​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet.
Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä7372 <p>Vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä rahoitusta ehdotetaan kohdennettavaksi erityisesti koronaviruksesta aiheutuneisiin tarpeisiin – niin lisäkustannusten kattamiseen kuin tilanteesta aiheutuneiden tulonmenetysten kompensaatioihin. Koronakriisin hoito on keskeinen osa hallituksen talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa lisäbudjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille, kunnille kuin ihmisillekin.</p><h3>Tukea yrityksille, taiteen ja kulttuurin toimijoille sekä julkiseen liikenteeseen</h3><p>Yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen ehdotetaan 410 miljoonan euron lisämäärärahaa, jotta rakennetaan yrityksille siltaa kriisin yli. Ensimmäiseltä hakukierrokselta käyttämättä jäi tarkoitukseen varattuja määrärahoja 140 miljoonaa euroa, joten käytössä on yhteensä 550 miljoonaa euroa.</p><p>Julkisen henkilöliikenteen palvelutason turvaamiseen koronavirustilanteen pitkittyessä ehdotetaan yhteensä 111 miljoonaa euroa, josta 11 miljoonaa euroa henkilöjunaliikenteen ostoihin ja 100 miljoonaa euroa julkisen henkilöliikenteen ostoihin suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä.</p><p>Koronavirustilanteesta johtuvien taiteen ja kulttuurin alan tulonmenetysten korvaamiseen ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen ehdotetaan 23 miljoonaa euroa. Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan 7 miljoonaa euroa jaettavaksi apurahoina taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toimijoille.</p><p>Rahapelitoiminnan tuottojen laskua kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle vuonna 2020 budjettivaroin yhteensä 175,7 miljoonalla eurolla. Kompensaatiosta 34,2 miljoonaa euroa kohdistuu tieteeseen, 75,2 miljoonaa euroa taiteen edistämiseen, 48,8 miljoonaa euroa urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen sekä 17,6 miljoonaa euroa nuorisotyön edistämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laskua kompensoidaan tänä vuonna 142,5 miljoonalla eurolla. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osalta kehysvaikutteinen kompensaatio on 10,7 miljoonaa euroa.</p><h3>Koronavirustilanteesta johtuvia määrärahalisäyksiä&#160;</h3><p>Covid-19-rokotteiden hankintaa varten ehdotetaan 90 miljoonan lisämäärärahaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoihin ehdotetaan noin 1,5 miljoonan euron lisäystä mm. pandemiarokotusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä testikapasiteetin nostamiseen.&#160;</p><p>Lisäksi Suomen osuuteen EU-komission rahoituksella hankittavista koronarokotteista ja ennakkovarausmaksuista ehdotetaan 13,1 miljoonaa euroa.</p><p>Koronavirustilanteesta johtuen ehdotetaan edelleen useita lisäyksiä myös valtion virastojen ja laitosten määrärahoihin.&#160;</p><p>Poliisin maksullisen toiminnan tuottojen, erityisesti passituottojen, vähennyksen johdosta poliisille ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi poliisille ehdotetaan koronavirustilanteen aiheuttamiin lisämenoihin kuluvalle vuodelle vielä 3 miljoonan euron lisäystä.&#160;</p><p>Rajavartiolaitokselle ehdotetaan sisärajatarkastusten tilapäisen palauttamisen aiheuttamiin lisämenoihin 3,4 miljoonan euron määrärahalisäystä. Tullille ehdotetaan 990 000 euroa koronavirustilanteen torjuntaan liittyvään sisärajavalvontaan sekä suojavarusteiden kustannuksiin.</p><p>Poikkeusjärjestelyiden vuoksi varusmiehille maksettavan ruokarahan aiheuttamiin menoihin ehdotetaan 7,1 miljoonan euron lisäystä.</p><h3>Kuntatalouden tukeminen</h3><p>Kuntien tukemisella turvataan peruspalveluiden rahoitusta ja hillitään veronkorotuspaineita. Koronaviruksen testauksesta ja jäljittämisestä kunnille aiheutuvien kustannusten kompensoimiseksi ehdotetaan 350 miljoonaan euron kertaluonteista peruspalvelujen valtionosuuslisäystä. Ahvenanmaan maakunnan vastaaviin kustannuksiin ehdotetaan 5 miljoonaa euroa.</p><p>Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin ehdotetaan lisäksi 400 miljoonaa euroa ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa euroa kertaluonteisina lisäyksinä koronavirustilanteesta aiheutuvien muiden kustannusten ja tulojen menetysten kompensoimiseksi.&#160;</p><h3>Muita vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioesitykseen sisältyviä muutoksia</h3><p>Hallitusohjelmaan pohjautuen varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoihin ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä. Lisäyksestä 5 miljoonaa euroa kohdistetaan Maailman terveysjärjestön WHO&#58;n koronaviruspandemian vastaiseen työhön kehitysmaissa ja 24,5 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun koronaviruspandemian humanitaarisiin vaikutuksiin vastaamiseksi sekä 18 miljoonaa euroa ilmastorahoitukseen. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 50 miljoonaa euroa. Tämä tukee myös suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia.<br> &#160;<br> Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 240 miljoonan euron tilausvaltuutta, jolla oikeutetaan tekemään kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaa koskevat sopimukset. Kuluvalle vuodelle ehdotetaan 120 miljoonan euron määrärahaa. Ulkovartiolaivojen hankinnoilla on merkittäviä kotimaisia työllisyysvaikutuksia.<br> <br> Sitran lahjoitukseen perustuen valtio pääomittaa yliopistoja 33 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella.<br> <br> Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös määrärahoja liikennehankkeisiin. Uutena tiehankkeena aloitetaan vt 5 Hurus—Hietanen-tieosuuden kehittäminen, jolle ehdotetaan 7 miljoonan euron valtuutta ja 400 000 euron määrärahaa. Hankkeen E18 Raisio—Naantali tiesuunnitteluun ehdotetaan 4,2 miljoonan euron valtuutta ja 200 000 euron määrärahaa. Parikkalan raja-aseman tiesuunnitteluun ehdotetaan 150 000 euroa.&#160;<br> <br> Työttömyysturvan väliaikaisten muutosten jatkaminen ajalle 1.11.–31.12. sekä yrittäjien työttömyyskassan omarahoitusosuuden väliaikainen vähentäminen lisäävät kustannuksia yhteensä 8,9 miljoonalla eurolla.&#160;<br> <br> Ilmastorahasto Oy&#58;n pääomittamiseen ehdotetaan 300 miljoonan euron määrärahaa. Rahaston tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen.<br> <br> Hallitusohjelmaan pohjautuen luonnonsuojelun määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 16,1 miljoonan euron lisäystä. Määrärahoja käytettäisiin mm. METSO-ohjelman tarpeisiin, hanhipelto-hankkeeseen sekä rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen lisäkorvauksiin.</p><h3>Tuloarvioiden muutokset</h3><p>Verotuloarviota alennetaan yhteensä 68 miljoonaa euroa toteutuneesta kehityksestä saatujen tietojen perusteella. Sekalaisten tulojen osalta tuloarviota alennetaan yhteensä 273 miljoonaa euroa. Merkittävin yksittäinen selittäjä on Veikkaus Oy&#58;n rahapelitoimintaan liittyvien tuottojen supistuminen tuntuvasti. Kehityksen taustalla on pelihaittojen vähentämiseen tähtäävät toimet, koronaepidemian vaikutukset sekä kilpailun kiristymisestä seurannut yhtiön markkinaosuuden aleneminen. Tämän seurauksena rahapeleihin liittyvä tuloutus valtion talousarvioon jää aiemmin ennakoitua selvästi vähäisemmäksi, mikä pienentää sekalaisia tuloja 331 miljoonaa euroa.</p><h3>Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen</h3><p>Määrärahojen lisäys vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarvioesityksessä on noin 1,5 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 341 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa noin 1,8 miljardilla, jolloin valtion nettolainanotoksi vuonna 2020 arvioidaan noin 19,6 miljardia euroa.</p><p>Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle torstaina 29.10, jolloin se myös julkaistaan osoitteessa <a href="https&#58;//budjetti.vm.fi/" target="_blank"><strong>budjetti.vm.fi</strong></a>.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-seitsemannesta-lisatalousarvioesityksesta" target="_blank">Hallitus päätti vuoden 2020 seitsemännestä lisätalousarvioesityksestä</a></h4></li></ul><br><p></p>22.10.2020 21:00:00Ajankohtaista23.10.2020 14:00:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lisatalousarvio.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta7343 <p>Kesäaika päättyy ja talvi- eli normaaliaikaan palataan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Kelloja siirretään tunti taaksepäin ensi sunnuntaina 25. lokakuuta 2020 aamuyöllä klo 4.00.</p><p>Kelloja siirretään kaikissa EU&#58;n jäsenmaissa samoina päivinä ja samalla kellonlyömällä. Samanaikaisuus on tärkeää muun muassa kansainvälisen juna- ja lentoliikenteen vuoksi. Päivät ovat aina maaliskuun ja lokakuun viimeinen sunnuntai. Sunnuntain aamuyö on valittu siirtymisen ajankohdaksi siksi, että liikenne on vähäisintä ja kellojen siirtely aiheuttaa silloin vähiten haittaa.</p><p>Kesä- ja talviajan käyttö on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa.</p><p>Suomessa on noudatettu kesä- ja normaaliaikaa pysyvästi vuodesta 1981 lähtien. Muut Pohjoismaat ottivat kesäajan käyttöön jo vuotta aikaisemmin.&#160;Suomi siirtyi Euroopan maista viimeisenä pysyvään kesäaikajärjestelyyn.</p><h3>Euroopan komissio on ehdottanut kesäajasta luopumista</h3><p>Euroopan komissio on ehdottanut, että kellonajan siirrosta luovuttaisiin EU&#58;ssa yhtenäisesti. Kansallisesti Suomi ei voi päättää kellojen siirtelystä luopumisesta, vaan asiasta on päätettävä EU&#58;ssa.</p><p>Euroopan parlamentti äänesti komission ehdotuksesta jo keväällä 2019. Jos direktiivi hyväksytään, se tapahtuu Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston yhteispäätöksin. Tämän jälkeen direktiivi saatetaan kansallisesti voimaan kussakin EU-jäsenvaltiossa.</p><p>EU&#58;n neuvosto ei ole vielä käsitellyt ehdotusta, mikä tarkoittaa, että mahdollinen päätös kellonajan siirtelyn lopettamisesta voi tulla voimaan aikaisintaan vuonna 2022. Myös koronaviruksen aiheuttama pandemia on siirtänyt kellojen siirtelyä koskevaa keskustelua.</p><p>Suomessa eduskunta päättää lopulta mikä aika valitaan pysyvästi käyttöön, jos kellojen siirtelystä luovutaan EU&#58;ssa. Asiasta säädetään lailla ja päätös tehdään lain säätämisen yhteydessä.</p> <ul><li><a href="https&#58;//www.lvm.fi/-/pysyva-talviaika-paras-vaihtoehto-suomelle-997513" target="_blank">Tiedote 01.02.2019&#58; Pysyvä talviaika paras vaihtoehto Suomelle</a><br><br></li><li><a href="https&#58;//www.lvm.fi/-/komissio-esittaa-kellojen-siirtelyn-lopettamista-982698" target="_blank">Tiedote 12.09.2018&#58; Komissio esittää kellojen siirtelyn lopettamista</a><br><br></li><li><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/eu-ministerivaliokunta-suomi-ajaa-kellonajan-siirtelysta-luopumista" target="_blank">Valtioneuvosto.fi&#58; Kesäaikajärjestelystä luopuminen (LVM070&#58;00/2018)</a><br><br></li><li><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/eu-ministerivaliokunta-suomi-ajaa-kellonajan-siirtelysta-luopumista" target="_blank">Valtioneuvoston tiedote 26.1.2018&#58; EU-ministerivaliokunta&#58; Suomi ajaa kellonajan siirtelystä luopumista</a></li></ul><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/kellot-talviaikaan-ensi-sunnuntaina-25.-lokakuuta" target="_blank">Kellot talviaikaan ensi sunnuntaina 25. lokakuuta</a></h4></li></ul><br><p></p>20.10.2020 21:00:00Ajankohtaista21.10.2020 9:55:12https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_sininen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ofta ställda frågor om corona 888<p><strong>Coronakrisen utmanar som bäst hela det finländska samhället. I Jyty har vi samlat svar på de oftast ställda frågorna om corona. </strong></p><p><strong>Tilläggsinformation ges av Jytys egna förtroendemän, </strong><a href="/sv/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> </strong><span lang="SV-FI" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> </strong><strong> de regionala byråerna</strong></span></a><span lang="SV-FI" style="text-decoration&#58;underline;"></span><strong> eller förbundets intressebevakningsavdelning per e-post </strong><span lang="SV-FI"><strong> </strong><a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a></span><strong> eller </strong><strong> </strong><span lang="SV-FI" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> <a href="/sv/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx">servicenumren</a></strong></span><strong>.<br></strong></p><p><strong><span><span><strong>Svenskspråkig medlemsservice</strong></span></span>&#58; Maria Sparv, <span><span><strong>regionombudsman, t. 0400 970 090, epost&#58; förnamn.efternamn(at)jytyliitto.fi<br></strong></span></span></strong></p><div><strong class="ms-rteForeColor-2">Hela listan uppdaterad 19.10.2020.<br></strong></div><h3></h3><p></p><h3>1) Arbetsgivaren tänker överföra en arbetstagare till andra uppgifter på grund av coronakrisen. Kan arbetsgivaren göra så? Och måste arbetstagaren underteckna ett nytt arbetsavtal om detta?</h3><p>I och med coronakrisen kan en arbetsgivare ha behov att göra tillfälliga förändringar i en arbetstagares uppgifter. Efter den tillfälliga förändringen har arbetstagaren rätt att återvända till sina gamla uppgifter. Ett nytt arbetsavtal kan undertecknas i en situation där ett tidsbundet arbetsavtal upphör och ett nytt uppgörs med arbetstagaren.</p><h4>Kommunsektorn</h4><p>Det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet möjliggör mycket brett en överföring av en arbetstagare till andra uppgifter. En dylik tillfällig överföring kan vara i högst 8 veckor och förutsätter att uppgifterna kan anses vara lämpliga för arbetstagaren beaktande utbildning och arbetserfarenhet. För en arbetstagares rättsskydd är det skäl att det i t ex en e-post framgår att överföringen är gjord på basen av ifrågavarande bestämmelse (AKTA I kap 10 §).</p><h4>Privata sektorn</h4><p>I den privata sektorn råder i arbetsrätten en princip, enligt vilken det avtalas om en arbetstagares arbetsuppgifter genom ett arbetsavtal. Således bör arbetstagaren kontrollera till vad arbetstagaren förbundit sig i sitt arbetsavtal. Ofta har en arbetstagare genom sitt arbetsavtal förbundit sig att utföra också andra uppgifter som arbetsgivaren bestämmer. I praktiken leder detta till att arbetsgivaren tillfälligt kan beordra en arbetstagare till annat arbete. Dessutom har man ansett att en arbetsgivare redan på basen av arbetsledarrätten tillfälligt kan beordra annat arbete. Observera att det i AVAINTES finns motsvarande notering som finns i AKTA, så en arbetstagare är skyldig att överföras till för hen lämpliga uppgifter för högst 8 veckor.</p><h3>2) På grund av coronavirusepidemin är det svårt att hålla semester / finns det för mycket arbete. Kan arbetsgivaren flytta tidpunkten för en beviljad semester eller dra tillbaka semestern helt och hållet?</h3> <p><span lang="SV-FI">På beviljande och hållande av semester tillämpas tjänste- och arbetskollektivavtalens samt semesterlagens bestämmelser som normalt.</span></p><p>Fastställd semester för en person i anställningsförhållande kan inte flyttas. Om arbetsgivaren föreslår detta, be att arbetsgivaren ersätter t ex biljetter köpta för semestern. Det är inte möjligt att ensidigt avbryta semestern för anställd personal.<br></p><p>En tjänsteinnehavares semester kan flyttas eller påbörjad semester avbrytas om det är nödvändigt av vägande skäl.</p><h3>3) På grund av coronavirusepidemin finns inte tillräckligt arbete. Kan arbetsgivaren beordra en arbetstagare på semester?</h3><p>Arbetsgivaren kan beordra en arbetstagare på semester i enlighet med de normala bestämmelserna för beviljande av semester. Exempelvis kan semestrar som ackumulerats 1.4.2020-31.3.2021 beordras att hållas från och med 2.5.2021. <br></p><p>Vid beviljandet av semester bör man följa semesterns anmälningstider. I princip måste man meddela om semester en månad på förhand. Om detta inte är möjligt, bör man meddela om semester senast 2 veckor på förhand.</p><h3>4) Kan arbetsgivaren beordra en arbetstagare till övertidsarbete? Hur går det med dygns- och veckovilan?</h3><p>För övertid behövs som normalt arbetstagarens samtycke. För person i tjänsteförhållande kan man låta utföra övertidsarbete också utan samtycke om det av väldigt vägande skäl är nödvändigt. Beroende på uppgift kan coronavirus vara ett väldigt vägande skäl.</p><p>Dygns- och veckovila bör ges i enlighet med normala bestämmelser.</p><h3>5) Kan arbetsgivaren ändra arbetsschemat?</h3><p>Vid förändring av arbetsschemat bör man i första hand sträva till att avtala med arbetstagarna. Arbetsgivaren kan enligt AKTA ensidigt ändra arbetsschemat bara av motiverat skäl, av vilket förutsätts oförutsägbarhet. I den privata sektorn tillämpas oftast arbetstidslagen, enligt vilken en förändring förutsätter ett vägande skäl. Coronaviruset kan leda till sådana oförutsägbara situationer, där en förändring av arbetsschemat kan vara möjlig. Detta bör bedömas skilt från fall till fall.</p><h3>6) En arbetstagare arbetar inom hälsovården och hör till riskgruppen. Hur borde man gå till väga?</h3><p>Arbetsgivaren måste värna om en arbetstagares arbetarskydd. Enligt arbetarskyddslagen bör arbetsgivaren beakta en arbetstagares personliga egenskaper. I princip berättigar dock inte det att man hör till riskgruppen att man kan vägra arbeta. Om en arbetstagare hör till riskgruppen lönar det sig att ta upp det med arbetsgivaren och företagshälsovården och diskutera möjligheten att överföras till arbete där risken för att stöta på patienter med smitta inte finns.</p><h3>7) Hur sköter man arbetstagarnas arbetarskydd under coronaepidemin?</h3><p>Arbetsgivaren är skyldig att sköta en arbetstagares hälsa och säkerhet i arbetet. Nu är det speciellt viktigt att uppdatera utredningen av faror och bedömningen av risker på arbetsplatsen och ge arbetstagarna behövliga instruktioner och tillvägagångssätt för coronaepidemin. T ex renlighet, hygien, användning av personskydd, hur man hanterar mental belastning, speciellt skydd av de som hör till riskgruppen, etc. Arbetarskyddsfullmäktige och företagshälsovården har en viktig roll i uppgörande av instruktioner.</p><p><span></span></p><p><strong>Tilläggsinformation bl a av&#160;</strong><a href="https&#58;//www.tyosuojelu.fi/web/sv/arbetsforhallanden/biologiska-agenser/corona" target="_blank"><strong>arbetarskyddsmyndigheterna</strong></a><strong>&#160;och Arbetshälsoinstitutets&#160;</strong><a href="https&#58;//www.ttl.fi/sv/rad-som-stoder-det-mentala-valbefinnandet-vid-atergang-till-arbetet/" target="_blank"><strong>instruktioner som stöd för mental välfärd</strong></a></p><h3>8) Hur förfar man om en arbetstagare på läkares beslut beordrats bort från arbetet eller beordrats att isoleras i hälsovårdsenhet?</h3>Det är fråga om isolering när en arbetstagare konstaterats ha insjuknat i coronaviruset eller att insjuknande åtminstone misstänks med motivering.<br><p><br>Om en arbetstagare på beslut av en behörig läkare beordrats till frånvaro från arbetet, eller att isoleras i hälsovårdsenhet, är arbetsgivaren enligt det Allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA) förpliktigad att betala lön för sjuktiden. En dylik arbetsfrånvaro förbrukar normalt sjukfrånvarodagar med lön. När arbetsgivaren betalar lön för sjuktiden till arbetsgivaren, har arbetsgivaren rätt att få dagpenning vid smittsam sjukdom.<br><br>I den privata sektorn beror rätten till lön på kollektivavtalet som tillämpas. Under isolering betalas lön i överensstämmelse med kollektivavtalen för bl a AVAINTES och den privata sektorns undervisningssektor också när en arbetstagare bara misstänks ha insjuknat i coronaviruset, så länge beslutet om isolering är gjort av en behörig läkare i överensstämmelse med lagen om smittsamma sjukdomar. En dylik frånvaro förbrukar normalt sjukfrånvarodagar med lön. Om ingen lönebetalningsplikt föreligger har arbetstagaren rätt att från FPA få betalt dagpenning vid smittsam sjukdom, vilken motsvarar full lön.</p><h3>9) Vad händer om en arbetstagare insjuknar?</h3><p>Om en arbetstagare insjuknar i coronaviruset eller i en annan sjukdom är det fråga om sjukledighet, vilken är med lön i enlighet med kollektivavtalet.<br><br>Om en arbetstagare permitterats är inte sjukledigheten med lön. Då betalas dock FPA&#58;s sjukdagpenning. Om en arbetstagare vid insjuknande får förmån från arbetslöshetskassan betalar arbetslöshetskassan FPA&#58;s självrisktid.</p><h3>10) Vad händer om en arbetstagare försatts i karantän?</h3><p>Det är fråga om karantän när en arbetstagare tills vidare är frisk, men har smittats eller misstänks ha exponerats för coronaviruset.<br><br>Om en arbetstagare i överensstämmelse med lagen om smittsamma sjukdomar på beslut av en behörig läkare försatts i karantän har hen enligt exempelvis AKTA eller AVAINTES inte rätt till lön under sjuktiden.<br><br>I karantänärenden bör man utreda arbetsplatsens distansarbetspraxis. Om distansarbete inte är möjligt utförs det inte och arbetstagaren har rätt till dagpenning vid smittsam sjukdom. Om distansarbete är möjligt betalas normal lön för tiden distansarbete utförs. I vissa privata sektorer har man avtalat om lönebetalningsplikt också i karantänfall. Så är det i t ex hälsovårdsbranschens kollektivavtal, i det allmänna avtalet och i kollektivavtalet för scoutarbetsgivare.</p><h3>11) Och om en arbetstagares barn försatts i karantän?</h3><p>Om en arbetstagares barn under 16 år försatts i karantän och arbetstagaren därför måste vara borta från arbetet har arbetstagaren inte rätt att få lön för sjuktiden, men hen kan ha rätt att få dagpenning vid smittsam sjukdom från FPA i enlighet med lagen om smittsamma sjukdomar.<br></p><p>Också i denna situation betalar FPA dagpenning vid smittsam sjukdom bara för verkligt inkomstbortfall. Om distansarbete är möjligt betalas normal lön för den tid distansarbetet utförs.</p><h3>12) Kan en arbetstagare stanna hemma för att sköta ett barn som insjuknat i coronaviruset?</h3><p>Enligt AKTA har en arbetstagare rätt att stanna hemma och sköta ett sjukt barn under 12 år (tillfällig vårdledighet) i högst fyra arbetsdagar. I överensstämmelse med AKTA har en arbetstagare rätt till lön för 3 kalenderdagar.<br><br>I den privata sektorn kan tillfällig vårdledighet beviljas för vård av sjukt barn under 10 år. Denna kan fås för högst 4 arbetsdagar åt gången. Om lön för tillfällig vårdledighet har avtalats i kollektivavtalen på lite olika sätt. I exempelvis AVAINTES är de 3 första kalenderdagarna från och med insjuknandet med lön. Om sjukdomen fortsätter längre har en arbetstagare i enlighet med arbetsavtalslagen rätt till frånvaro av tvingande familjeskäl. Denna frånvarotid är utan lön.</p><h3>13) Vad händer om en arbetstagare återvänder till Finland från utlandet?</h3><p>I Finland har uppgjorts en s k trafikljusmodell för de som reser till Finland från utlandet. Tilläggsinformation om detta på THL&#58;s sidor&#58; <a href="https&#58;//thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/resor-och-coronaviruspandemin" target="_blank"><strong>Resor och coronaviruspandemin</strong></a> (www.thl.fi)</p><p>Om du kommer till Finland från ett land, som i trafikljusmodellen är rött eller grått, är rekommendationen 10 dagar karantän på eget initiativ. Då rekommenderas att du inte besöker arbetsplatsen. Då bör du med din arbetsgivare avtala om frånvaron och arrangemangen för frånvaron under två veckor. Det är vettigast att ordna saken så att arbetstagaren och arbetsgivaren avtalar om distansarbete. Om distansarbete inte är möjligt har arbetstagaren rätt att komma på arbete. Då lönar det sig för arbetstagaren att meddela att hen kommer på arbete. Om arbetsgivaren hindrar detta måste arbetsgivaren betala lön.</p><h3>14) Arbetsgivaren tänker beordra mig till övertid med hänvisning till beredskapslagen? </h3><p>Under våren 2020 var förordningar som givits med stöd av beredskapslagen i kraft, och de tillät arbetsgivaren göra vissa undantag för hälsovårdspersonalens del. Tillämpningen av dessa förordningar har upphört 16.6.2020. Följaktligen kan en arbetstagare i hälsovårdsbranschen inte längre beordras till övertid eller få semestern återkallad.</p><p>Observera att en tjänsteinnehavare kan beordras till övertid eller att få semestern avbruten eller förflyttad om det för detta finns vägande skäl. Se frågorna 2 och 4.<br></p><h4>Läs mer&#58;</h4><ul><li><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ofta-stallda-fragor-permitteringar-och-uppsagningar-under-coronavirusepidemin.aspx"><strong>Ofta ställda frågor&#58; permitteringar och uppsägningar under coronavirusepidemin</strong></a><strong></strong><br><br></li><li><a href="/sv/ajankohtaista/coronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>Jytys infosida om coronavirusets inverkan på arbetet</strong></a></li></ul><br><p></p>18.10.2020 21:00:00Ajankohtaista20.10.2020 7:33:45https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="150" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Fyra kandidater i Jytys ordförandetävling7335<p><strong>Till Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jytys ordförandeval i november har totalt fyra kandidater anmält sig. Förbundets nuvarande ordförande Maija Pihlajamäki, som lett förbundet sen 2010, meddelade redan i juni att hon strävar efter en fortsättningsperiod.</strong></p><p>Utöver <strong>Maija Pihlajamäki</strong> är tre funktionärer på förbundets lönelistor kandidater i det stadgeenliga höstmötet som arrangeras 23-24 november&#58; ledande arbetsmarknadsjurist <strong>Jonna Voima</strong>, södra Finlands regionombudsman <strong>Kimmo Hollmén</strong> och västra Finlands regionombudsman <strong>Olli Järvelä</strong>.&#160; </p><p>Maija Pihlajamäki (56), som verkat som Jytys ordförande, är från Helsingfors och till utbildningen magister i administrativa vetenskaper, utexaminerad från Vasa universitet. Dessutom får hon i december färdigt EMBA-examen i organisationsledarskap vid Tammerfors universitet. Pihlajamäki föddes i Lehtimäki i Södra Österbotten.</p><p>Kimmo Hollmén (41), som verkar som regionombudsman i södra Finlands regionbyrå i Åbo, har stått på Jytys lönelistor sedan 2012. Han har studerat vid Åbo universitet och är till utbildningen student i statsvetenskap samt lantbruksföretagare. Hollmén är född i S&#58;t Karins, där han också bor. </p><p>Olli Järvelä (47) bor i Tammerfors och har verkat som regionombudsman i Tammerfors regionbyrå sedan 2005. Han är utexaminerad pedagogie kandidat från Åbo universitet och håller på att avsluta sin examen till pedagogie magister vid Tammerfors universitet.</p><p>Ledande arbetsmarknadsjurist Jonna Voima (44) vid Jytys intressebevakningsavdelning är utexaminerad juris kandidat från Helsingfors universitet och vicehäradshövding. Som Jytys arbetsmarknadsjurist började Voima 2006. Hon bor i Borgå, men är född i Helsingfors.</p><p>Val av Jytys ordförande görs av Jytys nya 37-hövdade förbundsfullmäktige, som i förbundsfullmäktigevalet valts i ett elektroniskt val som avslutats 8 oktober. Den konstituerar sig första gången första dagen av mötet 23.11. Sammansättningen av förbundsfullmäktiges olika grupper, till grupper obundna och eventuella nya grupper blir då klart. Av fullmäktige har ungefär en tredjedel suttit i föregående fullmäktige, så största delen är alltså nya.</p><p>Jytys förbundsfullmäktigeval, som förrättades 25.9-8.10 i Jytys fyra områden, var precis som tidigare val opolitiska. Ordförandevalet förrättas bibehållande valhemligheten.</p><p>Tilläggsinformation&#58; </p><p>Maija Pihlajamäki, <a href="mailto&#58;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi">maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</a>, tel. 0400 537 756</p><p>Jonna Voima, <a href="mailto&#58;jonna.voima@jytyliitto.fi">jonna.voima@jytyliitto.fi</a>, tel. 050&#160;591 2341</p><p>Olli Järvelä, <a href="mailto&#58;olli.jarvela@jytyliitto.fi">olli.jarvela@jytyliitto.fi</a>, tel. 040&#160;588 7987</p><p>Kimmo Hollmén, <a href="mailto&#58;kimmo.hollmen@jytyliitto.fi">kimmo.hollmen@jytyliitto.fi</a>, tel. 040&#160;556 1809</p><p><span><span lang="SV-FI"><em>* Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är ungefär 84 procent kvinnor. Jyty är kommunbranschens äldsta fackförbund och medlemsförbund i STTK.</em></span></span></p><p><br></p>18.10.2020 21:00:00Tiedote19.10.2020 8:21:10https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Logot/jyty_merkki_vaaka_rgb_small.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ofta ställda frågor: permitteringar och uppsägningar under coronavirusepidemin1104<p><strong>På denna sida besvaras Jyty-medlemmarnas nyaste ofta ställda frågor om permitteringar och uppsägningar på grund av coronavirusepidemin. Om så behövs uppdateras listan enligt behov.</strong></p><p><strong>Tilläggsinformation ges av Jytys egna förtroendemän, </strong><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>de regionala byråerna</strong></a><strong>&#160;och förbundets intressebevakningsavdelning per e-post </strong><a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> eller </strong><a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>servicenumren</strong></a><strong>. <br></strong></p><p><strong><span><strong><span><span><strong>Svenskspråkig medlemsservice</strong></span></span>&#58; Maria Sparv, <span><span><strong>regionombudsman, t. 0400 970 090, epost&#58; förnamn.efternamn(at)jytyliitto.fi</strong></span></span></strong></span><br></strong></p><p><strong class="ms-rteForeColor-2">Hela listan uppdaterad 19.10.2020. <span><span><strong class="ms-rteForeColor-2"></strong></span></span></strong><br><strong></strong></p><h3></h3> <h3><span lang="SV-FI"></span></h3><h3>1. Jag har permitterats för en viss tid på grund av coronan. Regeringen har börjat häva coronabegränsningarna och det inverkar på våra permitteringar. Kan en arbetsgivare dra tillbaka en tidsbunden permittering?</h3><p>En arbetsgivare kan upphäva en permittering innan permitteringen inleds. Således är en upphävning möjlig ännu under anmälningstiden för permitteringen. Permitteringen är antingen i kraft tills vidare eller för en viss tid. Enligt lagen bör man meddela om avslutande av en permittering som är i kraft tills vidare senast sju dagar på förhand. Man har ansett att denna regel också kunde tillämpas på tidsbundna permitteringar. Dessutom finns det ju alltid den möjligheten att man avtalar om att återvända till arbetet med arbetstagaren. I detta sammanhang bör man också beakta att arbetstagaren enligt lagen om skydd för arbetslösa försätts i karens om hen vägrar ta emot erbjudet arbete.</p><h3>2. Har lagstiftningen i och med coronavirusepidemin ändrats för att underlätta permitteringar? </h3><p>Regeringen godkände 30.3.2020 föreslagna tillfälliga förändringar i bl a arbetsavtalslagen och företagens samarbetslag. Arbetsavtalslagen har ändrats bl a för anmälningstiden för permittering och för tidsbundna permitteringar och företagens samarbetslag för samarbetsförfarandet. <br><br><span class="ms-rteBackColor-4"><strong>Förändringarna träder i kraft 1.4.2020 och hålls i kraft till och med 31.12.2020. </strong></span><br><br><span class="ms-rteBackColor-4"><strong>Förändringarna gäller inte offentliga / kommunala sektorn. </strong></span><br><br>Svaren nedan har tillfälligt uppdaterats i enlighet med den förändrade lagstiftningen. </p><h3>3. Mitt arbete har minskat på grund av coronavirusepidemin. Kan arbetsgivaren permittera mig?</h3><p></p><p>Coronavirusepidemin kan utgöra grund för permittering. Det är dock inte automatiskt så, utan kriterierna fastställda i lagstiftningen bör uppfyllas också under coronavirusepidemin. </p><p>Permittering är möjlig såväl av ekonomiska och produktionsmässiga skäl som när arbetet eller arbetsgivarens förutsättningar att erbjuda arbete tillfälligt har minskat och annat lämpligt arbete eller utbildning som motsvarar arbetsgivarens behov inte rimligtvis kan arrangeras. Det är fråga om tillfällighet om permitteringen beräknas räcka högst 90 dagar.<br></p><p>Finlands regering har vädjat till kommunerna, att de inte ska permittera sin personal under coronavirusepidemin. <strong>Jyty godkänner inte permittering av kommunsektorns personal i denna situation. </strong><br></p><h3>4. Vad innebär permittering?</h3><p></p><p>Permittering innebär ett tillfälligt avbrott i arbetets utförande och lönebetalningen. Anställningen fortsätter som tidigare när permitteringen avslutats.</p><p>En permittering kan också genomföras som partiell, alltså genom att förkorta arbetstiden eller genom att minska antalet arbetsdagar per vecka.</p><h3>5. Hur långa samarbetsförhandlingar bör hållas före permitteringen?</h3><p>Både inom den privata och den kommunala sektorn måste man ge ett skriftligt förhandlingsförslag senast fem dagar innan samarbetsförhandlingarna inleds. Efter det måste man hålla samarbetsförhandlingar.</p><h4>Privata sektorn</h4><p>En arbetsgivare som regelbundet sysselsätter minst 20 personer inom den privata sektorn måste före permittering hålla samarbetsförhandlingar, vars längd genom tillfällig lagstiftning har förkortats till fem dagar.</p><p>Förändringen gäller bara permitteringar. Om nedskärningen kan leda till uppsägningar eller övergångar till deltidsarbete är förhandlingstiden fortfarande 14 dagar eller 6 veckor beroende på nedskärningsmängden.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen om förkortning av samarbetsförhandlingar gäller inte den offentliga sektorn.</p><p>En kommunal arbetsgivare måste före permitteringar hålla samarbetsförhandlingar, vars minimilängd är 14 dagar.</p><h3>6. Kan man avvika från samarbetsförhandlingarnas tidtabell? </h3><p>Enligt samarbetslagens 15 § och företagens samarbetslag 60 § kan man undantagsvis av speciellt vägande skäl skjuta upp hållandet av samarbetsförhandlingar och meddela om permitteringarna redan innan samarbetsförhandlingarna hålls. Samarbetsförhandlingarna bör inledas utan fördröjning när skälet för att avvika från förhandlingsplikten inte längre finns.</p><p>Arbetsmarkandscentralorganisationerna har varit av samma åsikt, att en plötslig och kraftig försämring av efterfrågan på produkter eller tjänster i ett företag, orsakad av coronaviruset, vilket lett till att företaget fått behov av att permittera en betydande del av företagets arbetstagare, kunde vara grund för en undantagssituation som stipulerats i företagens samarbetslags 60 §.</p><p>Det finns ingen motsvarande linjedragning om kommunernas samarbetslag. <strong>Jytys ståndpunkt är att 15 § i kommunernas samarbetslag inte kan tillämpas i denna situation. </strong></p><h3>7. Vad är en permitteringsanmälan och när måste den ges? </h3><p>När samarbetsförhandlingarna avslutats måste arbetsgivaren meddela arbetstagaren om permittering genom en permitteringsanmälan som ges på förhand.</p><h4>Privata sektorn</h4><p>Genom den tillfälliga lagstiftningen har den privata sektorns anmälningstid för permittering förkortats till fem dagar, ifall man inte i kollektivavtalet har avtalat om en längre eller kortare anmälningstid. Permitteringsanmälan måste delges arbetstagaren personligen (eller per brev/e-post) senast fem dagar innan permitteringen börjar.</p><p>Den tillfälliga ändringen gäller inte den privata undervisningssektorn och yrkesmässiga vuxenutbildningscentraler, i vilka anmälningstiden för permittering i kollektivavtalet avtalats till 14 dagar.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>De tillfälliga förändringarna gäller inte för den offentliga sektorn. </p><p>I kommunsektorn är anmälningstiden för permittering i enlighet med AKTA en månad. </p><h3>8. Arbetsgivaren meddelade att lönebetalningen avbryts om 14 dagar. Är det samma sak som permittering? </h3><p>Att avbryta lönebetalningen om 14 dagar och permittering är två olika saker.</p><p>Att avbryta lönebetalningen baserar sig på arbetsavtalslagens 2 kapitel 12 paragraf, enligt vilken en arbetstagare har rätt att få sin lön för högst 14 dagar när hen är förhindrad att utföra sitt arbete på grund av en eldsvåda, eller en exceptionell naturtilldragelse på arbetsplatsen eller av en annan av arbetstagaren och arbetsgivaren oberoende liknande orsak.</p><p>För att det ska vara möjligt att avbryta lönebetalningen måste det finnas ett totalt hinder för arbete. Bestämmelsen kan tillämpas bara om en arbetstagare inte har distansarbetesmöjlighet och inte heller som en följd av statsrådets beslut har möjlighet att arbeta på den egna arbetsplatsen eller i andra uppgifter för arbetsgivaren. <strong>Enligt Jytys ståndpunkt uppfylls ovan nämnda förutsättningar i princip inte i kommunsektorn.</strong><br> <br>Obs. Det att coronavirusepidemin orsakar arbetsgivaren ekonomisk kris eller exempelvis minskat kundantal innebär inte hinder för arbete. Ovan nämnda bestämmelse om avbrott i lönebetalningen kan inte tillämpas i dessa situationer men en arbetstagare kan permitteras genom normalt permitteringsförfarande när permitteringsgrunderna uppfylls.</p><p>Om lönebetalningen avbryts när det finns ett totalt hinder för arbete är det utifrån lagen om utkomstskydd för arbetslösa fråga om en med permittering jämförbar situation och när lönebetalningen upphör kan det uppstå rätt till arbetslöshetsersättning. Anmäl dig genast när arbetet avbryts som arbetslös arbetssökande till TE-byrån.</p><h3>9. Jag har en tidsbunden anställning, kan jag permitteras? </h3><h4>Privata sektorn</h4><p>Enligt den tillfälliga förändringen av arbetsavtalslagen kan också en visstidsanställd arbetstagare permitteras. </p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen berör inte den offentliga sektorn. <br><br>En kommunal arbetsgivare får permittera arbetstagare i tidsbunden anställning endast då denne utför arbete som vikarie till en fast anställd och arbetsgivaren skulle ha rätt att permittera den fast anställda arbetstagaren om hen arbetade.</p><h3>10. Arbetsgivaren föreslår att vi tillsammans avtalar om min permittering så att jag kan stanna hemma med mitt barn. Lönar det sig att göra ett dylikt avtal? </h3><p>En permittering är alltid en ensidig åtgärd från arbetsgivarens sida, så det lönar sig inte att avtala om permittering.</p><p>Genom att avtala om sin egen permittering finns det för arbetstagaren en risk att man inte får inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd från arbetslöshetskassan. Gör alltså inget avtal om permittering, utan förutsätt att arbetsgivaren ensidigt ger en permitteringsanmälan.</p><h3>11. Jag är på sjukledigt och det fortsätter till slutet av november. Jag fick idag ett meddelande om permittering. Kan jag permitteras fastän jag är sjukledig? </h3><p>På frånvaron tillämpas den grund, på vilken du i första hand är borta från arbetet. Denna kallas för tidsprioritetsprincipen.</p><p>Eftersom din sjukledighet har börjat innan emottagandet av permitteringsanmälan är din primära frånvarogrund sjukledighet. För den får du lön för sjuktid som normalt. Permitteringen kan börja först när din sjukledighet upphört.</p><p>Om du först skulle ha fått permitteringsanmälan och först efter det insjuknat, hade din primära frånvarogrund varit permittering, och då skulle permitteringen ha börjat i enlighet med anmälan.</p><h3>12. Min arbetsgivare upphävde mitt avtal under prövotiden med hänvisning till de ekonomiska problem coronaviruset orsakat arbetsplatsen. Får man göra så?</h3><h4>Privata sektorn</h4><p>Genom den tillfälliga förändringen i arbetsavtalslagen har man undantagsvis möjliggjort upphävning under prövotiden av produktionsmässiga och ekonomiska skäl. Be om en specificering av denna orsak i meddelandet om upphävning av prövotid.</p><p>Arbetsgivaren bör innan en upphävning av prövotiden utreda om det för arbetstagaren kunde finnas något annat arbete som motsvarar hens utbildning och erfarenhet.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen gäller inte den offentliga sektorns arbetsgivare. Upphävande av prövotid är inte möjlig av produktionsmässiga och ekonomiska skäl.</p><h3>13. Min arbetsgivare sade upp mig på grund av den ekonomiska situationen coronaepidemin orsakat. Arbetsgivaren nämnde återtagandeskyldighet. Vad är det?</h3><p>Att återta en arbetstagare innebär en arbetsgivares skyldighet att åt en arbetstagare som uppsagts av produktionsmässiga / ekonomiska skäl erbjuda arbete om arbetsgivaren behöver en ny arbetstagare för samma eller liknande arbeten som den uppsagda arbetstagaren utförde.</p><h4>Privata sektorn</h4><p>I den privata sektorn har återtagandeskyldighetstiden tillfälligt förlängts till nio månader. Om en arbetstagares anställning upphört av ekonomiska skäl på grund av coronaepidemin har arbetsgivaren återtagandeskyldighet nio månader efter att anställningen upphört.</p><h4>Offentliga / kommunala sektorn</h4><p>Den tillfälliga förändringen gäller inte den offentliga sektorn. I kommunsektorn ändrar inte återtagandetiden, utan den är, beroende på anställningens längd, fyra eller sex månader.</p><h3>14. Kan förtroendemannen permitteras?</h3><p>En förtroendeman kan permitteras endast om det arbete han utför helt och hållet slutar, och arbetsgivaren inte kan ordna något annat arbete som motsvarar yrkesskickligheten eller annars är lämpligt. Utgångspunkten är att förtroendemannen permitteras som sist.</p><h3>15. Idag är det min första permitteringsdag – vad borde jag göra? </h3><p>Anmäl dig som arbetslös arbetssökande till TE-byrån senast på den första dagen av din permittering.</p><h3>16. Hur inverkar en permittering på ackumulering av semester? </h3><p>I kommunsektorn motsvarar permittering arbete när det gäller ackumulering av semester för högst 30 kalenderdagar åt gången. </p><p>I den privata sektorn tillämpas i regel semesterlagen, enligt vilken semester ackumuleras under permittering för de 30 första arbetsdagarna. <br><br>Om permitteringen är på deltid, det vill säga att den genomförts genom att förkorta arbetstiden, ackumuleras semester för högst sex månader åt gången.</p><p></p><h3>17. Jag misstänker att arbetsgivaren under coronakrisen inte har följt arbetsavtalslagen. Mitt arbete och min lönebetalning har avbrutits på basen av Arbetsavtalslagens 2&#58;12 §, och efter det börjar permitteringen. Jag anser att mitt arbete inte kan tillämpas på det som är stadgat i Arbetsavtalslagen 2&#58;12 §. Hur borde jag gå till väga?</h3><p>Till först borde arbetstagaren vara i kontakt med arbetsplatsens förtroendeman, som kan hjälpa arbetstagaren i ärendet. Det är bra att förtroendemannen känner till saken och förtroendemannen kan vid behov låta förbundet sköta fallet.</p><p>Om det på arbetsplatsen inte finns någon förtroendeman kontakta <a href="/sv/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"><strong>Jytys regionbyrå</strong></a>.<br><br></p><h4>Läs mer&#58;</h4><ul><li><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ofta-stallda-fragor-om-corona.aspx"><strong>Ofta ställda frågor om corona</strong></a><strong></strong><br><br></li><li><a href="/sv/ajankohtaista/coronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>Jytys infosida om coronavirusets inverkan på arbetet</strong></a></li></ul><p><br></p>18.10.2020 21:00:00Ajankohtaista19.10.2020 7:51:09https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="150" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn puheenjohtajakisassa neljä ehdokasta7324<p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajavaaliin marraskuussa on ilmoittautunut kaikkiaan neljä ehdokasta. Liiton nykyinen, liittoa vuodesta 2010 johtanut Maija Pihlajamäki ilmoitti jo kesäkuussa tavoittelevansa jatkokautta. </strong></p><p></p><p> <strong>Maija Pihlajamäen</strong> lisäksi marraskuun 23.–24. päivä järjestettävässä sääntömääräisessä syyskokouksessa ehdokkaina ovat kolme liiton palkkalistoilla olevaa toimihenkilöä&#58; johtava työmarkkinalakimies <strong>Jonna Voima</strong>, Etelä-Suomen alueasiamies <strong>Kimmo Hollmén</strong> ja Länsi-Suomen alueasiamies <strong>Olli Järvelä</strong>.&#160; </p><p>Jytyn puheenjohtajana toiminut Maija Pihlajamäki (56) on Helsingistä ja koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri, valmistunut Vaasan yliopistosta. Lisäksi hän saa joulukuussa valmiiksi Tampereen yliopistoon suoritetun järjestöjohtamisen EMBA-tutkinnon. Pihlajamäki on syntyisin Etelä-Pohjanmaalta Lehtimäeltä. </p><p>Jytyn Etelä-Suomen aluetoimistossa Turussa alueasiamiehenä toimiva Kimmo Hollmén (41) on ollut Jytyn palkkalistoilla vuodesta 2012. Hän on opiskellut Turun yliopistossa ja on koulutukseltaan valtiotieteiden ylioppilas sekä maatalousyrittäjä. Syntyjään Hollmén on Kaarinasta, jossa myös asuu.</p><p>Tampereella asuva ja alueasiamiehenä liiton Tampereen aluetoimistossa vuodesta 2005 toiminut Olli Järvelä (47) on valmistunut Turun yliopistosta kasvatustieteen kandidaatiksi ja on viimeistelemässä kasvatustieteen maisterin tutkintoa Tampereen yliopistossa.</p><p> Jytyn edunvalvontaosaston johtava työmarkkinalakimies Jonna Voima (44) on Helsingin yliopistosta valmistunut oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Jytyn työmarkkinalakimiehenä Voima aloitti vuonna 2006. Hän asuu Porvoossa, mutta on syntyjään Helsingistä.</p><p>Jytyn puheenjohtajavalinnan tekee 8. lokakuuta päättyneessä sähköisesti toimitetussa liittovaltuustovaalissa valittu Jytyn uusi 37-jäseninen liittovaltuusto. Se järjestäytyy ensimmäisen kerran 23.11. kokouksen ensimmäisenä päivänä. Liittovaltuuston eri ryhmien, ryhmiin kuulumattomien ja mahdollisten uusien ryhmien kokoonpano selviää tuolloin. Valtuutetuista noin kolmannes on ollut edellisessä valtuustossa, joten pääosa on siis uusia. </p><p>Jytyn neljällä alueella 25.9.–8.10. toimitetut liittovaltuustovaalit olivat aiempien vaalien tapaan epäpoliittiset. Puheenjohtajavaali toimitetaan äänisalaisuus säilyttäen.</p><p>Lisätietoja&#58; </p><p>Maija Pihlajamäki, <a href="mailto&#58;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi">maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</a>, puh. 0400 537 756</p><p>Jonna Voima, <a href="mailto&#58;jonna.voima@jytyliitto.fi">jonna.voima@jytyliitto.fi</a>, puh. 050&#160;591 2341</p><p>Olli Järvelä, <a href="mailto&#58;olli.jarvela@jytyliitto.fi">olli.jarvela@jytyliitto.fi</a>, puh. 040&#160;588 7987</p><p>Kimmo Hollmén, <a href="mailto&#58;kimmo.hollmen@jytyliitto.fi">kimmo.hollmen@jytyliitto.fi</a>, puh. 040&#160;556 1809</p><p> <em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jyty täytti 100 vuotta v. 2018 ja se on Suomen vanhin kunta-alan ammattiliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK&#58;n jäsenliitto. Jytyn jäsenistöstä 84 % on naisia.&#160;&#160;</em><br></p><p class="MsoNormal"> <br> <em></em></p>15.10.2020 21:00:00Tiedote16.10.2020 12:23:46https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Logot/jyty_merkki_vaaka_rgb_small.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tarkennuksia kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lakiin7325 <p>Eduskunta hyväksyi muutokset kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lakiin. Muutosten tavoitteena on parantaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Myös kuntouttavan työtoiminnan asemaa sosiaalipalveluna selkeytetään.&#160;</p><p>Laissa määritellään kuntouttavan työtoiminnan sisältö nykyistä tarkemmin ja selkeytetään asiakkaan asemaa sekä eri tahojen roolia. Lakiin tehdyillä muutoksilla tarkennetaan myös järjestämisen ja tuottamisen käsitteitä. Lisäksi tehdään joitain muita pienempiä muutoksia. Tehtävillä muutoksilla halutaan varmistaa, että lainsäädännölle asetetut tavoitteet toteutuvat nykyistä paremmin.<br> <br> Kuntouttavaan työtoimintaan sisältyy jatkossa aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus. Lisäksi aktivointisuunnitelmaan ja monialaiseen työllistymissuunnitelmaan kirjataan kuntouttavan työtoiminnan tavoite, sekä henkilölle annettava tuki ja ohjaus kuntouttavan työtoiminnan aikana.<br> <br> Laki kuntouttavasta työtoiminnasta koskee pitkään työttöminä olleita henkilöitä. Laissa säädetään toimenpiteistä, joiden tavoitteena on parantaa henkilöiden edellytyksiä edetä kohti avoimia työmarkkinoita.<br> <br> Tasavallan presidentti vahvistaa&#160;muutokset 16.10.2020. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2021.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1271139/tarkennuksia-kuntouttavaa-tyotoimintaa-koskevaan-lakiin" target="_blank">Tarkennuksia kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lakiin</a></h4></li></ul><br><p></p>15.10.2020 21:00:00Ajankohtaista16.10.2020 10:55:03https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kuntouttava_tyotoiminta.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen fastställde riksomfattande och regionala rekommendationer för att förhindra spridningen av coronaepidemin7241<span> <p>Vid sin överläggning i dag den 15 oktober drog regeringen upp riktlinjer för såväl riksomfattande som regionala rekommendationer för att förhindra spridning av coronaviruset. Rekommendationerna tar hänsyn till den epidemiologiska lägesbedömningen. Regeringen ska fatta ett principbeslut om rekommendationerna vid statsrådets allmänna sammanträde nästa vecka (vecka 43).</p> <h3>Riksomfattande rekommendation om distansarbete</h3> <p>Eftersom coronaepidemin tilltar nationellt, rekommenderar statsrådet att arbetstagare inom den offentliga sektorn arbetar på distans i så stor utsträckning som möjligt, förutsatt att deras arbetsuppgifter möjliggör det.</p> <p>Statsrådet rekommenderar motsvarande omfattande distansarbete också för arbetsgivare inom den privata sektorn. Bedömningen av samordningen av arbete på arbetsplatsen och arbete på distans gös på arbetsplatserna. Dessutom bör man på arbetsplatserna främja arbetsarrangemang som minskar närkontakt och andra riskfaktorer.</p> <p>Den riksomfattande rekommendationen om distansarbete gäller tills vidare. Rekommendationens giltighetstid kommer att ses över före utgången av året.</p> <p>Statsrådets riktlinjer och rekommendationer om distansarbete är inte juridiskt bindande för arbetsgivarna.</p> <h3>Regeringens rekommendationer till regionerna</h3> <p>Regeringens rekommendationer till regionerna är indelade enligt hur epidemisituationen i regionen ser ut.</p> <p><strong>I regioner där epidemin befinner sig på utgångsnivån</strong> ska man enligt regeringens rekommendation beakta Institutet för hälsa och välfärds och undervisnings- och kulturministeriets <a href="http&#58;//www.avi.fi/documents/10191/17217812/Ohje+yleis%C3%B6tilaisuuksiin+yleisiin+kokoontumisiin+ja+julkisten+tilojen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n+21-09-2020+SV.pdf/46b8fb11-fe1a-487d-a1f6-86a089ef2875" target="_blank" aria-label="anvisningar om hygien och säkra avstånd. "><strong>anvisningar om hygien och säkra avstånd</strong></a> när man ordnar offentliga tillställningar och hobbyverksamhet för över 50 personer.</p> <p>I hobbyverksamhet och vid användning av offentliga utrymmen måste man se till att deltagarna och olika sällskap de facto kan undvika närkontakt med varandra.</p> <p><strong>I förhöjt smittläge</strong> rekommenderar regeringen en regional eller lokal rekommendation om att undvika att ordna privata tillställningar för över 20 personer.</p> <p>Institutet för hälsa och välfärds och undervisnings- och kulturministeriets anvisningar ska följas vid alla offentliga tillställningar. Vid offentliga tillställningar inomhus begränsas antalet deltagare till hälften av det normala.</p> <p>Vid användning av offentliga utrymmen måste man se till att deltagarna och olika sällskap de facto kan undvika närkontakt med varandra. I offentliga inomhusutrymmen begränsas antalet kunder till hälften av det normala.</p> <p>På basis av begränsningarna i användningen av utrymmen rekommenderas det att sådan hobbyverksamhet i grupp som vuxna deltar i inomhus avbryts i situationer med hög smittrisk.</p> <p>Hobbyverksamhet för alla åldrar ska ordnas så att deltagarna och olika sällskap de facto kan undvika närkontakt med varandra.</p> <p>Regeringen rekommenderar också att högskolorna övergår till distansundervisning, dock med beaktande av nödvändiga behov av närundervisning.</p> <p><strong>Vid samhällsspridning</strong> rekommenderar regeringen en regional eller lokal rekommendation om att undvika att ordna privata tillställningar för över 10 personer. Vid behov kan offentliga tillställningar förbjudas helt och hållet.</p> <p>Regeringen rekommenderar också att hobbyverksamhet i grupp vid behov avbryts helt och hållet på basis av begränsningarna i användningen av utrymmena. Det är dock skäl att särskilt överväga detta i fråga om barns och ungas hobbyer.</p> <p>Vid behov kan offentliga utrymmen stängas helt och hållet, med hänsyn till karaktären av användningen av utrymmena.</p> <p>Som en åtgärd i sista hand rekommenderar regeringen att läroanstalterna på andra stadiet övergår till distansundervisning, dock med beaktande av nödvändiga behov av närundervisning.</p> <p>Regeringens rekommendationer är inte juridiskt bindande.&#160;</p> <p>Ytterligare information&#58;&#160;Juha Majanen, tf kanslichef, tfn 0295 530 247, och Juha Sarkio, överdirektör, tfn 0295 530 031, finansministeriet, fornamn.efternamn@vm.fi (rekommendationen om distansarbete); Anita Lehikoinen, kanslichef, undervisnings- och kulturministeriet, tfn 0295 330 182, fornamn.efternamn@minedu.fi</p> </span> <div class="links margin-bottom"></div><ul><li> <a target="_blank" href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/10616/25232445/COVID-19+tilannekatsaus+15.10.2020.pdf/fdbb0e50-bdd0-c984-9b05-940b0bd7003e/COVID-19+tilannekatsaus+15.10.2020.pdf?t=1602759328726" data-extension="pdf" data-size="1MB" data-uuid="fdbb0e50-bdd0-c984-9b05-940b0bd7003e"><strong>Bilaga&#58; Lägesrapport av covid-19-epidemin 15.10.2020 | Institutet för hälsa och välfärd (på finska) pdf 1MB </strong></a></li></ul><div><br></div><div><span><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)&#58;</h4><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/sv/-//10616/regeringen-faststallde-riksomfattande-och-regionala-rekommendationer-for-att-forhindra-spridningen-av-coronaepidemin" target="_blank">Regeringen fastställde riksomfattande och regionala rekommendationer för att förhindra spridningen av coronaepidemin</a></h4></span></span></span></span><br></div><div><br></div>15.10.2020 21:00:00Ajankohtaista16.10.2020 7:56:40https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_paatokset_SE.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus linjasi valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaepidemian leviämisen estämiseksi7240 <p>Hallitus linjasi neuvottelussaan torstaina 15. lokakuuta sekä valtakunnallisista että alueellisista suosituksista koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Suosituksissa otetaan huomioon epidemiologinen tilannearvio. Hallitus tekee suosituksista periaatepäätöksen valtioneuvoston yleisistunnossa ensi viikolla (viikko 43).</p><h3>Valtakunnallinen etätyösuositus</h3><p>Koska koronavirusepidemia on laajasti kasvussa valtakunnallisesti, valtioneuvosto suosittelee, että julkisen sektorin työtekijät työskentelisivät etätyössä mahdollisimman laajasti, jos työtehtävät sen mahdollistavat.&#160;</p><p>Valtioneuvosto suosittelee vastaavaa laajaa etätyötä myös yksityisille työnantajille. Lähi- ja etätyön yhteensovittamisen arviointi tapahtuu työpaikoilla. Lisäksi työpaikoilla tulee edistää työjärjestelyitä, joilla vähennetään lähikontakteja ja muita riskitekijöitä.</p><p>Valtakunnallinen etätyösuositus on voimassa toistaiseksi. Suosituksen voimassaoloa tarkastellaan 31. joulukuuta 2020 mennessä.</p><p>Valtioneuvoston tekemät linjaukset ja suositukset etätyöstä eivät ole oikeudellisesti työnantajia sitovia.</p><h3>Hallituksen suositukset alueille&#160;</h3><p>Hallituksen suositukset alueille on jaettu epidemiatilanteen mukaan.&#160;</p><p>Epidemian perustason alueilla suositellaan, että yli 50 hengen yleisötilaisuuksissa ja harrastuksissa huomioidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön <a href="http&#58;//www.avi.fi/documents/10191/17217812/OKM-THL_Ohje+yleis%C3%B6tilaisuuksiin+yleisiin+kokoontumisiin+ja+julkisten+tilojen+k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4_FI.pdf" target="_blank"><strong>ohjeet hygieniasuosituksista ja turvaväleistä</strong></a>.</p><p>Harrastustoiminnassa ja julkisten tilojen käytössä on huolehdittava, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa.</p><p><strong>Epidemian kiihtymisvaiheessa</strong> hallitus suosittelee alueellista tai paikallista suositusta yli 20 hengen yksityistilaisuuksien järjestämisen välttämisestä.&#160;</p><p>Kaikissa yleisötilaisuuksissa edellytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen noudattamista. Yleisötilaisuuksien osanottajamäärä rajataan sisätiloissa puoleen normaalista paikkamäärästä.</p><p>Julkisten tilojen käytössä täytyy huolehtia siitä, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa. Lisäksi asiakasmäärä sisätiloissa rajataan puoleen normaalista asiakasmäärästä.</p><p>Tilojen käyttörajoitusten perusteella suositellaan aikuisten sisätiloissa tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä korkean tartuntariskin tilanteissa.&#160;</p><p>Kaikenikäisten ryhmäharrastustoiminta on järjestettävä siten, että osallistujien ja seurueiden on tosiasiallisesti mahdollista välttää lähikontakti toisiinsa.&#160;</p><p>Hallitus suosittelee myös korkeakoulujen siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.</p><p><strong>Epidemian leviämisvaiheessa</strong> hallitus suosittelee alueellista tai paikallista suositusta yli 10 hengen yksityistilaisuuksien välttämisestä. Tarvittaessa yleisötilaisuuksien järjestäminen voidaan kieltää kokonaan.</p><p>Hallitus myös suosittelee ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tilojen käyttörajoitusten perusteella tarvittaessa kokonaan. Lasten ja nuorten harrastusten kohdalla on kuitenkin syytä käyttää erityistä harkintaa.&#160;</p><p>Tarvittaessa julkiset tilat voidaan sulkea kokonaan, huomioiden tilojen käytön luonne.</p><p>Viimesijaisena keinona hallitus suosittelee toisen asteen oppilaitosten siirtymistä etäopetukseen, kuitenkin huomioiden välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.</p><p>Hallituksen suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.&#160;</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/25232445/COVID-19+tilannekatsaus+15.10.2020.pdf/fdbb0e50-bdd0-c984-9b05-940b0bd7003e?t=1602759328726" target="_blank">Covid-19-tilannekatsaus 15.10.2020 | THL</a></h4><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/hallitus-linjasi-valtakunnallisista-ja-alueellisista-suosituksista-koronaepidemian-leviamisen-estamiseksi" target="_blank">Hallitus linjasi valtakunnallisista ja alueellisista suosituksista koronaepidemian leviämisen estämiseksi</a></h4></li></ul><br><p></p>15.10.2020 21:00:00Ajankohtaista16.10.2020 7:48:22https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/korona_paatokset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kuntavaalit lähestyvät – webinaarisarja alkaa7319<p>Kuntavaalit järjestetään ensi vuoden huhtikuussa. STTK julkaisee webinaarisarjan, joka&#160;pureutuu tulevan valtuustokauden kysymyksiin eri kunnissa ympäri Suomen. Puheenjohtaja Antti Palolan kanssa keskustelemaan on kutsuttu ministerien erityisavustajia. </p><h4>Tiistaina 20.10. klo 17.30 – 18.30</h4><h3>Kuinka kuntatalous kestää koronakriisin jälkeen?</h3><p>Kuntataloutta on jo pitkään vaivannut tulo- ja menokehityksen rakenteellinen epäsuhta. Miten tätä voidaan tasapainottaa, etenkin koronakriisin jälkeen? Onko kuntatalousohjelma riittävä ja mitä asioita tulisi ottaa huomioon seuraavalla valtuustokaudella? Kuinka varmistetaan kuntasektorin työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen?&#160;</p><p>Keskustelemassa kuntaministerin erityisavustaja <strong>Minna Salminen</strong> ja STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong>.&#160;Keskustelun juontaa STTK&#58;n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö <strong>Elena&#160;Gorschkow</strong>.&#160;</p><p>Tilaisuuksien aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Keskustelu tallennetaan ja se on katsottavissa myöhemmin.</p> <p></p> <h4>Tiistaina 10.11.&#160;Klo 17.30 – 18.30&#160;</h4><h3>Ilmastotoimet ja kuntapäätöksenteko</h3><p>Kesäkuussa 2020 julkaistiin kuntapäättäjille suunnatun<a href="https&#58;//e2.fi/julkaisut/kuntapaattajakysely" target="_blank" rel="noreferrer noopener">&#160;“Ilmassa&#160;ristivetoa –&#160;löytyykö yhteinen ymmärrys?” -kyselytutkimuksen&#160;</a>tulokset. Tuloksen mukaan kuntapäättäjät ovat huolissaan&#160;yhteiskunnallisen vastakkainasettelun lisääntymisestä ilmastotoimenpiteissä sekä pelko niiden kustannusten epätasa-arvoisesta jakautumisesta&#160;eri väestöryhmien ja alueiden välillä. Onko pelko aiheellinen ja mitä toimenpiteitä pitää vauhdittaa tulevalla valtuustokaudella Suomen hallituksen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi?&#160;Ja ennen kaikkea&#58; miten ne tulevat näkymään kuntalaisten arjessa?&#160;</p><p>Keskustelemassa ympäristöministerin erityisavustaja <strong>Riikka Yliluoma</strong>&#160;ja STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong>. Keskustelun juontaa STTK&#58;n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö <strong>Elena&#160;Gorschkow</strong>.&#160;</p><p>Tilaisuuksien aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Keskustelu tallennetaan ja se on katsottavissa myöhemmin.</p><h4>Keskiviikko 18.11.&#160;Klo 17.30 – 18.30&#160;</h4><h3>Hyvinvointialueet ja palvelut kunnissa sote-uudistuksen jälkeen</h3><p>Soteuudistusta on odotettu kauan ja sen uskotaan tuovan&#160;kustannustehokkuutta, laatua ja tasa-arvoa palveluihin sekä helpottavan kuntien taloutta. Miten käy hyvinvoinnin hyvinvointialueilla? Mistä se syntyy ja&#160;kuinka sotetyöntekijät pidetään mukana muutoksessa?&#160;Huomaavatko kuntalaiset uudistuksen&#160;palveluissaan?&#160;</p><p>Keskustelemassa perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja <strong>Laura Lindeberg</strong>&#160;ja STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong>. Keskustelun juontaa STTK&#58;n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö <strong>Elena&#160;Gorschkow</strong>.&#160;</p><p>Tilaisuuksien aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Keskustelu tallennetaan ja se on katsottavissa myöhemmin.</p><p><br></p>14.10.2020 21:00:00Ajankohtaista15.10.2020 8:03:26https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kuntavaali-webinaarit-1024x598.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus on tehnyt muutoksia sote-uudistuksen lakiesitysluonnokseen lausuntokierroksen perusteella1624 <p>Sote-ministerityöryhmä on käynyt läpi sote-uudistuksen lausuntokierroksella 15.6.-25.9.2020 saadut lausuntopalautteet ja tehnyt linjauksia sekä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen. Lausuntoja saatiin 804. Esitysluonnos annetaan lainsäädännön arviointineuvostolle 14. lokakuussa 2020. Hallituksen esitys eduskunnalle on tarkoitus antaa joulukuun 2020 alussa. Sote-uudistuksen uusia itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin nimellä hyvinvointialue.</p><p>Lausuntokierroksen keskeinen palaute liittyi kuntien, hyvinvointialueiden ja pelastuslaitoksen rahoitukseen, hyvinvointialueiden verotusoikeuteen, itsehallintoon ja ohjaukseen, palvelujen järjestämisvastuuseen, hyvinvointialueen omaan palvelutuotantoon ja ostopalveluihin, sopimuksien mitättömyyteen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuisiin sekä toimeenpanon ja uudistuksen aikatauluun.</p><h2>Nimi ja aluejako</h2><p>Lausuntokierroksella uudesta itsehallintotasosta käytettiin sote-maakunta -nimitystä. Kaikkia uusia itsehallinnollisia alueita kutsuttaisiin nimellä hyvinvointialue. Nimi muuttuu maakunnaksi, kun esimerkiksi aluekehitystehtävät siirtyvät osaksi kokonaisuutta.</p><p>HUSin nimi muuttuisi HUS-yhtymäksi. Vaalit olisivat aluevaalit ja alue-sanalla korvattaisiin muitakin aiemmin sote-maakunta -alkuisia yhdyssanoja.</p><p>Itä-Savon alueen kunnat kuuluisivat Etelä-Savon hyvinvointialueeseen.&#160;</p><h2>Järjestämisvastuun sisältöön, ostopalveluihin ja sopimuksien jatkamiseen muutoksia</h2><p>Lausuntokierroksen aikana käydyssä keskustelussa sekä lausuntopalautteessa nousivat esille järjestämisen ja tuottamisen roolit hyvinvointialueilla sekä kysymys julkisen vallan käytöstä. Tarkennusta vaativina kysymyksinä olivat esillä myös linjaukset hyvinvointialueen riittävästä omasta palvelutuotannosta, palvelujen monituottajuudesta, ostopalveluista sekä ostopalvelutyövoiman ja vuokratyövoiman käytöstä. Lausuntokierroksen perusteella hallituksen esitysluonnosta on täsmennetty.</p><p>Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuolto on suunniteltava ja toteutettava sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve hyvinvointialueilla edellyttää. Palvelut olisi toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen, lähellä asiakkaita.</p><p>Hyvinvointialueilta edellytettäisiin riittävää osaamista, toimintakykyä ja valmiutta vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja niiden olisi huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Alueilla olisi oltava riittävää omaa palvelutuotantoa sosiaalihuollossa sekä terveydenhuollon perustasolla ja erikoissairaanhoidossa, mutta säännökset eivät edellyttäisi ylikapasiteetin ylläpitämistä. Häiriö- ja poikkeustilanteissa palvelut olisi pystyttävä turvaamaan hyvinvointialueen oman tuotannon, varautumissuunnitelmien sekä muiden hyvinvointialueiden ja palveluntuottajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Jollei muussa laissa erikseen toisin säädetä, hyvinvointialue ei saisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta palveluja, joihin sisältyy hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamiseen kuuluvia tehtäviä, kuten julkisen vallan käyttöä sisältäviä palveluja, sosiaalityötä, sosiaalipäivystystä, terveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä ja ensihoitopalveluun kuuluvia järjestämistehtäviä.&#160;</p><p>Hyvinvointialue voisi järjestää ja tuottaa palveluja toisen hyvinvointialueen alueella vain, jos se toimisi yhteistyössä tai -toiminnassa kyseisen hyvinvointialueen kanssa (palvelujen hankinta toiselta hyvinvointialueelta, yhteinen virka/toimielin, yhteistyö yhteistyöalueella, keskitettävät palvelut, yhteinen yhtiö).</p><p>Hyvinvointialueen omat yhtiöt rinnastuisivat sote-järjestämislaissa yksityisiin palveluntuottajiin tuotettaessa hyvinvointialueelle palveluja. Julkisomisteinen yhtiö ei ole viranomainen.</p><h3>Yksityinen palveluntuotanto ja monituottajuus</h3><p>Palvelujen monituottajuus olisi edelleen mahdollista niin, että perustuslakivaliokunnan reunaehdot huomioitaisiin. Palveluja voisi edelleen hankkia yksityisiltä palveluntuottajilta laajasti&#58; kaikkia palveluja olisi mahdollista hankkia, jollei niiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty. Yksityiseltä palveluntuottajalta voisi hankkia esimerkiksi monia sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja, joita nykyisinkin hankitaan ostopalveluna, kuten kotipalveluja, kotihoitoa, perhehoitoa, asumispalveluja ja laitospalveluja.&#160;</p><p>Yksityistä palveluntuottajaa koskevia vaatimuksia tarkennettaisiin ja ne suhteutettaisiin hyvinvointialueen hankkimien palvelujen sisältöön ja laajuuteen. Julkisena hallintotehtävänä ja julkisen vallan käyttönä pidettäviä tehtäviä tarkennetaan perusteluissa. Julkisen vallan käyttö perustuu aina lakiin. Yksityisen palveluntuottajan palveluissa voidaan käyttää julkista valtaa, jos siitä on säädetty lailla, kuten lastensuojelulaissa ja kehitysvammalaissa säädetään rajoitustoimenpiteiden käytöstä.</p><p>Palveluseteliä voisi edelleenkin käyttää. Palvelusetelilaki jää voimaan ja se on tarkoitus uudistaa jatkossa erikseen. Valmistelussa huomioidaan myös henkilökohtainen budjetti, joka edellyttää säätämistä erikseen.</p><p>Henkilöstövuokrauksen ja yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavan henkilötyövoiman käyttöä koskevia säännöksiä tarkennetaan. Hyvinvointialue voisi hankkia yksityiseltä palveluntuottajalta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista varten tarvittavaa työvoimaa ja käyttää henkilöstövuokrausta. Edellytyksenä on, että kyseiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt toimisivat hyvinvointialueen suorassa työnjohdollisessa alaisuudessa. Työvoimaksi hankittua ja vuokrattua henkilöstöä voisi käyttää myös terveydenhuollon ympärivuorokautisessa päivystyksessä hyvinvointialueen omaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä täydentävästi. Tätä laajempi hankitun tai vuokratun työvoiman käyttö ympärivuorokautisessa päivystyksessä olisi sallittua tilapäisesti tai henkilöstön saatavuusongelmissa.</p><p>Sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeen arviointia ja päätöksentekoa sosiaalipalvelun tuottamista ei voisi antaa yksityisen palveluntuottajan tai siltä hankitun taikka vuokratun henkilöstön tehtäväksi. Ostopalveluna annettavassa perusterveydenhuollossa ja sen yhteydessä toteutettavissa erikoissairaanhoidon palveluissa, jotka eivät vaadi erikoissairaanhoidon sairaala- tai poliklinikkaolosuhteita, voisi tehdä hoidon tarpeen arviointia ja hoitoratkaisuja. Työvoimaksi hankittu tai vuokrattu lääkäri tai hammaslääkäri voisi edellä todetun lisäksi tehdä hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoratkaisuja myös ympärivuorokautisessa päivystyksessä sekä hoidettaessa erikoissairaanhoitoon otettua potilasta. Lähetteen erikoissairaanhoitoon voisi edelleen laatia jokainen lääkäri tai hammaslääkäri. Lähetteen saaneen potilaan erikoissairaanhoitoon ottamisesta päättäisi pääsääntöisesti virkasuhteessa oleva lääkäri tai hammaslääkäri. Työvoimaksi hankittu tai vuokrattu lääkäri tai hammaslääkäri voisi kuitenkin päättää potilaan ottamisesta erikoissairaanhoitoon, jos on kyse hoidon kiireellisyydestä tai hoidon saatavuuden turvaamisesta.</p><p>Yksityisen palveluntuottajan alihankinnan osalta tarkennetaan perusteluja koskien sallitun alihankinnan laajuutta ja sitä, mitä palveluja voidaan hankkia alihankintana.&#160;</p><p>Ulkoistussopimusten mitättömyys ja irtisanominen&#58; Ehdotetun eräiden ulkoistussopimusten mitättömyyden sijasta osa sopimuksista tulisi irtisanomisen alaiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamissopimusten mitättömyys olisi rajattu erittäin laajoihin ja merkittäviin sopimuksiin sekä kohtiin, joiden ulkoistamisen kiellosta on säädetty nimenomaisesti (esim. julkisen vallan käyttö, sosiaalipäivystys).&#160;<br> &#160;<br> Hyvinvointialueella olisi mahdollisuus irtisanoa sopimukset, jotka eivät täytä mitättömyyskriteerejä, mutta joissa on sovittu järjestämisvastuuseen kuuluvista asioista siten, että järjestämisvastuu ei toteudu hyvinvointialueen kokonaisarvion perusteella. Kokonaisarviossa olisi varmistettava, että hyvinvointialueella on järjestämisvastuunsa perusteella oikeus päättää palveluista yhdenvertaisesti alueellaan ja hyvinvointialueelle jää riittävää omaa palvelutuotantoa. Mitättömien ja irtisanottujen sopimuksien soveltamisaikaa pidennettäisiin kolmeen vuoteen ja irtisanottavien sopimuksien osalta mahdollistetaan voimassaolon pidennys, jos palveluiden saatavuus muutoin vaarantuisi.</p><h2>Muita keskeisiä asioita</h2><h3>Hoitotakuu</h3><p>Hallitusohjelmassa todettu perusterveydenhuollon hoitotakuu toteutetaan osana tuottavuuskokonaisuutta sekä EU&#58;n elpymisrahaa. Maakunnille luodaan kannuste toteuttaa hoitotakuuta, johon on hyviä malleja ja käytäntöjä jo olemassa. Palveluseteleiden käytöstä säädetään osana hoitotakuulainsäädäntöä.</p><h3>Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen</h3><p>Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuista on esiintynyt lausuntokierroksen aikana epäselvyyttä. Hyvinvointialueen olisi toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Lisäksi sen olisi tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä alueellaan toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.</p><h3>Oppilashuolto</h3><p>Oppilashuollon lähipalvelut varmistetaan lainsäädännössä.</p><h3>Länsi-Pohjan sairaala</h3><p>Lapin hyvinvointialueella mahdollistetaan Länsi-Pohjan sairaalan yhteispäivystyksen jatkaminen vuoden 2032 loppuun saakka. Toiminta ei voi jatkua nykyisenlaisena ulkoistettuna ostopalveluna vuoden 2025 jälkeen.</p><p>Valtion strateginen ohjaus keskittyy hyvinvointialueiden järjestämistehtäviin&#160;<br> Hyvinvointialueet olisivat itsehallinnollisia organisaatioita, jolloin valtion ohjaus perustuisi hyvään vuorovaikutukseen ja vuotuiseen neuvottelumenettelyyn. Hyvinvointialueiden järjestämistehtäviin kohdistuvaa valtion ohjausta koskevia säännöksiä on tarkennettu siten, että ohjaus kohdistuisi rahoituksen ja palveluiden järjestämisen kannalta keskeisiin asioihin. Ohjauksella ei puututtaisi yksityiskohtaisesti tai velvoittavasti hyvinvointialueen tehtäviin tai palvelutuotantoon. Ministeriöt eivät voisi antaa itsehallinnon omaaville hyvinvointialueille velvoittavia tehtäviä muuten kuin lailla.</p><p>Ministeriöt ja hyvinvointialueet kävisivät vuosittain strategiset ohjausneuvottelut, joissa keskityttäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistehtäviin. Vuotuinen ohjausprosessi tarjoaisi tietoa valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman valmisteluun ja seurantaan, ja se varmistaisi myös julkisen talouden tavoitteiden toteutumista. Ministeriöt voisivat antaa neuvotteluissa hyvinvointialueille toimenpidesuosituksia.</p><p>Jos arvioidaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevalla toimijalla ei ole kykyä vastata ihmisten perusoikeuksien toteutumiseen, voisi sosiaali- ja terveysministeriö tehdä valtiovarainministeriölle aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä. Aloiteoikeutta on lausuntopalautteen perusteella tarkennettu. &#160;Aloite arviointimenettelyn käynnistämisestä perustuisi vuotuiseen ohjausprosessiin, hyvinvointialueiden ja ministeriöiden jatkuvaan vuorovaikutukseen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuotuiseen asiantuntija-arvioon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.&#160;</p><p>Lausuntopalautteen perusteella on tarkennettu myös sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa sovittavia asioita ja sopimusten syntymisen velvoittavuutta. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien yhteistyösopimusten sisältöä on täsmennetty. Yliopistosairaaloiden ympärille muodostettaisiin viisi yhteistyöaluetta (YTA-aluetta), jotka tekisivät valtuustokausittain yhteistyösopimuksen oman alueensa hyvinvointialueiden kanssa.&#160;</p><p>YTA-alueiden yhteistyösopimuksilla edistettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, asiakas- ja potilasturvallisuutta, tarpeenmukaisuutta, yhdenvertaista saatavuutta, kielellisiä oikeuksia sekä palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien toimivuutta. Työnjaossa olisi lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa antavassa toimintayksikössä olisi tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. YTA-sopimuksissa olisi sovittava hyvinvointialueiden työnjaosta ja yhteistyöstä. Valtioneuvosto voisi päättää sopimuksesta ja sen sisällöstä, jos hyvinvointialueet eivät pääsisi siitä sopimukseen.</p><p>Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti HUS-yhtymälle osoitettaisiin koordinaatiotehtävä Uudenmaan YTA-alueen yhteistyösopimuksen valmistelussa.&#160;<br> Hyvinvointialueiden investointien ohjausmalli perustuu lainanottovaltuuteen ja investointisuunnitelmiin</p><p>Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmaa koskevan sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialue suunnittelee investoinnit taloudellisesti kestävästi. Alueen käytettävissä olevan rahoituksen on riitettävä suunnitellun investoinnin toteuttamiseen. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueiden laajoja investointeja koskevat hankkeet suunnitellaan kustannusvaikuttavasti ja että yhteistyöalueittain huomioidaan muiden hyvinvointialueiden vastaavat suunnitelmat. &#160;Lainanottovaltuutta ja investointisuunnitelmaa koskeva hyväksymismenettely on säilytetty, mutta lausuntopalautteen perusteella kokonaisuutta on virtaviivaistettu ja kevennetty.&#160;</p><h3>Kuntien rahoitus&#160;</h3><p>Kuntien rahoituksen muutosten tasausjärjestelyihin liittyvän pysyvän siirtymätasauksen enimmäismääräksi ehdotetaan +/- 60 euroa asukasta kohden aiemman +/- 100 euron sijaan laajan lausuntopalautteen perusteella. Lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmään on lisätty uusi kriteeri&#58; asukasmäärän kasvun lisäosa, jolla vastataan kasvukuntien väestömäärän kasvun aiheuttamiin palvelutarpeiden lisäyksiin. Lisäosa rahoitetaan järjestelmän sisältä tasasuuruisesti euroa per asukas, kun taas siirtymätasauksen muutos ei edellytä rahoitusta.</p><p>Lisätään uutena kriteerinä asukasmäärän kasvuun perustuva lisä (n. 29 milj. euroa), jolla vastataan väestömäärän kasvun aiheuttamaan palvelutarpeen lisäykseen. Rahoitetaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän sisällä tasasuuruisesti euroa/asukas.</p><h3>Omaisuusjärjestelyt ja omaisuuden kompensaatio</h3><p>Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien kuntayhtymät siirtyisivät hyvinvointialueille varoineen ja velkoineen. Kuntien ja muiden kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä oleva irtain omaisuus, sopimukset ja siirtyvän henkilöstön lomapalkkavelka siirtyisivät hyvinvointialueille ilman korvausta. Siirroilla oikaistaisiin peruspääomaa, jolloin ne eivät olisi tulosvaikutteisia. Tältä osin esitystä ei ole muutettu.</p><p>Omaisuusjärjestelyistä voi aiheutua kunnille kustannuksia, joihin kunnat eivät voi itse vaikuttaa. Tämän vuoksi esitykseen sisältyy perustuslakivaliokunnan edellyttämä kompensaatiosääntely. Lausuntopalautteen perusteella kompensaatiosäätelyssä käytettävä korvausperuste on laskettu 0,5 prosenttiyksikköön kunnallisveroprosentin laskennallisesta korotustarpeesta.</p><h3>Hyvinvointialueiden rahoitus</h3><p>Hyvinvointialueiden rahoituksessa toistaiseksi pysyvä siirtymätasaus on muutettu lausuntokierroksen palautteen perusteella epäsymmetriseksi +200 ja -100 euroa asukasta kohden aiemman symmetrisen +/- 150 euroa asukasta kohden lasketun sijasta. Valtio rahoittaa tämän muutoksen. Siirtymäkauden pituus on aikaisemmin esitetyn mukaisesti seitsemän vuotta.</p><p>Kaksikielisyyden painoarvo sote-rahoituksen määräytymiskriteereissä nousee 0,35 prosentista 0,5 prosenttiin. Korotus vähennetään palvelutarpeen perusteella jaettavasta laskennallisesta rahoituksesta, niin että palvelutarpeen osuus laskee 81,6 prosentista 81,45 prosenttiin.&#160;</p><p>Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin (nk. hyte-kerroin) tulisi yhden prosentin painolla mukaan rahoituskriteereihin vuodesta 2023 ja se jaettaisiin aluksi asukaskohtaisesti. Vuodesta 2026 eteenpäin hyte-rahoitus määräytyy hyvinvointialueiden laskennallisten hyte-kertoimien mukaisesti. Vieraskielisyyden kautta jaettava rahoitus muuttuu niin, että vieraskielisten lukumäärän kasvu nostaa maakuntien kokonaisrahoitusta.</p><p>Koko maan tasolla rahoitusta korotetaan vuoteen 2029 asti sosiaalimenojen analyysimallin (nk. some-malli) mukaisella palvelutarpeen kasvuarviolla korotettuna 0,2 prosenttiyksiköllä. Vuodesta 2029 eteenpäin rahoitusta korotetaan some-mallin mukaisella ennusteella.</p><h2>Pelastustoimen rahoituksen riittävyyttä arvioidaan</h2><p>Lausuntopalautteissa nousi esille keskeisenä huolena pelastustoimen rahoituksen riittävyys sekä rahoituksen määräytymisperusteet. Sote-ministeriryhmä totesi, että sisäministeriön arvion mukaan kunnilta siirtyvä pelastustoimen rahoituspohja ei kata vuoden 2020 tasossa lakisääteisen palvelutason edellyttämää rahoitusta. Sisäministeriö on arvioinut alueen pelastustoimilta kerätyn tiedon perusteella yhteenlasketuksi vajeeksi 79 miljoonaa euroa.</p><p>Vastuu pelastustoimen alueen palvelutasosta ja sen edellyttämästä rahoituksesta on vuosien 2021 ja 2022 osalta kunnilla. Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö arvioivat vielä kunnilta hyvinvointialueille siirtyvän rahoituksen tasoa suhteessa pelastustoimen lakisääteisen palvelutason riittävään rahoitukseen.</p><p>Rahoitusmallia kehitetään riskikertoimen määräytymistekijöiden osalta lausuntopalautteen perusteella. Riskikertoimen sisältö määritellään vuoden loppuun mennessä ja asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi pelastustoimen tarveperusteen pohjana ollutta pelastustoimen riskiarviointimallia kehitetään pitkällä aikavälillä yhdessä alueen pelastustoimien kanssa.</p><p>Sisäministeriö antaa oman erillisen pelastustointa koskeva tiedotteen hallituksen linjauksista.</p><h2>Maakuntaveron käyttöönottoa valmistellaan</h2><p>Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on käynnistänyt valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Maakuntien verotusoikeus valmistellaan hallitusohjelman mukaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Verotusoikeuden käyttöönottoon liittyvät linjaukset, aikataulu mukaan lukien, tehdään ripeästi komiteatyön päättymisen jälkeen. Hallitus sitoutuu verotusta ja rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistumiseen hallituskauden aikana sekä sen voimaantuloon viimeistään vuonna 2026. Maakuntaveron käyttöönotolla ei nosteta kokonaisverotuksen tasoa.</p><p>Hallitus tarkastelee kehysriihessä 2022 maakuntien rahoitusta suhteessa niiden tehtäviin. Mikäli maakuntien verotusta koskevaa lainsäädäntöä ei saada valmiiksi yllämainitussa aikataulussa, hallitus sitoutuu varmistamaan maakuntien rahoituspohjan riittävyyden.&#160;</p><p>Hallitusohjelman mukaan itsehallinnolliset alueet mahdollistavat vaiheittaisen siirtymisen monialaisiin maakuntiin. Tämä valmistellaan parlamentaarisesti vuoden 2020 loppuun mennessä. Työssä selvitetään, millä edellytyksin ja mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää hyvinvointialueille.&#160;</p><p>Maakuntaverotuksen valmistelua sekä uusien hyvinvointialueiden tehtävien laajentamista koskevat linjaukset tehdään samalla aikataululla parlamentaaristen työryhmien työn valmistuttua.&#160;</p><p>Sote- ministeriryhmä päätti, että hallitusohjelmassa todettu monikanavaisen rahoituksen purku toteutetaan ripeästi siten että lainsäädäntö säädetään tämän hallituskauden aikana.&#160;</p><h2>Voimaanpano</h2><p>Voimaanpanolakiin on lisätty Länsi-Pohjan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirien sairaaloita ja niiden yhteydessä järjestettyä yhteispäivystystä koskeva siirtymäsäännös vuoteen 2033 saakka.</p><p>Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistäisi väliaikainen valmistelutoimielin heti esityksessä ehdotetun lainsäädännön voimaantultua. Väliaikaisen valmisteluelimen perustaminen ja toiminta tulisivat vaihtelemaan alueellisesti sen mukaan, onko alueella nykyisin alueellisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisjärjestelyjä. Lainvalmistelussa säännösehdotusta on tarkennettu niin, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus perustaa väliaikaishallinnon tueksi poliittinen seurantaryhmä. Valtio vastaisi seurantaryhmän kustannuksista.</p><p>Hallitus viimeistelee lakiesityksen lopulliseen muotoon lainsäädännön arviointineuvoston palautteen jälkeen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2020. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii eduskunnan hyväksynnän.</p><h4>Lue lisää&#58;<br></h4><ul><li><a href="https&#58;//youtu.be/vPgzQ4NkLAo" target="_blank"><strong>Hallituksen info Valtioneuvoston Youtube-kanavalla <br><br></strong></a></li><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/22728740/131020_DIASETTI_mediainfo_sote-uudistus_FINAL_03.pdf/404f74b7-a45e-cd16-6e07-18de6d836fcc?t=1602583237567" target="_blank"><strong>Infotilaisuuden esitysmateriaalit</strong></a></li></ul><div><br></div><div><br></div><div><span><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-on-tehnyt-muutoksia-sote-uudistuksen-lakiesitysluonnokseen-lausuntokierroksen-perusteella">Hallitus on tehnyt muutoksia sote-uudistuksen lakiesitysluonnokseen lausuntokierroksen perusteella</a></h4></li></ul></span></div><div><br></div><div><br></div><div><br></div><p><br></p>12.10.2020 21:00:00Ajankohtaista13.10.2020 13:08:26https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus2.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Usein kysytyt kysymykset: lomautukset ja irtisanomiset koronavirusepidemian aikana2505<span> <p> <strong>Tällä sivulla vastataan Jytyn jäsenten uusimpiin usein esittämiin kysymyksiin lomautuksista ja irtisanomisista koronavirusepidemian takia. Tarvittaessa listaa päivitetään tarpeen mukaan. <br></strong></p> <p> <strong>Lisätietoja antavat Jytyn omat </strong> <strong>luottamusmiehet</strong><strong>, </strong> <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong> alueelliset toimipisteet</strong></a><strong>&#160;ja liiton </strong> <strong>edunvalvontaosasto</strong><strong> sähköpostitse </strong> <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong> tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai </strong> <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>palvelunumeroista</strong></a><strong>. <span> <span> <span> <span> <strong> <span> <strong> <span> <strong> <span> <span> <span> <span> <strong> <span> <strong> <span> <strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></p> <p> <span><span class="ms-rteThemeForeColor-9-0"><strong>Koko lista päivitetty 12.10.2020.</strong></span></span><br><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></p></span> <h3>1. Minut on lomautettu määräaikaisesti koronasta johtuen. Hallitus on alkanut purkamaan koronarajoituksia ja se vaikuttaa meidän lomautuksiimme. Voiko työnantaja perua määräaikaisen lomautuksen?</h3> <p>Työnantaja voi peruuttaa lomautuksen ennen lomautuksen alkamista. Näin ollen peruuttaminen on mahdollista vielä lomautusilmoitusajalla. Lomautus on joko toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Lain mukaan toistaiseksi voimassa olevan lomautuksen päättymisestä on ilmoitettava viimeistään 7 päivää aiemmin. On katsottu, että tätä sääntöä voitaneen soveltaa myös määräaikaisissa lomautuksissa. Lisäksi aina on olemassa mahdollisuus, että työhön paluusta sovitaan työntekijän kanssa. Ja tässä yhteydessä pitää ottaa huomioon myös, että työttömyysturvalain mukaan työntekijälle asetetaan karenssi, jos hän kieltäytyy hänelle tarjotusta työstä.</p><h3>2. Onko lainsäädäntöä koronavirusepidemian myötä muutettu lomautusten helpottamiseksi? </h3><p><span style="font-size&#58;10.5pt;line-height&#58;107%;font-family&#58;&quot;arial&quot;, sans-serif;color&#58;#333333;">Eduskunta hyväksyi 30.3.2020 mm. työsopimuslakiin ja yritysten yt-lakiin ehdotetut väliaikaiset muutokset. Työsopimuslakia on muutettu mm. lomautusilmoitusajan ja määräaikaisten lomauttamisen osalta ja yritysten yt-lakia yhteistoimintamenettelyn osalta.</span><br> <br class="ms-rteBackColor-4"> <strong class="ms-rteBackColor-4">Muutokset tulevat voimaan 1.4.2020 ja ne ovat voimassa 31.12.2020 asti. </strong> <br class="ms-rteBackColor-4"> <br class="ms-rteBackColor-4"> <strong class="ms-rteBackColor-4">Muutokset eivät koske julkista / kuntasektoria. </strong> <br> <br>Alla olevat vastaukset on päivitetty väliaikaisesti muutetun lainsäädännön mukaiseksi. </p><h3>3. Työni on vähentynyt koronavirusepidemian takia. Voiko työnantaja lomauttaa minut?</h3><p></p><p>Koronavirusepidemia voi muodostaa lomautusperusteen. Automaattista se ei kuitenkaan ole, vaan lainsäädännössä asetettujen kriteerien on täytyttävä myös koronavirusepidemian aikana.</p><p>Lomauttaminen on mahdollista sekä taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella että silloin, jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta voida kohtuudella järjestää. Tilapäisyydestä on kyse, jos lomautuksen arvioidaan kestävän enintään 90 päivää.<br><br>Suomen hallitus on vedonnut kuntiin, jotta ne eivät lomauttaisi henkilöstöään koronavirusepidemian aikana. <strong>Jyty ei hyväksy kuntasektorin henkilöstön lomauttamista tässä tilanteessa.</strong><br></p><h3>4. Mitä lomauttaminen tarkoittaa?<br></h3> <p>Lomautus tarkoittaa työn tekemisen ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Työsuhde jatkuu lomautuksen päätyttyä entisen kaltaisena. &#160;<br> <br> Lomautus voidaan toteuttaa myös osittaisena, eli lyhentämällä työaikaa tai vähentämällä viikoittaisten työpäivien määrää.</p><h3>5. Kuinka pitkät yt-neuvottelut ennen lomautusta on käytävä?</h3><p></p><p>Sekä yksityisellä että kuntasektorilla on annettava kirjallinen neuvotteluesitys viimeistään viisi päivää ennen yt-neuvotteluiden alkamista. Sen jälkeen on käytävä yt-neuvottelut.<br></p><h4>Yksityinen sektori</h4><p>Säännöllisesti vähintään 20 henkeä työllistävän yksityissektorin työnantajan on ennen lomauttamista käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joiden kesto on väliaikaisella lainsäädännöllä lyhennetty viiteen päivään.<br><br>Muutos koskee vain lomautuksia. Jos vähentäminen voi johtaa irtisanomisiin tai osa-aikaistamisiin, neuvotteluaika on edelleen 14 päivää tai 6 viikkoa riippuen vähentämisten määrästä.<br></p><h4>Julkinen / kuntasektori</h4><p>Väliaikainen muutos yt-neuvotteluiden lyhentämistä ei koske julkista sektoria.<br><br>Kunnallisen työnantajan on ennen lomautuksia käytävä yhteistoimintaneuvottelut, joiden vähimmäiskesto on 14 päivää.<br></p><h3>6. Voidaanko yt-neuvotteluiden aikataulusta poiketa? </h3><p>Kuntien yt-lain 15 §&#58;n ja yritysten yt-lain 60 §&#58;n mukaan yhteistoimintaneuvottelujen käymistä voidaan poikkeuksellisesti erityisen painavista syistä lykätä, jolloin lomautuksesta voidaan ilmoittaa jo ennen yt-neuvotteluita. Yt-neuvottelut on käynnistettävä viivytyksettä, kun perustetta poiketa neuvotteluvelvollisuudesta ei enää ole.<br><br>Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat olleet yhtä mieltä siitä, että koronaviruksesta aiheutuva yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnän äkillinen ja voimakas heikkeneminen, jonka seurauksena yritykselle syntyy tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä, voisi muodostaa yritysten yt-lain 60 §&#58;ssä säädetyn poikkeustilanteen.<br><br>Kuntien yt-laista ei ole vastaavaa linjausta. <strong>Jytyn kanta on, ettei kuntien yt-lain 15 §&#58;ä voida tässä tilanteessa soveltaa.</strong><br></p><h3>7. Mikä on lomautusilmoitus ja koska se on annettava? </h3><p></p><p>Yt-neuvotteluiden päätyttyä työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomautuksesta etukäteen annettavalla lomautusilmoituksella.</p><h4>Yksityinen sektori</h4><p>Väliaikaisella lainsäädännöllä yksityisen sektorin lomautusilmoitusaika on lyhennetty viiteen päivään, mikäli työehtosopimuksella ei ole sovittu pidemmästä tai lyhyemmästä ilmoitusajasta. Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle tiedoksi henkilökohtaisesti (tai kirjeitse/sähköisesti) viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista.<br><br>Väliaikainen muutos ei koske yksityistä opetusalaa ja ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia, joissa lomautusilmoitusaika on työehtosopimuksella sovittu 14 päiväksi. <br></p><h4>Julkinen / kuntasektori</h4><p>Väliaikaiset muutokset eivät koske julkista sektoria.</p><p>Kuntasektorilla lomautusilmoitusaika on KVTES&#58;n mukaisesti yksi kuukausi.<br></p><h3>8. Työnantaja ilmoitti keskeyttävänsä palkanmaksun 14 päivän kuluttua. Onko se sama asia kuin lomautus? </h3> <p>Palkanmaksun keskeyttäminen 14 päivän kuluttua ja lomautus ovat kaksi eri asiaa.<br> <br> Palkanmaksun keskeyttäminen perustuu työsopimuslain 2 luvun 12 pykälään, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään 14 päivältä silloin, kun hän on estynyt tekemästä työtään työpaikkaansa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi.<br> <br> Jotta palkanmaksun keskeyttäminen olisi mahdollista, on työnteon estyttävä kokonaan. Säännöstä voidaan soveltaa vain, jos työntekijällä ei ole etätyömahdollisuutta eikä valtioneuvoston päätösten seurauksena myöskään mahdollisuutta työskennellä omalla työpaikallaan tai työnantajan muissakaan tehtävissä.&#160;<strong>Jytyn kannan mukaan em. edellytykset eivät lähtökohtaisesti täyty ainakaan kuntasektorilla.</strong><br> <br> Huom. Se, että työnantajalle aiheutuu koronavirusepidemiasta taloudellista ahdinkoa tai esimerkiksi asiakkaiden vähyyttä, ei tarkoita työnteon estymistä. Em. palkanmaksun keskeytymisen säännöstä ei voida näissä tilanteissa soveltaa mutta työntekijä voidaan lomauttaa normaalilla lomautusmenettelyllä silloin, kun lomautusperusteet täyttyvät.<br> <br> Jos palkanmaksu keskeytetään työnteon estyttyä kokonaan, kyseessä on työttömyysturvalain näkökulmasta lomautukseen rinnastettava tilanne ja palkanmaksun päätyttyä voi muodostua oikeus työttömyyskorvaukseen. Ilmoittaudu heti työnteon keskeydyttyä työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.</p><h3>9. Olen määräaikaisessa työsuhteessa, voidaanko minut lomauttaa? </h3><h4>Yksityinen sektori</h4><p>Työsopimuslain väliaikaisen muutoksen mukaan myös määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa.</p><h4>Julkinen / kuntasektori</h4><p>Väliaikainen muutos ei koske julkista sektoria.<br><br>Kunnallinen työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän ainoastaan silloin, kun tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.</p><h3>10. Työnantaja ehdottaa, että sovimme yhdessä lomauttamisestani, jotta voin jäädä kotiin lapseni kanssa. Kannattaako tällainen sopimus tehdä? </h3> <p>Lomautus on aina työnantajan yksipuolinen toimenpide, joten lomautuksesta ei kannata sopia.<br> <br> Sopimalla omasta lomauttamisesta työntekijällä on riski siitä, että ei saa työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Älä siis tee sopimusta lomautuksesta, vaan edellytä työnantajan yksipuolisesti antamaa lomautusilmoitusta. &#160;</p><h3>11. Olen ollut sairauslomalla ja se jatkuu marraskuun loppuun. Sain tänään ilmoituksen lomautuksesta. Voidaanko minut lomauttaa, vaikka olen sairauslomalla? </h3><p>Poissaoloon sovelletaan sitä perustetta, jonka nojalla olet ensisijaisesti pois työstä. Tätä kutsutaan aikaprioriteettiperiaatteeksi.<br><br>Koska sairauslomasi on alkanut ennen lomautusilmoituksen vastaanottamista, on ensisijainen poissaoloperusteesi sairausloma. Saat siltä ajalta normaalisti sairausajan palkan. Lomautus voi alkaa vasta sairauslomasi päätyttyä.<br><br>Jos olisit ensin saanut lomautusilmoituksen ja vasta sen jälkeen sairastunut, olisi ensisijainen poissaoloperusteesi lomautus, jolloin lomautus alkaisi ilmoitetun mukaisesti.<br></p><h3>12. Työnantajani purki sopimukseni koeajalla vedoten koronaviruksen aiheuttamiin taloudellisiin ongelmiin työpaikalla. Saako näin tehdä?</h3><h4></h4><h4>Yksityinen sektori</h4><p>Työsopimuslain väliaikaisella muutoksella on poikkeuksellisesti mahdollistettu koeaikapurku tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Pyydä tämän syyn yksilöintiä koeaikapurkuilmoitukseen.<br> <br>Työnantajan tulee ennen koeaikapurkua selvittää, olisiko työntekijälle tarjolla jotain muuta hänen koulutustaan ja kokemustaan vastaavaa työtä.</p><h4>Julkinen / kuntasektori</h4><p>Väliaikainen muutos ei koske julkisen sektorin työnantajia. Koeaikapurku ei ole mahdollinen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.</p><h3>13. Työnantajani irtisanoi minut koronaepidemian aiheuttaman taloudellisen tilanteen takia. Työnantaja mainitsi takaisinottovelvoitteesta. Mikä se on?</h3><p></p><p>Työntekijän takaisin ottaminen tarkoittaa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä tuotannollisilla / taloudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, mikäli työnantaja tarvitsee uuden työntekijän samoihin tai samankaltaisiin töihin kuin mitä irtisanottu työntekijä teki.</p><h4>Yksityinen sektori</h4><p>Yksityisellä sektorilla takaisinottoaikaa on pidennetty väliaikaisesti yhdeksään kuukauteen. Mikäli työntekijän työsuhde on päättynyt koronaepidemiasta johtuvista taloudellisista syistä, on työnantajalla takaisinottovelvoite yhdeksän kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.</p><h4>Julkinen / kuntasektori</h4><p>Väliaikainen muutos ei koske julkista sektoria. Kuntasektorilla takaisinottoaika ei muutu eli se on työsuhteen pituudesta riippuen neljä tai kuusi kuukautta.</p><h3>14. Voidaanko luottamusmies lomauttaa?</h3> <p>Luottamusmiehen voi lomauttaa ainoastaan, jos hänen tekemänsä työ loppuu kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää mitään muuta ammattitaitoa vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Lähtökohta on, että luottamusmies lomautetaan viimeisenä.</p><h3>15. Tänään on ensimmäinen lomautuspäiväni – mitä minun pitää tehdä? </h3> <p>Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään lomautuksesi ensimmäisenä päivänä.&#160;</p><h3>16. Miten lomautus vaikuttaa vuosiloman kertymiseen? </h3> <p>Kuntasektorilla lomautus on vuosilomien kertymisen kannalta työssäolon veroista aikaa enintään 30 kalenteripäivää kerrallaan.<br> <br> Yksityissektorilla sovelletaan pääsääntöisesti vuosilomalakia, jonka mukaan vuosilomaa kertyy lomautuksen aikana 30 ensimmäiseltä työpäivältä.<br> <br> Jos lomautus on osa-aikainen eli se on toteutettu työaikaa lyhentämällä, kertyy vuosilomaa enintään kuudelta kuukaudelta kerrallaan.<br></p><h3>17. Epäilen, että työnantaja ei koronakriisin keskellä ole noudattanut työsopimuslakia. Minun työni ja palkanmaksuni on keskeytetty työsopimuslain 2&#58;12 §&#58;n perusteella, ja sen jälkeen alkaa lomautus. Mielestäni työhöni ei voi soveltaa TSL 2&#58;12 §&#58;ssä säädettyä. Miten minun tulee toimia?</h3> <p>Ensimmäisenä työntekijän tulee olla yhteydessä työpaikan luottamusmieheen, joka osaa auttaa työntekijää asiassa. Luottamusmiehen on hyvä tietää asiasta, ja luottamusmies tarvittaessa tuo tapauksen liiton hoidettavaksi.</p><p>Ellei työpaikalla ole luottamusmiestä, ole yhteydessä <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"> <strong>Jytyn aluetoimistoon</strong></a>.<br><br></p><h4>Lue lisää&#58;</h4><ul><li> <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/11_usein_kysyttya_kysymysta_koronaan_liittyen.aspx"><strong>Usein esitetyt kysymykset koronaan liittyen</strong></a><strong></strong><br><br></li><li> <a href="/fi/ajankohtaista/koronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>Jytyn Infosivusto koronaviruksen vaikutuksista työhön</strong><br></a></li></ul><div> <br> </div><div> <br> </div>11.10.2020 21:00:00Ajankohtaista19.10.2020 7:46:27https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="150" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Usein kysyttyjä kysymyksiä koronaan liittyen1869<p><strong>Tällä sivulla vastataan Jytyn jäsenten usein esittämiin kysymyksiin koronaviruksen vaikutuksista työhön. Tarvittaessa tätä kysymys ja vastaus -listaa päivitetään tarpeen mukaan.<br></strong></p><p><strong>Lisätietoja antavat Jytyn omat </strong><strong>luottamusmiehet</strong><strong>, </strong><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> alueelliset toimipisteet</strong></a><strong>&#160;ja liiton </strong><strong>edunvalvontaosasto</strong><strong> sähköpostitse </strong><a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"><strong> tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai </strong><a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>palvelunumeroista</strong></a><strong>. <span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong><span><span><span><span><span><span><span><strong><span><strong><span><strong></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></span></strong></span></strong></span></span></span></span></strong></p><p><span class="ms-rteThemeForeColor-9-0"><strong>Koko lista päivitetty 12.10.2020.<br></strong></span></p><h3></h3><h3>1) Työnantaja aikoo siirtää työntekijän toisiin tehtäviin koronakriisin takia. Voiko työnantaja menetellä näin? Entä pitääkö työntekijän allekirjoittaa tästä uusi työsopimus?</h3><p></p><p>Koronakriisin myötä työnantajalla voi olla tarve tehdä tilapäisiä muutoksia työntekijän tehtäviin. Tilapäisen muutoksen jälkeen työntekijällä on oikeus palata takaisin vanhoihin tehtäviinsä. Työntekijän ei tule allekirjoittaa uutta työsopimusta. Uuden työsopimuksen voi allekirjoittaa siinä tilanteessa, että määräaikainen työsopimus päättyy ja työntekijän kanssa tehdään uusi työsopimus.</p><h4>Kuntasektori</h4><p>Kunnan yleinen työ- ja virkaehtosopimus mahdollistaa työntekijän siirtämisen hyvin laajasti toisiin tehtäviin. Tällainen tilapäinen siirto voi kestää enintään 8 viikkoa kerrallaan ja se edellyttää sitä, että tehtäviä voidaan pitää koulutus ja työkokemus huomioon ottaen työntekijälle sopivina. Työntekijän oikeusturvan kannalta on hyvä, että esim. sähköpostista ilmenee, että siirto on tehty kyseisen määräyksen perusteella (KVTES I luku 10 §).</p><h4>Yksityissektori</h4><p>Yksityissektorilla on voimassa työoikeudessa vallitseva periaate, jonka mukaan työntekijän työtehtävistä sovitaan työsopimuksella. Näin ollen työntekijän tulee tarkastaa, mihin työntekijä on työsopimuksessaan sitoutunut. Usein työntekijä on sitoutunut työsopimuksellaan tekemään myös muita työnantajan määräämiä tehtäviä. Tämä käytännössä johtaa siihen, että työnantaja voi määrätä työntekijän tilapäisesti muihin töihin. Lisäksi on katsottu, että työnantaja voi pelkän työnjohto-oikeuden nojalla määrätä tilapäisesti muita töitä. Huomaa, että AVAINTES&#58;ssä on KVTES&#58;siä vastaava kirjaus, joten työntekijä on velvollinen siirtymään hänelle sopiviin tehtäviin enintään 8 viikoksi.</p><h3>2) Koronavirusepidemian takia lomien pitäminen on vaikeaa / töitä on liikaa. Voiko työnantaja siirtää vahvistetun vuosiloman ajankohtaa tai perua loman kokonaan?</h3> <p>Vuosiloman antamiseen ja pitämiseen sovelletaan virka- ja työehtosopimusten sekä vuosilomalain määräyksiä kuten normaalistikin. </p><p>Työsopimussuhteessa olevan vahvistettua vuosilomaa ei voi siirtää. Jos työnantaja tätä ehdottaa, pyydä, että työnantaja korvaa esim. lomalle ostetut liput. Työsuhteisen henkilöstön vuosiloman yksipuolinen keskeyttäminen ei ole mahdollista.</p><p>Viranhaltijan vuosiloma voidaan siirtää tai aloitettu loma keskeyttää, jos se on tarpeellista painavista syistä. </p><h3>3) Koronavirusepidemian takia töitä ei ole riittävästi. Voiko työnantaja määrätä työntekijän vuosilomalle?</h3> <p>Työnantaja voi määrätä työntekijän vuosilomalle normaalien vuosiloman antamista koskevien säännösten mukaisesti. Esim. 1.4.2020-31.3.2021 kertyviä lomia voidaan määrätä pidettäväksi vasta 2.5.2021 lukien. </p><p>Lomaa määrättäessä on noudatettava vuosiloman ilmoittamisaikoja. Lähtökohtaisesti vuosilomasta on ilmoitettava kuukautta ennen. Jos tämä ei ole mahdollista, lomasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen.</p><h3>4) Voiko työnantaja määrätä työntekijän ylityöhön? Miten käy vuorokausi- ja viikkolevon?</h3> <p>Ylityöhön tarvitaan työntekijän suostumus kuten normaalistikin. Virkasuhteessa olevan kohdalla voidaan ylityötä teettää myös ilman suostumusta, jos se on erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Riippuen tehtävästä koronavirus voi olla erittäin pakottava syy.</p><p>Vuorokausi- ja viikkolepo on annettava normaalien sääntöjen mukaisesti.</p><h3>5) Voiko työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa?</h3> <p>Työvuoroluettelon muuttamisesta on pyrittävä ensisijaisesti sopimaan työntekijöiden kanssa. Työnantaja voi KVTES&#58;n mukaan muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti vain perustellusta syystä, jolta edellytetään ennalta-arvaamattomuutta. Yksityissektorilla tulee useimmiten sovellettavaksi työaikalaki, jonka mukaan muutos edellyttää painavaa syytä. Koronavirus voi johtaa sellaisiin ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin, joissa työvuoroluettelon muutos voi olla mahdollinen. Tämä on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen.</p><h3>6) Työntekijä työskentelee terveydenhuollossa ja kuuluu riskiryhmään. Miten tulee toimia?</h3><p>Työnantajan on huolehdittava työntekijän työturvallisuudesta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on otettava huomioon työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Lähtökohtaisesti riskiryhmään kuuluminen ei kuitenkaan oikeuta kieltäytymään työstä. Jos työntekijä kuuluu riskiryhmään, tämä kannattaa ottaa puheeksi työnantajan ja työterveyshuollon kanssa ja keskustella mahdollisuudesta siirtyä töihin, jossa vaaraa kohdata tartunnan omaavia potilaita ei ole.</p><h3>7) Miten työntekijöiden työturvallisuudesta pidetään huolta koronaepidemian aikana?</h3><p>Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työpaikan vaarojen selvitys ja riskien arviointi on nyt erityisesti syytä pistää ajan tasalle ja antaa työntekijöille tarvittavat ohjeet ja menettelytavat koronaepidemiaan liittyen. Esim. puhtaus, hygienia, henkilösuojainten käyttö, miten hoidetaan henkinen kuormitus, riskiryhmään kuuluvien erityinen suojelu jne. Työsuojeluvaltuutetut ja työterveyshuolto ovat tärkeässä roolissa ohjeiden laatimisessa.<br> <br><strong>Lisätietoja&#160;mm.&#160;</strong><a href="https&#58;//www.tyosuojelu.fi/tyoolot/biologiset-tekijat/korona" target="_blank"><strong>työsuojeluviranomaiselta</strong></a><strong>&#160;ja Työterveyslaitoksen&#160;</strong><a href="https&#58;//hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-henkisen-hyvinvoinnin-tueksi" target="_blank"><strong>ohjeesta henkisen hyvinvoinnin tueksi</strong></a></p><h3>8) Miten menetellään silloin, jos työntekijä on lääkärin päätöksellä määrätty työstä pois tai eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön?</h3><p>Eristämisestä on kyse, kun työntekijän on todettu sairastuneen koronavirukseen tai sairastumista ainakin perustellusti epäillään.<br> <br>Jos työntekijä on määrätty toimivaltaisen lääkärin päätöksellä poissaoloon työstä tai eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön, Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä. Kun työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työntekijälle, työnantajalla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa.<br> <br>Yksityisellä sektorilla oikeus palkkaan riippuu sovellettavasta työehtosopimuksesta. Eristämisen ajalta maksetaan palkkaa mm. AVAINTES&#58;n ja yksityisen opetusalan TES&#58;n nojalla myös silloin, kun työntekijän vasta epäillään sairastuneen koronavirukseen, kunhan eristämispäätös on tartuntatautilain nojalla toimivaltaisen lääkärin tekemä. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä.&#160; Mikäli palkanmaksuvelvoitetta ei ole, työntekijällä on oikeus saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa, joka vastaa täyttä palkkaa.</p><h3>9) Mitä tapahtuu, jos työntekijä sairastuu?</h3> <p>Jos työntekijä sairastuu koronavirukseen tai muuhun sairauteen, kyseessä on sairausloma, joka on palkallista työehtosopimuksen mukaisesti.<br> <br> Jos työntekijä on lomautettu, ei sairauslomakaan ole palkallista. Tällöin maksetaan kuitenkin Kelan sairauspäivärahaa. Jos työntekijä on sairastuessaan työttömyyskassan etuudella, työttömyyskassa maksaa Kelan omavastuuajan.<br></p><h3>10) Mitä jos työntekijä on asetettu karanteeniin?</h3> <p>Karanteenista on kyse, kun työntekijä on toistaiseksi terve mutta hän on altistunut tai hänen epäillään altistuneen koronavirukselle.<br> <br> Jos työntekijä on asetettu tartuntatautilain nojalla toimivaltaisen lääkärin päätöksellä karanteeniin, ei hänellä esimerkiksi KVTES&#58;n tai AVAINTES&#58;n mukaan ole oikeutta sairausajan palkkaan.<br> <br> Karanteeniin liittyvissä tapauksissa tulee selvittää työpaikan etätyökäytännöt. Jos etätyö ei ole mahdollista, silloin sitä ei tehdä ja työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan. Jos etätyö on mahdollista, maksetaan etätyön tekemisen ajalta normaalisti palkkaa. Joillain yksityisillä aloilla on sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta myös karanteenitapauksissa. Näin on esim. terveyspalvelualan työehtosopimuksessa, yleissopimuksessa ja partiotyönantajia koskevassa työehtosopimuksessa.</p><h3>11) Entä jos työntekijän lapsi on asetettu karanteniin?</h3> <p>Jos työntekijän alle 16-vuotias lapsi on asetettu karanteeniin ja työntekijän pitää siksi olla pois työstä, työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa mutta hänellä voi olla oikeus saada tartuntatautilain mukaista tartuntapäivärahaa Kelasta.<br> <br> Tässäkin tilanteessa Kela maksaa tartuntapäivärahaa vain todellisesta ansionmenetyksestä. Jos etätyö on mahdollista, maksetaan etätyön tekemisen ajalta normaalisti palkkaa.<br></p><h3>12) Voiko työntekijä jäädä kotiin hoitamaan koronavirukseen sairastunutta lasta?</h3> <p>KVTES&#58;n mukaan työntekijällä on oikeus jäädä hoitamaan alle 12-vuotiasta sairasta lasta (tilapäinen hoitovapaa) enintään neljäksi työpäiväksi. KVTES&#58;n nojalla työntekijällä on oikeus palkkaan 3 kalenteripäivältä.<br> <br> Yksityissektorilla tilapäistä hoitovapaata voidaan myöntää alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamiseksi. Tätä voi saada enintään 4 työpäivää kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa hieman eri tavoin. Esimerkiksi AVAINTES&#58;ssa palkallista on 3 ensimmäistä kalenteripäivää sairastumisesta lukien. Sairauden jatkuessa pidempään on työntekijällä työsopimuslain mukainen oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Tämä poissaoloaika on palkatonta.<br></p><h3>13) Mitä jos työntekijä on palannut ulkomailta Suomeen?</h3> <p>Suomessa on tehty ns. liikennevalomalli ulkomailta Suomeen matkustaville. Lisätietoja tästä THLn sivuilta&#58; <a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia" target="_blank"><strong>Matkustaminen ja koronaviruspandemia</strong></a><strong> </strong>(www.thl.fi)<br></p> <p>Jos tulet Suomeen maasta, joka on liikennevalomallissa punainen tai harmaa, suositus on 10 vuorokauden omaehtoinen karanteeni. Tällöin suositus on, että et mene työpaikalle. Silloin sinun tulee työnantajasi kanssa sopia poissaolosta ja poissaoloajan järjestelyistä kahden viikon ajalle. Asia on järkevintä järjestää niin, että työntekijä ja työnantaja sopivat etätyöstä. Jos etätyö ei ole mahdollista, työntekijällä on oikeus tulla töihin. Tällöin työntekijän kannattaa ilmoittaa, että tulee töihin. Jos työnantaja tämän estää, työnantajan pitää maksaa palkka kotiin.</p><h3>14) Työnantaja aikoo määrätä minut ylityöhön vedoten valmiuslakiin? </h3><p>Keväällä 2020 oli voimassa valmiuslain nojalla annetut asetukset, jotka sallivat työnantajalle eräitä poikkeuksia sote-henkilöstön osalta. Näiden asetusten soveltaminen on päättynyt 16.6.2020. Näin ollen sote-alalla työskentelevää työntekijää ei voi enää määrätä ylityöhön eikä vuosilomia perua.</p><p>Huomaa, että viranhaltija voidaan määrätä ylityöhön taikka vuosiloma keskeyttää tai siirtää, jos siihen on painavat perusteet. Ks. kysymykset 2 ja 4. </p><h3></h3><h4>Lue lisää&#58;</h4><ul><li><strong><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/usein-kysytyt-kysymykset-lomautukset-ja-irtisanomiset-koronavirusepidemian-aikana.aspx">Usein kysytyt kysymykset&#58; lomautukset ja irtisanomiset koronavirusepidemian aikana</a></strong><br><br></li><li><a href="/fi/ajankohtaista/koronavirusinfo/Sivut/default.aspx"><strong>Jytyn infosivusto koronaviruksen vaikutuksista työhön</strong></a></li></ul><p><br></p>11.10.2020 21:00:00Ajankohtaista19.10.2020 7:23:39https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_megafoni_rgb.jpg" width="150" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Hyvätkään tasa-arvotavoitteet eivät etene ilman konkreettisia tekoja6229 <p>STTK on tyytyväinen hallitusohjelman linjauksiin tasa-arvon edistämiseksi ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan, jonka toimenpiteitä on kiirehdittävä eteenpäin. Budjettiriihessä hallitus sitoutui edistämään&#160;palkkatasa‐arvoa&#160;ja&#160;palkka‐avoimuutta lainsäädännöllä, ehkäisemään raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä toteuttamaan perhevapaauudistuksen. <br> <br> Valitettavasti Suomi ei ole tasa-arvon mallimaa, vaikka näin eri yhteyksissä väitetään.<br> - Tasa-arvo yleensä ja erityisesti palkkatasa-arvo on oikeudenmukaisen työelämän ja sivistysyhteiskunnan perusta. Palkkatasa-arvon tavoittelussa Suomi on edennyt etanan vauhdilla eikä se ole Suomelle kunniaksi. Hallitusohjelma ja hallituksen tasa-arvo-ohjelma eivät pelkästään hyvinä ja kunnianhimoisina tavoitteina auta, jos ne eivät johda tekoihin, puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.</p><p>Hallitusohjelman perusteella tällä hetkellä meneillään on muun muassa perhevapaajärjestelmän uudistaminen, työelämän tasapainodirektiivin implementointi ja palkka-avoimuuden edistäminen.<br> - Hallituksen on varmistettava, että työryhmien työskentely sujuu toimeksiantojen ja aikataulujen mukaisesti. Valitettavasti kolmikantaisen samapalkkaohjelman jatko on pysähdyksissä. Pelkästään ohjelman sisällöstä on neuvoteltu jo vuosi, mutta yhteisymmärrystä ei tunnun löytyvän. STTK pitää välttämättömänä, että neuvottelut ohjelmasta saadaan nopeasti valmiiksi ja ohjelmakausi sen myötä vihdoin käyntiin, Palola toteaa.</p><p>Tänään STTK&#58;n hallituksen seminaarissa kannettiin huolta tasa-arvon toteutumisesta koronakriisin aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Järjestö korostaa tasa-arvon olevan jatkuvaa työtä. Kun se on aina myös ihmis- ja perusoikeusasia, siitä on huolehdittava kaikissa tilanteissa ja myös kriisioloissa.</p><p>Korona pitää Suomea ja maailmaa pihdeissään vielä pitkään. Osa meistä joutuu työskentelemään sen myötä terveytensä ja jopa henkensä uhalla eikä läheskään kaikissa ammateissa ole etätyömahdollisuutta.<br> - Työhyvinvoinnilla on valtava merkitys aloilla ja ammateissa, joissa töitä tehdään koronan vastaisen taistelun etulinjassa. Kriisin tulisi näkyä myös tätä työtä tekevien palkkauksessa ja palkitsemisessa. Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja arvostuksesta, Palola korostaa.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, 040&#160;509 6030.</p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>11.10.2020 21:00:00Ajankohtaista12.10.2020 12:38:49https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytys nya förbundsfullmäktige har valts893<p><strong>Till Jytys nya förbundsfullmäktige valdes genom direkt medlemsval 37 medlemmar. Jyty-valets röstningstid var 25.9-8.10 och 76 kandidater var uppställda. Per valdistrikt valdes 10 (5 suppleanter) förbundsfullmäktige från södra Finland, 10 (5 suppleanter) från östra Finland, 10 (5 suppleanter) från västra Finland och 7 (5 suppleanter) från norra Finland. Av de nya fullmäktige är 30 kvinnor och 7 män, vilket motsvarar könsfördelningen bland förbundets medlemmar.</strong></p><p>Röstningsprocenten i hela Finland var 14,7 %. Röstningsprocenten i södra Finlands valdistrikt var 12 %, i östra Finland 15 %, i västra Finland 12 % och i norra Finland 18 %.</p><p>Den största röstskörden i södra Finland fick <strong>Elina Kajanto</strong> (129), i östra Finland <strong>Seija Hovi-Kuikko</strong> (173), i västra Finland <strong>Anne Ahola</strong> (124) och i norra Finland <strong>Hanna Nikupaavo</strong> (163). Alla kandidaters röstantal finns i de bifogade tabellerna.</p><p>Valkommittén genomförde en lottdragning för att fastställa ordningsföljden av suppleanterna i östra Finlands och västra Finlands valdistrikt, för en del av de som valdes som suppleanter hade lika antal röster. Suppleanternas ordningsföljd syns i de bifogade tabellerna.</p><p>En del av Jytys förbundsfullmäktige kan i sina regioners valmöten väljas till förbundsstyrelsen. Eftersom en fullmäktig inte kan vara medlem i fullmäktige och styrelsen samtidigt, blir de suppleanter som är följande i ordningen från ifrågavarande valdistrikt egentliga fullmäktige.</p><p>Det nya fullmäktiges första möte hålls 23-24.11.2020, och då väljer fullmäktige bland sig en ordförande och vice ordförande för fullmäktige. Vid fullmäktiges möte väljs också förbundsstyrelsen samt hela förbundets ordförande, som samtidigt också är styrelsens ordförande.</p><h3>Den relativa valmetoden till granskning </h3><p>– Jyty-valets röstningsprocent var i klass med församlingsvalet och klart lägre än när många andra fackförbund väljer administration, konstaterar organisationsledare Ari Sauros när han bedömer valets röstningsaktivitet.</p><p>– Den nuvarande direkta valmetoden gynnar inte att föreningarna eller regionerna ställer upp flera kandidater. Som bekant korrelerar kandidatantalet med röstningsaktiviteten. Om man inte känner kandidaterna låter man lätt bli att rösta, anmärker Sauros.</p><p>– Den blivande fullmäktige borde därför överväga att förnya valsystemet till det man har i statliga och kommunala val. Då skulle valsystemet förändras till en relativ valmetod, som också används i de flesta andra fackförbund. Samma koalition kan ha flera kandidater och det totala antalet röster avgör. Platserna utdelas relativt mellan koalitionerna, föreslår Sauros.</p><p>– Fördelen med en relativ valmetod är att både kandidatantalet och röstningsaktiviteten ökar, vilket till slut gör att också medlemsdemokratin fungerar bättre, betonar Sauros.</p><p>– <a href="https&#58;//jyty-lehti.fi/ajankohtaista/jytyn-liittovaltuusto-on-aktiivisten-jytylaisten-summa/" target="_blank">Under den kommande fullmäktigeperioden</a> har Jyty framför sig stora samhälleliga utmaningar. Exempel på förändringarna är utlokaliseringarna och bolagiseringarna av uppgifter i kommunerna samt vårdreformen. Önskvärt är att fullmäktige deltar i den samhälleliga diskussionen som förs om dessa saker i de egna samfunden, säger Sauros.</p><h3>Stora skillnader i föreningarnas röstningsaktivitet </h3><p>I södra Finland förekom nämnvärda röstningsprocenter hos Jyty HYKS rf (22,6 %) och Jyty Forssa rf (21,7 %). Av östra Finlands föreningar uppnådde Jyty Asikkala rf (31,1 %) och Jyty Lappeenranta rf (28,3 %) höga röstningsprocenter.</p><p>I västra Finland steg Jyty Kankaanpää rf&#58;s röstningprocent till 36,1 % och JYTY Huittisten seutu rf&#58;s till 33,3 %. I norra Finland inspirerades Lapin seurakuntahenkilöstö rf (36,9 %) och Jyty Kemijärvi rf (33,7 %) att rösta.</p><p>Av de riksomfattande föreningarna uppnådde Yksityismetsätalouden Toimihenkilöt - YMTH rf en röstningsprocent på 30 %.</p><p>– Beaktningsvärt är att också de små föreningarna hade möjlighet att får fullmäktigeplatser om föreningens medlemmar hade aktiverats att rösta, säger Sauros.</p><h3>VALRESULTATEN PER VALDISTRIKT&#58;</h3><span><table class="ms-rteTable-default" cellspacing="0" style="width&#58;100%;"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5" style="width&#58;20%;"><h3><span><span><span><span>SÖDRA FINLAND</span></span></span></span></h3></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Invalda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><br></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Namn</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Röstantal</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Förening</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Ålder</span></span></span></span></strong></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Kajanto Elina</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">129</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lounais-Suomi ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">53</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Rättyä Katja</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">95</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Riihimäen Seudun Jyty ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">51</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jaakkola Kirsi</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">87</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Metropoli ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">53</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Konola Ilkka</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">84</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Metropoli ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">54</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Keskinen Anneli</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">81</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty HYKS ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">58</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">6</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Koskinen Kati</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">80</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">V-S Jyty ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">46</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">7</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Partanen Arja</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">75</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Keski-Uusimaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">58</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">8</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Salminen Kaarina</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">74</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Metropoli ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">60</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">9</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Vidgren Katja</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">73</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Espoon Seutu ry, Jyty Esbo Nejden rf</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">45</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">10</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Huhta Maija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">61</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Vihti ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Suppleanter</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Oikarinen Päivi</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">57</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lounais-Suomi ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">46</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Julkunen Aila</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">54</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty HYKS ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Urpela Tuuli</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">53</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Metropoli ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Koivukoski Katja</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">45</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Yleisten sopimusalojen toimihenkilöyhdistys - STYLE ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">48</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Pajala Antti</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">37</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Metropoli ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">58</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span> Inte valda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Perttunen Jaakko</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">30</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Metropoli ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">34</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Amar Tuula</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">21</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty HYKS ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Soini Riikka</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">20</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Maatalouslomittajat ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">56</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Sahramaa Niina</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">14</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Espoon Seutu ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">53</td></tr></tbody></table><p>&#160;</p><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5" style="width&#58;20%;"><h3><span><span><span><span>ÖSTRA FINLAND</span></span></span></span></h3></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Invalda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><br></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Namn</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Röstantal</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Förening</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Ålder</span></span></span></span></strong></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Hovi-Kuikko Seija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">173</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lappeenranta ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Marin-Hakkarainen Tarja</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">131</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kuopio ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Fofonoff Hanna</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">125</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kouvola ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">54</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Juntunen Taru</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">120</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Etelä-Savon Jyty ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">59</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Väisänen Henriikka</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">109</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Iisalmi ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">38</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">6</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Pulkkinen Paula</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">86</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Savonlinnan seudun Jyty ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">56</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">7</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Timoskainen Jarkko</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">77</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Joensuun seutu ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">48</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">8</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Boman Pirjo</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">72</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lahti ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">60</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">9</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Lehtinen Ann-Mari</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">65</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lahti ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">53</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">10</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Puustinen Rea</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">60</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Maatalouslomittajat ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">55</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Suppleanter</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Launia Eija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">59</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Heinola ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">50</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Kosunen Tuuli</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">56</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Kuopion seudun Jyty ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Saari Anne</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">54</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kouvola ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">60</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Muikku Tarja</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">54</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lieksa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">54</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Vauhkonen Kaija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">51</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Yksityinen opetusala TOSI ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">50</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span> Inte valda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Potkonen Antti</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">45</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kontiolahti ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">29</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Katajala Leena-Kaisa</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">30</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty - Kymen seurakuntahenkilöstö ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">50</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Gripenberg Marianna</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">29</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Orimattila ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Heikkinen Päivi</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">26</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Siilinjärvi ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">62</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Viikilä Aija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">17</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Asikkala ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">58</td></tr></tbody></table><p>&#160;</p><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5" style="width&#58;20%;"><h3><span><span><span><span>VÄSTRA FINLAND</span></span></span></span></h3></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Invalda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><br></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Namn</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Röstantal</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Förening</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Ålder</span></span></span></span></strong></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Ahola Anne</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">124</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Maatalouslomittajat ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">55</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Nickull Kenneth</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">117</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Svenska Österbottens Jyty rf</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Perälä Ritva</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">109</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kauhajoki ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">55</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Kuukkanen Kirsi</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">106</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Pirkanmaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">50</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Toivola Eevaliisa</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">87</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kankaanpää ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">50</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">6</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Kähkönen Nea</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">82</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Jyväskylä ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">36</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">7</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Sundfors Roland</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">75</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty-Jakobstadsnejden rf, Jyty-Pietarsaarenseutu ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">60</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">8</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Erma Lauri</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Pirkanmaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">38</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">9</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Yliahtela Mari</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">43</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Alajärvi ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">38</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">10</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Virtanen Marjo</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">39</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">JYTY Huittisten seutu ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">62</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Suppleanter</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Yli-Hukkala Seija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">36</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Neuvonta-alan Toimihenkilöt-NEUVO ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">57</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Sorri Tiina</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">36</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Laukaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">39</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Laaksonen Pirjo</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">36</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Harjavallan seutu ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">61</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Rantalainen Teppo<br></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">31</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Säkylä ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><span><span>41</span></span></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Suokas Sari</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">31</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Pirkanmaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">53<br></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span> Inte valda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Peltola Pirjoriitta</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">29</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Vaasa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">57</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Laaksoharju Päivi</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">26</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Vaasa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">45</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Näivö Teppo</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">25</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Muurame ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">42</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Onninen-Kokko Piipe</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">24</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Pohjoisen Keski-Suomen Jyty ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">58</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Lipponen-Niemi Piia</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">23</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lapua ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">45</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">6</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Ruotsalainen Päivi</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">18</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Saarijärven Seutu ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr></tbody></table><p>&#160;</p><table class="ms-rteTable-default" width="100%" cellspacing="0"><tbody><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5" style="width&#58;20%;"><h3><span><span><span><span>NORRA FINLAND</span></span></span></span></h3></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Invalda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><br></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Namn</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Röstantal</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableOddCol-default"><strong><span><span><span><span>Förening</span></span></span></span></strong></td><td class="ms-rteTableEvenCol-default"><strong><span><span><span><span>Ålder</span></span></span></span></strong></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Nikupaavo Hanna</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">163</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kalajoki ry, Jyty Kalajoki rf</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">57</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Luiro Anne</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">107</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Rovaniemi ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">45</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Retsu Paula</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">105</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">56</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Härkönen Satu</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">100</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kainuu ry 511</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">51</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Ahonen Kim</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">93</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">6</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Sirviö Sakari</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">81</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Maatalouslomittajat ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">55</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">7</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Amonsen Jaana</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">79</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Lounais-Lappi ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">56</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span>Suppleanter</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Pietikäinen Jamina</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">75</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Pohjois-Pohjanmaa ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">36</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Uusitalo Jani</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">63</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Sodankylä ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">36</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Hämäläinen Tero</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">57</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Lapin seurakuntahenkilöstö ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">44</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Karppinen Kati</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">56</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kuhmo ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default" colspan="5"><h4><span><span><span><span> Inte valda</span></span></span></span>&#58;</h4></td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">1</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Lahtela Jemina</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kemijärvi ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">37</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">2</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Vanttaja Tuija</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">51</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kuusamo ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">52</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">3</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Sarja Hanne</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">35</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kemin yhdistys ry</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">39</td></tr><tr class="ms-rteTableOddRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">4</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Huhtala Aki</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">29</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Raahe ry </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">43</td></tr><tr class="ms-rteTableEvenRow-default"><td class="ms-rteTableEvenCol-default">5</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Kyllönen Sari</td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">20</td><td class="ms-rteTableOddCol-default">Jyty Kainuu ry 511 </td><td class="ms-rteTableEvenCol-default">47</td></tr></tbody></table><p>&#160;</p></span><h4>Förbundsfullmäktiges uppgifter&#58;</h4><p>I förbundsfullmäktige sitter 37 medlemmar och de sammanträder minst två gånger i året, men vid behov oftare. Förbundsfullmäktige har förbundets högsta beslutsmakt och leder den årliga verksamheten. Fullmäktige besluter bl a om avtalsverksamheten och godkännandet av avtal på förbundsnivå, verksamhets- och ekonomiplanerna samt organiseringsprinciperna. Fullmäktige väljer för förbundet en heltidsanställd ordförande för en fyraårsperiod.</p><h4>Förbundsstyrelsens uppgifter&#58;</h4><p>Som förbundets verkställande organ verkar en 12-hövdad förbundsstyrelse, som sköter om bl a avtals- och förhandlingsverksamheten i enlighet med förbundsfullmäktiges beslut. Styrelsen sköter förbundets egendom samt övervakar förbundets ekonomiska förvaltning, organisationsverksamheten, kommunikationen och fortbildningsverksamheten. Dessutom gör styrelsen förslag till förbundsfullmäktige. Som styrelsens ordförande verkar på basen av sin position förbundets ordförande.</p><p><br></p><p>Text Tuomas Muhonen</p><p><br></p>8.10.2020 21:00:00Ajankohtaista13.10.2020 8:36:21https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/jytyvaalit/PublishingImages/Jyty-Vaalitunnus-2020-aanesta-vaaka-rgb-600x338px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />