Julkis-
ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n puheenjohtaja Maija Pihlajamäki
korostaa, että palkkaharmonisointi on olennainen osa sote- ja
maakuntauudistusta ja sen toteuttamista. ”Maakunnat tarvitsevat valtiolta
runsaasti euroja erilaisiin muutoskustannuksiin, mm. uuden hallinnon ja uusien
rakenteiden luomiseksi. Euroissa laskettava tuki ja sen riittävyys vaikuttaa
olennaisesti erityisesti palkkaharmonisoinnin toteuttamiseen”, painotti
Pihlajamäki puhuessaan liittovaltuuston kokouksen yhteydessä Kuopiossa.
”KT
Kuntatyönantajien viimeisimmän laskelman mukaan sote- ja maakuntauudistuksessa
yli 220 000 työntekijän siirtyminen kunta-alalta maakuntiin sekä niiden
liikelaitoksiin ja yhtiöihin 1.1.2020 kasvattaa pelkästään ns. voimaanpanolain
mukaisen palkkaharmonisoinnin seurauksena palkkakustannuksia noin 700
miljoonalla”, Pihlajamäki kuvailee. Hänen mukaansa maakuntien muutosprosessia
ei olla nyt saatujen tietojen mukaan riittävästi tukemassa.
KT on
arvioinut, että henkilöstöstä maakunnissa toimiviin yhtiöihin siirtyy jopa 60
000 työntekijää, joista julkisomisteisiin noin 40 000 ja yksityisiin yhtiöihin
noin 20000. Jytyssä maakuntiin siirtyy noin kolmannes jäsenistöstä.
”Muistuttaisin,
että palkkaharmonisointi ei ole maakunnille vapaaehtoinen. Se on velvoite,
jonka toteuttamiseen tulee varautua myös taloudellisesti ja niin, että
harmonisoinnin siirtymäaika on mahdollisimman lyhyt”, Pihlajamäki painottaa.
Arviot
harmonisoinnin kustannuksista perustuvat työtuomioistuimen maaliskuussa
antamaan päätökseen. Siinä uuden työnantajan palvelukseen siirtyneiden
työntekijöiden palkkaerot tuli päätöksen mukaan poistaa kohtuullisessa ajassa
nostamalla alempia palkkoja.
Maakunta-
ja soteuudistuksen toimeenpanoa johtava Valtiovarainministeriön
alivaltiosihteeri Päivi Nerg on todennut, että palkkaharmonisointi on osa
muutoskustannuksia, joissa on siirtymäaika. KT on taas vaatinut, että
harmonisointi hoidettaisiin lainsäädännön kautta, jolloin voimaanpanolakiin
tehtäisiin erillismääräys palkkaharmonisoinnin tasosta.
”Kuinka
tarkkoja esim. KT:n laskelmat ovat, on suuri kysymysmerkki. Vielä ei ole
tiedossa, miten maakunnat järjestävät vastuullaan olevat toiminnot, kuinka
valinnanvapaus vaikuttaa, millaiset työ- ja virkaehtosopimukset sekä
palkkausjärjestelmät maakuntiin rakentuvat.
Palkkaharmonisoinnista
tulee Pihlajamäen mukaan päättää työehtosopimusneuvotteluissa, koska kyse on
nimenomaan työ- ja virkaehtosopimusasioista sekä palkkausjärjestelmistä.
Maakuntiin
on Pihlajamäen mukaan luotava myös tasa-arvotyötä tukevat rakenteet. ”Pidämme
tärkeänä, että henkilöstön edustajien mahdollisuus osallistua tasa-arvotyöhön
maakuntauudistuksessa varmistetaan. Uudistuksen henkilöstövaikutukset on
arvioitava koko prosessin aikana, ja tarvittaessa suunnitelmiin on tehtävä muutoksia.”
”Vaadimme,
että palkkojen yhdenmukaistamisvelvoitteesta tulisi laatia yleissäännös
maakuntia koskevaan säädökseen.”
Pihlajamäki
huomauttaa, että maan hallitus on osoittanut vahvan halun saada sote- ja
maakuntapaketti valmiiksi aikataululla, joka monien mielestä tuntuu jopa
epärealistiselta. Ja epäileviä tuomaita ilmaantuu päivittäin lisää, eikä
vähiten siksi, että uudistuksesta alunperin suunnitellut kolmen miljardin
säästöt ovatkin muuttuneet saman suuruisiksi lisäkustannuksiksi.
Lisätietoja:
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
*
Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten
palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84
prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK:n jäsenliitto. Jyty
viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2018.
