Korona jyllää suomalaisessa yhteiskunnassa – ei anneta pelolle valtaa

Koronavirusepidemian vaikutukset näyttäytyvät kaikkialla, mikä vaikuttaa meihin sekä vapaa-ajalla että töissä. Uutta tietoa tulee jatkuvasti ja koronauutiset ovatkin täyttäneet verkon, radion, lehdet, television, sähköpostit ja ajatukset. Töihin mentäessä ensimmäiseksi tarkistetaan esimiehiltä tulleet sähköpostit sekä sisäisen intran koronapäivitykset. Viestejä on tullut lomalla myös henkilökohtaiseen puhelimeen. 

Sosiaali- ja terveysala on ollut paljon esillä vallitsevassa tilanteessa ja sote-aloilla vain harvat voivat tehdä etätöitä. Sankareiksi on nimetty sairaanhoitajat ja lääkärit, jotka ovatkin sankarinviittansa ansainneet. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että sosiaali- ja terveysalla on myös lukuisia muita ammattiryhmiä, joiden työpanos on jäänyt vähälle huomiolle eikä heidän harteilleen ole soviteltu sankarinviittoja. Nämä ihmiset ovat kuitenkin tärkeässä roolissa kriisistä selviämisessä.

Sairaalassa työskentelee lukuisia eri ammattiryhmiä, joista lääkärit ja hoitajat ovat näkyvä osa. Hoitotyötä ei voi kuitenkaan tehdä ilman tukipalveluiden työntekijöitä, kuten välinehuoltajia, laitoshuoltajia, lähettejä, potilaskuljettajia, ruokapalvelua, teknistä henkilökuntaa ja hoitologistikkoja. Siinä vain muutama ammattinimike, jotka usein jäävät unohduksiin. Kaikkia heitä tarvitaan, jotta potilas saa turvallisen ja hyvän hoidon.

Yksi Jytyn sosiaali- ja terveysalan ammattialaryhmän ammattinimikkeistä on välinehuoltaja, joka on eturintamassa varmistamassa infektioiden torjuntaa. Kriittisten eli henkeä pelastavien yksiköiden (teho-osasto, päivystys, päivystävä leikkausosasto) toiminta on varmistettava. Välinehuoltajat puhdistavat, desinfioivat ja steriloivat toimenpiteissä käytetyt instrumentit. Steriilit välinepakkaukset on saatava nopeasti takaisin toimenpideyksiköihin. Välinehuoltajan mahdollinen sairastuminen tai vaikkapa karanteeniin joutuminen ei saa vaikuttaa potilaiden hoitoon. Nämä työt tehdään työpaikalla, vaikka minimimiehityksellä.

Välinehuoltajat suojaavat itsensä henkilösuojaimilla (visiirit, maskit, esiliinat, pitkävartiset suojakäsineet) käsitellessään verisiä ja tartuntavaarallisia instrumentteja. Hyvä käsihygienia ja sairaalahygieeniset toimintatavat ovatkin tärkein keino suojautua tartuntavaarallisilta mikrobeilta. Vaikka Suomessa on moniin muihin maihin verrattuna erinomaiset valmiusvarastot, käsihuuhteiden ja uloshengitysventtiilillä varustettujen hengityssuojaimien saatavuudessa on edelleen vaikeuksia. Joudumme improvisoimaan hengityssuojaimien ja kertakäyttöisten visiirien kanssa työskentelyä päivittäin.

Koronaepidemian aikana sairaaloissa perutaan kiireettömiä leikkauksia. Hätä- ja syöpäleikkauksia tehdään kuitenkin normaalisti ja uusia ihmisiä syntyy synnytysosastoilla vallitsevasta korona-arjesta huolimatta. Hoitajia muuntokoulutetaan lyhyellä perehdytyksellä tehohoitajiksi ja samaan aikaan työtovereita on kotikaranteenissa. Osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista sairastuu väistämättä koronan edetessä – huolimatta kaikista varotoimenpiteistä. Ketään ei saa syyllistää sairastumisesta ja kannattaakin muistaa, ettei kukaan halua tahallaan sairastua itse tai altistaa muita koronavirukselle. 

Sosiaalihuolto on lakisääteistä toimintaa ja sen on toimittava kriisin keskellä. Vaikutukset koko sosiaalialalla ovat mittavat, vaikkei niitä julkisuudessa tuoda useinkaan esille. On turvattava ihmisten toimeentulo ja arjen sujuminen poikkeusoloissa. Terveilläkin ihmisillä on arki muuttunut ja taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet lomautuksien ja yritysten alasajojen myötä, mikä on näkynyt heti poikkeusolojen alettua esimerkiksi toimeentulotukihakemusten lisääntymisenä. 

Erityisryhmien ja yli 70-vuotiaiden arjen pitää sujua karanteenin luonteisesta eristämisestä huolimatta. Päivä- ja työtoiminnat ovat kiinni, mutta ihmisistä on silti huolehdittava. Kotihoito on lujilla, kun omaiset on jouduttu jättämään taka-alalle vanhusten arjessa. Vanhustyön asiakasohjaajat ovat järjestäneet kauppakuljetukset ikääntyville ja aloittaneet monessa kunnassa mittavat soittokierrokset. Monilla paikkakunnilla tehdään hedelmällistä yhteistyötä erilaisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. 

Vammaistyönohjaajat huolehtivat kotiin eristetyistä vammaisista. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja vaikeutuneet korona-arjen keskellä, jolloin henkilökohtaiselle keskustelulle on aiempaa enemmän tarvetta. Lapsiperheiden tuentarpeet ovat lisääntyneet ja monelle perheelle arjen perusasiat, kuten ruokailun järjestäminen ja taloudesta huolehtiminen ovat näissä tilanteissa haaste.

Sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä ei voida välttää ihmiskontakteja. Usea asiakas ei vielä osaa hoitaa asioitaan verkossa ja on myös olemassa paljon asioita, joita ei verkossa voi edes hoitaa. Kohtaamme työssämme päivittäin lukuisia ihmisiä, tietämättä heidän mahdollisesta korona-altistuksestaan. Suojamaskit ja suojavarusteet ovat puutteellisia ja osilta ne puuttuvat lähes kokonaan. 

Koronavirus runtelee yhteiskuntaamme monin tavoin, jolloin ihmisten terveys ja taloudellinen hyvinvointi vaarantuvat. Meitä kaikkia tarvitaan, jotta Suomi toipuu tästä koettelemuksesta. Yhdessä me pystymme tähän. Emme anna koronan lannistaa meitä emmekä anna pelolle valtaa. 

Ilse-Marie Österman, välinehuoltaja

Leena Pasanen, sosiaaliohjaaja 

Molemmat kirjoittajat ovat Jytyn sosiaali- ja terveysalan ammattialaryhmän asiantuntijajäseniä.