Mistä elementeistä työhyvinvointi koostuu?

Kirjailija ja kouluttaja Taina Laane on positiivisen psykologian asiantuntija.

​Jytyn sosiaali- ja terveysalan ammattialatyöryhmä haastatteli kirjailija ja kouluttaja Taina Laanea työhyvinvoinnista. Taina Laane on positiivisen psykologian asiantuntija, joka auttaa ymmärtämään ihmismieltä, löytämään inhimillistä ja myönteistä näkökulmaa haastavissakin tilanteissa sekä soveltamaan positiivista psykologiaa arjessa. Lue alta, mitä Taina vastasi ammattialaryhmän esittämiin kysymyksiin työhyvinvoinnista.

Miten saan pidettyä elämän tasapainossa?

Elämän tasapainon kannalta tärkein taito on osata säännöllisesti pysähtyä kuulemaan, mitä itselle kuuluu. Pysähtyminen ei aina tarvitse olla loma, matka tai muu isompi irtiotto arjesta vaan esimerkiksi tauko keskellä päivää tai pieni palauttava tuokio illalla omaa oloa kuunnellen. Tauon aikana voi kysyä itseltään vaikkapa seuraavia asioita: Miten voin nyt? Mitkä asiat auttavat minua jaksamaan? Mitä asioita tahtoisin arjessani muuttaa? Samaa keskustelua voi käydä perheessä ja työpaikalla myös muiden kanssa silloin tällöin. Kun on tietoinen siitä, mitkä asiat vaikuttavat omaan hyvinvointiin ja sitoutuu vaalimaan voimavaroja ylläpitäviä asioita, tasapaino pysyy yllä paremmin. Usein voimavarojen ollessa koetuksella ihmiset alkavat luopua tasapainottavista asioista, kuten liikunnasta, harrastuksista tai kavereiden näkemisestä. Silloin kannattaisi kuitenkin tehdä juuri päinvastoin - tietoisesti lisätä voimavaroja antavia juttuja arkeen.

Mistä voi hakea apua ja tukea työelämän muutoksessa?

Hyvä esimiestyö on keskeinen tekijä siinä, että työntekijät voivat voida hyvin. Se ei tarkoita, että esimies ratkaisee asioita tiiminsä puolesta vaan että hänellä on aikaa käydä keskustelua arjen haasteisiin ja onnistumisiin liittyen sekä halua auttaa työntekijää rajaamaan työtään. Hyvää esimiestyötä ei pysty korvaamaan työnohjaajien ja konsulttien työllä. Työnohjaus on kuitenkin hyvä keino työn kehittämisessä ja asioiden selvittelyssä silloin, kun työyhteisön omat voimavarat eivät siihen riitä tai tarvitaan ulkopuolelta tulevia hyviä kysymyksiä ja näkemyksiä kehittämiseen. Tiedetään, että tiimit, jotka keskustelevat vaikeistakin asioista, kannustavat, kuuntelevat ja kehittävät asioita yhdessä, jaksavat paremmin myös työelämän vaativissa tilanteissa ja muutoksessa. Suomessa on myös hyvä työterveyshuolto, jonka palveluita kannattaa hyödyntää ajoissa. Sanoisin kuitenkin, että parhaiten pärjäävät tiimit, jotka löytävät omat vahvuutensa, välittävät toisistaan ja pitävät yhtä. Jokainen voi vaikuttaa oman tiimin ilmapiiriin ja keskustelevuuteen.

Mitä on itsensä johtaminen ja miten siihen voi oppia?

Itsensä johtaminen tarkoittaa kykyä ohjata arkista toimintaa mielekkäästi ja tunnistaa omia vahvuuksia sekä niitä asioita, jossa tarvitsee apua. Itsensä johtamiseen kuuluuvat mm. itsetuntemus, riittävät tunnetaidot ja kyky oman työn suunnitteluun ja ohjaamiseen. Hyvä itsensä johtaja tietää, mitä tavoittelee ja miten tavoitteeseen pääsee omia taitoja hyödyntäen. Tähän kuuluu myös ymmärrys levon ja palautumisen tärkeydestä. Hyvä itsensä johtaja on hereillä niin, että hän huomaa, jos tavoitteet alkavat karata ulottumattomiin ja uskaltaa pyytää ajoissa apua. Hän hyväksyy itsensä ja uskaltaa nostaa asioita keskusteluun rakentavasti.

Itsensä johtamisen taito vaatii reflektiotaitoa eli kykyä huomata omia reaktioita, tunteita, vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja. Reflektiotaitoa voi kehittää kysymällä ja kuuntelemalla aktiivisesti ja hyödyntäen vuoropuhelussa työyhteisöä, esimiestä, asiakkaita, työnohjausta jne. Hyviä kysymyksiä ovat vaikkapa: Mikä on työssäni tärkeintä? Mitä tahdon saavuttaa? Mitä minulta odotetaan? Mitkä ovat vahvuuteni? Missä tarvitsen apua? Miten voin edistää yhteistyötä omalta osaltani? Missä olen onnistunut? Missä voisin kehittyä?

Mindfulness eli tietoisen hyväksyvän läsnäolon taito auttaa huomaamaan tarkemmin omia tunnereaktioita ja helpottaa niiden säätelyä, joten sen harjoittelusta on usein apua itsensä johtamisessa

Mikä neuvoksi, kun herään aamuyöllä ja työasiat alkavat pyörimään mielessä?

Ei kannata jäädä sänkyyn makaamaan ja pyörittämään huolia puolivalveilla. Voit nousta ylös tai istuvaan asentoon, ottaa paperinpalan ja kirjoittaa siihen ylös lyhyesti ne asiat, joihin tahdot huomenna etsiä vastauksia itse, tiimin tai esimiehen kanssa. Myös tunteiden kirjaaminen voi auttaa. Sitten voit hetkeksi istahtaa hengittämään niin, että ajattelet laskevasi sisäänhengityksellä hitaasti kolmeen ja uloshengityksellä hitaasti neljään. Voit sivellä olkavarsiasi rauhoittavasti ja antaa kehon hellittää. Juttele itsellesi mielessäsi tai ääneen lempeästi, kuin puhuisit ystävälle tai lapselle. Kun tunnet missä tahansa kohtaa, että olosi rauhoittuu ja olet raukea, voit mennä takaisin nukkumaan. Huomaa, että voit joutua toistamaan tätä useampana yönä. Lopulta rutiini voi pikkuhiljaa lyhentyä niin, että pelkkä hengittäminen pitkin uloshengityksin tuo rauhoittumisen ja unen mukanaan. Muista vaalia lepoa ja huolettomia hetkiä myös päiväsaikaan!

Mikä merkitys positiivisella ajattelulla on ihmisen elämään?

Ajatukset, tunteet ja kehon ja mielen hyvinvointi kietoutuvat yhteen. Myönteiset ajatukset virittelevät myönteisiä tunteita. Myönteisten tunnekokemusten aikana kehomme ja mielemme saa hellittää ja rentoutua, stressihormonit laskevat ja palautuminen helpottuu - terveys hyötyy ja myös luovuus ja yhteistyö paranevat. Positiivisuus ei kuitenkaan saisi olla ”pakkopositiivisuutta”, vaan parhaimmillaan kaikki tunteet ja kokemukset mahtuvat elämäämme, kotiimme ja myös työhömme. Salliva tunneympäristö tukee sisäistä motivaatiota, innostumista ja sinnikkyyttä. On hyödyllistä tietää, että negatiivisuus painottuu ajattelussamme ja tunnereaktioissamme helpommin ja siksi myönteisten kokemusten ja ajatusten vaaliminen on hyödyllistä ja tasapainottavaa. Myönteisyyttä voi vaalia tietoisesti huomaamalla onnistumisia, ilon ja kiitollisuuden aiheita sekä keskustelemalla niistä läheisten ja työkavereiden kanssa. Näkökulmana voi olla, että kaikki tunteet ovat tärkeitä ja sallittuja, mutta hyödyllisintä on kohdata ikävätkin tunteet ja tilanteet välittämisen, myötätunnon ja ystävällisyyden kautta.

Mitä on itsemyötätunto?

Itsemyötätunto on ystävällisyyttä itseä kohtaan arjessa sekä vaikeassa hetkessä. Voimme huolehtia itsestämme kuin parhaasta ystävästä. Itsemyötätunto sisältää tietoisuuden omista tunteista sekä ajatuksen siitä, että kaikki kokemuksemme ovat inhimillisiä ja moni kokee samanlaisia tunteita ja omanlaistaan kärsimystä maailmassa tälläkin hetkellä. Voimme kohdistaa myötätuntoisia ajatuksia näitä ihmisiä kohtaan samoin kuin itseämme kohtaan. Myötätunto sisältää yleensä myös tahdon helpottaa kärsimystä - se voi olla paitsi ystävällisiä ajatuksia ja toiveita, myös käytännöllisiä tekoja. Siksi voimme lähestyä myös omia vaikeuksia ja haasteita kysyen lempeästi: "Mikä auttaisi nyt? Mitä tarvitsen juuri nyt?" Myös kannustavien sanojen lausuminen itselle voi auttaa: "Olen riittävän hyvä. Kaikki järjestyy. Välillä on haastavaa, mutta silloin edetään pieni askel kerrallaan."