| Blogi: Hyvää ja huonoa asiakaspalvelua | 3344 |
<p>”Asiakaspalvelu on se, mitä asiakas kokee ja kohtaa asioidessaan yrityksen tai palvelun tarjoajan kanssa. Se on asiakkaan ja asiakaspalvelussa työskentelevän henkilön välinen kohtaaminen joko kasvokkain tai esimerkiksi puhelimen tai sähköisen palvelun kautta. Hyvää asiakaspalvelua on yrittää ennakoida ja täyttää asiakkaan odotukset, tarpeet ja toiveet.” Edeltävä teksti on Wikipedian määritelmä asiakaspalvelusta.<br></p><p>Harrastan moottoripyöräilyä ja matkoilla
mukanani kulkee myös kääpiövillakoira. Koiran kanssa reissatessa olen saanut
hyvää ja huonoa asiakaspalvelua. </p><p>Toisinaan huoltoasemalla myös karvakaveri
huomioidaan, mutta on ollut sellainenkin kokemus, josta jäi negatiivinen
muistijälki. </p><p>Viime kesänä päätin syödä aamupalaa eräällä
huoltoasemalla. Kun olin nostanut aamupalan tarjottimelle ja maksaessani
ostoksia myyjä ilmoitti yksikantaan: ”Kyllä sinä voit tehdä ostokset koiran
kanssa, mutta sinun pitää mennä tuonne ulos syömään ne, kun täällä sisällä ei
saa olla koiran kanssa.”  Viime kesä oli
mitä parhain motoristin unelmakesä, joten se ei ollut ongelma. </p><p>Tällä huoltoasemalla ei ollut terassia tai
mitään paikkaa, mihin olisin voinut mennä syömään aamiaista. Huoltoaseman
edessä on penkki, missä kokoontui paikallinen ”äijäkerho”.  Miehet tekivät
meille tilaa ja hyvin mahduimme penkille aamupalaa syömään. Kaupantekijäiseksi
sain kuunnella kylän tärkeimmät kuulumiset. </p><p>Asiakaspalvelua on muuallakin kuin vain
palvelualoilla. Myös kirkossa se on ymmärretty. Kirkossa vaan ei haluta puhua
asiakkaista vaan puhutaan jäsenistä. Yritykset ovat ymmärtäneet sen tärkeäksi. Hyvään
asiakaspalveluun panostetaan ja henkilökuntaa koulutetaan. Yrityksissä on
ymmärretty, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Huono kello kuuluu kauas ja
sosiaalisen median aikana se myös leviää helposti ja nopeasti.</p><p>Huoltoasemalla en ehkä saanut ihan parasta
asiakaspalvelua. Mutta ihana kesäaamu, kaunis sää ja kohtaaminen paikallisten
herrojen kanssa oli niin positiivinen, että se minun kokema muistijälki ei ehkä
ollut kuitenkaan niin negatiivinen. </p><p>Ennen ajateltiin, että asiakaspalvelu on kuin
yksisuuntainen tie asiantuntijalta asiakkaalle.  Siis yksisuuntaista ja
yksipuolista vuorovaikutusta. Nykyään ymmärretään, että asiakaspalvelu on myös
kommunikointia. Tie onkin kaksisuuntainen. </p><p>Hyvän palvelukokemuksen tuntemus syntyy, kun
asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa, millaista palvelua hän saa. Hyvän
asiakaskokemuksen saavuttamiseksi voidaan hyödyntää mm. digitalisaatiota.
Esimerkiksi, että voimme hoitaa lähes kaikki asiamme sähköisesti. </p><p>Omassa työssäni hautaustoimessa on myös
mietitty näitä asioita. Asiakkaita palvellaan kehittämällä lomakkeita niin,
että asiat voidaan hoitaa sähköisesti ja ettei tarvitse kohdata ihmistä. Mitä
kätevämmin sen parempi ja mieluummin siinä voisi olla joku sovellus.</p><p>Miten asiakaspalvelu vaikuttaa tulevaisuuden
yhdistystoimintaan? Jotta tavoitamme yhdistyksemme jäseniä, meillä pitää olla
muutakin kuin vuosikokous, kotisivut ja Jyty-lehti. </p><p>Kaikki aktiiviset yhdistysihmiset tietävät,
kuinka vaikea on saada ihmisiä liikkeelle kokouksiin. Mitkä ovat ne tavat,
miten jäsenet kohdataan, jos perinteinen tapa ei kiinnosta.</p><p>Tulevaisuudessa yhdistyksienkin tulisi
miettiä hyvän asiakaspalvelun näkökulmasta, miten yhdistys täyttäisi jäsenen
odotukset, tarpeet ja toiveet. Hyvään asiakaspalvelukokemukseen tarvitaan sitä
vastavuoroisuutta eli myös jäsenellä on vastuu siitä, miten yhdistystoiminta
kehittyy. </p><p>Virpi Kiviniemi</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen <br>Hautaustoimen
päällikkö Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä<br></p> | 19.11.2018 22:00:00 | Blogi | | | 20.11.2018 14:20:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Virpi_Kiviniemi_004.jpg" width="396" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Kadonneen työhyvinvoinnin jäljillä | 3603 |
<p>Otsikko
voisi liittyä suoraan uuteen suomalaiseen television sarjajännäriin. Mutta
valitettavasti se on totta monella suomalaisella työpaikalla. On toki suuria
eroja työpaikkakohtaisesti. Paljon puhutaan johtamisesta ja lähiesimiestyöstä
ja sen laadusta. Hyvä johtaminen on tietenkin kaiken perusta. Jos johtamisessa
on ongelma, heijastuu se koko työyhteisössä aika nopeasti. Myös lähiesimiehen
toiminta, esim. työntekijöiden tasavertainen kohtelu on avainasemassa työpaikalla.
 Kaikki lähtee toisen kunnioituksesta.
Ketään ei kiusata, eikä ketään jätetä yksin mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, toistemme erilaisuus ja persoonallisuus
huomioiden. Työpaikalla pitää olla avoimen keskustelun kulttuuri, jossa yhdessä
kehitetään hyvää työelämää, löydetään kadonneen työhyvinvoinnin idea. Tämä
vaatii kaikkien yhteisiä ponnisteluja ja sitoutumista.</p><p>Johtamisesta
puhutaan suomessa paljon nykypäivänä. Johtamiskoulutukseen satsataan myös
paljon. Hyvästä koulutuksesta saa varmasti hyvät eväät. Mutta pitää olla myös
luontaista lahjakkuutta johtaa joukkoja, ilman sitä ei välttämättä menesty. </p><p>Lähiesimiestyö
on ratkaisevassa asemassa. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lähiesimies itse
olisi tehnyt sitä työtä, jota työntekijät tekevät. Näin hänellä olisi hyvät
eväät työhönsä. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu on mielestäni yksi
tärkeimmistä asioista. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, nostaa se
heti kapinamieltä työpaikalla. Pitää myös huomioida jokaisen vahvuudet ja
miksei myös heikkoudet. Tätä kautta voi kohdentaa voimavaroja työnsuunnitteluun.
Myös joku fyysinen hidaste voi vaikuttaa työn tekemiseen ja silloin tarvitaan  asiantuntevan esimiehen kykyä suunnitella
työtä. </p><p>Työyhteisöissä
on käytössä myös työkyvyn tukemisen periaatteet, ns. varhaisen tuen malli. Se
on hyvä työkalu ottaa keskusteluun asioita mahdollisissa ongelmatilanteissa. Voiko
työntekijä muuttaa toimintatapojaan tai onko työsuunnittelussa jotakin
huomioitavaa. Tähän liittyy myös hyvät ja kattavat työterveyspalvelut. Kun
ollaan ongelmien äärellä, on toimivilla työterveyspalveluilla avaimet
työtekijän työkyvyn palauttamiseen ja työelämässä pysymiseen. Joskus se vaatii
työn keventämistä tai jopa työkokeilua uuteen ammattiin. Mutta tärkeintä on
kuitenkin se, että jokainen pystyy tekemään työtä mahdollisimman pitkään ja
vielä niin, että jaksaa työssään.</p><p>Työyhteisöissä
on myös  työsuojelutoimikunnat. Kulmakivinä
ovat työsuojeluvaltuutetut,  joiden tehtävänä
on perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin.
Monesti ongelmatilanteissa on järkevää tehdä yhteistyötä työpaikan luottamusmiehen
kanssa. Asiat kun usein limittyvät toisiinsa, tarvitaan molempia ratkaisemaan
asia.</p><p>Ylläolevan
perusteella kaikki liittyy kaikkeen. Hyvä työhyvinvointi on monen tekijän
summa. Ei saa myöskään unohtaa vapaa-ajan merkitystä, eikä työn ja perheen
yhteensovittamista kiireisessä maailmassamme. Kaukana ovat ne ajat, kun perhe
keskenään ruokaili kaikki yhtä aikaa saman ruokapöydän ääressä koulun- ja
työpäivän päätteeksi.</p><p>Jotta hyvä
työhyvinvointi työpaikalla toteutuu, tarvitaan kaikkia siihen mukaan. Yhteiset
ponnistelut paremmasta kantavat hedelmää eteenpäin. Voidaankin kysyä,
löydämmekö uudelleen kadonneen työhyvinvoinnin jäljille?!</p><p>Ismo Hoskari</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies,
Alavuden kaupunki</p> | 3.10.2018 21:00:00 | Blogi | | | 20.11.2018 13:22:39 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Ismo_Hoskari_002.jpg" width="282" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Vain työelämää | 4595 |
<p>Nyt kun kesälomastani on jo reilu kuukausi ja töitä
pakerrettu innolla, uskallan kääntää mietteet uudelleen lomiin ja vapaa-aikaan.
Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut epäsuhta työantajapuolen halussa työajan
pidennyksiin ja vuosilomien lyhentämiseen, samalla kun digitalisoimme
yhteiskuntaamme ja vailla työtä olevat yrittävät epätoivon vimmalla työllistyä
aktiivimallin kautta. </p><p>Robotit ja tekoäly pystytään valjastamaan mitä
moninaisimpien työtehtävien suorittamiseen ympärivuorokautisesti. Ihmiselle
tehtäväksi jäävien töiden luonne muuttuu entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä
ja luovaa ratkaisua vaativiin asiantuntijatehtäviin. Työn ja vapaa-ajan raja on
muuttunut yhä häilyvämmäksi ja työnteostamme on tullut hektistä ja stressaavaa
tietototulvan ja sähköisten viestimien aiheuttamien jatkuvien keskeytysten
vuoksi. Muutokset ja jatkuvan oppimisen moodi on tullut jäädäkseen.</p><p>Elämme ajassa, jolloin kaikkea työelämään liittyvää tulee
tarkastella aivan uusin silmin. Tarkasteluun nousevat mm. käsitteet työaika ja
työpaikka, työn tekemisen muodot, palkkaus sekä työn verotus. Robotiikan ja
tekoälyn tuomasta tuottavuuden lisäyksestä voisimme osin hyötyä kaikilla tasoilla.
</p><p>Tällä hetkellä osa väestöstä tekee pitkiä työpäiviä
selvitäkseen työkuormastaan ja vastaavasti osa on vailla työtä. Työtä ja
vapaa-aikaa olisi jaettavissa tasaisemmin kaikille tuottavuuden lisäyksen turvin
luotavilla uusilla työpaikoilla.   </p><p>Säilyttääksemme itsemme työkykyisinä ja energisinä,
henkisesti kuormittavammaksi muuttunut työelämä vaatii entistä enemmän aikaa
työstä palautumiseen. Maailmalla ja Suomessakin on tehty yrityksissä kokeiluja
nelipäiväisestä työviikosta. Tulokset kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti
positiivisia. Kokeilujen aikana yritysten tuottavuus on kasvanut ja
työntekijöiden työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet.
Vastaavanlaisia tuloksia on saavutettu kokeiluissa, joissa työpäivää on
lyhennetty kuusi tuntiseksi. Pidemmillä vuosilomilla saavutetaan vastaavat
hyödyt työntekijän palautumisen ja motivoitumisen kautta. </p><p>Vaikka suomalaiset ovat tunnetusti olleet työkeskeistä
kansaa, uudet sukupolvet osaavat arvostaa entistä enemmän myös työn
mielekkyyttä ja vapaa-aikaa. Työn ja vapaa-ajan oikealla rytmittämisellä on
vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Perhe, koti, harrastukset
ja vapaa-aika ovat ihmiselle tärkeitä ja voimavaroja tulisi jäädä myös tähän
omaan elämään. </p><p>Anne Hiltunen<br><br>Liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Taitoa</p> | 27.8.2018 21:00:00 | Blogi | | | 28.8.2018 13:24:06 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Anne_Hiltunen_001.jpg" width="245" style="BORDER:0px solid;" /> |
