Kuopio irtisanoo 33 ja jättää täyttämättä 79 paikkaa

31.1.2020

Pysyvien henkilöstömenosäästöjen saavuttamiseksi Kuopion kaupunki jättää täyttämättä 79 tehtävää ja irtisanoo 33 henkilöä. Lisäksi määräaikaisten käyttöä vähennetään. Kertaluonteisten henkilöstömenojen säästötavoite toteutuu pääosin työntekijöiden vapaaehtoisilla vapailla sekä koulutus- ja työllistämismäärärahoja pienentämällä.

Henkilöstövähennykset kohdistuvat kaikille palvelualueille, kuntatekniikkaliikelaitos Mestariin ja Pohjois-Savon pelastuslaitokseen. Vain vanhusten hoivapalvelujen asiakastyötä tekevä hoitohenkilökunta oli yt-menettelyjen ulkopuolella. Vaikutukset asukkaiden arkeen pyritään minimoimaan.

Kaupunginhallitus päätti 16.9.2019 pitämässään kokouksessaan käynnistää tuotannollisin ja taloudellisin perustein yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseksi vuosina 2020 ja 2021. Tavoitteeksi asetettiin yhteensä 8,8 M€ pysyvät henkilöstömenosäästöt. Vuonna 2020 tavoitteena on saavuttaa 2 miljoonan euron kertaluontoiset säästöt ja pysyväisluonteisina säästöinä 4 miljoonaa euroa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymä alkaneen vuoden talousarvio on henkilöstömenosäästöistä huolimatta lähes 14 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vuodelle 2020 asetettu kertaluonteinen säästö muodostuu pääosin vapaaehtoisista palkattomista vapaista sekä lomarahojen vapaaksi vaihdoista. Pysyvien henkilömenosäästöjen saavuttamiseksi kaupunki joutuu irtisanomaan henkilöstöä.

- Irtisanottavien määrää on vielä viime päivinä pystytty pienentämään ja osalle irtisanottavista pystytään tarjoamaan uusia tehtäviä. Hyvänä asiana voidaan myös pitää sitä, että henkilöstöä ei lomauteta. Tällä hetkellä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanottavien määrä on 33, toteaa kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhosen mukaan tehdyillä toimenpiteillä pystytään vastaamaan myös vuoden 2021 säästötavoitteeseen ja kääntämään kehitystä suotuisammalle uralle. Muutos antaa myös tilaa toimintatapojen uudistamiselle ja henkilöstön osaamisen laajentumiselle. Pirhosen mukaan palvelutarpeen muutoksesta kertoo se, että kaupunki joutuu samaan aikaan rekrytoimaan henkilöstä muun muassa varhaiskasvatukseen ja vanhus- ja hoivapalveluihin.