Talous supistuu 5,5 prosenttia vuonna 2020, ennustaa valtiovarainministeriö
16. huhtikuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.
Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet
talousennusteet ylösalaisin kaikkialla maailmassa. Muutos on ollut
ennennäkemättömän suuri ja nopea.
Koronaviruksen leviämistä estävät sulkutoimet rajoittavat liikkumista ja
liiketoimintaa Suomessa, millä on vakavia seurauksia talouskasvulle.
Bruttokansantuote (BKT) supistuu eniten tämän vuoden toisella neljänneksellä,
minkä jälkeen kasvu elpyy. BKT:n arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia
vuosina 2021 ja 2022.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna lähes 14 miljardilla eurolla
16,6 miljardiin euroon eli 7,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Näkyvissä oleva
talouskasvu ei riitä palauttamaan julkisen talouden rahoitusasemaa ennalleen,
ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä lähivuosina.
”Kaikki on kiinni siitä, kuinka syvälle taloudessa sukelletaan ja kuinka
pitkään ollaan sukelluksissa. Riski on, että talouden sukelluksen pitkittyessä
yhteiskunnasta uhkaa loppua happi”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Maailmantalouden
näkymät synkät
Kansainvälinen talous alkoi hiipua jo kuluvan vuoden ensimmäisellä
vuosineljänneksellä, kun Kiinan talous supistui voimakkaasti. Kiinan talouden
supistumisesta huolimatta talouskasvu elpyy vuoden 2020 jälkipuoliskolla.
Kaiken kaikkiaan maailmantalous supistuu 2 prosenttia vuonna 2020.
Maailmanlaajuiset liikkuvuuden rajoitukset heikentävät tavarakauppaa
maailmanlaajuisesti. Koko vuoden tasolla maailmankauppa supistuu 5 prosenttia.
Taloudellinen aktiviteetti on vähentynyt Euroopassa voimakkaasti.
Yhdysvalloissa talouskasvu kääntyy negatiiviseksi, kun pandemian keskus siirtyy
sinne.
Suomen talous
kääntyy jyrkkään laskuun
Suomen talouden raju supistuminen johtuu kansainvälisen kysynnän ja viennin
supistumisesta sekä Suomen omista koronaan liittyvistä rajoitustoimista.
Käyttöön otetut rajoitustoimet vähentävät yksityistä kulutusta. Erityisesti
vähenee palveluiden kulutus, mutta myös tavaroiden kulutus vähenee.
Päivittäistavaroiden kulutuksessa muutos näkyy vähiten.
Epävarmat näkymät siirtävät myös investointeja eteenpäin tai estävät niiden
toteutumisen kokonaan. Yksityiset investoinnit vähenevät merkittävästi.
Työllisten määrä vähenee, kun maailmanlaajuinen tartuntatautiepidemia sulkee
liiketoimintoja ja maidenvälisiä rajoja. Työllisyys vähenee vuonna 2020, ja
työllisyysaste laskee 71 prosenttiin. Samalla työttömien määrä kasvaa selvästi
ja työttömyysaste nousee 8 prosenttiin vuonna 2020.
Vuosina 2021−2022 talous palautuu kriisiä edeltävälle kasvu-uralle. Vaikka
lyhytkestoisen kriisin ei oleteta heikentävän talouden tuotantopotentiaalia
merkittävästi, talouden heikentymisen aikana menetetyn tuotannon umpeen kurominen
vie aikaa.
Yksityisen kulutuksen kasvu normalisoituu ja seuraa reaalitulojen 1½
prosentin kasvua. Yksityiset investoinnit toipuvat hitaammin, sillä
metsäteollisuuden suurhankkeet lykkääntyvät ja asuinrakennusinvestoinnit
jatkavat supistumistaan. Vuoden 2022 BKT:n kasvua tukee eniten se, että
asuinrakennusinvestointien alamäki päättyy. Talouskasvun nopeutuminen ja
nimellispalkkojen vaisu nousu alkavat kohentaa työvoiman kysyntää vähitellen
vuosina 2021–2022. Työllisyysaste kohoaa 72 prosenttiin vuonna 2022.
Kriisi jättää
jälkensä julkiseen talouteen
Julkinen talous heikkenee voimakkaasti vuonna 2020. Talouden tilan nopea
heikkeneminen vähentää verotuloja ja kasvattaa työttömyysmenoja. Myös toimet
koronavirusepidemian vaikutusten lieventämiseksi heikentävät julkista taloutta.
Tulojen ja menojen välinen epätasapaino kasvaa 16,6 miljardiin euroon.
Kaikki julkisen talouden sektorit ovat tänä vuonna alijäämäisiä.
Valtiontalous heikkenee taantuman ja tukitoimien vuoksi eniten. Myös
paikallishallinnon talous kiristyy edelleen viime vuoden jo valmiiksi vaikeasta
tilanteesta. Lisäksi sosiaaliturvarahastot painuvat alijäämäisiksi ensimmäistä
kertaa koskaan, kun työttömyyden ja lomautusten lisääntyminen kasvattaa
etuusmenoja ja työeläkemaksua alennetaan väliaikaisesti.
Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä pienenee, kun talouskasvu elpyy ja
koronaepidemian vaikutusten lieventämiseksi toteutettavat väliaikaiset toimet
päättyvät. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan toivu entiselleen. Julkisen
talouden arvioidaan olevan vuonna 2024 edelleen reilusti yli 9 miljardia euroa
alijäämäinen.
Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen kääntyy jyrkkään kasvuun ja nousee
tänä vuonna lähelle 70 prosenttia. Vuoteen 2024 mennessä velkasuhde uhkaa
lähestyä jo 80 prosenttia.
Talousnäkymä
poikkeuksellinen epävarma
Tulevan kehityksen ennustaminen on poikkeuksellisen epävarmaa, sillä arviot
koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta muuttuvat. Myös arviot
rajoitusten taloudellisista vaikutuksista ovat epävarmoja. Toisilla toimialoilla
rajoitukset sulkevat liiketoiminnan kokonaan, mutta toisilla toimialoilla
tuotanto jatkuu ja jopa kasvaa. Ennuste perustuu normaalia enemmän oletuksiin
kysynnän ja tarjonnan muutoksista.
Ennusteessa oletetaan, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimet
kestävät 3 kuukautta. Negatiiviset vaikutukset ovat sitä suurempia, mitä
laajemmalle virus leviää, mitä useampi sairastuu ja etenkin, mitä mittavampiin
ja pidempikestoisempiin sulkutoimiin ryhdytään viruksen leviämisen estämiseksi.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan yhden kuukauden ajan kestävät rajoitukset
nykyisessä laajuudessaan supistavat BKT:ta 1,5−2 prosentilla.
Jos rajoitteet jäävät ennustettua lyhytkestoisemmiksi ja taudin leviäminen
pysähtyy, vaikutukset jäävät ennustettua pienemmiksi. Sulkutoimien pidentyminen
johtaisi puolestaan vakavampiin vaikutuksiin.
Ennusteen yhteydessä olevassa vaihtoehtoisessa laskelmassa rajoitusten
oletetaan kestävän 6 kuukautta. Tällöin BKT supistuisi 12 prosenttia ja
julkisen talouden alijäämä nousisi yli 10 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna
2020. Laskelman mukaan rajoitusten pidentäminen ei vain syvennä talouden
taantumaa vaan myös pidentää sitä tuhoamalla enemmän tuotantokapasiteettia. Jos
näin tapahtuu, talous toipuu kriisistä hyvin hitaasti.
