​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet.
Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Rekommendationen om distansarbete upphör i mitten av oktober 7694<p>Finansministeriet samt social- och hälsovårdsministeriet har gått igenom grunderna för giltighetstiden för den riksomfattande rekommendationen om distansarbete. Ministerierna föreslår att rekommendationen om distansarbete upphör den 15 oktober. Vaccinationstäckningen kommer enligt ministeriernas bedömning att ligga nära det mål som statsrådet ställt upp. Detta gör det möjligt att kombinera distansarbete och distribuerat arbete på ett hälsosäkert sätt.  </p><p>Epidemiläget och vaccinationstäckningen har förbättrats i hela landet. Vaccinationstäckningen är tills vidare emellertid inte minst 80 procent bland den arbetsföra befolkningen, vilket var målet i regeringens reviderade hybridstrategi. Dessutom konstateras det fortfarande många smittfall.  &#160;</p><p>Återgången till arbetsplatserna kan inledas redan tidigare, om det utifrån en riskbedömning och det regionala epidemiläget är möjligt.  &#160;</p><h2>Ansvaret för hälsosäkert arbete ligger på arbetsplatserna &#160;&#160;</h2><p>En förlängning av rekommendationen om distansarbete till mitten av oktober ger arbetsplatserna möjlighet att övergå flexibelt till en kombination av distansarbete och distribuerat arbete i samarbete med personalen. På nationell plan diskuteras aspekter som gäller kombination av distansarbete och distribuerat arbete mellan Arbetshälsoinstitutet, ministerierna, Institutet för hälsa och välfärd och arbetsmarknadsorganisationerna. Dessa aspekter lyfts fram bland annat i anvisningarna för arbetsplatserna.&#160;</p><p>Resultaten av beredningsarbetet hjälper arbetsplatserna att övergå till en ny vardag. Ansvaret för hälsosäkert arbete överförs i högre grad till arbetsplatserna i och med att det omfattande distansarbetande som baserar sig på en riksomfattande rekommendation avvecklas. &#160;Det är fortfarande nödvändigt att beakta skyddet mot coronaviruset när man ökar det distribuerade arbetet på arbetsplatserna. &#160; &#160;</p><p>Statsrådet bedömde olika bekämpningsåtgärder i januari 2021 och beslutade att utarbeta en handlingsplan och därmed förbereda ett gradvist öppnande av samhället. Det ingick som en del i handlingsplanen för hybridstrategin att ministerierna omvärderar grunderna och giltighetstiden för regeringens riksomfattande rekommendation om distansarbete före utgången av september. Dessutom rekommenderades att man omedelbart inleder ett nationellt beredningsarbete för övergången från distansarbete till kombinerat distans- och distribuerat arbete.  &#160;</p><p>I sitt arbete utnyttjade ministerierna Institutet för hälsa och välfärds och Arbetshälsoinstitutets bedömningar av både den epidemiologiska utvecklingen och distansarbetets effekter som en del av åtgärderna för att bekämpa koronan. </p><p><a href="https&#58;//vm.fi/documents/10623/1121917/Et%C3%A4ty%C3%B6st%C3%A4+lis%C3%A4%C3%A4ntyv%C3%A4%C3%A4n+et%C3%A4-+ja+l%C3%A4sn%C3%A4ty%C3%B6n+yhdist%C3%A4miseen+09_2021.pdf/82d64649-ccd3-b1b0-bb63-bfb5e2edaf5d?t=1632474684713">Granskning av grunderna för giltighetstiden för den riksomfattande rekommendationen om distansarbete (på finska)&#160;</a><br></p><p><br></p>24.9.2021 9:53:32Ajankohtaista24.9.2021 9:53:32https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty5935_lowres_800x533px.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä – työpaikoilla voidaan alkaa valmistautua etä- ja läsnätyön yhdistämiseen7693<p>Valtiovarainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat tarkastelleet valtakunnallisen etätyösuosituksen voimassaolon perusteita. Ministeriöt esittävät, että etätyösuositus päättyy 15. lokakuuta. Ministeriöt arvioivat, että siihen mennessä rokotuskattavuus olisi lähellä valtioneuvoston asettamaa tavoitetta. Tämä mahdollistaisi siirtymisen etä- ja läsnätyön yhdistämiseen terveysturvallisesti.  </p><p>Epidemiatilanne ja rokotuskattavuus ovat parantuneet koko maassa. Tällä hetkellä rokotuskattavuus ei kuitenkaan vielä ole työikäisen väestön osalta hallituksen uudistetun hybridistrategian mukaisella vähintään 80 prosentin tasolla. Lisäksi tartuntoja todetaan edelleen paljon.  &#160;</p><p>Paluu työpaikoille voidaan aloittaa jo aiemmin, jos se on riskien arvioinnin ja alueellisen epidemiatilanteen perusteella mahdollista. </p><h2>Vastuu terveysturvallisesta työnteosta on työpaikoilla &#160;&#160;</h2><p>Etätyösuosituksen jatkaminen lokakuun puoleen väliin antaa työpaikolle mahdollisuuden joustavaan siirtymiseen lisääntyvään etä- ja läsnätyön yhdistämiseen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kansallisella tasolla etä- ja läsnätyön yhdistämiseen liittyviä näkökulmia pohditaan Työterveyslaitoksen, ministeriöiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken. Nämä näkökulmat tuodaan esiin muun muassa ohjeistuksissa työpaikoille.&#160;</p><p>Valmistelutyön tulokset auttavat työpaikkoja siirtymään kohti uutta arkea. Vastuu terveysturvallisesta työnteosta siirtyy vahvemmin työpaikoille, kun laajaa valtakunnalliseen suositukseen perustuvaa etätyötä puretaan. &#160;Koronavirukselta suojautuminen on edelleen tarpeen huomioida, kun työpaikoilla lisätään läsnätyötä. &#160; </p><p>Valtioneuvosto arvioi tammikuussa 2021 eri torjuntatoimenpiteitä ja päätti toimintasuunnitelman laatimisesta ja sen myötä asteittaisesta valmistautumisesta yhteiskunnan avaamiseksi. Osana hybridistrategian toimintasuunnitelmaa ministeriöt saivat tehtäväksi arvioida uudelleen hallituksen antaman valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteita ja voimassaoloa syyskuun puoliväliin mennessä. Lisäksi suositeltiin aloitettavaksi välitön kansallinen valmistelutyö siirtymisestä etätyöstä läsnä- ja etätyön yhdistämiseen. </p><p>Ministeriöt hyödynsivät työssään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen arviointeja sekä epidemiologisesta kehityksestä että etätyön vaikutuksista osana koronan torjuntatoimenpiteitä.  </p><p> &#160;<a href="https&#58;//vm.fi/documents/10623/1121917/Et%C3%A4ty%C3%B6st%C3%A4+lis%C3%A4%C3%A4ntyv%C3%A4%C3%A4n+et%C3%A4-+ja+l%C3%A4sn%C3%A4ty%C3%B6n+yhdist%C3%A4miseen+09_2021.pdf/82d64649-ccd3-b1b0-bb63-bfb5e2edaf5d?t=1632474684713" style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">Valtakunnallisen etätyösuosituksen perusteiden tarkastelu&#160;</a></p><p><br></p>24.9.2021 9:48:23Ajankohtaista24.9.2021 9:48:24https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty5935_lowres_800x533px.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla 7681<p><strong>Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK pitävät tärkeänä lähtökohtana sitä, että sosiaaliturvaa uudistettaessa syy- ja ansioperusteisuus säilyy kantavana perusperiaatteena. Syyperusteisuudella voidaan parhaiten turvata toimeentuloa eri elämäntilanteissa.</strong></p><p>Sosiaaliturvauudistus on toteutettava rahoituksellisesti kestävällä tavalla ja työnteon on oltava ensisijainen keino toimeentulon turvaamisessa. Työn vastaanottamisen puolestaan on oltava kannattavaa ja ansioiden vaikutettava sosiaaliturvan tasoon. Työntekijöillä ja työnantajilla on merkittävä rooli sosiaaliturvan rahoittajina. </p><p>Sosiaaliturvauudistuksessa on otettava huomioon muuttuva työelämä ja erilaiset työnteon muodot. Yhdistelmävakuutuksen ja sovitellun päivärahan jatkokehittäminen on tarpeen.</p><p>Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat myös palveluiden merkitystä. Niiden on oltava toimivia, tehokkaita, vaikuttavia ja riittävästi resursoituja. Palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista on vahvistettava. Ennaltaehkäisevät ja yksilölliset palvelut, osaamisen vahvistaminen, työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden nykyistä parempi integrointi parantavat työllistymisen mahdollisuuksia. </p><p>Sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisen sijaan on tarpeen selkeyttää järjestelmää.&#160; Toimeenpanijoiden välistä tiedonvaihtoa, etuuden maksamiseen liittyvää automatisointia sekä henkilökohtaista tukea ja neuvontaa on parannettava. Monimutkaisesta järjestelmästä täytyy luoda etuudensaajille nykyistä selkeämmin ymmärrettävä ja ennakoitava. </p><p>Sosiaaliturvakomitea linjasi syyskuun kokouksessa nopeasti toteutettavia osauudistuksia. Vaiheittaisia pienempiä uudistuksia on tarpeen tehdä kokonaisuudistuksen rinnalla. <br>Palkansaajajärjestöt korostavat kuitenkin, että uudistuksen merkittävimmät periaatelinjaukset pitäisi päättää pian, jotta uudistustyössä voidaan edetä.</p><p><strong>Lisätietoja&#58; </strong></p><p>Sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen, SAK, puhelin 040&#160;827 9855 </p><p>Työmarkkinajohtaja Katarina Murto, Akava, puhelin 050&#160;568 9188</p><p>Johtaja Minna Ahtiainen, STTK, puhelin 050&#160;387 7030<br></p><p><br></p>23.9.2021 9:28:43Ajankohtaista23.9.2021 9:28:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Exceptionellt många valbara vid det första regionalvalet7680<p>Rätten att ställa upp i det första regionala valet inom de nya välfärdsområdena är mer omfattande än i efterföljande val, eftersom valbarheten inte kan begränsas på förhand på basis av ett anställningsförhållande. Nästan alla som övergår i anställning hos välfärdsområdena och som för närvarande är anställda hos kommuner och samkommuner kan ställa upp i regionvalet i januari 2022.</p><p>Bland annat vissa statstjänstemäns och ledande tjänsteinnehavares valbarhet till regionfullmäktige har begränsats i lagen om välfärdsområden. Eftersom den personal som för närvarande sköter uppgifterna övergår från kommunerna och samkommunerna till välfärdsområdena först i början av 2023, tillämpas de begränsningar av valbarheten som baserar sig på anställningsförhållandet inte på dem vid det första regionala valet.&#160;</p><p>Vid valet kan alltså också sådana tjänsteinnehavare i kommunerna och samkommunerna som har en ledande ställning, och som på grund av sin nuvarande uppgift inte kan vara kommunala förtroendevalda i sin egen organisation, ställa upp som kandidater. Om den som valts till regionfullmäktige inte längre är valbar när det nya anställningsförhållandet har inletts 2023, förlorar han eller hon i regel sitt förtroendeuppdrag. Då ersätts han eller hon av en ersättare.</p><p>Det första regionalvalet ordnas den 23 januari 2022. Regionfullmäktige ansvarar för social- och hälsovårdens och räddningsväsendets uppgifter från ingången av 2023. Enligt vallagen ska kandidatansökningarna vid regionval lämnas in till välfärdsområdesvalnämnderna senast den 14 december 2021 före kl. 16. Kandidatuppställningen och kandidatnumren fastställs 23 den december 2021.</p><p><a href="https&#58;//vm.fi/documents/10623/51744721/Vaalikelpoisuus+ensimm%C3%A4isiss%C3%A4+aluevaaleissa-20092021.pdf/8f9a7b70-372a-0061-6ffe-241331373e4b?t=1632382775589">Promemoria om valbarhet vid det första välfärdsområdesvalet (på finska)</a><br></p><p><br></p>23.9.2021 9:24:23Ajankohtaista23.9.2021 9:24:24https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Ihmiset.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ensimmäisissä aluevaaleissa on poikkeuksellisen paljon vaalikelpoisia 7679<p>Oikeus asettua ehdolle uusien hyvinvointialueiden ensimmäisissä aluevaaleissa on laajempi kuin sen jälkeisissä aluevaaleissa, sillä vaalikelpoisuutta ei voida rajata palvelussuhteen perusteella etukäteen. Lähes kaikki hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät, nykyisin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa olevat voivat asettua ehdolle tammikuun 2022 aluevaaleissa.</p><p>Muun muassa joidenkin valtion virkamiesten ja hyvinvointialueiden johtavien viranhaltijoiden vaalikelpoisuutta aluevaltuustoon on rajoitettu hyvinvointialuelaissa. Koska nykyisin tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen vasta vuoden 2023 alussa, palvelussuhteeseen perustuvia vaalikelpoisuuden rajoituksia ei sovelleta heihin ensimmäisissä aluevaaleissa.&#160;</p><p>Vaaleissa voivat siis asettua ehdolle myös sellaiset johtavassa asemassa toimivat kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat, jotka eivät nykyisen tehtävänsä takia voisi toimia kunnallisena luottamushenkilönä omassa organisaatiossaan. Jos aluevaltuustoon valittu ei ole vaalikelpoinen enää uuden palvelussuhteensa alettua vuonna 2023, hän menettää pääsääntöisesti luottamustehtävänsä. Tällöin hänen tilalleen nousee varavaltuutettu.</p><p>Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23.1.2022. Aluevaltuusto vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävistä vuoden 2023 alusta lähtien. Vaalilain mukaan ehdokashakemukset aluevaaleissa jätetään aluevaalilautakunnille viimeistään 14.12.2021 kello 16 mennessä. Ehdokasasettelu ja ehdokasnumerot vahvistetaan 23.12.2021.</p><p><a href="https&#58;//vm.fi/documents/10623/51744721/Vaalikelpoisuus+ensimm%C3%A4isiss%C3%A4+aluevaaleissa-20092021.pdf/8f9a7b70-372a-0061-6ffe-241331373e4b?t=1632382775589">Muistio vaalikelpoisuudesta ensimmäisissä aluevaaleissa</a> <br></p><p><br></p>22.9.2021 21:00:00Ajankohtaista23.9.2021 9:34:57https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Ihmiset.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringens proposition med förslag till coronapass överlämnades till riksdagen7677<p>Regeringen har överlämnat en proposition till riksdagen med förslag om den nationella användningen av EU&#58;s digitala coronaintyg, dvs. coronapasset. I denna proposition föreslås det att bestämmelser om coronaintyget fogas till lagen om smittsamma sjukdomar.</p><p>I regeringspropositionen ingår också bestämmelser om behandling av personuppgifter i anknytning till coronaintyget och om myndighetstillsyn. Dessa temporära bestämmelser föreslås gälla till utgången av detta år.</p><p>Ändringen av lagen om smittsamma sjukdomar som gäller den nationella användningen av EU&#58;s digitala coronaintyg avses träda i kraft så snart som möjligt.&#160;</p><h2>Coronapass som alternativ till begränsningar av verksamheten i övrigt</h2><p>Som coronapass fungerar EU&#58;s coronaintyg som fås från Kanta-tjänsten (vaccinationsintyget, testintyget eller intyget om tillfrisknande). Vid behov kan intyget fås i pappersform från hälso- och sjukvården.&#160;</p><p>I propositionen föreslås det att aktörer, såsom näringsidkare, som är föremål för de coronabegränsningar som statsrådet, regionförvaltningsmyndigheterna och kommunerna ställt, ska kunna kräva att kunderna använder coronapass.&#160;</p><p>Coronapasset ska användas som en alternativ åtgärd endast när restriktioner är i kraft för tillställningen eller utrymmet i fråga. Sådana begränsningar kan till exempel gälla begränsningar i fråga om öppettider eller antalet deltagare vid offentliga tillställningar. Coronapasset är dock inte ett alternativ till begränsningar om myndigheten har stängt utrymmet eller helt förbjudit en offentlig tillställning på grund av coronasituationen.</p><p>Coronapass ska kunna krävas bl.a. på restauranger och nattklubbar samt på offentliga tillställningar, i konditionssalar och andra lokaler för motion och idrott inomhus, i simhallar och badinrättningar, på dansställen och i lokaler som används för grupphobbyverksamhet, i nöjes- och temaparker, i djurparkers inomhusutrymmen, i inomhuslekparker och inomhuslekplatser samt i museer, utställningslokaler och andra motsvarande kulturlokaler.</p><p>I regeringspropositionen föreslås det att det ska vara möjligt att kräva ett coronapass av 12-åringar och äldre, men för att säkerställa att barnens rättigheter tillgodoses ska testning av 12–17-åringar för att få ett coronavirusintyg tryggas inom den offentliga hälso- och sjukvården, om barnet inte har fått coronavirusvaccin.</p><p>För närvarande kan 12-åringar och äldre få coronavaccin i Finland.</p><h2>Coronapasset ska avläsas med mobilapplikation</h2><p>I regeringspropositionen föreslås det att evenemangsarrangören ska kunna läsa coronapasset med en mobil anordning som innehåller den av Institutet för hälsa och välfärd godkända applikationen Coronaintygsavläsaren. Den kan fås gratis via applikationsbutikerna.&#160;</p><p>Coronaintygsavläsaren samlar inte in och registrerar inte heller uppgifterna i intyget.</p><h2>Målet är att främja öppnandet av samhället på ett hälsosäkert sätt</h2><p>Syftet med införandet av coronapasset är att förhindra spridningen av coronasmitta vid sammankomster och på så sätt främja öppnandet av samhället på ett hälsosäkert sätt. Med hjälp av coronapasset kan man i större utsträckning ordna olika tillställningar, även om verksamheten annars är begränsad. Genom att använda coronapasset får kunder och deltagare tillgång till olika lokaler på ett hälsosäkert sätt.</p><p>I den regeringsproposition som överlämnades i dag ingår också <a href="https&#58;//stm.fi/sv/-/hallitus-ehdottaa-tartuntatautilain-maahantulosaannosten-voimassaolon-jatkamista-terveysturvallisuuden-varmistamiseksi">en proposition om att de temporära inresebestämmelserna i lagen om smittsamma sjukdomar ska fortsätta att gälla</a>.<br></p><p><br></p>22.9.2021 11:37:16Ajankohtaista22.9.2021 11:37:17https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Miten torjua seksuaalista häirintää työpaikoilla?7676<p>Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri <strong>Thomas Blomqvist</strong> ja sosiaali- ja terveysministeri <strong>Hanna Sarkkinen</strong> järjestävät perjantaina 24.9.2021 pyöreän pöydän keskustelun, jossa etsitään ratkaisuja siihen, miten yhteiskunnassa ja työpaikoilla voitaisiin tehokkaammin vähentää seksuaalista häirintää. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuu muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia sekä työelämän ja tasa-arvoasioiden asiantuntijoita.</p><p>Kansainvälinen Me too -kampanja vuonna 2017 nosti seksuaalisen häirinnän näkyvästi julkiseen keskusteluun myös meillä. Seksuaalinen häirintä on vahvasti sukupuolittunutta&#58; se kohdistuu useimmin nuoriin naisiin, mutta myös eri vähemmistöihin kuuluviin. Myös miehiin voi kohdistua seksuaalista häirintää. &#160;<br> &#160;<br> &quot;Seksuaalinen häirintä on laaja yhteiskunnallinen ongelma, ja tähän ilmiöön on korkea aika saada muutos. Tarvitsemme kaikki keinot käyttöön häirinnän kitkemiseksi ja asenne- ja kulttuurimuutoksen aikaansaamiseksi. Myös meidän miesten on tärkeää puuttua näkemäämme häirintään ja keskustella näistä asioista,&quot; muistuttaa ministeri Blomqvist. &#160;</p><h3>Työpaikoilla tulee keskustella avoimesti seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä&#160;</h3><p>Häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu voi aiheuttaa vaaraa myös työntekijöiden terveydelle. Seksuaalista häirintää tapahtuu sekä työyhteisöjen sisällä että asiakaskohtaamisissa. Työnantajalla on velvollisuus tarkkailla työympäristöä jatkuvasti ja järjestelmällisesti sekä puuttua työpaikalla ilmenevään häirintään. Mitä aiemmin häirintään puututaan, sitä helpommin se on yleensä ratkaistavissa. &#160;<br> &#160;<br> &quot;Häirintää ja epäasiallista kohtelua ennaltaehkäisevät toimintatavat ja pelisäännöt tulee selkeyttää työyhteisössä niin, että ne ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Avoin ja luottamuksellinen keskusteluilmapiiri työ-paikoilla on avainasemassa myös seksuaalisen häirinnän torjunnassa&quot;, toteaa ministeri Sarkkinen. &#160;</p><h3>Pyöreän pöydän keskustelun teemat&#160;</h3><p>Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti elokuussa 2021 asiantuntijatyöpajan, jossa keskusteltiin millaisia toimenpiteitä jo olemassa olevien suositusten ja ohjeiden lisäksi tarvitaan, jotta seksuaalinen häirintä saadaan ennaltaehkäistyä ja kitkettyä yhteiskunnasta ja erityisesti työelämästä. Asiantuntijatyöpajasta nousi esiin neljä teemakokonaisuutta&#58; lainsäädäntö, tiedon tuottaminen, työelämän käytännöt sekä ja yleisen keskustelun lisääminen. Nämä teemat toimivat pyöreän pöydän keskustelun lähtökohtana.&#160;<br></p><p><br></p>21.9.2021 21:00:00Ajankohtaista23.9.2021 9:36:03https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="267" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Koronapassia koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle 7678<p>Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen EU&#58;n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä eli koronapassista. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi koronatodistusta koskevat säännökset tartuntatautilakiin.</p><p>Hallituksen esitykseen sisältyisi säännökset myös koronatodistukseen liittyvien henkilötietojen käsittelystä ja viranomaisvalvonnasta. Nämä väliaikaiset säännökset olisivat voimassa tämän vuoden loppuun asti.</p><p>Tartuntatautilain muutos EU&#58;n digitaalisen koronatodistuksen kansallisesta käytöstä on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.&#160;</p><h2>Koronapassi vaihtoehtona toimintaan muutoin kohdistuville rajoituksille</h2><p>Koronapassina toimisi EU&#58;n koronatodistus, jonka saa Omakannasta (todistus koronarokotuksista, todistus koronatestituloksesta tai todistus sairastetusta koronasta). Tarvittaessa todistus on mahdollista saada paperisena versiona terveydenhuollosta.&#160;</p><p>Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vaihtoehtona valtioneuvoston, aluehallintoviranomaisten ja kuntien asettamille koronarajoituksille rajoitusten kohteina olevat toimijat, kuten elinkeinonharjoittajat, voisivat edellyttää asiakkailtaan koronapassin käyttöä.&#160;</p><p>Koronapassi olisi vaihtoehtoisena toimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia olisi voimassa. Tällaisia rajoituksia voisivat olla esimerkiksi aukioloaikoja tai yleisömääriä koskevat rajoitukset. Koronapassi ei olisi kuitenkaan vaihtoehto rajoituksille silloin, jos viranomainen on sulkenut tilan tai kieltänyt yleisötilaisuuden kokonaan koronatilanteen vuoksi.</p><p>Koronapassia voitaisiin edellyttää muun muassa ravintoloissa ja yökerhoissa sekä yleisötilaisuuksissa, kuntosaleilla ja muissa urheiluun tai liikuntaan käytettävissä sisäliikuntatiloissa, uimahalleissa ja kylpylöissä, tanssipaikoissa ja ryhmäharrastustoimintaan käytettävissä tiloissa, huvi- ja teemapuistoissa, eläintarhojen sisätiloissa, sisäleikkipuistoissa ja sisäleikkipaikoissa sekä museoissa, näyttelytiloissa ja muissa vastaavissa kulttuuritiloissa.</p><p>Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että koronapassia voitaisiin edellyttää 12-vuotiailta ja sitä vanhemmilta, mutta lasten oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi 12–17-vuotiaiden testaaminen koronatodistuksen saamista varten olisi turvattava julkisessa terveydenhuollossa, jos lapsi ei olisi saanut koronarokotteita.</p><p>Tällä hetkellä Suomessa koronarokotteen voivat saada 12-vuotiaat ja tätä vanhemmat.</p><h2>Koronapassi luettaisiin mobiilisovelluksella</h2><p>Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että tapahtuman järjestäjä voisi lukea koronapassin mobiililaitteella, johon on ladattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyväksymä Koronatodistuksen lukija -sovellus. Sen saisi maksutta sovelluskaupasta.&#160;</p><p>Koronatodistuksen lukija ei keräisi tai tallentaisi todistusten tietoja.</p><h2>Tavoitteena edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista</h2><p>Koronapassin käyttöönoton tavoitteena on estää koronatartuntojen leviämistä kokoontumisissa ja siten osaltaan edistää yhteiskunnan terveysturvallista avaamista. Koronapassin avulla voisi järjestää laajemmin erilaisia tilaisuuksia, vaikka toimintaan muutoin kohdistuisi rajoituksia. Koronapassia käyttämällä asiakkaat ja osallistujat pääsisivät erilaisiin tiloihin terveysturvallisesti.</p><p>Tänään annettuun hallituksen esitykseen sisältyy myös <a href="https&#58;//stm.fi/-/hallitus-ehdottaa-tartuntatautilain-maahantulosaannosten-voimassaolon-jatkamista-terveysturvallisuuden-varmistamiseksi">esitys tartuntatautilain väliaikaisesti voimassa olevien maahantulosäännösten jatkamiseksi</a>.<br></p><p><br></p>21.9.2021 21:00:00Ajankohtaista23.9.2021 9:35:41https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Familjeledighetsreformen främjar jämställdhet och flexibilitet inom familjerna och i arbetslivet 7642<p>Regeringens proposition om familjeledighetsreformen är färdig och framskrider till riksdagen för behandling genom statsrådets beslut av den 16 september. Målet är att reformen ska träda i kraft den 1 augusti 2022.</p><p>&quot;Reformen av familjeledigheterna är ett viktigt steg för att utveckla systemet med familjeledighet och förbättra jämställdheten. Det är en satsning på barnfamiljer och olika familjeformer och också en viktig faktor för att uppnå regeringens befolkningspolitiska mål. Genom den proposition som nu överlämnas går vi mot ett samhälle som är socialt mer hållbart&quot;, gläder sig social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen.</p><p>&quot;Vi övergår vi till en modell som passar detta årtusende. Antalet dagpenningsdagar ökar jämfört med nuläget. Flexibiliteten ökar avsevärt när ledigheter kan tas ut i flera delar och på deltid. I fa-miljer med två föräldrar får båda en lika stor kvot. Det blir möjligt för en allt större grupp sociala föräldrar att ta ut familjeledigheter, i och med att en del av ledigheterna kan överlåtas till maken, till maken till barnets andra förälder eller till en annan vårdnadshavare till barnet. Reformen be-aktar också ensamförsörjare, flerlingsfamiljer och situationer där ett barn dör&quot;, säger minister Sarkkinen. &#160;</p><h2>Med reformen eftersträvas ett jämställt arbetsliv</h2><p>Syftet med familjeledighetsreformen är att öka jämställdheten både i familjernas vardag och i arbetslivet. Kvinnornas ställning på arbetsmarknaden förbättras i och med att familjeledigheterna fördelas jämnare mellan två föräldrar. Detta påverkar också attityderna, vilket i sin tur kan minska diskrimineringen av kvinnor i arbetslivet.</p><p>– Reformens budskap är inte riktat bara till föräldrarna utan också till arbetsgivarna, att pappan på samma sätt som mamman kan ta ut föräldraledighet. Arbetsplatserna har en central roll i hur man förhåller sig till föräldrarnas, i synnerhet männens, familjeledigheter. Jag hoppas att refor-men uppmuntrar pappor att ta ut familjeledighet och att arbetsgivarna stödjer männen i detta. Reformen minskar också löneskillnaderna mellan könen, säger arbetsminister Tuula Haatainen.</p><p>Syftet med reformen är också att underlätta möjligheterna att kombinera arbete och familjeliv. Familjeledigheter kan i och med reformen tas ut i flera delar eller på deltid på ett bättre sätt än tidigare.&#160;</p><h2>En jämställd och flexibel modell för familjeledighet</h2><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//youtu.be/EgSbgsMd6jY">Se animationen om den grundläggande modellen för familjeledighetsreformen (länk) &#160;</a></li></ul><p>Om familjeledighetsreformen genomförs får båda föräldrarna en kvot på 160 dagpenningsdagar. Av detta kan 0–63 dagpenningsdagar överlåtas till den andra föräldern, en annan vårdnadshavare, den egna maken eller den andra förälderns make. I syfte att trygga slutskedet av graviditeten föreslås det dessutom en graviditetspenning för 40 dagpenningsdagar. Dagpenningsdagarna är sex per vecka, vilket betyder att det totala antalet dagpenningsdagar blir över 14 månader. I familjer med en förälder får den enda föräldern bägge kvoterna. Det enda undantaget i modellen är familjer med två, tre eller flera barn, för dem förlängs dagpenningskvoten med 84 dagpenningsdagar för andra barnet och för varje därpå följande barn.<br> &#160;<br> Enligt den nya modellen för familjeledighet kan dagpenningsdagarna användas tills barnet fyller 2 år. Dagpenningsdagarna kan användas i flera delar, föräldrar i arbetsavtalsförhållande kan använda dem i fyra delar. Endast graviditetspenningsperioden ska hållas i ett streck och börja 14–30 dagar före den be-räknade tiden för nedkomsten. Alla föräldrar som är vårdnadshavare till ett barn har lika rätt att få dag-penning oberoende av förälderns kön eller huruvida föräldern är biologisk förälder eller adoptivförälder, boendeförälder eller umgängesförälder.&#160;<br> &#160;<br> För närvarande består familjeledigheterna av moderskapspenningen för gravida kvinnor (105 vardagar / ca 4,2 mån), faderskapspenningen för pappor (54 vardagar / ca 9 veckor) och föräldrapenningen för den ena föräldern eller för bägge föräldrarna (158 vardagar / ca 6,3 mån).&#160;</p><p>Social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen och arbetsminister Tuula Haatainen håller en presskonferens om reformen fredagen den 17 september kl. 9.30. Följ direktsändningen eller se inspelningen i efterhand&#58;&#160;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Presskonferensen sänds direkt på statsrådets <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM">Youtube-kanal.</a></li><li>En videoupptagning av presskonferensen kan i efterhand ses på Youtube och <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/live">vn.fi/live&#160;</a></li><li>Presskonferensen tolkas till teckenspråk.&#160;</li><li>Presskonferensen kan även ses med simultantolkning till svenska på <a href="https&#58;//arenan.yle.fi/tv/direkt">Yle Arenan</a>.</li></ul><p><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/91178810/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf/fbad38ad-f56f-393a-22a7-539b1e5db515/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf?t=1631785639006">Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik samt till lagar som har samband med dem (familjeledighetsreformen)</a><br></p><p><br></p>17.9.2021 8:41:04Ajankohtaista17.9.2021 8:41:04https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja joustavuutta nykyperheiden ja työelämän arkeen7644<p>Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.</p><p>&quot;Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa&quot;, iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.</p><p>&quot;Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet&quot;, kertoo ministeri Sarkkinen. &#160;</p><h3>Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämää</h3><p>Perhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.</p><p>&quot;Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja&quot;, työministeri Tuula Haatainen sanoo.</p><p>Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää &#160;aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti.&#160;</p><h3>Tasa-arvoinen ja joustava perhevapaamalli</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//youtu.be/MtKbx3zGWPk" target="_blank">Katso animaatio perhevapaauudistuksen perusmallista&#160;</a></li></ul><p>Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus&#58; päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.<br> &#160;<br> Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.&#160;<br> &#160;<br> Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk).&#160;</p><p>Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tie-dotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9&#58;30. Seuraa suoraa lähetystä tai katso tallenne&#58;&#160;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM">YouTube-kanavalla</a></li><li>Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/live">vn.fi/live</a>&#160;</li><li>Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus&#160;</li><li>Simultaanitulkkaus ruotsiksi on saatavissa <a href="https&#58;//arenan.yle.fi/tv/direkt">Yle Arenan</a> -kanavalla.</li></ul><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/91178810/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf/2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f?t=1631785637425">Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)</a><br></li></ul><p><br></p>16.9.2021 21:00:00Ajankohtaista17.9.2021 10:27:09https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kysymyksiä ja vastauksia uudesta perhevapaauudistuksesta7643<p>​Perhevapaauudistuksen käsittely on alkanut eduskunnassa. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022. Kokosimme keskeisiä perhevapaamallin uudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Vastaajana on STTK&#58;n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa.<br></p><h3>Mitkä ovat valmisteilla olevan uuden perhevapaamallin ydinasiat?</h3><p>Uudessa järjestelmässä vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Jatkossa ei siis olisi enää äitiys- ja isyysrahaa.<br><br>Vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin vanhemmalla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainpäivärahapäivistä. Eli&#58; kummallakin vanhemmalla olisi oma 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiö. Tämä 160 arkipäivää vastaa noin 6,5 kuukautta.<br><br>Jos lapsella on vain yksi vanhempi, hänellä on oikeus käyttää kaikki vanhempainpäivärahat itse eli yhteensä 320 arkipäivää.<br><br>Jos kerralla syntyy useampia lapsia tai adoptoidaan useampia lapsia samalla kertaa, maksetaan vanhempainpäivärahaa lisää 78 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti. Eli&#58; kaksoslasten tilanteessa maksetaan vanhempainpäivärahaa yhteensä 398 arkipäivältä, mikä kahden vanhemman tilanteessa tarkoittaa sitä, että kummallakin vanhemmalla on käytettävissään 199 arkipäivää.<br></p><h3>Jos ei halua itse pitää kaikkia vapaita, voiko puoliso käyttää niitä?</h3><p>Vanhempi voi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Tämä 63 arkipäivää vastaa noin 2,5 kuukautta. Puolisona pidetään avio-, avo- tai rekisteröityä puolisoa.<br><br>Luovuttaminen omasta kiintiöstä on vapaaehtoista. Vanhemmalle itselleen jää siis joka tapauksessa omaan käyttöön vähintään 97 arkipäivää.<br><br>Raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahakauden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.<br></p><h3>Mikä tai mitkä ovat olennaisia muutoksia suhteessa voimassa olevaan malliin?</h3><p>Jatkossa kummallakin vanhemmalla olisi yhtä pitkä oma vanhempainrahakiintiö 160 arkipäivää, mikä asettaisi vanhemmat nykyistä tasavertaisempaan asemaan. Tällä hetkellä isälle kiintiöity isyysvapaa on 54 arkipäivää, joten uudistus lisää huomattavasti isille kiintiöidyn vapaan määrää.<br><br>Kummallakin vanhemmalla olisi mahdollisuus käyttää vanhempainrahapäiviä, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.<br></p><h3>Muuttuuko uudessa mallissa koko järjestelmään sisältyvien vapaiden kokonaismäärä?</h3><p>Nykyisin voimassa olevassa mallissa on 105 arkipäivän äitiysvapaa, 54 arkipäivän isyysvapaa ja 158 arkipäivän vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan jakaa keskenään. Uudessa järjestelmässä on kummallakin vanhemmalla 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiö eli yhteensä 320 arkipäivää, minkä lisäksi raskaana olevalle vanhemmalle on 40 arkipäivän raskausrahakausi.<br><br>Nykyisessä järjestelmässä on lapsen syntymän jälkeen käytettävissä noin 287 vanhempainrahapäivää riippuen siitä, syntyykö lapsi laskettuna aikana vai muuna ajankohtana. Uudessa järjestelmässä lapsen syntymän jälkeen olisi käytettävissä noin 330 vanhempainrahapäivää. Uudessa järjestelmässä on siis mahdollisuus käyttää enemmän perhevapaata kuin nykyjärjestelmässä.</p><h3>Entä jakautuisivatko perhevapaat vanhempien kesken aivan uudella tavalla ja niin, että he eivät itse voi siihen vaikuttaa vai voivatko he valita, kuka vapaat pitää?</h3><p>Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten he käyttävät perhevapaitaan. Kummallakin vanhemmalla on oma 160 arkipäivän kiintiönsä, josta voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolle enintään 63 arkipäivää.<br><br>Uudessa järjestelmässä perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voitaisiin yhdistellä ja jaksottaa nykyistä joustavammin.<br></p><h3>Mikä osa on äitien ”pakko” pitää ja mikä isien?</h3><p>Uudessa mallissa kummallakin vanhemmalla on oma, yhtä pitkä 160 arkipäivän kiintiö, josta voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Pakko ei ole toiselle luovuttaa. Sen lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla on 40 päivän yhdenjaksoinen raskausrahakausi.<br></p><h3>Olen yksinyrittäjä enkä voi palkata perhevapaan ajaksi sijaista ja tuloni uhkaavat loppua nopeasti. Onko minun pakko pitää yhtään perhevapaata?</h3><p>Ei ole. Perhevapaa on oikeus, jota mahdollisimman monen vanhemman olisi toivottavaa voida käyttää.<br><br>Uuden järjestelmän joustavuudella on haluttu tarjota mahdollisuus nykyistä paremmin yhteensovittaa esimerkiksi yrittäjyyttä ja perhevapaita, jotta myös yrittäjät voisivat käyttää oikeuttaa perhevapaisiin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa myös osittaisena. Näin yrittäjällä voi olla mahdollisuus hoitaa lasta osapäiväisesti ja yhdistää yrittäjyyttä ja perhevapaata.<br></p><h3>Mitä perhevapaajärjestelmän yhteydessä uudistettavaksi tarkoitettu varhaiskasvatuslain muutos merkitsisi?</h3><p>Perhevapaauudistuksen yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös varhaiskasvatuslakia siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää 9 kuukautta.<br><br>Yksittäistapauksessa harkittaessa varhaiskasvatuspaikka voisi olla poikkeustilanteissa mahdollista saada tätä ennenkin. Tietyin edellytyksin saman varhaiskasvatuspaikan voisi säilyttää varhaiskasvatuksesta poissaolon ajan ja tämä poissaolo voisi olla myös maksutonta.<br><br>Varhaiskasvatuksen ja siitä perittävän maksun joustavoittamisella pyritään tukemaan työnteon ja perhevapaiden yhteensovittamista. Vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuksen palveluiden on muodostettava joustava ja yhtenäinen kokonaisuus. Lainsäädännössä on kuitenkin otettu huomioon, että varhaiskasvatuksen joustavoittaminen toteutetaan siten, että varhaiskasvatusta voidaan järjestää suunnitelmallisesti ja että varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstömitoitukset toteutuvat.<br></p><h3>Huomioiko uusi perhevapaamalli nykymalliin verrattuna monimuotoiset perheet kuten samaa sukupuolta olevat vanhemmat, yksinhuoltajat ja adoptiovanhemmat jotenkin uudella tavalla?</h3><p>Kyllä. Uuden järjestelmän yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu. Pääsääntöisesti vanhempainrahan edellytykset olisivat samat kaikille vanhemmille riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä onko lapsi biologinen vai adoptiolapsi.<br><br>Se, että vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän vanhempainpäivärahakiintiöstään enintään 63 arkipäivää puolisolleen, jonka ei välttämättä tarvitse olla lapsen biologinen vanhempi, lisää vanhempainvapaan käytettävyyttä myös monimuotoisissa perheissä.<br><br>Jatkossa laissa ei myöskään enää säädetä äitiys- ja isyysrahasta, vaan sukupuolineutraalisti vanhempainrahasta.<br></p><h3>Mikä on uusi omaishoitovapaa?</h3><p>Perhevapaajärjestelmän uudistamisen lisäksi toteutetaan myös työelämän tasapainodirektiivin edellyttämät muutokset suomalaiseen lainsäädäntöön. Osana tätä työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa.<br><br>Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään 5 työpäivää vapaata työstään henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalla läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vastaava oikeus vapaaseen olisi myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Muita samassa taloudessa asuvia läheisiä voisivat olla esimerkiksi työntekijän puolison lapset.<br><br>Omaishoitovapaan edellytysten arviointi olisi tapauskohtaista, koska tilanteiden moninaisuuden ja erilaisuuden takia laissa ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti kaikkiin tilanteisiin sopivia edellytyksiä.<br><br>Omaishoitovapaata voisi pitää useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan pitämisestä myös osapäivinä. Työntekijän on ilmoitettava omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman pian. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolosta. On huomattava, että työnantajalla ei ole oikeutta saada omaista koskevaa lääkärinlausuntoa paitsi jos omainen antaisi tähän nimenomaisen suostumuksensa. Työnantaja ei siis voi velvoittaa työntekijää toimittamaan omaista koskevaa lääkärinlausuntoa työnantajalle.<br><br>Omaishoitovapaa on palkatonta.<br></p><h3>Mitä hyvää uudessa mallissa STTK&#58;n mielestä on, ja mitä olisimme vielä toivoneet?</h3><p>Uusi malli on askel oikeaan suuntaan ja johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. STTK&#58;lle on tärkeää, että isille kiintiöity vapaa on uudessa mallissa pidennetty merkittävästi. STTK pitää myös tärkeänä, että monimuotoisia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti.<br><br>Sairausvakuutuslain säännökset vanhempainpäivärahajärjestelmästä ovat suhteellisen joustavia. Sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävästi työsuhteessa olevien mahdollisuuksia perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Perhevapaajärjestelmää jatkossa kehitettäessä onkin kiinnitettävä enemmän huomiota joustavuuteen.<br><br>STTK pitää erittäin tärkeänä, että uudesta perhevapaajärjestelmästä tiedotetaan ja informoidaan laajasti ja kattavasti. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös positiivisen asenteen ja perheystävällisyyden lisääntymistä. Uuden järjestelmän voimaan tultua on seurattava tarkasti sen toimivuutta käytännössä ja tarvittaessa oltava valmis tekemään täsmennyksiä tai muutoksia lainsäädäntöön.<br><br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Juristi Anja Lahermaa, anja.lahermaa@sttk.fi</p><p><br></p>16.9.2021 21:00:00Ajankohtaista17.9.2021 9:06:36https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4899_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Aluevaalit toimitetaan 23.1.20227628<p>​Aluevaalit toimitetaan sunnuntaina 23.1.2022. Vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa valitaan jäsenet ja varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.</p><p>Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.</p><h3>Mistä aluevaaleissa äänestetään?</h3><p>Hyvinvointialueet muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Jäsenet ja varajäsenet aluevaltuustoon valitaan tammikuussa järjestettävillä aluevaaleilla. Äänestäjät äänestävät oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.</p><p>Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.</p><p>Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa 2022, koska Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsingissä kuitenkin järjestetään ennakkoäänestys ja laitosäänestys muiden hyvinvointialueiden äänioikeutetuille.</p><h3>Epidemiatilanteen kehittyminen otetaan huomioon vaalijärjestelyissä</h3><p>Oikeusministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat korona-ajan edellyttämiä toimia ja ottavat vaalijärjestelyissä huomioon epidemiatilanteen kehittymisen.</p><p>Kesäkuun 2021 kuntavaalit toimitettiin terveysturvallisesti oikeusministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Äänestyspaikoilla noudatettiin monipuolisia järjestelyitä, joilla turvattiin äänestämistä epidemiatilanteesta huolimatta.</p><p>Vaalit tullaan toimittamaan tammikuussa 2022 epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä.</p><ul><li><a href="https&#58;//vaalit.fi/aluevaalit" target="_blank"><strong>Tietoa vaaleista ja äänestämisestä&#58; Vaalit.fi </strong></a><br><br></li><li><a href="https&#58;//twitter.com/VaalitFI" target="_blank"><strong>Vaalit.fi Twitterissä</strong><br><br></a></li><li><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus" target="_blank"><strong>Tietoa hyvinvointialueista</strong></a><br><br></li><li><a href="https&#58;//thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19" target="_blank"><strong>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos&#58; Ajankohtaista koronavirustilanteesta</strong></a></li></ul><div><br></div><div><br></div><p></p>15.9.2021 21:00:00Ajankohtaista17.9.2021 10:28:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vaalit.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: TEM-raportista pohjaa kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä 7627<p>Työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeihin ja sovittelujärjestelmän toimivuuteen liittyvä työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöiden raportti on julkaistu.</p><p>STTK&#58;n mielestä raportti kuvaa rajariitoja ja niihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kattavasti.<br> - Se muodostaa hyvän pohjan lähteä arvioimaan mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita, johtaja <strong>Minna Ahtiainen</strong> toteaa. </p><p>Työehtosopimustoiminta perustuu vuodelta 1946 peräisin olevaan työehtosopimuslakiin. Työmarkkinat ovat kuluneiden 75 vuoden aikana muuttuneet esimerkiksi elinkeinorakenteiden, yritystoiminnan ja järjestörakenteiden osalta. Myös työehtosopimustoiminnassa on nähtävissä muutoksia. Työehtosopimusten soveltamisalamääräyksiin kohdistuu painetta elinkeinotoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajapinnan muuttumisen myötä.</p><p>Se, mitä työehtosopimusta sovelletaan, määräytyy työnantajan järjestäytymisen perusteella.<br> - Edellä kuvatut työmarkkinoiden ja yrityskentän muutokset sekä työehtosopimuskehitys vaikuttavat paitsi työnantajien, myös palkansaajapuolen järjestäytymiseen. Metsäteollisuus ry&#58;n ja Teknologiateollisuus ry&#58;n ratkaisujen takia hajautuva sopimusjärjestelmä voi johtaa lisääntyviin rajariitoihin, minkä vuosi työehtosopimusten rajariitoihin liittyviä lainsäädännön kehitystarpeita on tarpeen arvioida, Ahtiainen sanoo.</p><p><strong>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Minna Ahtiainen, puhelin 050&#160;387 7030.</strong></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. </em></p><p><em>Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia.&#160;</em><em style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>15.9.2021 21:00:00Ajankohtaista17.9.2021 10:28:02https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen har överlämnat en proposition till riksdagen med förslag till familjeledighetsreform7632<p>Syftet med familjeledighetsreformen är att öka barnens och familjernas välbefinnande samt likabehandlingen och jämställdheten i arbetslivet och i familjernas vardag. Målet eftersträvas genom flexiblare och längre familjeledigheter än för närvarande samt lika stora kvoter på dagpenningsdagar för båda föräldrarna, av vilka en del kan överlåtas. Den nya familjeledighetsmodellen behandlar barn jämlikt oberoende av familjeform.</p><p>I regeringens proposition med förslag till reform av familjeledigheten föreslås det att sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik ändras. Dessutom föreslås ändringar i lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn, lagen om utkomstskydd för arbetslösa och lagen om klientavgifter inom småbarnspedagogiken samt i sammanlagt 24 andra lagar. Med reformen genomförs också direktivet om balans i arbetslivet. Med anledning av direktivet föreslår regeringen att arbetstagaren ska ha rätt till oavlönad ledighet för anhörigvård högst 5 dagar per kalenderår.</p><p>Vid färdigställandet av laghelheten har man beaktat den respons man fått vid diskussionsmöten med organisationer och remissbehandlingen våren 2021 samt åsikterna från rådet för bedömning av lagstiftningen.</p><p>Avsikten är att reformen träder i kraft den 1 augusti 2022.</p><ul><li><span><span><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/91178810/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf/fbad38ad-f56f-393a-22a7-539b1e5db515?t=1631785639006" target="_blank"><strong>Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik samt till lagar som har samband med dem (familjeledighetsreformen)</strong></a></span></span><br></li></ul><p><br>Social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen och arbetsminister Tuula Haatainen håller en presskonferens om reformen fredagen den 17 september kl. 9.30. Följ direktsändningen&#58;&#160;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Presskonferensen sänds direkt på statsrådets <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM" target="_blank">Youtube-kanal</a>.</li><li>En videoupptagning av presskonferensen kan i efterhand ses på Youtube och<a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/live" target="_blank"> vn.fi/live&#160;</a></li></ul><p><br></p>15.9.2021 21:00:00Ajankohtaista16.9.2021 13:30:51https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4512_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perhevapaauudistuksesta7633<span><p>Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa. Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Uusi perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta.</p> <p>Hallituksen esityksessä perhevapaauudistukseksi ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24 muuhun lakiin. Uudistuksella toimeenpannaan myös työelämän tasapaino -direktiivi. Direktiivin johdosta hallitus esittää työntekijän oikeutta palkattomaan omaishoitovapaaseen korkeintaan 5 päivää kalenterivuodessa.</p> <p>Lakikokonaisuuden viimeistelyssä on huomioitu järjestökuulemisissa ja kevään 2021 lausuntokierroksella saatua palautetta sekä lainsäädännön arviointineuvoston näkemyksiä.</p> <p>Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.</p> <ul><li><p><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/documents/1271139/91178810/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf/2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf?t=1631785637425" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="3MB" data-uuid="2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f"><strong>Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)pdf 3MB </strong></a></p></li></ul> <p>Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tiedotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9&#58;30.</p> <p>Seuraa suoraa lähetystä perjantaina 17.9. klo 9&#58;30&#58;&#160;</p> <p>•&#160;&#160; &#160;Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston <a href="https&#58;//www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM" target="_blank"><strong>YouTube-kanavalla</strong></a><br> •&#160;&#160; &#160;Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/live" target="_blank"><strong>vn.fi/live</strong></a>&#160;<br> </p></span>15.9.2021 21:00:00Ajankohtaista16.9.2021 13:28:19https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4512_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />