Jytyn uusi liittovaltuusto on valittu

Jytyn uuteen liittovaltuustoon valittiin suoralla jäsenvaalilla 37 jäsentä. Jyty-vaalien äänestysaika oli 25.9.–8.10. ja ehdokkaita oli 76. Vaalipiireittäin liittovaltuutettuja valittiin Etelä-Suomesta 10 (5 yleisvaraa), Itä-Suomesta 10 (5 yleisvaraa), Länsi-Suomesta 10 (5 yleisvaraa) ja Pohjois-Suomesta 7 (4 yleisvaraa). Uusista valtuutetuista naisia on 30 ja miehiä 7, joka vastaa liiton jäsenistön sukupuolijakaumaa.

Äänestysprosentti oli koko Suomessa 14,7 %. Äänestysprosentti oli Etelä-Suomen vaalipiirissä 12 %, Itä-Suomen 15 %, Länsi-Suomen 12 % ja Pohjois-Suomen 18 %.

Suurimman äänisaaliin Etelä-Suomessa sai Elina Kajanto (129) Itä-Suomessa Seija Hovi-Kuikko (173), Länsi-Suomessa Anne Ahola (124) ja Pohjois-Suomessa Hanna Nikupaavo (163). Kaikkien ehdokkaiden äänimäärät löytyvät oheisista taulukoista.

Vaalitoimikunta suoritti arvonnan valtuuston yleisvarajäsenten järjestyksen määrittämiseksi Itä-Suomen ja Länsi-Suomen vaalipiireissä, koska äänet menivät tasan osalla yleisvarajäseniksi valituista. Yleisvarajäsenten järjestys on näkyvillä oheisissa taulukoissa.

Jytyn liittovaltuutetuista osa voidaan valita alueidensa vaalikokouksissa liittohallitukseen. Koska valtuutettu ei voi olla jäsen valtuustossa ja hallituksessa yhtä aikaa, yleisvarajäsenistä nousee kyseisestä vaalipiiristä varsinaiseksi valtuutetuksi aina järjestyksessä seuraavat.

Uuden valtuuston ensimmäinen kokous pidetään 23.-24.11.2020, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan valtuustolle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuuston kokouksessa valitaan myös liittohallitus sekä koko liiton puheenjohtaja, joka on samalla myös hallituksen puheenjohtaja.

Suhteellinen vaalitapa tarkasteluun

– Jyty-vaalien äänestysprosentti oli samaa luokkaa seurakuntavaalien kanssa ja selvästi alempi kuin monien muiden ammattiliittojen hallinnon vaaleissa, toteaa järjestöjohtaja Ari Sauros arvioidessaan vaalien äänestysaktiivisuutta.

– Nykyinen suora vaalitapa ei suosi sitä, että yhdistykset tai seutukunnat asettaisivat useita ehdokkaita. Ehdokkaiden määrä korreloi tunnetusti äänestysaktiivisuuden kanssa. Jos ehdokkaita ei tunneta, jätetään helposti äänestämättä, Sauros huomauttaa.

– Tulevan valtuuston tuleekin harkita vaalijärjestelmän uudistamista samanlaiseksi kuin valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa. Tällöin vaalijärjestelmä muutettaisiin suhteelliseksi vaalitavaksi, joka on myös käytössä useimmissa muissa ammattiliitoissa. Ehdokkaita voi olla samalla liittoumalla useita ja äänten kokonaismäärä ratkaisee. Liittoutumien kesken paikat jaetaan suhteellisesti, Sauros ehdottaa.

– Suhteellisen vaalitavan etuna on sekä ehdokasmäärän että äänestysaktiivisuuden lisääntyminen, jolloin lopulta myös jäsendemokratia toimii paremmin, Sauros korostaa.            

– Tulevalla valtuustokaudella Jytyllä on edessään suuria yhteiskunnallisia haasteita. Esimerkkeinä muutoksista ovat kunnissa tapahtuvat tehtävien ulkoistamiset ja yhtiöittämiset sekä sote-uudistus. Valtuutettujen toivotaankin osallistuvan omissa yhteisöissään tällaisista asioista käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun, Sauros sanoo.

Yhdistyksien äänestysaktiivisuudessa suuria eroja

Etelä-Suomessa merkittäviä äänestysprosentteja oli Jyty HYKS ry:llä (22,6 %) ja Jyty Forssa ry:llä (21,7 %). Itä-Suomen yhdistyksistä korkeisiin äänestysprosentteihin ylsivät Jyty Asikkala ry (31,1 %) ja Jyty Lappeenranta ry (28,3 %).

Länsi-Suomessa Jyty Kankaanpää ry:n äänestysprosentti nousi 36,1 %:iin ja JYTY Huittisten seutu ry:n 33,3 %:iin. Pohjois-Suomessa äänestämään intoutuivat Lapin seurakuntahenkilöstö ry (36,9 %) ja Jyty Kemijärvi ry (33,7 %).

Valtakunnallisista yhdistyksistä Yksityismetsätalouden Toimihenkilöt - YMTH ry:llä äänestysprosentti oli 30 %.

– Huomionarvoista on, että pienilläkin yhdistyksillä oli mahdollista saada valtuustopaikkoja, mikäli yhdistyksen jäsenet ovat aktivoituneet äänestämään, Sauros sanoo.

VAALITULOKSET VAALIPIIREITTÄIN:

Liittovaltuuston tehtävät:

Liittovaltuustossa on 37 jäsentä, ja se kokoontuu ainakin kaksi kertaa vuodessa, mutta tarvittaessa myös useammin. Liittovaltuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa ja ohjaa vuosittaista toimintaa. Valtuusto päättää mm. sopimustoiminnasta ja sopimusten hyväksymisestä liittotasolla, toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä järjestäytymisperiaatteista. Valtuusto valitsee liitolle päätoimisen puheenjohtajan nelivuotiskaudeksi.

Liittohallituksen tehtävät:

Liiton toimeenpanevana elimenä toimii 12-jäseninen liittohallitus, joka huolehtii mm. sopimus- ja neuvottelutoiminnasta liittovaltuuston päätösten mukaisesti. Hallitus hoitaa liiton omaisuutta sekä valvoo liiton taloudenhoitoa, järjestötoimintaa, viestintää ja koulutustoimintaa. Lisäksi hallitus tekee esitykset liittovaltuustolle. Hallituksen puheenjohtajana toimii asemansa perusteella liiton puheenjohtaja.

Teksti Tuomas Muhonen