Sote- ja
maakuntauudistus huolestuttaa julkisen sektorin organisaatioita.
Kuntaorganisaatioiden kesken suunnitellaan uusia yhteistyömuotoja ja
työntekijämäärän uskotaan vähenevän. Toisaalta uudistuksen nähdään myös avaavan
uusia mahdollisuuksia.
Sote- ja
maakuntauudistukseen liittyvät asiat ovat kuntakentällä erittäin ajankohtaisia,
mutta toisaalta keskeneräisyytensä vuoksi myös erittäin vaikeita. Tuoreen
tutkimuksen mukaan kuntaorganisaatioiden johtoa askarruttavat etenkin rahoitus,
aikataulut, eteneminen ja tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen.
- Toisaalta osa
tutkimuksen vastaajista toi selkeästi esiin myös sen, että uudistus tarjoaa
organisaatioille uusia mahdollisuuksia. Tämä näkökulma ei ole vielä ollut
julkisessa keskustelussa esillä kovinkaan näkyvästi, toteaa
työelämäasiantuntija Janne Väänänen Kevasta.
Uudistus muuttaa
kuntakenttää ja vaikuttaa todella suureen joukkoon kuntatyöntekijöitä. Noin
joka kolmannessa tutkimukseen osallistuneessa kuntaorganisaatiossa
suunnitellaankin erilaisia kuntien yhteistyömuotoja ja vajaassa neljäsosassa
muita organisaatiouudistuksia. Reilulla 25 prosentilla organisaatioista oli
vireillä selvityksiä ennen vuotta 2019 tapahtuviin ulkoistamisiin ja
yhtiöittämisiin liittyen. Epävarmuus kuitenkin vaikeuttaa suunnittelutyötä.
Myös vakituisten
työntekijöiden määrän uskotaan vähenevän seuraavan vuoden aikana. Näin arvioi
lähes 40 prosenttia vastaajista. Vain reilut 10 prosenttia arvioi, että
henkilöstön määrä kasvaa.
- Suurin osa henkilöstön
vähenemisestä tapahtunee eläkepoistuman kautta. Päätoimialoista eläkepoistuman
henkilöstöä vähentävä vaikutus arvioidaan sosiaali- ja terveysaloilla selvästi
pienemmäksi kuin opetusalalla, teknisellä alalla tai hallinnon työtehtävissä.
Arvioiden mukaan sosiaali- ja terveysaloille rekrytoidaan enemmän työntekijöitä
eläköityneiden tilalle, Väänänen sanoo.
- Tutkimus toi odotetun
mukaisesti esiin kuntakentällä vallitsevan epävarmuuden sote- ja
maakuntauudistuksesta. On tärkeää, että tulevaisuuden kuntauudistustyö etenee
johdonmukaisesti sote-uudistuksen kanssa ja että kunnille turvataan riittävät
voimavarat, korostaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
- Osaltaan epävarmuutta
vähentäisi se, että valinnanvapauden, yhtiöittämisen sekä sote-palveluissa
kilpailun vapautumisen vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen huomioidaan
ottamalla käyttöön työeläkejärjestelmien välillä siirtymämaksu. Siinä
markkinamuutosten johdosta kasvava työeläkejärjestelmä maksaisi siirtymämaksua
supistuvalle järjestelmälle siten, ettei työeläkemaksuissa tapahdu uudistuksen
seurauksena kohtuuttomia muutoksia ja ettei aiheuteta korotuspaineita
verotukseen, Kietäväinen esittää.
Kevan
toimintaympäristötutkimus on toteutettu yhteensä viisi kertaa (vuosina 2009,
2010, 2012, 2014 ja 2016). Tämänvuotisessa tutkimuksessa kohderyhmänä olivat
Kevassa eläkevakuutetut organisaatiot, joissa on vähintään kymmenen
työntekijää. Kyselyyn vastasi yhteensä 358 talous- ja rahoitusjohdon, ylimmän
johdon ja henkilöstöjohdon edustajaa.
Lue lisää: Diat - Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 (pdf)
Lisätietoja
Työelämäasiantuntija Janne
Väänänen
puh. 020 614 2765
janne.vaananen@keva.fi
Toimitusjohtaja Timo
Kietäväinen
puh. 020 614 2201
timo.kietavainen@keva.fi
