Kansanedustajaehdokkaat: Sote-henkilöstölle palvelussuhdeturva, perintöveroon kevennystä ja kuntiin normitalkoita

19.3.2015

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliito Jyty kysyi kevään eduskuntavaaliehdokkailta heidän näkemyksiään mm. sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta, julkisista palveluista ja verotuksesta.

Aula Research Oy:n toteuttamaan kyselytutkimukseen vastanneista 466 ehdokkaasta pääosa eli 55 % ulottaisi palvelusuhdeturvan koskemaan sote-sekrorilla työskentelevää henkilöstöä. 27 % olisi valmis asettamaan vuoden, 18 % kolmen vuoden ja 10 % viiden vuoden turvan. Reilu kolmannes (36 %) ei haluaisi asettaa työntekijöille minkäänlaista palvelusuhdeturvaa.

Vaalien alla puolueilta on vaadittu erilaisia leikkauslistoja ja selkeitä ohjelmia siitä, miten he kehittäisivät erilaisia verolajeja. Perintöveroja (45 %) ja ansiotuloveroja (42 %) ehdokkaat olisivat valmiit keventämään, mutta pääomatuloja haluttaisiin verottaa (47 %) nykyistä tiukemmin. Yritys- ja yhteisöveroja haluaisi keventää 32 %. Puolueittain tarkastellen vaihtelut ovat suuria.

Kulutusverojen, kuten arvonlisäverotuksen osalta vastaukset jakaantuvat tasaisemmin, mutta suurempi osa (34 %) näkee niissä keventämisen tarvetta, pienempi (16 %) osa kiristäisi niitä. 

Puolueittain tarkasteltuna ansiotuloverotuksen keventäminen saa eniten kannatusta kokoomuksen (88 % keventäisi), RKP:n (60 %) ja perussuomalaisten (58 %) parissa, vähiten halukkuutta ansiotuloverotuksen kevennyksille on SDP:n (9 %) ja vasemmistoliiton (6 %) ehdokkaiden parissa.

Kokoomuksessa näyttäisi olevan yleisesti ottaen suurin halukkuus lähes kaikkien verolajien keventämiselle, ainoastaan kiinteistöveron osalta suurempi osuus kokoomuslaisista kiristäisi verotusta. Kokoomus on ainoa puolue, jossa pääomatuloverotuksessa nähdään olevan keventämisen varaa, muissa puolueissa niitä ollaan selvästi halukkaampia kiristämään kuin keventämään.

Enemmistö kannattaa palvelusuhdeturvaa

Toisin kuin kuntahenkilöstöllä on tällä hetkellä kuntaliitostilanteissa, esitys laiksi sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisestä (joka kaatui maaliskuun alussa) ei sisältänyt palvelusuhdeturvaa sote-henkilöstölle. Nykyisin kuntahenkilöstöllä on kuntaliitostilanteissa viiden vuoden irtisanomissuoja.

Vaalien jälkeen uusi eduskunta tulee todennäköisesti jatkamaan sote-lain valmistelua nopealla aikataululla. Jyty on esittänyt, että sote-uudistuksessa tärkeää on pitää huolta siitä, että henkilöstön asema turvataan.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki pitää myönteisenä sitä, että ehdokkaista valtaosa olisi valmis hyväksymään myös sosiaali- ja terveyssektorin henkilöstölle palvelusuhdeturvan. Jyty on jo pitkään ajanut sote-sektoria koskevaa palvelussuhdeturvaa samantasoiseksi kuin mitä on kuntarakennelaissa säädetty kuntatyöntekijöiden osalta.

Puolueiden näkemykset palvelusuhdeturvasta eroavat merkittävästi toisistaan. Suurimmat erot syntyvät vasemmiston ja oikeiston välillä. SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaista yli 70 % olisi valmis asettamaan henkilöstölle vähintään yhden vuoden palvelusuhdeturvan.

Keskustan ehdokkaista enemmistö, 58 %, kannattaa palvelusuhdeturvaa ja 31 % vastustaa. Sen sijaan kokoomus (58 %) ja RKP (55 %) ovat ainoita, joissa suurin osa ehdokkaista ei asettaisi sote-uudistuksen piirissä työskenteleville henkilöille palvelusuhdeturvaa. Perussuomalaisten ehdokkaiden parissa näkemykset jakautuvat melko tasan sekä puolesta että vastaan.

Normitalkoille kannatusta julkisten palvelujen turvaamiseksi

Kunta- ja palvelurakenneuudistusta sorvattaessa paljon keskustelua ovat herättäneet ne konkreettiset keinot, joilla perus- ja hyvinvointipalvelujen laatu ja rahoitus saadaan turvattua. Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan kuntien rahoitusta ei ole valtiovallan antamista vakuutteluista huolimatta saatu tasapainoon lisääntyneisiin vastuisiin nähden. "Oikeastaan uudet velvoitteet ja mm. lakisääteiset tehtävät ovat jopa lisääntyneet." 

Eduskuntavaalien ehdokkaiden parissa suosituimmiksi keinoiksi palvelujen rahoituksen turvaamisessa nousee palveluja koskevan sääntelyn vähentäminen normeja ja lainsäädäntöä purkamalla. Tämän lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmista löytyvän tavoitteen nostaa tärkeimpien joukkoon 56 % vastaajista.

Normien purkamisen lisäksi ehdokkaat haluaisivat kiinnittää huomiota erityisesti julkisten palveluiden tuloksellisuuden parantamiseen (49 %). Myös palvelujen priorisointi (37 %) ja kuntarakenteen muutokset (33 %) saavat kannatusta.

Verojen (11 %) tai palvelumaksujen nostaminen (4 %) ei saa juurikaan kannatusta eduskuntavaaliehdokkaiden parissa. Huomioitavaa on myös se, että julkisessa keskustelussa paljon esiintyvät palvelujen ulkoistukset jäävät ehdokkaiden keskuudessa pienemmälle huomiolle. Suurempi osa (22 %) ehdokkaista palauttaisi ulkoistettuja palveluita takaisin kunnan omaksi työksi kuin ulkoistaisi palveluita yksityiselle palveluntuottajalle (18 %). Tässäkin kysymyksessä vastaukset eroavat selvästi puolueittain.

Jytyn puheenjohtajan mukaan kuntien ja kuntayhtymien olisi palvelutuotantoaan järjestellessään varottava harkitsematonta ulkoistamisintoa. Palveluiden kilpailuttaminen edellyttää useita vaihtoehtoisia palveluiden tuottajia eli aitoja markkinoita. Yksityinen ja kolmas sektori voivat toki palveluja täydentää.

Kyselytutkimuksen otos kerättiin sähköisellä lomakkeella ja puhelinhaastatteluin aikavälillä 12.2. - 5.3.2015.

Liitteet
Koko tutkimus (graafit/taulukot)

Lisätietoja:
puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi
viestintäjohtaja Kari Hietamäki, puh. 040 5020115, kari.hietamaki@jytyliitto.fi

 
* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 62 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 %. Jyty on STTK:n jäsenliitto.