Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Työ voi parhaillaan tuoda paljon mielekästä sisältöä elämään ja tukea
mielenterveyttä. Edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin
organisoitua ja johdettua, työkuormitus on sopivalla tasolla ja
työntekijä kokee työn mielekkääksi. Toisaalta työhön voi myös liittyä
mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä, joista yleisimpiä ovat liiallinen
työkuormitus ja siihen liittyvät palautumisen ongelmat työpäivän
kuluessa ja sen jälkeen.
Mielenterveyden tukeminen työssä on sekä voimavarojen vahvistamista että toisaalta epäkohtiin puuttumista. Työryhmämme päätti syventyä työhyvinvoinnin edistämisen teemaan mielenterveyden näkökulmasta Työturvallisuuskeskuksen Työ ja mielenterveys –
aineiston pohjalta. Tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän tallenteen ja alle on koottu yhteenvetoa viiden eri roolin näkökulmasta.
1. Työnantaja
Työturvallisuuslaki edellyttää, että työn vaarat ja haitat tulee
tunnistaa työpaikalla myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden, kuten
mielen hyvinvoinnin, osalta. Mielen hyvinvointi on tärkeä osa
työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Sen edistämiseksi on tiedostettava
työn mahdolliset psykososiaaliset riskit, kuormitustekijät ja
voimavarat sekä työpaikan ja työntekijän keinot vaikuttaa niihin. Näiden
työturvallisuusvelvoitteiden täyttämisessä vastuu on työnantajalla.
Johdolla ja työnantajan edustajilla on suuri rooli työkulttuurin ja
työhyvinvoinnin rakentamisessa. Myös psykologista turvallisuutta
rakennetaan johdon esimerkillä. Esimerkiksi turvallisuutta tukeva
vuorovaikutus, aito vuoropuhelu sekä matala hierarkia usein edistävät
psykologista turvallisuutta työpaikalla.
2. Esihenkilö
Esihenkilöt ovat usein työyhteisön avainroolissa. Esihenkilöillä on
vastuu osaltaan huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista myös
mielenterveysnäkökulma huomioiden.
Työturvallisuuskeskuksen Työ ja mielenterveys
-aineistossa onkin nostettu esiin, että työkykyyn liittyvien muutosten
ja haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa
ovat esihenkilön keskeisiä tehtäviä. Esimiesten tulee toimia työpaikan
varhaisen tuen mallin edellyttämällä tavalla, kun viitteitä työkykyä
uhkaavista asioista ilmenee. Samalla esihenkilöiden ymmärryksen
lisääminen mielenterveyden ja työn yhteydestä on tärkeää. Esihenkilöt
tarvitsevat perehdytystä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen
sekä erilaisiin keinoihin vähentää haitallista kuormitusta työssä ja
vahvistaa kuormitusta tasaavia voimavaratekijöitä.
Lisää taustatietoa esimerkiksi Työterveyslaitoksen sivuilta.
3. Työntekijä
Työntekijän työkykyyn nähden optimaalisella työn mitoituksella on tärkeä
merkitys. Avoimuus, luottamus ja psykologinen turvallisuus luovat hyvän
pohjan mielenterveyden ylläpitämiselle työpaikalla. Jokainen työntekijä
voi omalla toiminnallaan edistää mm. psykologista turvallisuutta
työpaikalla sekä tukea työyhteisöä eri tavoin.
Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan
puitteissa työpaikoilla on perusteltua ottaa painopisteeksi
työhyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyden tukeminen ja vastaavasti
masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden torjunta. Myös työn ja muun
elämän yhteensovittamisen helpottamisen käytännöt voivat tukea
työntekijöiden jaksamista.
Lisää taustatietoa työryhmän blogista: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen 25.8.2020
4. Työyhteisö
Työyhteisön rooli on työpaikan ilmapiirin ja kulttuurin näkökulmasta
keskeinen. Tässä vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan on hyvä kiinnittää
huomiota. Ammatillinen käyttäytyminen ja arvostava vuorovaikutus tulisi
olla lähtökohtana työpaikoilla. Myös työtoverien välisillä suhteilla on
suuri merkitys ja tässä luottamus on tärkeässä roolissa.
Lisää taustatietoa työryhmän blogeista:
Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta 22.1.2020
Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa 13.2.2020
Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa 15.9.2020
5. Luottamusasemassa oleva henkilöstö
Työyhteisön luottamusasemassa olevat henkilöt ovat tärkeässä roolissa
työhyvinvoinnin edistämisessä myös mielenterveyden näkökulma huomioiden.
Tämä näkyy esimerkiksi työsuojelunyhteistoiminnan kautta vaikuttamisena
kuin työyhteisön luottohenkilön roolissa.
Yhteenvetona työryhmä toteaakin, että työpaikoilla on hyvä käydä läpi
eri osapuolten roolit ja vastuut psykososiaalisten tekijöiden
näkökulmasta.