Valtioneuvosto on
antanut 22. joulukuuta rokotusasetuksen, joka tarvitaan
koronavirusrokotusten käynnistämiseksi Suomessa. Rokotuksissa käytetään
Euroopan unionin myyntilupajärjestelmän mukaisesti myyntiluvan saaneita
SARS-CoV-2 -rokotteita, kun niitä on saatu maahan. Asetus tulee voimaan
23. joulukuuta 2020. Rokotukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Suomi
käynnistää vapaaehtoiset koronavirusrokotukset heti, kun se on
teknisesti mahdollista. Rokotusten järjestämisestä ovat vastuussa
kunnat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) huolehtii rokotteiden
toimittamisesta ja asiantuntijatuesta kunnille.
Rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:
covid-19-tautiin sairastuneiden tai perustellusti
sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon
tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali-
ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille
henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön
henkilöstö ja asukkaat;
70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt;
henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia;
muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.
Rokotteiden ominaisuudet ja käyttötarkoitus ratkaisevat tarkemman rokotusjärjestyksen
Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos (THL) täsmentää väestöryhmien tarkempaa
jaottelua alaryhmiin iän, riskitekijöiden, vakavalle taudille alttiuden
tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella. Jaottelu perustuu
lääketieteelliseen näyttöön ja myyntiluvan saaneiden rokotteiden
hyväksyttyihin käyttöaiheisiin. Lasten rokottaminen tulee
ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.
Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Rokotuksen saa antaa pistoksena
vain lääkäri tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saanut sairaanhoitaja, terveydenhoitaja
tai kätilö.
Julkisen
terveydenhuollon toimintayksiköiden ja sosiaalihuollon
toimintayksiköiden on järjestettävä covid-19-rokotus potilailleen ja
asiakkailleen sekä näitä hoitavalle tai huoltavalle henkilökunnalle.
Valtio huolehtii rokotuksista valtion laitoksissa, kuten vankilat,
Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, valtion mielisairaalat ja valtion
koulukodit.
Rokottamisen toimeenpanossa työterveyshuolto voi
toimia kuntien tukena osallistumalla työntekijöiden rokottamiseen.
Tässäkin tapauksessa covid-19-rokotteet ostaa ja maksaa valtio ja ne
jaetaan korvauksetta kuntiin. Kunta voi sopia rokottamisesta
työterveyshuollon kanssa, ja jakaa saamiaan rokotteita sen käyttöön.
Myös työterveyshuollon on merkittävä rokottamista koskevat tiedot
valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota THL ylläpitää.
Rokotusta koskevat tiedot kootaan rokotusrekisteriin
Annetut
rokotukset on merkittävä sähköiseen potilastietojärjestelmään.
Potilastietojärjestelmään merkitään potilaan tunnistetietojen lisäksi
rokotuspäivämäärä, rokotteen nimi, eränumero, pistoskohta, rokotustapa
ja rokottaja.
Tiedot on välitettävä ajantasaisesti THL:n ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.
Rokotusasetus
täsmentää valtioneuvoston 10. joulukuuta tekemää periaatepäätöstä
Suomen COVID-19-rokotestrategiasta. Strategiassa on määritelty
rokotusjärjestyksen pääperiaatteet.
Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: