Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksella on suuria
taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia kuntiin. Kuntien tehtävät
kaventuvat olennaisesti ja kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy
merkittävästi.
Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja
käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin
kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät
kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät
pois yksittäisten kuntien vastuulta.
Kunnilta siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista
sote-maakuntaa. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen.
Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
järjestämisestä alueellaan eikä kuulu mihinkään sote-maakuntaan. Lisäksi uusi
HUS-maakuntayhtymä järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla
erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.
Kuntien rahoitus
Kuntien kustannuksia siirtyy maakunnille noin 19,1 miljardia euroa vuoden
2020 tasolla. Kuntien tuloja alennetaan koko maan tasolla siirtyviä
kustannuksia vastaavasti. Kuntien valtionosuuksia ja veromenetysten
kompensaatiota vähennetään Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja
kunnallisveroa pienennetään. Tulojen siirrosta verotuksen osuus olisi noin 13
miljardia euroa.
Kunnallisveroa siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien
tuloveroprosentteja tasasuuruisesti: tämän hetkisen arvion mukaan 12,63
prosenttiyksikköä. Tarkoituksena on varmistaa kuntalaisten verotuksen pysyminen
lähes ennallaan, kun kuntien tuloveroprosentteja alennetaan tasasuuruisesti ja
vastaavasti valtion verotusta nostetaan. Lisäksi kuntien väliset
veroprosenttien erot säilyvät ennallaan. Lisäksi kuntien osuutta yhteisöveron
tuotosta pienennetään yhdellä kolmasosalla ja valtion osuutta kasvatetaan
vastaavasti.
Kuntien tuloja ja kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen
sijaan kunnittain erot voivat olla suuret. Kuntien talouteen kohdistuvia
muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien valtionosuusjärjestelmässä, johon
luodaan erilaisia tasauselementtejä. Tasauselementtien seurauksena kuntien
talouden tasapainon muutos (laskennallinen) on viiden vuoden siirtymäkauden
lopussa toistaiseksi pysyvästi enintään +/- 100 euroa asukasta kohden.
Tasapainolla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen. Vuosikate kuvaa
puolestaan rahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin ja
lainanlyhennyksiin juoksevien menojen kattamisen jälkeen.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän perusrakenne säilyy ennallaan,
vaikka siitä poistuukin ns. sote-perusteiset osat. Uutena kriteerinä otetaan
käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa. Merkittävimmät
muutokset tehdään tulojen tasausjärjestelmän tasauslisä- ja
vähennysprosentteihin, mikä hyödyttää sekä keskimääräistä alemman että
korkeamman verotulon kuntia.
Omaisuusjärjestelyt
Sote-maakunnilla on oltava hallinnassaan järjestämisvastuunsa
toteuttamiseksi tarvittava omaisuus, jotta palvelujen järjestäminen on
mahdollista tehtävien siirtyessä kunnilta sote-maakunnille.
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät
maakunnille varoineen ja velkoineen suoraan lain nojalla. Kuntien ja muiden
sosiaali- ja terveydenhuollon sekä alueen pelastustoimea hoitavien
kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen käytössä oleva
irtain omaisuus, sopimukset sekä siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka
siirtyvät maakunnille.
Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen
toimitilat, jotka sote-maakunta vuokraa vähintään kolmen vuoden siirtymäajaksi.
Sote-maakunnalle tulee oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.
Omaisuussiirroista ei suoriteta korvausta kunnille eikä kuntayhtymille.
Kuntayhtymäosuuksien, irtaimiston ja lomapalkkavelan poistuminen kunnan
taseesta katetaan ilman tulosvaikutusta kirjanpidollisesti kunnan peruspääomaa
muuttamalla.
Kunta on oikeutettu korvaukseen sellaisista omaisuusjärjestelyistä
aiheutuvista välittömistä kustannuksista, joiden syntymiseen kunta ei ole
voinut omilla toimillaan vaikuttaa ja joiden seurauksena kunnan taloudellinen
itsemääräämisoikeus vaarantuu. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan
jälkeen tarpeettomiksi jäävistä kuntien omistamista toimitiloista. Korvausta on
mahdollista myöntää hakemuksen perusteella. Tilannetta arvioidaan
kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen avulla.
Henkilöstö
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan sote-maakuntien palvelukseen. Lisäksi
kuntien opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon
kuraattorit ja psykologit.
Kunnan yhteisiä tukipalveluja hoitava henkilöstö siirtyy, jos tehtävistä
kohdistuu vähintään puolet siirtyviin tehtäviin. Tukipalveluiksi katsotaan
kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen toimintaa tukevat
tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon
palvelut, ICT-palvelut, sekä lääketieteelliset laboratoriot ja
kuvantamispalvelut. Kaikkiaan sote-uudistus vaikuttaa yli 210 000
kuntatyöntekijään ja viranhaltijaan.
Siirtyminen katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi ja siten
henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseensa
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön
soveltamisalaa laajennetaan koskemaan sote-maakuntien ja sote-maakuntayhtymien
henkilöstöä, joten työnantajan muutos ei vaikuta siirtymishetkellä
palvelussuhteen ehtoihin.
Liikkeenluovutuksilla siirtyy noin 173 000 henkilöä 332 kunnasta tai
kuntayhtymästä. Liikkeenluovutuksia on tulossa noin 360, sillä osalla
kuntayhtymistä on toimipisteitä useamman sote-maakunnan alueella.
Uudenmaan erillisratkaisun yhteydessä sote-maakuntayhtymäksi muuttuvan
HUS-kuntayhtymän ja sote-maakunnan tehtäviä hoitavan Helsingin kaupungin
henkilöstön työnantaja ei muutu.
