Julkis-
ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn liittovaltuusto vaatii edustamilleen
aloille niin kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa kuin yksityisellä ja
kolmannella sektorilla vähintään vientialojen tasoista palkankorotuslinjaa.
Palkankorotuspaine on liiton sopimusaloilla liittovaltuuston mukaan muita
kovempi, sillä kilpailukykysopimuksesta (kiky) johtuen palkkakehitys on
julkisella sektorilla ollut muita aloja heikompaa.
Tilastokeskuksen
mukaan kolmivuotinen kiky ja määräaikainen lomarahaleikkaus on vaikuttanut
negatiivisesti kunta- ja valtionsektorin ansiotasoindeksiin vuoden 2017
ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat
vuoden 2016 heinä-syyskuusta kuluvan vuoden vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä
puolella 0,6 %, kun kunta- ja valtionsektorilla ne laskivat 1,1 % ja 1,0 %.
Säännöllisissä
ansioissa tapahtui nousua kuluvan vuoden heinä-syyskuussa 0,5 % edellisen
vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli
0,6 %, valtiolla 0,5 % ja kuntasektorilla 0,3%.
Turussa
kokoontuneen Jytyn liittovaltuuston mukaan lomarahaleikkaus on kompensoitava
tällä sopimuskierroksella palkankorotuksina, koska hallitus on ilmoittanut,
ettei se lomarahaleikkauksia peru. Hallitushan painosti lomarahaleikkaukset
epäoikeudenmukaisesti julkiselle sektorille osana kikyä vääriin
talousennusteisiin pohjautuen. Nyt Suomen talouskehitys näyttää aivan
vastakkaisia merkkejä ja porskuttaa jopa EU-maiden kärkitiloilla.
Liittovaltuuston
mukaan korotusten tulee olla yleiskorotuspohjaisia ja euromääräisiä tai
noudattaa niin sanottua sekalinjaa, jolla taataan riittävä euromäärä kaikille.
Niihin tulee sisältyä myös matalapalkka- ja naispalkkaerät.
Prosenttiperusteinen
korotus ei ole Jytyn hyväksyttävissä. Pelkkiin prosentteihin perustuvat
korotukset, joilla mm. teknologiateollisuudessa synnytettiin sopimus,
merkitsisivät palkkaerojen kasvua naisvaltaisten matalapalkka-alojen tappioksi.
Jytyllä
on neuvoteltavanaan kaikkiaan 15 sopimusta, joista pääosa päättyy tammikuun
lopussa. Ratkaisuun pyritään ensisijaisesti neuvotteluteitse, mutta
työtaistelutoimenpiteisiinkin on varauduttu ja työtaisteluvalmiutta kohotettu,
liittovaltuusto huomauttaa.
Viime
viikkoina lähinnä vientisektoreilla solmitut sopimukset ovat olleet
pääsääntöisesti kahden vuoden mittaisia sovittujen korotusprosenttien osalta,
samalla kun paikallista sopimista ollaan lisäämässä. Kolmas vuosi on ollut ns.
optiovuosi, jonka korotuksista neuvotellut käydään erikseen.
Jytyn
liittovaltuuston mukaan liiton edustamilla aloilla sopimuskauden pituudesta
sopiminen tulee olemaan normaalia haasteellisempaa mm. sote- ja
maakuntauudistuksen epävarman etenemisen vuoksi. Eräs vaihtoehto voisi
olla sopimusmalli, joka koostuisi kahdesta vuodesta, ja kolmannesta
irtisanottavissa olevasta ns. optiovuodesta.
Tekstikysymysten
osalta jokaisessa Jytyn sopimuksessa on omia erityistarpeita ja näitä
tavoitteita tarkennetaan neuvottelujen edetessä.
Sote- ja
maakuntauudistuksesta johtuen yt-neuvottelujen piirissä on yli 200 000
työntekijää ja suurella osalla heistä huoli työpaikasta on mielessä päivittäin.
Liittovaltuusto korostaakin, että uudistuksen onnistuminen riippuu
työntekijöistä, sillä henkilöstö on uudistuksen voimavara. Siksi myös
henkilöstönedustajien toimintamahdollisuuksiin hoitaa tehtäviään työpaikoilla
muutostilanteessa tarvitaan parannuksia. Heidän asemansa edistäminen jäsenistön
edunvalvojana mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten
osalta ovat Jytyn liittovaltuuston mukaan tärkeällä sijalla
sopimusneuvotteluissa.
Lisätietoja:
puheenjohtaja
Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,
edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa,
puh. 040 594 5872
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien,
kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja
toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 %. Jyty on kunta-alan vanhin
ammattiliitto ja STTK:n neljänneksi suurin jäsenliitto. Jyty viettää
100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.
