Kunta-alan sopimusneuvotteluissa edettiin sovitteluun – mitä sovittelu tarkoittaa?

2.4.2020

Työriitojen sovittelujärjestelmä, sovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.

Työmarkkinaosapuolten on työriitoja koskevan lain mukaan ilmoitettava kirjallisesti työnseisauksesta tai sen laajentamisesta vähintään 14 vuorokautta ennen valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle. Ilmoituksessa on mainittava aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus. Työtaistelun aloittamisen siirtäminen tai rajoittaminen vaatii vastapuolen suostumuksen.

Ilmoitusvelvollisuus koskee vain työnseisauksia. Tyypillisiä tällaisia työnseisauksia ovat lakko ja työsulku. Ilmoitusvelvollisuus ei koske muita työtaistelumuotoja, kuten työsaartoa tai ylityökieltoa.

Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on saattaa työtaistelu-uhat riittävän ajoissa sovittelijan tietoon, jotta sovittelija voi ryhtyä toimenpiteisiin työriidan selvittämiseksi ja työtaistelun estämiseksi. Myös työnseisauksen kohteeksi joutuvalle on tärkeää saada tieto uhkaavasta tilanteesta.

Ilmoitusvelvollisuuden rikkominen on Suomessa harvinaista. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan tuomita sakkoon.

Laki työriitojen sovittelusta ei koske työtaisteluita, jotka tapahtuvat virka- ja työehtosopimuksen ja niiden mukanaan tuoman työrauhavelvoitteen voimassa ollessa. Siten tällaisista työtaisteluista ei myöskään tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta eivätkä ne kuulu työriitojen sovittelun piiriin. Tällaiset työtaistelut kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan.

Myöskään poliittiset tai myötätuntotyötaistelut eivät kuulu työriitalain mukaisen ennakkoilmoitusvelvollisuuden ja sovittelun piiriin. Niitä koskevat kuitenkin työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä sopimuksissa sovitut ennakkoilmoitusvelvollisuudet.

Lue lisää: