Kunta-alan pääsopijajärjestöt edellyttävät, että
sovitusta pidetään kiinni ja kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat
verotulomenetykset kompensoidaan kunta-alalle täysimääräisesti valtion
toimesta.
Pääsopijajärjestöt katsovat, että kunta-alan henkilöstö kantaa vastuunsa maan
kilpailukyvyn edistämisestä työaikojen pidennyksellä ja lomarahojen
leikkauksilla. Taakka on jopa suurempi kuin muilla palkansaajilla.
On täysin kohtuutonta, että kunta-alan henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus
asetetaan lisäksi kyseenalaiseksi valtionhallinnon yksipuolisilla, kuntien ja
kuntayhtymien taloudellista asemaa entisestään heikentävillä toimenpiteillä.
Nyt julkisuuteen tulleet maan hallituksen budjettikaavailut eivät sisällä
kunta-alalle tulevaa kompensaatiota verotulomenetyksistä. Tämä merkitsee, että
maan hallitus asettaa kunta-alan tilanteeseen, joka uhkaa laajalti kunta-alan
työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhdeturvaa tulevina vuosina.
Kilpailukykysopimuksen osana työnantajamaksujen rasitetta vähennetään ja osa
maksutaakasta siirretään työnantajilta työntekijöille. Osa sovituista
muutoksista aiheuttaa myös verotulomenetyksiä kunta-alalle. Tämä noin 384
miljoonan euron verotuloalenema merkitsee käytännössä rajuimmillaan noin 8000
kunta-alan työntekijän ja viranhaltijan keskimääräistä vuosipalkkaa
sosiaalikuluineen.
Kunta-alan pääsopijajärjestöt edellyttivät neuvottelujen yhteydessä ehtona
kilpailukykysopimuksen solmimiselle, että sopimuksen aiheuttamat
verotulomenetykset korvataan kunta-alalle täysimääräisesti. Tämä on myös ollut
Kuntatyönantajien lähtökohta.
Työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen kesäkuussa,
kun yksityisen ja julkisen sektorin sopimusaloilla oli laajasti saavutettu
neuvottelutulokset kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvotteluissa. Sopimuksen
tavoitteena on parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja
parantaa työllisyyttä.
Yhteisymmärrys saavutettiin vaikeiden neuvottelujen jälkeen. Sopimuksen
perusteella palkankorotuksista pidättäydytään 12 kuukauden aikana sopimuksen
voimaantulosta. Samalla työn yksikkökustannusten alentamisesta on sovittu
työaikoja pidentämällä kustannuksia lisäämättä.
Lisäksi julkisen sektorin henkilöstön lomarahoja leikataan 30 % vuosina
2017–2019. Tästä kertyvä varallisuus ei jää julkisen sektorin työnantajien
käyttöön, vaan sillä rahoitetaan kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksujen
alennus tulevina vuosina.
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY
KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY
KUNTA-ALAN UNIONI RY
Lisätietoja:
JUKO:
- Olli Luukkainen, p. 0500 652872
KOHO:
- Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, p. 050 527 5085
- Rauno Vesivalo, Tehy, p. 040 587 4346
KUNTA-ALAN UNIONI:
- Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, p. 040 702 4772
- Maija Pihlajamäki, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty, p. 0400
537 756
