Julkis-
ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty vaatii budjettiriiheen kokoontunutta
hallitusta tarttumaan vahvalla otteella kuntien heikon taloustilanteen
seurauksena lisääntyneen yt-kierteen katkaisemiseksi. Kuntatalouteen
vaikuttaneet veroratkaisut ja viime vuosien valtionosuuksien leikkaukset ovat
johtaneet siihen, että monet kunnat ja kuntayhtymät eivät selviä
lakisääteisistä tehtävistään nykyisellä rahoituksella. Kuluva vuosi on
osoittanut, että talousahdinko on konkretisoitunut ennen kaikkea lisääntyneinä
yt-neuvotteluina.
Jytyn
puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan hallitusohjelman keskeinen tavoite
alkaneella hallituskaudella on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. ”Se tuntuu
enemmän kuin surkuhupaisalta ja sanahelinältä tilanteessa, jossa yt-neuvottelut
ja irtisanomiset ovat jokapäiväistä uutisointia niin julkisella kuin
yksityisellä sektorilla. Tulilinjalle julkisella sektorilla vähennyksissä ovat
joutuneet erityisesti kuntien ja kuntayhtymien tukipalveluissa työskentelevät
henkilöstöryhmät.”
”Esimerkkeinä
yt-neuvotteluja parhaillaan käyvistä ja kevään sekä kesän aikana käyneistä ovat
reilut parikymmentä kuntaa ja kuntayhtymää (Lue lisää: Yt-karuselli vauhdissa). Myös kolmannen sektorin tukieurojen leikkaukset ovat
pakottamassa useat alalla toimivat yhdistystyönantajat yt-neuvottelujen ja jopa
irtisanomisten tielle. Suuri kysymys on lisäksi se, miten Veikkauksen
nimenomaan kolmannelle sektorille korvamerkityt tuotot kehittyvät suunnitteilla
olevan rahapeliuudistuksen myötä. ”
Kilpailukykysopimusta
tehtäessä vuonna 2016 silloinen Sipilän hallitus lähti siitä, että
kuntasektorin työpaikat turvataan, jos kuntien talous muuttuu negatiiviseksi.
Hallitus on vaihtunut ja ratkaisua vaativat ongelmat kasaantuvat nyt uuden
hallituksen niskoille.
Valtionosuuksien
vähenemisen lisäksi kuntien ja kuntayhtymien ahdinkoa ovat heikentäneet
kilpailukykysopimukseen sisältyneen lomarahaleikkauksen seurauksena tapahtunut
verotulokarttuman pienentyminen.
Kuntaliitto
on laskenut, että viime vuonna 196 kunnassa tulos painui miinusmerkkiseksi, kun
2017 vastaava luku oli 55. Tätä vuotta koskeva ennuste kertoo, että 180 kuntaa
täyttää kuntaveroprosentin mukaisen kriisikuntakriteeristön
raja-arvon. Tuleva vuosi näyttää vielä huonommalta ilman
kuntaveroprosenttien railakkaita korotuksia.
Jytyn
puheenjohtajan mukaan kunnissa on jouduttu viime vuosina yhä haastavampaan
tilanteeseen johtuen kunnallisveron kertymien ennustamisen muututtua aiempaa
vaikeammaksi. Jyty vaatiikin verontilityksen järjestelmään sellaisia
uudistuksia, jotka parantaisivat verotulojen kertymisen luotettavaa
ennustettavuutta ja siten budjettien laatimista.
Menneet
vuodet ovat Pihlajamäen mukaan osoittaneet, että kuntien normienpurkutalkoot
olivat floppi.
”Vähintä
mitä hallitus voi tehdä, on osoittaa kuntien kontolle sälytettäville uusille
tehtäville täysi rahallinen kompensaatio. Uudet tehtävät eivät ole
vähäpätöisiä, sillä esim. subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisen ja
oppivelvollisuusiän pidentämisen sinällään hyvistä päätöksistä koituvat lisäkustannukset
eivät ole pieniä ja odottavat nurkan takana.”
Pihlajamäki
huomauttaa, että sosiaali- ja terveyssektorin kustannukset kasvavat
Tilastokeskuksen mukaan dramaattisesti, ennusteen mukaan 77 % vuoteen 2030
mennessä. Samalla ajanjaksolla vanhusväestön määrä lisääntyy lähes
kolmanneksella. Vuonna 2030 yli 75-vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan vuoteen
2017 verrattuna noin 300 000 suurempi eli lähes 800 000.
”Samaan
aikaan kunnissa jää vuositasolla noin parituhatta hoitoalan ammattilaista
eläkkeelle ja uusia työelämään valmistuu tuhatkunta vuodessa. Tällainen huutava
henkilöstöpula asettaa äärimmäisen kovat vaatimukset mm. alan
koulutussatsauksiin.”
Jytyn
puheenjohtaja varoittaa tilanteesta, jossa esimerkiksi hoitajamitoituksen
toteuttamisessa työvoimapulaa kärsivästä kotihoidosta haalittaisiin hoitajia
ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Tällaisella toiminnalla
vanhuspalvelujen kokonaisuus ei ainakaan parane.
Pihlajamäki
korostaa, että mitkään vaalilupaukset eivät toteudu sillä, kuten on nähty, että
ne luvataan kirjoittaa lakiin. ”Kuntien perus- ja hyvinvointipalveluja ei
saada kuntoon millään muulla kuin euroilla. Kuntien valtionosuudet ovat tässä
suhteessa kaiken perusta.”
Lisätietoja:
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
* Jyty
edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84
prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.