Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn
puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan monilla työpaikoilla – yritysten
lisäksi mm. kunnissa – eletään kuin tulisilla hiilillä. Epävarmuus kasvaa.
Esimerkiksi kunnat ovat tällä hetkellä koronan toisen aallon seurauksena
tilanteessa, josta ne eivät selviä ilman valtion lisätukitoimia. Valitettavasti
myöskään viime viikolla julkistettu valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei
antanut Pihlajamäen mukaan mitään viitteitä siitä, että kuntien ahdinkoa oltaisiin
valmiita uusilla toimenpiteillä helpottamaan.
”Kuntatalous on ollut äärimmäisen heikossa hapessa jo ennen
koronakriisiä. Kaikki nyt jo nähtävissä olevat uhkakuvat osoittavat, että
koronasta johtuva lisälasku tulee koettelemaan yhteiskuntaamme useita vuosia
samaan aikaan, kun jo pidempään olemassa olleet julkisen sektorin haasteet
eivät ole hävinneet mihinkään vaan mieluumminkin syventyneet.”
Pihlajamäki muistuttaa, että Kuntaliiton elokuussa kuntien
talousjohtajilta keräämän kyselyn pohjalta tehty selvitys arvioi, että korona
rokottaa kuntataloutta ensi vuonna noin 1,7 miljardilla eurolla. Lisäksi
kuntien taloutta rasittavat muut kasvavat kustannukset sekä verokertymien ja
valtionosuuksien väheneminen.
Pihlajamäki vaatiikin koronan toisen aallon kanssa
kamppailevien kuntien tueksi budjettiriiheen koontuvalta hallitukselta yhtenä
keinona päätöksiä kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamisen jatkamista
myös ensi vuonna.
”Kun lisäksi kuluvaa vuotta koskeva kuntien tukipaketti
kattoi vain pienen osan koronan aiheuttamista lisäkustannuksista kunnille,
kohdistuu hallituksen syyskuun puolen välin budjettiriihen päätöksiin
poikkeuksellisen suuria odotuksia. Muussa tapauksessa suurena uhkana on, että
keväällä koetut lomautukset ja muut säästötoimenpiteet saavat jatkoa ja jopa
lisääntyvät.”
Pihlajamäki huomauttaa, että erittäin huono esimerkki
kuntien säästöjen tavoittelusta tuli Porista keskiviikkona, jossa
kaupunginjohtaja esittää aiempien henkilöstövähennyspäätösten lisäksi nyt 200
työntekijän vähentämistä.
”Esitys yt-neuvotteluista tuli henkilöstönedustajille täysin
puskista keskiviikkona. Pidämme Porin säästöesitystä täysin mahdottomana
hyväksyä. Se miten yt-neuvotteluihin reagoidaan, katsotaan ensi maanantain
jälkeen”, Pihlajamäki korostaa.
Porin kaupunginhallituksen käsittelyssä kaupunginjohtajan
esitys on ensi maanantaina.
Jytyn puheenjohtaja huomauttaa, että koronakriisin aikoina
kuntien ohella kolmannen sektorin työpaikoilla mm. yhdistyksissä sekä lisäksi
seurakunnissa pelon ilmapiiri henkilöstöön kohdistuvista säästötoimista on
kasvanut. Näin siitäkin huolimatta, että mainituilla sektoreilla
työskentelevien – sanoisin heitä arjen sankareiksi – työ on osoittanut
merkityksensä koronan aiheuttamien yhteiskunnallisten, terveydellisten ja sosiaalisten
ongelmien ennaltaehkäisyssä.
”Jotta tämä hyvä arjen sankareiden työ voisi jatkua, siihen
tarvitaan lisäresursseja eikä resurssien leikkauksia.”
Jyty-lehden viime viikolla haastattelema KT:n johtava
työmarkkinatutkija Anne Hotti huomauttaa, että monilla kunnilla on meneillään
pitkäjänteinen ohjelma talouden tasapainottamiseksi. Hänen mukaansa lomautukset
lisääntyvät ja koronan myötä tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti huonompaan
suuntaan. KT Kuntatyönantajien kesäkuun
selvityksen mukaan puolet kunnista ja kuntayhtymistä lomauttaa henkilöstöään
tämän vuoden aikana.
Pihlajamäen mukaan on myös hyvä pitää mielessä, että kuntien
merkitys työllisyyden hoidossa tulee jatkossa kasvamaan kuntakokeiluihin
liittyvien työllisyyden hoidon tehtävien seurauksena.
”Kun valtiovarainministeriö ilmoittaa budjettiesityksessään
pitäytyvänsä edelleen oppivelvollisuuden pidentämisen suunnitelmissa, on niistä
koituvien lisäkustannusten eurot laskettava tarkkaan ja korvattava ne
järjestäjätaholle täysimääräisesti”, Pihlajamäki painottaa.
Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat esittäneet
kavalkadin toimenpiteitä hallituksen 60 000 henkilön työllisyystavoitteen
saavuttamiseksi. Kuluvana vuonna niistä pitäisi saada kasaan hallitusohjelman
mukaan 30 000. ”Voidaan hyvin kysyä,
miten tavoiteltuihin työllisyystavoitteisiin aiotaan päästä, kun samaan aikaan
määräaikaisuuksia kunnissa vähennetään ja irtisanomiset näin ollen ovat
lisääntymässä.”
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien,
seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa.
Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin
ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto.
Lisätietoja: Jytyn pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,
maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
