Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.
Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet  
Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet

 

 

En plan och en riktgivande tidsram för avvecklingen av coronarestriktionerna har publicerats 7581<p>Regeringen har publicerat en plan för kontrollerad avveckling av coronarestriktionerna och en riktgivande tidsplan för avvecklingen.</p><p>Planen kan läsas <a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163000">på statsrådets webbplats</a>. Yttranden och kommentarer om planen kan lämnas under en veckas tid. Alla intresserade kan kommentera planen i webbtjänsten dinåsikt.fi från och med fredag eftermiddag till och med den 16 april. För att kunna lämna in dina kommentarer måste du registrera dig i tjänsten <a href="https&#58;//www.otakantaa.fi/sv/">dinåsikt.fi</a>. <a href="https&#58;//www.otakantaa.fi/sv/kayttaja/valitse-rekisteroitymistapa/">Du kan göra det redan på förhand</a>. Kommentarerna analyseras och utnyttjas i den slutliga utformningen av planen.&#160;</p><p>För arbetsmarknadsorganisationerna och kommunerna ordnas det ett särskilt diskussionsmöte.&#160;</p><h2>&quot;Tillsammans mot en bättre sommar&quot;</h2><p>Syftet med planen är att ge allmänheten, företagen och olika sammanslutningar en tydlig insikt i hur samhället gradvis öppnas. En kontrollerad avveckling av restriktionerna förutsätter att var och en bär sitt ansvar genom att fortsatt iaktta de gällande restriktionerna, och inte minst rekommendationerna. Om Finland lyckas hålla coronaepidemin i styr under april och maj och vaccineringen framskrider enligt planerna, kan det finnas goda förutsättningar att återgå till det normala Finland i juni eller juli. &#160;</p><h2>Epidemiläget styr avvecklingen av restriktionerna&#160;</h2><p>Planen innehåller principerna och de epidemiologiska kriterierna för avvecklingen av restriktionerna, en riktgivande tidsplan och de olika faserna i avvecklingen.</p><p>Planen utgår från från tillgänglig forskningsdata samt olika modeller, prognoser och observationer. Den binder inte regeringens och myndigheternas beslutsfattande. Om epidemiläget försämras är det också möjligt att man i något område måste fortsätta med restriktionerna eller införa eller skärpa dem på nytt.&#160;</p><p>Avvecklingen av restriktionerna kan dra ut på tiden om antalet smittfall inte minskar eller om Finland inte får tillräckligt med vacciner. Även de virusvarianter som smittar lättare kan fördröja avvecklingen av restriktionerna.</p><h2>Riktgivande tidsplan för avvecklingen av restriktionerna och rekommendationerna</h2><p>Restriktionerna ska avvecklas enligt en riktgivande tidsplan. Avvecklingen förutsätter att epidemiläget och vaccinationstäckningen utvecklas i en positiv riktning.</p><p>Varannan vecka bedömer regeringen förutsättningarna för att avveckla restriktioner och uppdaterar den riktgivande tidsplanen. Man följer hur besluten inverkar på coronaläget. Nya restriktioner kan avvecklas 2–3 veckor efter de föregående åtgärderna. Detta gör det möjligt att utnyttja informationen om avvecklingens epidemiologiska konsekvenser.&#160;</p><h3>April – undantagsförhållandena upphör</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Befogenheterna enligt beredskapslagen upphör</li><li>Återgång till närundervisning (grundläggande utbildning och andra stadiet)</li><li>Restauranger får öppnas, men öppettider och antalet kundplatser begränsas fortfarande</li></ul><p>De äldre har fått den första vaccindosen.</p><h3>Maj – de striktaste restriktionerna upphör</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>De ytterligare restriktioner som infördes för att hindra en snabb acceleration av epidemin upphör, och det återgås till regionala åtgärder&#160;</li><li>Barn och unga kan delta i grupphobbyverksamhet utomhus</li><li>Offentliga och privata utrymmen för allmänheten öppnas (bibliotek och museer)</li><li>Arbetsresor inom EU-området tillåts</li></ul><p>Riskgrupperna har fått den första vaccindosen.</p><h3>Juni – de regionala restriktionerna avvecklas stegvis</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Restriktioner som gäller sammankomster lindras</li><li>Begränsningarna av restaurangernas kundplatser och öppettider lindras</li><li>Vuxna kan delta i grupphobbyverksamhet utomhus</li><li>Offentliga tillställningar får ordnas, men antalet deltagare begränsas</li><li>Gränskontrollen vid de inre gränserna upphör</li></ul><p>Vaccinationstäckningen bland befolkningen i arbetsför ålder (första vaccindosen) &#160;&gt; 50 %.</p><h3>Juli – vaccinationstäckningen stiger</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Restriktioner som gäller sammankomster lindras och slopas</li><li>Restriktioner som gäller antalet deltagare i offentliga tillställningar lindras och slopas</li></ul><p>Befolkningen i arbetsför ålder har fått den första vaccindosen och äldre och riskgrupper har fått även den andra vaccindosen (juli-augusti).</p><h3>Augusti – vaccinationstäckningen stiger</h3><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Arbetsresor mellan EU och tredjeländer kan eventuellt tillåtas</li></ul><p>Befolkningen i arbetsför ålder har fått den första vaccindosen och äldre och riskgrupper har fått även den andra vaccindosen (juli–augusti).</p><h2>Avvecklingen av restriktionerna inleds med verksamheten för barn och unga</h2><p>Regeringen anser att det är viktigt att den kontrollerade avvecklingen av restriktionerna inleds med de grupper som belastats särskilt hårt av restriktionerna. Först avvecklas de restriktioner som införts i fråga om barn och unga.</p><p>Avsikten är att bibliotek och museer öppnas i stor utsträckning redan i maj.<br> <br>Dessutom är det viktigt att de restriktioner och rekommendationer som gäller äldre uppdateras i takt med att man får information om det skydd som fås genom vaccin. Det gäller också att uppmärksamma situationen för andra grupper som bedöms ha drabbats hårt av restriktionerna.</p><h2>De första offentliga tillställningarna ska kunna ordnas i juni</h2><p>De restriktioner som gäller offentliga tillställningar ska avvecklas i tre faser enligt den modell för säkra evenemang som en arbetsgrupp som tillsatts av undervisnings- och kulturministeriet har utarbetat.&#160;<br> <br>Huvudregeln är att de första offentliga tillställningarna kan ordnas på många områden redan i juni. I det första skedet kan offentliga tillställningar ordnas så att det för publiken finns på förhand bestämda platser och enskilda sällskap har möjlighet att undvika nära kontakt med varandra. I områden där läget i fråga om epidemin är mycket bra kan offentliga tillställningar ordnas redan tidigare, om de regionala myndigheterna tillåter det.<br> <br>Det andra skedet ska kunna inledas senast i juli. Då ska man också kunna ordna större offentliga tillställningar så att det maximala antalet personer i publiken bestäms utifrån storleken på och särdragen för det utrymme som reserverats för tillställningen.&#160;<br> I det tredje skedet slopas restriktionerna helt och hållet. Till detta skede övergås genast när epidemiläget tillåter det.</p><h2>Avvecklingen av restriktionerna stöder företagens återhämtning&#160;</h2><p>En kontrollerad avveckling av restriktionerna och den målsatta tidsplanen för avvecklingen bidrar också till företagens möjligheter att återhämta sig från coronakrisen och planera sin verksamhet. De branscher som drabbats hårdast av coronapandemin, såsom restaurangbranschen, turismen och evenemangsbranschen, kan i bästa fall återhämta sig snabbt när samhället öppnas.</p><p>Kostnaderna för att hantera de ekonomiska och sociala konsekvenserna av krisen behandlas under ramförhandlingarna i slutet av april, i beredningen av budgeten för 2022 och i Finlands program för hållbar tillväxt. I den aktuella planen tas inte ställning till dessa.</p><h2>Inreserestriktionerna avvecklas</h2><p>Inresa till Finland begränsades och gränskontrollen återinfördes vid de inre och yttre gränserna den 17 mars 2020. De nuvarande besluten gäller till och med den 30 april. Gränskontrollen vid de inre gränserna fortsätter tills sådana hälsoskyddsåtgärder som kan ersätta kontrollen har införts.&#160;<br> Samtidigt inleds avvecklingen av de restriktioner som införts för trafiken med början från de restriktioner som införts sist. Enligt den aktuella bedömningen är målet att öppna trafiken mellan gränssamfunden, pendlingstrafiken samt familjers och släktingars resor i trafiken över EU&#58;s inre gränser i maj–juni. Det är möjligt att helt avsluta gränskontrollen vid de inre gränserna när den vuxna befolkningen har vaccinerats i tillräcklig omfattning och epidemiläget är stabilt. För närvarande bedöms att detta ska vara läget i juni.<br> Arbetsresor från tredjeländer blir möjliga eventuellt under förhösten och övrig turism från tredjeländer i takt med att epidemin avtar. I öppnandet av trafiken från tredjeländer beaktas EU&#58;s rekommendationer och gemensamma strategi.</p><h2>Beredskap för hösten behövs</h2><p>I slutet av augusti kan antalet infektioner så småningom åter öka, i och med att nära kontakter särskilt vid läroanstalter och på arbetsplatser ökar. En snabb acceleration i likhet med hösten 2020 är dock osannolik, om vaccinationstäckningen bland den vuxna befolkningen och i synnerhet unga vuxna är tillräckligt omfattande och människorna iakttar hälsosäkerheten.&#160;</p><p><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-896-3">Riktlinjer för en kontrollerad avveckling av de restriktioner och rekommendationer som införts till följd av covid-19-epidemin&#160; </a><br><a href="https&#58;//vnk.fi/documents/10616/56906592/tiedotustilaisuuden-esitys-090421.pdf">Presentationmaterial </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset">Begränsningar under coronavirusepidemin | valtioneuvosto.fi </a><br><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162641">Handlingsplan för genomförande av hybridstrategin för hantering av covid-19- epidemin under januari–maj 2021 </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi">Medborgarpuls-enkätundersökningen (på finska) </a></p><p>&#160;</p><p><br></p>9.4.2021 7:33:57Ajankohtaista9.4.2021 7:33:58https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta ja tavoiteaikataulusta julkaistu7580<p>Hallitus on julkaissut suunnitelman koronarajoitusten hallitusta purkamisesta ja purkamiseen liittyvän tavoiteaikataulun.</p><p>Suunnitelma on luettavissa <a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-896-3">valtioneuvoston julkaisupalvelussa</a>. Siitä pyydetään lausuntoja viikon mittaisella lausunto- ja kommenttikierroksella. Kommentointi on mahdollista kaikille halukkaille <a href="https&#58;//otakantaa.fi/">otakantaa.fi</a>-palvelussa perjantai-iltapäivästä alkaen 16. huhtikuuta saakka. Kyselyyn vastaaminen edellyttää rekisteröitymistä otakantaa.fi-palveluun. <a href="https&#58;//www.otakantaa.fi/fi/kayttaja/valitse-rekisteroitymistapa/">Voit tehdä sen jo ennakkoon</a> ennen kyselyn avautumista. Kommentit analysoidaan ja niitä hyödynnetään suunnitelman viimeistelyssä.&#160;</p><p>Lisäksi työmarkkinajärjestöille ja kunnille järjestetään suunnitelmasta erillinen keskustelutilaisuus.&#160;</p><h2>&quot;Tehdään yhdessä parempi kesä&quot;</h2><p>Suunnitelman tarkoituksena on luoda kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille selkeä näkymä yhteiskunnan asteittaiseen avautumiseen. Rajoitusten hallittu purkaminen edellyttää, että me kaikki kannamme vastuuta voimassa olevien rajoitusten ja erityisesti suositusten jatkuvasta noudattamisesta. Mikäli Suomessa onnistutaan pitämään koronaepidemia kurissa huhti-toukokuun aikana ja rokotukset edistyvät ennakoidusti, edellytykset siirtymiselle Suomessa kohti normaalielämää kesä-heinäkuun aikana voivat olla olemassa. &#160;</p><h2>Rajoituksia puretaan epidemian ehdoilla&#160;</h2><p>Suunnitelma sisältää rajoitustoimien purkamisen periaatteet, epidemiologiset edellytykset, tavoiteaikataulun ja vaiheet, joissa rajoitukset puretaan.</p><p>Suunnitelma perustuu käytettävissä olevaan tutkimustietoon, mallinnuksiin, ennusteisiin ja seurantaan. Suunnitelma ei sido hallituksen eikä viranomaisten päätöksentekoa. On mahdollista, että joillain alueilla rajoituksia joudutaan myös jatkamaan, palauttamaan tai kiristämään uudelleen, jos epidemiatilanne heikkenee.&#160;</p><p>Rajoitusten purkamista saattaa hidastaa se, että tartuntoja on yhä paljon tai jos rokotteita saadaan liian vähän. Lisäksi herkästi tarttuvat virusmuunnokset voivat hidastaa rajoitusten purkamista.</p><h2>Rajoitusten ja suositusten purkamisen tavoiteaikataulu</h2><p>Rajoituksia puretaan suuntaa antavan tavoiteaikataulun mukaisesti. Se on mahdollinen, jos epidemiatilanne ja rokotekattavuus kehittyvät suotuisasti.</p><p>Hallitus arvioi kahden viikon välein rajoitusten purkamisen edellytyksiä ja päivittää tavoiteaikataulua. Päätösten vaikutuksia koronatilanteeseen seurataan, ja uusia rajoituksia voidaan purkaa 2-3 viikon kuluttua edellisistä toimista. Näin tietoa rajoitusten purkamisen epidemiologisista vaikutuksista pystytään hyödyntämään.&#160;</p><h3>Huhtikuu – poikkeusolot päättyvät</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Valmiuslain toimivaltuudet päättyvät<br> •&#160;&#160; &#160;Paluu lähiopetukseen (perusopetus ja toinen aste)<br> •&#160;&#160; &#160;Ravintolat avautuvat rajoituksin, aukioloaikoja ja asiakasmääriä rajoitetaan edelleen</p><p>Ikääntyneet ovat saaneet 1. rokoteannoksen.</p><h3>Toukokuu – tiukat rajoitukset poistetaan</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Epidemian nopean kiihtymisen uhan takia asetetut lisärajoitukset poistuvat,&#160;<br> palataan alueellisiin toimiin&#160;<br> •&#160;&#160; &#160;Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa<br> •&#160;&#160; &#160;Julkisia ja yksityisiä tiloja avataan (mm. kirjastot ja museot)<br> •&#160;&#160; &#160;Työmatkaliikenne EU-alueella sallitaan</p><p>Riskiryhmät ovat saaneet 1. rokoteannoksen.</p><h3>Kesäkuu – alueelliset rajoitukset puretaan asteittain</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Kokoontumisrajoituksia lievennetään<br> •&#160;&#160; &#160;Ravintoloiden asiakaspaikka- ja aukiolorajoituksia lievennetään<br> •&#160;&#160; &#160;Aikuisten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa<br> •&#160;&#160; &#160;Yleisötilaisuudet osallistujarajoituksin alkavat<br> •&#160;&#160; &#160;Sisärajavalvonta päättyy</p><p>Työikäisen väestön 1. annoksen rokotekattavuus on &gt; 50 %.</p><h3>Heinäkuu – rokotekattavuus kasvaa</h3><p>•&#160;&#160; &#160;Kokoontumisrajoituksia lievennetään ja poistetaan<br> •&#160;&#160; &#160;Yleisötilaisuuksien osallistujarajoituksia lievennetään ja poistetaan</p><p>Työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).</p><h3>Elokuu – rokotekattavuus kasvaa</h3><p>•&#160; &#160;&#160;Kolmansien maiden työmatkaliikenne avataan mahdollisesti</p><p>Työikäinen väestö on saanut 1. rokoteannoksen sekä ikääntyneet ja riskiryhmät saaneet 2. rokoteannoksen (heinä-elokuu).</p><h2>Rajoitusten purkaminen aloitetaan lasten ja nuorten toiminnasta</h2><p>Hallitus pitää tärkeänä, että hallittu rajoitusten purkaminen aloitetaan ryhmistä, joille rajoitukset ovat aiheuttaneet erityistä rasitetta. Ensimmäiseksi purettaisiin lapsia ja nuoria koskevia rajoituksia.</p><p>Kirjastot ja museot pyritään avaamaan laajasti jo toukokuussa.</p><p>Lisäksi on tärkeää, että ikäihmisiä koskevia rajoituksia ja suosituksia päivitetään, kun rokotteiden antamasta suojasta saadaan lisää tietoa. Huomiota tulee kiinnittää myös muiden sellaisten ryhmien tilanteeseen, joiden arvioidaan kärsineen rajoituksista eniten.&#160;</p><h2>Ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää kesäkuussa</h2><p>Yleisötilaisuuksia koskevat rajoitukset purettaisiin kolmessa vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän tekemän &quot;turvalliset tapahtumat&quot; -mallin mukaisesti.&#160;</p><p>Pääsääntönä on, että ensimmäisiä yleisötilaisuuksia voisi järjestää monilla alueilla jo kesäkuussa. Ensimmäisessä vaiheessa yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää niin, että yleisölle on ennakkoon suunnitellut paikat ja seurueilla on mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa. Erittäin hyvän tautitilanteen alueilla yleisötilaisuuksien avaamista voidaan aloittaa jo aiemmin, mikäli alueviranomaiset&#160;sen sallivat.&#160;</p><p>Toiseen vaiheeseen voitaisiin siirtyä viimeistään heinäkuussa. Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella.&#160;</p><p>Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistettaisiin kokonaan. Tähän vaiheeseen siirryttäisiin heti epidemiatilanteen salliessa.&#160;</p><h2>Rajoitusten purkaminen tukee yritysten toipumista&#160;</h2><p>Rajoitusten hallittu purkaminen ja tavoiteaikataulu auttavat myös yrityksiä toipumaan koronakriisistä ja suunnittelemaan toimintaansa. Pahiten koronapandemiasta kärsineet alat kuten ravintolat, matkailu ja tapahtuma-ala voivat toipua nopeastikin, kun yhteiskuntaa avataan.</p><p>Kriisistä aiheutuvien taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten korjaamiseen liittyviä kustannuksia käsitellään kehysriihessä huhtikuun lopulla, vuoden 2022 talousarvion valmistelussa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Niihin ei tässä suunnitelmassa oteta kantaa.</p><h2>Maahantulon rajoituksia puretaan</h2><p>Maahantuloa Suomeen on rajoitettu ja rajavalvonta on ollut palautettuna sisä- ja ulkorajoilla 17.3.2020 lähtien. Nykyiset päätökset ovat voimassa 30. huhtikuuta saakka. Sisärajavalvontaa jatketaan, kunnes korvaavat terveysturvatoimet ovat käytössä.&#160;</p><p>Samanaikaisesti aloitetaan liikenteen rajoitusten purkaminen päinvastaisessa järjestyksessä kuin rajoituksia on aiemmin tehty. Tämän hetken arvioiden mukaan tavoitteena on avata touko-kesäkuussa rajayhteisöjen liikenne, työmatkaliikenne sekä perheiden ja sukulaisten matkustaminen EU&#58;n sisärajaliikenteessä. Sisärajavalvonnan päättäminen kokonaan on mahdollista, kun aikuisväestö on rokotettu riittävän laajasti ja epidemiatilanne on vakaa. Tämän hetken arvio on kesäkuussa.</p><p>Työmatkaliikenne kolmansista maista avattaisiin mahdollisesti alkusyksystä, ja muu matkailu kolmansista maista epidemiatilanteen hiipuessa. Kolmansista maista tapahtuvan liikenteen avaamisessa huomioidaan EU&#58;n suositukset ja yhteinen lähestymistapa.</p><h2>Syksyynkin varauduttava&#160;</h2><p>Elokuun lopussa tartuntojen määrä saattaa jälleen hiljalleen nousta, kun kontaktit etenkin oppilaitoksissa ja työpaikoilla lisääntyvät. Syksyn 2020 kaltainen nopea kiihtyminen on kuitenkin epätodennäköistä, jos koko aikuisväestön ja erityisesti nuorten aikuisten rokotuskattavuus on riittävän hyvä ja ihmiset noudattavat terveysturvallisia tapoja.&#160;</p><p><br><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-383-896-3">Suuntaviivat covid-19-epidemiaan liittyvien rajoitustoimien ja -suositusten hallitulle purkamiselle </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/rajoitukset-ja-suositukset">Rajoitukset ja suositukset koronaepidemian aikana | valtioneuvosto.fi </a><br><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162641">Toimintasuunnitelma covid-19-epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi–toukokuussa 2021 </a><br><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/tietoa-koronaviruksesta/kansalaispulssi">Kansalaispulssi-kysely&#160;</a><br></p><p><br></p>8.4.2021 21:00:00Ajankohtaista9.4.2021 7:24:48https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Koronakuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielenterveyssyistä alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui julkisella alalla 7577<p>Vuonna 2020 julkisen alan työntekijöistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi noin 5 500 henkilöä. Mielenterveyssyyt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisimmät työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen perusteet valtion, kuntien ja kirkon työntekijöillä. Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, mutta nyt mielenterveyssyistä alkaneiden eläkkeiden määrän kasvu on taittunut. </p><p>Vuonna 2020 mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäi julkisella alalla 1&#160;706 henkilöä, vuosina 2018 ja 2019 kumpanakin keskimäärin 100 henkilöä enemmän.&#160;</p><p>Myös&#160;tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus jatkaa edelleen laskuaan. Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi 1 911 henkilöä,&#160;kun edellisinä&#160;vuosina määrä oli yli kahden tuhannen.&#160;</p><p>Mielenterveyshäiriöiden osuus&#160;alkaneista&#160;työkyvyttömyyseläkkeistä oli julkisella alalla 31 prosenttia ja tules-sairauksien 35 prosenttia vuonna 2020.&#160;</p><p>- Julkisella alalla mielenterveysperusteiset eläkkeet eivät ole kasvavasta trendistä huolimatta ylittäneet tules-perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden osuutta. Ilahduttavaa on, että kasvava trendi näyttää nyt kääntyneen parempaan, laskevaan suuntaan, Kevan eläkejohtaja <strong>Merja Paananen</strong> sanoo. </p><p>- Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden huolestuttavasta kehityksestä on puhuttu paljon ja asiaan on tietoisesti ehkä kiinnitetty huomiota. Nyt pitäisi pitää huolta siitä, että hyvä kehitys jatkuu, Paananen painottaa.&#160;</p><p>Mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus (eläkkeiden lukumäärä suhteessa vakuutettujen määrään) on&#160;tasaisempaa&#160;ikäryhmien välillä. Alkavuus korostuu nuorilla ikäryhmillä, koska muita sairauksia ei yleensä vielä ole. Nousua alkavuudessa vuonna 2020 oli hieman yli 60-vuotiailla ja&#160;45&#160;-&#160;49 -vuotiailla. Muiden ikäryhmien alkavuudessa oli laskua.&#160;</p><p>Mielenterveyshäiriöiden yleisimmät yksittäiset sairausperustediagnoosit ovat masennus ja toistuva masennus. Julkisella alalla hieman alle 1 200 henkilöä siirtyi masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2020.&#160; </p><p>Sekä lukumäärä että alkavuus ovat masennusdiagnooseissa edellisinä vuosina kasvaneet jatkuvasti, mutta nyt kasvu on pysähtynyt ja kääntyi vuonna 2020 jopa pieneen laskuun. Eniten laskua on ollut nuorimmissa ikäryhmissä. Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat enimmäkseen määräaikaisia.</p><h3>Ammattiryhmien välillä suuria eroja työkyvyttömyyseläkkeissä&#160;&#160;</h3><p>Suhteellisesti eniten&#160;työkyvyttömyyden vuoksi jäädään eläkkeelle rakennus-, kuljetus-, huolto- ja maatalousammateissa, asiakaspalvelu- ja toimistotyöstä sekä siivous- ja&#160;keittiötyöstä.&#160;Eläkemäärien suhteellinen&#160;nousu on ollut suurinta vastaavissa ammateissa, maatalouslomittajilla, siivoojilla, perhepäivähoitajilla ja sihteereillä.&#160;&#160;&#160;</p><p>Selvää nousua näkyy myös sosiaalialan hoitajilla ja kirjastotyöntekijöillä sekä niissä ammattiryhmissä, joissa työkyvyttömyyseläkkeitä on ollut aiemmin vähän, mutta&#160;alkavuus on noussut selvästi viiden vuoden aikana&#58; osastonhoitajilla, yleis- ja erikoislääkäreillä, sairaankuljetuksen ensihoitajilla, laskentatoimen erityisasiantuntijoilla, vartijoilla ja psykologeilla.&#160;&#160;&#160;</p><p>Alkavuuden muutokset ovat kuitenkin noudatelleet lähes kaikkialla samoja trendejä; työkyvyttömyyseläkealkavuus on laskenut lähes kaikissa ammattiryhmissä vuosina 2019 ja 2020. &#160;</p><h3>Vanhuuseläkeiän alarajan nousulla oli vaikutusta yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseen&#160;<br></h3><p>Vuonna 2020 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi julkisella alalla&#160;5&#160;466 henkilöä. Kuntien työntekijöitä tästä oli 4 708 henkilöä, kirkon 128, valtion 588 ja muiden 42 henkilöä. Määrä on vaihdellut viiden viime vuoden aikana&#160;5&#160;500 ja 6&#160;000 henkilön välillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus oli edelleen noin puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä.&#160;&#160;</p><p>Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt&#160;selvästi eläkeuudistuksen myötä vuosina&#160;2017&#160;-&#160;2019. Eläkkeelle jäädään hieman vanhempana kaikki eläkelajit huomioiden,&#160;ja keskimääräinen siirtymisikä oli 61,3 vuotta vuonna 2020. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on tapahtunut myös laskua vuosina&#160;2018&#160;-&#160;2020. Keskimäärin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 59,6-vuotiaana.&#160;&#160;</p><p>Työkyvyttömyyseläkkeen hakeminen vähentyi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2020 lukuun ottamatta yli 60-vuotiaita. Yhtenä taustatekijänä tässä lienee vanhuuseläkeiän alarajan nousu, sillä aiempaa useampi hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkkeen alkamista.&#160;</p><p>*Julkisella alalla oli vuoden 2020 lopussa noin 650 000 julkisen alan työeläkevakuutettua. Heistä noin 506 000 henkilöä oli kuntien palveluksessa, 122 000 valtion, 14 000 kirkon sekä 8 000 muiden julkisten eläkelakien perusteella vakuutettujen työnantajien palveluksessa.</p><p>Tarkemmat tiedot julkisen alan työkyvyttömyyseläkkeiden kehityksestä vuosina 2016 - 2020 löydät Power BI -sovelluksesta. Raportin sivulla 2 on tarkemmat ohjeet tietojen selaamista varten.</p><ul><li><h4><a href="https&#58;//eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https&#58;//app.powerbi.com/view?r%3DeyJrIjoiNjBlZDcyMjktZmVhYi00ZjNkLWEwNDUtMDc0N2U5OWNmYmIzIiwidCI6IjZiYmE2ZjhmLTJjZDgtNGUxYi1iYTQ2LTc0YTE1NWQzN2M4NCIsImMiOjl9&amp;data=04%7c01%7cMaarit.Hirvensalo%40keva.fi%7c33fa10fc4fd848f4332508d8f9b6dafd%7c6bba6f8f2cd84e1bba4674a155d37c84%7c0%7c0%7c637533911040314490%7cUnknown%7cTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7c1000&amp;sdata=EDF5NCgJ2G0jikSPCF7IMkfhm3W2YY5lhIQVokExylM%3D&amp;reserved=0" target="_blank">Julkisten alojen työkyvyttömyyseläkkeet 2016 - 2020</a> </h4></li></ul><p><br></p><p><br></p>7.4.2021 21:00:00Ajankohtaista8.4.2021 8:12:55https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty3371_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Perhevapaauudistus askel eteenpäin - kaivattu 6+6+6 jää toteutumatta 7575<p>Lausuntokierros hallituksen esityksestä suomalaisen perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi päättyi 2.4.2021.&#160;&quot;Esitetty vanhempainrahan ja -vapaan uudistus on askel oikeaan suuntaan. Olisimme kuitenkin toivoneet hallitukselta enemmän kunnianhimoa, jotta sukupuolten tasa-arvo edistyisi nopeammin,&quot; sanoo Tasa-arvoasiain neuvottelukunta&#160;Tanen pääsihteeri&#160;<strong>Hannele Varsa</strong>.</p><p>Tane&#160;on jo pitkään esittänyt ja kannattanut perhevapaiden osalta niin kutsuttua 6+6+6-mallia, jossa kuusi kuukautta käyttäisi synnyttänyt äiti, kuusi kuukautta vanhemmat jakaisivat keskenään ja kuusi kuukautta käyttäisi isä/lapsen toinen vanhempi.</p><p>Hallituksen esityksessä ei päästä 6+6+6-malliin siitä huolimatta, että isän/toisen vanhemman ansiosidonnaisia vanhempainvapaapäiviä esitetään lisättäväksi aiemmasta huonontamatta synnyttäneen äidin oikeuksia.</p><h3>Tane esittää korotettua vanhempainpäivärahaa isien jäädessä itsenäisesti kotiin lapsen kanssa</h3><p>Äidit käyttävät Suomessa tällä hetkellä 89 prosenttia vanhempainvapaista. Viidennes suomalaisista isistä ei pidä lainkaan perhevapaata. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pitkäaikainen ja perhevapaauudistukseenkin kirjattu keskeinen tavoite on lisätä isien perhevapaiden käyttöä nykyisestä ja etenkin isien itsenäistä hoitovastuuta.</p><p>Tutkimusten perusteella isille korvamerkityt kiintiöt johtavat perhevapaiden tasaisempaan käyttöön.&#160;Tämän vuoksi korvamerkittyjen vapaiden lisääminen on tärkeää.</p><p>Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi maksettavaksi korotettua vanhempainpäivärahaa 16 ensimmäiseltä vanhempainrahapäivältä. Korotetun päivärahan maksamista isille 16 ensimmäiseltä päivältä perustellaan sillä, että sen avulla saataisiin entistä useampi isä käyttämään edes kolmen viikon vapaa. Valtaosa isistä (yli 80 %) käyttää jo nyt kyseisen kolmen viikon vapaan yhdessä synnyttäneen äidin kanssa.</p><p>Tane katsoo, että korotettua päivärahaa ei tulisi maksaa isälle/toiselle vanhemmalle yhtä aikaa äidin kanssa pidettäviltä päiviltä. <strong>Korotus tulisi maksaa vasta myöhemmin pidettäviltä päiviltä eli siinä vaiheessa, kun isä/toinen vanhempi on itsenäisesti vastuussa lapsesta.</strong> Tällä tavalla kohdistettuna korotettu päiväraha kannustaisi isiä uudistuksen tavoitteen mukaisesti itsenäisen vapaan käyttämiseen.</p><h3>Tane ei kannata huononnuksia nykytilaan</h3><p>Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä erilaisten perhemuotojen tasa-arvoista kohtelua vanhempainpäivärahajärjestelmässä. Tämä on tärkeä ja kannatettava tavoite. Tane kuitenkin korostaa, että uudistus ei saa huonontaa perheiden tilannetta nykyisestä.</p><p>Tämän varmistamiseksi Tane pyytää hallitusta huomioimaan lausuntokierroksella esiin tuodut huomiot hallituksen esityksen viimeistelyssä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta nostaa lausunnossaan esiin muun muassa seuraavat&#58;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li><p>Lapsen kuolema&#58; Tane ei kannata esitettyjä vähennyksiä perhevapaiden osalta tilanteessa, jossa lapsi syntyy kuolleena. Lisäksi Tane esittää, että lapsensa menettäneiden asemaa parannetaan osana perhevapaauudistusta.</p></li><li><p>Adoptioperheet&#58; Adoptioperheiden nykytilannetta ei tulisi huonontaa ja adoptioperheiden tulisi olla oikeutettu vastaavaan määrään perhevapaapäiviä kuin niiden perheiden, joihin lapsi syntyy.</p></li><li><p>Monikkoperheet&#58; Tane ei kannata esitystä, jossa kaksosperheiden vanhempien yhtä aikaa pidettävät vanhempainvapaapäivät vähenisivät viikolla nykyisestä.</p></li><li><p>Vanhempainpäivärahan luovuttaminen&#58; Tane esittää, että selvitetään mahdollisuutta siihen, että vanhempainrahaa voisi luovuttaa oman puolison sekä toisen huoltaja-vanhemman lisäksi myös henkilölle, joka on joko lapsen huoltaja tai lapsen juridinen vanhempi.</p></li></ul><p><a href="http&#58;//link.mediaoutreach.meltwater.com/ls/click?upn=J35L68u5DHx-2FJCCRRN0Moa6tz-2BMlJEv23uJ2TE2YAY4b3rKkVbZU7rvtqEGuMoNBGgh44KscsYM5HMmb8-2BNgEsuvpEeVOAc8tUvN5DcEz0SmSYMQ-2Fu7St-2BQqmv13HZZZ5lZ4x8jMupApkh2NbPd1TA-3D-3DC__H_XccO5sIgnAHlacDCM9MVrF8kuG1Qwixm-2BEX-2FGvGZVO1iUZYJRJ73c0BgzNq56QUmbGgfIS-2Fpc-2FKYeYpkxmTjgaG02qPK5BQU7CjzEVIoi5fQW1dzyHIRpmrnT4taWBsD8g8u1x2LWpuyYWKkdI7vfkk7AV0gDrcwz8LbYwBUFQpmYudwWbzvSLnAkkPrIfkMTmkaZxf52ahH3UwUJVrjRR5jYJOZgflTlpgYFS6zmOzaKF1ZICB3xK6eWRo1-2BDGTPGsgrhlRQwEidA39TwwfoeUA3QQTX3I-2B5fcboCiTsL2AJPWku-2BRm47NXYGLF38o8aKzIGcZqOWDrAhQ1nZTcuWYJjDx6NSU-2BSMS7eSPVnraCMQXdTwbzie1gXs4vpgjgo0vMkLFkBj1vArfzz1CYoCnQ4h8Hex5nG4zhexSK6VQ-3D" target="_blank"><strong>Lue Tanen koko lausunto (PDF)</strong></a></p><p><a href="http&#58;//link.mediaoutreach.meltwater.com/ls/click?upn=J35L68u5DHx-2FJCCRRN0MoQmvlEWwa1p-2B-2BwxtwT09Xk7-2B6M072Wj-2BaNNHTNaa8rkGqR4W_XccO5sIgnAHlacDCM9MVrF8kuG1Qwixm-2BEX-2FGvGZVO1iUZYJRJ73c0BgzNq56QUmbGgfIS-2Fpc-2FKYeYpkxmTjgaG02qPK5BQU7CjzEVIoi5fQW1dzyHIRpmrnT4taWBsD8g8u1x2LWpuyYWKkdI7vfkk7AV0gDrcwz8LbYwBUFQpmYudwWbzvSLnAkkPrIfkMTmkaZxf52ahH3UwUJVrjRR5jYJOZgflTlpgYFS6zmOyKbQLUBiMk1JedU01vA6IGLPBaB2obZJMMB0UkbmQ-2FG1mtu3y4YKhRVpoGsfAUpHfN7QiHgknD0CtPz3HVHdYI4OLWJuN-2F-2FuRxeXf0ZbReW2WYEM6eEiZFOf8klnqkmaHHyFyVXZr104gE0xq4CsrZ6HJVJNWsYZ1YklVycPkcCaFEdM6bz592sJYOWuFJb40-3D" target="_blank"><strong>Tanen lausunnot</strong></a><br></p><p><br></p>6.4.2021 21:00:00Ajankohtaista8.4.2021 8:11:47https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen drog tillbaka propositionen om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter7579<span> <p>Regeringen återtog den proposition med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter som lämnades till riksdagen den 25 mars. Regeringen informerade riksdagen om återtagandet av propositionen genom en skrivelse på onsdag kväll den 31 mars. Propositionen överlämnades som ett i 23 § i grundlagen avsett tillfälligt undantag från de grundläggande fri- och rättigheterna under undantagsförhållanden.</p> <p>Riksdagens <strong><a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/SV/vaski/Lausunto/Sidor/GrUU_12+2021.aspx" target="_blank">grundlagsutskott gav ett utlåtande (GrUU 12/2021 rd)</a></strong> om regeringspropositionen den 31 mars. Grundlagsutskottet betonade i sitt utlåtande att propositionens mål kan anses vara synnerligen vägande. Utskottet anser dock att den grundläggande lösning som valts i regeringspropositionen förbjuder rörligheten i princip helt och hållet och detta strider mot kravet på proportionalitet med beaktande av de epidemiologiska motiveringar som ges i regeringspropositionen, och det kan inte anses vara nödvändigt på det sätt som avses i 23 § i grundlagen.&#160;</p> <p>Utskottet har ansett att det är nödvändigt och hör till god lagstiftningssed att beredningen av ett ärende åläggs statsrådet, i synnerhet om det i en regeringsproposition föreslås mycket avgörande ändringar som i väsentlig grad påverkar de grundläggande lösningarna i propositionen.</p> <h4>Läs mer&#58;</h4> </span> <ul><li><h4> <a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071d144" target="_blank">Regeringens skrivelse till riksdagen om återtagande av regeringspropositionen (RP 39/2021 rd)<br></a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/sv/-/10616/regeringen-lamnade-en-proposition-till-riksdagen-med-forslag-till-lag-om-temporar-begransning-av-rorelsefriheten-och-nara-kontakter" target="_blank">Regeringen lämnade en proposition till riksdagen med förslag till lag om temporär begränsning av rörelsefriheten och nära kontakter | pressmeddelande 25.3.2021</a><br><br></h4></li></ul><h4>Läs mer om grundlagsutskottets utlåtande (eduskunta.fi) </h4><div><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/SV/vaski/Lausunto/Sidor/GrUU_12+2021.aspx" target="_blank">Grundlagsutskottets utlåtande 1.4.2021</a></h4></li></ul></div><div><br></div><div><br></div>1.4.2021 21:00:00Ajankohtaista8.4.2021 8:55:04https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Kollektivavtal behövs också i fortsättningen 7643<p>Finlands Företagare har redan en längre tid haft som mål att ersätta vårt etablerade, i huvudsak förbundsspecifika arbetsvillkorssystem genom avtalande mellan arbetsgivare och arbetstagare. Skogsindustrin beslöt ifjol att frigöra sig från det förbundsspecifika avtalandets kultur och förra veckan kom Teknologiindustrin till ett slutresultat med liknande inverkan.</p><p>Fackförbundet Jytys ordförande Jonna Voima anser Teknologiindustrins färska beslut vara verkligt beklagligt. &quot;Med det togs flera steg bakåt, inte framåt i avtalskulturen. Allmänbindandet är hotat och arbetsmarknaden står inför minst sagt oroliga tider. Skrotandet av kollektivavtalssystemet för med sig instabilitet och på det viset hittas inga hållbara lösningar&quot;, betonar Voima.&#160;</p><p>Voima konstaterar att lagstiftningen bara fastställer arbetsvillkorens miniminivå. &quot;Genom kollektivavtal har man avtalat inte bara om minimilön, utan också om många andra anställningsvillkor. Om kollektivavtalen försvinner skulle bl a familjeledigheter med lön, längre sjukledigheter med lön, eventuellt längre semestrar och pekkasdagar, kvälls- och lördagstillägg och mycket mer vara i riskzonen.&quot;</p><p>Voima frågar om en enskild arbetstagare verkligen kunde avtala om ovan nämnda förmåner åt sig själv. Arbetsgivaren och den enskilde arbetstagaren är ju i princip inte i en jämställd position vid förhandlingar. &quot;Arbetsvillkoren har formats efter ett stort antal förhandlingar – genom att avtala, påverka, till och med genom stridsåtgärder – för alla arbetstagares bästa. De har inte kommit gratis.&quot;</p><p>Enligt Voima är det klart att Jyty också i fortsättningen förhandlar om arbetsvillkoren för sina medlemmar. &quot;Vi driver också i fortsättningen våra medlemmars sak.&#160;Arbetsgivarna blir inte av med kollektivavtalandet med ensidiga linjedragningar.&quot; Däremot är det svårt att så här hastigt bedöma alla effekter av Teknologiindustrins beslut. &quot;Branschens förhandlingar på hösten visar i vilken riktning avtalandet utvecklas. I varje fall definierar knappast exportindustrin löneförhöjningarnas nivå såsom den gjorde under senaste förhandlingsrunda!&quot;&#160;&#160;</p><p><em>*Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemskapets största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ict-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt fostring och utbildning. Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></p><p><em>Tilläggsinformation&#58; ordförande Jonna Voima,</em><a href="mailto&#58;jonna.voima@jytyliitto.fi"><em>jonna.voima@jytyliitto.fi</em></a><em>, tel 0505912341</em></p><p><br></p>1.4.2021 21:00:00Ajankohtaista6.4.2021 8:27:11https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Jonna_Voima_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Työehtosopimuksia tarvitaan jatkossakin192<p>Suomen Yrittäjillä on ollut jo pidemmän aikaa tavoitteena korvata vakiintunut pääosin liittokohtainen työehtojärjestelmämme työnantajan ja työntekijän välisellä sopimisella. Metsäteollisuus päätti viime vuonna irtautua liittokohtaisen sopimisen kulttuurista ja viime viikolla vaikutuksiltaan samantyyliseen lopputulemaan päätyi Teknologiateollisuus.</p><p>Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> pitää tuoretta Teknologiateollisuuden päätöstä todella valitettavana. &quot;Sillä otettiin askelia taakse, ei eteenpäin sopimisen kulttuurissa. Yleissitovuus on uhattuna ja työmarkkinoille luvassa vähintäänkin rauhattomat ajat. Työehtosopimusjärjestelmän rikki repiminen tuo mukanaan epävakautta eikä sitä kautta löydy kestäviä ratkaisuja&quot;, Voima painottaa. </p><p>Voima toteaa lainsäädännön määrittävän vain työehtojen minimitason. &quot;Työehtosopimuksilla on sovittu paitsi vähimmäispalkoista, myös lukuisista muista työsuhteen ehdoista. Työehtosopimusten hävitessä vaarassa olisivat mm. palkalliset perhevapaat, pidemmät palkalliset sairauslomat, mahdolliset pidemmät vuosilomat ja pekkasvapaat, ilta- ja lauantailisät ja paljon muuta&quot;. </p><p>Voima kysyy, saisiko yksittäinen työntekijä todella sovittua itselleen kaikki edellä mainitut edut. Työnantaja ja yksittäinen työntekijä eivät lähtökohtaisesti ole neuvotteluissa tasavertaisessa asemassa. &quot;Työehdot ovat muotoutuneet lukuisten neuvottelujen jälkeen – sopimalla, vaikuttamalla, jopa työtaisteluin – kaikkien työntekijöiden hyväksi. Ne eivät ole tulleet ilmaiseksi.&quot; </p><p>Voiman mukaan on selvää, että Jyty neuvottelee jatkossakin jäsentensä työehdoista. &quot;Ajamme jatkossakin jäsentemme asiaa. Työnantajat eivät pääse yksipuolisilla linjauksilla eroon työehtosopimisesta.&quot; Sen sijaan Teknologiateollisuuden päätöksen kaikkia vaikutuksia on vaikea näin äkkipäätään arvioida. &quot;Alan neuvottelut syksyllä kertovat, mihin suuntaan sopiminen kehittyy. Joka tapauksessa vientiteollisuus tuskin määrittelee viime sopimuskierroksen tapaan palkankorotusten tasoa!&quot;&#160;&#160; </p><p><em>*Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><em>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Jonna Voima, jonna.voima@jytyliitto.fi, puh 0505912341</em></p><p><br></p>31.3.2021 21:00:00Ajankohtaista8.4.2021 8:57:17https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Jonna_Voima_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Hallitus peruutti esityksensä liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta7578<p>​Hallitus on peruuttanut eduskunnalle 25. maaliskuuta antamansa lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Hallitus ilmoitti eduskunnalle kirjelmällä peruuttamisesta keskiviikkoiltana 31. maaliskuuta. Esitys annettiin perustuslain 23 §&#58;n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa.<br><br>Perustuslakivaliokunta antoi 31. maaliskuuta hallituksen esityksestä <a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-lausunto-liikkumisrajoituksista-on-valmistunut.aspx" target="_blank"><strong>lausunnon (PeVL 12/2021 vp)</strong></a>. Perustuslakivaliokunta painotti lausunnossaan, että hallituksen esityksen tavoitteita voidaan pitää erittäin painavina. Valiokunnan mielestä hallituksen esityksessä valittu perusratkaisu kieltää liikkuminen lähtökohtaisesti kokonaan on kuitenkin hallituksen esityksessä sille esitetyt epidemiologiset perustelut huomioiden oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastainen, eikä sitä voi pitää perustuslain 23 §&#58;n tarkoittamalla tavalla välttämättömänä. <br><br>Perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä ja hyvään lainsäädäntötapaan kuuluvana, että etenkin silloin, kun laajakantoiseen hallituksen esitykseen esitetään tehtäviksi hyvin merkittäviä ja esityksen perusratkaisuihin olennaisesti vaikuttavia muutoksia, asian valmistelu osoitetaan valtioneuvoston tehtäväksi.<br></p><h4>Lisää aiheesta&#58;</h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8071d144" target="_blank">Hallituksen kirjelmä eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 39/2021 vp) peruuttamisesta</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/-/hallitus-antoi-eduskunnalle-lakiesityksen-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta" aria-label="Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta | VNK&#58;n tiedote 25.3.2021. " target="_blank">Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta | VNK&#58;n tiedote 25.3.2021</a></h4></li></ul><h4><a href="https&#58;//vnk.fi/-/hallitus-antoi-eduskunnalle-lakiesityksen-liikkumisvapauden-ja-lahikontaktien-valiaikaisesta-rajoittamisesta" aria-label="Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta | VNK&#58;n tiedote 25.3.2021. " target="_blank"><br></a></h4><h4>Lue lisää perustuslakiovaliokunnan lausunnosta (eduskunta.fi)&#58;</h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perustuslakivaliokunnan-lausunto-liikkumisrajoituksista-on-valmistunut.aspx" target="_blank">Perustuslakivaliokunnan lausunto liikkumisrajoituksista on valmistunut</a> (31.3.2021)</h4></li></ul><p><br></p><p><br></p>31.3.2021 21:00:00Ajankohtaista8.4.2021 8:56:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Koronavirus-valtioneuvosto.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Regeringen sänder förslaget till ändring av vaccinationsordningen på remiss7638<p>​</p><p>Vid sin överläggning den 31 mars behandlade regeringen det förslag till ändring av vaccinationsordningen som lagts fram av social- och hälsovårdsministeriet och Institutet för hälsa och välfärd. Regeringen beslutade att sända förslaget som sådan på remiss. Remissbehandlingen pågår till den 13 april. Regeringen beslutar om förordningsändringarna efter remissbehandlingen.</p><p>Enligt förslaget som sänds på remiss ska vaccinationsordningen ändras permanent i fråga om vaccinationsordningen för åldersgrupperna och i fråga om vilka som har rätt att vaccinera, och temporärt i fråga om hur vaccinerna ska fördelas regionalt fram till den 31 maj 2021.<br> Institutet för hälsa och välfärd ser till att vacciner delas ut till regionerna i enlighet med den befolkningsmängd som för närvarande är i vaccinationsordning enligt förordningen. I den gällande förordningen finns inga bestämmelser om hur vaccinationerna ska fördelas regionalt.&#160;</p><h2>Ändring av vaccinationsordningen för åldersgrupperna</h2><p>Efter vaccination av riskgrupper, personal som vårdar coronapatienter inom social- och hälsovården och äldre personer, vaccineras andra personer i hela landet enligt åldersgrupp i fallande vaccinationsordning enligt ålder på följande sätt&#58;<br> 60–69-åringar, 50–59-åringar, 40–49-åringar, 30–39-åringar och 16–29-åringar.</p><h2>Också en tandläkare eller en studerande inom hälso- och sjukvården kan vaccinera</h2><p>Ändringen av vaccinationsförordningen gör det också möjligt för tandläkare eller personer som studerar för ett yrke inom hälso- och sjukvården (läkare, sjukskötare, hälsovårdare, barnmorska) att i fortsättningen ge vaccinationer i injektionsform, under ledning och tillsyn av en yrkesutbildad person.</p><p>För närvarande får vaccinationer i injektionsform ges endast av läkare eller av sjukskötare, hälsovårdare eller barnmorskor som fått behövlig vaccinationsutbildning.&#160;</p><h2>Regional fördelning av vacciner&#160;</h2><p>Institutet för hälsa och välfärd ser till att vacciner delas ut till regionerna i enlighet med den befolkningsmängd som för närvarande är i vaccinationsordning enligt förordningen.</p><p>Efter en eventuell ändring av vaccinationsordningen kan Institutet för hälsa och välfärd fördela en del av de enskilda vaccinpartierna på ett sådant sätt att vaccinmängden står i proportion till antalet invånare i sjukvårdsdistriktet, antalet fall av covid-19 under de senaste 14 dagarna och antalet personer som fått specialiserad sjukvård under de senaste 14 dagarna med lika stor prioritet.</p><p>Detta vore möjligt då incidensen av bekräftade smittfall inom området är minst 100 per 100 000 invånare under de 14 senaste dagarna. En förutsättning för detta är att riskgrupper och personer över 70 år har fått den första vaccindosen. Det får inte heller hindra eller fördröja en person från att få den andra vaccindosen som ingår i vaccinationsserien.<br></p><p><br></p>30.3.2021 21:00:00Ajankohtaista6.4.2021 8:26:50https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/coronaviruset.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Lomarahan vaihto vapaaksi 5946<p><strong>KVTES&#58;ssa lomarahan vaihtaminen vapaaksi on tehty mahdolliseksi työntekijän/viranhaltijan ja työnantajan näin sopiessa. Sopimuksen tulee olla kirjallinen tai sähköinen.</strong> Vielä viime kesänä edellytettiin, että luottamusmiehet tekevät lomarahojen vaihtamisesta työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen ennen kuin yksittäinen työntekijä voi sopia lomarahavapaasta, mutta tämä on nyt muuttunut.</p><p>On tärkeätä muistaa, että <span style="text-decoration&#58;underline;">työnantaja ei voi painostaa lomarahan vapaaksi vaihtamiseen</span> ja jos tällaista ilmenee, pitää ottaa luottamusmieheen yhteyttä. Vaihtamisen tulisi tapahtua työntekijän aloitteesta.</p><h3><span style="color&#58;#005732;">Lomarahavapaiden määrä</span></h3><p>Kunta-alalla lomarahavapaiden määrä lasketaan jakamalla vuosilomapäivien lukumäärä kahdella. Jos 38 päivää vaihtaa lomarahavapaaksi, vapaan määrä on 19 päivää. Puolikkaita/vajaita päiviä ei saa vapaana eli jos vaihtaa 33 vuosilomapäivää vapaaksi, saa 16 päivää lomarahavapaata eli ½ päivä menee hukkaan! </p><h3><span style="color&#58;#005732;">Paikallinen sopimus on turvallisin</span></h3><p>Vaikka työntekijän on nyt mahdollista sopia lomarahan vaihtamisesta suoraan työnantajan kanssa, on suositeltavaa, että pääluottamusmiehet tekevät työnantajan kanssa myös jatkossa paikallisen sopimuksen lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi. <span style="text-decoration&#58;underline;">Paikallinen sopimus ei kuitenkaan velvoita ketään vaihtamaan lomarahojaan vapaiksi</span>, mutta turvaa sen, että ratkaisu on työntekijän kannalta mahdollisimman hyvä ja siinä on huomioitu henkilöstön tasapuolinen kohtelu!</p><p>KVTES&#58;n vuosilomaluvun 19 §&#58;n 2 momentin soveltamisohjeessa todetaan, että &quot; työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen lomarahavapaasta sopimisesta työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet.&quot; Jos joku ottaa lomarahat vapaana, tulisi hänen tilalleen palkata sijainen. Työntekijöitä pitää kohdella myös tässä suhteessa tasapuolisesti. Paikallisessa sopimuksessa on hyvä olla em. asioista kirjaukset.</p><p>Lomarahan vaihtamista koskevassa sopimuksessa on syytä todeta, saako vapaat pitää kokonaisina päivinä ja mihin vuodenaikaan vapaat on mahdollista pitää. </p><p>Työnantajan tulee selvittää työntekijälle, jonka kanssa sovitaan lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, lomarahan vaihtamista koskevat ehdot. Ennen kuin sopimus on tehty, ehdot on hyvä tarkistuttaa luottamusmiehellä! </p><p>On myös hyvä muistaa, että uuden kunta-alan työehtosopimuksen mukaan työntekijällä on sairastumistilanteessa oikeus siirtää lomarahavapaa samalla tavalla kuin vuosiloma.</p><h3><span style="color&#58;#005732;">Jyty ei edelleenkään suosittele lomarahojen vaihtamista vapaaksi</span></h3><p>Lomarahoja ei ole syytä vaihtaa vapaiksi, etenkin, jos on tiedossa, että sijaista ei palkata vapaan ajaksi. Tällöin muiden työkuorma lisääntyy tai työnantaja saa viestin, että työn määrää on varaa lisätä/työt hoituu vähemmälläkin väellä/työyksikkönne on yliresursoitu. Lomarahan vaihtaminen vapaaksi on myös taloudellisesta merkittävä ansion menetys!</p><p>Lisätietoja edunvalvontaosastolta seuraavasta linkistä&#58; <a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx"><span style="color&#58;#005732;">https&#58;//www.jytyliitto.fi/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx</span></a><br></p><p><br></p>30.3.2021 21:00:00Ajankohtaista6.4.2021 6:14:21https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />