Hallitus kuuli kuntien ja kaupunkien toiveita, paljon jäi avoimeksi

Hallitus päätti vuoden 2020 toisessa lisätalousarvioesityksessä kohdistaa kunnille ensitoimena koronasta johtuvista verotulojen menetyksistä, jotka johtuvat mm. kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisistä, 547 miljoonaa euroa. Se peritään kuitenkin takaisin ensi vuonna. Lisäksi hallitus valmistelee toukokuun lisätalousarvioesitykseen kuntien tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi euroa.

Nyt tehdyillä päätöksillä tuetaan hallituksen mukaan paitsi kuntien tilannetta, panostetaan myös ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kulttuuriin ja liikuntaan sekä nuorisotyöhön. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoiden vaikeaa tilannetta hallitus ehdottaa tuettavaksi 60 miljoonalla eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle on tulossa lisäksi 40 miljoonan euron määrärahalisäys koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu- ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Lisäys mahdollistaa kulttuurin alan ammattilaisten ja muiden kulttuurin toimialan henkilöiden ansionmenetysten ja muiden vastaavien menojen korvaamisen.

Lisäksi hallitus päätti, että koronaepidemiasta aiheutuvat vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset korvataan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.

Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 19,6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten toiminnan turvaamiseksi.

Nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille on tulossa 2,5 miljoonan euron määrärahalisäys niille myönnettäviin avustuksiin. Lisäksi nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on tulossa 1,5 miljoonan euron lisämääräraha.

Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille on mm. tulossa 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville yrityksille 10 miljoonaa euroa.

Maatalouden rakennekehityksen seurauksena lomitukseen oikeutettujen maatilojen määrä vähenee, mikä vaikuttaa lomituksesta vastaavien paikallisyksikköjen yhdistämistarpeeseen. Yksikköjen yhdistämiskustannuksiin varataan kaksi miljoonaa euroa vuodelle 2021.

Kunnat ja vaikutukset ovat erilaisia

Kunnat ovat erilaisia ja kriisin vaikutukset eri kuntiin ovat erilaisia. Myös erot kuntien taloustilanteissa ovat mittavia. Siksi kunnille kohdennettava tukikokonaisuus koostuu eri toimenpiteistä.

Kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien talouden haasteita.

Kriisin vaikutukset kuntien talouteen riippuvat epidemian laajuudesta ja kestosta. Arviot vaikutuksista tarkentuvat vuoden kuluessa. Tämän vuoksi kuntien tukia ja tukemiseen liittyvää päätöksentekoa hallitus vaiheistaa.

Ensi vaiheessa hallitus on päättänyt kompensoida veronmaksunlykkäyksistä kunnille vuonna 2020 arvioidut tilapäiset veromenetykset, noin puoli miljardia. Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella, mm. tehohoidon osalta.

Lisäksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2020 kuten myös peruspalvelujen valtionosuutta. Myös kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta on tarkoitus korottaa. Toisen vaiheen toimenpiteiden mittaluokka on yhteensä vähintään miljardi euroa ja toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä toukokuussa.

Hallitus arvioi tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun 2020 budjettiriihessä koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja sitoutuu vaikutusarvioiden tarkentuessa täydentämään tarvittaessa kunnille suunnattua toimenpidekokonaisuutta.

Vuotta 2021 koskevista toimenpiteistä päätetään vuoden 2021 talousarvioprosessin yhteydessä. Tällöin otetaan huomioon koronakriisin vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän kattamisvelvollisuuteen.

Suojavaatteisiin ja laitteisiin 600 miljoonaa

Hallitus lupaa korvata koronakriisin terveydenhuollolle ja viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan 600 miljoonan euron lisämääräraha.

Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien tukemiseen hallitus ehdottaa 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin verrattuna. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.

Työttömyyskassoja tuetaan 20 miljoonalla

Työttömyyskassojen toimintaa hallituksen on tarkoitus tukea 20 miljoonalla eurolla etuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi. Työterveyslaitokselle (TTL) on tulossa 0,4 miljoonan euron lisärahoitus. 

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen hallitus esittää viiden miljoonan euron lisäystä.

Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esitykset laiksi yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä sekä esityksen laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta. Lisätalousarvioesityksessään hallitus osoittaa näihin työttömyysturvan muutoksiin, mm. yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, 272 miljoonaa euroa.

Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä noin 1,1 mrd. euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä.

Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien työllisyysnäkymien vuoksi.

Hallitus on myös linjannut, että budjettiriihessä kesällä 2020 linjataan valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Kuluvana vuonna tuoton aleneman täysimääräisen kompensoinnin edellyttämät määrärahat sisällytetään vuoden 2020 myöhempiin lisätalousarvioesityksiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin sähköisiin asiakastietojärjestelmiin ehdotetaan yhteensä kuuden miljoonan euron määrärahalisäystä. Tarkoituksena on laajentaa Omaolo-palvelussa toteutettua koronaoirearviota uusien sairaanhoitopiirien alueelle sekä lisätä julkisen terveydenhuollon sähköisiä etävastaanottoja.

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä, joka aiheutuu järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi.

Valtion tulot vähenevät

Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa. Verotulojen ennakoidaan laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.

Yhteisöveron tuotto jää 1,4 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti. Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 miljardia euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle hallitus on myöntämässä määrärahoja, jotka kohdennetaan mm. erilaisiin sosiaaliturvaetuuksiin. Lisäksi rahallista tukea myönnetään koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevalle, lasta kotona hoitavalle vanhemmalle.

Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan 723,5 euroa/kk suuruinen. Tuki koskisi tilanteita, joissa varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. (KH)

• Taustatietoja kuntatalouden tukipaketista (pdf)