Hallitus linjasi 16.
maaliskuuta 2020 lisätoimenpiteistä koronavirustilanteen hoitamiseksi
Suomessa. Linjattujen toimenpiteiden tarkoituksena on suojata väestöä
sekä turvata yhteiskunnan ja talouselämän toiminta. Linjaukset ovat
voimassa 13. huhtikuuta 2020 asti. Hallitus on todennut
yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsee
koronavirustilanteen vuoksi poikkeusolot.
Valtioneuvosto ja
toimivaltaiset viranomaiset saattavat päätökset ja suositukset voimaan
valmiuslain, tartuntatautilain ja muun lainsäädännön mukaisesti.
Toimivaltaiset viranomaiset antavat tarkempia ohjeita vastuidensa
mukaisesti. Hallitus antaa valmiuslain käyttöönottoasetuksen
eduskunnalle tiistaina 17. maaliskuuta 2020.
Hallituksen linjaamat toimenpiteet
Varhaiskasvatuksen
toimintayksiköt ja niiden yhteydessä järjestettävä esiopetus pidetään
toiminnassa. Näin turvataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten
alojen henkilöstön lasten pääsy varhaiskasvatukseen ja mahdollistetaan
vanhemmille työssäkäynti. Valtioneuvosto linjaa, että ne vanhemmat ja
huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona,
menettelevät niin.
Koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja
ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan
sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään.
Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään koulussa järjestettävä
esiopetus sekä perusopetuksen 1-3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien
lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta
kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen
päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin
niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää
lapsen hoito kotona, menettelevät näin. Edellä mainitut järjestelyt
tulevat voimaan keskiviikkona 18.3.2020.
Lähiopetuksen sijaan
kaikkien yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä ammatillisen
koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen järjestäjien opetus ja
ohjaus järjestetään mahdollisimman laajalti vaihtoehtoisilla tavoilla,
muun muassa etäopiskelua, erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja
-ratkaisuja sekä tarvittaessa itsenäistä opiskelua hyödyntäen.
Ylioppilastutkinnon
kokeet toteutetaan 13.3.2020 julkaistussa tiivistetyssä aikataulussa
23.3.2020 mennessä huomioiden terveysviranomaisten antamat määräykset.
Rajoitetaan julkiset kokoontumiset kymmeneen henkilöön ja suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla.
Valtioneuvoston
linjaus suosituksista varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen,
lukio- ja ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen, vapaan
sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen järjestäjille
koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi (OKM tiedote 16.3.2020)
Suljetaan
valtion ja kuntien museot, teatterit, Kansallisooppera, kulttuuritalot,
kirjastot, kirjastoautot, Kansallisarkiston asiakas- ja
tutkijasalipalvelut, harrastustilat ja –paikat, uimahallit ja muut
urheilutilat, nuorisotilat, kerhotilat, järjestöjen kokoontumistilat,
vanhusten päivätoiminta, kuntouttava työtoiminta ja työkeskukset.
Suositellaan yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä
uskonnollisten yhteisöjen toimivan samoin.
Kielletään vierailut vanhusten ja muiden riskiryhmien asumispalveluyksiköissä.
Kielletään
ulkopuolisten vierailut hoitolaitoksissa, terveydenhuollon yksiköissä
ja sairaaloissa pois lukien tapauskohtaisesti arvioiden kriittisesti
sairaiden ja lasten oireettomat läheiset, saattohoidossa olevien
läheiset sekä puoliso tai tukihenkilö synnytysosastolla.
Julkisen sektorin työnantajat määräävät ne julkisen sektorin työntekijät etätyöhön, joiden työtehtävät sen mahdollistavat.
Toimintaohjeena
yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden
ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat
olosuhteet), poislukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset
luottamushenkilöt.
Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon
kapasiteettia julkisella ja yksityisellä sektorilla. Samanaikaisesti
vähennetään kiireetöntä toimintaa. Yksityisen sektorin kapasiteetti
otetaan yhteiseen käyttöön tarpeen mukaan. Samaan aikaan joustetaan
lakisääteisistä määräajoista ja velvoitteista.
Kasvatetaan korona-testauskapasiteettia. THL tukee alueita tältä osin.
Kriittisen henkilöstön osalta poiketaan työaikalain ja vuosilomalain säännöksistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Varaudutaan
velvoittamaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sisäisen
turvallisuuden koulutettuja ammattihenkilöitä tarpeen mukaan töihin.
Ihmisten liikkumista voidaan rajoittaa henkeä ja terveyttä uhkaavan vakavan vaaran vuoksi.
Kansanterveyden
ja terveysturvallisuuden vuoksi aloitetaan valmistelu Suomen rajojen
sulkemiseksi pikaisella aikataululla kansainvälisiä velvoitteita
noudattaen. Keskeytetään matkustaja- ja henkilöliikenne Suomeen niin
pian kuin mahdollista, lukuun ottamatta Suomen kansalaisten ja Suomessa
asuvien henkilöiden paluuta. Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien
henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Suomalaisille matkailijoille
suositellaan välitöntä paluuta Suomeen. Pohjois- ja länsirajan yli
sallitaan välttämätön työssäkäynti ja muu välttämätön asiointi. Tavara-
ja rahtiliikenne jatkuu normaalisti.
Ulkomailta palaavat
suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon
karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.
Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.
Puolustusvoimat
turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa. Muita
viranomaisia valmistaudutaan tukemaan tarpeen mukaan.
Lisätietoja:
Pääministeri Marinin erityisavustaja Henrik Haapajärvi, p. 050 339 2604
sekä valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, p. 040 536
4821, valtioneuvoston kanslia
Taustatietoa valmiuslaista
Valmiuslaissa
on määritelty erilaisia poikkeusoloja, kuten Suomeen kohdistuva
hyökkäys, erityisen vakava suuronnettomuus tai laajalle levinnyt
tartuntatauti, jollainen koronaviruspandemia on. Valmiuslain
tarkoituksena on poikkeusoloissa suojata väestöä sekä turvata sen
toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä,
perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen
koskemattomuus ja itsenäisyys.
Valmiuslaissa säädetään
viranomaisten toimivaltuuksista poikkeusolojen aikana. Valmiuslaissa
määriteltyjä toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole
hallittavissa viranomaisten normaalein toimivaltuuksin. Valmiuslain
nojalla rajoitetaan kansalaisten oikeuksia ja normaalia elämää vain, jos
se on välttämätöntä väestön suojaamiseksi.
Valmiuslaissa
säädettyjen toimivaltuuksien käyttöönotosta enintään kuudeksi
kuukaudeksi päätetään valtioneuvoston asetuksella (käyttöönottoasetus),
kun valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa on
todennut maassa vallitsevan poikkeusolot. Lopullinen päätösvalta
voimaantulosta on eduskunnalla. Se päättää, tulevatko valtioneuvoston
antaman asetuksen lisävaltuudet käyttöön kokonaan tai osittain.
Eduskunta voi myös kumota valtioneuvoston antaman asetuksen.
Kiireellisessä
tilanteessa on mahdollista ottaa lisävaltuudet välittömästi käyttöön.
Myös silloin asetus viedään eduskunnan käsiteltäväksi välittömästi.
Asetus täytyy viedä eduskunnalle viikon kuluessa tai muuten asetus
raukeaa.