Blogi: Vuosi koronaa, mitä opimme yhteistoiminnasta?

14.4.2021

Alkuvuodesta 2020 alkanut koronapandemia haastoi yksityisen opetusalan työpaikat ennennäkemättömällä tavalla, joka vaikutti niin työntekoon kuin itse työpaikkoihin. Opetusalalla jouduttiin keväällä 2020 siirtymään pääosin etäopetukseen muutaman päivän varoajalla ja kuluneen vuoden aikana nopeasti muuttuvien tilanteiden aikana piti miettiä, kuinka työt järjestetään ja miten se tehdään turvallisesti.

Koronapandemiaa on kestänyt jo yli vuoden ja työryhmä päätti selvittää, mitä voisimme oppia yhteistoiminnasta. Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista  saatiin hyvää taustatietoa työryhmän työlle. Tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän tallenteen  ja alle koottuna 5 työryhmän oppia.

1. Perusasiat luovat vahvan pohjan

Koronapandemian aiheuttama tilanne on ollut kaikille uusi ja se on myös haastanut hyödyntämään yhteistoimintaa uudella tavalla. Koronakriisi on opettanut perusasioiden tärkeyden – kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan ketterämmin mukautua uuteen tilanteeseen. Näin myös yhteistoiminnassa. Työsuojelun yhteistoiminnan perusasioista löytyy tietoa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.     

2. Viestintä

Työpaikan avoin ja selkeä viestintä sekä ajantasaisen ja oikean tiedon välittäminen ovat ratkaisevassa asemassa onnistuneen yhteistyön kannalta. Myös Työsuojelupaneelista ilmeni, että yhteistä keskustelua, kuuntelua ja toimivaa vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että työsuojelun tuli olla henkilöstön tavoitettavissa ja tukena.

3. Ennakointi ja luottamus

Yhteistoiminnalla voidaan yhdessä varautua muutoksiin ja mahdollisiin yllätyksiin. Koronakriisi on opettanut, että työsuojelutoimijoiden ammattitaitoa työolojen ja työn arjen tuntijana on hyvä hyödyntää poikkeustilanteissa alusta lukien. Koronapandemian aiheuttama kriisitilanne on osoittanut, kuinka tärkeää yhdessä toimiminen ja luottamus työpaikoilla on. Toisiinsa luottavat yhteistoiminnan osapuolet pystyvät käsittelemään hyvinkin vaikeita asioita yhdessä ja löytämään niihin parhaat mahdolliset ratkaisut.    

4. Yhteistoiminta ja osaaminen

Koronapandemian aiheuttama tilanne on opettanut, että on tärkeää tunnistaa osaamista ja hyödyntää yhteistoimintaa tilanteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi riskiryhmien tunnistaminen on työpaikoilla edellyttänyt vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön ja osaamisen tunnistamisen avainhenkilöitä ja -tahoja voivat olla:
•    johto / henkilöstöhallinto
•    työsuojeluvaltuutettu
•    työsuojelupäällikkö
•    muu työyhteisön erityisosaaminen
•    työterveyshuolto

Poikkeusoloissa kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä on hyvä hyödyntää. Tulevia poikkeustilanteita silmällä pitäen onkin syytä varautua ennalta mm. suunnittelemalla yhteistyötä tukevia toimintamalleja.

5. Toiminnan arviointi: onnistu tai opi

Yhteistoiminnan kehittämisen näkökulmasta on hyvä tunnistaa onnistumiset, mutta myös kehittämiskohteet. Koronapandemian aiheuttamasta tilanteesta on hyvä ottaa kaikki oppi irti. Kun tilanne sen mahdollistaa, on työpaikoilla hyvä varata aikaa sen tarkasteluun, miten oman työpaikan yhteistoiminnassa on kriisissä onnistuttu ja mitä mahdollisia kehittämiskohteita puolestaan on tullut esille. Keskeistä on myös vaalia onnistumisia ja oppeja työyhteisössä koronapandemian aiheuttaman kriisin väistyttyä.

Lopuksi

Työsuojelupaneelissa selvitettiin myös työsuojelutoimijoiden oppeja koronakriisin aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Kolmeen sanaan tiivistettynä ne olivat: viesti, välitä ja ole valppaana.

Blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä eli työhyvinvointityöryhmässä. Lue lisää työhyvinvointityöryhmän työstä täältä.

Lue lisää