Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan eri konteksteissa eri asioita, ja
usein arkipuheessa työhyvinvointi mielletään viihtyvyydeksi, jota
pyritään lisäämään erilaisilla arkityöhön kuulumattomilla tempauksilla.
Työhyvinvointia ei tulisi kuitenkaan irrottaa liiaksi itse työstä,
työnteosta ja työn arjesta. Työhyvinvoinnin ydin on itse työssä – ja
hyvät työnteon edellytykset vaativat johtamista.
Työryhmämme
päätti syventyä työhyvinvointiin erityisesti johtamisen näkökulmasta ja
tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän tallenteen alle on koottu työryhmän viisi nostoa.
1. Työhyvinvoinnin perusta on työssä ja hyvissä työolosuhteissa
Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan
turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.
Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi,
ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.
Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla tempauksilla, vaan sitä
edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä ja se kohdistuu
henkilöstöön, työympäristöön, työprosesseihin sekä johtamiseen.
Lainaukset lähteestä: Työterveyslaitos
2. Työhyvinvointi edellyttää aktiivista johtamista
Työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle
työyhteisössä, mutta se on ensisijaisesti organisaation johdon vastuulla
– työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä edistäminen edellyttää siis
aktiivista johtamista.
Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota mm.
työn organisointiin, selkeisiin töiden järjestelyihin, avoimeen
vuorovaikutukseen, toiminnan arviointiin sekä työstä saatuun
palautteeseen ja arvostukseen. Esimerkiksi turvalliset työolot ja oikein
mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle.
3. Työhyvinvointi on jatkuva osa johtamisen ja työn tekemisen arkea
Työhyvinvointi ja sen kehittäminen eivät tarkoita työstä irrallisia
asioita, vaan ne ovat kiinteä osa työn arkea ja työn johtamista.
Työhyvinvoinnin näkökulma on hyvä tunnistaa kaikessa toiminnassa sekä
johtamisessa ja se tulee huomioida työn arjessa jatkuvasti läsnä olevana
teemana.
Hyvällä johtamisella varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset,
joka puolestaan luo pohjan työhyvinvoinnille. Organisaatiopsykologi
Pekka Järvinen onkin todennut osuvasti (HS 11.3.2021),
että esimiehen tehtävä on luoda porukalle onnistumisen edellytykset.
Sen kun muistaa ja pitää kirkkaana mielessään, menee Järvisen mukaan jo
ihan hyvin.
4. Työhyvinvointi muuttuu tuottavuudeksi
Työhyvinvointia edistää se, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä
työnsä hyvin, turvallisesti sekä kokea onnistumisia. Samalla paranee
työn tuottavuus. F1 lääkäri Aki Hintsan ajatusta myötäillen: ”Menestys
on hyvinvoinnin sivutuote”.
Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys
yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon,
asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen,
sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Lainaus lähteestä: Työterveyslaitos
5. Työn merkityksellisyys
Työn imu ja merkityksellisyys ovat paljon esillä. Johtamisen
näkökulmasta esimerkiksi se, että esihenkilö perustelee, mikä on
tekemisen merkitys, voi lisätä työn merkityksellisyyden kokemusta.
Rutiinitkin tuntuvat mielekkäämmiltä, kun työntekijä ymmärtää miksi
työtään tekee ja mitä tavoitetta kohti mennään.
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa
tarkoituksenmukaisuutta ja merkityksellisyyttä pohtivassa
kirjoituksessaan (Länsi-Suomi 14.3.2021),
tarkoituksen-mukaisuus että organisaatioille, jotka eivät ole
työntekijöilleen kasvun ja kukoistamisen paikkoja, voi ennustaa lyhyttä
tulevaisuutta.
Yhteenveto
Yhteenvetona työryhmä tiivistää työhyvinvoinnin johtamisen yhtälön:
Hyvä aktiivinen johtaminen + työhyvinvoinnin huomioiminen
läpileikkaavasti työn arjessa = työyhteisön hyvät edellytykset
kukoistaa!
Lue lisää