”Lomautusten
suhteen on nyt maltin paikka. Ne jos mitkä uhkaavat pahimmassa
tapauksessa jopa pahentaa kriisiä. Jo nyt esimerkiksi monet kunnat ovat
valitettavasti tehneet yt-menettelyn aloittamisesta päätöksiä ilman,
että tiedossa on vielä ollut, mikä hallituksen linja tukipolitiikan
osalta tulee olemaan.”
Asiantuntijoiden mukaan koronan seurannaisvaikutukset pelkästään kuntiin ovat lyhyellä tähtäimellä miljardiluokkaa.
”Ennakkoarviot kuntien tukieurojen tarpeesta ovat ainakin parin miljardin tasoa. Verotulot uhkaavat pudota myös kirkon sektorilla, jolla on suora vaikutus henkilöstöön. Eikä tilanne ole yhtään parempi kolmannen sektorin työpaikoillakaan, joissa monissa tehdään julkista sektoria täydentävää tärkeää palvelutyötä.”
Pihlajamäki pitää äärimmäisen tärkeänä, että kuntia ja julkisia
palveluja tuetaan esimerkiksi kuntien yhteisövero-osuuksien sekä
peruspalvelujen ja harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotuksilla.
”Yrityksille on jo pari viikkoa sitten annettu miljardien eurojen
tukipaketteja ja lisäksi erilaisin toimenpitein mahdollisuuksia lykätä
pakollisia maksatuksia samaan aikaan, kun lisääntyneet julkisen sektorin
lomautukset entisestään synkentävät talouden näkymiä mm. verotuloja
heikentäen”, Pihlajamäki muistuttaa.
Suomessa on tällä hetkellä yt-neuvottelujen piirissä reilusti yli 300
000 työntekijää koronapandemiasta seuranneesta talouden
äkkipysähdyksestä johtuen.
Useimmissa kunnissa lomautusten kohteeksi ovat joutuneet ennen
kaikkea koulunkäynninohjaajat, varhaiskasvatuksen henkilöstö, ruoka- ja
siivousalat, nuoriso- ja liikuntasektori sekä kirjastoissa työskentelevä
henkilöstö.
”Useilla toimialoilla on kuitenkin ollut myönteistä huomata,
lomautuksille on etsitty tosissaan vaihtoehtoja. Työntekijöitä on
kannustettu ”työaikapankkiin” siirrettyjen ylityötuntien ja ansaittujen
lomien pitämistä mahdollisuuksien mukaan suunniteltua aikaisemmin.”
Pihlajamäen mukaan on erinomainen asia, että osassa kuntia ja kirkon
sektorillakin on etsitty, töiden loputtua lomautusten välttämiseksi,
henkilöstölle korvaavaa työtä vaikkapa sosiaali- ja terveyssektorilta.
Näin siinä tapauksessa, jos se henkilöiden koulutuksen tai tarjottavien
tehtäväkuvien osalta on ollut vain mahdollista.
”Aina olisi syytä ensin selvittää, olisiko lomautusuhan alla olevia
henkilöitä mahdollista sijoittaa tilapäisesti vaikkapa ikäihmisten
palveluihin. Olen huolissani vanhusväestölle palveluja tuottavan
kotihoitohenkilöstön jaksamisesta, kun työvoimaresurssit ovat jo ennen
koronapandemiaakin olleet äärimmäisen niukat. ”
Suurta huolta vanhusten kotihoitopalveluissa Pihlajamäki sanoo
kantavansa myös siitä, miten suojavarusteet riittävät niin, että
kotihoidon asiakkaiden ja työntekijöiden terveys turvataan.
”Laatukriteerit täyttäviä suojavarusteiden riittävyys tulee olla
ykkösprioriteetti. Työnantajan vastuulla on tästäkin näkökulmasta
työntekijöiden työturvallisuus”, Pihlajamäki korostaa.
* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja
yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä
naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja
STTK:n jäsenliitto.
Lisätietoja: Jytyn pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
