Blogi: Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa

15.9.2020

Olet varmaan joskus törmännyt huonoon käytökseen työelämässä? Entä oletko itse antanut ärräpäiden lentää töissä? Monimuotoisuus ja erilaiset ihmiset ovat työyhteisön rikkaus. Koska työnteossa on kyse inhimillisestä vuorovaikutuksesta, ei vuorovaikutusongelmilta voida koskaan täysin välttyä. Siellä missä on ihmisiä, on aina myös erilaisia toimintatapoja.

Missä menee raja hyväksyttävän käytöksen ja vastuuttoman työkäyttämisen välillä? Entä milloin on kyse työturvallisuuslaissa tarkoitetusta ja rangaistavaksi säädetystä häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta? Jotta tilanteiden tunnistaminen olisi työpaikoilla helpompaa, avaamme tässä blogissa työkäyttäytymisen eri aste-eroja.

Käyttäytymisen aste-eroja

Hyvän ammatillisen käytöksen tulee olla työpaikalla lähtökohta ja tämä tarkoittaa, että käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja kaikkien kanssa tehdään töitä asiallisesti. Ammatillinen käyttäytyminen on olennainen osa jokaisen ammattitaitoa alasta taikka työtehtävästä riippumatta. Se on omiaan myös luomaan ja ylläpitämään luottamusta työpaikalla.

Ammatillinen käyttäytyminen on sivistynyttä, arvostavaa ja ystävällistä käyttäytymistä kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan työ- ja ihmissuhteet on hyvä pitää riittävän erillään toisistaan, jolloin pystytään paremmin pitämään asiat asioina. Hyvä ammatillinen käytös ei siis tarkoita esimerkiksi sitä, että kaikkien kanssa tulisi olla ylimpiä ystäviä.

Vastuuttomalla työkäyttäytymisellä tarkoitetaan Työterveyslaitoksen mukaan kaikkea sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, ettei noudateta työaikoja tai yhteisiä pelisääntöjä, ylitetään omat valtuudet, käyttäydytään omavaltaisesti tai lyödään laimin tehtäviä. Tähän kuuluvat myös dramaattiset tunteen purkaukset, mielen osoittaminen eri tavoin ja työyhteisön pelisäännöistä taikka työroolista lipsuminen.

Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan häirintää, kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä työpaikoilla. Se voi ilmetä monilla eri tavoilla ja sen kohteeksi voivat joutua sekä työntekijät että esimiehet. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.

Työturvallisuuslain 28 §:ssä kielletyksi häirinnäksi tai muuksi epäasialliseksi kohteluksi katsotaan sellainen yllä kuvattu toiminta tai käytös työssä, joka on omiaan aiheuttamaan työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa.  Tällöin käsillä on objektiivisesti arvioituna vakava terveydellinen riski, eikä siten esimerkiksi henkilön oma kokemus tai arvio tilanteen terveydelle aiheutuvasta vaarasta vielä ratkaise asiaa. Toiminnan on oltava myös tarkoituksellista ja toistuvaa tai pitkään jatkunutta.

Koko työyhteisön asia

Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Jos havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai esimerkiksi työtekijä itse ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen vaatimin keinoin.

Epäasiallisen ja häiritsevän käyttäytymisen estäminen ja lopettaminen on siis ensisijaisesti työnantajan velvollisuus, mutta se on myös koko työyhteisön asia. Jokaisen työyhteisön jäsenen on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Kun työpaikoilla kaikki sitoutuvat käyttäytymään ammatillisesti ja kohtelemaan toisiaan asiallisesti ja arvostavasti edistetään kaikkien työhyvinvointia. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan – ollaan kaikki ihmisiksi töissä!

Vinkkejä ja lähteitä tilanteiden ratkaisemiseen

Ohessa TTK:n opas: Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kielletty: https://ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf


Työhyvinvointiryhmän blogikirjoitukset:

Tämä blogikirjoitus on laadittu yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten sopijaosapuolten välisessä työhyvinvointityöryhmässä. Työhyvinvointiryhmä on julkaissut vuoden 2020 aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan neljäs ja viimeinen osa.

Lue blogisarjan osat:

1) Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta (23.1.2020)

2) Blogi: Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa (13.2.2020)

3) Blogi: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen (25.8.2020)

4) Blogi: Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa (15.9.2020)