta arvioidaan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen avulla.</p><h3>Henkilöstö</h3><p>Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit.</p><p>Kunnan yhteisiä tukipalveluja hoitava henkilöstö siirtyy, jos tehtävistä kohdistuu vähintään puolet siirtyviin tehtäviin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut, sekä lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut. Kaikkiaan sote-uudistus vaikuttaa yli 210&#160;000 kuntatyöntekijään ja viranhaltijaan.</p><p>Siirtyminen katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi ja siten henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan koskemaan sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien henkilöstöä, joten työnantajan muutos ei vaikuta siirtymishetkellä palvelussuhteen ehtoihin.</p><p>Liikkeenluovutuksilla siirtyy noin 173 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Liikkeenluovutuksia on tulossa noin 360, sillä osalla kuntayhtymistä on toimipisteitä useamman sote-maakunnan alueella.</p><p>Uudenmaan erillisratkaisun yhteydessä sote-maakuntayhtymäksi muuttuvan HUS-kuntayhtymän ja sote-maakunnan tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin henkilöstön työnantaja ei muutu.</p><ul><li><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/materiaalit" target="_blank"><strong>Rahoituslaskelmat ja muuta mediatilaisuuksien aineistoa sote-uudistuksesta </strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><h4>Lue tiedote Valtiovarainministeriön sivuilta&#58; <a href="https&#58;//vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntien-henkilostomaara-puoliintuu-ja-tehtavat-vahenevat-sote-uudistuksen-myota" target="_blank">Kuntien henkilöstömäärä puoliintuu ja tehtävät vähenevät sote-uudistuksen myötä </a></h4></span><br></div><div><br></div>2020-06-10 21:00:00Ajankohtaista2020-06-11 07:29:19https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kommunernas personalstyrka halveras och uppgifterna minskar i och med social- och hälsovårdsreformen6502 <p>Reformeringen av social- och hälsovården och räddningsväsendet har stora ekonomiska och verksamhetsrelaterade konsekvenser för kommunerna. Kommunernas uppgifter minskar väsentligt och antalet anställda inom kommunsektorn minskar avsevärt.</p><p>Kostnaderna för kommunernas verksamhet kommer att minska till följd av reformen och utgifterna för driftsekonomin minskar med ungefär hälften. På lång sikt är den väsentligaste effekten för kommunerna att de kostnader som hänför sig till befolkningsåldrandet och sjukfrekvensen och de risker som dessa medför för den kommunala ekonomin inte längre belastar enskilda kommuner.</p><p>För ordnandet av de uppgifter inom social- och hälsovården och räddningsväsendet som överförs från kommunerna inrättas det 21 nya självstyrande social- och hälsovårdslandskap. De tar emot organiseringsuppgifterna från och med 2023.</p><p>Helsingfors stad ansvarar för ordnandet av social- och hälsovården och räddningsväsendet inom sitt område och ingår inte i något social- och hälsovårdslandskap. Dessutom ordnar den nya landskapsgrupperingen HNS sådan krävande specialiserad sjukvård som det föreskrivs särskilt om i lag eller som det överenskommits särskilt om i Nyland.</p><h3>Finansieringen av kommunerna</h3><p>De kommunala kostnader som överförs på landskapen uppgår ungefär till 19,1 miljarder euro på 2020 års nivå. Kommunernas inkomster sänks på riksnivå i enlighet med de kostnader som överförs. Kommunernas statsandelar och kompensationen för förlorade skatter minskas. Kommunernas andel av intäkterna av samfundsskatten och kommunalskatten minskas också. Skatternas andel av de överförda inkomsterna är ca 13 miljarder euro.</p><p>Kommunalskatt överförs till finansieringen av landskapen genom att kommunernas inkomstskattesatser sänks jämnt&#58; enligt nuvarande uppskattningar med 12,63 procentenheter. Syftet är att säkerställa att kommuninvånarnas beskattning förblir så gott som oförändrad då kommunernas inkomstskattesatser sänks jämnt och statsbeskattning höjs på motsvarande sätt. Skillnaderna i skattesatserna mellan kommunerna förblir oförändrade. Kommunernas andel av samfundsskatteintäkterna minskas med en tredjedel och statens andel ökas i motsvarande grad.</p><p>Kommuners inkomster och kostnader överförs till ett jämnt belopp riksnivå, däremot kan skillnaderna mellan kommunerna vara stora. De ändringar som gäller kommunernas ekonomi justeras dock i samband med kommunernas statsandelssystem, dit det skapas olika utjämningselement. Balansen i kommunernas ekonomi (kalkylerad) kommer till följd av utjämningselementen att vara högst +/- 100 euro per invånare vid utgången av övergångsperioden på fem år. Med balansräkning avses årsbidraget efter avskrivningar. Årsbidraget beskriver i sin tur finansieringens tillräcklighet för investeringar, placeringar och amorteringar efter att de löpande utgifterna har täckts.</p><p>Grundstrukturen för statsandelssystemet för basservicen förblir oförändrad, även om de så kallade social- och hälsovårdsbaserade delarna slopas. Som ett nytt kriterium införs en tilläggsdel för främjande av välfärd och hälsa. De mest betydande ändringarna görs i utjämningstilläggs- och avdragsprocenten i utjämningssystemet för inkomster, vilket i viss mån gagnar kommuner med både lägre och högre skatteinkomster än genomsnittet.</p><h3>Egendomsarrangemang</h3><p>För att det ska vara möjligt att ordna tjänsterna efter att uppgifterna överförs från kommunerna till social- och hälsovårdslandskapen ska social- och hälsovårdslandskapen ha i sin besittning den egendom som behövs för att fullgöra organiseringsansvaret.</p><p>Samkommunerna för sjukvårdsdistrikten och specialomsorgsdistrikten övergår med stöd av lagen direkt till landskapen med sina tillgångar och skulder. Lös egendom, avtal och semesterlöneskuld för kommunernas personal och den personal vid samkommuner som sköter det lokala räddningsväsendet och som används av social- och hälsovårdsväsendet och räddningsväsendet överförs till landskapen.</p><p>De lokaler inom social- och hälsovården och räddningsväsendet som ett social- och hälsovårdslandskap hyr för en övergångsperiod på minst tre år förblir i kommunernas ägo. Social- och hälsovårdslandskapet får rätt att förlänga avtalets giltighetstid med ett år.</p><p>Varken kommunerna eller samkommunerna betalas ersättning för egendomsöverföringarna. Slopandet av samkommunsandelar, lösöre och semesterlöneskuld från kommunens balansräkning täcks bokföringsmässigt genom en ändring av kommunens grundkapital så att det inte inverkar på kommunens resultat.&#160; &#160;</p><p>Kommunen har rätt till ersättning för sådana direkta kostnader för egendomsarrangemang som kommunen inte kunnat påverka genom sina egna åtgärder och som lett till att kommunens ekonomiska självbestämmanderätt äventyras. Som exempel kan nämnas lokaler som ägs av kommunerna och som blir onödiga efter övergångsperioden . Ersättning kan beviljas på basis av ansökan. Situationen bedöms med hjälp av det kalkylerade behovet att höja kommunalskattesatsen.</p><h3>Personalen</h3><p>Kommunernas och samkommunernas personal inom social- och hälsovården och räddningsväsendet övergår i sin helhet i social- och hälsovårdslandskapens tjänst. Kuratorer och psykologer inom elevvården övergår också i social- och hälsovårdslandskapens tjänst.&#160;</p><p>Den personal som sköter kommunens gemensamma stödtjänster överförs, om minst hälften av uppgifterna hänför sig till de uppgifter som överförs till landskapen. Som stödtjänster betraktas alla uppgifter som stöder social- och hälsovårdens eller räddningsväsendets verksamhet, såsom centraliserad matförsörjning, städning, ekonomi- och personalförvaltningstjänster, IKT-tjänster samt medicinska laboratorier och bilddiagnostik. Social- och hälsovårdsreformen berör sammanlagt över 210 000 kommunalt anställda och tjänsteinnehavare.</p><p>Överföringen betraktas på basis av propositionen som överlåtelse av rörelse och personalen behåller således de rättigheter och skyldigheter i anslutning till sitt arbetsavtals- eller tjänsteförhållande som gäller vid tidpunkten för övergången. Tillämpningsområdet för lagstiftningen om kommunala anställningsförhållanden utvidgas till att gälla personalen hos social- och hälsovårdslandskapen och landskapssammanslutningar inom social- och hälsovården, så ändringen av arbetsgivaren inte påverkar anställningsvillkoren vid tidpunkten för övergången.</p><p>Överlåtelsen av rörelse betyder att cirka 173 000 personer överförs från 332 kommuner eller samkommuner. Antalet överlåtelser av rörelse uppgår till cirka 360, eftersom en del av samkommunerna har verksamhetsställen inom flera social- och hälsovårdslandskap.</p><p>I samband med den separata lösningen för Nyland ändras inte arbetsgivaren för den HNS-samkommun som blir en social- och hälsovårdssamkommun och för den personal vid Helsingfors stad som sköter social- och hälsovårdslandskapets uppgifter.</p><ul><li><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/sv/material" target="_blank"><strong>Finansieringskalkyler enligt kommuner (material från kommuninfo 10.6.2020 publiceras senare)</strong><br></a></li></ul><p><span><span><span><span></span></span></span></span></p><h4>Läs mer (Finansministeriet)&#58;&#160;<a href="https&#58;//vm.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/kuntien-henkilostomaara-puoliintuu-ja-tehtavat-vahenevat-sote-uudistuksen-myota" target="_blank">Kommunernas personalstyrka halveras och uppgifterna minskar i och med social- och hälsovårdsreformen</a></h4><br><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/sv/material"> </a><p></p>2020-06-10 21:00:00Ajankohtaista2020-06-11 07:40:09https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työttömyysetuuden suojaosaa korotetaan ja liikkuvuusavustuksen ehtoja muutetaan väliaikaisesti6504 <p>Työttömyysetuuden sovittelun suojaosaa korotetaan väliaikaisesti. Kokoaikatyöhön maksettavan liikkuvuusavustuksen työmatkaedellytystä lyhennetään väliaikaisesti.</p><p>Väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin koronavirusepidemian vuoksi annettua lakia muutetaan.</p><p>Tarkoituksena on parantaa työttömien taloudellista turvaa osa-aikatyössä tai lyhytkestoisessa työssä tilanteessa, jossa kokoaikatyötä ei välttämättä ole vielä tarjolla.&#160;</p><p>Tarkoituksena on myös tukea työllistymistä kokoaikatyöhön ja maatalouden kannalta kriittisiin kausitöihin.</p><h3>Korotus työttömyysturvan suojaosaan</h3><p>Työttömyysetuuden sovittelun suojaosaa korotetaan väliaikaisesti.&#160;</p><p>Muutoksella tuetaan taloudellisesti työllistymistä osa-aikatyöhön ja lyhytkestoiseen työhön&#160;maa- ja puutarhatilojen kausityössä sekä&#160;muussa työssä. Suojaosan korottaminen koskee myös yritystoiminnan ansion sovittelua ja jo nyt työttömyysetuuden sovittelun piirissä olevia työttömyysturvan saajia.&#160;</p><p>Työttömyysturvan suojaosa on rahasumma, jonka työtön voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuden suuruuteen.</p><p>Työttömyysetuuden suojaosaa korotetaan väliaikaisesti nykyisestä 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana).&#160;</p><h3>Liikkuvuusavustuksen matka-aikaa koskeva edellytys lyhenee</h3><p>Liikkuvuusavustusta voidaan väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittää kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.&#160;</p><p>Muutoksella tuetaan alueellista liikkuvuutta kokoaikatyöhön työllistyttäessä. Muutos koskee paitsi maa- ja puutarhatiloilla tehtävää kausityötä, myös muuta kokoaikatyötä.&#160;</p><p>Lakimuutokset ovat voimassa 12.6. - 31.10.2020. Työttömyysturvan suojaosan korotusta sovelletaan maksettaessa työttömyysetuutta hakujaksolta, joka alkaa 1.6.2020 tai sen jälkeen.</p><ul><li><a href="https&#58;//www.kela.fi/soviteltu-tyottomyysetuus">Lisätietoa työttömyysetuuden sovittelusta Kelan sivuilla</a><br><br></li><li><a href="https&#58;//www.tyj.fi/news/suojaosan-ja-liikkuvuusavustuksen-parannukset-on-hyvaksytty/">Lisätietoa työttömyysetuuden sovittelusta TYJ&#58;n sivuilla </a></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta&#58; <a href="https&#58;//stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottomyysetuuden-suojaosaa-korotetaan-ja-liikkuvuusavustuksen-ehtoja-muutetaan-valiaikaisesti">Työttömyysetuuden suojaosaa korotetaan ja liikkuvuusavustuksen ehtoja muutetaan väliaikaisesti</a></h4></span></span><br></div><div><br></div>2020-06-10 21:00:00Ajankohtaista2020-06-11 12:02:01https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Det skyddade beloppet vid arbetslöshetsförmåner höjs och villkoren för rörlighetsunderstöd ändras temporärt6505 <p>Det skyddade beloppet vid jämkning av arbetslöshetsförmåner höjs temporärt. Dessutom förkortas den tid som går åt till arbetsresan, som är ett krav för beviljande av rörlighetsunderstöd vid heltidsarbete, tillfälligt.</p><p>Lagen om temporära undantag från lagen om utkomstskydd för arbetslösa på grund av covid-19-epidemin ändras.</p><p>Avsikten är att förbättra den ekonomiska säkerheten för arbetslösa i deltidsarbete eller kortvarigt arbete i en situation där heltidsarbete inte nödvändigtvis ännu finns att tillgå.&#160;</p><p>Avsikten är också att stödja sysselsättningen i heltidsarbete och säsongsarbeten som är kritiska med tanke på jordbruket.</p><h3>Det skyddade beloppet av utkomstskyddet för arbetslösa höjs</h3><p>Det skyddade beloppet vid jämkning av arbetslöshetsförmåner höjs temporärt.&#160;</p><p>Syftet med ändringen är att ekonomiskt stödja sysselsättning i deltidsarbete och kortvarigt arbete både när det gäller säsongsarbete vid gårdsbruksenheter och trädgårdsodlingar och när det gäller annat arbete. Höjningen av det skyddade beloppet gäller också jämkning i fråga om inkomster från företagsverksamhet och de mottagare av utkomstskydd för arbetslösa som redan i nuläget omfattas av jämkning av arbetslöshetsförmåner.&#160;</p><p>Med skyddat belopp avses det penningbelopp som en arbetslös får tjäna utan att det inverkar på beloppet av arbetslöshetsförmånen.</p><p>Det skyddade beloppet för arbetslöshetsförmåner höjs temporärt från nuvarande 300 euro till 500 euro i månaden (från 279 euro till 465 euro under en period om fyra kalenderveckor).&#160;</p><h3>Den tid som går åt till arbetsresan, som är ett krav för beviljande av rörlighetsunderstöd, förkortas</h3><p>Rörlighetsunderstöd kan temporärt betalas för heltidsarbete, om personens dagliga resa till arbetet när anställningen inleds överstiger två timmar i stället för nuvarande tre timmar. Rörlighetsunderstöd kan betalas också om personen flyttar från motsvarande avstånd på grund av arbete.&#160;</p><p>Ändringen stöder regional rörlighet vid sysselsättning i heltidsarbete. Ändringen gäller inte bara säsongsarbete vid gårdsbruksenheter och trädgårdsodlingar utan också annat heltidsarbete.&#160;</p><p>Lagändringarna gäller under tiden 12.6-31.10.2020. Höjningen av utkomstskyddet för arbetslösa tillämpas vid utbetalning av arbetslöshetsförmån för en ansökningsperiod som inleds den 1 juni 2020 eller därefter.</p><ul><li><a href="https&#58;//www.kela.fi/web/sv/jamkad-arbetsloshetsforman">Mer information om jämkning av arbetslöshetsförmåner finns på webbplatsen för Folkpensionsanstalten.<br><br></a></li><li><a href="https&#58;//www.tyj.fi/sv/news/forbattringarna-av-skyddsdelen-och-rorlighetsunderstodet-faststallda/">Mer information om jämkning av arbetslöshetsförmåner finns på webbplatsen för Arbetslöshetskassornas Samorganisation (TYJ).</a></li></ul><div><br></div><div><span><h4>Läs mer (Social- och hälsovårdsministeriet)&#58; <a href="https&#58;//stm.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/tyottomyysetuuden-suojaosaa-korotetaan-ja-liikkuvuusavustuksen-ehtoja-muutetaan-valiaikaisesti" target="_blank">Det skyddade beloppet vid arbetslöshetsförmåner höjs och villkoren för rörlighetsunderstöd ändras temporärt</a></h4></span><br></div><div><br></div>2020-06-10 21:00:00Ajankohtaista2020-06-11 12:08:13https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote ry:n julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto AVAINTES-sopimusalalla ei koske Jytyn jäseniä5367 <p>SOTE ry (Tehy, Super, ERTO) on tänään keskiviikkona 10.6.2020 julistanut jäseniään koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon AVAINTES&#58;n sopimusalalle sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen työpaikoille. </p><p><strong>Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei koske Jytyn jäseniä. </strong></p><p>AVAINTES&#58;n sopijaosapuolet, joita ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajia edustava AVAINTA, saavuttivat AVAINTES&#58;n soveltamisalalla sopimusratkaisun 29.5.2020. </p><p>AVAINTES on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022. Sopimuskauden ensimmäinen palkantarkistusajankohta on 1.8.2020, jolloin maksuun tulee yleiskorotus 26 euroa (kuitenkin vähintään 1,22 %). &#160;Kiky-tunnit poistuvat 17.8.2020. </p><p>Voimassa olevaa AVAINTES&#58;ta noudatetaan AVAINTA ry&#58;n jäsenyhteisöissä, siis myös sosiaali- ja terveyspuolella sekä varhaiskasvatuksessa. </p><p>SOTE ry ei ole toistaiseksi hyväksynyt neuvottelutulosta AVAINTES&#58;n kanssa samansisältöisessä TSNTES&#58;ssa, jota sovelletaan vain SOTE ry&#58;n omiin jäseniin sosiaalialalla ja erikseen nimetyissä kolmessa sairas- / kuntoutuskodissa. Näin ollen SOTE ry&#58;llä ei ole neuvotteluoikeuksia terveysalalla eikä varhaiskasvatuksessa.</p><p>Lisätietoja medialle&#58; johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. <span style="font-size&#58;11pt;line-height&#58;107%;font-family&#58;&quot;calibri&quot;, sans-serif;">050&#160;591 2341</span><br></p> <p class="MsoNormal">Lisätietoja jäsenille antavat Jytyn omat luottamusmiehet AVAINTES-sopimusalalla, <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">edunvalvontaosasto</a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</p><p class="MsoNormal"><br></p>2020-06-09 21:00:00Tiedote2020-06-10 08:46:06https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki saa tukea jatkokaudelle6496 <p>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn sitoutumattomien ja Keskustan ryhmän edustajat esittävät, että Jytyn puheenjohtajana valittaisiin jatkamaan liiton nykyinen puheenjohtaja Maija Pihlajamäki seuraavassa sääntömääräisessä liittovaltuuston kokouksessa marraskuussa 2020, jolloin liiton puheenjohtaja valitaan seuraavaksi neljäksi vuodeksi.</p><p>Pyyntö asettumisesta ehdokkaaksi esitettiin liittovaltuuston kokouksessa 10.6., jolloin valtuusto kokoontui käsittelemään kevään aikana sopimusneuvottelukierroksella saavutettuja neuvottelutuloksia.</p><p>Maija Pihlajamäki ilmoitti pyynnön jälkeen olevansa käytettävissä jatkamaan puheenjohtajana, jos hänet tehtävään valitaan.&#160; </p><p>Liittoa vuodesta 2010 johtanut puheenjohtaja Maija Pihlajamäki on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta vuonna 1993 pääaineenaan julkishallinto. Hän on toiminut ennen Jytyn puheenjohtajaksi valintaa Keskustan kaupunkitoiminnan suunnittelupäällikkönä sekä saman työnantajan palveluksessa kunta- ja maakuntasihteerinä. </p><p>Työhistoria sisältää työtehtäviä myös Mielenterveyden keskusliitossa Länsi-Suomen aluetoiminnan vetäjänä, vs. talouspäällikkönä seurakunnassa sekä työskentelyä ulkomailla mm. Brysselissä europarlamentaarikon erityisavustajana. Lisäksi hän on toiminut Virossa uusyrityskeskuksessa asiantuntijana ja konsulttina. </p><p>Pihlajamäki harrastaa mm. liikuntaa, pilatesta ja lukemista. Hän on syntynyt Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla. </p><p>Lisätietoja&#58; liittovaltuutettu Anne Luiro, puh. 040 7565121</p><p><span><span><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. </em></span></span>&#160;</p><p><br></p>2020-06-09 21:00:00Tiedote2020-06-10 12:53:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Maija_neuvottelu_19.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty hyväksyi kirkon neuvottelutuloksen – palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaiset ja kiky-tunnit poistuvat6501<p><strong>Jytyn liittovaltuusto hyväksyi keskiviikkona 10.6. kirkon alan neuvottelutuloksen, jonka ovat nyt hyväksyneet kaikkien sopijaosapuolten hallinnot. Kirkon virka- ja työehtosopimus (KirVESTES) on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 (23 kk). Uuden sopimuksen palkankorotukset noudattavat yleistä linjaa ja kiky-tunnit poistuvat vuoden 2021 alussa.</strong></p> <p>– Olen tyytyväinen neuvottelutulokseen, koska kaikki palkankorotukset tulevat yleiskorotuksina. Olen myös huojentunut siitä, että lopulta päästiin neuvottelutulokseen tammikuun puolesta välistä alkaneiden pitkällisten neuvottelujen jälkeen, Jytyn kirkon alan neuvottelija <strong>Anne Sarvi</strong> sanoo.</p><p>Kiky-sopimuksen mukaiset 24 tunnin työajanpidennykset poistuvat 1.1.2021 alkaen. Kiky-tunnit kompensoitiin vakinaistamalla 1.1.2015 alkanut työaikakokeilu. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilua ja työajattomien hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilua jatkettiin.</p><p>Yleiskorotuksia on kaksi 1.4.2020–31.1.2022 kestävän 23 kuukauden sopimuskauden aikana.</p><p>Ensimmäinen yleiskorotus tulee 1.8.2020. Yleisessä palkkausjärjestelmässä peruspalkkoihin ja liitteen 1 vähimmäispalkkoihin tulee 1,5 %&#58;n yleiskorotus. Kokemuslisää ja suorituslisää ei koroteta. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä toteutetaan 1,4 % yleiskorotus. Tuntipalkkaisille tulee lähinnä 1.8.2020 alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,4% yleiskorotus peruspalkkoihin, taulukkopalkkoihin, kokemuslisään, henkilökohtaiseen lisään ja olosuhdelisään.</p><p>Toinen yleiskorotus tulee 1.5.2021. Yleisessä palkkausjärjestelmässä peruspalkkoja ja liitteen 1 vähimmäispalkkoja korotetaan 1,9 %&#58;n yleiskorotuksella. Kokemuslisää ja suorituslisää ei koroteta. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä toteutetaan 1,6 %&#58;n yleiskorotus, jollei seurakunta päätä tarkistaa vastaavalla erällä ylimmän johdon peruspalkkoja johdolle aiemmin asetettujen tavoitteiden ja niistä suoriutumisen arvioinnin perusteella.</p><p>Työajaton hengellisen työn viranhaltija tai työntekijä saa arkipyhänä tehdystä työstä lisävapaapäivän, joka annetaan kuluvan tai seuraavan kalenterikuukauden aikana.</p><p>Pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 3,0 %&#58;lla 1.8.2020 lukien seuraavaan täyteen euroon pyöristäen.</p><p>Pääryhmä selvittää sopimuskauden aikana mahdollisuudet ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilun sekä moduulityöaikakokeilun vakinaistamiseen.</p><p>Tilapäiseen hoitovapaaseen lisäys&#58; &quot;vammaisen lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen hoitamiseksi&quot;. Vammaisuuteen rinnastetaan tässä myös vaikeat krooniset sairaudet kuten sydänsairaus, diabetes tms.</p><p>Lisättiin pykälä oikeudesta lisävapaapäiviin, kun vuosiloma jää alle 4 viikon sairauden, tapaturman tai kuntouksen takia. </p><p>Korjattiin sopimuksen tekstit vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä ja termistöä mm. työaikalain ja eläkelakien muutoksista.</p><p>Sopimuskaudella perustetaan nykyisen pääryhmän lisäksi myös palkkausryhmä, työaikaryhmä ja työelämäryhmä.</p><p><strong>Lisätietoja sisällöstä&#58;</strong></p><ul><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Documents/Kirkon_sopimusratkaisun_esittely_10_6_2020.pdf" target="_blank"><strong>Kirkon sopimusratkaisun esittely (pdf)</strong></a></p></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Documents/KirVESTES_Allekirjoitusptk_2020-2022_final.pdf" target="_blank"><strong>Kirkon virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja (pdf)</strong></a></p></li><li><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Documents/LIITE_1_Palkat_palkkiot_ja_korvaukset.pdf" target="_blank"><strong>LIITE 1 Euromääräiset palkat, palkkiot ja korvaukset (pdf)</strong></a><br><br></li><li><p><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kirkko/Sivut/kirvestes.aspx"><strong>Kirkon sopimussivut Jytyn nettisivuilla<br><br></strong></a></p></li></ul><p><strong></strong><strong>Lisätietoja medialle&#58;</strong> Työmarkkinalakimies Anne Sarvi, puh. 020 789 3713</p><p><strong>Lisätietoja jäsenille</strong> antavat Jytyn omat luottamusmiehet kirkon sopimusalalla, <span><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a> ja liiton <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx">edunvalvontaosasto</a> sähköpostitse tai palvelunumeroista.</span></p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.&#160; </em></p><p><br></p>2020-06-09 21:00:00Tiedote2020-06-11 06:10:17https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:lta palvelu työelämän muutosten seurantaan6494<p>STTK on julkaissut <a href="https&#58;//www.sttk.fi/tietoa-tyoelamasta/" target="_blank"><strong>palvelun</strong></a>, jolla hahmotetaan suomalaisen työelämän ja työllisyyden pidemmän ajan muutoksia. Palvelu perustuu pääosin Tilastokeskuksen useiden vuosien ajalta kertyneeseen julkiseen tietoon, jonka pohjalta aineisto esitetään infografiikan muodossa.</p><p>Palvelun eri osiot kuvaavat työllisyyden, korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän, osa- ja määräaikaisten työsuhteiden, 25–44-vuotiaiden alueellisen sijoittumisen, maahanmuuttajien työllisyyden ja vanhempainpäivärahojen saajien kehitystä.</p><p>–&#160;Haluamme kuvata työllisyyden ja työelämän muutoksia tavalla, joka auttaa hahmottamaan suurempia kehityskulkuja ja vertaamaan esimerkiksi eri vuosia tai maakuntia toisiinsa. Visualisointi auttaa hahmottamaan muutoksia – tai joissakin tapauksissa sen puutetta – paremmin kuin pelkät luvut. Työelämän muutos ei tulevaisuudessakaan pysähdy, ja siksi päivittämme palvelun tietoja jatkuvasti, viestintäasiantuntija <strong>Jaakko Haikonen</strong> kertoo.</p><p>–&#160;Joillakin osa-alueilla kuten esimerkiksi naisten koulutuksessa tai korkeasti koulutettujen muuttoliikkeessä on vuosien myötä tapahtunut suuria muutoksia. Toisaalta joissakin asioissa muutoksen puutos on yhtä merkittävä havainto, Haikonen korostaa.</p><p>STTK&#58;n Tietoa suomalaisesta työ¬elämästä ja työllisyydestä -grafiikkaa löytyy osoitteesta <a href="https&#58;//www.sttk.fi/tietoa-tyoelamasta/" target="_blank"><strong>https&#58;//www.sttk.fi/tietoa-tyoelamasta/</strong></a></p><p>Lisätietoa&#58; Viestintäasiantuntija Jaakko Haikonen, puhelin 0400 273&#160;385</p><p><span><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></span></p><p><br></p>2020-06-08 21:00:00Ajankohtaista2020-06-09 12:18:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_pylvaat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sosiaalibarometri 2020: Koronaepidemia kärjistänyt toimeentulo-ongelmia1679<p>​Taloudelliset ongelmat, kuten ruoka-avun tarve ja velkaongelmat, ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, selviää Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta. 73 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi ruoka-avun tarpeen lisääntyneen ja reilut 40 prosenttia sanoo vuokrarästien ja muiden velkaongelmien yleistyneen poikkeustilan aikana.<br><br>EMBARGO 8.6. klo 6.00 // ”Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kolmannen sektorin toimijoiden kokemukset, joiden mukaan ruoka-avun määrä on jopa kaksinkertaistunut koronaepidemian aikana”, tulkitsee tuloksia THL&#58;n erikoistutkija <strong>Merita Jokela</strong>.</p><p>”Vaikka lomautukset ja taloudellisen tilanteen heikentyminen koskettavat suurta osaa väestöstä, poikkeusajan rajoitukset ovat iskeneet vakavimmin kotitalouksiin, joilla on jo valmiiksi toimeentulo-ongelmia. Erityisesti monissa lapsiperheissä on ollut tiukkaa, sillä lasten kotonaolo on vaikuttanut myös perheen ruokamenoihin. Tämä voi osaltaan näkyä ruoka-avun tarpeen kasvussa”, Jokela jatkaa.</p><h3>Arviot Kelan onnistumisesta ristiriitaisia</h3><p>Kelan johto ja kuntien sosiaalityöntekijät ovat erimielisiä siitä, miten hyvin Kela on onnistunut vastaamaan perustoimeentulotuen asiakkaiden palvelutarpeeseen koronaepidemian aikana.</p><p>Kelan johdosta 92 prosenttia arvioi Kelan onnistuneen hyvin tai melko hyvin tehtävän hoitamisessa, kun taas sosiaalityöntekijöistä vain alle puolet (43 %) on tätä mieltä.</p><p>27 prosenttia sosiaalityöntekijöistä arvioi Kelan suoriutuneen tehtävästään perustoimeentulotuen hoitamisessa huonosti tai melko huonosti. Erityisesti Uudellamaalla ja suurissa, yli 200 000 asukkaan kunnissa, Kelan toimintaan kriittisesti suhtautuvien sosiaalityöntekijöiden osuus on muita suurempi.</p><p>“Tuloksia selittänee se, että sosiaalityöntekijät ovat yhteydessä pääasiassa niihin, jotka hakevat ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea, ja joilla on vakavampia taloudellisia ja muita ongelmia. Näkemyserot Kelan johdon ja sosiaalityöntekijöiden välillä kertovat kuitenkin vakavista yhteistyöongelmista, jotka voivat vaarantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon ja ihmisarvoisen elämän edellytykset”, pohtii tuloksia THL&#58;n tutkimusprofessori <strong>Heikki Hiilamo</strong>.</p><h3>Kriisitilanteessa toimeentulotuen etäpalvelut jättävät heikoimmat heitteille</h3><p>Sosiaalityöntekijät kuvasivat asiakkaiden kokevan vaikeuksia, koska osa Kelan toimipisteistä on ollut suljettuna tai auki vain ajanvarauksella. Asiakkaat eivät ole aina olleet tietoisia, miten he tavoittavat Kelan asiakaspalvelijoita hoitaakseen toimeentulotukea koskevia asioitaan.</p><p>”Tulokset tuovat esiin, että kriisitilanteessa palvelujen siirtyminen vahvemmin verkkoon on entisestään vaikeuttanut heikoimmassa asemassa olevien asiointia”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.</p><p>Ongelmat Kelan palvelujen kanssa ovat pääosin koskeneet niitä asiakasryhmiä, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Näitä ovat esimerkiksi iäkkäät, vieraskieliset sekä sellaiset asiakkaat, joilla ei kotona ole pääsyä verkkoon. Sähköisesti asioivien tilanne on ollut parempi. </p><p><em>Sosiaalibarometri 2020 perustuu 776 vastaukseen. Toukokuussa 2020 tehty kysely osoitettiin kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveysjohtajille ja sosiaalityöntekijöille, TE-toimistojen johdolle ja Kelan etuus- ja asiakkuuspalvelujen johdolle. Toimeentulo-ongelmia koskeviin kysymyksiin vastasivat Kelan johto ja sosiaalityöntekijät.</em></p><p><em>Sosiaalibarometri 2020 julkaistaan kokonaisuudessaan 3.7. Sosiaalibarometri on toteutettu SOSTEn ja THL&#58;n yhteistyönä.<br></em></p><h4>Lue lisää&#58;<span>​ </span></h4><span><ul class="big-document-list"><li>​​<a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Koronaepidemian%20vaikutukset%20taloudelliseen%20turvaan.pdf" target="_blank">Koronaepidemian vaikutukset taloudelliseen turvaan (PDF)</a></li></ul></span><p><br></p>2020-06-07 21:00:00Ajankohtaista2020-06-08 03:11:12https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Taloudellisten%20ongelmien%20näkyminen%20alueella%20sosiaalityöntekijöiden%20mukaan.%20%207.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hyvä kiertämään -kampanja jatkuu syyskuun loppuun asti1680<p>Kunta-alalla käynnistyi toukokuun aikana Hyvä kiertämään -kampanja, jonka tarkoituksena on jakaa onnistuneita kehittämistekoja kunta-alalta. Kampanjaa jatketaan 30.9. asti, ja parhaimmat teot palkitaan syksyn lopulla. </p><p>– Haluamme jatkaa Hyvä kiertämään -kampanjaa, koska kuntakentällä on vielä paljon hyviä ratkaisuja työelämän kehittämisestä, joiden tulisi nähdä päivänvalo, sanoo Kunteko 2020 -ohjelman ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong>.</p><p>Hyvä kiertämään -kampanjassa kerätään tarinoita kuntatyön kehittämisestä Tekojen tori -sivustolle, jossa kuka tahansa voi käydä tutustumassa tekoihin ja hyödyntää niitä omassa kehittämistyössään. Tekojen torilla on jo yli 600 kehittämistekoa ympäri Suomea monelta eri toimialalta. Tekojen tori toimii siis myös paikkana, jossa hyvä kuntatyö on esillä.</p><p>– Hyvä kiertämään -kampanja kannustaa kertomaan isoista tai pienistä kuntatyön kehittämisteoista. Moni kamppailee tällä hetkellä muuttuneen työympäristön kanssa, joten jakamalla omat ratkaisut, voi auttaa jotakin toista kehittämään työtään. Kun hyvän laittaa kiertämään, siitä hyötyy loppujen lopuksi koko kunta-ala, sanoo Jaanu.</p><p>Parhaimmat kampanjassa jaetut teot ja aktiivisimmat kuntaorganisaatiot palkitaan syksyn lopulla Kuntekon loppuseminaarissa. Kunteko 2020 -ohjelma päättyy vuoden lopussa, ja kuluneita vuosia halutaan juhlia yhdessä kuntakentän toimijoiden kanssa. </p><p>Kunteko 2020 on kunta- ja maakunta-alan työelämän kehittämisohjelma, jossa ovat mukana KT Kuntatyönantajat sekä kunta-alan pääsopijajärjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU ja Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry. Ohjelman päärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto. </p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong></p><ul><li><a href="http&#58;//www.kunteko.fi/hyvakiertamaan" target="_blank"><strong>www.kunteko.fi/hyvakiertamaan</strong></a></li></ul><p><br>Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50 572 4620</p><p>Susanna Koivistoinen, projektitiedottaja, puh. +358 50 592 5386</p><p><br></p>2020-06-07 21:00:00Ajankohtaista2020-06-08 06:02:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kunteko-hyva-kiertamaan.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n hallitus: Suomen työmarkkina- ja sopimusjärjestelmän kurjistamista turha haikailla6481 <p>STTK&#58;n hallitus on erittäin huolissaan näkemyksistä, joissa on kaikuja 1990-luvun kaltaisesta palkansaajien kurjistamisesta ja ay-liikkeen roolin heikentämisestä.</p><p>– Korona-exitin varjolla esitetään pontevasti toimenpiteitä, joilla ei ole tekemistä kriisistä selviämisen kanssa. Elinkeinoelämän kellokkaat vaativat paikallisen sopimisen vapautta ja työnantajien direktio-oikeuden laajentamista. Vaaditaan työvoimakustannusten alentamista ja rakenteellisten jäykkyyksien purkamista. Halu taas kerran heikentää työttömyysturvaa ja työehtoja sekä nostaa eläkeikää verhotaan järjestelmien uudistamiseksi, puheenjohtaja Antti Palola kuvaa.<br> <br> STTK laittaa ehdottoman pisteen työreformin tyyppisille kurjistamishaikailuille. Varsinkin, kun järjestelmien purkamista vaativat eniten ne, jotka eivät työmarkkinapöydissä edes istu.</p><p>– Edunvalvonnan kulmakivet nyt ja tulevaisuudessa ovat Suomessa yleissitovuus sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuva järjestelmä luottamusmiehineen. Työelämää pitää voida kehittää ilman, että se tarkoittaa työnantajan yksipuolista sanelua ja heikomman suojan jatkuvaa nakertamista, Palola painottaa.</p><p>Järjestö pitää kummallisina jatkuvia väitteitä suomalaisen työmarkkinamallin jäykkyydestä.</p><p>– Heti maaliskuussa koronakriisin vyöryessä päälle työmarkkinajärjestöt neuvottelivat pikavauhtia esitykset työlainsäädännön ja sosiaaliturvan säädösten määräaikaiseksi joustavoittamiseksi. Toinen kokonaisuus neuvoteltiin toukokuussa. Tämä osoittaa, että järjestelmä toimii tarvittaessa joustavasti, nopeasti ja tasapainoisesti. Väitteet järjestelmän jäykkyydestä eivät vastaa todellisuutta, mutta tukevat tiettyjä ideologioita, Palola toteaa.</p><p>Tilanne on koronan etenemisen suhteen epäselvä ja palautuminen kriisistä kestää joka tapauksessa pitkään. Kukaan ei varmuudella tiedä, miten pitkään viruksen aiheuttamassa maailmanlaajuisessa ”uudessa normaalissa” eletään.</p><p> – Suomessa yhteiskunta avautuu vähitellen. Se on ehdottomasti tarpeen, jotta talous ja työmarkkinat voivat elpyä. Talouden näkymät ovat hyvin sumeat ja vasta niiden tarkentuessa on aika pohtia keinoja talouden tasapainottamiseksi. Hosuminen on hyödytöntä ja luo tarpeettomia jännitteitä, Palola sanoo. </p><h3>Työmarkkinakierroksen analyysi myöhemmin</h3><p>Työmarkkinakierros alkaa olla maalissa nyt, kun myös julkisen sektorin neuvottelupöydässä saatiin ratkaisut aikaan.<br> </p><p>– Kierros on ollut hyvin pitkä ja vaikea ja se on vieläkin kesken. Työmarkkinapöydissä on harvoin - jos koskaan - helppoa, mutta vaikeista tilanteista huolimatta sopimukset syntyvät. Analyysia tarvitaan, mutta vasta myöhemmin. Työmarkkinajärjestelmää on kehitettävä, mutta siinäkin onnistutaan parhaiten neuvottelemalla ja sopimalla, ei riitelemällä. Myös sovittelujärjestelmä kaipaa perusteellista arviointia, Palola huomauttaa.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040&#160;509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>2020-06-07 21:00:00Ajankohtaista2020-06-08 12:06:58https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielipidekirjoitus: Koronan aikaansaama digiloikka tapahtui asenteissa1636 <p>Koronan muuttuessa pandemiaksi, muuttui monen suomalaisen työskentelypaikka perinteisestä toimistosta kotiin tai muualle etätyöhön. Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn tämän kevään jäsenkyselyn mukaan noin 60 % julkisen kuntasektorin ja vastaavien yksityisten alojen sekä seurakuntien työntekijöistä siirtyi etätyöhön koronaviruksen poikkeusoloissa. Nyt etätyötä on jatkunut lähes kolme kuukautta, joka on jo kuluvasta vuodesta yli puolet.</p><p>Koronaviruksen myötä etätyöstä on tullut täysin normaali työn tekemisen muoto sellaisillakin aloilla, joilla sitä ei aiemmin tehty. Monilla työntekijöillä on ollut halu ja osaaminen etätyöhön, mutta esteenä on ollut työnantajan haluttomuus tarjota etätyömahdollisuuksia. Digiloikka onkin tapahtunut juuri työnantajan asenteissa etätyötä kohtaan. Viimein on laajasti ymmärretty, että työnteko ei ole sidottu perinteiseen toimistoon tai työajan leimauslaitteeseen, vaan työtä voi tehdä tehokkaasti tai jopa tehokkaammin etänä. Etätyön ja liukuvan työajan kaltaiset työelämän joustot lisäävät myös työhyvinvointia ja tuottavuutta.</p><p>Jytyn suurin ammattialaryhmä on sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työn ammattilaiset. Tällä toimistotyötä tekevällä ammattiryhmällä etätyöskentely on ennen koronapandemiaa ollut mahdollista vain harvalla, mutta nyt koronan vaikutuksesta suurin osa tekee etätyötä. Etätyöhön siirryttiin alalla hyvin nopeasti eikä työnteon tehokkuudessa tapahtunut notkahdusta tai työtä jäänyt tekemättä. Työergonomiaan ja työturvallisuuteen tulee etätyössä kuitenkin kiinnittää enemmän huomiota. Ergonomia paranee ja työn tehokkuus kasvaa, kun mm. työpöytä, työtuoli, näyttö ja näppäimistö ovat kunnossa.</p><p>Jyty toteutti vuonna 2015 jäsenkyselyn digitalisaatiosta sihteeri- ja hallintotyössä. Kyselyn tuloksissa nousi esille työmenetelmien, työvälineiden ja aineistojen kokonaisvaltainen digitalisoituminen sekä asiakaspalvelun muuttuminen sähköiseksi asioinniksi. Henkilöstön digitaaliset osaamisvaatimukset kasvavat, jolloin tarvitaan jatkuvaa koulutusta. Samalla digitalisaation mahdollistama etätyö lisääntyy eikä työ ole enää paikkaan sidottua.</p><p>Me ammattiliitto Jytyssä luotamme etätyön mahdollisuuksiin ja toivomme, että asenteet etätyöskentelyyn pysyvät jatkossakin myönteisinä.</p><p><strong>Kimmo Hollmén</strong>, alueasiamies<strong><br>Mia Lukkarila</strong>, ammattialatyöryhmän jäsen<br><br>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry</p><p><br></p>2020-06-04 21:00:00Ajankohtaista2020-06-05 10:16:30https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_puhekuplat_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus esittää jatkoa toimille, joilla on tuotu turvaa ja joustoa työmarkkinoille korona-aikana1637 <p>Hallitus pitää tarpeellisena jatkaa vuoden 2020 loppuun toimia, joilla on turvattu työnhakijoiden ja yrittäjien toimeentuloa sekä autettu yrityksiä pääsemään pahimman kriisin yli. Toimet koskevat lomauttamista ja yhteistoimintamenettelyä, lomautettujen ja yrittäjien oikeutta työttömyysetuuteen sekä starttirahaa.</p><p>Hallitus antoi 5.6.2020 eduskunnalle esitykset muutoksista työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin, yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu lakiin. Taustalla on työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotus työlainsäädännön ja työttömyysturvalainsäädännön väliaikaisten muutosten voimassaolon jatkamisesta. Esitykset liittyvät valtion vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioesitykseen.</p><h3>Lomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika</h3><p>Työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehtiin 1.4. alkaen muutoksia, joita hallitus esittää jatkettavaksi vuoden 2020 loppuun asti. Tarkoituksena on ollut helpottaa yritysten sopeutumista koronaepidemian aiheuttamiin muutoksiin työvoiman tarpeessa.</p><p>Väliaikaisten muutosten myötä lomautusilmoitusaika sekä lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kesto ovat lyhentyneet. Lisäksi määräaikaisen työntekijän lomauttaminen ja työsopimuksen purkaminen koeajalla taloudellisella ja tuotannollisella perusteella on tullut mahdolliseksi. Toisaalta aikaa, jona työnantajan on otettava taloudellisella tai tuotannollisella perusteella irtisanottu työntekijä takaisin töihin, on väliaikaisesti pidennetty.</p><h3>Lomautettujen ja yrittäjien oikeus työttömyysturvaan</h3><p>Lomautetulla on ollut 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Työttömyysturvalakiin tehdyn muutoksen tavoitteena on ollut turvata lomautettujen toimeentuloa ja sujuvoittaa työttömyysturva-asioiden käsittelyä TE-toimistoissa COVID-19-pandemian aikana.</p><p>Yrittäjät puolestaan ovat voineet saada 8.4.2020 alkaen väliaikaisesti työmarkkinatukea koronavirusepidemian aiheuttaman äkillisen ja yllättävän kysynnän heikkenemisen vuoksi. Tavoitteena on ollut turvata yrittäjien toimeentulo.</p><p>Hallitus esittää, että lomautettujen työttömyysturvaoikeutta ja yrittäjien työmarkkinatukioikeutta koskevien työttömyysturvalain väliaikaisten säännösten voimassaoloa jatkettaisiin 31.12.2020 asti.</p><h3>Starttiraha, työnhakijan haastattelut ja omaehtoinen opiskelu</h3><p>Starttirahan enimmäiskestoa on pidennetty 1.5.2020 alkaen väliaikaisesti 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Lakimuutoksella on turvattu starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuutta yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen koronapandemiasta huolimatta. Enimmäiskeston pidennyksen voimassaoloa jatkettaisiin vuoden 2021 loppuun asti. Starttirahaa voitaisiin siten myöntää yhteensä enintään 18 kuukauden ajalle, kun starttirahakausi on alkanut vuoden 2020 loppuun mennessä.</p><p>Lisäksi TE-toimistot ovat voineet järjestää työnhakijan määräaikaishaastatteluja tavanomaista joustavammin. Haastatteluja on järjestetty työnhaun alkaessa vain niille työnhakijoille, joiden kohdalla ne ovat erityisen tarpeellisia. Tarkoituksena on ollut vapauttaa TE-toimistojen resursseja muun muassa työnhakijaksi ilmoittautuvien henkilöiden työttömyysturva-asioiden käsittelemiseen. Joustomahdollisuutta on tarkoitus jatkaa 31.12.2020 asti.</p><p>Hallitus esittää myös, että työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemista työttömyysetuudella voidaan jatkaa, jos opinnot viivästyvät koronapandemian takia.<br></p><div class="links margin-bottom"><ul><li><span><span><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//tem.fi/paatokset" aria-label="Hallituksen esitykset valtioneuvoston istunnossa 5.6.2020. " target="_blank">Hallituksen esitykset valtioneuvoston istunnossa 5.6.2020</a></span></span><br> </li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//www.te-palvelut.fi/te/fi/erikoissivut/usein_kysyttya_koronaviruksen_vaikutuksista/index.html" aria-label="TE-palvelut koronatilanteessa. " target="_blank">TE-palvelut koronatilanteessa</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lomautusten-ilmoitusaika-ja-yhteistoimintaneuvotteluiden-kestoaika-lyhenevat-valiaikaises-1" aria-label="Tiedote 31.3.2020&#58; Lomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti. " target="_blank">Tiedote 31.3.2020&#58; Lomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lakimuutos-laajentaa-lomautetun-oikeutta-tyottomyysetuuteen-seka-nopeuttaa-tyottomyysetuuden-hakemista-ja-saamista" aria-label="Tiedote 31.3.2020&#58; Lakimuutos laajentaa lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen sekä nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista. " target="_blank">Tiedote 31.3.2020&#58; Lakimuutos laajentaa lomautetun oikeutta työttömyysetuuteen sekä nopeuttaa työttömyysetuuden hakemista ja saamista</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/laki-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan-tulee-voimaan-8-4-2020" aria-label="Tiedote 7.4.2020&#58; Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee voimaan 8.4.2020. " target="_blank">Tiedote 7.4.2020&#58; Laki yrittäjien oikeudesta työttömyysturvaan tulee voimaan 8.4.2020</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/starttirahan-enimmaiskestoa-pidennetaan-ja-tyonhakijan-haastattelujen-jarjestamista-joustavoitetaan" aria-label="Tiedote 23.4.2020&#58; Starttirahan enimmäiskestoa pidennetään ja työnhakijan haastattelujen järjestämistä joustavoitetaan. " target="_blank">Tiedote 23.4.2020&#58; Starttirahan enimmäiskestoa pidennetään ja työnhakijan haastattelujen järjestämistä joustavoitetaan</a></li><li><a class="text-link yja-external-link" href="https&#58;//tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronasta-ja-tyoelamasta" aria-label="Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä. " target="_blank">Kysymyksiä ja vastauksia koronasta ja työelämästä</a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58;&#160;<a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410877/hallitus-esittaa-jatkoa-toimille-joilla-on-tuotu-turvaa-ja-joustoa-tyomarkkinoille-korona-aikana" target="_blank">Hallitus esittää jatkoa toimille, joilla on tuotu turvaa ja joustoa työmarkkinoille korona-aikana</a></h4></span></span></span><br></div></div><p><a href="https&#58;//tem.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-koronasta-ja-tyoelamasta"> </a></p>2020-06-04 21:00:00Ajankohtaista2020-06-05 10:05:34https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/KORONAVIRUS-VALTIONEUVOSTO.PNG" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus esittää valtion osallistumista lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen1652 <p>Hallitus esittää työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaista muuttamista.</p><p>Lomautusten ja tätä kautta ansiopäivärahahakemusten määrä on kasvanut merkittävästi koronavirusepidemian johdosta. Lomautusten perusteella maksettavat ansiopäivärahat rahoitetaan Työllisyysrahaston osuudella (94,5 %) ja työttömyyskassan jäsenmaksuilla (5,5 %).</p><p>Valtio ei tavallisesti osallistu lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen, mistä syystä ennakoimaton menokasvu kohdistuu erityisesti Työllisyysrahastolle. Samaan aikaan työllisyyden heikentyminen johtaa työttömyysvakuutusmaksutuottojen alenemiseen.</p><p>Esityksessä ehdotetaan, että valtio osallistuisi väliaikaisesti lomautuksen ajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen. Työttömyyskassalle maksettaisiin valtionosuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä.</p><p>Valtionosuus maksettaisiin 1.4.2020 - 31.12.2020 välisenä aikana maksetuista ansiopäivärahoista.</p><p>Muutos koskisi sekä palkansaajia että työttömyysturvassa yrittäjäksi katsottuja yrittäjän perheenjäseniä, joilla on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada työttömyysetuutta lomautuksen tai työnteon keskeytyksen ajalta.</p><p>Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian, ja ne olisivat voimassa vuoden 2020 loppuun.</p><p>Esitys liittyy valtion vuoden 2020 neljänteen&#160;lisätalousarvioon.</p><p><span><span><span></span></span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-esittaa-valtion-osallistumista-lomautusajalta-maksettavien-ansiopaivarahojen-rahoitukseen" target="_blank">Hallitus esittää valtion osallistumista lomautusajalta maksettavien ansiopäivärahojen rahoitukseen</a></h4><br><p></p>2020-06-04 21:00:00Ajankohtaista2020-06-05 10:09:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
JHL ja Jyty: Hallituksen sote-linja osoittaa, että julkisen sektorin rooli palveluissa tunnistetaan viimein – Kilpailutusmiinaan ei saa astua6475<p> <strong>Koronakriisi on todistanut, että julkisesti tuotetut palvelut ja tukipalvelut takaavat sote-ammattilaisten työn onnistumisen. </strong></p> <p> Sanna Marinin hallituksen ministerityöryhmä esitteli tänään perjantaina sote-uudistusta koskevat linjauksensa. Linjaukset osoittavat, että julkisen sektorin rooli sote-palveluissa ymmärretään viimein, kiittävät ammattiliitot JHL ja Jyty.<br><br> Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty muodostavat yhdessä julkisen alan neuvottelujärjestö JAU&#58;n. JAU&#58;n mukaan <a href="/fi/ajankohtaista/koronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>koronakriisi </strong></a>on osoittanut, että päävastuun sote-palveluista on oltava julkisella sektorilla ja yksityinen palvelu on julkista sektoria täydentävää, ei toisinpäin.</p><h3 style="text-align&#58;left;"><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0 ms-rteFontSize-3">&quot;Julkisen sektorin arvo on nyt selvästi ymmärretty.&quot;</span></h3><p> </p>– Tämä on nyt selvästi ymmärretty. Ostopalvelujen toteutukseen on tiedossa kiitettäviä täsmennyksiä ja sääntelyä. On myös hienoa, että jo tehtyjä ulkoistuksia ollaan valmiita tarkastelemaan uudelleen, kiittää JHL&#58;n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine</strong>.<br><br><h3> Tukipalvelut takaavat työn onnistumisen</h3>JAU pitää hyvänä perusperiaatetta, että palveluita saadaan yhdenvertaisesti kaikkialla maassa, ja sitä, että sote-maakunnat eivät saa hankkia ostopalveluina järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä tehtäviä eivätkä esimerkiksi sosiaalipäivystystä ja ensihoidon järjestämistehtäviä.<br><br> Sen sijaan JAU pitää vääränsuuntaisena linjausta, että vuokratyövoiman käyttäminen olisi melko laajasti mahdollista.<br><br><div> – Vuokratyövoiman laaja käyttäminen heikentää työn laatua, toteaa Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong>.</div><div><br class="ms-rteFontSize-3"></div><h3 style="text-align&#58;left;"><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0 ms-rteFontSize-3">&quot;On pidettävä huoli siitä, että kunnat eivät ryhdy irtisanomisiin.&quot;</span><br></h3> Niemi-Laine ja Pihlajamäki korostavat, että koronakriisin aikana ja sen jälkeen on pidettävä huoli siitä, että kunnat eivät ryhdy irtisanomisiin ja etsivät tarvittaessa työntekijöille korvaavaa työtä.<br><br> JAU&#58;n mukaan on jatkossakin&#160;varmistettava, että julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitsemia tukipalveluja, kuten ravitsemis- ja puhtauspalveluja, tulee voida järjestää kilpailuttamatta.<br><br> Tukipalvelut muodostavat palvelukokonaisuutta tukevan rungon, joka takaa hoitajien ja lääkärien työn onnistumisen ja työssäjaksamisen. Sotessa työskentelevä ammattilaisten ketju on paras tae potilaan turvallisesta ja laadukkaasta&#160;hoidosta.<br><br><h3> Sote-palvelut eivät saa kurittaa veronmaksajan palkkapussia</h3>Hallituksen sote-linjausten mukaan ansiotulojen verotusta on kevennettävä 185 miljoonalla eurolla, jotta ansiotuloverotus ei kiristyisi. JAU&#58;n mukaan on pienipalkkaisen veronmaksajan osalta äärimmäisen tärkeää, että ansiotuloveron harmonisoinnista pidetään huolta.<br><br> – Julkisten sote-palvelujen ei pidä näkyä veronmaksajan palkkapussin pienenemisenä, toteavat Päivi Niemi-Laine ja Maija Pihlajamäki.<br><br> JHL ja Jyty huomauttavat lisäksi, että kunnille jää edelleen päävastuu monista tärkeistä toimista kuten sivistyspuolesta. Näiden laadukas toteuttaminen on myös varmistettava.<br><br> JAU on yksi kolmesta kunta-alan pääsopijajärjestöistä, jotka neuvottelevat alan työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä KT Kuntatyönantajien kanssa. JAU edustaa noin kolmasosaa kunta-alan henkilöstöstä. Sote-alan ammattilaisista Unioniin kuuluvien liittojen jäseninä on muun muassa lähihoitajia, välinehuoltajia, sairaanhoitajia, laitoshuoltajia ja osastonsihteereitä.<br><br> <strong>Lisätiedot&#58;</strong><br><br> Päivi Niemi-Laine, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772<br><br><div> Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, p. 0400 537&#160;756 </div><br><p></p>2020-06-04 21:00:00Tiedote2020-06-05 12:43:51https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_sote_sininen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat6476 <p>Hallitus on saanut valmiiksi sote-uudistuksen linjaukset, joiden pohjalta uudistuksen valmistelua jatketaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen lakiluonnokset on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle vielä kesäkuun aikana. Uudistus etenee sekä rakenne- että palvelu-uudistuksena. Palvelujen kehittämistä toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeessa, jonka rahoitushaku päättyi toukokuun lopussa. Haun tulokset julkistetaan kesäkuun lopussa.</p><h3>Aluejako ja palvelujen integraatio</h3><p>Aluejako toteutetaan niin, että uudistuksen jälkeen on yksi ja yhteinen maakuntajakolaki ja maakuntajako, joka toimii sote-maakuntien lisäksi myös maakunnan liittojen toimialueena ja valtion aluehallinnon aluejakojen pohjana. Voimaanpanolaissa säädetään maakuntajaosta uudistuksen voimaantullessa.</p><p>Perus- ja erikoistasolla sekä sosiaali- että terveydenhuollossa integroidaan järjestämisvastuu yhdelle järjestäjälle. Nämä palvelut kootaan siten samaan päätöksentekoon, yhden johdon ja yhden budjetin alaisuuteen, jolloin järjestäjällä on mahdollisuus toteuttaa palvelut uudenlaisin keinoin tasapainoisena kokonaisuutena. Näin voidaan parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja yhdenvertaisuutta sekä kustannusvaikuttavuutta.&#160;</p><p>Osa sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon kuuluvista palveluista ja tehtävistä kootaan suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajan ympärivuorokautisen päivystyksen palveluista vastaavat 13 maakuntaa. Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten muodostetaan viisi yhteistyöaluetta.</p><p>Uudellamaalla sovellettaisiin sote-maakuntiin pohjautuvaa perusratkaisua lukuun ottamatta Helsinkiä, joka kaupunkina vastaisi sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä, ja HUS-maakuntayhtymää, jolla olisi laissa säädettyjä tehtäviä. Lausuntokierroksella pyydetään Savon maakuntien osalta lausumaan kahdesta vaihtoehdosta, joissa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat sijoittuisivat joko osaksi Pohjois-Savon maakuntaa tai nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Linjaus tehdään lausuntokierroksen jälkeen.</p><h3>Järjestämisvastuu</h3><p>Sote-maakunnilla olisi vastuu lakisääteisistä tehtävistä, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta sekä palvelujen tarpeen, määrän ja laadun määrittämisestä ja tuottamistavoista. Ne vastaisivat viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä (julkisen vallan käyttö) sekä palvelujen tuottamisen valvonnasta.</p><p>Lisäksi sote-maakunnille kuuluu vastuu palvelujen lisäksi mm. ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutus- ja tutkimustoiminnasta, poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumisesta, huoltovarmuudesta ja tartuntatautien torjuntaan liittyvistä tehtävistä.</p><p>Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut järjestettäisiin tulevissa maakunnissa, mutta toteutettaisiin lähipalveluina kuten nykyäänkin.</p><h3>Pelastustoimen järjestäminen</h3><p>Pelastustoimen järjestämisestä vastaisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupunki. Koska sote-maakunnat vastaisivat sekä sosiaali- ja terveystoimen että pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, voisivat pelastuslaitokset jatkossakin hoitaa pelastustoimen tehtävien ohella myös ensihoito- ja ensivastetehtäviä. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa rinnakkainen toimiala.</p><h3>Järjestämisvastuu ja ostopalvelut</h3><p>Sote-maakunnat voisivat hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityiseltä palveluntuottajalta, jos palvelujen hankkiminen on tarpeen riittävien ja yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseksi sekä tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.</p><p>Ostopalveluina ei saisi hankkia järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä tehtäviä ja julkisen vallan käyttöä, ei myöskään sosiaalipäivystystä ja terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä eikä ensihoidon järjestämistehtäviä. Vastaavin edellytyksin voisi käyttää vuokratyövoimaa.</p><h3>Kuntien rahoitus</h3><p>Kuntien tuloja ja kustannuksia siirretään maakuntien toiminnan rahoittamiseksi arviolta noin 19,1 miljardilla eurolla vuoden 2020 tasolla. Tämä toteutetaan pienentämällä valtionosuuksia, veromenetysten kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä kunnallisveroa. Verotuksen osuus olisi noin 13 miljardia euroa. Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien tuloveroprosentteja tasasuuruisesti. Tämän hetkinen arvio on 12,63 prosenttiyksikköä.</p><p>Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan kunnittain erot voivat olla suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia muutoksia kohtuullistetaan erilaisin tasauselementein kuntien valtionosuusjärjestelmässä.</p><h3>Sote-maakuntien rahoitus</h3><p>Sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen sekä osin asiakas- ja käyttömaksuihin. Ensi vaiheessa sote-maakunnilla ei ole verotusoikeutta.</p><p>Rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja kustannustason kasvulla. Tämän lisäksi sote-maakuntien koko maan rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen niin, että laskennalliset kustannukset eivät erkane todellisista kustannuksista. Rahoituksen tason tarkistukseen sisältyy myös kustannusten kasvua hillitsevä elementti.</p><p>Sote-maakuntien rahoitus on yleiskatteista ja se jaetaan sote-maakunnille laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin kautta. Sote-maakuntien siirtymistä laskennalliseen rahoitusmalliin helpotetaan siirtymäkauden rahoituksella.</p><p>Sote-maakunnalla on lisäksi oikeus saada lisärahoitusta sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi, jos myönnetyn rahoituksen taso muutoin vaarantaisi niiden järjestämisen.</p><p>Sote-maakuntien rahoitusmallia tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella.</p><ul><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/22728740/SOTE-factsheet_FI_009.pdf/fbb9eeae-dd47-f38b-7ee5-b51f80c7af89" target="_blank"><strong>Tutustu hallituksen linjauksiin faktalehdestä</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/22728740/Sote-infon+diasetti_verkkoon.pdf/1a226311-3d3e-5309-bd87-551d17d2c988" target="_blank"><strong>Ministeriryhmän tiedotustilaisuuden esitysmateriaali</strong></a></p></li><li><p><a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=05vkCIdzT-0" target="_blank"><strong>Tiedotustilaisuuden videotallenne (Valtioneuvoston YouTube-kanava)</strong><br><br></a></p></li></ul><div><span><span><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-uudistuksen-valmistelun-lahtokohdat" target="_blank">Hallitus linjasi sote-uudistuksen valmistelun lähtökohdat</a><br></h4></span></span></span></span><br></div><div><br></div>2020-06-04 21:00:00Ajankohtaista2020-06-05 12:20:15https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen föreslår en fortsättning av åtgärderna för att skapa trygghet och flexibi-litet på arbetsmarknaden under coronakrisen6477 <p>Regeringen anser att det är nödvändigt att till utgången av 2020 fortsätta med åtgärder som tryg-gar försörjningen för arbetssökande och företagare samt hjälper företag att komma över den värsta krisen. Åtgärderna gäller permittering och samarbetsförfarande, permitterades och företagares rätt till arbetslöshetsförmåner samt startpeng.</p><p>Regeringen överlämnade den 5 juni 2020 till riksdagen propositioner med förslag till ändringar i arbetsavtalslagen, lagen om sjöarbetsavtal, lagen om samarbete inom företag, lagen om utkomstskydd för arbetslösa och lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice. Bakgrunden till detta är de centrala arbetsmarknadsorganisationernas förslag om att förlänga giltighetstiden för de temporära ändringarna i arbetslagstiftningen och lagstiftningen om utkomstskydd för arbetslösa. Propositionerna hänför sig till den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020.</p><h3>Anmälningstiden för permitteringar och samarbetsförhandlingarnas längd</h3><p>I arbetsavtalslagen, lagen om sjöarbetsavtal och lagen om samarbete inom företag gjordes från och med den 1 april sådana ändringar som regeringen föreslår ska fortsätta till utgången av 2020. Avsikten har varit att underlätta företagens anpassning till de förändringar i behovet av arbetskraft som beror på coronaepidemin.</p><p>I och med de temporära ändringarna har tiden för meddelande om permittering och tiden för samarbetsförhandlingar som gäller permittering förkortats. Dessutom har det blivit möjligt att permittera en visstidsanställd arbetstagare och häva arbetsavtalet under prövotiden på ekonomiska och produktionsmässiga grunder. Å andra sidan har den tid under vilken arbetsgivaren ska återanställa en arbetstagare som sagts upp av ekonomiska orsaker eller produktionsorsaker tillfälligt förlängts.</p><h3>Permitterades och företagares rätt till utkomstskydd för arbetslösa</h3><p>Från och med den 1 april 2020 har en person som permitterats haft rätt till arbetslöshetsförmån utan hinder av till exempel företagsverksamhet eller studier. Syftet med ändringen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa har varit att trygga permitterade personers försörjning och göra behandlingen av utkomstskyddsärenden vid arbets- och näringsbyråerna smidigare under COVID-19-pandemin.</p><p>Från och med den 8 april 2020 har å sin sida företagare temporärt kunnat få arbetsmarknadsstöd på grund av den plötsliga och överraskande nedgång i efterfrågan som coronavirusepidemin har orsakat. Målet har varit att trygga företagarnas försörjning.</p><p>Regeringen föreslår att giltighetstiden för de temporära bestämmelser i lagen om utkomstskydd för arbetslösa som gäller permitterades rätt till utkomstskydd för arbetslösa och företagares rätt till arbetsmarknadsstöd förlängs till den 31 december 2020.</p><h3>Startpeng, intervjuer med arbetssökande och frivilliga studier</h3><p>Maximitiden för startpeng har från och med den 1 maj 2020 förlängts temporärt från 12 månader till 18 månader. Genom lagändringen tryggas möjligheten för företagare som får startpeng att starta och etablera företagsverksamhet trots coronapandemin. Giltighetstiden för den temporära förlängningen av maximitiden för startpeng förlängs till utgången av 2021. Startpengen kan därmed beviljas för sammanlagt högst 18 månader, om perioden med startpeng har inletts före utgången av 2020.</p><p>Dessutom har arbets- och näringsbyråerna kunnat ordna regelbundna intervjuer med arbetssökande på ett mer flexibelt sätt än vanligt. Intervjuer har ordnats när jobbsökningen inleds endast för de arbetssökande för vilkas del intervjuerna är särskilt behövliga. Avsikten har varit att frigöra arbets- och näringsbyråernas resurser bland annat för behandling av utkomstskyddsärenden för personer som anmäler sig som arbetssökande. Avsikten är att fortsätta möjligheten till flexibilitet till den 31 december 2020.</p><p>Regeringen föreslår också att en arbetssökandes frivilliga studier med arbetslöshetsförmån även i fortsättningen kan stödjas, om studierna fördröjs på grund av coronapandemin.</p><p></p><ul><li><a href="https&#58;//tem.fi/paatokset">Regeringens propositioner vid statsrådets sammanträde 5.6.2020</a></li><li><a href="http&#58;//www.te-palvelut.fi/te/sv/specialsidor/vanliga_fragor_corona/index.html">Arbets- och näringstjänster för personkunder under coronavirusutbrottet</a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/lomautusten-ilmoitusaika-ja-yhteistoimintaneuvotteluiden-kestoaika-lyhenevat-valiaikaises-1">Pressmeddelande 31.3.2020&#58; Tiden för meddelande om permittering och samarbetsförhandlingar-nas längd förkortas temporärt</a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/lakimuutos-laajentaa-lomautetun-oikeutta-tyottomyysetuuteen-seka-nopeuttaa-tyottomyysetuuden-hakemista-ja-saamista">Pressmeddelande 31.3.2020&#58; Lagändring utökar permitterades rätt till arbetslöshetsförmån och försnabbar processen att söka och erhålla arbetslöshetsförmån</a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/laki-yrittajien-oikeudesta-tyottomyysturvaan-tulee-voimaan-8-4-2020">Pressmeddelande 7.4.2020&#58; Lagen om företagares rätt till utkomstskydd för arbetslösa träder i kraft den 8 april 2020</a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/sv/artikel/-/asset_publisher/starttirahan-enimmaiskestoa-pidennetaan-ja-tyonhakijan-haastattelujen-jarjestamista-joustavoitetaan">Pressmeddelande 23.4.2020&#58; Maximitiden för startpeng förlängs och ordnandet av intervjuer för arbetssökande görs flexiblare</a></li><li><a href="https&#58;//tem.fi/sv/vanliga-fragor-om-coronaviruset-och-arbetslivet">Frågor och svar om coronaviruset och arbetslivet </a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)&#58; <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/1410877/hallitus-esittaa-jatkoa-toimille-joilla-on-tuotu-turvaa-ja-joustoa-tyomarkkinoille-korona-aikana?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=fi_FI" target="_blank">Regeringen föreslår en fortsättning av åtgärderna för att skapa trygghet och flexibi-litet på arbetsmarknaden under coronakrisen</a></h4></span></span></span><br></div><div><br></div>2020-06-04 21:00:00Ajankohtaista2020-06-05 12:34:55https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen fastställde utgångspunkterna för beredningen av social- och hälsovårdsreformen6480<span> <p>Regeringen har fastställt riktlinjerna för den fortsatta beredningen av social- och hälsovårdsreformen. Avsikten är att lagutkasten om strukturreformen av social- och hälsovårdstjänsterna ska sändas på remiss ännu under juni. Reformen framskrider både som struktur- och servicereform. Utvecklandet av tjänsterna genomförs inom projektet Framtidens social- och hälsocentral, vars ansökningsomgång avslutades i slutet av maj. Ansökningsresultaten offentliggörs i slutet av juni.</p> <h3>Områdesindelning och integration av tjänster</h3> <p>Områdesindelningen genomförs på ett sådant sätt att det efter reformen finns en gemensam lag om landskapsindelning och att landskapsindelningen förutom som vårdlandskap också fungerar som verksamhetsområde för landskapsförbunden och som grund för områdesindelningen inom statens regionförvaltning. I införandelagen föreskrivs om landskapsindelningen när reformen träder i kraft.</p> <p>På basnivå och specialiserad nivå integreras ansvaret för att ordna social- och hälsovård till en enda anordnare. Dessa tjänster sammanförs således till samma beslutsfattande, under en enda ledning och budget, så att anordnaren har möjlighet att genomföra tjänsterna på nya sätt som en balanserad helhet. På detta sätt kan man förbättra tillgången till tjänster, tjänsternas kvalitet och jämlikhet och öka kostnadseffektiviteten.</p> <p>En del av de tjänster och uppgifter som hör till socialvården och hälso- och sjukvården samlas till större helheter för ett eller flera landskap. För omfattande jourtjänster dygnet runt inom social- och hälsovården ansvarar 13 landskap. För den regionala samordningen och utvecklandet av samt för samarbetet kring den social- och hälsovård som ordnas av landskapen bildas fem samarbetsområden.</p> <p>I Nyland tillämpas den grundläggande lösningen som baserar sig på vårdlandskapen med undantag för Helsingfors, som i egenskap av stad ansvarar för ordnandet av social- och hälsovårdstjänsterna och räddningsväsendet, och HUS-landskapssammanslutningen, som har lagstadgade uppgifter. I fråga om landskapen i Savolax begärs i ett remissförfarande utlåtanden om två alternativ där kommunerna i Östra Savolax sjukvårdsdistrikt antingen blir en del av landskapet Norra Savolax eller i enlighet med den nuvarande landskapsindelningen av landskapet Södra Savolax. Riktlinjerna i frågan dras upp efter remissförfarandet.</p> <h3>Organiseringsansvar</h3> <p>Vårdlandskapen ska ansvara för de lagstadgade uppgifterna, lika tillgång till tjänster och fastställa servicebehovet, kvantiteten, kvaliteten och produktionssätten. De ska svara för utövandet av myndigheternas befogenheter (utövning av offentlig makt) samt för tillsynen över tjänsteproduktionen.</p> <p>Dessutom svarar vårdlandskapen bl.a. för förebyggande social- och hälsovård, utbildnings- och forskningsverksamhet, beredskap för undantagsförhållanden och störningssituationer, försörjningsberedskap och uppgifter som rör bekämpningen av smittsamma sjukdomar.</p> <p>Kurators- och psykologtjänsterna inom elev- och studerandevården ordnas i de framtida landskapen, men tillhandahålls som närservice i skolor och läroanstalter på samma sätt som för närvarande.</p> <h3>Organisering av räddningsväsendet</h3> <p>Räddningsväsendet kommer att organiseras av 21 vårdlandskap och Helsingfors stad. Eftersom vårdlandskapen ansvarar för ordnandet av både social- och hälsovårdsväsendet och räddningsväsendet inom sitt område, kan räddningsverken även i fortsättningen vid sidan av räddningsväsendets uppgifter även sköta prehospital akutsjukvård och första insatser. Räddningsväsendet ska dock även i fortsättningen vara ett separat verksamhetsområde som verkar parallellt med social- och hälsovården.</p> <h3>Organiseringsansvar och köpta tjänster</h3> <p>Vårdlandskapen ska ha möjlighet att anskaffa social- och hälsovårdstjänster av en privat tjänsteproducent om det behövs för ordnandet av tillräckliga tjänster på lika villkor och för en ändamålsenlig skötsel av uppgifterna.</p> <p>Som köpta tjänster får inte anskaffas tjänster för uppgifter som hänför sig till fullgörandet av organiseringsansvaret och tjänster som inbegriper utövning av offentlig makt och inte heller tjänster för uppgifter inom socialjour, för uppgifter inom samjour dygnet runt för hälso- och sjukvård eller för uppgifter som gäller ordnande av prehospital akutsjukvård. Hyrd arbetskraft kan anlitas under motsvarande förutsättningar.</p> <h3>Kommunal finansiering</h3> <p>Kommunernas inkomster och kostnader överförs uppskattningsvis till ett värde av cirka 19,1 miljarder euro på 2020 års nivå för att finansiera landskapens verksamhet. Detta genomförs genom att minska statsandelarna, kompensationerna för skatteförluster, kommunernas andel av intäkterna från samfundsskatten samt kommunalskatten. Beskattningens andel är cirka 13 miljarder euro. Kommunalskatten överförs till landskapens finansiering genom att kommunernas inkomstskattesatser sänks lika mycket i alla kommuner. Enligt den nuvarande uppskattningen sänks skattesatsen med 12,63 procentenheter.</p> <p>Överföringen av kommunernas inkomster och kostnader är jämnstor på riksnivå, däremot kan skillnaderna mellan kommunerna vara stora. Förändringarna i kommunernas ekonomi jämkas med olika utjämningselement i kommunernas statsandelssystem.</p> <h3>Finansiering av vårdlandskapen</h3> <p>Finansieringen av vårdlandskapen grundar sig till stor del på statlig finansiering och delvis på klient- och användningsavgifter. I det första skedet har vårdlandskapen ingen beskattningsrätt.</p> <p>Finansieringsbasen höjs årligen genom en uppskattad ökning av servicebehovet och kostnadsnivån. Dessutom justeras nivån på finansieringen till vårdlandskapen i hela landet i efterhand så att de kalkylerade kostnaderna inte skiljer sig från de faktiska kostnaderna. Justeringen av finansieringsnivån inbegriper också ett element som dämpar kostnadsökningen.</p> <p>Finansieringen av vårdlandskapen är allmän icke-öronmärkt finansiering och fördelas mellan vårdlandskapen på basis av kalkylerade faktorer som beskriver servicebehovet och omgivningsfaktorerna i fråga om uppgifterna inom social- och hälsovården och räddningsväsendet. Dessutom bestäms en del av finansieringen enligt invånarunderlaget och enligt kriteriet för främjande av välfärd och hälsa. Vårdlandskapens övergång till en kalkylerad finansieringsmodell underlättas genom finansiering under övergångsperioden.</p> <p>Vårdlandskapet har dessutom rätt att få tilläggsfinansiering för att trygga social- och hälsovårdstjänsterna och räddningsväsendets tjänster, om nivån på den beviljade finansieringen annars skulle äventyra ordnandet av tjänsterna.</p> <p>Finansieringsmodellen för vårdlandskapen ses över utifrån remissvaren.</p> <ul><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/22728740/Sote-infon+diasetti_sv.pdf/38ebfffb-c894-8abe-e259-3bd63b4187eb/Sote-infon+diasetti_sv.pdf" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="694kB" data-uuid="38ebfffb-c894-8abe-e259-3bd63b4187eb"><strong>Presentationsmaterial från presskonferensen (pdf)</strong></a></p></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)&#58; <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/hallitus-linjasi-sote-uudistuksen-valmistelun-lahtokohdat?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen fastställde utgångspunkterna för beredningen av social- och hälsovårdsreformen</a> <br></h4></span></span></span></span><br></div><div><br></div></span>2020-06-04 21:00:00Ajankohtaista2020-06-05 12:43:06https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty-vaalit 2020 – vaikuta liittosi toimintaan!5316 <p>Nyt sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman ammattiliittosi Jytyn päätöksentekoon. Jytyssä järjestetään liittovaltuuston vaalit syksyllä 25.9. – 8.10.2020. Äänestäminen Jyty-vaaleissa tapahtuu helposti sähköisen vaalijärjestelmän kautta. Jokaisella jäsenellä on käytössään yksi ääni ja äänestäminen tapahtuu oman vaalipiirin vaalissa. Eniten ääniä saaneet tulevat valituksi.</p><p>Jyty-vaaleissa ehdolle asettuminen alkaa 29.5. klo 12 ja päättyy 11.9. klo 12. Kaikilla Jytyn jäsenillä on mahdollisuus asettua ehdolle. Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu Jyty-vaaleihin – ehdokkaana ja äänestäen.<br></p><h3>&gt; <a href="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/Sivut/default.aspx">Lue lisää Jyty-vaaleista!</a><br></h3><p><br></p>2020-06-02 21:00:00Ajankohtaista2020-06-03 12:11:19https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/PublishingImages/Jyty-Vaalitunnus-2020-vaaka_600x315px_ehdolleasettuminen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty-valet 2020 – inverka på ditt förbunds verksamhet!6474 <p><span lang="SV-FI">Nu har du möjlighet att delta i och inverka på beslutsfattandet i ditt eget fackförbund Jyty. I Jyty arrangeras val av förbundsfullmäktige på hösten 25.9-8.10.2020. Röstningen i Jyty-valet sker enkelt genom ett elektroniskt valsystem. Alla medlemmar har en röst och röstningen sker i det egna valdistriktets val. De som fått mest röster blir valda.</span></p><p><span lang="SV-FI">Man kan ställa upp som kandidat i Jyty-valet från 29.5 kl. 12 till 11.9 kl. 12. Alla Jyty-medlemmar har möjlighet att ställa upp som kandidat. Förhoppningsvis deltar så många som möjligt i Jyty-valet – som kandidat och genom att rösta. <br></span></p><p><span></span></p><h4><a href="/sv/ajankohtaista/jytyvalet/Sivut/default.aspx"></a><a href="/sv/ajankohtaista/jytyvalet/Sivut/default.aspx">&gt; Läs mer om Jyty-valet!</a></h4><br><span lang="SV-FI"></span><p></p>2020-06-02 21:00:00Ajankohtaista2020-06-03 13:37:35https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/PublishingImages/Jyty-Vaalitunnus-2020-vaaka_ehdolle_asettuminen_600x315px_SE.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kirkon alalle neuvottelutulos – palkankorotuksissa noudatetaan yleistä linjaa ja kiky-tunnit poistuvat1149 <p><strong>Kirkon sopimusalalla saavutettiin neuvottelutulos tiistai-iltana 2. kesäkuuta. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia ja kiky-työajanpidennykset poistuvat. Kirkon virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) sopimuskausi on sama kuin kunta-alalla eli 1.4.2020-28.2.2022. </strong></p><p>Kirkon sopimusneuvotteluja käytiin tammikuun puolivälistä asti. Neuvotteluissa ajauduttiin vapaaehtoiseen sovitteluun 3.4. valtakunnansovittelija <strong>Vuokko Piekkalan</strong> johdolla. Loppuvaiheessa kiistan kohteena oli uuden työaikalain soveltamisala, josta saatiin lopulta työneuvoston lausunto 29.5. Tämän jälkeen päästiin pian neuvottelutulokseen.<br></p><p>Jyty tiedottaa sopimuksen tarkemmasta sisällöstä, kunhan kaikkien sopijaosapuolien hallinnot ovat <span><span>sopimusratkaisun</span></span> hyväksyneet. </p><p>Kirkon neuvotteluihin osallistui työnantajan puolesta Kirkon työmarkkinalaitos. Työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt neuvotteluissa olivat Kirkon alan unioni (Jyty ja JHL), JUKO ja Kirkon alat. Jytyn neuvottelijana toimi <strong>Anne Sarvi</strong>.</p><p>Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus KirVESTES on kirkon alan yleissitova virka- ja työehtosopimus, jota sovelletaan evankelisluterilaisten seurakuntien palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja työsopimussuhteisiin työntekijöihin.</p><p>Kirkon alalla suurimpia jytyläisiä ammattiryhmiä ovat talous- ja hallintoalan viranhaltijat ja työntekijät, lapsi- ja nuorisotyöntekijät, erityisammattimiehet, hautausmaa- ja puutarhatyöntekijät, kirkonpalvelijat sekä ruokahuollon työntekijät.</p><p>Lisätietoja Jytyssä&#58; Työmarkkinalakimies Anne Sarvi</p><p><br></p>2020-06-01 21:00:00Tiedote2020-06-02 17:52:56https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Kirkko_Otsikko_rgb_vaaka_500x280px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä1160<h3>Hallitukselta lisätalousarviossa 5,5&#160;miljardin toimenpidekokonaisuus</h3><p>Hallitus käynnistää tiistaina julkistetulla lisätalousarvioesityksellä kaikkiaan 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuuden, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä. Valtiovarainminiseri Katri Kulmunin mukaan nettovelanotto lisääntyy kuluvana vuonna 18,8&#160;miljardilla eurolla. &#160;Hallitus tavoittelee elvytyskokonaisuudella kysynnän lisäämistä, Suomen pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä ja koko Suomen voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista. Kokonaisuuteen kuuluu myös kuntia tukevia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata peruspalvelujen järjestäminen ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita. Lisätalousarvioon sisältyy myös toimenpidekokonaisuus, jolla tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia.</p><p>Koronaepidemian leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoitustoimilla on ollut kielteisiä vaikutuksia monien lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Vaikutusten lieventämiseksi hallitus päätti toteuttaa laaja-alaisen noin 320 miljoonan euron lasten ja nuorten hyvinvointipaketin. Hyvinvointipaketti kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille.</p><p>Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan kaikkiaan 159 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi kuntien tukeen&#160;sisältyy peruspalvelujen valtionosuuden korottaminen liittyen lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen.<br></p><h3>Tukea varhaiskasvatukseen<br></h3><p>Opetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksessa olevien lasten sekä perusopetuksen oppilaiden oppimista ja hyvinvointia koronavirustilanteen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutusten tasoittamiseksi. Perusopetuksessa etäopetusjakson aikana syntynyttä oppimisvajetta paikataan 70 miljoonan euron määrärahalla. Varhaiskasvatukseen lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa.</p><p>Rahoitusta kohdennetaan myös lukio-opiskelijoiden opintojen kertaamiseen ja tukitoimenpiteisiin 17 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa koulutuksensa keskeyttäneiden tai keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden opiskelun ohjaukseen sekä valmistumassa olevien opiskelijoiden opinto-ohjaukseen ja näyttöjen mahdollistamiseen.</p><p>Osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin pakettia ehdotetaan myös 10 miljoonaa euroa Suomen harrastamisen mallin pilotointiin. Mallin tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulujen iltapäiviin. Koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön vahvistamiseen ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä.</p><p>Lisäksi korkeakouluille ja ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ehdotetaan panostuksia muun muassa ohjauksen lisäämiseen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen.&#160;</p><p>Hallitus ehdottaa, että lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa 112,3 miljoonalla eurolla peruspalvelujen valtionosuuskorotuksin. Varat kohdistuisivat lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Rahoituksella torjutaan koronaviruspandemian aiheuttamia sosiaalisia ongelmia ja varmistetaan, että lasten, nuorten ja perheiden tukipalvelut toimivat.&#160;<br></p><h3>Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille koulutusta<br></h3><p>Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarjotaan koulutuksia ja palveluja, jotka tukevat heidän polkuaan kohti tutkintoa tai työpaikkaa. Julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin ehdotetaan yhteensä 60 miljoonan euron lisäystä, josta 45 miljoonaa euroa käytettäväksi mm. alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille.&#160;</p><p>Jokaisen ihmisen toimeentulosta pidetään huolta ja työttömyysturvan rahoitus turvataan. TE-toimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä muun muassa asiakasohjaukseen.&#160;</p><p>Valtion osuuteen työttömyysturvasta ehdotetaan yhteensä 812 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 600 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta väliaikaisesti siten, että valtio rahoittaa tänä vuonna lomautusajan ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja 40 miljoonaa euroa palkansaajakassojen omarahoitusosuuden laskemisesta väliaikaisesti. Työttömyysturvaan ja työlainsäädäntöön aiemmin tehtyjen väliaikaisten muutosten jatkamisesta vuoden loppuun saakka aiheutuu yhteensä 123,5 miljoonan euron lisämäärärahatarve.&#160;&#160;</p><p>Koronakriisin aiheuttaman taloudellisen ahdingon lieventämiseksi perustoimeentulotukeen ehdotetaan tehtäväksi määräaikainen parannus ajalle 1.8.–31.12.2020. Parannukseen on varattu 60 miljoonan euron määräraha.</p><p>Rahoitusta ehdotetaan myös työpaikkojen valmiuteen tukea työntekijöiden terveyttä, erityisesti mielenterveyttä, sairauspoissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäisyyn sekä työttömien työkyvyn ja työllistymisen edellytysten lisäämiseen.</p><p>Hallitus päättää lisätä kuntien valtionosuuksiin yhteensä 60 miljoonaa euroa ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn sekä osallisuuden edistäminen poikkeustilanteen vaikutusten tasoittamiseksi ja sosiaalisten ongelmien torjumiseksi. Lisäresurssien turvin halutaan varmistaa palveluiden riittävyyttä, vaikuttavuutta ja oikea-aikaisuutta poikkeustilanteessa ja sen jälkihoidossa.</p><p>Osana kokonaisuutta tuetaan myös omaishoitoperheitä ja erityisesti omaishoitajia. Useiden omaishoitajien hoitovastuu läheisensä hoidosta on lisääntynyt ja edelleen lisääntyy tavallista enemmän karanteenijärjestelyjen sekä päivätoiminnan palvelujen ja lyhytaikaishoitopaikkojen sulkemisten vuoksi.</p><h3>Korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja 4800</h3><p>Korkeakoulujen aloituspaikkojen kertaluonteiseen lisäykseen ehdotetaan yhteensä 124 miljoonaa euroa, jolla tavoitellaan 4 800 aloituspaikan lisäämistä. Myös avoimeen korkeakoulutukseen ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäpanostuksia, joilla tuetaan avoimen opetuksen lisäämistä sekä mahdollistetaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville määräaikainen opintomaksuista vapauttaminen.</p><p>Työikäisten nopeavaikutteisiin osaamisen kehittämistoimiin ja jatkuvan oppimisen digitaalisen palvelukokonaisuuden suunnitteluun ehdotetaan lisärahoitusta noin 20 miljoonaa euroa.</p><h3>Kuntatalouteen tukea 1,4 miljardia</h3><p>Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen etenkin verotulojen mutta myös myynti- ja maksutulojen vähenemisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun kautta. Valtio osallistuu kunnille koronavirustilanteesta aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseen. Kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.</p><p>Kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.</p><p>Valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tästä 112 miljoonaa euroa kohdistettaisiin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ja se jaettaisiin kunnille osana valtionosuusjärjestelmää lasten lukumäärän perusteella. Lisäksi 60 miljoonaa euroa kohdennettaisiin iäkkäiden palveluiden toimivuuden varmistamiseen. 50 miljoonaa euroa kohdistuisi harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukseen, ja yhteensä 550 miljoonaa euroa kaikille kunnille jaettavaksi osin asukaskohtaisesti yhtä suurella määrällä ja osin vuoden 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa.</p><p>Sairaanhoitopiireille ehdotetaan 200 miljoonan euron avustusta koronavirustilanteen aiheuttamien kustannusten ja mahdollisten alijäämien kompensointiin.&#160;</p><p>Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiyksiköllä ja valtion jako-osuutta alennettaisiin vastaavasti vuoden 2020 osalta. Muutos pienentää valtion verotulokertymää 410 miljoonaa euroa kuluvana vuonna ja lisää kuntien verotuloja vastaavasti.</p><p>Myös lukuisat muut edellä mainitut toimenpide-ehdotukset kohdentuvat kuntatalouden tukemiseen.</p><h3>Julkisen talouden velka vakautetaan </h3><p>Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT&#58;een vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus tiedostaa, että tavoite on vaativa ja edellyttää mittavia toimenpiteitä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista useilla miljardeilla euroilla.</p><p>Keskeinen osa kestävyystiekarttaa ovat työllisyyttä vahvistavat toimet. Hallitus tavoittelee tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua. Siksi tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia.</p><p>Hallitus jatkaa työllisyystoimenpiteiden valmistelua hallitusohjelman mukaisesti nostaen kunnianhimon tasoa ja huomioiden koronakriisin vaikutukset toimintaympäristöön. Työllisyystoimien arvioinnista vastaa valtiovarainministeriö käyden tieteellistä vuoropuhelua työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän kanssa.</p><p>Uusien työpaikkojen luominen on entistäkin tärkeämpää. Osana kestävyystiekarttaa hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 tavoite. Hallitus on sitoutunut mitoittamaan finanssipolitiikan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla hallitusohjelman mukaisesti.</p><p>Määrärahojen lisäys vuoden 2020 neljännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 4,1 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 1,2 miljardia euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 5,3 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 18,8 miljardia euroa.</p><p>Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle perjantaina 5.6., jolloin se myös julkaistaan osoitteessa <a href="http&#58;//budjetti.vm.fi/">budjetti.vm.fi</a>.<br></p><ul><li><a href="https&#58;//vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/vnk.fi/documents/10616/20764066/Ltae-liite-kannanotto.pdf/24c3f16a-1277-42df-f404-8de893c72c35?version=1.0&amp;download=true" target="_blank">Hallituksen kannanotto&#58; Kohti kestävää julkista taloutta</a><br><br></li><li><a href="https&#58;//vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/vnk.fi/documents/10616/20764066/Liite+LTAE+lis%c3%a4p%c3%b6yt%c3%a4kirjamerkinn%c3%a4t.pdf/292fb5eb-489a-ee01-3853-9d5b4df22330?version=1.0&amp;download=true" target="_blank">Pöytäkirjamerkinnät hallituksen neljänteen lisätalousarvioesitykseen</a></li></ul><div><br></div><div><span><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; &#160;<a href="https&#58;//vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta" target="_blank">Hallitus päätti vuoden 2020 neljännestä lisätalousarvioesityksestä</a></h4></span></span><br></div>2020-06-01 21:00:00Ajankohtaista2020-06-02 20:04:19https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen fattade beslut om den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 20206473<span> <p>Coronakrisen har haft en betydande inverkan på människors försörjning och vardag, företagens verksamhetsförutsättningar och den finländska samhällsekonomins utveckling. Den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 är ett led i åtgärderna för återhämtning efter coronavirusepidemin. Med tilläggsbudgetpropositionen bidrar regeringen till en ekonomiskt, ekologiskt och socialt hållbar återhämtning efter krisen. Genom tilläggsbudgetpropositionen inleds en åtgärdshelhet på sammanlagt 5,5 miljarder euro som ska stödja den ekonomiska återhämtningen.</p> <p>Med sitt stimulanspaket strävar regeringen efter att öka efterfrågan, förbättra Finlands långsiktiga tillväxtutsikter, bekämpa klimatförändringen och främja biologisk mångfald samt stärka hela Finlands resurser, krishanteringsförmåga, självförsörjningsgrad och kunskapsbas. I helheten ingår också åtgärder för att stödja kommunerna. Syftet med dem är att trygga ordnandet av basservicen och underlätta den ekonomiska situation som undantagstillståndet förorsakat i kommunerna. I tilläggsbudgeten ingår också ett åtgärdspaket för att stödja barns och ungas välbefinnande.</p> <h3>Stöd för att människor ska klara sig ur krisen</h3> <p>De restriktioner som införts för att hindra spridningen av coronaviruset har haft negativa konsekvenser för barns och ungas inlärningsresultat, välbefinnande och jämlikhet. För att lindra dessa konsekvenser har regeringen fattat beslut om ett omfattande paket på cirka 320 miljoner euro för barns och ungas välbefinnande. Paketet hänför sig till undervisnings- och kulturministeriets, social- och hälsovårdsministeriets och arbets- och näringsministeriets förvaltningsområden.</p> <p>För undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde föreslås ett anslag på sammanlagt 159 miljoner euro för främjande av barns och ungas välbefinnande. I stödet till kommunerna ingår dessutom en höjning av statsandelen för basservice när det gäller att stödja barn, unga och familjer.</p> <p>När det gäller undervisning&#160; och småbarnspedagogik är målet att stödja inlärningen och välbefinnandet hos barn inom småbarnspedagogiken och elever inom den grundläggande utbildningen i syfte att jämna ut verkningarna av undantagsförhållandena till följd av coronaviruset. De luckor i inlärningen som perioden av distansundervisning inom den grundläggande utbildningen har orsakat åtgärdas med ett anslag på 70 miljoner euro. I fråga om småbarnspedagogiken anvisas det 14 miljoner euro för stöd till barns inlärning, utveckling och välbefinnande.</p> <p>Finansiering till ett belopp av 17 miljoner euro riktas också till repetition av och stödåtgärder för studierna för gymnasiestuderande. När det gäller yrkesutbildningen föreslås det 30 miljoner euro för studiehandledning för studerande som avbrutit sina studier eller som löper risk att avbryta sina studier samt för studiehandledning och möjliggörande av yrkesprov för studerande som håller på att ta examen.</p> <p>Som en del av paketet för att främja barns och ungas välbefinnande föreslås även ett anslag på 10 miljoner euro för ett pilotförsök för en hobbyverksamhetsmodell för Finland. Avsikten med modellen är att införa avgiftsfri hobbyverksamhet i skolorna under eftermiddagen. I syfte att stärka det ungdomsarbete och det uppsökande ungdomsarbete som bedrivs i samarbete med skolor och läroanstalter föreslås ett tillägg på 12 miljoner euro.</p> <p>Dessutom föreslås det satsningar på högskolorna och studenternas hälsovårdsstiftelse bland annat för att öka handledningen och stärka stödet för studerandehälsovården.&#160;</p> <p>Regeringen föreslår att barn, unga och familjer stöds i den exceptionella situationen till följd av coronaviruset med 112,3 miljoner euro genom höjningar av statsandelarna för basservice. Medlen riktas till socialservice för barn, unga och familjer och till mentalvårdstjänster för barn och unga. Medlen används för att bekämpa de sociala problem som coronaviruspandemin orsakat och för att säkerställa fungerande stödtjänster för barn, unga och familjer.&#160;</p> <p>Unga som löper risk för utslagning erbjuds utbildning och tjänster som stöder dem på vägen mot en examen eller ett jobb. För offentlig arbetskrafts- och företagsservice föreslås ett tillägg på sammanlagt 60 miljoner euro, av vilket 45 miljoner euro är avsett för bland annat träning i början av arbetslivet, arbetskraftsutbildning för personer under 25 år, ökning av antalet sommarjobb samt anskaffning av tjänster för unga.&#160;</p> <p>Man ser till att var och ens försörjning och finansieringen av utkomstskyddet för arbetslösa är tryggade. För arbets- och näringsbyråernas omkostnader föreslås ett tillägg på 20 miljoner euro bland annat med tanke på kundhandledning.&#160;</p> <p>För statens andel av utkomstskyddet för arbetslösa föreslås ett tillägg på sammanlagt 812&#160;miljoner euro. Av tillägget förorsakas 600 miljoner euro av en temporär ändring av lagen om finansiering av arbetslöshetsförmåner, som innebär att staten i år finansierar en sådan andel av den inkomstrelaterade dagpenningen för permitteringstiden som motsvarar grunddagpenningen. Därtill förorsakas 40 miljoner euro av en tillfällig sänkning av löntagarkassornas självfinansieringsandel. En förlängning av giltighetstiden för de temporära ändringarna i utkomstskyddet för arbetslösa och i arbetslagstiftningen till utgången av året förorsakar ett behov av tilläggsanslag på sammanlagt 123,5 miljoner euro.&#160;&#160;</p> <p>För att lindra de ekonomiska svårigheter som coronakrisen orsakat föreslås det en temporär förbättring av det grundläggande utkomststödet från den 1 augusti till den 31 december 2020. För detta har man reserverat ett anslag på 60 miljoner euro.</p> <p>Finansiering föreslås också för arbetsplatsernas beredskap att stödja arbetstagarnas hälsa, i synnerhet den psykiska hälsan, för att förhindra onödigt lång sjukfrånvaro och för att öka arbetslösas arbetsförmåga och förutsättningar för sysselsättning.</p> <p>Regeringen beslutar öka kommunernas statsandelar med sammanlagt 60 miljoner euro för tjänster till äldre. Målet är att främja dels hälsan och funktionsförmågan, dels delaktigheten för att jämna ut konsekvenserna av undantagstillståndet och bekämpa sociala problem.&#160; Med tilläggsresurserna vill man säkerställa att tjänsterna är tillräckliga, effektiva och rättidiga under undantagssituationen och återhämtningen efter den.</p> <p>Som en del av helheten stöds även familjer med närståendevårdare och i synnerhet närståendevårdare. För många närståendevårdare har ansvaret för vården av anhöriga ökat och ökar fortfarande allt mer i och med karantänarrangemang samt stängningen av tjänster inom dagverksamheten och kortvariga vårdplatser.</p> <h3>Satsningar på kompetens och tillväxt</h3> <p>Investeringar i infrastruktur och renoveringar stöder ekonomin genom att öka efterfrågan på kort sikt och stärka den ekonomiska kapaciteten och produktiviteten på lång sikt.&#160; De tillägg som anvisas för&#160; stärkandet av kompetensnivån, forskning och främjandet av innovationer är viktiga för att stärka den finländska ekonomins framtida prestationsförmåga.</p> <p>I återhämtningshelheten ingår flera utvecklingsprojekt för trafikledsnätet, vars fullmakter uppgår till sammanlagt cirka 404 miljoner euro. I den ingår bland annat en villkorlig fullmakt på sammanlagt 156 miljoner euro för infrastrukturprojekt i anslutning till beslutet om investering i Metsä Groups fabrik för bioprodukter. Dessutom ingår ett förslag på 30 miljoner euro för basunderhåll av transportinfrastrukturen för att förnya beläggningen på vägar.&#160;</p> <p>För att öka antalet bostäder till rimliga priser föreslås det att räntestödsfullmakten för den statsunderstödda bostadsproduktionen höjs med 340 miljoner euro.&#160;</p> <p>För modernisering av Gränsbevakningsväsendets tekniska övervakningssystem för land- och sjögränserna föreslås ett tillägg på 10 miljoner euro. För att ersätta de tre nuvarande utsjöbevakningsfartygen med två nya universalfartyg för olje- och kemikaliebekämpning föreslås 5 miljoner euro för planering av fartygen. Dessutom tidigareläggs vissa&#160; av Försvarsmaktens upphandlingar.</p> <p>För en ökning av engångsnatur av antalet nybörjarplatser vid högskolorna föreslås sammanlagt 124 miljoner euro. Syftet med detta är att öka antalet nybörjarplatser med 4&#160;800. Även för den öppna högskoleutbildningen föreslås tilläggssatsningar på 10 miljoner euro. Detta belopp är avsett för att öka den öppna universitetsundervisningen samt möjliggöra att personer som står utanför utbildning och arbetsliv befrias för viss tid från studieavgifter.</p> <p>För snabbverkande åtgärder för kompetensutveckling för personer i arbetsför ålder och planering av den digitala servicehelheten för kontinuerligt lärande föreslås tilläggsfinansiering på cirka 20 miljoner euro.</p> <p>Som en del av färdplanen för forskning, utveckling och innovationer (FoUI) inleds ett pilotförsök med partnerskapsmodeller och med anledning av detta föreslås för Business Finland en fullmakt på 20 miljoner euro för FoUI-understöd. För Finlands Akademi föreslås en fullmakt på 10 miljoner euro för finansiering av samarbetsnätverken enligt den nya partnerskapsmodellen och en fullmakt på 25 miljoner euro för en ny ansökan i anslutning till flaggskeppen. Dessutom föreslås tilläggsfullmakter på sammanlagt 26 miljoner euro för att stärka kompetensen i EuroHPC-ekosystemet och vetenskaplig forskning som hänför sig till krisberedskap och försörjningsberedskap. För att stärka forskningsinfrastrukturen föreslås en tilläggsfullmakt av engångsnatur på 20 miljoner euro.</p> <p>För att fortsätta den kampanj som riktar sig till så kallade lokomotivföretag bland de stora företagen som körde i gång i början av året föreslås en bevillningsfullmakt på 60 miljoner euro. För kapitallån för att påskynda utvecklingen av de plattformar som behövs i affärsekosystem föreslås en bevillningsfullmakt på 20 miljoner euro. För utvecklingsåtgärder som stöder den tillverkande industrin och för utveckling av tillförlitligheten hos intelligenta elnät föreslås finansiering på sammanlagt 11 miljoner euro till Teknologiska forskningscentralen VTT och Business Finland. Finansiering föreslås också för Statens tekniska forskningscentral för kostnaderna för anskaffning av en kvantdator och för Geologiska forskningscentralen för utveckling av Mintec-pilotanläggningen.</p> <h3>Ekologisk återuppbyggnad</h3> <p>Även om coronavirusepidemin tillfälligt har lett till minskade utsläpp, undanröjer den inte utvecklingen på lång sikt i fråga om klimatförändringen. Regeringen har förbundit sig till att åtgärderna för att stimulera ekonomin väljs så att de också stöder regeringens mål att göra Finland till världens första koldioxidneutrala välfärdsstat och stoppa förlusten av biologisk mångfald. Pionjärskap inom klimatlösningar stöder uppkomsten av arbetsplatser och exporten.</p> <p>Det föreslås anslag till ett belopp av sammanlagt 45 miljoner euro för understöd för att frångå oljeuppvärmning både i hushåll och i kommunala fastigheter 2020. För stora demoprojekt för ny energiteknik anvisas en fullmakt på 20 miljoner euro.</p> <p>För Forststyrelsen föreslås ett anslag på sammanlagt 13,1 miljoner euro för underhåll av naturområden och utveckling av naturturismen. För olika projekt som rör grönområden, vattentjänster och skydd av skogar föreslås ett anslag på sammanlagt 53 miljoner euro. I detta ingår ett tilläggsanslag på 20 miljoner euro för frivilligt skydd av skogar. Det föreslås att finansiering också anvisas för iståndsättning av områden för närrekreation.&#160;&#160;</p> <p>Träbyggandet främjas genom understöd inom den statligt understödda bostadsproduktionen och genom att öka finansieringen för programmet för träbyggande. Programmet för träbyggande främjar användningen av trä genom att stärka kompetensen i branschen, utveckla de författningar och byggbestämmelser som rör träbyggande samt tillhandahålla information om träbyggande.</p> <p>För att stödja kollektivtrafiken och ersätta förlusten av biljettintäkterna inom kollektivtrafiken föreslås det 100 miljoner euro. Det statsunderstöd som stöder gång- och cykeltrafiken ökas med 18 miljoner euro år 2020.</p> <p>Den klimatfond som man kommit överens om att upprätta ska kapitaliseras med 300 miljoner euro. Utöver det kan fonden använda intäkterna från aktieinnehavet i Vake Oy för placeringar. Klimatfonden ska fokusera på att bekämpa klimatförändringen och främja digitalisering och låga koldioxidutsläpp inom industrin. För omställningen till en koldioxidsnål ekonomi behövs det tillräckliga satsningar på bland annat cirkulär ekonomi, ren teknologi och effektivare energiutnyttjande.</p> <h3>Fortsatta akuta krisåtgärder</h3> <p>Coronavirusepidemin och restriktionerna för att stävja epidemin har försämrat situationen för många företag och inverkat på sysselsättningen. Genom olika stödåtgärder försöker man hjälpa företagen under epidemins akuta fas, bevara arbetsplatser och förhindra att det uppstår långvariga skador. De åtgärder som föreslås nu kompletterar den helhet av företagsstöd som man redan har fattat beslut om.</p> <p>I den helhet som nu föreslås ingår ett nytt kostnadsstöd för företagssektorn, som omfattar 300 miljoner euro. Business Finlands fullmakt att bevilja understöd höjs med 180&#160;miljoner euro, som ska riktas till åtgärder för avhjälpande av sådana störningar i produktionskedjan som beror på coronaviruset. Detta ökar anslagsbehovet med 120 miljoner euro 2020. För att stödja företags utvecklingsprojekt föresås det en ny fullmakt på 25 miljoner euro, som får en anslagseffekt på 10 miljoner euro år 2020.&#160;</p> <p>Finlands Industriinvestering Ab föreslås bli kapitaliserat med ytterligare 250 miljoner euro för att öka företagens finansiering i form av eget kapital. Finlands Malmförädling Ab&#58; balansräkning stärks med en kapitalisering på 150 miljoner euro och en fullmakt på 300 miljoner euro för utvecklandet av ackumulatorklustret.&#160;</p> <p>För ytterligare kapitalisering genom gårdsbrukets utvecklingsfond föreslås det 70 miljoner euro i syfte att trygga den fortsatta investeringsverksamheten inom jordbruket.&#160;</p> <p>I helheten för företagsstöd ingår även tillägg på 20 miljoner euro bland annat till stöden för hållbar tillväxt i regionerna och en fullmakt på 20,75 miljoner euro för innovationsstöd för skeppsbyggnad. Även resebranschen i Finland och inhemsk film- och teaterproduktion stöds.&#160;</p> <p>För att stödja företag föreslår regeringen att man som en temporär åtgärd ska ge de skattskyldiga möjlighet att ansöka om betalningsarrangemang i fråga om mervärdesskatter som förfallit i januari–mars 2020 och som redan betalats. Vidare sänks räntan för det lindrade betalningsarrangemanget från 4 procent till 3 procent och ändras användningen av skatteåterbäringar för betalning av betalningsposter temporärt.&#160;Den fördröjningsränta som beräknas för skatt som är föremål för lindrat betalningsarrangemang har redan tidigare sänkts temporärt från ursprungliga 7 procent.&#160;De ovannämnda stödåtgärderna ingår i den proposition som regeringen lämnade den 20 maj 2020 (RP 74/2020 rd) och åtgärderna kommer att minska statens skatteintäkter uppskattningsvis med cirka 753 miljoner euro 2020. Av detta intäktsförs cirka 678 miljoner euro till staten under nästa år.</p> <p>De organisationer som arrangerar olika kulturevenemang stöds med ett understöd på 9,6 miljoner euro så att de kan fortsätta sin verksamhet trots förlusterna och börja förbereda evenemang för 2021.</p> <h3>Stödjande av den kommunala ekonomin</h3> <p>Coronakrisen påverkar kommunernas ekonomi i synnerhet genom att skatteinkomsterna minskar, men också genom att försäljnings- och avgiftsinkomsterna minskar och social- och hälsovårdsutgifterna ökar. Staten deltar i att ersätta de ekonomiska förluster som coronavirussituationen orsakar kommunerna. Syftet med stödet till kommunerna är att trygga kommunernas förutsättningar för att ordna basservice och att minska de ekonomiska utmaningar som följer av den exceptionella situationen.</p> <p>Den helhet i tilläggsbudgetpropositionen som utgörs av stödet till kommunerna och sjukvårdsdistrikten uppgår till sammanlagt cirka 1,4 miljarder euro.</p> <p>I statsandelen till kommunerna för ordnande av basservice föreslås ett tillägg på sammanlagt över 770 miljoner euro. Av detta ska 112 miljoner euro anvisas till stöd för barn, unga och familjer och fördelas till kommunerna som en del av statsandelssystemet på basis av antalet barn. Dessutom ska 60 miljoner euro anvisas för att säkerställa att servicen för äldre fungerar. 50 miljoner euro ska riktas till höjning av statsandelarna enligt prövning, och sammanlagt 550 miljoner euro till alla kommuner för att delas ut dels med ett lika stort belopp per invånare, dels i förhållande till utdelningen av kommunalskatten år 2020.</p> <p>För sjukvårdsdistrikten föreslås ett understöd på 200 miljoner euro för att kompensera kostnader och eventuella underskott till följd av coronavirussituationen.&#160;</p> <p>Det föreslås att kommunernas andel av samfundsskatteintäkterna höjs med 10 procentenheter och att statens utdelning sänks på motsvarande sätt för 2020. Ändringen minskar skatteintäkterma med 410 miljoner euro för innevarande år och ökar kommunernas skatteinkomster på motsvarande sätt.</p> <p>Också många andra nämnda åtgärdsförslag riktas till att stödja den kommunala ekonomin.</p> <h3>Andra ändringar som ingår i den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020</h3> <p>Utöver stimulanspaketet innehåller den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 också sedvanliga ändringar. För beredskap för anskaffning av vaccin mot covid-19 föreslås 110 miljoner euro. På grund av coronavirussituationen föreslås det ökningar i omkostnaderna för många ämbetsverk, såsom polisen, Gränsbevakningsväsendet, domstolarna, Statskontoret och Institutet för hälsa och välfärd. Inom ramen för budgeten för utvecklingssamarbete anvisas ytterligare 5,2 miljoner euro till humanitärt bistånd. Hjälpbehovet är akut för att man ska kunna minska spridningen av coronaviruset bland annat i krisområden och flyktingläger.</p> <h3>Enighet nåddes om MBT-avtalen</h3> <p>Ett förhandlingsresultat om avtalen mellan stadsregionerna i Helsingfors, Åbo, Tammerfors och Uleåborg rörande markanvändning, boende&#160; och trafik (MBT) har nåtts. Genom avtalen främjas hållbara trafikprojekt och bostadsproduktion till rimligt pris i synnerhet i områden som lätt kan nås med kollektivtrafik. Regeringen förbinder sig att reservera 755,8 miljoner euro för åtgärder inom förvaltningsområdet för trafik och transport. Avsikten är att kostnaderna fördelas på flera år (2020—2031). Detta innebär att genomförandet av projekten förutsätter att man bereder sig på finansieringsbehoven även bland annat i planen för de offentliga finanserna och vid beredningen av den riksomfattande trafiksystemplanen. Dessutom förbinder sig staten att finansiera understöd för kommunalteknik och startbidrag inom den statunderstödda bostadsproduktionen till ett belopp av 180&#160;miljoner euro åren 2020—2023. Statens finansiering av MBT-helheten genomförs inom ramen för planen för de offentliga finanserna.</p> <h3>Den offentliga ekonomins hållbarhet</h3> <p>Regeringen har slagit fast riktlinjer för den första fasen i färdplanen för stärkande av hållbarheten i de offentliga finanserna och ställt ett mål om tidsplanen för stabilisering av den offentliga skulden. Regeringens ställningstagande följer som bilaga.</p> <p>Regeringen har som mål att stabilisera skuldsättningen i den offentliga sektorn i förhållande till bruttonationalprodukten före decennieskiftet. Regeringen är medveten om att målet är krävande och förutsätter omfattande åtgärder. Detta förutsätter att de offentliga finanserna stärks med flera miljarder euro.</p> <p>En central del av färdplanen för hållbarhet utgörs av åtgärder för att stärka sysselsättningen. Regeringen eftersträvar en situation där en otillräcklig efterfrågan på arbetskraft inte begränsar sysselsättningstillväxten. Därför behövs även reformer som främjar arbetsutbudet.</p> <p>Regeringen forsätter att bereda sysselsättningsåtgärder i överensstämmelse med regeringsprogrammet genom att höja ambitionsnivån och beakta coronakrisens konsekvenser på verksamhetsomgivningen. Finansministeriet ansvarar för bedömningen av sysselsättningsåtgärderna genom att föra en vetenskaplig dialog med den oberoende forskargrupp som tillsatts av arbets- och näringsministeriet</p> <p>Skapandet av nya arbetstillfällen är allt viktigare. Som ett led i hållbarhetsfärdplanen ställer regeringen i samband med budgetförhandlingarna upp ett nytt sysselsättningsmål, som är större än det nuvarande målet på 60 000 arbetsplatser. Regeringen har förbundit sig att dimensionera finanspolitiken enligt konjunkturläget i överenstämmelse med regeringsprogrammet.</p> <h3>Konsekvenser för balansen i statsfinanserna och skuldsättningen</h3> <p>Anslagsökningen i den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 är cirka 4,1 miljarder euro och minskningen av inkomsterna cirka 1,2 miljarder euro. Statens behov av nettoupplåning ökar med cirka 5,3 miljarder euro, vilket innebär att statens nettoupplåning beräknas uppgå till cirka 18,8 miljarder euro 2020.</p> <p>Den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020 lämnas till riksdagen fredagen den 5 juni. Då publiceras den också på adressen <a href="http&#58;//budjetti.vm.fi/indox/indexse.jsp" aria-label="budjetti.vm.fi. " target="_blank"><strong>budjetti.vm.fi</strong></a>. <br></p></span><ul><li><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/20764066/Ltae-liite-kannanotto.pdf/24c3f16a-1277-42df-f404-8de893c72c35?version=1.0&amp;download=true" aria-label="Regeringens ställningstagande&#58; Mot en hållbar offentlig ekonomi. " target="_blank">Regeringens ställningstagande&#58; Mot en hållbar offentlig ekonomi</a><br><br></li><li> <a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/20764066/Liite+LTAE+lis%c3%a4p%c3%b6yt%c3%a4kirjamerkinn%c3%a4t.pdf/292fb5eb-489a-ee01-3853-9d5b4df22330?version=1.0&amp;download=true" aria-label="Protokollsanteckningar till regeringens proposition om en fjärde tilläggsbudget. " target="_blank">Protokollsanteckningar till regeringens proposition om en fjärde tilläggsbudget</a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)&#58; <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta?_101_INSTANCE_LZ3RQQ4vvWXR_languageId=sv_SE" target="_blank">Regeringen fattade beslut om den fjärde tilläggsbudgetpropositionen för 2020</a></h4></span></span></span><br></div><div><br></div>2020-06-01 21:00:00Ajankohtaista2020-06-03 11:24:48https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio_SE.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Katso videolta, mitä kunta-alan sopimusratkaisu pitää sisällään!2646 <p class="MsoNormal">Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) neuvottelutulos hyväksyttiin torstaina 28.5.2020. Sopimusneuvotteluissa saatiin yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-sopimuksen työajan pidennykset poistuvat. Kunta-alan sopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 (23 kk). Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa kertoo videolla, mitä kunta-alan&#160;sopimus pitää sisällään&#160;ja kuinka neuvottelut etenivät.</p><h4>Katso video Youtubesta&#58;<br>&gt; <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=YtrEO2NOk_A" target="_blank">Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa&#58; Kunta-alan sopimusratkaisu 2020</a> (youtube.com)<br></h4><h4>Lue lisää sopimusneuvotteluista&#58;<br>&gt; <a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2020/Sivut/default.aspx">Sopimusneuvottelut 2020</a></h4><p><br></p>2020-05-31 21:00:00Ajankohtaista2020-06-03 07:07:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Marja_Lounasmaa.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Teknisen henkilöstön (TS) sopimuksessa on yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit poistuvat2660<p>Uudessa kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (TS) sovittiin yleisen linjan mukaisista palkankorotuksista. Lisäksi Kiky-sopimuksen mukaiset työajan pidennykset poistuvat elokuun lopussa 30.8.2020. TS-sopimuksessa saatiin neuvottelutulos keskiviikkona 27.5. ja Jytyn liittovaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan <span><span>torstaina 28.5.</span></span><br></p><h3>Sopimuskauden pituus</h3><p>TS-sopimus on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 (23 kk). </p><h3>Sopimuskauden palkankorotukset<br></h3><p><strong>Yleiskorotus 1.8.2020</strong><br> Kuukausipalkkaa korotetaan 26 € tai 1,22 prosenttia ja henkilökohtaista- ja erillislisää 1,22 prosenttia.</p><p><strong>Yleiskorotus 1.4.2021 </strong><br>Kuukausipalkkaa sekä henkilökohtaista- ja erillislisää korotetaan 1,0 prosenttia. </p><p><strong>Paikallinen järjestelyerä 1.4.2021 lukien</strong><br> Paikallinen järjestelyerä on 0,8 prosenttia kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen palkkasummasta. Paikallisen järjestelyerän kohdentamisessa työnantaja ottaa huomioon, että paikallisen järjestelyerän käyttö jakaantuu mahdollisimman tasapuolisesti. </p><p>Paikallinen järjestelyerä kohdennetaan tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin tehtäväkohtaista palkkaa koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella ja henkilökohtaisiin lisiin henkilökohtaista lisää koskevan paikallisen arviointijärjestelmän perusteella. Paikallisesta järjestelyerästä käytetään vähintään 0,3 prosenttiyksikköä henkilökohtaisiin lisiin.</p><p>Paikallisen työnantajan edustajat ja TS-sopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.</p><h3>Kiky-sopimuksen työajanpidennys poistuu</h3><p>Kilpailukykysopimuksen perusteella sovitut säännöllisen työajan pidennykset ovat voimassa sunnuntaihin 30.8.2020 asti. Uuden TS-sopimuksen mukaisia säännöllisiä työaikoja noudatetaan 31.8.2020 lukien tai lähinnä kyseistä ajankohtaa alkavan työaikajakson alusta lukien.<br></p><h3>Vähimmäispalkkoja korotetaan</h3><p>Palkkaryhmien korotetut tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat ovat&#58;</p><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" rowspan="2" style="width&#58;10%;"><p>Palkkaryhmä</p> <p>​</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default" colspan="3" style="width&#58;25%;"><p>Tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat</p> </td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1.4.2019 lukien</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1.8.2020 lukien</p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1.4.2021 lukien</p></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" style="width&#58;10%;"><p>I</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 716,28</p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1 742,28 </p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 759,70 </p></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" style="width&#58;10%;"><p>II</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 896,55 </p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>1 922,55 </p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>1 941,78 </p></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" style="width&#58;10%;"><p>III</p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>3 123,18 </p></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><p>3 161,28 </p></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><p>3 192,89 </p></td></tr></tbody></table><p>&#160;</p><p>TS-20&#58;n 20 §&#58;n vähimmäispalkka on 1.8.2020 lukien 1 637,53 euroa ja 1.4.2021 lukien 1 653,91 euroa.</p><p><span><span></span></span></p><p><strong>Lisätietoja sopimusneuvottelijalta&#58; Työmarkkina-asiamies Arto Vallivaara</strong><br></p><p></p><p><strong>Lue lisää sopimuksen sisällöstä&#58;</strong></p><ul style="text-decoration&#58;underline;"><li><h3><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Sivut/TS.aspx">TS-sopimussivut</a></h3></li></ul><p><strong><br>Lisätietoja jäsenille&#58; </strong></p><p>Lisätietoja antavat <strong>Jytyn omat luottamusmiehet</strong>, <strong style="text-decoration&#58;underline;"><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a></strong> tai <strong>liiton edunvalvontaosasto</strong> sähköpostitse <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>palvelunumeroista</strong></a>.</p><p><br></p>2020-05-31 21:00:00Tiedote2020-06-03 07:07:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Uudessa AVAINTES-sopimuksessa yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit poistuvat6407<p><strong>AVAINTES&#58;n neuvottelutulos on hyväksytty kaikkien sopijaosapuolten hallinnoissa, joten alalle on syntynyt sopimusratkaisu tänään perjantaina 29.5. Sopimuksessa saatiin neuvottelutulos<span><span><strong> <span><span><strong>eilen <span><span><strong><span><span><strong><span><span><strong><span><span><strong>torstaina 28.5</strong></span></span></strong></span></span>.</strong></span></span></strong></span></span></strong></span></span><span><span><strong><span><span><strong></strong></span></span></strong></span></span></strong></span></span> <span><span><strong></strong></span></span> ja Jytyn liittovaltuusto hyväksyi sen&#160;kokouksessaan&#160;<span><span><strong><span><span></span></span></strong></span></span>samana päivänä.<br></strong></p><p><span><span>&quot;Ratkaisun löytyminen oli helpotus. On tärkeää, että myös AVAINTES&#58;n soveltamisalalla jytyläisille on nyt turvattu kiky-tuntien poistuminen ja yleisen linjan mukaiset palkantarkistukset. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että yhteistyö sopijaosapuolten kesken on ollut hyvää&quot;, <span><span><span><span>toteaa Jytyä neuvotteluissa edustanut johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong>.</span></span></span></span></span></span><br></p><p> Sopijaosapuolet (Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ, KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA) saavuttivat yhteisen näkemyksen sopimusratkaisun sisällöstä 15.5. Alakohtaisten neuvotteluiden päätyttyä neuvottelutulos voitiin vihdoin torstaina 28.5. kuitata ja antaa osapuolten hallintojen käsiteltäväksi. <span><span>Ala oli tätä ennen sopimuksettomassa tilassa huhtikuun alusta alkaen. <br></span></span></p><p><span>Avaintyönantajat Avainta ry&#58;n työehtosopimusta (AVAINTES) noudatetaan kuntien ja kuntayhtymien määräysvallassa oleviin osakeyhtiöihin ja säätiöihin sekä kuntien palveluita tuottaviin yksityisiin yhtiöihin, yhdistyksiin, osuuskuntiin ja säätiöihin. AVAINTES&#58;n soveltamisala kattaa mm. hallinto- ja toimistohenkilöstön, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä teknisen henkilöstön. </span><br><span><span></span></span></p><h3>Palkat nousevat</h3><p>Uusi sopimus on voimassa 1.4.2020 – 28.2.2022 ja se on yleisen linjan mukainen. </p><p>Palkkoja tarkistetaan sopimuskauden aikana seuraavasti&#58; </p><ul><li><p>1.8.2020 yleiskorotus 26 euroa tai vähintään 1,22 %</p></li><li><p>1.4.2021 yleiskorotus 1,0 %</p></li><li><p>1.4.2021 paikallinen järjestelyerä 0,8 %. </p></li></ul><p>Järjestelyerän jakamisen perusteista on neuvoteltava luottamusmiehen kanssa 31.1.2021 mennessä. Jos näin ei toimita, erä jaetaan yleiskorotuksena.</p><p>Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotetaan 1.8.2020 3,04 %.<br></p><h3>Kiky-tunnit poistuvat</h3><p>Kiky-tunnit poistuvat 17.8.2020, jolloin viikoittainen työaika lyhenee 30 minuuttia. </p><p>Sopimukseen tuodaan 1.9.2020 alkaen uusi elementti&#58; osaamisen kehittämisen edistämiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi tehtävä lisätyö. Työnantajalla mahdollisuus tarjota työntekijälle säännöllisen työajan lisäksi tehtävää muuta työtä enintään 6 tuntia ja osoittaa osaamisen kehittämiseen liittyvää lisätyötä enintään 6 tuntia. Vuonna 2020 käytettävissä on 3 h + 3 h. </p><p>Em. tunneista maksetaan yksinkertainen tuntipalkka ja epämukavan työajan korvaukset. Niiden tekemisestä on myös aina mahdollisuus kieltäytyä. </p><h3>Muut muutokset </h3><p>Sopimukseen tehtiin jonkin verran muita sisällöllisiä muutoksia, joista alla tärkeimmät&#58;</p><ul><li><p>Työnantajan määräämä koulutus on aina työaikaa.</p></li><li><p>Työmatkaksi katsotaan työnantajan määräyksestä tehty matka.</p></li><li><p>Henkilöstön edustajien toimintaedellytyksiä parannettiin mm. antamalla luottamusmiehelle jälkisuoja irtisanomista vastaan ja täsmentämällä alle viittä jäsentä edustavan luottamusmiehen ajankäyttökirjauksia. </p></li></ul><h4>Lisätietoja jäsenille&#58;<br></h4><p>Lisätietoja jäsenille antavat <strong>Jytyn omat luottamusmiehet</strong>, <strong style="text-decoration&#58;underline;"> <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx">alueelliset toimipisteet</a></strong> tai <strong>liiton edunvalvontaosasto</strong> sähköpostitse <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>palvelunumeroista</strong></a>.<br></p><h4>Lisätietoja medialle&#58;<br></h4><p><span>Jytyn johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi&#160; </span><br></p><p><br></p>2020-05-28 21:00:00Tiedote2020-06-01 07:28:03https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
AVAINTES:ssa neuvottelutulos6247 <p>AVAINTES&#58;n soveltamisalalle saatiin torstaina 28.5. varhain aamulla neuvottelutulos. Tulos on yleisen linjan mukainen ja vastaa sopijaosapuolten 15.5. saavuttamaa yhteistä näkemystä sopimusratkaisusta.</p><p>Neuvottelutulos käsitellään seuraavaksi sopijaosapuolten hallinnoissa. Työntekijäpuolen hallinnot ovat koolla tänään torstaina 28.5. ja työnantajan huomenna perjantaina 29.5., minkä jälkeen sopimuksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin. </p><p>AVAINTES&#58;n sopijaosapuolia ovat Jytyn lisäksi JHL, JUKO, OAJ ja KTN sekä työnantajaa edustava AVAINTA. </p><p>Lisätietoja&#58; johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima. </p><p><br></p>2020-05-27 21:00:00Tiedote2020-05-28 05:19:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Avaintes_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn liittovaltuusto: Kuntataloutta tuettava voimakkaammin – päätöksillä suuri vaikutus henkilöstöön6277<p><strong>Jytyn liittovaltuusto lataa suuria odotuksia maan hallitukselle, kun kuntien elvytyksestä päätetään neljännessä lisäbudjetissa, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien talous on ajautumassa kuilun partaalle, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin. Heikentyvästä kuntataloudesta kärsivät ensimmäisenä henkilöstö sekä kuntapalveluja tarvitsevat kansalaiset.</strong></p><p>Koronakriisi vaikuttaa kuntatalouteen erityisesti kunnallis- ja yhteisöverojen vähenemisen sekä maksutulojen pienenemisen kautta. Kuntatalous on ollut jo ennestään historiallisen heikossa tilassa esimerkiksi kuntien valtionosuuksien leikkausten takia. Jytyn liittovaltuusto vaatiikin kunnille lisää tukirahaa, jotta elintärkeät palvelut, myös ostopalvelut mm. kolmannelta sektorilta, kyetään turvaamaan. Lisärahoitusta koronan aiheuttamiin lisäkustannuksiin tarvitsevat myös kuntayhtymät, erikoissairaanhoito ja yliopistolliset sairaalat.</p><p>Liittovaltuusto pitää itsestään selvänä, että kuntien palvelut eivät toimi, jos kunnat joutuvat lomauttamaan ja irtisanomaan henkilöstöään. Liittovaltuusto muistuttaa, että jokaisen henkilöstöryhmän työtä tarvitaan ja kokonaisuuden kannalta kaikki työ on arvokasta. Esimerkiksi ilman hallinto- ja tukipalveluiden tärkeää työpanosta, kuntalaisille ei kyetä tarjoamaan myöskään sosiaali- ja terveys- tai kasvatus- ja koulutuspalveluja. Merkittävä osa hallinto- ja tukipalveluiden henkilöstöstä on töissä kuntien omistamissa yhtiöissä, joita pitää myös tukea.</p><p>Kuntatalouden syöksykierrettä voidaan kääntää myös uusilla veropäätöksillä. Samalla kaikenlaisia menoja lisääviä uusia tehtäviä kunnille täytyy tarkastella uudelleen, sillä osalla kunnista on suuria vaikeuksia selvitä jopa tärkeimmistä perustehtävistään. Kuntien tehtäviä on siis tarkasteltava, sillä on selvää, että kaikkea ei kyetä hoitamaan nykyisellä tavalla väestön ikääntyessä ja työssäkäyvien vähentyessä. Hälyttävää on, että kuntatalous on vaikeuksissa jopa suurissa kasvukeskuksissa, joiden väestökehitys on myönteinen.</p><p>Yritysten tukipakettien tapaan taloudellista tukea tarvitsevat myös kolmannen sektorin yhdistyspohjaiset järjestöt sekä seurakunnat. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöjä tuetaan veikkausvoittovaroista, joiden määrä uhkaa pudota voimakkaasti. Verotulot putoavat myös kirkon sektorilla, joka tarvitsee valtion tukea mm. lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen.</p><p>Lisätietoja&#58;</p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi<br></p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p>2020-05-27 21:00:00Tiedote2020-05-28 08:06:37https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kunta-alalle yleisen linjan mukaiset palkankorotukset ja kiky-tunnit pois – Jyty hyväksyi neuvottelutuloksen6278 <p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry&#58;n liittovaltuusto hyväksyi kunta-alan neuvottelutuloksen torstaina 28.5. Kunta-alan sopimus koskee yli 400&#160;000 työntekijää ja on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 (23 kk). Neuvottelussa saavutettiin yleisen linjan mukaiset korotukset ja ns. kiky-tunnit poistuvat.</strong></p><p>”Jytyn suurimman neuvoteltavan alan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) neuvottelutulos on kriisit huomioiden vähintäänkin hyvä, kun otetaan huomioon koronatilanne, joka on ravistellut koko suomalaista yhteiskuntaa ennennäkemättömällä tavalla”, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> korostaa.</p><p>&quot;Sopimusneuvottelut olivat kaikkea muuta kuin helpot. Kukapa olisi uskonut, kun viime vuoden loppupuolella neuvottelukierrosta käynnistelimme, että mitä oli tulossa kevään kuukausina. Usko meinasi loppua Sote ry&#58;n hylättyä valtakunnansovittelijan esityksen, mutta pitkän ja sitkeän puurtamisen jälkeen pääsimme lopulta maaliin&quot;, Pihlajamäki palaa neuvotteluprosessiin. </p><p>&quot;Neuvotteluja varjostivat erityisesti koronaepidemia ja siitä seurannut Suomen ehkä pahin talouskriisi sitten 90-luvun. Ne ovat johtaneet massiivisiin säästötoimiin yt-neuvotteluineen sekä lomautuksiin ja palkanmaksun keskeytyksiin monilla eri paikkakunnilla ja työpaikoilla&quot;, Pihlajamäki huomauttaa.</p><p>&quot;Tässä tilanteessa tärkeää oli, että saavutimme neuvotteluissa yleisen linjan mukaiset korotukset paljon puhuttujen kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomien kiky-tuntien poistumisten ohella&quot;, Jytyn edunvalvontajohtaja <strong>Marja Lounasmaa </strong>sanoo.</p><p>Yleiskorotuksia on kaksi&#58; 1.8.2020 korotus on 26 €, kuitenkin vähintään 1,22 %. 1.4.2021 korotus on 1 %. Paikallinen järjestelyerä on 0,8 %, joka tulee jakaa mahdollisimman tasapuolisesti palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Kiky-työajanpidennys poistuu jo 30.8.2020, jolloin toimistotyössä viikkotyöaika on 36 t 15 min ja yleistyöajassa 38 t 15 min. </p><p>&quot;Neuvottelutuloksessa hyvää on, että tavoitteisiin päästiin mahdollisimman suurilla yleiskorotuksilla. Lisäksi euromääräisellä palkankorotuksella parannetaan erityisesti pienipalkkaisten alojen asemaa. Vähimmäispalkkoihin tulee myös korotus”, Lounasmaa kertoo.</p><p>Sote-sopimus sovittiin erilliseksi sopimusalaksi, joka on voimassa 1.9.2021–28.2.2022. Jytyn ammattinimikkeistä <span><span>sote-sopimukseen</span></span> siirtyvät <span><span>esimerkiksi <span><span> </span></span></span></span>osastonsihteerit, terveydenhuollonsihteerit, laitoshuoltajat, välinehuoltajat, kodinhoitajat ja lähihoitajat. Jyty on sote-sopimuksessa sopijaosapuolena. Palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan KVTES&#58;n ehtoja 31.12.2022 saakka, elleivät osapuolet ole sopineet asiasta muuta. Teknisten sopimus (TS) ja tuntipalkkaisia koskeva sopimus (TTes) nivotaan yhdeksi teknistä alaa koskevaksi sopimukseksi 1.3.2022 alkaen. Varhaiskasvatuksen opettajat ja esimiehet siirtyvät OVTESiin 1.9.2021 alkaen. </p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan sopimusratkaisulla saadaan työrauha kuntakentälle, ja tuleviin kuukausiin voidaan katsoa aiempaa luottavaisemmin. Kunta-alan sopimusratkaisulla on lisäksi vaikutus muihin Jytyn neuvottelemiin julkisten ja yksityisten alojen avoinna oleviin sopimuksiin, jotka toivon mukaan saadaan pian maaliin. </p><p>&quot;Jäsenkentälle lähteekin tässä samalla kiitos tekemästänne työstä lukuisilla perus- ja hyvinvointipalvelujen sektoreilla ja ammattialoilla eri puolilla Suomea. Kaikki se työ on yhtä arvokasta riippumatta ammattinimikkeestä. Ja vain yhteen hiileen puhaltamalla Suomi saadaan taas nousuun ja kriisistä selvitään.&quot;</p><p>Samaa vastuullisuutta odotetaan myös maan hallitukselta, kun kuntien elvytyksestä päätetään. Hallituksen neljäs lisäbudjetti on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien talous on kriisiytymässä, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin. </p><h4>Lisätietoja sopimuksen sisällöstä&#58;<br></h4><ul><li><h4><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Sivut/KVTES.aspx">KVTES-sopimussivut</a> <br></h4></li></ul><p><strong><br>Lisätietoja medialle&#58;</strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p>Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi</p><p>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.</p><p><br> </p>2020-05-27 21:00:00Tiedote2020-06-01 12:06:15https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />