Hallitus on sitoutunut
turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen kriisin
yli mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin. Nyt
tehdyillä päätöksillä hallitus panostaa ihmisten terveyteen,
toimeentuloon, kuntien tilanteen parantamiseen, yritystoimintaan,
maaseudun yritystoimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan. Jo tehtyjen
päätösten lisäksi hallitus valmistelee talouden nopeaa elpymistä tukevia
toimenpiteitä kriisistä selviytymiseksi toukokuussa annettavalla
lisätalousarviolla.
Hallitus korvaa koronakriisin
terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset
täysimääräisesti. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan
Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron
lisämääräraha. Yritystoiminnan turvaamiseksi tarkoitettua apua lisätään
noin miljardilla eurolla. Hallitus varautuu ihmisten päivittäisen
toimeentulon turvaamiseksi kuluvana vuonna yhteensä noin 1,5 miljardilla
eurolla. Budjetin suhdanneluonteiset etuusmenot joustavat sen mukaan,
mikä tarve on. Lisäksi alle 10-vuotiaiden lasten kanssa töistä palkatta
poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea lapsen hoitamiseen
kotona.
Kunnat kohtaavat koronakriisin myötä merkittäviä
taloudellisia vaikeuksia. Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien vuoden
2020 verotulojen menetyksiä korvataan 547 miljoonalla eurolla. Hallitus
valmistelee myös toukokuun lisätalousarvioesitykseen kuntien
tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi euroa.
Kriisin
vuoksi ahdinkoon joutuneita kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön
toimijoita tuetaan yhteensä yli 60 miljoonalla eurolla. Maaseudun
yritystoimintaan panostetaan 40 miljoonaa euroa.
Hallitus
valmistelee toukokuun lisätalousarvioesitykseen talouden nopeaa
elpymistä tukevia toimenpiteitä. Hallitus käynnistää myös poikkeusolojen
mekanismin aktivoinnin hallitusohjelmassa kuvatulla tavalla.
Elvytystoimien
rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista,
joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean
työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle. Hallitus valmistelee
aiemmin linjatulla tavalla tiekartan, jossa määritellään eri
toimenpiteiden potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Lyhyen ja pitkän
aikavälin toimien tasapaino on välttämätön pohjoismaisen
hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi. Hallitus on sitoutunut siihen,
että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti ja taloudellisesti
oikeudenmukaisella ja ekologisesti kestävällä tavalla sekä
oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.
Taloutta elvyttävät
toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpiteet
suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös hallituksen
hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista polttoaineista ja
siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen hallitusohjelman mukaisesti.
Tämä takaa talouden ja kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden,
vähentää riskejä ja luo kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.
Talouden näkymät
Koronavirusepidemia
ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat laskeneet talousennusteita
kaikkialla maailmassa. Suomen talouden arvioidaan supistuvan 5,5
prosenttia vuonna 2020, kun sekä vienti että kotimainen kysyntä
supistuvat. Koronaviruksen vaikutuksen on ennusteessa oletettu hiipuvan
ja talouden toipuvan vuoden 2020 loppupuolella.
Valtiovarainministeriön
kansantalousosaston ennuste talouskasvun supistumisesta on tehty
oletuksella, että taloudellista aktiviteettia rajoittavat toimenpiteet
kestäisivät 3 kuukautta. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien
rajoitteiden kestosta ovat epävarmoja.
Valtiovarainministeriön
kansantalousosaston uusi kokonaistaloudellinen ennuste, jossa
huomioidaan myös koronavirustilanteen aiheuttamia seurauksia,
julkaistaan 16.4.2020.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys
Hallitus
on päättänyt vuoden 2020 ensimmäisessä ja toisessa lisätalousarviossa
lukuisista määräaikaisista ja kohdennetuista toimenpiteistä
koronaviruksen terveydellisten ja taloudellisten vaikutusten torjuntaan.
Valtion budjettitalouden määrärahoina päätösperäiset muutokset ovat
yhteensä noin 4,1 miljardin euron panostuksia, joista osa kohdistuu
myöhemmille vuosille. Lisäksi huojennetut verojen maksujärjestelyt
heikentävät valtion taloutta noin 1,4 miljardilla eurolla vuonna 2020,
sillä valtio kompensoi myös kuntien verotulomenetykset. Yrittäjien
sosiaaliturvaetuuksiin ja yritysten sosiaaliturvamaksuihin liittyvät
väliaikaiset järjestelyt heikentävät lisäksi sosiaaliturvarahastojen
taloutta kuluvana vuonna.
Hallitus tukee yrityksiä kriisin yli
Vuodelle 2020 on lisätty merkittävästi yrityksille suunnattuja tukia koronavirustilanteen johdosta.
Pienille
ja keskisuurille yrityksille suunnattavaa koronaviruksen vaikutusten
ehkäisemiseen tarkoitettua kehittämistukea lisätään 200 miljoonalla
eurolla aiempiin päätöksiin verrattuna. Myös Business Finlandin
avustusvaltuuksia yritysten tukemiseen korotetaan 100 miljoonalla
eurolla.
Business Finlandin kautta myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta ehdotetaan korotettavaksi 300 miljoonalla eurolla.
Valtionavustuksen
myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen ehdotetaan 150
miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Tuen
tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen
koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.
Suomen
Teollisuussijoitus Oy:lle ehdotetaan 150 miljoonan euron pääomitusta
uuden vakautusohjelman perustamiseen käytettäväksi koronavirustilanteen
aiheuttamiin likviditeettiongelmiin. Pääomasijoituksia kohdennetaan
yrityksiin, jotka ovat koronaviruksen takia joutuneet äkillisiin ja
tilapäisiin vaikeuksiin.
Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskusten toimintamenoihin ehdotetaan 7,5 miljoonan euron ja
Business Finlandin toimintamenoihin 10 miljoonan euron kertaluonteista
lisäystä yritystukihakemusten käsittelyyn.
Työ- ja
elinkeinotoimistojen toimintamenoihin ehdotetaan 20 miljoonan euron
(noin 340 htv) lisäystä asiantuntijaresursseihin vastaamaan yritysten
voimakkaasti lisääntyneiden yt-tilanteiden edellyttämiin neuvonta- ja
palvelutarpeisiin.
Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville
yrityksille ehdotetaan 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden
yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 miljoonaa euroa
väliaikaisena tukena koronavirusepidemian kielteisten vaikutusten
ehkäisemiseen ja hallittuun poikkeustilanteeseen sopeutumiseen.
Maatilatalouden
kehittämisrahastoon (Makera) ehdotetaan 6,5 miljoonan euron siirtoa
varautumiseen rahaston varoista myönnettävien valtiontakausten
takausvastuiden lisääntymiseen ja mahdollisesti lisääntyviin
takaustappioihin.
Huoltovarmuuskriittisen rahtiliikenteen
liikennöintiin ja ylläpitämiseen koronapandemian aiheuttamassa
tilanteessa ehdotetaan valtion takausohjelmasta yhteensä enintään 600
miljoonan euron takauksia varustamoyhtiöille.
Suojavarusteiden hankintaan lisämäärärahoja
Tarvittavien
suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden saatavuus turvataan.
Hallitus ehdottaa 600 miljoonan euron lisämäärärahaa näiden hankintaan
Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Tällä varmistetaan yhteiskunnan riittävä
suojautumistaso ja toimintakyky kriisin aikana.
Toimeentuloon turvaa yli miljardilla eurolla
Epidemian
vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista
tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen
vanhempainpäivärahan (723,5 euroa kuukaudessa) suuruinen.
Toimenpiteeseen ehdotetaan yhteensä 94 miljoonaa euroa. Tuki koskisi
tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen
lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta
lasta hoidetaan kotona vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa
ansiotyöstä. Etuutta maksettaisiin myös ulkomailta Suomeen saapuville
henkilöille, jotka on ohjattu karanteenia vastaaviin olosuhteisiin ja
jotka tästä syystä ovat ansiotyöstään palkattomasti poissa.
Valtion
osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta
sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 mrd.
euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden
ja lomautusten lisääntymisestä. Työttömyyskassojen toimintaa tuetaan 20
miljoonalla eurolla etuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi. Hallitus on
antanut eduskunnalle esitykset laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden
väliaikaisesta järjestämisestä sekä esityksen laeiksi
työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja
työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta.
Lisätalousarvioesityksessään hallitus osoittaa näihin työttömyysturvan
muutoksiin, muun muassa yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, 272
miljoonaa euroa.
Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169
miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron
lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.
Valtion osuuteen
yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista ehdotetaan 30 miljoonan
euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu yrittäjien työtulojen ja
eläkevakuutusmaksutuottojen alenemisesta koronavirustilanteen vuoksi.
Kansaneläkelaitoksen
sosiaaliturvarahastojen toimintakuluihin ehdotetaan yhteensä 41
miljoonan euron määrärahalisäystä etuuskäsittelyn sujuvuuden
turvaamiseksi.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoita tuetaan
Koronavirusepidemia
on iskenyt kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoihin raskaasti.
Hallitus on päättänyt vastata alojen vaikeaan tilanteeseen yli 60
miljoonan euron tuella.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle
ehdotetaan 40 miljoonan euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta
aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin
ja taiteen alalla. Lisäys mahdollistaa myös kulttuurin alan
ammattilaisten, taiteilijoiden, ammatinharjoittajien ja muiden
kulttuurin toimialan henkilöiden ansionmenetysten ja muiden vastaavien
menojen korvaamisen.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten
vähentämiseksi ehdotetaan 3 miljoonan euron määrärahalisäystä muiden
kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen
järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin. Lisäksi hallitus
päätti, että lopuilta osin koronaepidemiasta aiheutuvat vapaan
sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset korvataan vuoden
2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.
Koronaviruksesta
aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi liikunnan ja urheilun alalla
ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6
miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa avustusten
myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten
toiminnan turvaamiseksi.
Koronavirustilanteesta aiheutuvien
tapahtuma- ja muiden tulojen menetyksen johdosta ehdotetaan 2,5
miljoonan euron määrärahalisäystä nuorisoalan järjestöille ja
nuorisokeskuksille myönnettäviin avustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan
ja etsivään nuorisotyöhön ehdotetaan 1,5 miljoonan euron lisämäärärahaa
koronavirustilanteen aiheuttamiin lisäkustannuksiin.
Lisäksi
hallitus on päättänyt, että budjettiriihessä kesällä 2020 linjataan
valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana
valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Vuonna 2020 tuoton aleneman
täysimääräisen kompensoinnin edellyttämät määrärahat sisällytetään
vuoden 2020 myöhempiin lisätalousarvioesityksiin.
Viranomaisten toiminta turvataan
Rajavartiolaitoksen
toimintamenoihin ehdotetaan ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetyn
lisäksi 8,4 miljoonan euron lisämääräraha, josta 5,8 miljoonaa euroa
suunnataan sisärajavalvonnan jatkamiseen kuukaudeksi 14.4.2020 alkaen
13.5.2020 saakka. EU:n ja Schengenin sisärajavalvonta on palautettu
Suomen rajoille 19.3.2020.
Digi- ja väestötietovirastolle
ehdotetaan 2,2 miljoonan euron määrärahalisäystä
yleisneuvontapuhelinpalvelun lisääntyneisiin kustannuksiin.
Aluehallintovirastoille
ehdotetaan 2,9 miljoonan euron lisäystä tartuntatautilain ja
valmiuslain mukaisista lisätehtävistä aiheutuviin kustannuksiin.
Valtion
tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tuottamien etäpalveluiden
kapasiteettipalveluiden lisääntyneisiin kustannuksiin ehdotetaan 2,5
miljoonan euron lisämäärärahaa.
Ylioppilastutkintolautakunnalle
ehdotetaan 1,1 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta johtuviin
vuoden 2020 ylioppilastutkintojen järjestämisestä aiheutuviin
seurannaisvaikutuksiin.
Lääkealan turvallisuus ja
kehittämiskeskus Fimean toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 miljoonan euron
lisäystä koronavirustilanteen edellyttämän lääkehuollon turvaamiseksi ja
ICT-palveluiden kapasiteetin varmistamiseksi.
Hallitus on
linjannut, että viranomaisille korvataan koronatilanteen hoidosta
syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset toteutunutta
vastaavasti, ja sen edellyttämät määrärahat sisällytetään
lisätalousarvioesityksiin vuoden 2020 aikana. Tämä koskee esimerkiksi
poliisin kasvavia menotarpeita.
Kuntien tukeminen ja muut määrärahamuutokset
Kunnille
ehdotetaan korvattavaksi verotuksen maksujärjestelyjen muutoksista
väliaikaisesti aiheutuvia kunnallis-, yhteisö-, ja
kiinteistöverotulojen viivästymisiä. Määrärahaa ehdotetaan
lisättäväksi vuodelle 2020 547 miljoonaa euroa verotulojen menetyksiin
maksettaviin korvauksiin. Vastaava vähennys tehdään kuntien
määrärahoihin vuonna 2021. Toimenpiteellä tasoitetaan kuntien
verotulojen kertymistä verotuksen väliaikaisen maksujärjestelyn aikana.
Vesivarojen
käytön ja hoidon menoihin ehdotetaan 1,4 miljoonan euron lisäystä
vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseen koronavirusepidemian
aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin sähköisiin
asiakastietojärjestelmiin ehdotetaan yhteensä 6 miljoonan euron
määrärahalisäystä. Tarkoituksena on laajentaa Omaolo-palvelussa
toteutettua koronaoirearviota uusien sairaanhoitopiirien alueelle sekä
lisätä julkisen terveydenhuollon sähköisiä etävastaanottoja.
Avustuksiin
yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
edistämiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä, joka aiheutuu
järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen
aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi.
Valtion tulot vähenevät merkittävästi
Koronavirusepidemian
seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti.
Kuluvan vuoden BKT:n ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy
lähes kaikissa verolajeissa. Verotuloja alentavat yleisen taloudellisen
tilanteen heikkenemisen lisäksi virusepidemian hillitsemiseen liittyvät
toimenpiteet sekä tukitoimet, joilla verotuksellisin keinoin helpotetaan
vaikeuksiin ajautuvien yritysten asemaa. Näiden yhteisvaikutuksena
verotulojen ennakoidaan laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.
Verotuksessa
maksujärjestelyn ja maksunlykkäyksen ehtoja helpotetaan määräajaksi
samalla kun veroista perittävää viivästyskorkoa alennetaan seitsemästä
neljään prosenttiin. Järjestelymahdollisuus koskee kaikkia veroja.
Hallituksen esityksessä koskien lakia veronlisäyksestä ja viivekorosta
järjestelyn arvioidaan lykkäävän valtion verotuloja kuluvalta vuodelta
766 miljoonaa euroa ensi vuoteen.
Yhteisöveron tuotto jää 1,4
miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden
heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat
puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan
jäävän noin 1,1 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.
Epävarmuuden
lisääntyminen, rajoitustoimet ja kotitalouksien tulojen supistuminen
heijastuvat kulutuskäyttäytymiseen, minkä myötä arvonlisäveron tuottoa
ehdotetaan alennettavaksi noin 1,7 miljardia euroa. Tästä 571 miljoonaa
euroa selittyy verotulojen maksun lykkäämisellä ensi vuoteen asiasta
annetun hallituksen esityksen mukaan. Kotitaloudet lykkäävät suurimpia
hankintoja, mikä näkyy esim. autoveron tuotossa uusien henkilöautojen
myynnin vähentyessä.
Omaisuustuloarviota ehdotetaan
alennettavaksi 1,1 miljardia euroa. Vähennys aiheutuu siitä, että
pörssikurssien voimakkaan laskun vuoksi vallitsevassa
markkinatilanteessa osakemyynneistä ei ennakoida kertyvän tuloja.
Varsinaiset tulot (eli tulot ilman nettolainanottoa) alenevat yhteensä noin 5,8 miljardia euroa.
Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen
Vuoden
2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoihin noin
3,6 miljardin euron lisäystä. Varsinaisten tulojen 5,8 miljardin euron
vähennys huomioon ottaen lisätalousarvioesitys lisää valtion
nettolainanoton tarvetta 9,4 miljardilla eurolla. Valtion
nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan toisen lisätalousarvioesityksen
jälkeen noin 12,7 miljardia euroa. Arviossa ei ole huomioitu
toukokuussa annettavaa kolmatta lisätalousarvioesitystä. Valtionvelan
määrän vuoden 2020 lopussa arvioidaan olevan noin 119 miljardia euroa,
mikä on noin 52 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024
Hallitus
on sopinut vuosien 2021–2024 julkisen talouden suunnitelmasta. Julkisen
talouden suunnitelmaan ei sisälly merkittäviä uusia poliittisia
päätöksiä vaan julkisen talouden suunnitelma on teknisluontoinen.
Kriisin keskellä taloudellisen tilanteen arvioiminen on poikkeuksellisen
epävarmaa. Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä
elokuussa 2020.
Julkisen talouden suunnitelman on sisällytetty
vanhuspalvelulain hoivahenkilöstön mitoitusta koskevan hallituksen
esityksen määrärahavaikutukset. Lakiesityksen taloudellisten vaikutusten
kattamiseksi kuntien valtionosuuksia korotetaan lokakuun
kehyspäätökseen jo sisältyneen 70 miljoonan euron rahoituksen päälle
137,7 miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasolla ja 195,5 miljoonalla
eurolla vuoden 2024 tasolla. Lähihoitajakoulutuksen lisäämiseksi
kohdennetaan määräaikaisesti yhteensä 116,5 miljoonan euron lisäys
vuosille 2021–2024.
Hoitajamitoitusesityksestä aiheutuvia
lisäkustannuksia rahoitetaan useilla eri säästöillä, joista suurimpia
ovat lääkehuollon kustannusten karsiminen 60 miljoonalla eurolla
vuodesta 2023 lukien sekä yksityisen sairaanhoidon korvausten
alentaminen. Lisäksi digitalisaation sekä ostopalvelujen ja
kilpailutuksen tehostamisella tavoitellaan yhteensä 40 miljoonan euron
sote-säästöjä vuodesta 2023 lukien.
Hoivahenkilöstön mitoitusta
koskevien päätösten ohella hallitus on päättänyt kohdentaa kehyskaudelle
uusia osin määräaikaisia ja osin pysyviä lisäpanostuksia. Näiden
suuruus on esimerkiksi vuotta 2021 koskien noin 100 miljoonaa euroa,
pääpainon ollessa määräaikaisissa lisäyksissä.
Alla on esimerkinomaisesti esitetty muutamia näistä määrärahalisäyksistä.
Poliisitoimen toimintamenoihin kohdennetaan investointiluonteisen suorituskyvyn ylläpitoon 10 miljoonaa euroa vuonna 2021.
Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin osoitetaan
operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen määräaikaisesti 10 miljoonan
euron lisäys sekä vuosina 2021 että 2022.
Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden
vastaisia toimia laajennetaan ja vauhditetaan verovajeen
pienentämiseksi. Harmaan talouden toimenpideohjelmassa kohdistetaan
vuosille 2021—2023 yhteensä 11,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vuosille
2021—2023 varaudutaan mahdollisiin harmaan talouden torjunnan
lisätoimiin yhteensä 2,4 milj. eurolla.
Pelastusopiston koulutustoiminnan turvaamiseksi
ja koulutuksen laadun kehittämiseksi hallitus esittää 2,4 miljoonan
euron rahoitusta vuosille 2021 ja 2022. Tällä varmistetaan
pelastuslaitosten riittävä ja osaava henkilöstö ja ihmisten kiireellinen
avunsaanti.
Rikosasioiden käsittely syyttäjälaitoksessa ja
tuomioistuimissa sekä seuraamusten täytäntöönpano
Rikosseuraamuslaitoksessa turvataan 5 miljoonan euron vuotuisella
lisämäärärahalla (9 miljoonaa vuonna 2024).
Valtionavustusta Teknologian tutkimuskeskus VTT
Oy:n toimintaan lisätään 10 miljoonalla eurolla vuonna 2021 sekä 5
miljoonalla eurolla vuonna 2022. VTT:n Horisontti Eurooppa
-ti-kumppanuusrahoituksen kansallisella vastinrahalla parannetaan
yritysten mahdollisuuksia osallistua EU:n puiteohjelmiin ja
kumppanuuksiin.
Lääkehuollon tiekartan toimeenpanoon varataan
yhteensä 12 miljoonaa euroa kehyskautena. Tavoitteena on parantaa
lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja
neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.
Hallitus varaa 22 miljoonan euron
lisämäärärahan oppivelvollisuuden laajentamiselle vuonna 2024, kun
kaikki ikäluokat ovat täysimääräisesti sen piirissä.
Ulkopoliittista keskustelua tukevien kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä vahvistetaan 300 000 eurolla vuosittain.
Kuntien ilmastotyötä ja -hankkeita tuetaan 4 miljoonan euron määrärahalla vuonna 2021.
Julkisen talouden suunnitelmassa, joka
hyväksytään valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 16. huhtikuuta,
esitetään uudet menolinjaukset yksityiskohtaisemmin.
Vakausohjelma
Valtioneuvosto
on todennut 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa,
että maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut
poikkeusolot. Myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetut
poikkeukselliset olosuhteet vallitsevat, minkä vuoksi julkisen talouden
suunnitelmassa 2021–2024 esitetään vain riippumattoman ennusteen
mukainen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio eikä
suunnitelma sisällä vakausohjelmaa, joka annetaan erillisenä huhtikuun
loppuun mennessä Euroopan komission ja jäsenvaltioiden sopimassa
normaalia suppeammassa muodossa. Vakiomuotoinen vakausohjelma, jossa
asetetaan julkisen talouden monivuotiset tavoitteet ja tehdään
valtioneuvoston arvio keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamisesta,
on tarkoituksenmukaista tehdä vasta talouden tilannekuvan tarkentuessa.
Budjettitalous, menot, tulot ja tasapaino
Valtion
budjettitalouden tuloennusteen lähtökohtana on arvio kansantalouden
keskipitkän aikavälin kehityksestä. Talouskasvun ennustetaan kääntyvän
negatiiviseksi vuonna 2020 koronaviruksen sekä Suomeen että
maailmantalouteen aiheuttaman šokin takia. Valtion verotulot pienenevät
vuonna 2020 myös mittavien yrityksiä tukevien toimien seurauksena,
joista suurin on maksujärjestelyn mahdollistaminen väliaikaisesti
aikaisempaa edullisemmin ehdoin. Talous kuitenkin elpyy vuosien 2021 ja
2022 aikana, jolloin myös viivästettyjen verotulojen odotetaan kertyvän
budjettiin takautuvasti. Kehyskauden tuloarvioissa on huomioitu
hallitusohjelmassa päätetyt veroperustemuutokset. Budjettitalouden
varsinaisten tulojen samoin kuin verotulojen arvioidaan kasvavan
keskimäärin noin 1,5 % vuodessa vuosina 2020–2024.
Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa
Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, mrd. euroa
| 2020, TA+ LTA | 2021, JTS | 2022, JTS | 2023, JTS | 2024, JTS |
| I + LTAE II | | | | |
Tulot, pl. nettolainanotto | 49,7 | 54,3 | 54,6 | 55,2 | 56,4 |
Menot | 62,4 | 61,0 | 61,9 | 62,9 | 63,8 |
Alijäämä | -12,7 | -6,7 | -7,3 | -7,6 | -7,4 |
Vuonna 2021 budjettitalouden menojen
arvioidaan olevan 61,0 miljardia euroa. Menotaso alenee vuodelle 2020
budjetoidusta, vaikka vuoden 2021 menoihin sisältyy 1,5 miljardia euroa
hävittäjähankinnan kustannuksia, jotka alkavat näkyä valtion menoissa
merkittävissä määrin vuonna 2021 ja siitä eteenpäin.
Verrattuna
syksyn 2019 kehyspäätökseen hallinnonalojen menot vuosina 2021—2023
nousevat keskimäärin noin 1,7 miljardilla eurolla per vuosi. Muutoksesta
noin 0,4 miljardia euroa per vuosi johtuu indeksikorotuksista.
Suhdanneluonteiset menot (esim. työttömyysturva, asumistuki,
perustoimeentulotuki) sen sijaan selittävät muutoksesta noin 0,7-1,0
miljardia euroa per vuosi. Hallitus on koronavirustilanteesta johtuen
kohdentanut vuoden 2020 lisätalousarvioissa merkittäviä määrärahoja muun
muassa yritysten rahoitustilanteen helpottamiseksi. Näillä toimilla on
heijastevaikutuksia myös kehyskauden määrärahoihin.
Valtionvelka
kasvaa koko kehyskauden ja sen arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 148
miljardia euroa, mikä on noin 58 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kuntatalouden tila ja tukeminen
Koronakriisi
vaikuttaa kuntien talouteen etenkin terveydenhuollon menojen kasvun
sekä vero- ja maksutulojen vähenemisen kautta. Valtio osallistuu
kunnille koronasta aiheutuvien menojen korvaamiseen. Kuntien tukemisen
tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja
helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.
Koronakriisin
vaikutukset kuntien talouteen riippuvat epidemian laajuudesta ja
kestosta. Arviot vaikutuksista tarkentuvat vuoden kuluessa. Tämän vuoksi
kuntien tukia ja tukemiseen liittyvää päätöksentekoa pitää vaiheistaa.
Valtiovarainministeriö seuraa tiiviisti, miten poikkeustilanne etenee,
jotta voidaan päättää täydentävistä toimista.
Kunnat ovat
erilaisia ja kriisin vaikutukset eri kuntiin ovat erilaisia. Myös erot
kuntien taloustilanteissa ovat mittavia. Siksi kunnille kohdennettava
tukikokonaisuus koostuu eri toimenpiteistä.
Ensi vaiheessa
hallitus on päättänyt kompensoida veronmaksunlykkäyksistä kunnille
vuonna 2020 arvioidut tilapäiset veromenetykset vuoden 2020 toisessa
lisätalousarvioesityksessä.
Toisessa vaiheessa
Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella (mm. tehohoito).
Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2020.
Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräajaksi loppuvuodelle 2020.
Harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.
Toisen vaiheen toimenpiteiden mittaluokka
on yhteensä vähintään miljardi euroa. Toisen vaiheen toimenpiteet
toteutetaan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.
Lisäksi
hallitus arvioi tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun 2020
budjettiriihessä koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja sitoutuu
vaikutusarvioiden tarkentuessa täydentämään tarvittaessa kunnille
suunnattua toimenpidekokonaisuutta. Vuotta 2021 koskevista
toimenpiteistä päätetään vuoden 2021 talousarvioprosessin yhteydessä.
Lisäksi otetaan huomioon koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuuteen.
Välittömien
kriisitukitoimien lisäksi hallitus käy budjettiriiheen 2020 mennessä
läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta sekä samassa yhteydessä
tarkastelee kuntien tehtävät ja velvoitteet.
Tie ulos kriisistä ja jälleenrakentaminen
Valtioneuvoston kanslia on asettanut valmisteluryhmän yhteensovittamaan nopealla aikataululla strategisen tason suunnitelman
välittömän kriisivaiheen taloudellisten,
terveydellisten ja sosiaalisten vahinkojen rajoittamiseksi ja nyt
päätetyistä toimenpiteistä
irtaantumiseksi oikea-aikaisesti
epidemiologisen ja lääketieteellisen tilannekuvan sekä yhteiskunnallisen
kokonaisarvion pohjalta;
kriisin jälkihoitoa koskevista toimenpiteistä ja niiden valmistelusta yhteiskunnan eri sektoreita koskien.
Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii
valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki ja
varapuheenjohtajana sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö
Kirsi Varhila. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä
tuottaa valmisteluryhmälle epidemiologisen ja lääketieteellisen
tilannekuvan ja ennusteet COVID-19-epidemian terveysvaikutuksista mukaan
lukien tehohoidon kapasiteetin riittävyys.
Jälkihoitotoimenpiteiden
suunnittelussa huomioidaan hallitusohjelman tavoitteet sosiaalisesti,
taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisesta
pitkällä aikavälillä.
Valmisteluryhmän tueksi asetetaan
tiedepaneeli, johon kutsutaan tutkijoita ja asiantuntijoita eri
osaamisalueilta, kuten sosiaalipolitiikan, koulutuspolitiikan ja
talouspolitiikan sekä ympäristö- ja ilmastotieteiden alalta.
Valmisteluryhmän
tueksi asetetaan myös työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva
alatyöryhmä, joka voi tehdä ehdotuksia valmisteluryhmälle laajasti
kriisin jälkihoitoon ja jälleenrakennukseen liittyen.
Työ- ja
elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet
selvitystyöryhmän, joka laatii arvion koronakriisin vaikutuksista ja
toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan
rajoittaa. Selvitystyöryhmän puheenjohtajana toimii työelämäprofessori
Vesa Vihriälä.
Kohti kriisin jälkeistä aikaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla
Hallitus
valmistelee toukokuun lisätalousarvioesitykseen kohdennettuja,
nopeavaikutteisia ja määräaikaisia elvytystoimenpiteitä, joilla
koronakriisin aiheuttamia vaurioita Suomen taloudelle ja työllisyydelle
voidaan vähentää.
Poikkeusolojen johdosta valtiontalouden
menokehys ei rajoita vuotta 2020. Hallitus on kuitenkin sitoutunut
valtiontalouden kehysmenettelyyn ja julkisen talouden suunnitelmassa
7.10.2019 asetettuun vaalikauden kehykseen. Kehystä noudatetaan jälleen
vuodesta 2021 lukien. Hallitus on kuitenkin linjannut tietoisena
poikkeuksena kehyssäännöstä, että Finnvera Oyj:n kotimaan
rahoitusvaltuuksien nostamisesta aiheutuvat tappiokorvaukset, sekä
Business Finlandista ja ELY-keskuksista myönnettävien pk-yritysten
tukien myöntämisvaltuuksien noston määrärahalisäykset luokitellaan
kehyksen ulkopuoliseksi menoksi.
Elvytystoimien rinnalla on
välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi
palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja
kestävän julkisen talouden uralle. Hallitus valmistelee aiemmin
linjatulla tavalla tiekartan, jossa määritellään eri toimenpiteiden
potentiaali pienentää kestävyysvajetta. Ensimmäinen vaihe tätä prosessia
toteutetaan toukokuun 2020 lisätalousarvioesityksen antamisen
yhteydessä. Lyhyen ja pitkän aikavälin toimien tasapaino on välttämätön
pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi.
Julkisen
talouden kestävyyden vahvistaminen toteutetaan tavalla, joka turvaa
hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet ja niiden kestävän rahoituksen.
Hallitus on sitoutunut siihen, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan
sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella ja ekologisesti
kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.
Talouspolitiikan kokonaisuudesta linjataan budjettiriihessä elokuussa
2020. Tässä vaiheessa määritetään toimenpiteitä, jotka vahvistavat
julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyttä ottaen huomioon
taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.
Taloutta
elvyttävät toimet ja julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat
toimenpiteet suunnitellaan ja valitaan niin, että ne tukevat myös
hallituksen hiilineutraaliustavoitetta, irtautumista fossiilisista
polttoaineista ja siirtymää hiilivapaaseen kiertotalouteen
hallitusohjelman mukaisesti. Hallitus on sitoutunut toimimaan tavalla,
jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja
hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä takaa talouden ja
kilpailukyvyn pitkän aikavälin kestävyyden, vähentää riskejä ja luo
kestäviä työpaikkoja kaikkialle Suomeen.
Koronaepidemian
leviämisen hidastamiseksi toteutetuilla rajoituksilla on kielteisiä
vaikutuksia lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja
yhdenvertaisuuteen. Hallitus toteuttaa laaja-alaisen toimenpideohjelman
vaikutusten lieventämiseksi. Toimenpideohjelman määrärahat sisällytetään
vuoden 2020 kolmanteen lisätalousarvioesitykseen.
Hallitus
linjaa elokuun 2020 budjettiriihessä kestävän verotuksen tiekartan
toimeenpanosta aiempien linjausten mukaisesti. Samassa yhteydessä
päätetään energiaverouudistuksen ensimmäisestä vaiheesta aiemmin
linjatulla tavalla. Lisäksi päätetään budjettiriihessä 2019 linjattujen
kasvua ja investointeja tukevien verotoimien etenemisestä.
Ilmastorahaston
valmistelua jatketaan hallituksen aikaisempien linjausten pohjalta
siten, että asia ratkaistaan toukokuussa lisätalousarviokäsittelyn
yhteydessä.
Vuoden 2020 toinen lisätalousarvioesitys annetaan
eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa torstaina 9. huhtikuuta ja
julkitalouden suunnitelma vuosille 2021–2024 torstaina 16. huhtikuuta.
Liite: Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta 2021–2024, pöytäkirjamerkinnät 8.4.2020