Jytyn
liittovaltuusto vaatii työnantajien sopimuskikkailuun yhteisiä pelisääntöjä ja
kehottaa maan hallitustakin puuttumaan epäoikeudenmukaisuuteen tarvittaessa
lainsäädännöllisillä muutoksilla. Sopimusshoppailun kieltämisestä on 24.
marraskuuta tehty myös kansalaisaloite, jota Jytyn liittovaltuusto kannattaa.
Meneillään
olevissa ja ensi vuoden alussa alkavissa työehtosopimusneuvotteluissa Jytyn
liittovaltuusto ei hyväksy työnantajien pyrkimystä romuttaa työmarkkinoiden luottamusta
täysin kohtuuttomilla sopimusvaatimuksilla ja työehtojen heikennyksillä.
Työnantajien maksamia maksuja on jo siirretty työntekijöille. Pitäisikö
työnantajien antaa jotain vastineeksi?
Mikäli tahtoa
löytyy, liittokohtaisilla neuvotteluilla tulee pystyä puuttumaan moniin
alakohtaisiin ongelmiin, kuten palkkatasa-arvoon. Tällaisiin kysymyksiin ei
kuitenkaan löydetä ratkaisuja, jos vientialat määrittelevät muidenkin alojen,
kuten esimerkiksi naisvaltaisen julkisen sektorin palkankorotusten ylärajat.
Kolmikantaisista
ja keskitetyistä ratkaisuista luopuminen näyttää vain lisäävään riitelyä ja
epävarmuutta työmarkkinoilla. Keskitetyissä neuvotteluissa hyvää on ollut se,
että sopimuksiin on voinut sisällyttää esimerkiksi veroratkaisuja,
lakimuutoksia ja korjauksia tuloperusteiseen sosiaaliturvaan toisin kuin
liittokohtaisissa neuvotteluissa.
Mitä
yhteiskunnalle on käymässä, jos ei kyetä yhdessä neuvottelemaan ja sopimaan
asioista?
Jytyn
liittovaltuusto vaatii kaikkia työmarkkinaosapuolia kunnioittamaan suomalaisen
sopimusyhteiskunnan periaatteita. Neuvotteluja on käytävä vuorovaikutteisesti
molemmat osapuolet huomioimalla.
Työn
halpuuttaminen erittäin haitallista
Työnantajien
yksipuolinen sopimusshoppailu uhkaa käydä hyvin kalliiksi koko yhteiskunnalle,
kuten Postin sopimuskiista tukilakkoineen on osoittanut. Kansalaiset kokevat
työehtosopimusshoppailun selkeästi hyvin epäoikeudenmukaisena ja haluavat
korjata vääryyden, Jytyn liittovaltuusto korostaa.
Liittovaltuusto
pitää työn halpuuttamista ja halpatyövoiman yleistymistä erittäin
vahingollisena koko suomalaiselle hyvinvointivaltiolle.
Suomessa on
jopa puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää, joiden määrä on vain lisääntynyt.
Samalla yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve on jatkuvasti lisääntynyt.
KELA:n mukaan palkkaköyhyydestä seuranneiden tulonsiirtojen, kuten sovitellun
päivärahan, yleisen asumistuen ja toimeentulotuen kasvaneen Suomessa noin 500
miljoonaan euroon.
Veronmaksajien
ei pitäisi joutua työn halpuuttamisen ja yritysten palkkakikkailun
maksumieheksi. Työstä saatavalla palkalla täytyy yksinkertaisesti tulla
toimeen, Jytyn liittovaltuusto linjaa.
Jytyllä on
omakohtaista kokemusta sopimusshoppailusta Turun kaupungin omistamassa
kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö Arkeassa, jossa työehtojen roimat heikennykset
uhkaavat tiputtaa jo ennestään pienipalkkaisten työntekijöiden ansioita.
Esimerkiksi siivoojan peruspalkka nykyisessä sopimuksessa on 1774 euroa ja
laitoshuoltajan 1853 euroa. Keittäjän peruspalkka on 1937 euroa ja kokin 1946
euroa. Mitä tapahtuu, jos tästä pudotetaan vielä 15-30 prosenttia, Jytyn
liittovaltuusto kysyy.
Lisätietoja:
Jytyn
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
Jytyn
edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi
* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia.
Jyty on STTK:n jäsenliitto.
