Koronaepidemian turvallisuusjohtaminen kunnissa on vakiintunut
säännöllisesti kokoontuvien koronavalmiusryhmien ja poikkeusolojen
johtoryhmien toiminnaksi. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän
seurantakysely joulukuussa 2020 osoittaa kuitenkin, että kokemus
työsuojelun yhteistoiminnan onnistumisesta ei näytä merkittävästi
kohentuneen kevään 2020 tilanteesta.
Vaikka työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön osallistuminen
koronavalmiusryhmiin on keväästä parantunut sekä työsuojelupäälliköiden
(muutos + 7 %) että työsuojeluvaltuutettujen osalta (muutos + 8 %), niin
kokemus työsuojelun yhteistoiminnan toimivuudesta poikkeusaikana oli
jopa heikentynyt.
Joulukuussa 2020 toteutettuun kyselyyn vastasi
319 vastaajaa, joista vajaa kolmannes oli työsuojelupäälliköitä,
seitsemän kymmenestä työsuojeluvaltuutettuja ja pieni joukko muita
henkilöstönedustajia. Vastaava kysely tehtiin koronaepidemiatilanteen
alkuvaiheessa huhtikuussa 2020.
– Työsuojelun yhteistoimintaan
poikkeustilanteissa olisi kaivattu valtakunnallisia ohjeita.
Yhteistoiminnan koettiin jopa vähentyneen normaalitilanteesta eikä
työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä otettu riittävästi mukaan
turvallisuuteen ja terveyteen liittyvien ohjeiden käsittelyyn.
Säännönmukaisella viestinnällä ja vuorovaikutuksella on myös merkitystä,
korostaa työelämän kehittämisen asiantuntija Anna Kukka KT Kuntatyönantajista. Kukka toimii myös Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän puheenjohtajana.
Hyvää kehitystä vaarojen arvioinnissa, suojaustoimenpiteissä ja työterveysyhteistyössä
Työyksikkökohtaisen
vaarojen arvioinnin koettiin onnistuneen selvästi kevättä paremmin.
Niiden vastaajien osuus, jotka vastasivat työyksikkökohtaisen vaarojen
arvioinnin olevan kunnossa ja arvioivat organisaationsa onnistuneen
siinä hyvin, oli kasvanut lähes viidenneksellä keväästä. Myös
asianmukaisten suojainten riittävyys koettiin merkittävästi parempana.
Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki onnistuneen asianmukaisten
suojainten riittävyydessä hyvin (49 %) tai melko hyvin (37 %). Lisäksi
vastaajista viidennes enemmän kuin keväällä 2020 raportoi onnistuneensa
suojautumiseen liittyvässä ohjeistuksessa hyvin.
Säännönmukaisesta
työterveysyhteistyöstä koronaepidemiatilanteessa raportoi reilu
kymmenesosa enemmän vastaajista kuin aiemmin. Vaikka työterveyshuollolta
saadun tuen arvioida riskiryhmään kuuluvien terveysriskejä koettiin
parantuneen (+16 %), edelleen reilu kolmannes piti tukea
riittämättömänä. Niiden vastaajien osuus, jotka raportoivat ohjeistuksen
työntekijöiden testaamiseen olevan kunnossa oli kasvanut kolmanneksella
kevään kyselystä. Edelleen vajaalla kolmanneksella ei ollut ohjeita
testaamiseen. Lähes neljännes vastaajista ei osannut arvioida
työterveyshuollon tukea asiasta kysyttäessä.
Puutteita altistuneiden jäljittämisessä ja psykososiaalisessa tuessa
Seurantakyselyssä
selvitettiin, oliko työpaikoilla ohjeistusta altistustilanteiden
varalle. Vastaajista 40 %:n mukaan toimintaohjeet mahdollisen
altistumistilanteen osalta oli kunnossa, mutta neljännes vastasi, ettei
ohjeistusta ollut ja viidennes vastaajista ei osannut arvioida tätä.
– Psykososiaaliseen tukeen on syytä panostaa erityisesti nyt korona-aikana mutta myös sen jälkeen, vetoaa Anna Kukka.
Kyselyn
huolestuttavin tulos on se, että henkilöstön ja esihenkilöiden
psykososiaaliseen tuki näyttää jopa hieman heikentyneen kevään
tilanteesta. Kolmannes vastaajista arvioi, että esihenkilöitä ei ole
ohjeistettu ja tuettu työntekijöiden psykososiaalisen tukemiseen ja vain
kolmannes vastaajista arvioi onnistuneensa siinä hyvin. Vain neljännes
vastaajista arvioi onnistuneensa työntekijöiden psykososiaalisessa
tuessa esimerkiksi keskusteluavun järjestämisessä.
Ohjeistuksiin ollaan aiempaa tyytyväisempiä
Kevään
kyselytuloksiin verrattuna vastaajat pitivät nyt aiempaa
hyödyllisimpinä viranomaisten ohjeita. Erityisesti tyytyväisyys oli
lisääntynyt aluehallintoviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL), Työterveyslaitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön
ohjeisiin. Kaikkein hyödyllisimpinä koettiin THL:n ohjeet, joita lähes
yhdeksän kymmenestä piti hyvinä tai erittäin hyvinä. Myös kahdeksan
kymmenestä vastaajasta piti sairaanhoitopiiri- ja kuntakohtaisia ohjeita
hyvinä tai erittäin hyvinä.
Yhteenvetoa
Poikkeusolojen
pitkittyessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota työsuojelun
yhteistoiminnan toteutumiseen ja työsuojeluhenkilöstön asiantuntemuksen
hyödyntämiseen.
– Työntekijöiden ja esihenkilöiden
psykososiaaliseen tukeen on kiinnitettävä enemmän huomiota, erityisesti
kun tiedetään, että koronaepidemian pitkittyessä
mielenterveysperusteiset sairauslomat ovat kääntyneet kasvuun, Siitä
huolimatta, että henkisen tuen merkitys on nostettu epidemian jatkuessa
vahvasti esille, se ei näytä vielä muuttaneen työpaikkojen käytäntöjä,
sanoo Anna Kukka.
Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä on
kunta-alan toimijoiden yhteistyöelin, joka edistää työturvallisuutta,
työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä alan työpaikoilla.
Ryhmä keskittyy asioihin, jotka koskettavat kunta-alaa ja kirkon alaa
laajasti.
Lisätietoja:
Anna Kukka, työelämän kehittämisen asiantuntija
KT Kuntatyönantajat
anna.kukka@kt.fi
puhelin 050 347 9342
Mikko Kuivalainen, viestintäpäällikkö
Työturvallisuuskeskus
mikko.kuivalainen@ttk.fi
puh. 044 502 4080
