Maija Pihlajamäki

Ikä: 56
Kotipaikka:
Helsinki
Ammatti ja työpaikka:
puheenjohtaja, liiton keskustoimisto Pasilassa, Jyty ry
Kotisivu ja sosiaalinen media:
- Twitter
Videoesittely: Maija Pihlajamäki

Mitä harrastat?

liikuntaa, lukemista, metsänhoitoa

Mikä on koulutuksesi?

Hallintotieteen maisteri. Järjestöjohtamisen EMBA-tutkinto valmistuu joulukuussa. Olen suorittanut myös kuukauden mittaisen, kriisin- ja poikkeustilanhallintaan valmentavan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin numero 197, sekä Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamisen kurssin numero 12. Ensimmäiseltä koulutukseltani olen hotellivirkailija.

Millainen on työhistoriasi?

Ensimmäiseltä ammatiltani olen hotellin vastaanottovirkailija. Hotellivuosien jälkeen olen työskennellyt hyvin erilaisissa tehtävissä ja ollut välillä työtönkin. Olen ollut määräaikaisesti töissä kaupassa, hautaustoimistossa, opettajan sijaisena, seurakunnan talouspäällikkönä, yrityskonsulttina Virossa sekä europarlamentaarikon erityisavustajana Brysselissä. Vakinaisia töitä olen tehnyt eri järjestöissä edunvalvonta- ja järjestötehtävissä yhteensä 25 vuotta. Näistä 10 vuotta olen johtanut Jytyä. Tulin tehtävään puoluetoimistolta, jossa 12 vuotta vastasin kunta-asioista ja järjestötyöstä. Sitä ennen olin Mielenterveyden Keskusliitossa 3 vuotta edunvalvonta- ja järjestötyöntekijänä.

Missä luottamustehtävissä olet toiminut?

Nykyiset luottamustehtäväni: STTK:n työvaliokunnan ja hallituksen jäsen 2010-2017 ja molempien varapuheenjohtaja vuodesta 2017 alkaen. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan hallintoneuvoston jäsen v. 2011 alkaen ja Eläketurvakeskuksen edustajiston jäsen v. 2011 alkaen. Suokonmäen Seudun Kylät ry:n varapuheenjohtaja v. 2019 alkaen ja Metsänhoitoyhdistys Suomenselkä ry:n valtuuston jäsen v. 2008 alkaen. Jo poisjääneitä luottamustehtäviä on paljon ja erilaisia.

Mitkä ovat Jytyn jäsenistön edunvalvonnan kannalta suurimmat haasteet tulevan neljän vuoden valtuustokauden aikana?

Etenkin kunnissa meneillään olevat työpaikkojen vähentämiset ja ulkoistamiset, jotka kohdistuvat mm. talous- ja hallintotyötä tekeviin, työllistävät liittoa. Miten onnistumme säilyttämään jäsentemme työpaikat ja miten onnistumme hoitamaan edunvalvonnan niin, että työt tekee aina se henkilöstö, jolla on siihen koulutus ja paras osaaminen. Saammeko työt pysymään kuntien omistamilla yhtiöillä, jolloin sopimukset ovat Jytyn neuvoteltavissa, vai siirtyykö työt yksityisille yrityksille. Työnantajavaihdoksiin liittyy tarve lisäkoulutukseen, uudelleen koulutukseen ja perehdytykseen.

Paikallinen sopiminen lisääntyy kaikilla sektoreilla ja tämä edellyttää seuraavilta sopimuksilta uusia määräyksiä siitä, miten tasavertainen neuvotteluasema turvataan ja miten erimielisyydet ratkotaan. Samalla luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen asema korostuu ja tähän työhön he tarvitsevat lisää työaikaa ja koulutusta, kun neuvoteltavana ja ratkottavana on yhä monimutkaisempia asioita.

Sote-uudistus on valmisteluineen ja toteutuessaan ehdottomasti suurin ponnistus tulevalla kaudella. Kaikkien henkilöstöryhmien ääni on saatava kuuluville muutostilanteessa ja Jytyn on oltava mukana kaikissa valmisteluvaiheissa. Ratkaistava on mm. mitä sopimusta tukipalveluhenkilöstöön sovelletaan.

Millaisena näet ay-liikkeen edunvalvonnan tulevaisuudessa?

Paikallinen sopiminen lisääntyy. Metsäteollisuuden ilmoitus, ettei se enää tee valtakunnallisia sopimuksia, on avaus, joka leviää muuallekin. Julkinen sektori pysyy vielä yhtenäisissä valtakunnallisissa sopimuksissa. Paikallisen sopimisen lisääntyessä on koottava edustettavat työntekijät isompien harteiden alle, ja se vaikuttanee niin, että pienemmät liitot yhdistyvät isompiin.

Yksityissektorin työnantajien tavoite on heikentää ay-liikkeen joukkovoimaa. Siksi ammattiliittojen on yhä uudelleen perusteltava olemassaolonsa etenkin nuorille työelämään vasta tuleville, ja lunastettava paikkansa eri sektorien työntekijöiden keskuudessa.

Palkansaajakeskusjärjestöjen rooli korostuu työehtosopimusjärjestelmän puolustajana ja uudistajana. Keskusjärjestömme kautta mekin vaikuttamme lähivuosien edunvalvontaan. Koko ay-liike on satavuotisen historiansa suurimmassa muutosvaiheessa, jossa on kaikille toimijoille sekä uhkia että mahdollisuuksia. Onhan mahdollista, että ay-liike vihdoinkin uudistuu tähän aikaan ja vanhoista, turhista käytännöistä ja määräyksistä voidaan luopua.

Liitot tarvitsevat keskinäistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikilla sektoreilla. Viimeisin KVTES-neuvottelu osoitti kuinka tärkeää Jytyllekin on yhteistyö muiden liittojen kanssa. Yhteistyöllä saadaan tavoitteet paremmin läpi.