Nyt kun kesälomastani on jo reilu kuukausi ja töitä
pakerrettu innolla, uskallan kääntää mietteet uudelleen lomiin ja vapaa-aikaan.
Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut epäsuhta työantajapuolen halussa työajan
pidennyksiin ja vuosilomien lyhentämiseen, samalla kun digitalisoimme
yhteiskuntaamme ja vailla työtä olevat yrittävät epätoivon vimmalla työllistyä
aktiivimallin kautta.
Robotit ja tekoäly pystytään valjastamaan mitä
moninaisimpien työtehtävien suorittamiseen ympärivuorokautisesti. Ihmiselle
tehtäväksi jäävien töiden luonne muuttuu entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä
ja luovaa ratkaisua vaativiin asiantuntijatehtäviin. Työn ja vapaa-ajan raja on
muuttunut yhä häilyvämmäksi ja työnteostamme on tullut hektistä ja stressaavaa
tietototulvan ja sähköisten viestimien aiheuttamien jatkuvien keskeytysten
vuoksi. Muutokset ja jatkuvan oppimisen moodi on tullut jäädäkseen.
Elämme ajassa, jolloin kaikkea työelämään liittyvää tulee
tarkastella aivan uusin silmin. Tarkasteluun nousevat mm. käsitteet työaika ja
työpaikka, työn tekemisen muodot, palkkaus sekä työn verotus. Robotiikan ja
tekoälyn tuomasta tuottavuuden lisäyksestä voisimme osin hyötyä kaikilla tasoilla.
Tällä hetkellä osa väestöstä tekee pitkiä työpäiviä
selvitäkseen työkuormastaan ja vastaavasti osa on vailla työtä. Työtä ja
vapaa-aikaa olisi jaettavissa tasaisemmin kaikille tuottavuuden lisäyksen turvin
luotavilla uusilla työpaikoilla.
Säilyttääksemme itsemme työkykyisinä ja energisinä,
henkisesti kuormittavammaksi muuttunut työelämä vaatii entistä enemmän aikaa
työstä palautumiseen. Maailmalla ja Suomessakin on tehty yrityksissä kokeiluja
nelipäiväisestä työviikosta. Tulokset kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti
positiivisia. Kokeilujen aikana yritysten tuottavuus on kasvanut ja
työntekijöiden työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet.
Vastaavanlaisia tuloksia on saavutettu kokeiluissa, joissa työpäivää on
lyhennetty kuusi tuntiseksi. Pidemmillä vuosilomilla saavutetaan vastaavat
hyödyt työntekijän palautumisen ja motivoitumisen kautta.
Vaikka suomalaiset ovat tunnetusti olleet työkeskeistä
kansaa, uudet sukupolvet osaavat arvostaa entistä enemmän myös työn
mielekkyyttä ja vapaa-aikaa. Työn ja vapaa-ajan oikealla rytmittämisellä on
vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Perhe, koti, harrastukset
ja vapaa-aika ovat ihmiselle tärkeitä ja voimavaroja tulisi jäädä myös tähän
omaan elämään.
Anne Hiltunen
Liittohallituksen jäsen
Pääluottamusmies, Taitoa