| Blogi: Työ ja mieli – viisi roolia ja näkökulmaa | 5071 | <div data-node="5c1376023d524"><div class="fl-module-content fl-node-content"><p>Työllä on monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Työ voi parhaillaan tuoda paljon mielekästä sisältöä elämään ja tukea
mielenterveyttä. Edellytyksenä on kuitenkin, että työ on hyvin
organisoitua ja johdettua, työkuormitus on sopivalla tasolla ja
työntekijä kokee työn mielekkääksi. Toisaalta työhön voi myös liittyä
mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä, joista yleisimpiä ovat liiallinen
työkuormitus ja siihen liittyvät palautumisen ongelmat työpäivän
kuluessa ja sen jälkeen.</p><p>Mielenterveyden tukeminen työssä on sekä voimavarojen vahvistamista että toisaalta epäkohtiin puuttumista. <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työryhmämme</strong></a><strong> </strong>päätti syventyä työhyvinvoinnin edistämisen teemaan mielenterveyden näkökulmasta Työturvallisuuskeskuksen <a href="https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työ ja mielenterveys</strong></a><strong> </strong>–<br>
aineiston pohjalta. Tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>tallenteen</strong></a><strong> </strong>ja alle on koottu yhteenvetoa viiden eri roolin näkökulmasta.</p><h3>1. Työnantaja</h3><p>Työturvallisuuslaki edellyttää, että työn vaarat ja haitat tulee
tunnistaa työpaikalla myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden, kuten
mielen hyvinvoinnin, osalta. Mielen hyvinvointi on tärkeä osa
työntekijöiden työkykyä ja terveyttä. Sen edistämiseksi on tiedostettava
työn mahdolliset psykososiaaliset riskit, kuormitustekijät ja
voimavarat sekä työpaikan ja työntekijän keinot vaikuttaa niihin. Näiden
työturvallisuusvelvoitteiden täyttämisessä vastuu on työnantajalla.</p><p>Johdolla ja työnantajan edustajilla on suuri rooli työkulttuurin ja
työhyvinvoinnin rakentamisessa. Myös psykologista turvallisuutta
rakennetaan johdon esimerkillä. Esimerkiksi turvallisuutta tukeva
vuorovaikutus, aito vuoropuhelu sekä matala hierarkia usein edistävät
psykologista turvallisuutta työpaikalla.</p><h3>2. Esihenkilö</h3><p>Esihenkilöt ovat usein työyhteisön avainroolissa. Esihenkilöillä on
vastuu osaltaan huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista myös
mielenterveysnäkökulma huomioiden.</p><p>Työturvallisuuskeskuksen <a href="https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työ ja mielenterveys</strong></a>
-aineistossa  onkin nostettu esiin, että työkykyyn liittyvien muutosten
ja haitallisen kuormittuneisuuden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa
ovat esihenkilön keskeisiä tehtäviä. Esimiesten tulee toimia työpaikan
varhaisen tuen mallin edellyttämällä tavalla, kun viitteitä työkykyä
uhkaavista asioista ilmenee. Samalla esihenkilöiden ymmärryksen
lisääminen mielenterveyden ja työn yhteydestä on tärkeää. Esihenkilöt
tarvitsevat perehdytystä psykososiaalisen kuormituksen tunnistamiseen
sekä erilaisiin keinoihin vähentää haitallista kuormitusta työssä ja
vahvistaa kuormitusta tasaavia voimavaratekijöitä.</p><p>Lisää taustatietoa esimerkiksi <a href="https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/opas/hyvan-mielen-tyopaikka/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työterveyslaitoksen sivuilta</strong></a>.</p><h3>3. Työntekijä</h3><p>Työntekijän työkykyyn nähden optimaalisella työn mitoituksella on tärkeä
merkitys. Avoimuus, luottamus ja psykologinen turvallisuus luovat hyvän
pohjan mielenterveyden ylläpitämiselle työpaikalla. Jokainen työntekijä
voi omalla toiminnallaan edistää mm. psykologista turvallisuutta
työpaikalla sekä tukea työyhteisöä eri tavoin.</p><p>Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan
puitteissa työpaikoilla on perusteltua ottaa painopisteeksi
työhyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyden tukeminen ja vastaavasti
masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden torjunta. Myös työn ja muun
elämän yhteensovittamisen helpottamisen käytännöt voivat tukea
työntekijöiden jaksamista.</p><p>Lisää taustatietoa työryhmän blogista: <a href="https://www.sivista.fi/blogi/tyohyvinvointi-ja-uupumus-avaimia-asian-ymmartamiseen/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen 25.8.2020</strong></a></p><h3>4. Työyhteisö</h3><p>Työyhteisön rooli on työpaikan ilmapiirin ja kulttuurin näkökulmasta
keskeinen. Tässä vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan on hyvä kiinnittää
huomiota. Ammatillinen käyttäytyminen ja arvostava vuorovaikutus tulisi
olla lähtökohtana työpaikoilla. Myös työtoverien välisillä suhteilla on
suuri merkitys ja tässä luottamus on tärkeässä roolissa.</p><p>Lisää taustatietoa työryhmän blogeista:</p><p><a href="https://www.sivista.fi/blogi/luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta 22.1.2020</strong></a><br>
<a href="https://www.sivista.fi/blogi/luottamus-syntyy-vuorovaikutuksessa/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa 13.2.2020</strong></a><br>
<a href="https://www.sivista.fi/blogi/ammatillinen-kayttaytyminen-on-osa-ammattitaitoa/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa 15.9.2020</strong></a></p><h3>5. Luottamusasemassa oleva henkilöstö</h3><p>Työyhteisön luottamusasemassa olevat henkilöt ovat tärkeässä roolissa
työhyvinvoinnin edistämisessä myös mielenterveyden näkökulma huomioiden.
Tämä näkyy esimerkiksi työsuojelunyhteistoiminnan kautta vaikuttamisena
kuin työyhteisön luottohenkilön roolissa.</p><p>Yhteenvetona työryhmä toteaakin, että työpaikoilla on hyvä käydä läpi
eri osapuolten roolit ja vastuut psykososiaalisten tekijöiden
näkökulmasta.</p><p><br></p></div></div> | 13.9.2021 21:00:00 | Blogi | | | 14.9.2021 6:52:26 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_2574_lowres.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Viisi nostoa työhyvinvoinnin johtamisesta – työhyvinvointi on jatkuva osa työn arkea | 5276 | <div class="fl-module fl-module-fl-post-content fl-node-5c1376023d524 single-post-right-post-content" data-node="5c1376023d524"><div class="fl-module-content fl-node-content"><p>Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan eri konteksteissa eri asioita, ja
usein arkipuheessa työhyvinvointi mielletään viihtyvyydeksi, jota
pyritään lisäämään erilaisilla arkityöhön kuulumattomilla tempauksilla.
Työhyvinvointia ei tulisi kuitenkaan irrottaa liiaksi itse työstä,
työnteosta ja työn arjesta. Työhyvinvoinnin ydin on itse työssä – ja
hyvät työnteon edellytykset vaativat johtamista.</p><p><a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työryhmämme</strong></a><strong>
</strong>päätti syventyä työhyvinvointiin erityisesti johtamisen näkökulmasta ja
tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><strong>tallenteen</strong></a><strong>  </strong>alle on koottu työryhmän viisi nostoa.</p><h3>1. Työhyvinvoinnin perusta on työssä ja hyvissä työolosuhteissa</h3><p>Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvoinnilla tarkoitetaan
turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa.
Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi,
ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa.<br>
Työhyvinvointia ei saavuteta työstä irrallisilla tempauksilla, vaan sitä
edistävä toiminta on läpileikkaavaa ja pitkäjänteistä ja se kohdistuu
henkilöstöön, työympäristöön, työprosesseihin sekä johtamiseen.
Lainaukset lähteestä: <a href="https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/" target="_blank" rel="noopener"><strong>Työterveyslaitos</strong></a></p><h3>2. Työhyvinvointi edellyttää aktiivista johtamista</h3><p>Työterveyden ja -turvallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle
työyhteisössä, mutta se on ensisijaisesti organisaation johdon vastuulla
– työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä edistäminen edellyttää siis
aktiivista johtamista.</p><p>Työhyvinvoinnin johtamisen näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota mm.
työn organisointiin, selkeisiin töiden järjestelyihin, avoimeen
vuorovaikutukseen, toiminnan arviointiin sekä työstä saatuun
palautteeseen ja arvostukseen. Esimerkiksi turvalliset työolot ja oikein
mitoitettu työ luo pohjan hyvinvoinnille ja hyvin tehdylle työlle.</p><h3>3. Työhyvinvointi on jatkuva osa johtamisen ja työn tekemisen arkea</h3><p>Työhyvinvointi ja sen kehittäminen eivät tarkoita työstä irrallisia
asioita, vaan ne ovat kiinteä osa työn arkea ja työn johtamista.
Työhyvinvoinnin näkökulma on hyvä tunnistaa kaikessa toiminnassa sekä
johtamisessa ja se tulee huomioida työn arjessa jatkuvasti läsnä olevana
teemana.</p><p>Hyvällä johtamisella varmistetaan onnistuneen työnteon edellytykset,
joka puolestaan luo pohjan työhyvinvoinnille. Organisaatiopsykologi
Pekka Järvinen onkin todennut osuvasti (<a href="https://www.hs.fi/visio/art-2000007852438.html?share=49536516f32bb0545def3ee337230ec0" target="_blank" rel="noopener"><strong>HS 11.3.2021</strong></a>),
että esimiehen tehtävä on luoda porukalle onnistumisen edellytykset.
Sen kun muistaa ja pitää kirkkaana mielessään, menee Järvisen mukaan jo
ihan hyvin.</p><h3>4. Työhyvinvointi muuttuu tuottavuudeksi</h3><p>Työhyvinvointia edistää se, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä
työnsä hyvin, turvallisesti sekä kokea onnistumisia. Samalla paranee
työn tuottavuus. F1 lääkäri Aki Hintsan ajatusta myötäillen: ”Menestys
on hyvinvoinnin sivutuote”.</p><p>Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys
yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon,
asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen,
sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin. Lainaus lähteestä: <a href="https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/" target="_blank" rel="noopener">Työterveyslaitos </a></p><h3>5. Työn merkityksellisyys</h3><p>Työn imu ja merkityksellisyys ovat paljon esillä. Johtamisen
näkökulmasta esimerkiksi se, että esihenkilö perustelee, mikä on
tekemisen merkitys, voi lisätä työn merkityksellisyyden kokemusta.
Rutiinitkin tuntuvat mielekkäämmiltä, kun työntekijä ymmärtää miksi
työtään tekee ja mitä tavoitetta kohti mennään.</p><p>Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa
tarkoituksenmukaisuutta ja merkityksellisyyttä pohtivassa
kirjoituksessaan (<a href="https://ls24.fi/artikkelit/tarkoituksen-mukaisuus" target="_blank" rel="noopener"><strong>Länsi-Suomi 14.3.2021</strong></a>),
tarkoituksen-mukaisuus että organisaatioille, jotka eivät ole
työntekijöilleen kasvun ja kukoistamisen paikkoja, voi ennustaa lyhyttä
tulevaisuutta.</p><h3>Yhteenveto</h3><p>Yhteenvetona työryhmä tiivistää työhyvinvoinnin johtamisen yhtälön:
Hyvä aktiivinen johtaminen + työhyvinvoinnin huomioiminen
läpileikkaavasti työn arjessa = työyhteisön hyvät edellytykset
kukoistaa!</p><span><h4>Lue lisää<br></h4><p><span></span></p><ul><li><h4><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/tyohyvinvointia-johtamalla.aspx">Työhyvinvointia johtamalla</a> </h4></li></ul></span><p><br></p></div></div> | 17.5.2021 21:00:00 | Blogi | | | 18.5.2021 8:51:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty2503_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Vuosi koronaa, mitä opimme yhteistoiminnasta? | 5295 | <p><strong>Alkuvuodesta 2020 alkanut koronapandemia haastoi yksityisen opetusalan työpaikat ennennäkemättömällä tavalla, joka vaikutti niin työntekoon kuin itse työpaikkoihin. Opetusalalla jouduttiin keväällä 2020 siirtymään pääosin etäopetukseen muutaman päivän varoajalla ja kuluneen vuoden aikana nopeasti muuttuvien tilanteiden aikana piti miettiä, kuinka työt järjestetään ja miten se tehdään turvallisesti. </strong><br><br>Koronapandemiaa on kestänyt jo yli vuoden ja työryhmä päätti selvittää, mitä voisimme oppia yhteistoiminnasta. Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista  saatiin hyvää taustatietoa työryhmän työlle. Tuotimme yhdessä Työturvallisuuskeskuksen kanssa teemaan liittyvän tallenteen  ja alle koottuna 5 työryhmän oppia. <br></p><h3>1. Perusasiat luovat vahvan pohjan</h3><p>Koronapandemian aiheuttama tilanne on ollut kaikille uusi ja se on myös haastanut hyödyntämään yhteistoimintaa uudella tavalla. Koronakriisi on opettanut perusasioiden tärkeyden – kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan ketterämmin mukautua uuteen tilanteeseen. Näin myös yhteistoiminnassa. Työsuojelun yhteistoiminnan perusasioista löytyy tietoa Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.     <br></p><h3>2. Viestintä</h3><p>Työpaikan avoin ja selkeä viestintä sekä ajantasaisen ja oikean tiedon välittäminen ovat ratkaisevassa asemassa onnistuneen yhteistyön kannalta. Myös Työsuojelupaneelista ilmeni, että yhteistä keskustelua, kuuntelua ja toimivaa vuorovaikutusta pidettiin erittäin tärkeänä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että työsuojelun tuli olla henkilöstön tavoitettavissa ja tukena.<br></p><h3>3. Ennakointi ja luottamus</h3><p>Yhteistoiminnalla voidaan yhdessä varautua muutoksiin ja mahdollisiin yllätyksiin. Koronakriisi on opettanut, että työsuojelutoimijoiden ammattitaitoa työolojen ja työn arjen tuntijana on hyvä hyödyntää poikkeustilanteissa alusta lukien. Koronapandemian aiheuttama kriisitilanne on osoittanut, kuinka tärkeää yhdessä toimiminen ja luottamus työpaikoilla on. Toisiinsa luottavat yhteistoiminnan osapuolet pystyvät käsittelemään hyvinkin vaikeita asioita yhdessä ja löytämään niihin parhaat mahdolliset ratkaisut.    <br></p><h3>4. Yhteistoiminta ja osaaminen</h3><p>Koronapandemian aiheuttama tilanne on opettanut, että on tärkeää tunnistaa osaamista ja hyödyntää yhteistoimintaa tilanteiden ratkaisemisessa. Esimerkiksi riskiryhmien tunnistaminen on työpaikoilla edellyttänyt vahvaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Yhteistyön ja osaamisen tunnistamisen avainhenkilöitä ja -tahoja voivat olla: <br>•    johto / henkilöstöhallinto <br>•    työsuojeluvaltuutettu<br>•    työsuojelupäällikkö<br>•    muu työyhteisön erityisosaaminen<br>•    työterveyshuolto <br><br>Poikkeusoloissa kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä on hyvä hyödyntää. Tulevia poikkeustilanteita silmällä pitäen onkin syytä varautua ennalta mm. suunnittelemalla yhteistyötä tukevia toimintamalleja.<br></p><h3>5. Toiminnan arviointi: onnistu tai opi</h3><p>Yhteistoiminnan kehittämisen näkökulmasta on hyvä tunnistaa onnistumiset, mutta myös kehittämiskohteet. Koronapandemian aiheuttamasta tilanteesta on hyvä ottaa kaikki oppi irti. Kun tilanne sen mahdollistaa, on työpaikoilla hyvä varata aikaa sen tarkasteluun, miten oman työpaikan yhteistoiminnassa on kriisissä onnistuttu ja mitä mahdollisia kehittämiskohteita puolestaan on tullut esille. Keskeistä on myös vaalia onnistumisia ja oppeja työyhteisössä koronapandemian aiheuttaman kriisin väistyttyä. <br></p><h3>Lopuksi</h3><p>Työsuojelupaneelissa selvitettiin myös työsuojelutoimijoiden oppeja koronakriisin aiheuttamasta poikkeustilanteesta. Kolmeen sanaan tiivistettynä ne olivat: viesti, välitä ja ole valppaana.<br></p><p><em>Blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä yksityisen
opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten
yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä eli
työhyvinvointityöryhmässä. Lue lisää työhyvinvointityöryhmän työstä </em><a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" rel="noopener"><em><strong>täältä</strong></em></a><em>. <br><br></em></p><h4>Lue lisää<br></h4><p><span></span></p><ul><li><h4><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/yksityisen-opetusalan-blogi-ja-videosarja-alkaa-vuosi-koronaa-mita-opimme-yhteistoiminnasta.aspx">Yksityisen opetusalan blogi- ja videosarja alkaa: Vuosi koronaa, mitä opimme yhteistoiminnasta?</a> </h4></li></ul><br><p><br></p><p></p> | 13.4.2021 21:00:00 | Blogi | | | 14.4.2021 11:34:33 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/opiskelijat-ryhma-2.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa | 3302 | <p>Olet varmaan joskus törmännyt huonoon käytökseen työelämässä? Entä oletko itse antanut ärräpäiden lentää töissä? Monimuotoisuus ja erilaiset ihmiset ovat työyhteisön rikkaus. Koska työnteossa on kyse inhimillisestä vuorovaikutuksesta, ei vuorovaikutusongelmilta voida koskaan täysin välttyä. Siellä missä on ihmisiä, on aina myös erilaisia toimintatapoja.</p><p>Missä menee raja hyväksyttävän käytöksen ja vastuuttoman työkäyttämisen välillä? Entä milloin on kyse työturvallisuuslaissa tarkoitetusta ja rangaistavaksi säädetystä häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta? Jotta tilanteiden tunnistaminen olisi työpaikoilla helpompaa, avaamme tässä blogissa työkäyttäytymisen eri aste-eroja.</p><h3>Käyttäytymisen aste-eroja</h3><p>Hyvän ammatillisen käytöksen tulee olla työpaikalla lähtökohta ja tämä tarkoittaa, että käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja kaikkien kanssa tehdään töitä asiallisesti. Ammatillinen käyttäytyminen on olennainen osa jokaisen ammattitaitoa alasta taikka työtehtävästä riippumatta. Se on omiaan myös luomaan ja ylläpitämään luottamusta työpaikalla.</p><p>Ammatillinen käyttäytyminen on sivistynyttä, arvostavaa ja ystävällistä käyttäytymistä kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan työ- ja ihmissuhteet on hyvä pitää riittävän erillään toisistaan, jolloin pystytään paremmin pitämään asiat asioina. Hyvä ammatillinen käytös ei siis tarkoita esimerkiksi sitä, että kaikkien kanssa tulisi olla ylimpiä ystäviä. </p><p>Vastuuttomalla työkäyttäytymisellä tarkoitetaan Työterveyslaitoksen mukaan kaikkea sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, ettei noudateta työaikoja tai yhteisiä pelisääntöjä, ylitetään omat valtuudet, käyttäydytään omavaltaisesti tai lyödään laimin tehtäviä. Tähän kuuluvat myös dramaattiset tunteen purkaukset, mielen osoittaminen eri tavoin ja työyhteisön pelisäännöistä taikka työroolista lipsuminen. </p><p>Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan häirintää, kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä työpaikoilla. Se voi ilmetä monilla eri tavoilla ja sen kohteeksi voivat joutua sekä työntekijät että esimiehet. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.</p><p>Työturvallisuuslain 28 §:ssä kielletyksi häirinnäksi tai muuksi epäasialliseksi kohteluksi katsotaan sellainen yllä kuvattu toiminta tai käytös työssä, joka on omiaan aiheuttamaan työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa.  Tällöin käsillä on objektiivisesti arvioituna vakava terveydellinen riski, eikä siten esimerkiksi henkilön oma kokemus tai arvio tilanteen terveydelle aiheutuvasta vaarasta vielä ratkaise asiaa. Toiminnan on oltava myös tarkoituksellista ja toistuvaa tai pitkään jatkunutta.</p><h3>Koko työyhteisön asia</h3><p>Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Jos havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai esimerkiksi työtekijä itse ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen vaatimin keinoin. </p><p>Epäasiallisen ja häiritsevän käyttäytymisen estäminen ja lopettaminen on siis ensisijaisesti työnantajan velvollisuus, mutta se on myös koko työyhteisön asia. Jokaisen työyhteisön jäsenen on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.</p><p>Kun työpaikoilla kaikki sitoutuvat käyttäytymään ammatillisesti ja kohtelemaan toisiaan asiallisesti ja arvostavasti edistetään kaikkien työhyvinvointia. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan – ollaan kaikki ihmisiksi töissä!</p><h4>Vinkkejä ja lähteitä tilanteiden ratkaisemiseen</h4><p>Ohessa TTK:n opas: Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kielletty: <span><span><a href="https://ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf" target="_blank">https://ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf</a></span></span></p><ul><li><a href="https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/toimintaohje_mahdollisessa_hairintatapauksessa" target="_blank">https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/toimintaohje_mahdollisessa_hairintatapauksessa</a></li><li><a href="https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/mika-ei-ole-kiusaamista/" target="_blank">https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/mika-ei-ole-kiusaamista/</a></li><li><a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161126/TEMrap_32_2018_Tyoolobarometri_2017.pdf" target="_blank">http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161126/TEMrap_32_2018_Tyoolobarometri_2017.pdf</a></li><li><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162254" target="_blank">https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162254</a></li></ul><p><br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0"><strong>Työhyvinvointiryhmän blogikirjoitukset:</strong></span><br></h3><p>Tämä blogikirjoitus on laadittu yksityisen
opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten sopijaosapuolten välisessä <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank">työhyvinvointityöryhmässä</a>. Työhyvinvointiryhmä on julkaissut vuoden 2020
aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan neljäs ja viimeinen osa. <br></p><h4>Lue blogisarjan osat:<br></h4><h4>1) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta.aspx">Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta</a> (23.1.2020)<br><br>2) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-syntyy-vuorovaikutuksessa.aspx">Blogi: Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa</a> (13.2.2020)<br><br>3) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-tyohyvinvointi-ja-uupumus-avaimia-asian-ymmartamiseen.aspx">Blogi: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen</a> (25.8.2020)<br><br>4) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-ammatillinen-kayttaytyminen-on-osa-ammattitaitoa.aspx">Blogi: Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa</a> (15.9.2020)<br></h4><p><br><br></p> | 14.9.2020 21:00:00 | Blogi | | | 15.9.2020 10:43:43 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen | 3305 | <h3>Kun oravanpyörässä pyörii</h3><p><em>Tee raportti. Lähetä se. Valmistaudu oppituntiin. Ole jämpti, positiivinen ja innovatiivinen. Korjaa kokeet. Anna palautteet. Ole vakuuttava. Ole innostava. Puhu kuuluvasti. Älä välitä oikuttelevasta oppilaasta, hän ei tarkoita pahaa. Laita kalenterikutsut kokoukseen. Valmistele kokous. Sähköposti, lue ja tarkista. Vastaa. Soita kollegalle. Auto pitää tankata. Ruokakaupasta ensi viikon ruuat. Hae lapset tarhasta. Kokkaa. Ole kannustava puoliso. Kuuntele. Älä ole tunteiden vietävänä. Joogaa. Meditoi. Siivoa. Ole läsnä perheelle, lapset ovat vain kerran pieniä. Ole aallon harjalla, katso ajankohtaisohjelma. Kännykkä piippaa ja valo välkkyy, reagoi. Kommentoi ystäväsi täydellistä kuvaa, hän on lomalla etelässä – taas. Älä vertaa, ole tyytyväinen. Pese lasten hampaat, pese omat hampaat, ei liian lujaa. Laita pyykit. Laita lapset nukkumaan. Katso aikataulut. Siivoa lisää. Pakkaa laukku. Lue kirja. Lue kaksi. Älä itke, ei ole mitään syytä. Mene nukkumaan. Nuku. Nuku. Miksi ei uni tule? Nuku, nuku jo – huomenna sama rumba uudestaan!</em></p><p>Kun jatkuvasta kiireestä on tullut osa meidän kaikkien arkipäivää, tarvitaan keinoja tilanteiden tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>Työhyvinvointityöryhmä </strong></a>pyysi EK:n asiantuntijalääkäri <strong>Auli Rytivaaraa</strong> avaamaan työhyvinvoinnin terveydellistä merkitystä ja uupumuksen lääketieteellistä jäsennystä.</p><h3>Parhaimmillaan työ tukee hyvinvointia</h3><p>Työpaikalla vietetään merkittävä osa ajasta. Koska työ on suuri osa arkea, on tärkeää, että työ tukee osaltaan hyvinvointia. Työllä on parhaimmillaan monia myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen. Työ tarjoaa toimeentulon lisäksi paljon muuta lisäarvoa elämään, kuten tavoitteellista ja merkityksellistä elämänsisältöä. </p><p></p><p>– Työuupumuksen varhainen havainnointi ja siihen puuttuminen on sekä työntekijän että työnantajan etu. Kun työn kokee mielekkääksi ja saa siitä arvostusta, vaikuttaa työ myönteisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin, kertoo Rytivaara. </p><p></p><p>Se, että työpaikalla voidaan hyvin, on avain työyhteisön menestykseen.</p><h3>Mitä työuupumus tarkoittaa ja miten se ilmenee?</h3><p>Uupumus on moniulotteinen asia, johon liittyy lukuisia tekijöitä. </p><p>Työuupumukselle on tyypillistä: voimakas kokonaisvaltainen väsymys, joka ei vähene levonkaan avulla, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.</p><p></p><p>– Työuupumusta epäiltäessä on syytä kartoittaa myös työntekijän terveydellinen tila, koska esimerkiksi väsymys on yleinen oire, joka voi johtua hoidettavissa olevasta sairaudesta tai häiriöstä. Väsymyksen kartoittamisessa käytetään erotusdiagnostiikkaa, jotta voidaan varmistua, ettei taustalla vaikuta jokin sairaus, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, kertoo Rytivaara.</p><p></p><h3>Työuupumuksen jäsentelyä</h3><p>Työuupumus on oireyhtymä, ei sairaus.</p><p></p><p>– Lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole diagnoosia työuupumukselle. Työuupumukseen kuitenkin liittyy riski sairastua mm. masennukseen, unihäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Esimerkiksi työuupumus ja masennus voivat limittyä, ja työuupumus voi osatekijänä johtaa masennukseen, jäsentää Auli Rytivaara.</p><p></p><p>Työuupumus on eri asia kuin työstressi. </p><p></p><p>– Stressi on ihmisen yritys sopeutua kuormitukseen, eikä se ole pelkästään kielteistä. Uupumus syntyy, kun sopeutuminen ei onnistu, palautumista ei ole riittävästi ja stressitila pitkittyy, Auli Rytivaara kertoo.</p><p></p><h3>Miten työuupumus kehittyy?</h3><p>Uupumus on salakavalaa ja usein työntekijä uupuu pikkuhiljaa. Oireita on voinut olla jo vuosia ennen kuin asia huomataan. </p><p></p><p>– Työuupumuksen kehittymisen syistä on esitetty monenlaisia näkemyksiä. Teoreettisissa malleissa toistuu todellisuuden ja tavoitetilan välinen ristiriita, kuten työntekijän korostunut motivoituneisuus ja sitoutuminen yhdistettynä työolosuhteisiin, joissa asetettuja tavoitteita tai omia ihanteita ei pysty toteuttamaan, kuvailee Rytivaara.<br></p><p></p><h3>Mitä työpaikalla tulee tehdä haitallisen kuormittumisen ennalta ehkäisemiseksi?</h3><p>Työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa on kyse koko työyhteisön yhteisestä asiasta. Työnantaja ja esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita henkisen työkyvyn ylläpitämisessä, mutta jokaisella työyhteisön jäsenellä on tärkeä rooli työhyvinvoinnin edistämisessä. </p><p>Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit, niin fyysiset kuin psyykkiset. Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Työnantaja vastaa mm. siitä, että työpaikka on turvallinen ja terveellinen. Työntekijän vastuulla on mm. huolehtia ja välittää itsestään ja toisista, noudattaa annettuja ohjeita sekä ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista. </p><p>On myös tärkeää, että kaikilla työpaikan eri toimijoilla (esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto) on riittävästi osaamista työhyvinvointiasioissa. Termien ja käsitteiden ymmärtäminen sekä jäsennykseen perehtyminen on tärkeää. Se auttaa tilanteiden tunnistamisessa ja löytämään oikeita ratkaisuja eri tilanteisiin. </p><h4>Lisätietoa täältä:</h4><p>Terveyskirjasto Duodecim <br><a href="https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681#s3" target="_blank">https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00681#s3</a> </p><p>Työturvallisuuskeskus <br><a href="https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus/aineistoa_esimiehille" target="_blank">https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/psykososiaalinen_kuormitus/aineistoa_esimiehille</a><br><a href="https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/asiantuntija-_ja_toimistotyo/psykososiaaliset_kuormitustekijat" target="_blank">https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/toimialakohtaista_tietoa/asiantuntija-_ja_toimistotyo/psykososiaaliset_kuormitustekijat</a></p><p>Työterveyslaitos<br> <a href="https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/" target="_blank">https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/</a></p><p>Työsuojelu<br> <a href="https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus" target="_blank">https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus</a><br><a href="https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/arviointi" target="_blank">https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/arviointi</a></p><p>Työturvallisuuslaki <br><a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L4" target="_blank">https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L4</a></p><div><strong><em><br>Blogikirjoitus on laadittu yhteistyössä</em></strong><em> yksityisen
opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten
yhteistoiminta- ja työsuojelun yhteistoimintaryhmässä eli
”<a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a>”. Työhyvinvointiryhmä julkaisee kevään 2020
aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan kolmas
osa.<br></em><br></div><div><br></div> | 24.8.2020 21:00:00 | Blogi | | | 25.8.2020 10:22:23 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_tyoaika_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa | 3304 | <h4>Luottamuksen "kenttätutkimus"</h4><p><a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank"><strong>Työhyvinvointityöryhmämme</strong></a> (sivista.fi) jatkaa luottamusteemaan perehtymistä. Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> luottamusta koskevan esityksen inspiroimana jatkamme <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta.aspx"><strong>blogisarjaamme </strong></a>(jytyliitto.fi) lähestyen teemaa toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön tarkastelun kautta.</p><p>Työryhmämme päätti hakea tietoa kentältä ja vierailimme <a href="https://www.sivista.fi/esittely/jasentarinat/eiran-aikuislukio/" target="_blank"><strong>Eiran aikuislukiossa</strong></a> (sivista.fi). Pääsimme kuulemaan rehtorin, luottamusmiehen sekä työsuojelupäällikön näkemyksiä työhyvinvoinnista sekä erityisesti luottamuksesta ja yhteistyöstä. Työryhmänä ilahduimme siitä, että tunnistimme vierailullamme monia Rauramon esittämiä luottamuksen elementtejä.</p><h4>Luottamuksen peruselementtejä</h4><p>Luottamuksen rakentamisen peruselementtejä työyhteisössä ovat mm. ammatillinen käytös, yhteinen päätöksenteko sekä yhteiset toimintatavat, jotka sovitaan yhdessä ja joihin sitoudutaan. Ammatillinen käyttäytyminen on keskeistä, koska työyhteisön dynamiikka on erilainen kuin esimerkiksi vaikkapa ystäväporukan. Työyhteisössä ei tarvitse rakastaa kaikkia, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen ja kyettävä työskentelemään yhdessä. Luottamus näkyy työpaikoilla siten, että kaikki työyhteisön jäsenet kantavat vastuunsa sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. </p><p></p><p>– Kun yhteistyö toimii, on töiden järjestelytkin helppo sopia niin, että niiden avulla helpotetaan työn ja muun elämän yhteensovittamista, kertoi Eiran aikuislukion luottamusmies. </p><p></p><h4>Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus</h4><p>Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus edellyttävät ymmärrystä, keskusteluälykkyyttä ja tilannetajua eli kykyä toimia vaativissa keskusteluissa, neuvotteluissa tai konflikteissa. Rauramo nostaa avaintekijöinä myös vastuullisuuden, vastavuoroisuuden ja hyväntahtoisuuden. </p><p></p><p>– Usein vuorovaikutustilanteiden sujuvuutta helpottaa sen huomioiminen, että tarkasteltava asia värittyy kunkin osallisen taustan (kuten esim. asenne, tiedot, tulkinnat ja pelot) kautta. Tämä usein selittää sitä, miksi samaa asiaa tarkastelevat osapuolet voivat nähdä asian kovin eri tavoin eli ns. omien linssien läpi. Tämän oivaltaminen samoin kuin eri näkökulmien arvostaminen auttaa yhteisen ymmärryksen löytymistä, kertoo Rauramo. </p><p></p><p></p><p>– Eiran aikuislukiossa luottamus näkyy mm. siinä, että uskalletaan puhua avoimesti ja tarttua myös vaikeisiin asioihin. Eri näkemyksiä ymmärretään ja arvostetaan. Eiran aikuislukiossa on myös pystytty tekemään yhteisiä ratkaisuja ja rohkeitakin kokeiluja hyvässä hengessä, kertoivat Eiran aikuislukion rehtori ja luottamusmies.</p><p></p><p>Rauramon esittämässä luottamuksen ketjussa näkyvät myös nämä elementit, eli avoimuus ja jokaisen oikeus omaan totuuteen, mutta samalla velvollisuus yhteisen käsityksen muodostamiseen.</p><h4>Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta moneen asiaan voi</h4><p>Luottamus rakentuu sanoista ja teoista, kertoo Päivi Rauramo. Luottamuksen kannalta on tärkeää, että teot ja sanat myös vastaavat toisiaan. Jokaisen työyhteisön jäsenen toiminnalla on merkitystä luottamuksen rakentamisessa ja ylläpitämisessä.  Työryhmämme kannustaakin jokaista työyhteisön jäsentä roolista riippumatta pohtimaan, mitä itse voisit tehdä työyhteisösi luottamuspääoman lisäämiseksi.</p><div><br></div><div><br></div> | 12.2.2020 22:00:00 | Blogi | | | 13.2.2020 13:18:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="252" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_ylafemma_vihrea.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta | 3303 | <h4>Oivallus, joka johti tuumasta toimeen</h4><p>Asiassa kuin asiassa palataan aina luottamukseen. Tämän huomion teki Työturvallisuuskeskuksen työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ratkaisukeinoja työyhteisöjen ongelmatilanteisiin. Työryhmä päätyi tuottamaan "Luottamustunti" -verkkotyökalun ja rakentamaan verkkosivuston luottamus-teemasta huomattuaan, että ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa luottamus on keskeisin menestystekijä - luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta.</p><p>Teimme saman havainnon <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a> (Sivista, OAJ, JHL ja Jyty) syksyllä 2019 käytyjen keskustelujen pohjalta. Päätimme perehtyä luottamus-teemaan tarkemmin ja kutsuimme Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> kertomaan meille, miksi luottamus on työyhteisössä tärkeää. </p><h4>Luottamus on sosiaalista pääomaa</h4><p>Työelämässä taloudellisen pääoman ohella organisaatioiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös sen sosiaalinen pääoma. Luottamus merkitsee psykologista turvallisuutta ja se on työyhteisön toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. </p><p></p><p>– Luottamus on psykososiaalista turvallisuutta, joka tarkoittaa mm. sitä, että on suojeltu vaaroilta sekä vapautta epäilyksistä, huolesta ja pelosta. Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin ja se voi olla positiivista, neutraalia tai negatiivista, Rauramo kertoo.</p><p></p><p>Rauramo on myös työhyvinvoinnin portaat -mallissaan asettanut luottamuksen yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta. </p><h4>Luottamuksella on työyhteisön läpileikkaava vaikutus</h4><p>Luottamus tai sen puute voi ilmetä työyhteisössä lukuisilla tavoilla. Luottamuksen puuttuminen voi näkyä esimerkiksi siten, että heikkouksia ja virheitä salataan, apua ei pyydetä eikä tarjota yli vastuurajojen ja ollaan kateellisia sekä pitkävihaisia. Luottamuksen ilmapiirissä puolestaan on helppo ottaa asioita puheeksi, myöntää virheitä, pyytää ja antaa apua, arvostaa muita sekä viihtyä yhdessä.</p><p>Luottamuksella on tutkimuksissa todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön:</p><p></p><p></p><ul><li>Parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamisen tehoa</li><li>Lisää viestinnän tehokkuutta ja yhteistyötä organisaatiossa</li><li>Vähentää kontrollin tarvetta sekä muodollisten sopimusten suhteellista merkitystä (mm. ajankäyttö kirjaamiseen vähenee)</li><li>Lisää sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin</li><li>Parantaa suoritustasoa</li><li>Vähentää konflikteja ja helpottaa niiden ratkaisemista</li><li>Helpottaa muutosten läpivientiä</li><li>Lisää innovatiivisuutta.</li></ul><p></p><p>Luottamus on positiivinen voima, jonka vaikutus saa työyhteisön kukoistamaan. Turvallinen työ on luottamuksen perusta ja luottamus puolestaan työhyvinvoinnin edellytys. Vastaavasti tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. </p><h4>Lue lisää: <a href="https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/tyokalut_ja_kehittaminen/luottamustunti" target="_blank">Luottamuksen rakentaminen (www.ttk.fi)</a></h4><p><br></p> | 22.1.2020 22:00:00 | Blogi | | | 23.1.2020 8:21:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_idea_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Hyvää ja huonoa asiakaspalvelua | 3479 |
<p>”Asiakaspalvelu on se, mitä asiakas kokee ja kohtaa asioidessaan yrityksen tai palvelun tarjoajan kanssa. Se on asiakkaan ja asiakaspalvelussa työskentelevän henkilön välinen kohtaaminen joko kasvokkain tai esimerkiksi puhelimen tai sähköisen palvelun kautta. Hyvää asiakaspalvelua on yrittää ennakoida ja täyttää asiakkaan odotukset, tarpeet ja toiveet.” Edeltävä teksti on Wikipedian määritelmä asiakaspalvelusta.<br></p><p>Harrastan moottoripyöräilyä ja matkoilla
mukanani kulkee myös kääpiövillakoira. Koiran kanssa reissatessa olen saanut
hyvää ja huonoa asiakaspalvelua. </p><p>Toisinaan huoltoasemalla myös karvakaveri
huomioidaan, mutta on ollut sellainenkin kokemus, josta jäi negatiivinen
muistijälki. </p><p>Viime kesänä päätin syödä aamupalaa eräällä
huoltoasemalla. Kun olin nostanut aamupalan tarjottimelle ja maksaessani
ostoksia myyjä ilmoitti yksikantaan: ”Kyllä sinä voit tehdä ostokset koiran
kanssa, mutta sinun pitää mennä tuonne ulos syömään ne, kun täällä sisällä ei
saa olla koiran kanssa.”  Viime kesä oli
mitä parhain motoristin unelmakesä, joten se ei ollut ongelma. </p><p>Tällä huoltoasemalla ei ollut terassia tai
mitään paikkaa, mihin olisin voinut mennä syömään aamiaista. Huoltoaseman
edessä on penkki, missä kokoontui paikallinen ”äijäkerho”.  Miehet tekivät
meille tilaa ja hyvin mahduimme penkille aamupalaa syömään. Kaupantekijäiseksi
sain kuunnella kylän tärkeimmät kuulumiset. </p><p>Asiakaspalvelua on muuallakin kuin vain
palvelualoilla. Myös kirkossa se on ymmärretty. Kirkossa vaan ei haluta puhua
asiakkaista vaan puhutaan jäsenistä. Yritykset ovat ymmärtäneet sen tärkeäksi. Hyvään
asiakaspalveluun panostetaan ja henkilökuntaa koulutetaan. Yrityksissä on
ymmärretty, kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Huono kello kuuluu kauas ja
sosiaalisen median aikana se myös leviää helposti ja nopeasti.</p><p>Huoltoasemalla en ehkä saanut ihan parasta
asiakaspalvelua. Mutta ihana kesäaamu, kaunis sää ja kohtaaminen paikallisten
herrojen kanssa oli niin positiivinen, että se minun kokema muistijälki ei ehkä
ollut kuitenkaan niin negatiivinen. </p><p>Ennen ajateltiin, että asiakaspalvelu on kuin
yksisuuntainen tie asiantuntijalta asiakkaalle.  Siis yksisuuntaista ja
yksipuolista vuorovaikutusta. Nykyään ymmärretään, että asiakaspalvelu on myös
kommunikointia. Tie onkin kaksisuuntainen. </p><p>Hyvän palvelukokemuksen tuntemus syntyy, kun
asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa, millaista palvelua hän saa. Hyvän
asiakaskokemuksen saavuttamiseksi voidaan hyödyntää mm. digitalisaatiota.
Esimerkiksi, että voimme hoitaa lähes kaikki asiamme sähköisesti. </p><p>Omassa työssäni hautaustoimessa on myös
mietitty näitä asioita. Asiakkaita palvellaan kehittämällä lomakkeita niin,
että asiat voidaan hoitaa sähköisesti ja ettei tarvitse kohdata ihmistä. Mitä
kätevämmin sen parempi ja mieluummin siinä voisi olla joku sovellus.</p><p>Miten asiakaspalvelu vaikuttaa tulevaisuuden
yhdistystoimintaan? Jotta tavoitamme yhdistyksemme jäseniä, meillä pitää olla
muutakin kuin vuosikokous, kotisivut ja Jyty-lehti. </p><p>Kaikki aktiiviset yhdistysihmiset tietävät,
kuinka vaikea on saada ihmisiä liikkeelle kokouksiin. Mitkä ovat ne tavat,
miten jäsenet kohdataan, jos perinteinen tapa ei kiinnosta.</p><p>Tulevaisuudessa yhdistyksienkin tulisi
miettiä hyvän asiakaspalvelun näkökulmasta, miten yhdistys täyttäisi jäsenen
odotukset, tarpeet ja toiveet. Hyvään asiakaspalvelukokemukseen tarvitaan sitä
vastavuoroisuutta eli myös jäsenellä on vastuu siitä, miten yhdistystoiminta
kehittyy. </p><p>Virpi Kiviniemi</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen <br>Hautaustoimen
päällikkö Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymässä<br></p> | 19.11.2018 22:00:00 | Blogi | | | 20.11.2018 14:20:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Virpi_Kiviniemi_004.jpg" width="396" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Kadonneen työhyvinvoinnin jäljillä | 3854 |
<p>Otsikko
voisi liittyä suoraan uuteen suomalaiseen television sarjajännäriin. Mutta
valitettavasti se on totta monella suomalaisella työpaikalla. On toki suuria
eroja työpaikkakohtaisesti. Paljon puhutaan johtamisesta ja lähiesimiestyöstä
ja sen laadusta. Hyvä johtaminen on tietenkin kaiken perusta. Jos johtamisessa
on ongelma, heijastuu se koko työyhteisössä aika nopeasti. Myös lähiesimiehen
toiminta, esim. työntekijöiden tasavertainen kohtelu on avainasemassa työpaikalla.
 Kaikki lähtee toisen kunnioituksesta.
Ketään ei kiusata, eikä ketään jätetä yksin mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Kaikkia kohdellaan tasavertaisesti, toistemme erilaisuus ja persoonallisuus
huomioiden. Työpaikalla pitää olla avoimen keskustelun kulttuuri, jossa yhdessä
kehitetään hyvää työelämää, löydetään kadonneen työhyvinvoinnin idea. Tämä
vaatii kaikkien yhteisiä ponnisteluja ja sitoutumista.</p><p>Johtamisesta
puhutaan suomessa paljon nykypäivänä. Johtamiskoulutukseen satsataan myös
paljon. Hyvästä koulutuksesta saa varmasti hyvät eväät. Mutta pitää olla myös
luontaista lahjakkuutta johtaa joukkoja, ilman sitä ei välttämättä menesty. </p><p>Lähiesimiestyö
on ratkaisevassa asemassa. Olisi enemmän kuin suotavaa, että lähiesimies itse
olisi tehnyt sitä työtä, jota työntekijät tekevät. Näin hänellä olisi hyvät
eväät työhönsä. Työntekijöiden tasavertainen kohtelu on mielestäni yksi
tärkeimmistä asioista. Jos työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti, nostaa se
heti kapinamieltä työpaikalla. Pitää myös huomioida jokaisen vahvuudet ja
miksei myös heikkoudet. Tätä kautta voi kohdentaa voimavaroja työnsuunnitteluun.
Myös joku fyysinen hidaste voi vaikuttaa työn tekemiseen ja silloin tarvitaan  asiantuntevan esimiehen kykyä suunnitella
työtä. </p><p>Työyhteisöissä
on käytössä myös työkyvyn tukemisen periaatteet, ns. varhaisen tuen malli. Se
on hyvä työkalu ottaa keskusteluun asioita mahdollisissa ongelmatilanteissa. Voiko
työntekijä muuttaa toimintatapojaan tai onko työsuunnittelussa jotakin
huomioitavaa. Tähän liittyy myös hyvät ja kattavat työterveyspalvelut. Kun
ollaan ongelmien äärellä, on toimivilla työterveyspalveluilla avaimet
työtekijän työkyvyn palauttamiseen ja työelämässä pysymiseen. Joskus se vaatii
työn keventämistä tai jopa työkokeilua uuteen ammattiin. Mutta tärkeintä on
kuitenkin se, että jokainen pystyy tekemään työtä mahdollisimman pitkään ja
vielä niin, että jaksaa työssään.</p><p>Työyhteisöissä
on myös  työsuojelutoimikunnat. Kulmakivinä
ovat työsuojeluvaltuutetut,  joiden tehtävänä
on perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveyteen liittyviin asioihin.
Monesti ongelmatilanteissa on järkevää tehdä yhteistyötä työpaikan luottamusmiehen
kanssa. Asiat kun usein limittyvät toisiinsa, tarvitaan molempia ratkaisemaan
asia.</p><p>Ylläolevan
perusteella kaikki liittyy kaikkeen. Hyvä työhyvinvointi on monen tekijän
summa. Ei saa myöskään unohtaa vapaa-ajan merkitystä, eikä työn ja perheen
yhteensovittamista kiireisessä maailmassamme. Kaukana ovat ne ajat, kun perhe
keskenään ruokaili kaikki yhtä aikaa saman ruokapöydän ääressä koulun- ja
työpäivän päätteeksi.</p><p>Jotta hyvä
työhyvinvointi työpaikalla toteutuu, tarvitaan kaikkia siihen mukaan. Yhteiset
ponnistelut paremmasta kantavat hedelmää eteenpäin. Voidaankin kysyä,
löydämmekö uudelleen kadonneen työhyvinvoinnin jäljille?!</p><p>Ismo Hoskari</p><p>Jytyn liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies,
Alavuden kaupunki</p> | 3.10.2018 21:00:00 | Blogi | | | 20.11.2018 13:22:39 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Ismo_Hoskari_002.jpg" width="282" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Vain työelämää | 5234 |
<p>Nyt kun kesälomastani on jo reilu kuukausi ja töitä
pakerrettu innolla, uskallan kääntää mietteet uudelleen lomiin ja vapaa-aikaan.
Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut epäsuhta työantajapuolen halussa työajan
pidennyksiin ja vuosilomien lyhentämiseen, samalla kun digitalisoimme
yhteiskuntaamme ja vailla työtä olevat yrittävät epätoivon vimmalla työllistyä
aktiivimallin kautta. </p><p>Robotit ja tekoäly pystytään valjastamaan mitä
moninaisimpien työtehtävien suorittamiseen ympärivuorokautisesti. Ihmiselle
tehtäväksi jäävien töiden luonne muuttuu entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä
ja luovaa ratkaisua vaativiin asiantuntijatehtäviin. Työn ja vapaa-ajan raja on
muuttunut yhä häilyvämmäksi ja työnteostamme on tullut hektistä ja stressaavaa
tietototulvan ja sähköisten viestimien aiheuttamien jatkuvien keskeytysten
vuoksi. Muutokset ja jatkuvan oppimisen moodi on tullut jäädäkseen.</p><p>Elämme ajassa, jolloin kaikkea työelämään liittyvää tulee
tarkastella aivan uusin silmin. Tarkasteluun nousevat mm. käsitteet työaika ja
työpaikka, työn tekemisen muodot, palkkaus sekä työn verotus. Robotiikan ja
tekoälyn tuomasta tuottavuuden lisäyksestä voisimme osin hyötyä kaikilla tasoilla.
</p><p>Tällä hetkellä osa väestöstä tekee pitkiä työpäiviä
selvitäkseen työkuormastaan ja vastaavasti osa on vailla työtä. Työtä ja
vapaa-aikaa olisi jaettavissa tasaisemmin kaikille tuottavuuden lisäyksen turvin
luotavilla uusilla työpaikoilla.   </p><p>Säilyttääksemme itsemme työkykyisinä ja energisinä,
henkisesti kuormittavammaksi muuttunut työelämä vaatii entistä enemmän aikaa
työstä palautumiseen. Maailmalla ja Suomessakin on tehty yrityksissä kokeiluja
nelipäiväisestä työviikosta. Tulokset kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti
positiivisia. Kokeilujen aikana yritysten tuottavuus on kasvanut ja
työntekijöiden työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet.
Vastaavanlaisia tuloksia on saavutettu kokeiluissa, joissa työpäivää on
lyhennetty kuusi tuntiseksi. Pidemmillä vuosilomilla saavutetaan vastaavat
hyödyt työntekijän palautumisen ja motivoitumisen kautta. </p><p>Vaikka suomalaiset ovat tunnetusti olleet työkeskeistä
kansaa, uudet sukupolvet osaavat arvostaa entistä enemmän myös työn
mielekkyyttä ja vapaa-aikaa. Työn ja vapaa-ajan oikealla rytmittämisellä on
vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Perhe, koti, harrastukset
ja vapaa-aika ovat ihmiselle tärkeitä ja voimavaroja tulisi jäädä myös tähän
omaan elämään. </p><p>Anne Hiltunen<br><br>Liittohallituksen jäsen<br>Pääluottamusmies, Taitoa</p> | 27.8.2018 21:00:00 | Blogi | | | 28.8.2018 13:24:06 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/blogi/PublishingImages/Anne_Hiltunen_001.jpg" width="245" style="BORDER:0px solid;" /> |
