Viikon
vellonut skandaali yksityisten hoivakotien ympärillä on ikävällä tavalla
osoittanut, että vanhusten perusoikeuksiin kuuluvasta hoivan tasosta on liian
monessa hoivalaitoksessa ja -yksikössä tingitty laadun kustannuksella voittojen
maksimoimiseksi. Keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt, että vanhusten
hoivapalveluista pääosa (57 %) painottuu kotihoitoon, jossa ongelmat ovat yhtä
vakavia.
Jytyn
puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan kotihoitoa vaivaa paheneva
resurssipula, joka näkyy riittämättömänä henkilöstön määränä.
– Kotihoitoon
kaivataan ennen kaikkea lisää henkilöstöresursseja, jolla varmistetaan
hoivatyön laatu. Tarvitaan sitovaa vanhustyön - kotihoidon ja laitoshoidon
henkilöstömitoitusta. Pelkkään hyvään tahtoon tai yritysten
yhteiskuntavastuuseen ja omavalvontaan ei voi luottaa, Pihlajamäki korostaa.
–
Vanhustenhoidosta on tullut kovaa bisnestä, jossa yritysten voiton tavoittelu
ajaa inhimillisyyden yli. Yhteiskunnassamme on noussut vallalle näkemys, jossa
vanhustenhoito nähdään menoeränä. Olemme vedenjakajalla, jossa kyse on ennen
kaikkea arvovalinnasta, miten hoidamme ikääntyvää väestöämme ja miten
kunnioitamme vanhenevia läheisiämme, Pihlajamäki sanoo.
Yhä useampi
vanhus asuu viimeiset vuotensa omassa kodissaan kotihoidon palvelujen piirissä.
Vanhuspalvelulaki suosii kotihoitoa, jolloin laitoshoitopaikkoja on vähennetty.
Samalla kotihoitoon siirretyt vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia. Vuonna 2015
lähes yhdeksän kymmenestä (86 %) kotihoidon piirissä olevasta kärsi
muistisairaudesta.
Kotihoitoala on
hyvin naisvaltainen ja Jytyn jäsenistöstä sen piirissä toimii merkittävä osa.
Kotihoidon asiakkaan luona tehtävät käynnit voivat vaihdella muutamista
kerroista kuukaudessa useisiin käynteihin vuorokaudessa. Kotipalvelun
työntekijän vastuulla voi olla työvuoronsa aikana kotikäyntejä jopa 15-20. Kun
lasketaan siirtymiset paikasta toiseen vaikkapa omalla autolla, kohtaamiset
hoitotoimenpiteineen jäävät työpäivän aikana todella lyhyiksi, minimissään
10-15 minuutiksi.
Asiakasmäärät
kasvaneet – henkilöstö uupuu työtaakan alle
NORDCARE2-tutkimuksen
mukaan kotihoidon työolot ovat heikentyneet ja asiakasmäärät nousseet
merkittävästi. Samalla kotihoidon työntekijöiden työpaine on noussut Pohjoismaiden
korkeimmalle tasolle, joka on näkynyt esimerkiksi palkallisen ja palkattoman
ylityön lisääntymisenä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna vanhustyön
henkilöstömitoitus on Suomessa pienin.
Yhteiskuntapolitiikan
professori Teppo Krögerin mukaan miljardi euroa vuodessa nostaisi Suomen
vanhustenhuollon Pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan
panostukset ovat noin 1,7 kertaa suuremmat Suomeen verrattuna.
THL:n
kotihoidon tutkimuksesta selviää, että vaikka asiakasmäärät ovat kasvaneet,
henkilöstön kokonaismäärä kotihoidossa on laskenut joissakin maakunnissa.
Nouseva asiakaspaine, mutta yhtä aikaa vähenevät resurssit kohdistuvat etenkin
Uudellemaalle ja suuriin kaupunkeihin.
– On hyvin
erikoista, että Uudellamaalla, jossa on parhaat taloudelliset resurssit vastata
vanhusväestön lisääntyvään määrään, kotihoidon henkilöstöresursseja on
vähennetty, Pihlajamäki ihmettelee.
– Mikäli
henkilöstö uupuu työtaakan alle, on uhkana työntekijöiden pako alalta. Samalla
uusien ja ammattitaitoisten kotihoidon työntekijöiden löytäminen on entistä
hankalampaa, Pihlajamäki sanoo.
Lisätietoja:
Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty
edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84
prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.
