Työriitojen sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen
sovittelusta.
Työmarkkinaosapuolten on työriitoja koskevan lain mukaan ilmoitettava
kirjallisesti työnseisauksesta tai sen laajentamisesta vähintään 14 vuorokautta
ennen valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle. Ilmoituksessa on
mainittava aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja
laajuus. Työtaistelun aloittamisen siirtäminen tai rajoittaminen vaatii
vastapuolen suostumuksen.
Ilmoitusvelvollisuus koskee vain työnseisauksia. Tyypillisiä tällaisia
työnseisauksia ovat lakko ja työsulku. Ilmoitusvelvollisuus ei koske muita
työtaistelumuotoja, kuten työsaartoa tai ylityökieltoa.
Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on saattaa työtaistelu-uhat riittävän
ajoissa sovittelijan tietoon, jotta sovittelija voi ryhtyä toimenpiteisiin
työriidan selvittämiseksi ja työtaistelun estämiseksi. Myös työnseisauksen
kohteeksi joutuvalle on tärkeää saada tieto uhkaavasta tilanteesta.
Ilmoitusvelvollisuuden rikkominen on Suomessa harvinaista.
Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoon.
Laki työriitojen sovittelusta ei koske työtaisteluita, jotka tapahtuvat
virka- ja työehtosopimuksen ja niiden mukanaan tuoman työrauhavelvoitteen
voimassa ollessa. Siten tällaisista työtaisteluista ei myöskään tarvitse tehdä
ennakkoilmoitusta eivätkä ne kuulu työriitojen sovittelun piiriin. Tällaiset
työtaistelut kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan.
Myöskään poliittiset tai myötätuntotyötaistelut eivät kuulu työriitalain
mukaisen ennakkoilmoitusvelvollisuuden ja sovittelun piiriin. Niitä koskevat
kuitenkin työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä sopimuksissa sovitut
ennakkoilmoitusvelvollisuudet.
Lue lisää:
