Hallituksen esitys
koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista, on
hyväksytty eduskunnassa 23.6.2021. Ehdotuksen mukaiset hyvinvointialueet
perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen
jälkeen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1. heinäkuuta 2021 ja
viimeiset vuoden 2023 alusta. Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 8.
joulukuuta 2020.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävät 22 järjestäjän vastuulle
Suomeen
muodostetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja
kuntayhtymien vastuulla nykyisin olevat sosiaali- ja terveydenhuollon
sekä pelastustoimen tehtävät. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella
Uudellamaalla hyvinvointialueita on neljä. Helsingin kaupungille jää
edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
järjestämisvastuu. Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon
järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä. Terveydenhuollon järjestämisvastuu
jakautuu laissa ja HUS-järjestämissopimuksessa erikseen määriteltävällä
tavalla alueen hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän
välillä.
Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toiminta
siirtyy hyvinvointialueille. Samoin opiskeluhuollon kuraattori- ja
psykologipalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä vastaavat hyvinvointialueet ja
kunnat yhdessä. Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen jää kunnille
mutta tietyin ehdoin kunnat ja hyvinvointialue voivat sopia
ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoidon jatkamisesta osana sosiaali-
ja terveydenhuollon palveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisvastuusta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä,
lähipalvelujen ja kielellisten oikeuksien turvaamisesta sekä ohjauksesta
ja valvonnasta säädetään sote- järjestämislaissa.
Pelastustoimen järjestäminen
Pelastustoimi
on hyvinvointialueilla erillinen, sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa
rinnakkainen toimiala. Pelastustoimen järjestävät hyvinvointialueet ja
Helsingin kaupunki, jotka vastaavat myös sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen myötä valtion ohjaus
pelastustoimessa vahvistuu. Sisäministeriö ohjaa ja valvoo jatkossakin
pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta. Vahvemman valtakunnallisen
ohjauksen tavoitteena on tuottaa entistä yhdenmukaisempia ja siten
yhdenvertaisempia pelastustoimen palveluita koko maassa. Tavoitteena on
myös kehittää pelastustoimen toimintaa valtakunnallisena järjestelmänä.
Pelastustoimen osalta järjestämisvastuusta ja valvonnasta säädetään
pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastuslaitokset voivat edelleen
tuottaa ensihoitopalveluita terveydenhuollolle. Tällä hetkellä
pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 kiireellistä
ensihoitotehtävää.
Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustoimen järjestämistä koskevan tiedotteen.
Toimeenpano
Varsinainen
toimeenpano aloitetaan lakien voimaantulon jälkeen. Toimeenpanon
keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että muodostuvien
hyvinvointialueiden kaikki keskeiset toiminnot ja palvelut toimivat
asiakkaiden ja henkilöstön kannalta häiriöttä uudistuksen tullessa
voimaan.1.1.2023
Väliaikainen toimielin
Hyvinvointialueen
kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet,
sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja alueen pelastustoimet
sopivat väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta ja siitä, mikä
viranomainen asettaa valmistelutoimielimen. Toimielimen johtama
valmistelutoiminta rahoitetaan valtion rahoituksella ja sen tehtävistä
säädetään lailla.
Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa
hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja
käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä
puhevallan käyttämisestä aluevaltuuston toimikauden alkuun asti.
Väliaikainen toimielin valmistelee asioita valtuuston ratkaistavaksi ja
se voi tehdä sopimuksia sekä palkata henkilöstöä määräaikaisesti,
korkeintaan 31.12.2023 saakka.
Väliaikainen toimielin nimetään
sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen,
kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Väliaikaisen
toimielimen jäsenten tulee olla virkasuhteessa osapuoliin. Jos
väliaikaista toimielintä ei ole asetettu määräaikaan mennessä,
valtioneuvosto asettaa sen.
Aluevaltuusto
Hyvinvointialueen
ylin päättävä toimielin on suorilla vaaleilla valittava aluevaltuusto.
Ensimmäiset vaalit järjestetään vuoden 23. tammikuuta 2022.
Hyvinvointialueen toimintaa johdetaan aluevaltuuston hyväksymän
hyvinvointialuestrategian mukaisesti ja aluevaltuusto päättää myös
hyvinvointialueen organisaatiorakenteesta.
Valtion ohjaus
Valtioneuvosto
vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet sosiaali-ja
terveydenhuollolle ja pelastustoimelle. Hyvinvointialueiden tulee ottaa
tavoitteet huomioon omassa toiminnassaan ja sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.
Sosiaali-
ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan sosiaali- ja
terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa
nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon
toteutumisen seuranta ja arviointi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon
valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Myös sisäministeriön yhteyteen
perustetaan nelivuotiskaudeksi pelastustoimen neuvottelukunta, jonka
valtioneuvosto asettaa. Pelastustoimen toteutumisen seurannan ja
arvioinnin lisäksi sen tehtävänä on tukea pelastustoimen
valtakunnallista ohjausta. Valtionvarainministeriön yhteyteen
perustetaan nelivuotiskaudeksi hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon
neuvottelukunta
Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö ja
valtiovarainministeriö käyvät vuosittain kunkin hyvinvointialueen
kanssa neuvottelut, joissa seurataan, arvioidaan ja ohjataan
strategisella tasolla hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja
pelastustoimen järjestämistä. Hyvinvointialue laatii vuosittain
investointisuunnitelman, jonka hyväksymisestä päättävät sosiaali- ja
terveysministeriö ja sisäministeriö. Hyväksytty investointisuunnitelma
on edellytyksenä hyvinvointialueen uusille investoinneille ja omaisuuden
luovutuksille.
Hyvinvointialueiden ja kuntien rahoitus
Hyvinvointialueiden
toiminta rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella ja osaksi palvelujen
käyttäjiltä perittävillä asiakasmaksuilla. Rahoituksesta säädetään
lailla hyvinvointialueen rahoituksesta. Hyvinvointialueiden rahoitus on
yleiskatteista ja se jaetaan alueille asukkaiden laskennallisten
sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien
palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella.
Lisäksi osa rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella.
Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttaa lisäksi riskikerroin.
Sosiaali-
ja terveydenhuollon laskennallinen rahoitus perustuu palvelutarvetta
kuvaaviin terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon
palvelutarvekertoimiin. Näiden kertoimien laskennassa hyödynnetään
tietoja muun muassa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta,
sairastavuudesta ja sosioekonomisista tekijöistä sekä palvelujen
käytöstä ja palvelujen käytön aiheuttamista kustannuksista. Kullekin
hyvinvointialueelle muodostuu vuosittain hyvinvointialuekohtaiset
terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet, jotka
kuvaavat hyvinvointialueen asukkaiden palvelutarpeita muihin
hyvinvointialueisiin verrattuna.
Kun rahoitusvastuu siirtyy
kunnilta valtiolle, on valtion tuloja lisättävä ja kuntien tuloja
vastaavasti vähennettävä niiltä pois siirtyvän rahoitusvastuun verran.
Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, velvoitetaan kunnat alentamaan
kunnallisveroa. Kunnallisveron vähennys on 12,39 prosenttiyksikköä
kaikissa kunnissa, kun lait tulevat voimaan. Myös kuntien osuutta
yhteisöveron tuotosta alennetaan ja valtion osuutta vastaavasti
kasvatetaan. Verotusta koskevat muutokset toteutetaan verovelvollisten
kannalta mahdollisimman neutraalisti. Verorakenteen muutokset eivät
aiheuta verotuksen kiristymistä, kun lait tulevat voimaan.
Henkilöstösiirrot
Kuntien
ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen
henkilöstö siirtyy tehtäviensä mukana kokonaisuudessaan
hyvinvointialueiden palvelukseen. Lisäksi kuntien opetustoimesta
hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja
psykologit. Kuntien yhteisten tukipalvelujen työntekijä siirtyy
hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään
puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai
pelastustoimen palveluihin.
Henkilöstö siirtyy
liikkeenluovutuksen periaatteen mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä ja
säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen
liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.
Uudistuksen edellyttämät
järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa
hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa.
Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua
lakia laajennettaisiin koskemaan myös hyvinvointialuetta. Myös muun
kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa laajennetaan
koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä, eikä henkilöstön asema tältä
osin muutu.
Hyvinvointialueiden työntekijöiksi vuonna 2023 siirtyy
liikkeenluovutuksilla noin 172 900 henkilöä 332 kunnasta tai
kuntayhtymästä.
Omaisuus- ja velkaerien siirrot
Sairaanhoitopiirien
ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyvät hyvinvointialueille
varoineen ja velkoineen sekä sitoumuksineen. Kuntien ja muiden
kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä
oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön
lomapalkkavelka siirtyivät hyvinvointialueille ilman korvausta.
Hyvinvointialue
vuokraa kunnilta niiden omistukseen jäävät sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat kolmen vuoden
siirtymäajaksi, jota hyvinvointialue voi pidentää lisävuodella.
Sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille
siirtyville veloille myönnetään valtiontakaus, jolla turvataan velkojien
asema ja säilytetään lainat nollariskiluokassa. Siirrot toteutetaan
kuntien ja kuntayhtymien laatimien selvitysten pohjalta.
Omaisuusjärjestelyistä
voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse
vaikuttaa. Tämän vuoksi lakiin sisältyy perustuslakivaliokunnan
edellyttämä kompensaatiosääntely. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen
perusteella korvausta kunnan omaisuuteen kohdistuvien järjestelyjen
perusteella kunnalle aiheutuvista välittömistä kustannuksista niiden
ylittäessä laissa säädetyt korvausrajat. Vaikka korvausraja ei ylity,
kunnalla on oikeus saada korvausta, jos sen mahdollisuus päättää omasta
taloudestaan ilmeisesti vaarantuu.
Aikataulu – osa laeista voimaan kesällä 2021
Hallituksen
esityksen mukaiset hyvinvointialueet perustettaisiin mahdollisimman
pian voimaanpanolain tultua voimaan. HUS-yhtymä perustettaisiin
perussopimuksen hyväksymisellä. Ensimmäiset aluevaalit toimitettaisiin
alkuvuodesta 2022. Aluevaalit eivät koskisi Helsingin kaupungin
asukkaita.
Ensi vaiheessa hyvinvointialueiden
väliaikaishallinto ja aluevaalien jälkeen valittujen aluevaltuustojen
toiminnan käynnistymisen jälkeen hyvinvointialueet valmistelevat
toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä
kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon,
pelastustoimen sekä muiden erikseen säädettävien palvelujen ja tehtävien
järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta
lähtien.
Esitykseen liittyvien lakien voimaantulo on tarkoitus
porrastaa siten, että osa tulisi voimaan heinäkuun alusta 20211 ja osa
1.3.2022, kun uudet aluevaltuustot aloittavat toimintansa. Viimeiset
lait tulisivat voimaan 1.1.2023. Uudistuksen voimaanpanolain on
tarkoitus tulla voimaan 1.7.2021. Lisäksi hyvinvointialueista annettavaa
lakia sovelletaan osittain jo heti hyvinvointialueiden toimintaan.
Lakien voimaantulo edellyttää, että Tasavallan presidentti vahvistaa lait.
Lue lisää: