Blogi

 

 

Blogi: Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa6348<p>Olet varmaan joskus törmännyt huonoon käytökseen työelämässä? Entä oletko itse antanut ärräpäiden lentää töissä? Monimuotoisuus ja erilaiset ihmiset ovat työyhteisön rikkaus. Koska työnteossa on kyse inhimillisestä vuorovaikutuksesta, ei vuorovaikutusongelmilta voida koskaan täysin välttyä. Siellä missä on ihmisiä, on aina myös erilaisia toimintatapoja.</p><p>Missä menee raja hyväksyttävän käytöksen ja vastuuttoman työkäyttämisen välillä? Entä milloin on kyse työturvallisuuslaissa tarkoitetusta ja rangaistavaksi säädetystä häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta? Jotta tilanteiden tunnistaminen olisi työpaikoilla helpompaa, avaamme tässä blogissa työkäyttäytymisen eri aste-eroja.</p><h3>Käyttäytymisen aste-eroja</h3><p>Hyvän ammatillisen käytöksen tulee olla työpaikalla lähtökohta ja tämä tarkoittaa, että käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja kaikkien kanssa tehdään töitä asiallisesti. Ammatillinen käyttäytyminen on olennainen osa jokaisen ammattitaitoa alasta taikka työtehtävästä riippumatta. Se on omiaan myös luomaan ja ylläpitämään luottamusta työpaikalla.</p><p>Ammatillinen käyttäytyminen on sivistynyttä, arvostavaa ja ystävällistä käyttäytymistä kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan työ- ja ihmissuhteet on hyvä pitää riittävän erillään toisistaan, jolloin pystytään paremmin pitämään asiat asioina. Hyvä ammatillinen käytös ei siis tarkoita esimerkiksi sitä, että kaikkien kanssa tulisi olla ylimpiä ystäviä. </p><p>Vastuuttomalla työkäyttäytymisellä tarkoitetaan Työterveyslaitoksen mukaan kaikkea sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, ettei noudateta työaikoja tai yhteisiä pelisääntöjä, ylitetään omat valtuudet, käyttäydytään omavaltaisesti tai lyödään laimin tehtäviä. Tähän kuuluvat myös dramaattiset tunteen purkaukset, mielen osoittaminen eri tavoin ja työyhteisön pelisäännöistä taikka työroolista lipsuminen. </p><p>Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan häirintää, kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä työpaikoilla. Se voi ilmetä monilla eri tavoilla ja sen kohteeksi voivat joutua sekä työntekijät että esimiehet. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.</p><p>Työturvallisuuslain 28 §&#58;ssä kielletyksi häirinnäksi tai muuksi epäasialliseksi kohteluksi katsotaan sellainen yllä kuvattu toiminta tai käytös työssä, joka on omiaan aiheuttamaan työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa. &#160;Tällöin käsillä on objektiivisesti arvioituna vakava terveydellinen riski, eikä siten esimerkiksi henkilön oma kokemus tai arvio tilanteen terveydelle aiheutuvasta vaarasta vielä ratkaise asiaa. Toiminnan on oltava myös tarkoituksellista ja toistuvaa tai pitkään jatkunutta.</p><h3>Koko työyhteisön asia</h3><p>Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Jos havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai esimerkiksi työtekijä itse ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen vaatimin keinoin. </p><p>Epäasiallisen ja häiritsevän käyttäytymisen estäminen ja lopettaminen on siis ensisijaisesti työnantajan velvollisuus, mutta se on myös koko työyhteisön asia. Jokaisen työyhteisön jäsenen on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.</p><p>Kun työpaikoilla kaikki sitoutuvat käyttäytymään ammatillisesti ja kohtelemaan toisiaan asiallisesti ja arvostavasti edistetään kaikkien työhyvinvointia. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan – ollaan kaikki ihmisiksi töissä!</p><h4>Vinkkejä ja lähteitä tilanteiden ratkaisemiseen</h4><p>Ohessa TTK&#58;n opas&#58; Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kielletty&#58; <span><span><a href="https&#58;//ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf" target="_blank">https&#58;//ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf</a></span></span></p><ul><li><a href="https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/toimintaohje_mahdollisessa_hairintatapauksessa" target="_blank">https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/toimintaohje_mahdollisessa_hairintatapauksessa</a></li><li><a href="https&#58;//www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/mika-ei-ole-kiusaamista/" target="_blank">https&#58;//www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/mika-ei-ole-kiusaamista/</a></li><li><a href="http&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161126/TEMrap_32_2018_Tyoolobarometri_2017.pdf" target="_blank">http&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161126/TEMrap_32_2018_Tyoolobarometri_2017.pdf</a></li><li><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162254" target="_blank">https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162254</a></li></ul><p><br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0"><strong>Työhyvinvointiryhmän blogikirjoitukset&#58;</strong></span><br></h3><p>Tämä blogikirjoitus on laadittu yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten sopijaosapuolten välisessä <a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank">työhyvinvointityöryhmässä</a>. Työhyvinvointiryhmä on julkaissut vuoden 2020 aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan neljäs ja viimeinen osa. <br></p><h4>Lue blogisarjan osat&#58;<br></h4><h4>1) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta.aspx">Blogi&#58; Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta</a> (23.1.2020)<br><br>2) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-syntyy-vuorovaikutuksessa.aspx">Blogi&#58; Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa</a> (13.2.2020)<br><br>3) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-tyohyvinvointi-ja-uupumus-avaimia-asian-ymmartamiseen.aspx">Blogi&#58; Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen</a>&#160;(25.8.2020)<br><br>4) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-ammatillinen-kayttaytyminen-on-osa-ammattitaitoa.aspx">Blogi&#58; Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa</a> (15.9.2020)<br></h4><p><br><br></p>14.9.2020 21:00:00Blogi15.9.2020 10:43:43https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen6633<h3>Kun oravanpyörässä pyörii</h3><p><em>Tee raportti. Lähetä se. Valmistaudu oppituntiin. Ole jämpti, positiivinen ja innovatiivinen. Korjaa kokeet. Anna palautteet. Ole vakuuttava. Ole innostava. Puhu kuuluvasti. Älä välitä oikuttelevasta oppilaasta, hän ei tarkoita pahaa. Laita kalenterikutsut kokoukseen. Valmistele kokous. Sähköposti, lue ja tarkista. Vastaa. Soita kollegalle. Auto pitää tankata. Ruokakaupasta ensi viikon ruuat. Hae lapset tarhasta. Kokkaa. Ole kannustava puoliso. Kuuntele. Älä ole tunteiden vietävänä. Joogaa. Meditoi. Siivoa. Ole läsnä perheelle, lapset ovat vain kerran pieniä. Ole aallon harjalla, katso ajankohtaisohjelma. Kännykkä piippaa ja valo välkkyy, reagoi. Kommentoi ystäväsi täydellistä kuvaa, hän on lomalla etelässä – taas. Älä vertaa, ole tyytyväinen. Pese lasten hampaat, pese omat hampaat, ei liian lujaa. Laita pyykit. Laita lapset nukkumaan. Katso aikataulut. Siivoa lisää. Pakkaa laukku. Lue kirja. Lue kaksi. Älä itke, ei ole mitään syytä. Mene nukkumaan. Nuku. Nuku. Miksi ei uni tule? Nuku, nuku jo – huomenna sama rumba uudestaan!</em></p><p>Kun jatkuvasta kiireestä on tullut osa meidän kaikkien arkipäivää, tarvitaan keinoja tilanteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. <a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>Työhyvinvointityöryhmä </strong></a>pyysi EK&#58;n asiantuntijalääkäri <strong>Auli Rytivaaraa</strong> avaamaan työhyvinvoinnin terveydellistä merkitystä ja uupumuksen lääketieteellistä jäsennystä.</p><h3>Parhaimmillaan työ tukee hyvinvointia</h3><p>Työpaikalla vietetään merkittävä osa ajasta. Koska työ on suuri osa arkea, on tärkeää, että työ tukee osaltaan hyvinvointia. Työllä on parhaimmillaan monia myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Työ tarjoaa toimeentulon lisäksi paljon muuta lisäarvoa elämään, kuten tavoitteellista ja merkityksellistä elämänsisältöä. </p><p></p><p>– Työuupumuksen varhainen havainnointi ja siihen puuttuminen on sekä työntekijän että työnantajan etu. Kun työn kokee mielekkääksi ja saa siitä arvostusta, vaikuttaa työ myönteisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin, kertoo Rytivaara. </p><p></p><p>Se, että työpaikalla voidaan hyvin, on avain työyhteisön menestykseen.</p><h3>Mitä työuupumus tarkoittaa ja miten se ilmenee?</h3><p>Uupumus on moniulotteinen asia, johon liittyy lukuisia tekijöitä. </p><p>Työuupumukselle on tyypillistä&#58; voimakas kokonaisvaltainen väsymys, joka ei vähene levonkaan avulla, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.</p><p></p><p>– Työuupumusta epäiltäessä on syytä kartoittaa myös työntekijän terveydellinen tila, koska esimerkiksi väsymys on yleinen oire, joka voi johtua hoidettavissa olevasta sairaudesta tai häiriöstä. Väsymyksen kartoittamisessa käytetään erotusdiagnostiikkaa, jotta voidaan varmistua, ettei taustalla vaikuta jokin sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, kertoo Rytivaara.</p><p></p><h3>Työuupumuksen jäsentelyä</h3><p>Työuupumus on oireyhtymä, ei sairaus.</p><p></p><p>– Lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole diagnoosia työuupumukselle. Työuupumukseen kuitenkin liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Esimerkiksi työuupumus ja masennus voivat limittyä, ja työuupumus voi osatekijänä johtaa masennukseen, jäsentää Auli Rytivaara.</p><p></p><p>Työuupumus on eri asia kuin työstressi. </p><p></p><p>– Stressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen, eikä se ole pelkästään kielteistä. Uupumus syntyy, kun sopeutuminen ei onnistu, palautumista ei ole riittävästi ja stressitila pitkittyy, Auli Rytivaara kertoo.</p><p></p><h3>Miten työuupumus kehittyy?</h3><p>Uupumus on salakavalaa ja usein työntekijä uupuu pikkuhiljaa. Oireita on voinut olla jo vuosia ennen kuin asia huomataan. </p><p></p><p>– Työuupumuksen kehittymisen syistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Teoreettisissa malleissa toistuu todellisuuden ja tavoitetilan välinen ristiriita, kuten työntekijän korostunut motivoituneisuus ja sitoutuminen yhdistettynä työolosuhteisiin, joissa asetettuja tavoitteita tai omia ihanteita ei pysty toteuttamaan, kuvailee Rytivaara.<br></p><p></p><h3>Mitä työpaikalla tulee tehdä haitallisen kuormittumisen ennalta ehkäisemiseksi?</h3><p>Työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa on kyse koko työyhteisön yhteisestä asiasta. Työnantaja ja esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita henkisen työkyvyn ylläpitämisessä, mutta jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä. </p><p>Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit, niin fyysiset kuin psyykkiset. Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Työnantaja vastaa mm. siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Työntekijän vastuulla on mm. huolehtia ja välittää itsestään ja toisista, noudattaa annettuja ohjeita sekä ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista. </p><p>On myös tärkeää, että kaikilla työpaikan&#160;eri toimijoilla&#160;(esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto)&#160;on riittävästi osaamista työhyvinvointiasioissa. Termien ja käsitteiden ymmärtäminen sekä jäsennykseen perehtyminen on tärkeää. Se auttaa tilanteiden tunnistamisessa ja löytämään oikeita ratkaisuja eri tilanteisiin. </p><h4>Lisätietoa täältä&#58;</h4><p>Terveyskirjasto Duodecim <br><a href="https&#58;//www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681#s3" target="_blank">https&#58;//www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681#s3</a> </p><p>Työturvallisuuskeskus <br><a href="https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus/aineistoa_esimiehille" target="_blank">https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus/aineistoa_esimiehille</a><br><a href="https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/asiantuntija-_ja_toimistotyo/psykososiaaliset_kuormitustekijat" target="_blank">https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/asiantuntija-_ja_toimistotyo/psykososiaaliset_kuormitustekijat</a></p><p>Työterveyslaitos<br> <a href="https&#58;//www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/" target="_blank">https&#58;//www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/</a></p><p>Työsuojelu<br> <a href="https&#58;//www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus" target="_blank">https&#58;//www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus</a><br><a href="https&#58;//www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/arviointi" target="_blank">https&#58;//www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/arviointi</a></p><p>Työturvallisuuslaki <br><a href="https&#58;//www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L4" target="_blank">https&#58;//www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L4</a></p><div><strong><em><br>Blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä</em></strong><em> yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä eli ”<a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a>”. Työhyvinvointiryhmä julkaisee kevään 2020 aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan kolmas osa.<br></em><br></div><div><br></div>24.8.2020 21:00:00Blogi25.8.2020 10:22:23https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa2886<h4>Luottamuksen &quot;kenttätutkimus&quot;</h4><p><a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>Työhyvinvointityöryhmämme</strong></a> (sivista.fi) jatkaa luottamusteemaan perehtymistä. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> luottamusta koskevan esityksen inspiroimana jatkamme <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta.aspx"><strong>blogisarjaamme </strong></a>(jytyliitto.fi) lähestyen teemaa toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön tarkastelun kautta.</p><p>Työryhmämme päätti hakea tietoa kentältä ja vierailimme <a href="https&#58;//www.sivista.fi/esittely/jasentarinat/eiran-aikuislukio/" target="_blank"><strong>Eiran aikuislukiossa</strong></a> (sivista.fi). Pääsimme kuulemaan rehtorin, luottamusmiehen sekä työsuojelupäällikön näkemyksiä työhyvinvoinnista sekä erityisesti luottamuksesta ja yhteistyöstä. Työryhmänä ilahduimme siitä, että tunnistimme vierailullamme monia Rauramon esittämiä luottamuksen elementtejä.</p><h4>Luottamuksen peruselementtejä</h4><p>Luottamuksen rakentamisen peruselementtejä työyhteisössä ovat mm. ammatillinen käytös, yhteinen päätöksenteko sekä yhteiset toimintatavat, jotka sovitaan yhdessä ja joihin sitoudutaan. Ammatillinen käyttäytyminen on keskeistä, koska työyhteisön dynamiikka on erilainen kuin esimerkiksi vaikkapa ystäväporukan. Työyhteisössä ei tarvitse rakastaa kaikkia, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen ja kyettävä työskentelemään yhdessä. Luottamus näkyy työpaikoilla siten, että kaikki työyhteisön jäsenet kantavat vastuunsa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. </p><p></p><p>– Kun yhteistyö toimii, on töiden järjestelytkin helppo sopia niin, että niiden avulla helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista, kertoi Eiran aikuislukion luottamusmies. </p><p></p><h4>Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus</h4><p>Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus edellyttävät ymmärrystä, keskusteluälykkyyttä ja tilannetajua eli kykyä toimia vaativissa keskusteluissa, neuvotteluissa tai konflikteissa. Rauramo nostaa avaintekijöinä myös vastuullisuuden, vastavuoroisuuden ja hyväntahtoisuuden. </p><p></p><p>– Usein vuorovaikutustilanteiden sujuvuutta helpottaa sen huomioiminen, että tarkasteltava asia värittyy kunkin osallisen taustan (kuten esim. asenne, tiedot, tulkinnat ja pelot) kautta. Tämä usein selittää sitä, miksi samaa asiaa tarkastelevat osapuolet voivat nähdä asian kovin eri tavoin eli ns. omien linssien läpi. Tämän oivaltaminen samoin kuin eri näkökulmien arvostaminen auttaa yhteisen ymmärryksen löytymistä, kertoo Rauramo. </p><p></p><p></p><p>– Eiran aikuislukiossa luottamus näkyy mm. siinä, että uskalletaan puhua avoimesti ja tarttua myös vaikeisiin asioihin. Eri näkemyksiä ymmärretään ja arvostetaan. Eiran aikuislukiossa on myös pystytty tekemään yhteisiä ratkaisuja ja rohkeitakin kokeiluja hyvässä hengessä, kertoivat Eiran aikuislukion rehtori ja luottamusmies.</p><p></p><p>Rauramon esittämässä luottamuksen ketjussa näkyvät myös nämä elementit, eli avoimuus ja jokaisen oikeus omaan totuuteen, mutta samalla velvollisuus yhteisen käsityksen muodostamiseen.</p><h4>Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi</h4><p>Luottamus rakentuu sanoista ja teoista, kertoo Päivi Rauramo. Luottamuksen kannalta on tärkeää, että teot ja sanat myös vastaavat toisiaan. Jokaisen työyhteisön jäsenen toiminnalla on merkitystä luottamuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä.&#160; Työryhmämme kannustaakin jokaista työyhteisön jäsentä roolista riippumatta pohtimaan, mitä itse voisit tehdä työyhteisösi luottamuspääoman lisäämiseksi.</p><div><br></div><div><br></div>12.2.2020 22:00:00Blogi13.2.2020 13:18:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="252" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_ylafemma_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta6344<h4>Oivallus, joka johti tuumasta toimeen</h4><p>Asiassa kuin asiassa palataan aina luottamukseen. Tämän huomion teki Työturvallisuuskeskuksen työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ratkaisukeinoja työyhteisöjen ongelmatilanteisiin. Työryhmä päätyi tuottamaan &quot;Luottamustunti&quot; -verkkotyökalun ja rakentamaan verkkosivuston luottamus-teemasta huomattuaan, että ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa luottamus on keskeisin menestystekijä - luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta.</p><p>Teimme saman havainnon <a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a> (Sivista, OAJ, JHL ja Jyty) syksyllä 2019 käytyjen keskustelujen pohjalta. Päätimme perehtyä luottamus-teemaan tarkemmin ja kutsuimme Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> kertomaan meille, miksi luottamus on työyhteisössä tärkeää.&#160;</p><h4>Luottamus on sosiaalista pääomaa</h4><p>Työelämässä taloudellisen pääoman ohella organisaatioiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös sen sosiaalinen pääoma. Luottamus merkitsee psykologista turvallisuutta ja se on työyhteisön toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. </p><p></p><p>– Luottamus on psykososiaalista turvallisuutta, joka tarkoittaa mm. sitä, että on suojeltu vaaroilta sekä vapautta epäilyksistä, huolesta ja pelosta. Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin ja se voi olla positiivista, neutraalia tai negatiivista, Rauramo kertoo.</p><p></p><p>Rauramo on myös työhyvinvoinnin portaat -mallissaan asettanut luottamuksen yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta. </p><h4>Luottamuksella on työyhteisön läpileikkaava vaikutus</h4><p>Luottamus tai sen puute voi ilmetä työyhteisössä lukuisilla tavoilla. Luottamuksen puuttuminen voi näkyä esimerkiksi siten, että heikkouksia ja virheitä salataan, apua ei pyydetä eikä tarjota yli vastuurajojen ja ollaan kateellisia sekä pitkävihaisia. Luottamuksen ilmapiirissä puolestaan on helppo ottaa asioita puheeksi, myöntää virheitä, pyytää ja antaa apua, arvostaa muita sekä viihtyä yhdessä.</p><p>Luottamuksella on tutkimuksissa todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön&#58;</p><p></p><p></p><ul><li>Parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamisen tehoa</li><li>Lisää viestinnän tehokkuutta ja yhteistyötä organisaatiossa</li><li>Vähentää kontrollin tarvetta sekä muodollisten sopimusten suhteellista merkitystä (mm. ajankäyttö kirjaamiseen vähenee)</li><li>Lisää sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin</li><li>Parantaa suoritustasoa</li><li>Vähentää konflikteja ja helpottaa niiden ratkaisemista</li><li>Helpottaa muutosten läpivientiä</li><li>Lisää innovatiivisuutta.</li></ul><p></p><p>Luottamus on positiivinen voima, jonka vaikutus saa työyhteisön kukoistamaan. Turvallinen työ on luottamuksen perusta ja luottamus puolestaan työhyvinvoinnin edellytys. Vastaavasti tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. </p><h4>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/tyokalut_ja_kehittaminen/luottamustunti" target="_blank">Luottamuksen rakentaminen (www.ttk.fi)</a></h4><p><br></p>22.1.2020 22:00:00Blogi23.1.2020 8:21:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_idea_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Hyvää ja huonoa asiakaspalvelua3344 <p>”Asiakaspalvelu on se, mitä asiakas kokee ja kohtaa asioidessaan yrityksen tai palvelun tarjoajan kanssa. Se on asiakkaan ja asiakaspalvelussa työskentelevän henkilön välinen kohtaaminen joko kasvokkain tai esimerkiksi puhelimen tai sähköisen palvelun kautta. Hyvää asiakaspalvelua on yrittää ennakoida ja täyttää asiakkaan odotukset, tarpeet ja toiveet.” Edeltävä teksti on Wikipedian määritelmä asiakaspalvelusta.<br></p><p>Harrastan moottoripyöräilyä ja matkoilla mukanani kulkee myös kääpiövillakoira. Koiran kanssa reissatessa olen saanut hyvää ja huonoa asiakaspalvelua. </p><p>Toisinaan huoltoasemalla myös karvakaveri huomioidaan, mutta on ollut sellainenkin kokemus, josta jäi negatiivinen muistijälki. </p><p>Viime kesänä päätin syödä aamupalaa eräällä huoltoasemalla. Kun olin nostanut aamupalan tarjottimelle ja maksaessani ostoksia myyjä ilmoitti yksikantaan&#58; ”Kyllä sinä voit tehdä ostokset koiran kanssa, mutta sinun pitää mennä tuonne ulos syömään ne, kun täällä sisällä ei saa olla koiran kanssa.”&#160; Viime kesä oli mitä parhain motoristin unelmakesä, joten se ei ollut ongelma. </p><p>Tällä huoltoasemalla ei ollut terassia tai mitään paikkaa, mihin olisin voinut mennä syömään aamiaista. Huoltoaseman edessä on penkki, missä kokoontui paikallinen ”äijäkerho”.&#160; Miehet tekivät meille tilaa ja hyvin mahduimme penkille aamupalaa syömään. Kaupantekijäiseksi sain kuunnella kylän tärkeimmät kuulumiset. </p><p>Asiakaspalvelua on muuallakin kuin vain palvelualoilla. Myös kirkossa se on ymmärretty. Kirkossa vaan ei haluta puhua asiakkaista vaan puhutaan jäsenistä. Yritykset ovat ymmärtäneet sen tärkeäksi. Hyvään asiakaspalveluun panostetaan ja henkilökuntaa koulutetaan. Yrityksissä on ymmärretty, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Huono kello kuuluu kauas ja sosiaalisen median aikana se myös leviää helposti ja nopeasti.</p><p>Huoltoasemalla en ehkä saanut ihan parasta asiakaspalvelua. Mutta ihana kesäaamu, kaunis sää ja kohtaaminen paikallisten herrojen kanssa oli niin positiivinen, että se minun kokema muistijälki ei ehkä ollut kuitenkaan niin negatiivinen. </p><p>Ennen ajateltiin, että asiakaspalvelu on kuin yksisuuntainen tie asiantuntijalta asiakkaalle.&#160; Siis yksisuuntaista ja yksipuolista vuorovaikutusta. Nykyään ymmärretään, että asiakaspalvelu on myös kommunikointia. Tie onkin kaksisuuntainen. </p><p>Hyvän palvelukokemuksen tuntemus syntyy, kun asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa, millaista palvelua hän saa. Hyvän asiakaskokemuksen saavuttamiseksi voidaan hyödyntää mm. digitalisaatiota. Esimerkiksi, että voimme hoitaa lähes kaikki asiamme sähköisesti. </p><p>Omassa työssäni hautaustoimessa on myös mietitty näitä asioita. Asiakkaita palvellaan kehittämällä lomakkeita niin, että asiat voidaan hoitaa sähköisesti ja ettei tarvitse kohdata ihmistä. Mitä kätevämmin sen parempi ja mieluummin siinä voisi olla joku sovellus.</p><p>Miten asiakaspalvelu vaikuttaa tulevaisuuden yhdistystoimintaan? Jotta tavoitamme yhdistyksemme jäseniä, meillä pitää olla muutakin kuin vuosikokous, kotisivut ja Jyty-lehti. </p><p>Kaikki aktiiviset yhdistysihmiset tietävät, kuinka vaikea on saada ihmisiä liikkeelle kokouksiin. Mitkä ovat ne tavat, miten jäsenet kohdataan, jos perinteinen tapa ei kiinnosta.</p><p>Tulevaisuudessa yhdistyksienkin tulisi miettiä hyvän asiakaspalvelun näkökulmasta, miten yhdistys täyttäisi jäsenen odotukset, tarpeet ja toiveet. Hyvään asiakaspalvelukokemukseen tarvitaan sitä vastavuoroisuutta eli myös jäsenellä on vastuu siitä, miten yhdistystoiminta kehittyy. </p><p>Virpi Kiviniemi</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen <br>Hautaustoimen päällikkö Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä<br></p>19.11.2018 22:00:00Blogi20.11.2018 14:20:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Virpi_Kiviniemi_004.jpg" width="396" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Kadonneen työhyvinvoinnin jäljillä3603 <p>Otsikko voisi liittyä suoraan uuteen suomalaiseen television sarjajännäriin. Mutta valitettavasti se on totta monella suomalaisella työpaikalla. On toki suuria eroja työpaikkakohtaisesti. Paljon puhutaan johtamisesta ja lähiesimiestyöstä ja sen laadusta. Hyvä johtaminen on tietenkin kaiken perusta. Jos johtamisessa on ongelma, heijastuu se koko työyhteisössä aika nopeasti. Myös lähiesimiehen toiminta, esim. työntekijöiden tasavertainen kohtelu on avainasemassa työpaikalla. &#160;Kaikki lähtee toisen kunnioituksesta. Ketään ei kiusata, eikä ketään jätetä yksin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, toistemme erilaisuus ja persoonallisuus huomioiden. Työpaikalla pitää olla avoimen keskustelun kulttuuri, jossa yhdessä kehitetään hyvää työelämää, löydetään kadonneen työhyvinvoinnin idea. Tämä vaatii kaikkien yhteisiä ponnisteluja ja sitoutumista.</p><p>Johtamisesta puhutaan suomessa paljon nykypäivänä. Johtamiskoulutukseen satsataan myös paljon. Hyvästä koulutuksesta saa varmasti hyvät eväät. Mutta pitää olla myös luontaista lahjakkuutta johtaa joukkoja, ilman sitä ei välttämättä menesty. </p><p>Lähiesimiestyö on ratkaisevassa asemassa. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lähiesimies itse olisi tehnyt sitä työtä, jota työntekijät tekevät. Näin hänellä olisi hyvät eväät työhönsä. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu on mielestäni yksi tärkeimmistä asioista. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, nostaa se heti kapinamieltä työpaikalla. Pitää myös huomioida jokaisen vahvuudet ja miksei myös heikkoudet. Tätä kautta voi kohdentaa voimavaroja työnsuunnitteluun. Myös joku fyysinen hidaste voi vaikuttaa työn tekemiseen ja silloin tarvitaan &#160;asiantuntevan esimiehen kykyä suunnitella työtä. </p><p>Työyhteisöissä on käytössä myös työkyvyn tukemisen periaatteet, ns. varhaisen tuen malli. Se on hyvä työkalu ottaa keskusteluun asioita mahdollisissa ongelmatilanteissa. Voiko työntekijä muuttaa toimintatapojaan tai onko työsuunnittelussa jotakin huomioitavaa. Tähän liittyy myös hyvät ja kattavat työterveyspalvelut. Kun ollaan ongelmien äärellä, on toimivilla työterveyspalveluilla avaimet työtekijän työkyvyn palauttamiseen ja työelämässä pysymiseen. Joskus se vaatii työn keventämistä tai jopa työkokeilua uuteen ammattiin. Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen pystyy tekemään työtä mahdollisimman pitkään ja vielä niin, että jaksaa työssään.</p><p>Työyhteisöissä on myös &#160;työsuojelutoimikunnat. Kulmakivinä ovat työsuojeluvaltuutetut, &#160;joiden tehtävänä on perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin. Monesti ongelmatilanteissa on järkevää tehdä yhteistyötä työpaikan luottamusmiehen kanssa. Asiat kun usein limittyvät toisiinsa, tarvitaan molempia ratkaisemaan asia.</p><p>Ylläolevan perusteella kaikki liittyy kaikkeen. Hyvä työhyvinvointi on monen tekijän summa. Ei saa myöskään unohtaa vapaa-ajan merkitystä, eikä työn ja perheen yhteensovittamista kiireisessä maailmassamme. Kaukana ovat ne ajat, kun perhe keskenään ruokaili kaikki yhtä aikaa saman ruokapöydän ääressä koulun- ja työpäivän päätteeksi.</p><p>Jotta hyvä työhyvinvointi työpaikalla toteutuu, tarvitaan kaikkia siihen mukaan. Yhteiset ponnistelut paremmasta kantavat hedelmää eteenpäin. Voidaankin kysyä, löydämmekö uudelleen kadonneen työhyvinvoinnin jäljille?!</p><p>Ismo Hoskari</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Alavuden kaupunki</p>3.10.2018 21:00:00Blogi20.11.2018 13:22:39https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Ismo_Hoskari_002.jpg" width="282" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Vain työelämää4595 <p>Nyt kun kesälomastani on jo reilu kuukausi ja töitä pakerrettu innolla, uskallan kääntää mietteet uudelleen lomiin ja vapaa-aikaan. Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut epäsuhta työantajapuolen halussa työajan pidennyksiin ja vuosilomien lyhentämiseen, samalla kun digitalisoimme yhteiskuntaamme ja vailla työtä olevat yrittävät epätoivon vimmalla työllistyä aktiivimallin kautta. </p><p>Robotit ja tekoäly pystytään valjastamaan mitä moninaisimpien työtehtävien suorittamiseen ympärivuorokautisesti. Ihmiselle tehtäväksi jäävien töiden luonne muuttuu entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä ja luovaa ratkaisua vaativiin asiantuntijatehtäviin. Työn ja vapaa-ajan raja on muuttunut yhä häilyvämmäksi ja työnteostamme on tullut hektistä ja stressaavaa tietototulvan ja sähköisten viestimien aiheuttamien jatkuvien keskeytysten vuoksi. Muutokset ja jatkuvan oppimisen moodi on tullut jäädäkseen.</p><p>Elämme ajassa, jolloin kaikkea työelämään liittyvää tulee tarkastella aivan uusin silmin. Tarkasteluun nousevat mm. käsitteet työaika ja työpaikka, työn tekemisen muodot, palkkaus sekä työn verotus. Robotiikan ja tekoälyn tuomasta tuottavuuden lisäyksestä voisimme osin hyötyä kaikilla tasoilla. </p><p>Tällä hetkellä osa väestöstä tekee pitkiä työpäiviä selvitäkseen työkuormastaan ja vastaavasti osa on vailla työtä. Työtä ja vapaa-aikaa olisi jaettavissa tasaisemmin kaikille tuottavuuden lisäyksen turvin luotavilla uusilla työpaikoilla.&#160; &#160;</p><p>Säilyttääksemme itsemme työkykyisinä ja energisinä, henkisesti kuormittavammaksi muuttunut työelämä vaatii entistä enemmän aikaa työstä palautumiseen. Maailmalla ja Suomessakin on tehty yrityksissä kokeiluja nelipäiväisestä työviikosta. Tulokset kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kokeilujen aikana yritysten tuottavuus on kasvanut ja työntekijöiden työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet. Vastaavanlaisia tuloksia on saavutettu kokeiluissa, joissa työpäivää on lyhennetty kuusi tuntiseksi. Pidemmillä vuosilomilla saavutetaan vastaavat hyödyt työntekijän palautumisen ja motivoitumisen kautta. </p><p>Vaikka suomalaiset ovat tunnetusti olleet työkeskeistä kansaa, uudet sukupolvet osaavat arvostaa entistä enemmän myös työn mielekkyyttä ja vapaa-aikaa. Työn ja vapaa-ajan oikealla rytmittämisellä on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Perhe, koti, harrastukset ja vapaa-aika ovat ihmiselle tärkeitä ja voimavaroja tulisi jäädä myös tähän omaan elämään. </p><p>Anne Hiltunen<br><br>Liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Taitoa</p>27.8.2018 21:00:00Blogi28.8.2018 13:24:06https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Anne_Hiltunen_001.jpg" width="245" style="BORDER&#58;0px solid;" />