Hallitus päätti vuoden 2020 toisessa
lisätalousarvioesityksessä kohdistaa kunnille ensitoimena koronasta johtuvista
verotulojen menetyksistä, jotka johtuvat mm. kunnallis-, yhteisö-, ja kiinteistöverotulojen viivästymisistä,
547 miljoonaa euroa. Se peritään kuitenkin takaisin ensi vuonna. Lisäksi hallitus valmistelee toukokuun
lisätalousarvioesitykseen kuntien tukipaketin, jonka koko on vähintään miljardi
euroa.
Nyt tehdyillä päätöksillä tuetaan hallituksen mukaan paitsi kuntien tilannetta,
panostetaan myös ihmisten terveyteen, toimeentuloon, kulttuuriin ja liikuntaan
sekä nuorisotyöhön. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimijoiden vaikeaa
tilannetta hallitus ehdottaa tuettavaksi 60 miljoonalla eurolla.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle on tulossa lisäksi 40
miljoonan euron määrärahalisäys koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu-
ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Lisäys
mahdollistaa kulttuurin alan ammattilaisten ja muiden kulttuurin toimialan
henkilöiden ansionmenetysten ja muiden vastaavien menojen korvaamisen.
Lisäksi hallitus päätti, että koronaepidemiasta aiheutuvat
vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen nettomenetykset korvataan vuoden
2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä.
Koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi
liikunnan ja urheilun alalla ehdotetaan opetus- ja kulttuuriministeriön
hallinnonalalle 19,6 miljoonan euron määrärahalisäystä. Lisäys mahdollistaa
avustusten myöntämisen urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikunnan koulutuskeskusten
toiminnan turvaamiseksi.
Nuorisoalan järjestöille ja nuorisokeskuksille on tulossa
2,5 miljoonan euron määrärahalisäys niille myönnettäviin avustuksiin. Lisäksi
nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön on tulossa 1,5 miljoonan euron
lisämääräraha.
Maaseudun yritystoimintaa harjoittaville yrityksille on mm.
tulossa 30 miljoonaa euroa ja kalatalouden yritystoimintaa harjoittaville
yrityksille 10 miljoonaa euroa.
Maatalouden rakennekehityksen seurauksena lomitukseen oikeutettujen maatilojen määrä vähenee, mikä vaikuttaa lomituksesta vastaavien paikallisyksikköjen yhdistämistarpeeseen. Yksikköjen yhdistämiskustannuksiin varataan kaksi miljoonaa euroa vuodelle 2021.
Kunnat ja vaikutukset ovat erilaisia
Kunnat ovat erilaisia ja kriisin vaikutukset eri kuntiin
ovat erilaisia. Myös erot kuntien taloustilanteissa ovat mittavia. Siksi
kunnille kohdennettava tukikokonaisuus koostuu eri toimenpiteistä.
Kuntien tukemisen tarkoitus on turvata peruspalvelujen
järjestämisen edellytykset ja helpottaa poikkeustilanteesta johtuvia kuntien
talouden haasteita.
Kriisin vaikutukset kuntien talouteen riippuvat epidemian
laajuudesta ja kestosta. Arviot vaikutuksista tarkentuvat vuoden kuluessa.
Tämän vuoksi kuntien tukia ja tukemiseen liittyvää päätöksentekoa hallitus
vaiheistaa.
Ensi vaiheessa hallitus on päättänyt kompensoida
veronmaksunlykkäyksistä kunnille vuonna 2020 arvioidut tilapäiset
veromenetykset, noin puoli miljardia. Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin
aiheuttamat lisäkustannukset valtionavustuksella, mm. tehohoidon osalta.
Lisäksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti vuodelle
2020 kuten myös peruspalvelujen valtionosuutta. Myös kuntien harkinnanvaraista
valtionosuutta on tarkoitus korottaa. Toisen vaiheen toimenpiteiden mittaluokka
on yhteensä vähintään miljardi euroa ja toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020
kolmannessa lisätalousarvioesityksessä toukokuussa.
Hallitus arvioi tulevissa lisätalousarvioissa ja elokuun
2020 budjettiriihessä koronakriisin vaikutuksia kuntiin ja sitoutuu
vaikutusarvioiden tarkentuessa täydentämään tarvittaessa kunnille suunnattua
toimenpidekokonaisuutta.
Vuotta 2021 koskevista toimenpiteistä päätetään vuoden
2021 talousarvioprosessin yhteydessä. Tällöin otetaan huomioon koronakriisin
vaikutukset kriisikuntamenettelyyn ja kuntien alijäämän
kattamisvelvollisuuteen.
Suojavaatteisiin ja laitteisiin 600 miljoonaa
Hallitus lupaa korvata koronakriisin terveydenhuollolle ja
viranomaisille aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti. Suojavarusteiden,
laitteiden ja lääkkeiden hankintaan Huoltovarmuuskeskuksen kautta osoitetaan
600 miljoonan euron lisämääräraha.
Valtionavustuksen myöntämiseksi kunnille yksinyrittäjien
tukemiseen hallitus ehdottaa 150 miljoonan euron lisäystä aiempiin päätöksiin
verrattuna. Tuen tarkoituksena on yksinyrittäjien maksuvalmiuden turvaaminen
koronaviruksen aiheuttamassa heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa.
Työttömyyskassoja tuetaan 20 miljoonalla
Työttömyyskassojen toimintaa hallituksen on tarkoitus tukea
20 miljoonalla eurolla etuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi.
Työterveyslaitokselle (TTL) on tulossa 0,4 miljoonan euron lisärahoitus.
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen hallitus esittää viiden miljoonan
euron lisäystä.
Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle esitykset laiksi
yrittäjien työttömyysturvaoikeuden väliaikaisesta järjestämisestä sekä
esityksen laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta
annetun lain ja työttömyyskassalain väliaikaisesta muuttamisesta.
Lisätalousarvioesityksessään hallitus osoittaa näihin työttömyysturvan
muutoksiin, mm. yrittäjien toimeentulon turvaamiseen, 272 miljoonaa
euroa.
Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja
vuorottelukorvauksesta sekä työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan
yhteensä noin 1,1 mrd. euron lisäystä. Lisäyksestä 794 miljoonaa euroa aiheutuu
työttömyyden ja lomautusten lisääntymisestä.
Perustoimeentulotuen rahoitukseen ehdotetaan 169 miljoonan
euron lisäystä ja asumistukimenoihin 177 miljoonan euron lisäystä heikkenevien
työllisyysnäkymien vuoksi.
Hallitus on myös linjannut, että budjettiriihessä kesällä
2020 linjataan valtiolle kertyvän rahapelituoton tulevaisuusnäkymiä ja käyttöä
osana valtion tulojen ja menojen kokonaisuutta. Kuluvana vuonna tuoton aleneman
täysimääräisen kompensoinnin edellyttämät määrärahat sisällytetään vuoden 2020
myöhempiin lisätalousarvioesityksiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisiin sähköisiin
asiakastietojärjestelmiin ehdotetaan yhteensä kuuden miljoonan euron
määrärahalisäystä. Tarkoituksena on laajentaa Omaolo-palvelussa toteutettua
koronaoirearviota uusien sairaanhoitopiirien alueelle sekä lisätä julkisen
terveydenhuollon sähköisiä etävastaanottoja.
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron lisäystä,
joka aiheutuu järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen
aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi.
Valtion tulot vähenevät
Kuluvan vuoden bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan
merkittävästi, mikä näkyy lähes kaikissa verolajeissa. Verotulojen ennakoidaan
laskevan yhteensä 4,7 miljardia euroa.
Yhteisöveron tuotto jää 1,4 miljardia euroa aiemmin
budjetoitua pienemmäksi yritysten kannattavuuden heikentyessä tuntuvasti.
Lomautukset ja työttömyyden nousu heijastuvat puolestaan ansio- ja
pääomatuloveron tuottoon. Sen kertymän ennakoidaan jäävän noin 1,1 miljardia
euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle hallitus
on myöntämässä määrärahoja, jotka kohdennetaan mm. erilaisiin
sosiaaliturvaetuuksiin. Lisäksi rahallista tukea myönnetään
koronavirusepidemian vuoksi palkatta töistä poissa olevalle, lasta kotona
hoitavalle vanhemmalle.
Epidemian vuoksi palkatta töistä poissa oleva vanhempi voi
hakea väliaikaista tukea. Nyt päätetty uusi etuus on vähimmäismääräisen
vanhempainpäivärahan 723,5 euroa/kk suuruinen. Tuki koskisi tilanteita, joissa
varhaiskasvatuksessa olevaa tai perusopetuksen lähiopetukseen myös
poikkeusolojen aikana oikeutettua alle 10-vuotiasta lasta hoidetaan kotona
vanhemman ollen samalla palkattomasti poissa ansiotyöstä. (KH)