Mielipidekirjoitus: Ennaltaehkäisevä satsaus nuoriin maksaa itsensä takaisin

3.6.2021

​Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat kasvaneet, ja nuorten kasvun tukemiseen tarvitaan tänä päivänä resursseja enemmän. Uutisointi nuorten tekemistä rikoksista pistää miettimään, olisiko jotakin voitu tehdä rikosten ehkäisemiseksi.

Varmasti olisi. Kaikkea ei toki voida estää ja ennakoida, mutta investoimalla palveluihin, jotka edesauttavat kiinnittymistä yhteiskunnan täysivaltaisiksi, toimiviksi jäseniksi ja tuleviksi veronmaksajiksi sekä päättäjiksi varmistetaan kaikille nuorille mahdollisuus terveeseen ja hyvään elämään.

Mihin kuntien pitäisi sitten sijoittaa, jotta tuotto olisi odotusten mukaista? Ennaltaehkäisevä työ kattaa koko elinkaaren. Alkupäässä tulisi panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa ja joka edesauttaa koulutien turvallista aloittamista. Matalan kynnyksen palveluita ja moniammatillista tukea tulee perheille olla saatavilla lapsen syntymästä lähtien.

Nuorille suunnattuja palveluita rahoitetaan enenevissä määrin ulkopuolisilla hankerahoituksilla. Hankkeet on pääsääntöisesti suunnattu hieman vanhemmille nuorille ja painottavat erityisnuorisotyön kehittämistä, mikä siirtää painopistettä korjaavan työn kehittämiseen. Rasitteen kuntien jo valmiiksi ylikuormittuneeseen tilanteeseen tuovat kalliit ja raskaat erityissairaanhoidon palvelut, joiden kysyntään ei tällä hetkellä pystytä kunnissa vastaamaan riittävästi. Jos nuorten hoitoon pääsy viivästyy perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon tarve kasvaa.

Kansalaisaloitteena liikkeelle lähtenyt Terapiatakuu-aloite auttaisi toteutuessaan nopeuttamaan avun saantia. Se toisi psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon osaksi perusterveydenhuollon palveluita ilman, että palveluiden käyttöön edellytettäisiin erikoissairaanhoidossa asetettua psykiatrista diagnoosia.

Lakimuutoksien avulla voitaisiin nopeuttaa avun saamista siten, että psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumisesta, mikä vähentäisi pitkällä tähtäimellä erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kohentaisi nuorten hyvinvointia.

Nuorten hyvinvointiin voidaan panostaa ennaltaehkäisevästi myös satsaamalla nuorisotyöhön, joka on jo jalkautunut peruskouluihin tukemaan yhteisöllisyyttä ja kasvamista ryhmän jäseneksi. Koulun ulkopuolella nuorisotyö tarjoaa turvalliset ja päihteettömät tilat nuorten kokoontumisille ja harrastamiselle. Ammattilaiset ovat nuorten tavoitettavissa kouluajan ulkopuolella iltaisin ja useimmiten myös viikonloppuisin. Etsivän nuorisotyön kautta tavoitetaan myös niitä nuoria, jotka ovat tipahtamassa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Nuorisotyö on moninaista ja ammatillista osaamista edellyttävää. Suomalaista nuorisotyön koulutusta on kiitetty kansainvälisesti laadukkaaksi ja korkeatasoiseksi. Se tuottaa ammattilaisia nuorisotyöhön, jota tänä päivänä tarjoavat kuntien lisäksi myös lukemattomat järjestöt.

Tehdään yhdessä seuraavasta kuntavaalikaudesta 2021–2024 nuorten kausi tarjoamalla riittävästi ammatillista tukea niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Korjaavan työn kehittäminen on tärkeää, mutta ennakkoon satsattu euro tuottaa varmasti enemmän kuin korjaavaan palveluun budjetoidut eurot. Vaikka nuorten palveluihin panostaminen ensisilmäyksellä näyttäisikin kalliilta, tulee resurssien suuntaamisessa katsoa riittävän kauas. Ennaltaehkäisyyn ja nuorten hyvinvointiin käytetty raha palautuu kyllä ennen pitkää takaisin kuntien hyötykäyttöön.

Maija Kuittinen, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty
Jani Loponen, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty
Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmä