Blogi: Viisi nostoa työhyvinvoinnin johtamisesta – työhyvinvointi on jatkuva osa työn arkea

18.5.2021

Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan eri konteksteissa eri asioita, ja usein arkipuheessa työhyvinvointi mielletään viihtyvyydeksi, jota pyritään lisäämään erilaisilla arkityöhön kuulumattomilla tempauksilla. Työhyvinvointia ei tulisi kuitenkaan irrottaa liiaksi itse työstä, työnteosta ja työn arjesta. Työhyvinvoinnin ydin on itse työssä – ja hyvät työnteon edellytykset vaativat johtamista.

Työryhmämme päätti syventyä työhyvinvointiin erityisesti johtamisen näkökulmasta ja tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän tallenteen  alle on koottu työryhmän viisi nostoa.

1. Työhyvinvoinnin perusta on työssä ja hyvissä työolosuhteissa

Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.
Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla tempauksilla, vaan sitä edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä ja se kohdistuu henkilöstöön, työympäristöön, työprosesseihin sekä johtamiseen. Lainaukset lähteestä: Työterveyslaitos

2. Työhyvinvointi edellyttää aktiivista johtamista

Työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle työyhteisössä, mutta se on ensisijaisesti organisaation johdon vastuulla – työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä edistäminen edellyttää siis aktiivista johtamista.

Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota mm. työn organisointiin, selkeisiin töiden järjestelyihin, avoimeen vuorovaikutukseen, toiminnan arviointiin sekä työstä saatuun palautteeseen ja arvostukseen. Esimerkiksi turvalliset työolot ja oikein mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle.

3. Työhyvinvointi on jatkuva osa johtamisen ja työn tekemisen arkea

Työhyvinvointi ja sen kehittäminen eivät tarkoita työstä irrallisia asioita, vaan ne ovat kiinteä osa työn arkea ja työn johtamista. Työhyvinvoinnin näkökulma on hyvä tunnistaa kaikessa toiminnassa sekä johtamisessa ja se tulee huomioida työn arjessa jatkuvasti läsnä olevana teemana.

Hyvällä johtamisella varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset, joka puolestaan luo pohjan työhyvinvoinnille. Organisaatiopsykologi Pekka Järvinen onkin todennut osuvasti (HS 11.3.2021), että esimiehen tehtävä on luoda porukalle onnistumisen edellytykset. Sen kun muistaa ja pitää kirkkaana mielessään, menee Järvisen mukaan jo ihan hyvin.

4. Työhyvinvointi muuttuu tuottavuudeksi

Työhyvinvointia edistää se, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, turvallisesti sekä kokea onnistumisia. Samalla paranee työn tuottavuus. F1 lääkäri Aki Hintsan ajatusta myötäillen: ”Menestys on hyvinvoinnin sivutuote”.

Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen, sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Lainaus lähteestä: Työterveyslaitos

5. Työn merkityksellisyys

Työn imu ja merkityksellisyys ovat paljon esillä. Johtamisen näkökulmasta esimerkiksi se, että esihenkilö perustelee, mikä on tekemisen merkitys, voi lisätä työn merkityksellisyyden kokemusta. Rutiinitkin tuntuvat mielekkäämmiltä, kun työntekijä ymmärtää miksi työtään tekee ja mitä tavoitetta kohti mennään.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa tarkoituksenmukaisuutta ja merkityksellisyyttä pohtivassa kirjoituksessaan (Länsi-Suomi 14.3.2021), tarkoituksen-mukaisuus että organisaatioille, jotka eivät ole työntekijöilleen kasvun ja kukoistamisen paikkoja, voi ennustaa lyhyttä tulevaisuutta.

Yhteenveto

Yhteenvetona työryhmä tiivistää työhyvinvoinnin johtamisen yhtälön: Hyvä aktiivinen johtaminen + työhyvinvoinnin huomioiminen läpileikkaavasti työn arjessa = työyhteisön hyvät edellytykset kukoistaa!

Lue lisää