Sosiaali- ja
terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö pyytävät
Manner-Suomen kunnilta, kuntayhtymiltä sekä muilta lausuntopyynnössä
mainituilta lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja
pelastustoimen järjestämistä koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.
Lausuntoja voi antaa 25. syyskuuta 2020 asti.
Marinin hallituksen
uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä
pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden
saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman
saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin
ja hillitä kustannusten kasvua.
Esitysluonnoksen mukaan Suomeen
muodostetaan 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla
nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
tehtävät. Uudellamaalla sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
järjestämisvastuu poikkeaisi muun maan ratkaisusta siten, että neljän
Uudenmaan sote-maakunnan lisäksi Helsingin kaupungilla olisi tehtävien
järjestämisvastuu. Lisäksi HUS-maakuntayhtymällä olisi
terveydenhuollossa järjestämisvastuu laissa säädetyin ja
HUS-järjestämissopimuksessa sovituin osin.
Hyvinvoinnin ja
terveyden edistäminen jäisi kuntien tehtäviksi mutta edistämistyötä
tehtäisiin yhteistyössä maakuntien kanssa. Ympäristöterveydenhuolto
jatkuisi kuntien tehtävänä. Opiskeluhuollon kuraattori- ja
koulupsykologitehtävät siirtyisivät sote-maakunnille.
Maakuntien perustamisen ja toiminnan kannalta keskeiset lakiesitykset ovat:
laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
laki pelastustoimen järjestämisestä
sote-maakuntalaki
sote-maakuntarakennelaki
laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla
uudistusta koskeva voimaanpanolaki
sote-maakuntien rahoituslaki
Lisäksi lakiesitys sisältää ehdotukset
kuntien valtionosuutta koskevan lainsäädännön, verolainsäädännön,
sote-maakuntien henkilöstöä koskevan lainsäädännön sekä eräiden
yleishallintoa koskevien lakien muuttamiseksi. Yhteensä lakiesitys
muodostuu 48 laista ja lainmuutoksesta.
Sote-järjestämislailla vahvempi pohja saumattomien palveluketjujen luomiselle
Sote-järjestämislaissa
koottaisiin yhteen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sekä perustason
ja erityistason palvelut sote-maakuntien vastuulle. Palvelujen
järjestämis- ja rahoitusvastuun integroiminen sote-maakunnille
mahdollistaa asiakkaiden palveluketjujen toteuttamisen nykyistä
paremmin. Integraatio on yksi keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Sote-järjestämislaissa säädettäisiin myös
viidestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueesta, joihin
kuuluvien sote-maakuntien tulisi sopia sosiaali- ja terveydenhuollon
työnjaosta, yhteistyöstä ja yhteensovittamisesta laissa tarkemmin
säädetyissä asioissa. Lisäksi säädettäisiin kaksikielisten
sote-maakuntien velvoitteesta sopia yhteistyöstä ja työnjaosta
ruotsinkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisessa.
Uudenmaan
sote-maakunnilla ja Helsingin kaupungilla olisi sosiaali- ja
terveydenhuollosta ensisijainen järjestämisvastuu, mutta
HUS-maakuntayhtymällä olisi lakisääteinen järjestämisvastuu
erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan toimintaan liittyvissä
tehtävissä.
Ehdotuksilla vahvistetaan sote-maakunnan sosiaali-
ja terveydenhuollon järjestämisvastuuta sekä tarkennetaan
ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käyttöä
Ehdotuksessa
säädettäisiin täsmällisemmin sote-maakunnan järjestämisvastuusta sekä
tarkkarajaisemmin palvelujen hankkimisesta yksityisiltä
palvelutuottajilta sekä vuokratyövoiman käytöstä.
Voimaanpanolaissa
säädettäisiin sellaisten sote-maakunnalle siirtyvien
ostopalvelusopimusten mitättömyydestä, joissa olisi sovittu ehdotettujen
järjestämisvastuuta ja ostopalveluja koskevien sote-järjestämislain
säännösten vastaisesti, jos sopimusta ei voida muuttaa lainmukaiseksi.
Mitättömyysriskin on arvioitu koskevan lähinnä laajoja
kokonaisulkoistuksia.
Pelastustoimen uudistuksella tavoitellaan yhdenmukaisempia pelastustoimen palveluita ja valtakunnallista tehokkuutta
Esitysluonnoksen
mukaan pelastustoimen järjestäisivät jatkossa sote-maakunnat ja
Helsingin kaupunki, jotka vastaisivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä alueellaan. Pelastustoimi olisi kuitenkin jatkossakin
erillinen, sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkainen toimiala.
Uudistuksen
myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuisi. Vahvempi
valtakunnallinen ohjaus parantaisi entistä yhdenmukaisempien ja siten
yhdenvertaisempien pelastustoimen palveluiden tuottamista koko maassa.
Tavoitteena on myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena
järjestelmänä.
Sote-maakuntalailla perusta sote-maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle
Sote-maakuntalaki
mahdollistaisi kuntalain tapaan sote-maakunnille mahdollisuuden
organisoida hallintonsa paikallisten olosuhteiden mukaisesti.
Lakisääteistä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja
tuottamisen erottamista ei ehdoteta.
Sote-maakunnan lakisääteisiä
toimielimiä olisivat sote-maakuntavaltuusto ja -maakuntahallitus sekä
tarkastuslautakunta. Kaksikielisissä sote-maakunnissa olisi oltava
kansalliskielilautakunta ja Lapin sote-maakunnassa saamen kielen
lautakunta.
Sote-maakunta järjestäisi sille lailla säädetyt
tehtävät, joita olisivat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä
pelastustoimi. Lisäksi sote-maakunta voi alueellaan ottaa hoitaakseen
sen lakisääteisiä tehtäviä tukevia tehtäviä, joten sillä olisi laissa
säädetty rajattu yleinen toimiala. Sote-maakunta voi alueellaan
harjoittaa myös vähäriskistä liiketoimintaa, joka tukee sen
lakisääteisten tehtävien toteuttamista.
Sote-maakunnat voisivat
sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Sote-maakuntayhtymä on
mahdollinen vain tukipalvelujen tuottamiseen liittyvissä tehtävissä,
eikä sille voida siirtää lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuuta.
Sote-maakunnan ja sen alueen kuntien on neuvoteltava valtuustokausittain
tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja
työnjaosta.
Sote-maakuntajaosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkuntien osalta kaksi vaihtoehtoa
Sote-maakuntarakenne määriteltäisiin uudistuksen voimaanpanolaissa.
Lausuntokierroksella
pyydetään Savon maakuntien osalta lausumaan kahdesta vaihtoehdosta,
joissa Itä-Savon sairaanhoitopiirin kunnat (Enonkoski, Rantasalmi,
Savonlinna ja sulkava) sijoittuisivat joko Pohjois-Savon maakuntaan tai
nykyisen maakuntajaon mukaisesti Etelä-Savon maakuntaan. Hallituksen
esityksen liitteenä on vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutusten
arviointia ja yksityiskohtaisia laskelmia. Mahdollinen aluejaon muutos
koskisi myös maakunnan liittoja, ELY-keskuksia, käräjäoikeuden
tuomiopiirejä ja eduskuntavaalien vaalipiirejä. Maakuntajako ratkaistaan
lausuntokierroksen jälkeen.
Rahoitus ja vaikutukset verotukseen
Sote-maakuntien
toiminta rahoitettaisiin pääosin valtion rahoituksella ja osaksi
palvelujen käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta
säädettäisiin sote-maakuntien rahoituslailla.
Sote-maakuntien
rahoituksen pohjan muodostavat kunnilta siirtyvät sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien kustannukset. Kuntien
tuloja ja kustannuksia siirretään noin 19,1 miljardia euroa vuoden 2020
tasolla sote-maakuntien toiminnan rahoittamiseksi. Kuntien tuloja ja
kustannuksia siirtyy koko maan tasolla yhtä paljon, sen sijaan
kunnittain erot voivat olla lähtökohtaisesti suuret. Kuntien talouteen
kohdistuvia muutoksia kuitenkin kohtuullistetaan kuntien peruspalvelujen
valtionosuusjärjestelmässä, johon luodaan erilaisia tasauselementtejä.
Sote-maakuntien
rahoituspohjaa korotetaan vuosittain arvioidulla palvelutarpeen ja
kustannustason kasvulla. Kustannustasossa huomioidaan mahdolliset
tehtävämuutokset ja lisäksi rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen
niin, että laskennalliset kustannukset eivät erkane sote-maakunnan
todellisista kustannuksista.
Sote-maakuntien rahoitus on
yleiskatteista ja se jaetaan sote-maakunnille laskennallisten sosiaali-
ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja
olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella. Tämän lisäksi osa
rahoituksesta määräytyy asukasperusteisesti sekä hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisen kriteerin kautta. Sote-maakuntien rahoitusmallia
tarkastellaan uudelleen lausuntopalautteen perusteella.
Kuntien
verotuloja siirretään valtiolle maakuntien toiminnan rahoittamiseksi.
Siirto toteutetaan pienentämällä kuntien valtionosuuksia, veromenetysten
kompensaatioita, kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta sekä
kunnallisveroa. Verotuksen kautta siirretään noin 12,7 mrd. euroa
(ansiotuloverotuksesta 12,1 mrd. euroa, yhteisöveroa 0,6 mrd. eroa).
Kunnallisveroa
siirretään maakuntien rahoitukseen alentamalla kuntien
tuloveroprosentteja tasasuuruisesti, valmistelun nykyhetken arvio on
12,63 prosenttiyksikköä. Kuntien tuloveroprosenttien tasasuuruisella
alentamisella ja vastaavalla valtion verotuksen nostolla varmistetaan
se, että kuntalaisten verotus pysyy lähes täysin ennallaan. Myös kuntien
väliset veroprosenttien erot säilyvät ennallaan.
Ohjausta vahvistettaisiin – vuosittaiset sote-maakuntien neuvottelut käyttöön
Valtion
mahdollisuutta ohjata julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja
pelastustoimen järjestämistä ehdotetaan vahvistettavaksi. Valtioneuvosto
vahvistaisi joka neljäs vuosi valtakunnalliset strategiset tavoitteet
sosiaali-ja terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Valtakunnallisiin
tavoitteisiin sisällytettäisiin valtioneuvoston julkiselle taloudelle
asettamat tavoitteet. Strategisten tavoitteiden toteutumista
seurattaisiin vuosittain ja niitä muutettaisiin tarvittaessa.
Osana
valtakunnallista ohjausta ministeriöt kävisivät vuosittain neuvottelut
kunkin sote-maakunnan kanssa. Neuvotteluissa seurattaisiin,
arvioitaisiin ja ohjattaisiin sote-maakunnan vastuulle kuuluvien
tehtävien järjestämistä. Neuvotteluissa saataisiin myös tietoa valtion
talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja
seurantaan. Vuosittaisten neuvotteluiden ja muun valtakunnallisen
ohjauksen tavoitteena olisi vuorovaikutteinen ja jatkuvaluonteinen
ohjausprosessi.
Osana sote-maakuntien toiminnan ja talouden
ohjausta ministeriöt ohjaisivat myös sote-maakuntien investointeja.
Valtioneuvosto päättäisi valtiovarainministeriön esityksestä
sote-maakunnan tilikausittaisesta valtuudesta ottaa pitkäaikaista lainaa
investointien rahoittamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja
sisäministeriö päättäisivät sote-maakuntien investointien hyväksymisestä
ottaen huomioon valtioneuvoston päätöksen sote-maakunnan
lainanottovaltuudesta hyväksymällä kunkin sote-maakunnan
investointisuunnitelman.
Ministeriöt kävisivät vuosittain
neuvottelut myös kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen
kanssa. Lisäksi valtioneuvostolla olisi sosiaali- ja terveysministeriön
esityksestä tietyissä laissa rajatuissa sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämiseen liittyvissä väittämättömissä tilanteissa oikeus päättää
sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen sekä kaksikielisten
sote-maakuntien yhteistyösopimuksen sisällöstä.
Vaikutukset henkilöstöön
Kunnallisen
sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva
henkilöstö siirtyisi Helsingin kaupungin palveluksessa olevaa
henkilöstöä lukuun ottamatta sote-maakuntien palvelukseen
liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kuntien
opetustoimesta sote-maakunnan palvelukseen siirtyisivät opiskeluhuollon
kuraattorit ja psykologit. HUS-sairaanhoitopiirin henkilöstö siirtyisi
HUS-maakuntayhtymälle.
Lisäksi sote-maakunnan työntekijöiksi
siirtyisivät ne kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon
tukipalvelutehtävissä työskentelevät, jos heidän työtehtävistään
vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä.
Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tai
pelastustoimen toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto,
siivous, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut sekä
lääketieteelliset laboratoriot ja kuvantamispalvelut.
Kaikkiaan työnantajamuutos koskisi yli 210 000 kuntatyöntekijää.
Uudistuksen vaikutukset julkiseen talouteen
Väestön
ikääntyminen heikentää julkisen talouden tulopohjaa ja toisaalta
kasvattaa sote-palveluiden tarvetta. Työikäisen väestön määrän
väheneminen on kasvava haaste. Sote-uudistuksella tavoitellaan
kustannusten kasvun hillintää.
Hallituksen esitysluonnoksessa
otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmin asettamat reunaehdot
sote-maakuntien riittävälle rahoitukselle ihmisten perusoikeuksien
turvaamiseksi. Sote-maakuntien rahoitus on laskennallista ja
yleiskatteellista, mikä mahdollistaa sote-maakunnille mahdollisuudet
kohdentaa rahoitusta palvelutarpeiden mukaisesti.
Rahoituksen
etukäteistarkastuksessa otetaan huomioon asukkaiden palvelutarve lähes
täysimääräisesti (80-prosenttisesti) ja kustannustason ennustettu kasvu.
Jälkikäteen rahoitus tarkastetaan koko maan tasolla vastaamaan
toteutuneita kustannuksia.
Sote-maakuntien toiminnan ja talouden
ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä luo julkisen talouden suunnitteluun
vakautta ja ennakoitavuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen uudistamisella kehitetään julkisen sektorin rakenteita,
joilla pystytään lisäämään työn tuottavuutta, hyödyntämään moderneja
teknologian ratkaisuja ja vaikuttavaksi todettuja toimintamalleja sekä
virtaviivaistamaan toimintaprosesseja. Näillä toiminnallisia muutoksilla
saavutetaan hyötyjä, jotka tasaavat väestön ikääntymisestä ja
huoltosuhteen heikentymisestä aiheutuvaa julkisen talouden kustannusten
kasvupainetta.
Aikataulu
Ensimmäiset sote-maakuntavaalit
järjestettäisiin esitysluonnoksen mukaan alkuvuodesta 2022.
Sote-maakuntavaalien ajankohtaan vaikuttaisi eduskunnan edellyttämä
esityksen käsittelyaikataulu.
Esitykseen liittyvät lait on
tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alusta lukien. Tarkoituksena on
saattaa lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa 2020.
Linkit
