​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Ajankohtaista ja tiedotteet

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet.
Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet.

 

 

Varhaiskasvatuslaki: Henkilöstön poissaolot eivät oikeuta poikkeamaan mitoituksesta1126<p>​Varhaiskasvatuslakiin tulee 1.8.2021 voimaan tarkennus koskien henkilöstön mitoituksesta poikkeamista. Käytännössä on päiväkodeissa ilmennyt paljon epäselvyyksiä siitä, mikä tilanne oikeuttaa poikkeamaan mitoituksesta (kuinka monta kasvattajaa on oltava lapsiryhmässä). Tämän vuoksi varhaiskasvatuslain 36 §&#58;n lisätään seuraava lause&#58; ”Poikkeaminen 35 §&#58;ssä tarkoitetusta suhdeluvusta ei ole sallittua henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä.”</p><p>Kyseessä on tarkennus eli lainsäädäntöä ei muuteta, vaan jo aiemmin voimassa ollut tulkinta asiasta tuodaan nyt selkeästi ilmi pykälän tekstissä. Henkilöstön poissaoloilla viitataan henkilöstön koulutuksiin, vuosilomiin, lomautuksiin tai sairauspoissaoloihin. Näihin tilanteisiin työnantajan tulee varautua riittävillä henkilöstöresursseilla, eivätkä ne ole peruste poiketa lapsen edun mukaisesta suhdeluvusta.</p><h3>Henkilöstön ilmoitusvelvollisuus epäkohdista</h3><p>Varhaiskasvatuslain tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että mahdolliset epäkohdat huomataan ja korjataan viipymättä. Tämän vuoksi varhaiskasvatuslakiin lisätään 1.8.2021 alkaen henkilöstölle uusi velvoite ilmoittaa havaitsemastaan epäkohdasta (tai epäkohdan uhasta) lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön keinoja puuttua varhaiskasvatuksessa havaittuihin epäkohtiin.</p><p>Epäkohdalla tarkoitetaan varhaiskasvatuslain vastaista toimintaa, esimerkiksi lapsen epäasiallista kohtelua tai lapsen hyvinvoinnin tai oppimisen edellytysten vaarantumista lain vastaisesti. Epäkohdaksi katsotaan myös tilanteet, joissa varhaiskasvatuksen tilat eivät ole terveellisiä tai turvallisia. Epäkohtia ovat lisäksi tilanteet, jossa varhaiskasvatuksen henkilöstön määrästä ja mitoituksesta poikettaisiin lainvastaisesti.</p><p>Ilmoitus havainnosta on tehtävä viipymättä ja kirjallisesti. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta varhaiskasvatuksen johtavalle viranhaltijalle. Työnantajan on tiedotettava henkilöstölle kyseisestä ilmoitusvelvollisuudesta. Menettelyohjeet on työpaikalla laadittava kirjallisena ja pidettävä julkisesti nähtävillä. <br></p><p>Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Vastatoimilla tarkoitetaan mitä tahansa epäedullista kohtelua ilmoituksen teon takia. Ilmoitusvelvollisuus koskee varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen luettavaa henkilöstöä ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät siten esim. työharjoittelijat ja opiskelijat. Ilmoituksen tehneellä henkilöllä on kohtuullisen ajan kuluessa oikeus saada tietää mihin toimenpiteisiin ilmoituksen takia on ryhdytty.</p><p>Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee ilman aiheetonta viivytystä käynnistää tarvittavat toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Jos epäkohtaa ei pystytä itsenäisesti poistamaan toimipaikassa, on varhaiskasvatuksen johtavan viranhaltijan annettava asiassa ohjausta ja neuvontaa epäkohdan poistamiseksi. Mikäli epäkohtaa ei saada poistetuksi, on johtavan viranhaltijan ilmoitettava asiasta edelleen aluehallintovirastolle tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Viranomainen voi antaa ohjausta asiassa tai määrätä sakon tai toiminnan keskeytyksen uhalla palvelujen järjestäjän tai tuottajan poistamaan epäkohdan.</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/mita-varhaiskasvatuksen-opettajien-sopimusalasiirto-tarkoittaa.aspx">Mitä varhaiskasvatuksen opettajien sopimusalasiirto tarkoittaa?</a><br></h4><p><br></p><p><br></p>15.6.2021 21:00:00Ajankohtaista16.6.2021 11:49:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_5650_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote-uudistus eduskuntakäsittelyyn891<p>Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi tiistaina 15. kesäkuuta mietintönsä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta (StVM 16/2021) ja kertoi puoltavansa 21 hyvinvointialueen ja viiden yhteistyöalueen perustamista.</p><p>Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa perusteluissaan, että ehdotetulle uudistukselle voidaan kiistatta katsoa olevan painava yhteiskunnallinen ja perusoikeuksien toteutumiseen kiinnittyvä tarve. Nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti. Valiokunta korostaa uudistuksen tavoitetta yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä alueellisesti että yksilötasolla siten, että jokainen saisi riittävät ja yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut matalalla kynnyksellä. Myös peruspalvelujen vahvistamisen tavoite on väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisen näkökulmasta keskeistä. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.</p><p>– Sote-kentän pitkä epävarmuus on päättymässä, ja ammattilaiset voivat keskittyä yhä paremmin itse asiaan, eli parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja hoivaan. Päätös luo pohjan palveluiden kehittämiselle koko maassa, tiivistää perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sosiaali- ja terveysministeriöstä uudistuksen etenemisestä. &#160;</p><h3>Voimaantulo</h3><p>Esitykseen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021 ja osa laeista tulisi voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset 1. päivänä tammikuuta 2023. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2021. Lisäksi hyvinvointialueesta annettavaa lakia sovellettaisiin osittain heti hyvinvointialueiden toimintaan.</p><p>Mietintö on luettavissa hieman myöhemmin tänään eduskunnan verkkopalvelussa.&#160;</p><ul><li><h4> <a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Sosiaali-ja-terveysvaliokunta-puoltaa-hyvinvointialueiden-perustamista.aspx" target="_blank" aria-label="Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedote aiheesta. ">Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedote aiheesta</a></h4></li></ul> <br>14.6.2021 21:00:00Ajankohtaista15.6.2021 12:19:08https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Sote.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n hallitus: Työmarkkinakierroksella turvattava työehtojen vähimmäistasoa ja torjuttava yleissitovuuden rapauttamista6<p>​STTK&#58;n jäsenliitot valmistautuvat seuraavaan työmarkkinoiden neuvottelukierrokseen. Sopimukset umpeutuvat eri aloilla eri aikoihin. STTK-laisilla liitoilla ensimmäiset neuvottelut alkavat syksyllä, kun taas esimerkiksi julkisen sektorin neuvottelut pääsevät vauhtiin ensi keväänä.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallitus keskusteli tänään yhteistyöstä neuvottelukierroksen aikana. Se on tärkeää aina liittokierroksilla, mutta erityisen tärkeää nyt, kun elinkeinoelämä on irtaantunut tähänastisesta sopimustoiminnan mallista.</p><p>- EK ei enää neuvottele tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, Metsäteollisuus on ilmoittanut luopuvansa valtakunnallisesta työehtosopimustoiminnasta ja teknologiateollisuuden osalta tulevaisuuden työehtosopimustoiminnan kattavuudesta ei ole rakenneuudistusten vuoksi vielä tietoa. Työnantajat ovat myös irtautuneet keskusjärjestösopimuksista, kyseenalaistaneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot ja hypänneet paikallisessa sopimisessa yrittäjien kelkkaan olemalla valmiita ohittamaan työ- ja virkaehtosopimukset. Haluttomuus yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa näkyy myös monin tavoin kolmikantaisessa valmistelussa, STTK&#58;n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong> toteaa.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallitus epäilee työnantajien perusteluita perinteisestä sopimisen mallista irtautumiseen.<br>- Muodollisesti työnantajat ovat närkästyneitä paikallisen sopimisen mielestään hitaaseen etenemiseen. Tosiasiassa paikallista sopimista tehdään koko ajan ja se etenee parhaiten työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa. Työnantajan todellinen tavoite on romuttaa nykyinen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä ja päästä vähitellen eroon yleissitovuudesta. Onnistuessaan se heikentäisi työntekijöiden työehtosopimuksiin perustuvaa turvaa ja lisäisi isäntävaltaa.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallitus pitää liittokierroksella varsinaisten neuvottelutavoitteiden ohella ensiarvoisen tärkeänä ratkaisuja, jotka eivät johda työehtojen vähimmäistason heikkenemiseen ja vähittäiseen yleissitovuuden rapautumiseen.<br>- Neuvottelupöydissä ammattiliitoilla ja työpaikoilla luottamusmiehillä on näytön paikka. Liittojen keskinäinen yhteistyö, tietojen vaihto ja ymmärrys työnantajapuolen peitellyistä tavoitteista on ensiarvoisen tärkeää, jotta työntekijöiden työehdot saadaan turvattua tulevilla kierroksilla. Kun taloudessa menee hyvin, työnantajalla on mahdollisuus tarjota euroja sen vastineeksi, että työntekijöiden turvaksi neuvoteltuja rakenteita puretaan.<br>&#160;<br>STTK&#58;n hallituksen mielestä työnantajien irtiotoilla ja todellisilla motiiveilla ei voida välttyä työmarkkinoiden ennustettavuuden ja vakauden heikkenemiseltä.<br>- Suomalainen työmarkkinamalli on murroksessa paitsi perinteisen sopimustoiminnan osalta, myös siksi, että suomalaiseen työmarkkinapöytään halutaan poimia muista maista yksittäisiä herkkupaloja. Esimerkiksi Tanskasta haluttaisiin ottaa työntekijän heikompi irtisanomissuoja, Ruotsista halutaan lisää paikallista sopimista. Tällainen herkuttelu vie työmarkkinoilla kohti rauhattomampia aikoja, Palola arvioi.<br>&#160;<br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br>&#160;<br></p>13.6.2021 21:00:00Ajankohtaista14.6.2021 12:03:26https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tanu Heikkisestä TJS Opintokeskuksen uusi rehtori655<p>Uudistuva TJS Opintokeskus valitsi uudeksi rehtorikseen Tanu Heikkisen. Heikkinen siirtyy TJS Opintokeskuksen palvelukseen Tehyn järjestöjohtajan tehtävästä elokuun alussa.</p><p>”Olemme etsineet uuden strategiamme toteuttajaa, asiakaslähtöistä uudistajaa ja sinnikästä kehittäjää. Heikkisen valinnassa painottui näiden lisäksi hänen johtajakokemuksensa, esihenkilötaidot ja järjestöosaaminen”, I puheenjohtaja ja STTK&#58;n järjestöpäällikkö Juska Kivioja perustelee.</p><p>”Akava-yhteisö näkee, että palkansaajaliike tarvitsee uudistuakseen lisää osaamista, ideoita ja yhteistyötä.&#160; TJS Opintokeskuksella on tässä työssä oma tärkeä roolinsa. Uskomme, että Heikkinen on oikea henkilö juuri nyt viemään uudistamista eteenpäin”, korostaa II puheenjohtaja, Akavan kehityspäällikkö Ida Mielityinen.</p><p>Koulutustoiminta ja tekemisten uusiksi ajattelu ovat aina innostaneet Heikkistä.</p><p>”Olen hyvin iloinen mahdollisuudesta päästä yhdessä omistajatahojen ja henkilöstön kanssa kehittämään TJS Opintokeskuksen toimintaa uudistuneen strategian mukaisesti. Sormet syyhyävät päästä toimeen yhdessä Akavan ja STTK&#58;n järjestöjen kanssa”, Heikkinen iloitsee.</p><p>Koulutukseltaan Heikkinen on yhteiskuntatieteiden maisteri, ja hänellä on opettajan pedagogiset ja rehtorin hallinnolliset kelpoisuudet.</p><p>TJS Opintokeskus on koulutus- ja palveluorganisaatio, joka yhdessä akavalaisten ja STTK&#58;laisten liittojen kanssa uudistaa ammattijärjestötoimintaa ja vahvistaa reilua työelämää.</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//www.tjs-opintokeskus.fi/" target="_blank">TJS Opintokeskus</a></h4><p><br></p>9.6.2021 21:00:00Ajankohtaista10.6.2021 16:50:54https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/default/tjs_opintokeskus.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mitä uusi SOTE-sopimus tarkoittaa?7723<ul><li>​<span><span>Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus)</span></span> tulee voimaan 1.9.2021 riippumatta siitä, mitä tapahtuu sote-uudistukselle.<br><br></li><li>SOTE-sopimuksen sopimuskausi on 1.9.2021–28.2.2022.<br><br></li><li>Neuvottelutulos SOTE-sopimuksesta saavutettiin 2.6.2021.<br><br></li><li>SOTE-sopimus ja siihen liittyvä osapuolten yhteinen yleiskirje on valmisteilla ja se lisätään Kuntatyönantajien nettisivuille.<br><br></li><li>Työnantaja ilmoittaa työ- ja virkaehtosopimuksen muuttamisesta palkansaajalle, eikä työ- ja virkaehtosopimuksen vaihtuminen edellytä työsopimuksen päivittämistä.<br><br></li><li>SOTE-sopimus on jatkossa yksi kunta-alan sopimuksista, joista&#160;Ammattiliitto Jyty neuvottelee. <br><br></li><li>SOTE-sopimuksen&#160;määräykset ovat vastaavat kuin KVTES&#58;ssä eli muutokset ovat lähinnä teknisiä.<br><br></li></ul><h4>I LUKU<br><br>Yleinen osa, soveltamisala<br>Nykyisen KVTES&#58;n liitteiden 3 ja 4 henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan uuteen SOTE-sopimukseen.</h4><p>Osastonsihteerit kuuluvat nykyisin liitteeseen 3 (terveydenhuolto) ja osastonsihteerin tehtävää tekevät siirtyvät siten SOTE-sopimukseen nimikkeestä riippumatta. Työnantajat ovat myös siirtäneet osastonsihteereinä toimivia liitteeseen 1 (osastonsihteerin nimikkeen lisäksi tällöin käytetty mm. nimikkeitä klinikkasihteeri, palvelusihteeri), mutta myös nämä siirretään SOTE-sopimukseen 1.9.2021.</p><p>Muilta osin tämä tarkoittaa sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työn osalta sitä, että ne, jotka nykyisin kuuluvat KVTES&#58;n hinnoitteluliitteeseen 1 (toimistohinnoittelu), kuuluvat siihen jatkossakin. Se, että esimerkiksi toimii sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla, ei yksistään ole peruste sopimuksen vaihtumiselle. Tehtävien pitää olla sote-tehtäviä. </p><p>Jos työntekijä/viranhaltija tekee sekä SOTE-sopimuksen että jonkin toisen kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen piiriin kuuluvia tehtäviä, tehtävä kuuluu SOTE-sopimukseen piiriin, kun yli 50 % tehtävästä on SOTE-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä. Vastaava kirjaus on esim. Teknisten sopimuksessa. Esimerkki&#58; jos palkansaaja toimii sekä ensihoidon että pelastustoimen tehtävissä, on ratkaistava kumman työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä henkilö pääosin (yli 50 %) työskentelee.</p><h4>II LUKU<br><br>Palkkaus</h4><p>Määräykset vastaavat sisällöltään KVTES&#58;n palkkausluvun määräyksiä, sopimusteksteihin on tehty teknisiä korjauksia. </p><p>Henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärä on kirjoitettu uuteen momenttiin entisen pöytäkirjamerkinnän sijaan, määräyksen sisältö on identtinen KVTES&#58;n kanssa. Jos henkilökohtaisen lisän vähimmäismäärän tarkastelu on tehty vuoden 2021 osalta ennen SOTE-sopimuksen voimaantuloa, sitä ei tarvitse tarkastella uudelleen. Mutta jos tarkastus on tekemättä 1.9.2021, on se tehtävä vuoden loppuun mennessä.</p><h4>Saatavan kuittausoikeus (20 §)</h4><p>Tästä kirjattiin täsmällisempää ohjetta yleiskirjeeseen&#58; Työnantajan kuittausoikeuden edellytyksenä on, että saatava on selvä, riidaton ja erääntynyt. Ennen kuittauksen tekemistä työnantajan on esitettävä työntekijälle vaatimus maksaa saatava, jonka jälkeen työnantajalla on oikeus kuitata saatavansa ilman työntekijän suostumusta. Työnantaja voi kuitata työtekijän palkasta omia saataviaan, joita ovat esimerkiksi liikaa maksettu palkka, ostovelka, työntekijälle maksettu ennakkopalkka tai työnantajalta otettu laina. Hyvänä käytäntönä erityisesti isompien saatavien osalta on mahdollista sopia työntekijän kanssa myös maksuohjelmasta.</p><h4>Palkkahinnoitteluliitteet</h4><p>Tässä vaiheessa on tehty vain tekninen muutos eli KVTES&#58;n liitteet 3 ja 4 ovat SOTEsopimuksen liitteet 1-2. Liitteiden ja muidenkin palkkausmääräysten neuvottelua jatketaan syksyllä.</p><p>Keväällä 2020 solmitussa sopimuksessa &quot;<strong></strong><a href="/fi/tyosuhde/tyoehtosopimukset/kunta/Documents/PÄÄSOPIMUS_kunnallinen_27_05_2020.pdf" target="_blank"><strong>Työ- ja virkaehtosopimus pääsopimuksen jatkamisesta ja eräitä muita määräyksiä</strong></a>”<strong> (pdf) </strong>on sovittu, että SOTE-sopimuksessa on alustavasti ainakin 5 liitettä. </p><h4>III LUKU<br><br>Työaika</h4><p>Työaikaluvun tekstin teknisten korjausten lisäksi jaksotyöaikapykälään (9 §) lisättiin kaksi uutta määräaikaisesti 1.9.-28.2.2022 voimassa olevaa momenttia&#58; <br></p><ul><li>5 mom. Vuorokausilepo jaksotyössä (yleinen määräys tulee Työaikalaista)</li><li>6 mom. Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä</li></ul><h4>Vuorokausilepo jaksotyössä</h4><p>Jaksotyössä voidaan jatkossa solmia paikallinen sopimus pääsäännön mukaisen 11 tunnin vuorokausilevon lyhentämisestä 9 tuntiin. Lyhentäminen olisi mahdollista työn järjestelyihin liittyvistä syistä (joita työaikalain mukaan on esim. työntekijöiden kannalta epätarkoituksenmukaisten työvuorojen välttäminen). Sopimuksen soveltaminen työntekijään/viranhaltijaan edellyttää lisäksi hänen suostumustansa asiaan (tästä ei voi sopia toisin). Lyhennetty vuorokausilepo on annettava seuraavan vuorokausilevon yhteydessä tai niin pian kuin mahdollista.</p><p>Paikallinen sopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. Paikallinen sopimus pysyy voimassa riippumatta valtakunnallisen sopimusmääräyksen määräaikaisuudesta.</p><p>Huom! Työntekijä ei siis voi työnantajan kanssa sopia vuorokausilevon lyhentämisestä!</p><h4>Vapaapäivien sijoittelu jaksotyössä</h4><p>Säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle päivälle viikossa, ellei toimintojen luonne muuta vaadi. Työvuorot suunnitellaan niin, että työntekijälle/viranhaltijalle annetaan kaksi vapaapäivää viikkoa kohden. Vapaapäivät pyritään antamaan peräkkäisinä päivinä viikon<br>aikana.</p><p>Vähintään kerran kolmessa viikossa on annettava kaksi peräkkäistä vapaapäivää. Työvuorot suunnitellaan niin, että mahdollisuuksien mukaan lauantai ja sunnuntai ovat vapaapäiviä.</p><p>KVTES&#58;n liite 18 on uuden SOTE-sopimuksen liite 4.</p><h4>IV LUKU<br><br>Muut määräykset</h4><p>Lisäksi sovelletaan seuraavia KVTES&#58;n lukuja ja liitteitä&#58;<br>Luku I Yleinen osa 2 §, 5 - 10 §<br>Luku IV Vuosiloma<br>Luku V Virka- ja työvapaat sekä perhevapaat<br>Luku VI Kustannusten korvaukset<br>Luku VII Luottamusmiehet<br>Luku VIII Lomauttaminen, osa-aikaistaminen ja palvelussuhteen päättäminen<br>Liite 16 Matkakustannusten korvaukset<br><br><br>Lisätietoja&#58; Marko Heikkinen ja Anniina Kannelsuo<br><br></p><p><span><span><strong><span><strong><span><strong>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn omat luottamusmiehet, </strong> <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>alueelliset toimipisteet</strong></a><strong> tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse </strong> <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">palvelunumeroista</a>.</strong></span></strong></span></strong></span></span><br></p><p><br></p>8.6.2021 21:00:00Ajankohtaista16.6.2021 8:21:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Kysymysmerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mitä varhaiskasvatuksen opettajien sopimusalasiirto tarkoittaa?7724<p>​Varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimukset täyttävät varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja päiväkodin johtajat siirtyvät 1.9.2021 Kunnalliseen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) piiriin. </p><p>Sopimussiirron takia on KVTES&#58;n liitteeseen 5 tehty teknisiä muutoksia ja muodostettu uusia hinnoittelutunnuksia vastaamaan liitteen soveltamisalaa. Samaan aikaan OVTES&#58;n puolelle on luotu siirtyvälle henkilöstöryhmälle osio G.</p><p>Sopimusalasiirrosta johtuvat KVTES&#58;n määräysten muutokset ovat ns. teknisiä muutoksia eikä niillä ole vaikutusta palvelussuhteen ehtoihin. Tämä tarkoittaa, että siirrosta huolimatta esim. työntekijöiden palkat ja vuosilomat pysyvät ennallaan. Työntekijöiden/viranhaltijoiden osalta muutokset eivät siten edellytä toimia. Työnantajien tulee päivittää palkkahinnoittelutunnukset omiin järjestelmiinsä, mutta asiassa ei tarvita muita toimia.</p><p>KVTES&#58;n liitettä 5 sovelletaan 1.9.2021 alkaen varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatushenkilöstöön, varhaiskasvatuksen palveluohjaajiin ja perhepäivähoidon ohjaajiin sekä eräisiin koulun ammatti- ja peruspalvelutehtäviin. </p><p>Varhaiskasvatuslain 33§&#58;n nojalla voidaan varhaiskasvatusopettajan, erityisopettajan ja päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksista poiketa ja palkata tehtävään määräaikaisesti henkilö, jolla on suoritettujen opintojensa perusteella riittävät edellytykset ja tehtävän edellyttämä taito tehtävän hoitamiseen. Nämä henkilöt kuuluvat edelleen KVTES&#58;n liitteen 5 soveltamisalan piiriin.</p><p>Viranhaltija, jonka päätehtävänä on päiväkodin johtaminen, mutta ei täytä varhaiskasvatuslain päiväkodin johtajan tai varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuusvaatimuksia, on edelleen KVTES&#58;n piirissä ja siirtyy 1.9.2021 alkaen palkkahinnoittelun ulkopuolelle.</p><p>Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatustehtävät (05VKA044) palkkahinnoittelukohdan nimi on jatkossa Varhaiskasvatuksen kasvatustehtävät (05VKA045) (05VKB045) ja se jakaantuu kahteen hinnoittelukohtaan. Tähän palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien päätehtävät muodostuvat lasten opetuksen ja kasvatuksen tehtävistä. Palkkahinnoittelukohtaan 05VKA045 voivat kuulua esimerkiksi varhaiskasvatuslain 33 §&#58;n nojalla varhaiskasvatuksen opettajan ja lastentarhanopettajan tehtävässä työskentelevä henkilö. Palkkahinnoittelukohtaan 05VKB045 voi kuulua varhaiskasvatuslain 33 §&#58;n nojalla varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävässä toimiva<br>henkilö.</p><p>Tulevaisuuden kannalta on hyvä muistaa, että tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyssä paikallisesti on tärkeää huomioida tasapuolinen kohtelu kelpoisuusvaatimukset täyttävien ja muiden samaa työtä tekevien palkkauksen osalta. Työsopimuslain 2 luku 2 §&#58;n mukaan<br>”työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.” Tämä asia on myös kirjattu KT&#58;n yleiskirjeeseen sopimusalasiirrosta.<br><br>Lisätietoja&#58; Anniina Kannelsuo<br><br></p><p><span><span><span><strong><span><strong><span><strong>Lisätietoja antavat ensisijaisesti Jytyn omat luottamusmiehet, </strong> <a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>alueelliset toimipisteet</strong></a><strong> tai liiton edunvalvontaosasto sähköpostitse </strong> <a href="mailto&#58;tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi" style="text-decoration&#58;underline;"> <strong>tyosuhdeneuvonta@jytyliitto.fi</strong></a><strong> tai <a href="/fi/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx" style="text-decoration&#58;underline;">palvelunumeroista</a>.<br></strong></span></strong></span></strong></span></span></span><br></p><h4>Lue lisää&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/varhaiskasvatus-henkiloston-poissaolot-eivat-oikeuta-poikkeamaan-mitoituksesta.aspx">Varhaiskasvatuslaki&#58; Henkilöstön poissaolot eivät oikeuta poikkeamaan mitoituksesta</a><br></h4><p><br></p><p><br></p>8.6.2021 21:00:00Ajankohtaista16.6.2021 8:20:43https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="267" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Kysymysmerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn liittovaltuusto hyväksyi uuden SOTE-sopimuksen7722<p>​Ammattiliitto Jytyn korkeinta päätösvaltaa käyttävä liittovaltuusto on hyväksynyt tänään 9.6. ylimääräisessä kokouksessaan uuden sosiaali- ja terveysalan työ- ja virkaehtosopimuksen eli SOTE-sopimuksen. <br><br>Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä koskevan sopimuksen myötä sote-ammattilaiset siirtyvät 1.9.2021 nykyisestä kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES) SOTE-sopimuksen piiriin. Sopimuskausi kestää 28.2.2022 saakka. SOTE-sopimuksesta tulee Suomen suurin alakohtainen työ- ja virkaehtosopimus, jonka piirissä on noin 180 000 työntekijää.<br><br>Jyty on neuvotellut SOTE-sopimuksen sisällöstä viime vuoden syksystä lähtien yhdessä muiden kunta-alan järjestöjen ja KT&#58;n kanssa. <br><br>SOTE-sopimukseen siirtyminen ei ainakaan alkuvaiheessa vaikuta palkkoihin, vuosilomiin, työaikoihin tai muihin keskeisiin työsuhteen ehtoihin. Sopimuksen voimaantulo ei ole sidoksissa myöskään sote-uudistuksen etenemiseen.<br><br>”Uuden SOTE-sopimuksen työehdot ovat toistaiseksi lähes identtiset KVTES&#58;n kanssa”, Jytyn puheenjohtaja<strong> Jonna Voima </strong>toteaa. ”Neuvottelut määräysten kehittämisestä jatkuvat syksyllä”. <br><br>Uuden SOTE-sopimuksen lähtölaukaus kajahti reilu vuosi sitten toukokuussa työmarkkinakierroksen päättyessä kunta-alan sopimusratkaisuun. Samalla sovittiin varhaiskasvatuksen opettajien siirtymisestä opetushenkilöstön sopimukseen (OVTES). <br><br>Osapuolina SOTE-sopimuksessa ovat kunta-alan pääsopijajärjestöt eli JAU ry, jonka muodostavat Jyty ja JHL, Sote ry, Juko ry sekä kuntatyönantajia edustava KT Kuntatyönantajat.</p><p>Jytyn liittovaltuusto hyväksyi tänään myös sopimusmuutokset, joilla varhaiskasvatuksen opettajat, erityisopettajat ja päiväkodin johtajat siirretään KVTES&#58;ta OVTES&#58;en 1.9.2021. Palvelussuhteen ehtoihin muutoksella ei ole vaikutusta. Ne varhaiskasvatuksen opettajan sijaiset, joilla ei ole varhaiskasvatuslain mukaista opettajan kelpoisuutta, ovat jatkossakin KVTES&#58;n piirissä. </p><p>SOTE-sopimuksen tarkka sisältö samoin kuin varhaiskasvatuksen opettajia koskevat sopimusmääräykset ovat löydettävissä Jytyn verkkosivulta, kun kaikki osapuolet ovat ne hyväksyneet.<br><br>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, puh 050 591 2341</p><p><br></p>8.6.2021 21:00:00Ajankohtaista15.6.2021 12:19:39https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Kättely%201.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytys förbundsstyrelse godkände det nya SOTE-avtalet9<p>​Förbundsstyrelsen, som använder Fackförbundet Jytys högsta beslutsmakt, har idag 9.6 i sitt extra möte godkänt det nya arbets- och tjänstekollektivavtalet för social- och hälsovårdsbranschen, dvs SOTE-avtalet.</p><p>I och med avtalet för kommunernas och samkommunernas social- och hälsovårdspersonal övergår sote-yrkespersonerna 1.9.2021 från det nuvarande kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA) till SOTE-avtalet. Avtalsperioden räcker ända till 28.2.2022. SOTE-avtalet blir Finlands största branschspecifika arbets- och tjänstekollektivavtal, dit ungefär 180 000 arbetstagare hör. <br><br>Jyty har tillsammans med övriga kommunbranschorganisationer och KT förhandlat om SOTE-avtalets innehåll ända från fjolårets höst.<br><br>Övergången till SOTE-avtalet inverkar åtminstone i början inte på lönerna, semestrarna, arbetstiderna eller andra centrala anställningsvillkor. Avtalets ikraftträdande hänger heller inte ihop med hur sote-reformen framskrider. <br><br>”Det nya SOTE-avtalets arbetsvillkor är tills vidare nästan identiska med AKTA”, konstaterar Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>. ”Förhandlingarna om utveckling av bestämmelserna fortsätter på hösten.”<br><br>Startskottet för det nya SOTE-avtalet gick för drygt ett år sedan i maj när arbetsmarknadsrundan slutade med kommunbranschens avtalslösning. Samtidigt avtalades om en överföring av småbarnspedagogikens lärare till utbildningspersonalens avtala (UKTA). <br><br>Parterna i SOTE-avtalet är kommunbranschens huvudavtalsorganisationer, dvs JAU rf, som består av Jyty och JHL, Sote rf, Fosu rf samt KT Kommunarbetsgivarna som representerar kommunarbetsgivarna. <br><br>Jytys förbundsfullmäktige godkände idag också avtalsförändringarna, genom vilka småbarnspedagogikens lärare, speciallärare och daghemsledarna överförs från AKTA till UKTA 1.9.2021. Förändringen har ingen inverkan på anställningsvillkoren. De vikarier för småbarnspedagogikens lärare, som inte har lärarbehörighet i enlighet med lagen om småbarspedagogik, hör också i fortsättningen till AKTA.</p><p>Det exakta innehållet i SOTE-avtalet, liksom avtalsbestämmelserna för småbarnspedagogikens lärare, finns på Jytys webbsidor när alla parter har godkänt dem. </p><p>Tilläggsinformation&#58; ordförande Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, tel. 050 591 2341</p><p><br></p><p><br></p>8.6.2021 21:00:00Tiedote14.6.2021 14:46:03https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Kättely%201.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työnhakijalle lisää yksilöllistä tukea7713<p>Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja saisi työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan olisi haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus.</p><p>Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on yksi hallituksen suurista työllisyysuudistuksista. Tavoitteena on muuttaa Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Yksilöllisten työvoimapalveluiden edellytys on, että niiden toteuttamiseen on riittävät resurssit. Suomi on ollut tässä muita Pohjoismaita jäljessä.</p><h3>Palvelut tukevat omatoimista työnhakua sen kaikissa vaiheissa&#160;</h3><p>Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakisi työtä omatoimisesti ja hänelle tarjottavan yksilöllisen työnhaun tuen määrää lisättäisiin merkittävästi. Tukea saisi entistä nopeammin kaikissa työnhaun vaiheissa.&#160;</p><p>Jatkossa työnhakija tapaisi TE-toimiston tai työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun osallistuvan kunnan asiantuntijan kahden viikon välein työnhaun ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Sen jälkeen työnhakija tavattaisiin kolmen kuukauden välein ja tiivis, mutta lyhyempi jakso tapaamisia toistuisi kuuden kuukauden välein, jos työnhaku pitkittyy.</p><p>Keskusteluissa arvioitaisiin nykyistä yksilöllisemmin jokaisen työnhakijan palveluntarve, osaaminen ja mahdollisuudet hakea työtä. Tämän perusteella sovittaisiin työnhakua tukevista palveluista ja haettavien työmahdollisuuksien määrästä. Lähtökohtaisesti työnhakijan tulisi hakea neljää työmahdollisuutta kuukauden aikana. Tästä voitaisiin kuitenkin poiketa esimerkiksi, jos työnhakijan työkyky on alentunut. Myös alueen työmarkkinatilanne huomioitaisiin. Asiantuntija tukisi työnhakijaa kaikin keinon sopivien työmahdollisuuksien etsinnässä.</p><p>Työtön valitsisi lähtökohtaisesti itse, mitä työmahdollisuuksia hakee. Hakemiseksi laskettaisiin esimerkiksi työhakemusten tekeminen sekä avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista. Haettavien työmahdollisuuksien tulisi olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.</p><p>TE-toimistot ja kuntakokeiluihin osallistuvat kunnat voisivat tehdä jatkossakin työnhakijoille työtarjouksia. Työtarjoukset olisivat velvoittavia eli edellytys työnhakijan työttömyysetuuden jatkumiselle, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Työtarjous ei olisi velvoittava, jos työnhakija olisi jo ennen työtarjousta raportoinut hakeneensa työmahdollisuuksia sovitun määrän.</p><p>Työnhakija raportoisi työnhaustaan pääsääntöisesti verkkopalvelun välityksellä.</p><h3>Uudistus kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee</h3><p>Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä on aina ollut työnhaku. Tarjottujen työpaikkojen hakematta jättäminen johtaa nykyisinkin työttömyysetuuden menettämiseen määräaikaisesti eli niin sanottuun karenssiin.</p><p>Pohjoismainen työvoimapalvelumalli kohtuullistaisi seuraamuksia, joita työnhaun laiminlyönnistä tulee. Ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä seuraisi muistutus. Lisäksi korvauksettomien määräaikojen eli karenssien kestoja porrastettaisiin ja muutettaisiin kohtuullisemmiksi.</p><h3>Yksiköllinen ja tehokas palvelu lyhentää työttömyysjaksoja</h3><p>Pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 henkilöllä. Työllisyysvaikutukset syntyisivät täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen.</p><p>Työllistymistä tukisivat erityisesti keskustelut, joita järjestettäisiin työnhaun alkuvaiheessa kahden viikon välein. Tutkimusten mukaan juuri työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja.</p><p>Jotta yksilöllinen palvelu on mahdollista, hallitus lisää TE-toimistojen ja kuntien resursseja&#160;70 miljoonalla eurolla. Tällä palkataan noin 1200 uutta virkailijaa.</p><h3>Muutokset näkyisivät työnhakijan arjessa vuonna 2022</h3><p>Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti luonnoksen lainsäädäntömuutoksista lausuntokierrokselle 7.6.2021. Lausuntokierros jatkuu 1.8.2021 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2021.</p><p>Tavoitteena on, että&#160;muutokset tulisivat voimaan toukokuussa 2022.</p><ul><li><a href="https&#58;//tem.fi/usein-kysyttyja-kysymyksia-pohjoismaisesta-tyovoimapalvelumallista" target="_blank"><strong>Kysymyksiä ja vastauksia pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista </strong><br><br></a></li><li><a href="https&#58;//www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=380f96fd-819f-4df2-b55a-f5a3f422c8a5" target="_blank"><strong>Lausuntopyyntö&#160;</strong></a><br></li></ul><p><br></p><p><br></p>6.6.2021 21:00:00Ajankohtaista9.6.2021 12:06:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Check%20box%20lomake.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kunta-alan työmarkkinaosapuolten kannanotto koronarokotuksiin7714<p>​Suomessa rokotetaan tällä hetkellä työikäistä väestöä. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet kannustavat kuntasektorin henkilöstöä ottamaan koronarokotuksen mahdollisimman laajasti suojaksi koronatautia ja sen muunnoksia vastaan. Neuvotteluosapuolet eivät ota tässä yhteydessä kantaa tartuntatautilain 45 §&#58;n tulkintaan.<br>&#160;<br>Koronarokotuksen ottaminen tulee ensisijaisesti pyrkiä järjestämään vapaa-ajalle. Mikäli tämä ei ole vaikeudetta mahdollista, koronarokotus voidaan käydä ottamassa työajalla. Työajaksi luetaan tällöin myös rokottamisen edellyttämä matka-aika. <br><br>Ottaen huomioon jo pitkään jatkunut epidemia, osapuolet katsovat, että on tärkeää myötävaikuttaa siihen, että mahdollisimman suuri osa henkilöstöstä ottaa koronarokotteen ja edistää kattavan rokotesuojan toteutumista.</p><p><br></p><p><br></p>6.6.2021 21:00:00Tiedote7.6.2021 14:07:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arbetslivsbarometern: Coronatiden inverkade positivt på arbetsförmågan hos dem som hade möjlighet till distansarbete7690<p>Arbetslivsbarometern 2020, som arbets- och näringsministeriet publicerade den 4 juni 2021, visar att coronaviruspandemin inte nämnvärt har påverkat arbetets fysiska och psykiska belastning eller upplevd arbetsförmåga på hela löntagarnivån. Det har inte heller skett några betydande förändringar i fråga om förekomsten av utbrändhet eller stress sedan 2019. Det fanns dock tydliga skillnader mellan olika grupper.</p><p>Arbetets psykiska belastning och stress minskade hos högre tjänstemän och löntagare inom staten, dvs. dem som oftast utför distansarbete. Av de högre tjänstemännen och de statliga löntagarna bedömer likaså flera att den psykiska arbetsförmågan är mycket god jämfört med 2019. &#160;</p><p>– De positiva effekterna av distansarbetet syns i resultaten. En god arbetsförmåga främjar förutom att personen orkar i arbetet också att han eller hon stannar kvar i arbetet en längre tid. Välmående arbetstagare är nyckeln till hållbart och produktivt arbete, konstaterar arbetsminister <strong>Tuula Haatainen</strong>.</p><p>Det faktum att distansarbete blivit vanligare syns också i att fler arbetstagare än tidigare hade goda möjligheter att påverka platsen för arbetet. Av löntagarna kunde 36 procent påverka mycket eller ganska mycket var de arbetar, medan motsvarande andel 2019 var 29 procent.</p><h2>Sjukfrånvaron minskade tydligt</h2><p>Korta sjukfrånvaroperioder minskade tydligt från och med 2019. Av löntagarna hade 63 procent varit borta från arbetet under de senaste 12 månaderna på grund av egen sjukdom, medan motsvarande andel ännu 2019 var 71 procent. Coronaviruspandemin inverkade särskilt på högre tjänstemäns frånvaro, som minskade med 13 procentenheter från 2019.</p><p>– Distansarbete, bättre handhygien och säkerhetsavstånd förklarar säkert att antalet korta frånva-rofall minskat betydligt under coronaåret. De långvariga effekterna av coronan återspeglas dock ännu inte i resultaten. Risken är att dålig arbetsergonomi ökar sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Man bör också noggrant följa hur problemen i fråga om illamående och psykisk hälsa utvecklas, betonar arbetsminister Haatainen. &#160;</p><h2>Diskriminering, mobbning och fysiskt våld på arbetsplatsen är varaktiga problem i arbetslivet</h2><p>Det har inte skett några betydande förändringar i fråga om diskriminering i arbetslivet på lång sikt. Endast när det gäller diskriminering på grund av hög ålder har det skett en liten minskning sedan början av tidsserien. Liksom tidigare år var också år 2020 diskriminering på grund av att anställningsförhållandet var tidsbundet (11 procent) den allra vanligaste av de diskrimineringsgrunder som frågas i arbetslivsbarometern.</p><p>Det är fortfarande vanligt att mobbning upptäcks på arbetsplatsen. År 2020 hade lite över hälften (53 procent) av löntagarna åtminstone ibland sett mobbning på sin arbetsplats av arbetskamrater-na, cheferna eller kunderna, kvinnor (62 procent) klart oftare än män (44 procent).</p><p>Hot om fysiskt våld från klienternas sida eller risken att bli utsatt för det på arbetsplatsen framhävs särskilt i arbeten för kvinnor och kommunala löntagare. År 2020 hade cirka hälften av lönta-garna inom kommunsektorn (49 procent) upptäckt fysiskt våld och 24 procent hade själva blivit utsatta för våld eller hot om våld.</p><p>– Diskriminering, mobbning och upplevelse av våld har omfattande negativa konsekvenser för både välbefinnandet i arbetet, deltagandet i arbetslivet, arbetskarriärernas längd och produktiviteten. Upplevelsen av orättvisa undergräver aktivt deltagande i samhället och kan i värsta fall leda till utslagning och försämring av livskvaliteten. Regeringen har som mål att stärka likabehandlingen, jämställdheten mellan könen och sysselsättningen. Genom att utveckla verktyg som främjar arbetslivet och likabehandlingen och öka medvetenheten kan man få till stånd en positiv utveckling, säger arbetsminister Tuula Haatainen.</p><h2>Den yrkesmässiga organiseringen har ökat under coronan</h2><p>Den försämrade ekonomin syns som en ökning av löntagarnas erfarenheter av osäkerhet och däri-genom som en ökning av den yrkesmässiga organiseringen.</p><p>Till följd av coronaviruspandemin blev medlemskap i fackförbund vanligare sedan 2019. Andelen ökade från 67 procent till 69 procent. Den minskning av organiseringen som pågått sedan 2016 ser ut att ha avtagit. Det blev också vanligare att endast höra till en arbetslöshetskassa. Var femte löntagare sade att han eller hon endast hör till en arbetslöshetskassa år 2020.</p><h2>Vad är en arbetslivsbarometer?</h2><p>Arbetslivsbarometern är en sampelundersökning som genomförts sedan 1992 för att bevaka hur arbetslivskvaliteten utvecklas ur finländska löntagares perspektiv. Undersökningens uppgifter från 2020 har samlats in genom de telefonintervjuer som genomfördes i samband med Statistikcen-tralens arbetskraftsundersökning under augusti–september 2019. År 2020 svarade 1 647 löntagare på undersökningen. Undersökningsresultaten kan på ett tillförlitligt sätt generaliseras till att gälla löntagare i hela landet och inom alla sektorer.</p><p><strong>Ytterligare information&#58;</strong></p><p><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163200">Gå till arbetslivsbarometern via denna länk.&#160;</a><br></p><p><br></p>3.6.2021 21:00:00Ajankohtaista14.6.2021 14:38:40https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3109_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielipidekirjoitus: Lisää työtä ilman lisää työaikaa tai palkkaa – kuinka kauan näin voi jatkua?7691<p>​Monessa kunta-alan, yksityisen sektorin, järjestön ja seurakunnan työpaikassa on kohdattu tarvetta tehostaa toimintaa ja saada työt tehtyä entistä pienemmällä henkilöstömäärällä. Monelle on tuttua, että työkaverin eläköityessä tai vaihtaessa työpaikkaa ei tilalle palkatakaan ketään, vaan työt jaetaan muiden työntekijöiden kesken. &#160;<br><br>Työntekijän kannalta tilanne on lohduton, sillä työnantaja voi määrätä lisää työtehtäviä, kunhan nämä tehtävät ovat samankaltaisia kuin aikaisemmatkin työt. Lisätyön määrä ei näy kuitenkaan mitenkään palkassa. Usein kuultu toteamus onkin, että kun työn vaativuus ei ole kasvanut, ei ole tarvetta tarkastaa myöskään palkkausta. Tilanne on tuttu erilaista hallinto- ja asiantuntijatyötä kunnissa ja kuntien omistamissa yhtiöissä tekeville, joita Ammattiliitto Jytyn jäsenistä on merkittävä osa. <br><br>Esimerkiksi eräässä Varsinais-Suomen kaupungissa koulusihteerit ovat kohtuuttoman paineen alla, kun työnantaja yhdistää hallinnollisesti kaksi eri koulua ja samalla toisen koulun koulusihteeri eläköityy. Itse opetustyössä muutosta ei välttämättä huomaa, mutta hallintotyötä tekevän koulusihteerin työmäärä voi jopa tuplaantua. Työnantajan mielestä työn vaativuus ei muutu eikä tarvetta lisähenkilön palkkaamiseen nähdä tarpeelliseksi. Erikoista tilanteessa on se, että koulunjohtajana toimiva opettaja saa lisää vapautusta opetustyöstä, koska nyt johdettavana on kaksi koulua, mutta koulusihteerinä työskentelevä henkilö ei saa muuta kuin lisätyötä. <br><br>Työn lisäämisen määrästä ei valitettavasti ole mitenkään yksiselitteisiä ohjeistuksia, joiden mukaan toimia ja joiden perusteella voi edellyttää palkantarkistusta. Korkein oikeus (KKO&#58; 2010&#58;60) on antanut päätöksessään yhden linjauksen työmäärän lisäämisestä&#58; työntekijä oli toiminut kuntosalilla pääasiassa siivoojana ja vastannut noin 600 neliömetrin siivoamisesta. Yhtiön laajentuessa työnantaja määräsi saman työntekijän siivottavaksi uuden 400 neliömetrin tilan. Työntekijä oli kieltäytynyt näin merkittävästä lisätyöstä, jonka jälkeen hänet oli irtisanottu vedoten työstä kieltäytymiseen. Oikeus totesi, että uusi velvoite oli muuttanut oleellisesti työsuhteen ehtoja eikä työnjohto-oikeudella voinut yksipuolisesti määrätä lisätyötä. &#160;<br><br>Mutta miten on esimerkiksi erilaista hallinto-, asiantuntija- ja ict-työtä tekevien ammattilaisten tilanne, kun työn määrää ei ole näin yksinkertaista mitata? Toivottavasti työnantajat ymmärtävät, että liika on liikaa eikä työkuormaa voi loputtomasti nostaa. Jossain kohtaa kamelin selkäkin katkeaa, joka näkyy esimerkiksi sairauspoissaoloina. Työkyvyttömyyspäätökset tulevat huomattavasti kalliimmiksi kuin työkuorman pitäminen kohtuullisena ja työhyvinvoinnista huolehtiminen. Toivottavasti työnantaja arvostaisi myös eri ammattien työtä tasavertaisesti, sillä jokaisen työ on tärkeää.<br><br><strong>Kimmo Hollmén</strong>, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty ry <br>Jytyn sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ICT-työn ammattialaryhmä &#160;</p><p><br></p>3.6.2021 21:00:00Ajankohtaista4.6.2021 6:47:44https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3119_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Työolobarometri: Korona-aika vaikutti myönteisesti työkykyyn niillä, joille etätyö oli mahdollista7534<p>Koronaviruspandemia ei näytä juurikaan vaikuttaneen koko palkansaajatasolla työn fyysiseen ja henkiseen rasittavuuteen tai koettuun työkykyyn. Niin ikään työuupumuksen tai stressin yleisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2019. Eri ryhmien välillä oli kuitenkin selviä eroja, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön 4.6.2021 julkaisema työolobarometri.</p><p>Työn henkinen kuormittavuus ja stressi vähenivät ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion palkansaajilla eli toisin sanoen niillä, jotka tekijät yleisimmin etätyötä. Ylemmistä toimihenkilöistä ja valtion palkansaajista niin ikään useampi arvioi henkisen työkykynsä erittäin hyväksi verrattuna vuoteen 2019. &#160;</p><p>– Etätyön myönteiset vaikutukset näkyvät tuloksissa. Hyvä työkyky edistää paitsi työssä jaksamista myös työssä pidempään pysymistä. Hyvinvoivat työntekijät ovat avain kestävään ja tuottavaan työhön, työministeri <strong>Tuula Haatainen</strong> toteaa.</p><p>Etätyön yleistyminen näkyy myös siinä, että aikaisempaa useammalla työntekijällä oli hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työnteon paikkaan. Palkansaajista 36 prosenttia pystyi vaikuttamaan paljon tai melko paljon siihen, missä tekee työnsä, kun vuonna 2019 vastaava osuus oli 29 prosenttia.</p><h2>Sairauspoissaolot vähenivät selvästi</h2><p>Lyhyet sairauspoissaolot vähenivät selvästi vuodesta 2019. Palkansaajista 63 prosenttia oli ollut poissa työstä oman sairauden takia viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana vuonna 2020, kun vielä vuonna 2019 vastaava osuus oli 71 prosenttia. Koronaviruspandemia vaikutti erityisesti ylem-pien toimihenkilöiden poissaoloihin, jotka vähenivät 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2019.</p><p>– Etätyö, käsihygienian parantuminen sekä turvavälit varmasti selittävät koronavuonna selvästi vähentyneitä lyhyitä poissaoloja. Koronan pitkäaikaiset vaikutukset eivät kuitenkaan vielä heijastu tuloksiin. Riskinä on, että huono työergonomia lisää tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Myös pahoinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien kehitystä tulee seurata tarkkaan, työministeri Haatainen korostaa.</p><h2>Syrjintä, kiusaaminen ja fyysinen väkivalta työpaikalla työelämän kesto-ongelmia</h2><p>Työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Ainoastaan korkeaan ikään perustuvassa syrjinnässä on tapahtunut pientä vähentymistä aika-sarjan alusta lähtien. Niin kuin aikaisempina vuosina, myös vuonna 2020, syrjintä työsuhteen määräaikaisuuden vuoksi (11 %) oli työolobarometrissa kysytyistä syrjintäperusteista kaikkein yleisintä.</p><p>Kiusaamisen havaitseminen työpaikalla on edelleen yleistä. Vuonna 2020 palkansaajista hieman yli puolet (53 %) oli havainnut vähintään joskus kiusaamista työpaikallaan työkavereiden, esimiesten tai asiakkaiden taholta, naiset (62 %) selvästi useammin kuin miehet (44 %).</p><p>Asiakkaiden taholta tapahtuvan fyysisen väkivallan uhan tai sen kohteeksi joutuminen työpaikalla korostuu erityisesti naisten sekä kuntien palkansaajien työssä. Vuonna 2020 kunta-alan palkansaajista noin puolet (49 %) oli havainnut fyysistä väkivaltaa ja 24 prosenttia oli itse joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi.</p><p>– Syrjinnällä, kiusaamisella sekä väkivallan kokemisella on laaja-alaisia kielteisiä vaikutuksia niin työhyvinvointiin, työelämään osallistumiseen, työurien pituuteen kuin tuottavuuteen. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus murentaa aktiivista osallistumista yhteiskunnassa ja voi pahimmillaan aiheuttaa syrjäytymistä sekä elämän laadun heikentymistä. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja työllisyyttä. Työelämää ja yhdenvertaisuutta edistäviä välineitä kehittämällä sekä tietoisuutta lisäämällä voidaan saada myönteistä kehitystä aikaan, työministeri Tuula Haatainen sanoo.</p><h2>Ammatillinen järjestäytyminen on kasvanut koronan aikana</h2><p>Talouden heikentyminen näkyy palkansaajien epävarmuuden kokemusten lisääntymisenä ja sitä kautta ammatillisen järjestäytymisen yleistymisenä.</p><p>Koronaviruspandemian seurauksena ammattiliittoon kuuluminen yleistyi vuodesta 2019. Osuus kasvoi 67 prosentista 69 prosenttiin. Vuodesta 2016 lähtien jatkunut järjestäytymisen lasku näyttää taittuneen. Myös vain työttömyyskassaan kuuluminen yleistyi. Joka viides palkansaaja sanoi kuuluvansa ainoastaan työttömyyskassaan vuonna 2020.</p><h2>Mikä on työolobarometri?</h2><p>Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2020 tiedot pe-rustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-syyskuun aikana tekemiin puhelinhaastatteluihin. Vuonna 2020 tutkimukseen vastasi 1 647 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla.<br></p><p>Lue lisää&#58;<br></p><p><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163200">Siirry työolobarometriin tästä linkistä.&#160;</a><br></p><p><br></p>3.6.2021 21:00:00Ajankohtaista4.6.2021 6:38:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3095_lowres.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arbetsmarknadsprognos: Sysselsättningsgraden överskrider nivån före coronakrisen 2022, men långtidsarbetslösheten fortsätte7687<p>De framsteg som gjorts i fråga om coronavaccinationerna och det förbättrade epidemiläget har lett till att efterfrågan på arbetskraft har ökat och arbetsmarknaden förutspås börja växa snabbt redan under det innevarande året. Sysselsättningsnivån före coronakrisen överskrids 2023, men antalet arbetslösa arbetssökande stannar fortfarande över nivån före krisen.</p><p>Arbets- och näringsministeriet publicerade den 2 juni 2021 en arbetsmarknadsprognos som sträcker sig fram till 2023. Prognosen baserar sig på antagandet att begränsningarna i fråga om mobilitet och affärsverksamhet kan slopas före hösten.</p><h2>Antalet sysselsatta når samma nivå som före coronakrisen först 2023</h2><p>Enligt arbetsmarknadsprognosen stiger sysselsättningsgraden i år till 71,2 procent och nästa år till 71,8 procent, samtidigt som nivån före coronaepidemin överskrids. På grund av befolkningsminskningen överskrider antalet sysselsatta nivån före coronakrisen först 2023. År 2023 förutspås 2 535 000 sysselsatta. På grund av avbrottet i arbetskraftsundersökningens tidsserie är sysselsättningsserien för närvarande cirka en procentenhet lägre än tidigare.</p><p>Arbetslöshetsgraden förutspås stanna på 7,7 procent i år när de som står utanför arbetskraften börjar söka arbete. Därefter sjunker den till 7,3 och ytterligare till 6,7 procent år 2023 när övergången från arbetslöshet till sysselsättning framskrider.</p><h2>Utbudet av arbetskraft återgår redan i år till den nivå som föregick coronakrisen</h2><p>Arbetsmarknadsprognosen granskar också utbudet av arbetskraft, dvs. det sammanlagda antalet sysselsatta och arbetslösa. Arbetskraftsgraden förutspås stiga till 65,9 procent i år, vilket räcker till för att återställa arbetskraften till den nivå som föregick coronakrisen trots att befolkningen minskar. År 2021 ökar arbetskraften med cirka 15 000 personer och år 2022 med cirka 4 000 personer. År 2023 förutspås arbetskraften inte öka, vilket framför allt beror på att antalet personer i arbetsför ålder minskar.</p><p>Den beslutsbaserade ökningen av arbetskraftsinvandringen kommer sannolikt att synas i de kommande befolkningsprognoserna och därmed också i prognostiseringen av arbetskraften under de kommande åren. Även målen att öka antalet utländska examensstuderande och att de oftare än för närvarande stanna i Finland torde i något skede synas i prognoserna för arbetskraftens antal – dock inte ännu under denna prognosperiod.</p><h2>Utvecklingen av den registrerade arbetslösheten vänder i slutet av 2021 – långtidsarbetslösheten når sin toppnivå i början av 2022</h2><p>Antalet arbetslösa arbetssökande och unga arbetslösa enligt arbetsförmedlingsstatistiken börjar sjunka under 2021 när de begränsningar som beror på coronakrisen börjar avvecklas. Åren 2022 och 2023 fortsätter antalet arbetslösa arbetssökande och unga arbetslösa att minska, men håller sig fortfarande på en högre nivå än under tiden före coronakrisen. Det finns i genomsnitt 318 000 arbetslösa arbetssökande år 2021, 284 000 år 2022 och 267 000 år 2023. Antalet unga arbetslösa är 39 000 år 2021, 33 000 år 2022 och 30 000 år 2023.</p><p>Antalet långtidsarbetslösa förutspås öka 2021 och nå sin toppnivå i början av 2022, varefter det förutspås börja minska i och med den allmänna positiva utvecklingen av den registrerade arbetslösheten. Det finns 111 000 långtidsarbetslösa år 2021, 115 000 år 2022 och 100 000 år 2023.</p><p>Arbets- och näringsministeriets kortsiktiga arbetsmarknadsprognos baserar sig på en statistisk tidsserieanalys där man utöver konjunkturindikatorer, arbetsmarknadsstatistik och politikuppgifter utnyttjar finansministeriets prognos för bruttonationalprodukten samt Statistikcentralens befolkningsprognoser. Prognosen publiceras två gånger om året.</p><p><a href="https&#58;//tem.fi/documents/1410877/53440649/ty%c3%b6markkinaennuste_kev%c3%a4t2021.pdf/c6fd631d-ccdf-86c3-bb0f-51641ecd2f37?t=1622546586954">ANMs specialisterna över kortsiktiga arbetsmarknadsprognos, 2.6.2021. (på finska)</a> <br></p><p><br></p><p><br></p>2.6.2021 21:00:00Ajankohtaista14.6.2021 14:38:11https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Jana.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielipidekirjoitus: Ennaltaehkäisevä satsaus nuoriin maksaa itsensä takaisin7692<p>​Nuorten elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat kasvaneet, ja nuorten kasvun tukemiseen tarvitaan tänä päivänä resursseja enemmän. Uutisointi nuorten tekemistä rikoksista pistää miettimään, olisiko jotakin voitu tehdä rikosten ehkäisemiseksi. </p><p><strong>Varmasti olisi. </strong>Kaikkea ei toki voida estää ja ennakoida, mutta investoimalla palveluihin, jotka edesauttavat kiinnittymistä yhteiskunnan täysivaltaisiksi, toimiviksi jäseniksi ja tuleviksi veronmaksajiksi sekä päättäjiksi varmistetaan kaikille nuorille mahdollisuus terveeseen ja hyvään elämään.</p><p>Mihin kuntien pitäisi sitten sijoittaa, jotta tuotto olisi odotusten mukaista? Ennaltaehkäisevä työ kattaa koko elinkaaren. Alkupäässä tulisi panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa ja joka edesauttaa koulutien turvallista aloittamista. Matalan kynnyksen palveluita ja moniammatillista tukea tulee perheille olla saatavilla lapsen syntymästä lähtien. </p><p>Nuorille suunnattuja palveluita rahoitetaan enenevissä määrin ulkopuolisilla hankerahoituksilla. Hankkeet on pääsääntöisesti suunnattu hieman vanhemmille nuorille ja painottavat erityisnuorisotyön kehittämistä, mikä siirtää painopistettä korjaavan työn kehittämiseen. Rasitteen kuntien jo valmiiksi ylikuormittuneeseen tilanteeseen tuovat kalliit ja raskaat erityissairaanhoidon palvelut, joiden kysyntään ei tällä hetkellä pystytä kunnissa vastaamaan riittävästi. Jos nuorten hoitoon pääsy viivästyy perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidon tarve kasvaa.</p><p>Kansalaisaloitteena liikkeelle lähtenyt Terapiatakuu-aloite auttaisi toteutuessaan nopeuttamaan avun saantia. Se toisi psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon osaksi perusterveydenhuollon palveluita ilman, että palveluiden käyttöön edellytettäisiin erikoissairaanhoidossa asetettua psykiatrista diagnoosia. </p><p>Lakimuutoksien avulla voitaisiin nopeuttaa avun saamista siten, että psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumisesta, mikä vähentäisi pitkällä tähtäimellä erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kohentaisi nuorten hyvinvointia.</p><p>Nuorten hyvinvointiin voidaan panostaa ennaltaehkäisevästi myös satsaamalla nuorisotyöhön, joka on jo jalkautunut peruskouluihin tukemaan yhteisöllisyyttä ja kasvamista ryhmän jäseneksi. Koulun ulkopuolella nuorisotyö tarjoaa turvalliset ja päihteettömät tilat nuorten kokoontumisille ja harrastamiselle. Ammattilaiset ovat nuorten tavoitettavissa kouluajan ulkopuolella iltaisin ja useimmiten myös viikonloppuisin. Etsivän nuorisotyön kautta tavoitetaan myös niitä nuoria, jotka ovat tipahtamassa yhteiskunnan ulkopuolelle.</p><p>Nuorisotyö on moninaista ja ammatillista osaamista edellyttävää. Suomalaista nuorisotyön koulutusta on kiitetty kansainvälisesti laadukkaaksi ja korkeatasoiseksi. Se tuottaa ammattilaisia nuorisotyöhön, jota tänä päivänä tarjoavat kuntien lisäksi myös lukemattomat järjestöt.</p><p>Tehdään yhdessä seuraavasta kuntavaalikaudesta 2021–2024 nuorten kausi tarjoamalla riittävästi ammatillista tukea niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Korjaavan työn kehittäminen on tärkeää, mutta ennakkoon satsattu euro tuottaa varmasti enemmän kuin korjaavaan palveluun budjetoidut eurot. Vaikka nuorten palveluihin panostaminen ensisilmäyksellä näyttäisikin kalliilta, tulee resurssien suuntaamisessa katsoa riittävän kauas. Ennaltaehkäisyyn ja nuorten hyvinvointiin käytetty raha palautuu kyllä ennen pitkää takaisin kuntien hyötykäyttöön.</p><p><strong>Maija Kuittinen</strong>, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty<br><strong>Jani Loponen</strong>, alueasiamies, Ammattiliitto Jyty<br>Jytyn nuoriso- ja järjestötyön ammattialaryhmä</p><p><br></p>2.6.2021 21:00:00Ajankohtaista8.6.2021 6:08:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty3624_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />