Työolobarometri 2019: Nykytyöelämä kuormittaa henkisesti aiempaa useampaa

10.11.2020

Digitalisaatio ja tietotyön yleistyminen heijastuvat työelämään. Työolobarometrin 2019 mukaan kiire oli tavallinen osa palkansaajien työn arkea, liki kolmasosa työskenteli päivittäin kiireen alaisena.

Aikaisempaa useampi palkansaaja koki työnsä henkisesti raskaaksi ja lähes puolet koki haitallista stressiä työssään. Myönteistä on, että suurin osa palkansaajista koki työssään työn imua – innostusta, tarmokkuutta sekä työhön uppoutumista. Tulokset käyvät ilmi 10.11.2020 julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista.

Työolobarometrissa kysyttiin työuupumuksen oireista ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Yleisimmin koettu työuupumuksen oire oli henkisen uupumuksen kokemus eli krooninen väsymys, jota koki aina tai usein 12 prosenttia palkansaajista ja joskus 37 prosenttia. Innottomuutta sekä keskittymisvaikeuksia koki aina tai usein noin joka kymmenes ja joskus hieman alle kolmasosa palkansaajista. Tunteiden hallinnan vaikeudet olivat koetuista oireista harvinaisimpia.

Työuupumuksen oireet ovat yhteydessä kiireen kokemukseen, stressiin sekä työn henkiseen rasittavuuteen. Naiset kokivat uupumuksen oireita useammin kuin miehet ja toimihenkilöt yleisemmin kuin työntekijät. Työuupumukset oireet olivat tyypillisimpiä kunta-alalla. 

- Nykytyöelämä vaatii tekijöiltään monella tapaa paljon enemmän kuin aikaisemmin. Työurien pidentämisen näkökulmasta on keskeistä, että ihmiset jaksavat työelämässä. Osaamista sekä työelämää kehittämällä voidaan edistää niin työssä jaksamista kuin jatkamista, toteaa työministeri Tuula Haatainen.

Vaikka työ aika ajoin kuormittaa, palkansaajista valtaosa oli kokenut työssään myönteistä työn imua. Vuonna 2019 suurin osa palkansaajista koki innostusta (64 %) ja tarmokkuutta (63 %) työssään. Niin ikään yli puolet (56 %) oli kokenut työhön uppoutumista. Sukupuolella, iällä tai sosioekonomisella asemalla oli yllättävän vähän vaikutusta koettuun työn imuun. Yleisintä työn imu oli kuntasektorilla.  

- Työntekijöiden kokema työnimu on hyvä esimerkki siitä, miten työhyvinvointia on onnistuttu kehittämään ja samalla lisäämään työn tuottavuutta. Työn imua kokevat työntekijät voivat paremmin ja ovat tuottavampia. Tällä taas on merkittävä rooli organisaatioiden menestykselle, työministeri Haatainen korostaa.

Työelämän segregaatio heijastuu työoloihin

Työelämän segregaatio eli työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin heijastuu myös työoloihin. Työolobarometrin mukaan naisilla on järjestelmällisesti heikommat vaikutusmahdollisuudet työssään verrattuna miehiin. Naisilla työajat joustavat heikommin, työssä on enemmän haitallista kiirettä, työn henkinen kuormitus on suurempaa ja fyysisen väkivallan kokemus yleisempää kuin miehillä. Naiset olivat niin ikään tyytymättömämpiä palkkansa kannustavuuteen kuin miehet. 

- Sukupuolten tasa-arvoa on edistettävä kaikissa oloissa, niin koronakriisin aikana kuin sen jälkeen. Työolojen eriarvoisuus ei kuitenkaan ratkea hetkessä. Tarvitsemme laaja-alaisia toimia. Päällimmäisenä mainittakoon perhevapaauudistus, jonka yhtenä päätavoitteena on hoitovastuun tasaisempi jakautuminen perheissä, summaa ministeri Haatainen. 

Korona-aika ei näy vielä vuoden 2019 työolobarometrin tuloksissa. Barometrin tulokset antavat kuitenkin kattavan kuvan siitä, miten palkansaajat kokivat työelämän juuri ennen koronaa. 

-  Koronavirus vauhdittaa työelämän rakennemuutoksia. Etätyöhön on siirrytty, ja yleinen epävarmuus on lisääntynyt. Näitä muutoksia on syytä tutkia tarkasti. Ensi vuoden työolobarometrissa korona-aika jo näkyy. Vuoden 2019 barometrin tulokset toimivat tärkeänä tarkastelupohjana seuraavan työolobarometrin tuloksille, pohtii Haatainen. 

Mikä on työolobarometri?

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehitystä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2019 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo- ja syyskuussa tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2019 tutkimukseen vastasi 1 555 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voi luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.