Lasten ja perheiden palveluissa varhaista tukea pitää vahvistaa - pilottiyksiköt arvioimaan asiakasmitoitusta

15.2.2019

Selvityshenkilö Aulikki Kananojan mukaan lapsen ja nuoren tuen tarve pitää pystyä tunnistamaan nykyistä aiemmin. Varhaisen tuen varmistamiseksi tarvitaan vahvempia, monipuolisia perustason palveluja sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen yhteistyössä. Vahvempi varhainen tuki vähentää lastensuojelutoimien tarvetta eli lastensuojelun sosiaalityön kuormitusta.

Kaiken kehittämistyön lähtökohtana pitää olla, että lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus toteutuu ja vahvistuu. Palveluiden pitää sovittua yhteen sekä perheiden arkeen.

Kananojan työn lähtökohtana oli, miten voidaan vähentää lastensuojelutyön kuormitusta. Hän ehdottaa, että lastensuojelun avohuollossa perheiden tukea pitää vahvistaa niin, että lasten kodin ulkopuolelle sijoitusten tarve vähenee.

Avohuollon lastensuojelun henkilöstörakenteeseen tarvitaan Kananojan näkemyksen mukaan monenlaista asiantuntijuutta, muun muassa lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita, päihde- ja mielenterveystyön asiantuntemusta ja juristeja. Moniammatillisuuden pitäisi toteutua lastensuojelun sisällä sen sijaan, että asiakkaan pitää siirtyä muualle saadakseen päihde- tai mielenterveystyön tai nuorisotyön palveluja. Erityisesti nuorille suunnattuja intensiivisen ryhmätyön muotoja ja toiminnallisia lähestymistapoja tarvitaan lisää.

Selvityshenkilö Kananoja esittää, että lastensuojelun asiakasmitoitus lähivuosille olisi minimissään 5 ja maksimissaan 25 asiakasta/sosiaalityöntekijä. Maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeiselle ajalle asiakasmitoitusta olisi arvioitava uudelleen tiimipohjaisesti, kun kokemusta varhaisen tuen eli perhetyön vaikutuksista, systeemisen tiimityön soveltamisesta, monipuolisemmasta avohuollon henkilöstörakenteesta ja henkilöstömäärästä on saatu.

Henkilömitoitusta arvioitava pilottiyksiköiden kokemusten perusteella

Kananoja ehdottaa, että lastensuojelun henkilömitoitus määriteltäisiin jatkossa tavalla, joka tukee toiminnan sisällön kehittymistä. Siksi hän ehdottaa pysyvien pilottirakenteiden käyttöönottoa osana lastensuojelun kehittämisen kansallista strategiaa.

Pilottiyksiköt olisivat "oikeita" lastensuojelutyön avohuollon yksiköitä, joille on annettu tehtäväksi kehittää ja kokeilla uusia lähestymistapoja ja arvioida niiden henkilöstö- ja kustannusvaikutuksia. Ne arvioisivat vaikutuksia myös asiakkaina olevien lasten, nuorten ja perheiden elämään. Pilottiyksiköt saisivat kehittämis- ja arviointitehtävään valtion tukea, mutta muut kustannukset katettaisiin osana normaalia palvelurahoitusta.

Lastensuojelun hyvän avohuollon edellytysten, myös henkilöstömitoituksen, pitää Kananojan mukaan perustua ehdotettujen pilottiyksiköiden ja käytännön todellisissa olosuhteissa suoritettujen kokeilujen perusteella tehtyyn arviointiin. Pilottiyksiköiden kokemusten ja arviointien perusteella olisi mahdollista luoda hyvän avohuollon lastensuojelun välttämättömät edellytykset paremmin kuin vain tuijottamalla henkilömitoitusta.

Pilottiyksiköiden arvion perusteella muiden avohuollon yksiköiden olisi uudistettava toimintansa ja henkilöstömitoituksensa tietyn ajan kuluessa. Uudistusten laiminlyönnistä seuraisi sakko, joka olisi riittävän suuri ehkäisemään laiminlyöntejä.

Lisäksi Kananoja ehdottaa, että lastensuojelun vaikuttavuustutkimus otettaisiin kiinteäksi osaksi perhetyön vahvistumisen ja lastensuojelun kokonaisarkkitehtuuria.

"Jos emme tiedä, minkälaisia vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden elämään saadaan aikaan, ei uudistamisellakaan ole selvää suuntaa. Vastuu yhteiskunnan vastuulla olevan lastensuojelun ja sen palveluja tarvitsevien lasten, nuorten ja perheiden elämäntilanteen ja elämänkulun parantumisesta on moraalinen kysymys", Aulikki Kananoja toteaa.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvitystyö käynnistyi vuonna 2018 lastensuojelun avohuollon henkilöstön korkeita asiakasmääriä koskevasta vetoomuksesta. Selvitys sekä jo tehty lastensuojelun uudistustyö ovat osa hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Selvityksen väliraportti julkaistiin syksyllä 2018.Tuolloin pääteemana oli tiekartan luominen kunnallisesta maakunnalliseen lastensuojeluun.

Lisätietoja:

Selvityshenkilö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, p. 0400 289 796