Jytyn uusi liittovaltuusto pitää äärimmäisen tärkeänä, että
yhteistoimintaa työpaikoilla koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan
rakenteellisesti ja sisällöllisesti työnantajan ja henkilöstön välisen
luottamuksen parantamiseksi. Jotta mm. paikallisen sopimisen lisääminen olisi
mahdollista, se edellyttää yt-lain kokonaisvaltaista uudistamista.
Nykyinen yt-laki on ollut voimassa yli kymmenen vuotta. Sen
toimivuudesta on tehty runsaasti arvioita ja kokemukset työelämästä osoittavat,
ettei laki enää täytä kaikkia sille asetettuja tavoitteita.
Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä on
lähettänyt yhteistoimintalain uudistamista koskevan esityksensä
lausuntokierrokselle, joka päättyy 15.1.2021.
Jytyn liittovaltuusto painottaa, että yt-lain tarkoituksena
on ennen kaikkea kehittää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työpaikoilla
tehtäviin päätöksiin, joissa tosiasiallisesti käsitellään yrityksen tai
yhteisön toimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.
Jytyn liittovaltuusto korostaa, että paikallisen sopimisen jatkuva
lisääntyminen ei muuta sopimustoiminnan perusasetelma eli sitä, että sopimus
vaatii aina vähintään kaksi osapuolta eikä sopiminen saisi koskaan olla
sanelua. Jyty pitää tärkeänä, että tulevaisuudessakin henkilöstöä edustaa ja
heidän puolestaan neuvottelee luottamusmies, jolla on liiton koulutuksen ja tuen
kautta taito ja osaaminen neuvotella työntekijöiden työehdoista.
Pidemmän aikaa on ollut jo nähtävissä, että nykyinen yt-laki
ei ole toimiva ja se on ollut valitettavasti hyvin pitkälle ns.
irtisanomislaki. Se ei ole velvoittanut eikä kannustanut osapuolia jatkuvaan vuoropuheluun,
joka on toimivan yhteistoiminnan ja jatkuvasti lisääntymässä olevan paikallisen
sopimisen yksi keskeinen kriteeri, liittovaltuusto huomauttaa.
Liittovaltuusto vaatii, että työntekijöiden tiedonsaanti ja
vaikutusmahdollisuudet työpaikan toiminnan, henkilöstön kehittämisen ja
muutostilanteiden osalta aidosti toteutuvat. Esimerkiksi taloutta koskevat tiedot
tulisi antaa henkilöstön edustajille salailematta ja automaattisesti. Sitä
vaatii työntekijöiden oikeusturvakin mm. henkilöstön vähentämistilanteessa.
Moniin muihin Euroopan maihin verrattuna kollektiivinen irtisanominen
on vertailututkimusten mukaan Suomessa huomattavan helppoa. Myös lomautuksien
käyttäminen on mahdollista monia muita kilpailijamaita yksinkertaisemman
prosessin kautta.
Jytyn liittovaltuusto edellyttää, että työnantajan tulisi
tuotannollisissa ja taloudellisissa tilanteissa nykyistä yksityiskohtaisemmin perustella
irtisanomis- ja lomautustoimien syyt ja kartoittaa ennen kaikkea mahdolliset
vaihtoehdot.
Yhteistoimintalain uudistamisen tavoitteena on Jytyn
liittovaltuuston mukaan oltava työnantajan ja henkilöstön välisen luottamuksen parantaminen,
jolla luodaan puitteet koko työyhteisön kehittämiselle johdosta aina
suorittavaan portaaseen.
Lausuntokierrokselle lähteneen esityksen kirjaukset antavat Jytyn
liittovaltuuston mukaan hyvän pohjan uudistukselle. Myönteisenä sisältönä esityksessä
on mm. lakiin ehdotettu uusi käytäntö, jolla työnantajan ja henkilöstön
suhteita kehitettäisiin niin, että työnantajan ja henkilöstön edustajan olisi
käytävä säännönmukaista vuoropuhelua vähintään neljännesvuosittain. Osana
vuoropuhelua työnantaja laatisi yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa
työyhteisön kehittämissuunnitelman, jonka avulla kehitettäisiin mm. henkilöstön
osaamista ja parannettaisiin työhyvinvointia.
Jytyn liittovaltuusto pitää valitettavana sitä, että lausuntokierrokselle
lähteneen kolmikantaisen työryhmän laatima esitysmietintö ei ollut
yksimielinen.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi,
puh 040 5945872
Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat
kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa.
Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja
ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä
kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.
