Usein kysyttyä lakosta

Mitä lakolla tarkoitetaan?

Lakolla tarkoitetaan työntekijöiden pidättäytymistä kokonaan lakon alaisesta työstä. Lakkoa käytetään painostuskeinona tilanteessa, jossa sopua ja yhteisymmärrystä työnantajaosapuolen kanssa ei muuten löydy, eikä asioiden eteenpäin vieminen onnistu enää pelkästään neuvottelemalla. Lakossa on tärkeää, että työtaistelutoimenpiteet ja painostuskeinot kohdistetaan mahdollisimman tehokkaasti työnantajaan.

Mitä tulee tehdä ensimmäiseksi lakon uhatessa?

  1. Tarkista ja tarvittaessa korjaa yhteystietosi Jytyn sähköisessä asiointipalvelussa Jässärissä, jonne linkki ja kirjautumisohjeet löytyvät Jytyn nettisivuilta. Mikäli olet ilmoittanut liittoon vain työsähköpostin ja puhelinnumeron, niin rekisteriin kannattaa päivittää myös toissijainen sähköposti ja puhelinnumero. Yhteystietoja käytetään lakkotilanteissa tärkeään jäsentiedottamiseen. Yhteystietojen päivittäminen on tärkeää myös siksi, että työtaistelutilanteessa työnantaja saattaa katkaista yhteydet työsähköpostiin ja kerätä työpuhelimet pois.

  2. Tarkista ja tarvittaessa korjaa työpaikka-, työsuhde- ja sopimusalatietosi Jässärissä. Oikeat ja ajantasaiset työsuhdetiedot ovat oleellisen tärkeitä, jotta tiedetään, keitä kaikkia työtaistelu koskee. Myöskään lakkoavustusta ei voi hakea, mikäli työpaikkatietosi ovat väärin liiton jäsenrekisterissä.

Työnantaja sanoo, että lakko on laiton. Voinko silti osallistua lakkoon?

Työntekijällä on aina oikeus osallistua ammattiliiton toimeenpanemaan työtaisteluun eli esimerkiksi mennä lakkoon silloin, kun ammattiliitto on lakosta päättänyt. Työnantaja ei voi rangaista työntekijää tällaiseen työtaisteluun osallistumisesta.

Ammattiliitto kantaa vastuun tekemästään työtaistelupäätöksestä. Mikäli työtuomioistuin katsoo, että työtaistelu on ollut laiton, voidaan ammattiliitto tuomita maksamaan hyvityssakkoa. Työntekijä ei tällöinkään ole vastuussa eikä häneen voida kohdistaa seuraamuksia.

Miten varaudutaan lakkoon?

  • Ennen lakkoa työpaikalla työskennellään normaalin työrytmin mukaisesti. Lakkoon ei saa varautua tekemällä esimerkiksi töitä etukäteen ”varastoon”. Töitä ei saa myöskään jättää tekemättä ennen lakkoa.

  • Seuraa Jytyn nettisivuja, some-kanavia, jäsenkirjeitä ja muuta tiedotusta. Saat lisätietoja pääluottamusmieheltäsi ja oman alueesi alueasiamieheltä.

  • Lakkoilmoituksessa kerrotaan aina kellonaika, milloin lakko alkaa ja päättyy sekä kehen työnantajaan lakko kohdistuu (vain ne työntekijät lakossa). Töihin ei mennä enää lakon alkamisajan jälkeen. Ennen lakon alkamisaikaa alkanut työvuoro tehdään kuitenkin loppuun. Lakon päättymishetken jälkeen mennään normaalisti töihin.

  • Älä jätä työpaikallesi mitään, mitä mahdollisesti tarvitset lakon aikana. Lakon alkamisen jälkeen työpaikalle ei saa mennä missään tilanteessa. Usein työnantaja pyytää lakon alkaessa palauttamaan työnantajan työntekijälle työsuhde-etuna luovuttamat työvälineet. Pyydettäessä nämä välineet on jätettävä työnantajan hallintaan.

  • Tarkista, että sinulla on Jytyn pääluottamusmiehen, aluetoimiston tai muun ennakkoon ilmoitetun Jytyn lisätietojen antajan yhteystiedot.

Miten toimitaan lakon aikana?

  • Seuraa lakon aikana liiton tiedotuskanavia, kuten nettisivuja, sähköpostia ja tekstiviestejä. Uutta lakkoinformaatiota päivitetään nettisivuille ja neuvottelutilanteissa uutisointi on jatkuvaa.

  • Työnantajaan ei tarvitse lakon aikana olla missään yhteydessä.

  • Jytyn keskustoimisto ja aluetoimisto ilmoittavat mahdollisista lakkotilaisuuksista, jonne voi tulla keskustelemaan ja kysymään lakkoon liittyvistä asioista.

  • Töihin palataan heti määräaikaisen lakon päättymisajan jälkeen.

Mistä saan tietoa lakosta?

Seuraa sähköpostiasi, liiton verkkosivuja ja tekstiviestejä Jytyn työtaisteluista. Kysy myös tarkempaa tietoa luottamusmieheltäsi. Lisäksi luottamusmiehesi välittää lakossa oleville omaa työpaikkaa koskevaa tietoa. Lisätietoa saat myös Jytyn aluetoimiston työntekijöiltä ja keskustoimistolta. 

Milloin palkanmaksu katkeaa?

Palkanmaksu katkeaa lakon alkamispäivänä. Lakkoa edeltävällä ajalla ansaittu palkka on kuitenkin maksettava normaalisti, vaikka maksupäivä osuisi lakon ajalle.

Miten haen lakkoavustusta?

Lakon alkaessa sinulle lähetetään tarkat ohjeet lakkoavustuksen hakemisesta sähköpostitse. Ohjeet lakkoavustuksen hakemisesta lisätään myös liiton nettisivuille.

Lakkoavustusta haetaan sähköisesti lakkoavustus.fi -järjestelmässä, jonne tunnistaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Täytä hakemus huolellisesti.

Lakkoavustusta ei voi hakea, mikäli työpaikkatietosi ovat väärin liiton jäsenrekisterissä. Myöskään ilman tilitietoa lakkoavustusta ei voida maksaa.

Kuinka paljon lakkoavustusta maksetaan, kuinka siitä tiedotetaan?

Jytyn liittohallitus tekee päätöksen lakkoavustuksen määrästä tapauskohtaisesti. Yleensä liitto maksaa lakossa oleville jäsenilleen avustusta yhteneväisesti muiden liittojen kanssa. Lakkoavustus maksetaan niiltä lakkopäiviltä, joilta palkanmenetys tapahtuu.

Lakon alkaessa lakkoon osallistuville lähetetään sähköpostitse tieto lakkoavustuksen määrästä ja tarkat ohjeet lakkoavustuksen hakemisesta. Ohjeet lisätään myös liiton nettisivuille.

  • Jytyn liittohallitus tekee päätöksen lakkoavustuksen määrästä
  • Lakkoavustuksesta 16 euroa on verotonta tuloa.
  • Loppuosasta vähennetään verohallinnon päätöksen mukainen vero, joka tilitetään suoraan liitosta verottajalle. Verokorttia ei tarvitse toimittaa.
  • Lakkoavustusta saa, jos on liittynyt Jytyn jäseneksi seitsemää päivää ennen lakon alkamista.

Milloin lakkoavustus maksetaan?

Lakkoavustus maksetaan lakon päätyttyä. Hakuaikaa on kuukausi lakon päättymisestä. Lakkoavustuksia maksetaan pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa.

Mitä tapahtuu luontaiseduille lakon aikana?

Työnantaja voi poistaa luontaisedut lakon ajaksi, esimerkiksi matkapuhelimen tai tietokoneen. Tähän kannattaa varautua hankkimalla varapuhelin ja prepaid-liittymä. Ilmoita uusi numerosi luottamusmiehelle sekä liittoon päivittämällä tietosi Jässärin kautta.

Voiko lakonalaisia töitä tehdä?

Lakossa ovat työt, eivät henkilöt. Mitään lakonalaista työtä ei saa tehdä. Poikkeuksena tästä on työaikalakiin perustuva hätätyö.

Hätätyön peruste on se, että töiden tekemättä jättäminen uhkaa esimerkiksi ihmishenkiä, terveyttä tai omaisuutta. Työtä voidaan teettää hätätyön perusteella enintään kaksi viikkoa. Työnantajan pitää tehdä hätätyöstä ilmoitus viranomaisille.

Mikä on viranhaltijoiden asema työtaistelussa?

Viranhaltija saa osallistua liiton tai yhdistyksen toimeenpanemaan lailliseen työtaisteluun. Tämä tarkoittaa, että viranhaltija ei ole velvollinen suorittamaan laillisen lakon alaisia tehtäviä.

Viranhaltijoiden lakko-oikeus on kuitenkin rajoitetumpi kuin työsuhteisilla työntekijöillä. Viranhaltijoille sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat ainoastaan lakko, hakukielto, ostoboikotti ja saarto. He eivät saa osallistua myötätunto- ja mielenosoituslakkoihin tai ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon.

Muiden liittojen työtaisteluiden aikana viranhaltijalla on velvollisuus täyttää vain tavanomaiset virkavelvollisuutensa, eivätkä he tee lakossa olevien normaaleja työtehtäviä. Lisäksi lakon piiriin kuulumattomat viranhaltijat ovat velvollisia tekemään työnantajan yksipuolisella määräyksellä suojelutyötä. Määräys on annettava kirjallisena.

Työtaistelun päätyttyä selvitetään tarvittaessa, onko lakon ulkopuolisia viranhaltijoita käytetty suojelutyön varjolla tekemään lakossa olevien normaaleja työtehtäviä.

Mitä on hätätyö?

Työnantaja saa teettää hätätyötä, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen. Hätätyön tunnusmerkkien tulee olla samanaikaisesti olemassa.

Työnantaja voi määrätä työntekijän tekemään hätätyötä ilman työntekijän suostumusta. Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäksi vain sen verran kuin on välttämätöntä, kuitenkin enintään kahden viikon ajan.

Työnantajan pitää tehdä hätätyöstä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksessa tulee mainita hätätyön syy, laajuus ja todennäköinen kesto. Ilmoituksessa on oltava myös työntekijöiden luottamusmiehen lausunto siitä, täyttääkö teetetty työ hätätyön edellytykset. Jos luottamusmiestä ei ole valittu, ilmoitukseen liitetään työsuojeluvaltuutetun lausunto.

Etukäteen ilmoitettu työtaistelu ei ole yksinään peruste hätätyön teettämiselle, koska se ei ole ennalta arvaamaton tapahtuma. Työtaistelun aikana hätätyö edellyttää esimerkiksi suuronnettomuutta tai muuta vastaavaa hyvin poikkeuksellista tapahtumaa.

Mitä on suojelutyö?

Velvollisuus tehdä suojelutyötä koskee vain julkisella sektorilla toimivia viranhaltijoita.  

Myös yksityissektorilla voidaan sopia suojelutyöstä, joka rajataan työtaistelun ulkopuolelle. Tarkempia tietoja saat luottamusmieheltäsi tai aluetoimistosta.

Miten käy määräaikaisen työsuhteen?

Lakko ei vaikuta määräaikaiseen työsopimukseen, joka päättyy aina sovittuun päivään mennessä.

Maksetaanko sairausajan palkkaa lakon aikana?

Mikäli sairausloma alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, sairausajan palkka maksetaan normaalisti. Jos sairausloma päättyy kesken lakon, työntekijä on tämän jälkeen lakossa ja saa lakkoavustusta.

Jos työntekijä sairastuu kesken lakon, hän saa sairausajan palkkaa vasta, kun lakko päättyy. Lakon loppuun saakka hän saa lakkoavustusta.

Huom! Jos työntekijä sairauslomallaan osallistuu lakkotoimiin, esimerkiksi lakkovahtina, voi olla, että hänen ei enää katsota olevan sairauslomalla ja oikeutettu sairausajan palkkaan. Tällöin työntekijä on lakossa.

Miten käy lomien?

Vuosilomaa ei voi määrätä alkamaan lakon aikana sen jälkeen, kun lakkovaroitus on annettu. Jos lakko alkaa kesken vuosiloman, loma jatkuu ja palkka maksetaan normaalisti. Myös vuosiloma kertyy normaalisti.

Mikäli vuosiloma ja lakko menevät päällekkäin, se ratkaisee, kumpi on alkanut ensin. Vuosiloman ja lakon alkaessa samana kalenteripäivänä, kellonaika on ratkaiseva. Vuosiloma alkaa klo 00:00. Jos lakko alkaa lakkovaroituksen mukaan esim. klo 00:01, alkaa vuosiloma ennen lakkoa. Näin ollen työntekijä on vuosilomalla. Mikäli lakko alkaa ennen sovittua vuosilomaa, loma siirtyy lakkoon kuluvien päivien osalta.

Lakkopäivät eivät kerrytä vuosilomaa.

Jos lakon aikana on poissa työstä jonkun muun syyn kuin loman vuoksi, loma kertyy siten kuin kertyisi muutoinkin kyseisen poissaolon perusteella.

Jos työntekijä joutuu hätätyöhön kesken lakon, hänelle maksetaan palkka normaalisti näiltä päiviltä, jotka myös kerryttävät vuosilomaa.

Miten käy työajanlyhennysvapaiden?

Lakkoilmoituksen jälkeen lakon ajalle määrätyt työajanlyhennysvapaat (pekkaset) eivät kulu lakon aikana. 

Työntekijällä on oikeus saada uudet vapaat joko vapaapäivinä tai ansionmenetyskorvauksena.

Jos pekkasvapaat on etukäteen merkitty työtuntijärjestelmään, ne myös kuluvat lakon aikana. Lakon jälkeen on työnantajan vastuulla huolehtia, että keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu.

Mitä, jos olen vanhempainlomalla?

Mikäli äitiysvapaa on alkanut ennen lakon alkamista, äitiysvapaan palkka maksetaan normaalisti myös lakon ajalta. Jos vapaa alkaa lakon aikana, palkkaa aletaan maksaa vasta lakon päätyttyä. Äitiysvapaan palkallista jaksoa lakko ei kuitenkaan lyhennä. Sama asia pätee isyysvapaan kanssa.

Maksetaanko palkkasaatavia lakon aikana?

Palkkasaatavat täytyy maksaa lakosta huolimatta. Jos saatavat myöhästyvät, työntekijälle maksetaan viivästyskorko.

Jos työsuhde päättyy lakkopäivien aikana, täytyy loppupalkka silti maksaa siten kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Mikäli maksu viivästyy, työntekijä on oikeutettu ylimääräiseen palkkaan kuitenkin enintään kuudelta viivästyspäivältä.

Maksetaanko osa-aikaeläkettä?

Osa-aikaeläkeläinen voi olla yhtäjaksoisesti poissa töistä kuusi viikkoa, jotta eläkkeen saamisen ehdot täyttyvät. Jos osa-aikaeläkeläiselle tulee lakon ja mahdollisten muiden poissaolojen vuoksi tämä kuusi viikkoa täyteen, eläkettä ei enää kuluvan kuukauden jälkeen makseta.

Enintään kuuden viikon mittainen poissaolo ei vaikuta maksamiseen.

Miten käy opinto-, ja vuorotteluvapaiden sekä anottujen vapaiden (=työloma)?

Lakolla ei ole vaikutusta opintovapaisiin eikä työlomiin.

Lakko saattaa vaikuttaa siihen ehtoon, että vuorotteluvapaalle siirtyvän on täytynyt vapaata edeltäneiden 13 kuukauden aikana olla töissä 12 kuukautta. Mikäli asian kanssa tulee epäselvyyttä tai ongelmaa, ole yhteydessä luottamusmieheesi tai liittoon.

Mikä on työsulku?

Työnantajan työtaistelutoimi, jolla työnantaja estää työntekijöiden pääsyn työpaikalle. Käytännössä työnantaja katkaisee myös palkanmaksun. Työsulkua ja työnantajaa koskevat samat ilmoitusajat kuin työntekijäpuolen lakkoa.

Joskus työnantajat turvautuvat työsulkuun, vaikka aloitettu lakko ei kyseistä työpaikkaa koskisikaan. Esimerkiksi silloin, kun lakolla on kuitenkin vaikutusta tämän toisenkin työpaikan työn tekemiseen, esimerkiksi lakko estää kokonaan työn teon.

Jos töitä voidaan toisten lakosta aiheutuvasta esteestä huolimatta järjestellä toisin tai esimerkiksi tehdä varastoon, työnantajan on järjesteltävä työt näin. Estäessään työn teon, työnantajan on selvitettävä kullekin työntekijälle perusteet töiden estymiselle. Jos työnantaja ei näin tee, kysymyksessä voi olla laiton työsulku.

Epäselvissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä liittoon. Työntekijä voi myöhemmin tehdä mahdollisista palkkasaatavista oikeusapuhakemuksen.

Maksetaanko soviteltua työttömyyspäivärahaa?

Ei makseta, jos työntekijä on saanut ennen lakon alkua soviteltua päivärahaa osa-aikatyön perusteella. Lakossa ei voi olla osa-aikaisesti.

Voinko olla lomautettuna?

Jos lomautus alkaa ennen lakkoa ja päättyy sen jälkeen, työntekijä on koko ajan lomautettuna. Jos lomautus päättyy lakon aikana, työntekijä on tämän jälkeen lakossa.

Työttömyysturvan maksaminen lakon aikana edellyttää, että lomautusilmoitus on annettu ennen lakkovaroitusta.

Jos lakko alkaa ennen lomautusta, työntekijä on lakossa koko lakon ajan.