Työolobarometrin
ennakkotietojen mukaan koronapandemia on lisännyt palkansaajien
epävarmuutta työn menettämisestä vuoteen 2019 verrattuna, mutta
selkeästi vähemmän kuin mikään aiempi talouskriisi työolobarometrin
30-vuotisessa historiassa. Etätyö, lomautusten käyttö ja yrityksille
luodut tukitoimet ovat lieventäneet palkansaajien irtisanomisen pelkoa
aiempiin talouskriiseihin nähden.
– Koronapandemia on iskenyt
työmarkkinoille kovaa. Haittavaikutuksia on vähennetty turvaamalla
ihmisten toimeentuloa ja tarjoamalla yrityksille tukea. Pandemiaa ei ole
kuitenkaan vielä voitettu, työministeri Tuula Haatainen toteaa.
Etätyö
yleistyi selvästi vuodesta 2019. Vuonna 2020 palkansaajista noin puolet
(48 %) oli tehnyt etätyötä. Moni teki etätyötä aiempaa useammin.
Huomionarvoista on, että valtaosa (92 %) etätyötä tehneistä oli
tyytyväisiä etätyön sujumiseen koronatilanteen aikana. Koronapandemia
toi etätyön tekemiseen lähes vuosikymmenen harppauksen.
Koronan
seurauksena työmäärä lisääntyi noin kolmanneksella (31 %) ja vähentyi
noin joka kuudennella (18 %) palkansaajalla. Työmäärä lisääntyi
erityisesti naisilla, toimihenkilöillä ja kunta-alan palkansaajilla.
Digitalisaatio eteni työpaikoilla sekä välineissä että töiden järjestämisessä
Työolobarometrin
tuloksissa näkyy työpaikoilla tapahtunut huima digiloikka. Työpaikoilla
otettiin aikaisempaa yleisemmin käyttöön uusia työmenetelmiä vuonna
2020. Sähköisiä työtiloja ja pikaviestintävälineitä työssään käyttävien
osuus kasvoi selvästi vuodesta 2019. Muutos näkyy kaikilla sektoreilla
ja sosioekonomisissa ryhmissä.
– Korona-ajan digikehitys ei ole
tarkoittanut vain prosessien sähköistämistä, vaan muutos on ollut paljon
laajempi ja kokonaisvaltaisempi. Se on merkinnyt uusia oppimisen,
työskentelyn ja viestimisen tapoja. Myönteinen digikehitys vahvistaa
Suomen edellytyksiä menestyä kansainvälisen osaamisen ja innovaatioiden
kärkimaana, Haatainen summaa.
Koulutukseen osallistuminen ja
koulutukseen käytettyjen työpäivien määrä väheni viime tutkimuskerrasta.
Korona-aika on siirtänyt opiskelun verkkoon. Aikaisempaa useampi
palkansaaja opiskeli verkkomateriaalien avulla vuonna 2020.
–
Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus mahdollistavat työskentelyn ja
yrittämisen paikasta riippumatta. Tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia
niin työllisyyteen kuin esimerkiksi päästöjen vähentämiseen. Suomen
menestys riippuu kyvystä hyödyntää muutoksen tarjoamia mahdollisuuksia.
On selvää, että jatkuvan oppimisen merkitys korostuu. Tähän toivoisi
myös työnantajien kiinnittävän entistä enemmän huomiota, Haatainen
toteaa.
Mikä on työolobarometri?
Työolobarometri on
vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän
laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen
vuoden 2020 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
yhteydessä elo- ja syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin.
Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot
voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko
Suomessa ja kaikilla sektoreilla.
Työolobarometrin tulokset
julkaistaan kahdessa osassa: ennakkotiedot on perinteisesti julkaistu
keväällä ja loppuraportti loppuvuodesta.
