Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.
Tilaa Jytyn tiedotteetRSS-syötteenä.

Tilaa RSS-syötteenä: Jytyn tiedotteet  
Tilaa RSS-syötteenä: Kaikki uutiset ja Jytyn tiedotteet

 

 

Minimilöner, lönetransparens och covid-19-pandemin på ministrarnas agenda i Bryssel 522<p>EU-ländernas ministrar med ansvar för sysselsättningsfrågor och sociala frågor samlas till ett möte i rådet för att diskutera bekämpning av fattigdom bland förvärvsarbetande genom direktivet om minimilöner, lönetransparens och jämställdhet mellan kvinnor och män i arbetslivet.</p><p>Rådet för sysselsättning, socialpolitik, hälso- och sjukvård samt konsumentfrågor sammanträder i Bryssel måndagen den 6 december 2021. Arbetsminister <strong>Tuula Haatainen</strong> företräder Finland vid mötet.</p><p>Rådet ska godkänna en allmän riktlinje om direktivet om tillräckliga minimilöner. Avsikten är inte heller i fortsättningen att införa en gemensam minimilön för alla EU-länder, men i direktivet fastställs metoder för medlemsländerna att främja tillräckliga minimilöner. Direktivutkastet förutsätter inte lagstadgade minimilöner i de länder där lönerna fastställs genom kollektivavtal. Efter att ha utformat en allmän riktlinje om direktivet inleder rådet förhandlingar om frågan med Europaparlamentet.</p><p>&quot;Att bekämpa fattigdom bland förvärvsarbetande är viktigt för Finland. Samtidigt bör EU&#58;s direktiv om minimilöner respektera arbetsmarknadsparternas rätt att förhandla om och ingå kollektivavtal&quot;, säger arbetsminister Haatainen.</p><h2>Ministrarna diskuterar jämställdhet i arbetslivet</h2><p>Rådet ska hålla två riktlinjedebatter. Den första handlar om den europeiska planeringsterminen. Temat för den andra riktlinjedebatten är &quot;Mot ett jämställt Europa&quot;, det vill säga jämställdhet mellan könen, som är en central prioritering för Finland i EU-verksamheten.</p><p>Rådet ska också godkänna en allmän riktlinje om direktivet om lönetransparens. Syftet med direktivet är att främja lika lön för kvinnor och män genom insyn i lönesättningen och efterlevnadsmekanismer. Finland understöder målsättningarna i direktivförslaget.</p><p>Rådet ska anta slutsatser om effekterna av artificiell intelligens för jämställdhet mellan kvinnor och män på arbetsmarknaden och om hållbart arbete under hela livet. Dessutom får rådet en lägesrapport om likabehandlingsdirektivet.</p><h2>Hälsoministrarna diskuterar covid-19-pandemin</h2><p>Hälsoministrarna sammanträder i rådet för sysselsättning, socialpolitik, hälso- och sjukvård samt konsumentfrågor i Bryssel tisdagen den 7 december 2021. Statssekreterare <strong>Eila Mäkipää</strong> företräder Finland vid mötet.</p><p>Ministrarna ska utbyta synpunkter på covid-19-pandemin och anta slutsatser om hälsounionen. Under mötet diskuteras bland annat tillräcklig och snabb tillgång till krisnödvändiga medicinska motåtgärder, förebyggande av virusvarianten omikrons spridning, vaccinering av 12-åringar och anskaffning av läkemedel mot covid-19 genom EU-gemensam upphandling.</p><p>&quot;Det är viktigt att genomföra EU&#58;s gemensamma insatser för att förhindra att covid-19-pandemin tilltar på nytt och i synnerhet att den mer smittsamma virusvarianten sprids&quot;, konstaterar statssekreterare Mäkipää.</p><p>Läs mera&#58;</p><p><a href="https&#58;//www.consilium.europa.eu/sv/meetings/epsco/2021/12/06-07/">Mer information på rådets webbplats </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/-/suomi-tukee-eu-n-vahimmaispalkka-aloitteen-tavoitetta-torjua-tyossakayvien-koyhyytta">Finland stöder målet för EU&#58;s initiativ för minimilöner för att bekämpa fattigdom bland förvärvsarbetande </a></p><p>&#160;</p><p><br></p>3.12.2021 11:31:06Ajankohtaista3.12.2021 11:31:06https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Euron%20kolikko.jpg" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Neuvonta-alan TES-neuvotteluissa vaihdettiin tekstitavoitteita524<p>​Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat perjantaina 3.12. Osapuolet esittelivät tapaamisessa omia tekstimuutostavoitteitaan, joihin vastataan sovitusti seuraavassa neuvottelutapaamisessa perjantaina 10.12.<br><br>Palkansaajapuolen tavoitteissa oli esillä mm. työ- ja matka-aikojen selkeytys, palkkausjärjestelmäuudistus ja viisipäiväiseen vuosilomalaskentaan siirtyminen. Elokuussa todennäköisesti voimaan tuleva perhevapaauudistus vaatii myös omia muutoksiaan työehtosopimukseen. Työnantajapuoli tavoittelee odotetusti mm. paikalliseen sopimiseen liittyviä asioita.<br><br>Nykyinen neuvonta-alan runkosopimus päättyy 31.1.2022 ja neuvottelukertoja on sovittu aina tammikuun loppuun saakka. Ammattiliitto Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta.<br><br>Alan neuvottelutilanteesta tiedotetaan tarkemmin neuvotteluiden edetessä loppu- ja alkuvuoden aikana.<br><br>Lisätiedot Jytyssä&#58;<br><br>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies <br><br></p>2.12.2021 22:00:00Ajankohtaista3.12.2021 13:16:20https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Vähimmäispalkat, palkka-avoimuus ja koronapandemia ministerien aiheina Brysselissä521<p>EU-maiden työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavat ministerit keskustelevat neuvostossa työssäkäyvien köyhyyden torjunnasta vähimmäispalkkadirektiivin avulla, palkka-avoimuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta työelämässä.</p><p>Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiainneuvosto kokoontuu maanantaina 6.12.2021 Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa työministeri <strong>Tuula Haatainen</strong>.</p><p>Neuvoston on tarkoitus hyväksyä kokouksessa yleisnäkemys riittäviä vähimmäispalkkoja koskevasta direktiivistä. Tavoitteena ei ole jatkossakaan asettaa kaikille EU-maille yhteistä vähimmäispalkkaa, vaan direktiivissä määritellään keinoja, joilla jäsenvaltioiden tulee edistää vähimmäispalkan riittävyyttä. Direktiiviluonnos ei edellytä lakisääteisen vähimmäispalkan säätämistä maissa, joissa palkat sovitaan työehtosopimuksissa. Kun neuvosto on saavuttanut yleisnäkemyksen, neuvosto aloittaa asiasta neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa.</p><p>&quot;Suomelle on tärkeää torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Samaan aikaan EU&#58;n vähimmäispalkkadirektiivin tulee kunnioittaa työmarkkinaosapuolien oikeutta neuvotella ja solmia työehtosopimuksia&quot;, työministeri Haatainen sanoo.</p><h2>Ministerit keskustelevat sukupuolten tasa-arvosta työelämässä</h2><p>Neuvostossa käydään kaksi periaatekeskustelua. Ensimmäisessä periaatekeskustelussa käsitellään eurooppalaista ohjausjaksoa. Toisen keskustelun aiheena on &quot;Kohti tasa-arvoista Eurooppaa&quot;, eli sukupuolten välinen tasa-arvo, jonka edistäminen on Suomelle keskeinen EU-toiminnan prioriteetti.</p><p>Vähimmäispalkkadirektiivin lisäksi neuvoston on tarkoitus hyväksyä myös yleisnäkemys palkka-avoimuusdirektiivistä. Direktiivin tavoitteena on miesten ja naisten samapalkkaisuuden edistäminen palkkauksen läpinäkyvyyden ja täytäntöönpanomekanismien avulla. Suomi kannattaa direktiiviehdotuksen tavoitteita.</p><p>Neuvostossa hyväksytään päätelmät tekoälyn vaikutuksesta sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla sekä päätelmät kestävästä työstä koko elämänkaaren ajan. Lisäksi neuvostossa saadaan edistymisraportti yhdenvertaisuusdirektiivistä.</p><h2>Terveysministerien keskusteluaiheena koronapandemia</h2><p>TSTK-neuvoston terveysministerien kokous järjestetään tiistaina 7.12.2021 Brysselissä. Kokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri <strong>Eila Mäkipää</strong>.</p><p>Kokouksessa vaihdetaan näkemyksiä koronasta ja hyväksytään päätelmät terveysunionista. Keskusteluaiheena on muun muassa kriisin kannalta olennaisten lääketieteellisten vastatoimien riittävä ja oikea-aikainen saatavuus, omikron-variantin leviämisen ehkäisy, 12-vuotiaiden rokottaminen ja koronalääkkeiden hankinta EU-tason yhteishankinnoilla.</p><p>&quot;On tärkeää toteuttaa EU&#58;n yhteisiä toimia, joilla pyritään estämään koronaepidemian kasvun kiihtyminen uudelleen ja erityisesti herkemmin tarttuvan virusmuunnoksen leviäminen&quot;, toteaa valtiosihteeri <strong>Mäkipää</strong>.</p><p>Lisätietoa&#58;</p><p><a href="https&#58;//www.consilium.europa.eu/fi/meetings/epsco/2021/12/06-07/">Lisätietoa EU&#58;n neuvoston sivuilla </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/-/suomi-tukee-eu-n-vahimmaispalkka-aloitteen-tavoitetta-torjua-tyossakayvien-koyhyytta">Suomi tukee EU&#58;n vähimmäispalkka-aloitteen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä&#160;</a><br></p><p><br></p>2.12.2021 22:00:00Ajankohtaista3.12.2021 13:12:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Euron%20kolikko.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
TE-palvelut uudistuvat 2024, linjaus kunnille siirtyvien palvelujen rahoituksesta ja valtion tehtävistä523<p>Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä linjasi 2.12.2021 TE-palvelut 2024 -uudistuksen rahoitusmallista, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita työllisyyspalveluja. Ministerityöryhmä teki myös tarkennuksia aiempiin linjauksiin valtakunnallisista ja kunnille siirtyvistä tehtävistä.</p><p>&quot;TE-palvelut -uudistus tuo kunnille paljon liikkumatilaa järjestää työnhakijoiden ja työantajien palvelut parhaalla mahdollisella tavalla. Vallan mukana tulee aina myös vastuu. Kannustavan rahoituksen lähtökohta on, että kunta hyötyy taloudellisesti hyvin hoidetuista työllisyyspalveluista&quot;, ministerityöryhmän puheenjohtajana toimiva työministeri <strong>Tuula Haatainen</strong> sanoo.&#160;</p><h2>Kannustava rahoitusmalli tukee työllistymistä, yritysten työvoimatarpeita ja kuntien elinvoimaa</h2><p>TE-palvelujen uudistamisen tavoitteena ovat entistä paremmin kohdennetut, asiakaslähtöiset ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivat palvelut. Olennainen osa uudistusta on luoda kunnille rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään ja tarjoamaan tehokkaita palveluja. Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyisi nykyistä enemmän taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy.&#160;</p><p>Kunnan vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta koskisi jatkossa työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahaa sekä perusosan suuruista osuutta ansiopäivärahasta. Kunnan rahoitusvastuu määräytyisi työnhakijan työttömyysetuuspäivien kertymän perusteella. Kannustavan rahoitusmallin mukaisesti jatkossa pelkkä työttömän aktivointi eli palveluihin ohjaaminen ei vaikuttaisi kunnan rahoitusvastuuseen työttömyysturvasta. Jatkovalmistelun pohjana on malli, jossa kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta alkaisi nykyistä aiemmin ja kasvaisi portaittain.</p><p>Työttömyysturvan rahoitusvastuun siirto toteutettaisiin kunta–valtio-suhteessa kustannusneutraalisti.&#160;</p><h2>Kunnille siirtyvät TE-palvelut rahoitettaisiin sataprosenttisesti valtionosuudella</h2><p>Ministerityöryhmä teki nyt linjauksia, joiden perusteella palveluiden rahoituksen valmistelua jatketaan. Valtionosuusrahoituksesta 70 prosenttia kohdennettaisiin kunnille työikäisen väestön ja 30 prosenttia laajan työttömyyden käsitteen perusteella. Laajalla työttömyydellä tarkoitetaan työttömien ja palveluissa olevien yhteismäärää, jolloin myös palveluissa olevat tulevat huomioiduksi valtionosuuksien jakoperusteessa.</p><p>Laskennalliseen valtionosuusrahoitukseen siirryttäisiin vaiheittain kahden vuoden aikana, jotta kuntiin kohdistuvat muutokset pysyisivät maltillisina.</p><h2>Valtio vastaisi työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän toimivuudesta ja ohjauksesta</h2><p>Ministerityöryhmän mukaan valtio vastaisi palvelujärjestelmän ohjauksesta ja yhteistyössä kuntien kanssa kokonaisuuden toimivuuden arvioinnista. Jatkovalmistelua varten ministerityöryhmä teki linjauksia työllisyydenhoidon ohjauksesta&#58;</p><ul style="list-style-type&#58;disc;"><li>Valtioneuvosto linjaisi hallituskausittain työllisyydenhoidon tavoitteista, jotka ovat ohjauksen ja vuoropuhelun perustana.</li><li>Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettaisiin neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaisi nelivuotiskaudeksi. Sen tehtävänä olisi työllisyydenhoidon toteutumisen seuranta ja arviointi sekä työllisyydenhoidon valtakunnallisen ohjauksen tukeminen. Neuvottelukunnassa olisivat edustettuina ministeriöt ja kunnat.</li><li>&#160;Jos kunta tai yhteistoiminta-alue ei kykene järjestämään laissa tai valtioneuvoston linjauksessa tarkoitettuja palveluja, ministeriö voisi päättää järjestämisvastuun toteutumista koskevan arviointimenettelyn aloittamisesta.&#160;</li><li>Arviointimenettelyn aikana kunta tai yhteistoiminta-alue laatisi yhdessä valtion kanssa toimintasuunnitelman riittävien palvelujen turvaamiseksi alueellaan. Arviointimenettelyn aloittamisen edellytyksistä ja prosessista säädettäisiin erikseen.&#160;</li></ul><p>Ministerityöryhmä totesi, että hajautettu palvelujärjestelmä edellyttää asiakkaiden palvelut kokoavaa &quot;yhtä luukkua&quot; ja toimivaa asiakastietojärjestelmien kokonaisuutta. Valtakunnallisesti olisi myös tarkoituksenmukaista ylläpitää yhteistä tietovarantoa, joka samalla mahdollistaisi tiedolla johtamisen ja ohjauksen.</p><p>Hallitus antoi 25.11.2021 eduskunnalle esityksen digitaalisten TE-palveluiden uudistamisesta. Työmarkkinatori-palvelualusta olisi tarkoitus ottaa TE-palveluiden käyttöön toukokuussa 2022. Työmarkkinatori säilyisi työnhakijoiden ja työnantajien valtakunnallisena palvelualustana myös palveluiden siirryttyä kunnille.&#160;</p><p>Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että uudistuksen myötä ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) roolia vahvistettaisiin valtakunnallisen työllisyydenhoidon palvelujärjestelmän ohjauksen toimeenpanossa. KEHA-keskuksen tehtäviä organisoitaisiin siten, että se pystyy tukemaan palveluiden siirtoa vuonna 2024.</p><h2>Työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät pysyisivät valtion tehtävinä</h2><p>Ministerityöryhmä teki täsmennyksiä valtion ja kuntien rooleihin palveluiden osalta.</p><p>Ministerityöryhmä linjasi, että uudistuksessa työttömyysturvatehtävien vaativat asiantuntijalausunnot ja palkkaturvatehtävät olisivat valtion tehtäviä.&#160;</p><p>Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että TE-palveluihin liittyvät maksatustehtävät siirtyisivät kuntien vastuulle. TE-asiakaspalvelukeskuksen neuvonta- ja asiakaspalvelutehtävät siirtyisivät kuntiin siltä osin, kun palvelut siirtyvät kuntien tehtäväksi.</p><p>Ministerityöryhmän linjausten pohjalta jatketaan hallituksen esityksen valmistelua. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022.</p><p><strong>Lisätiedot&#58;&#160;</strong></p><p><a href="https&#58;//tem.fi/-/ministerityoryhma-linjasi-kunnille-siirtyy-paaosa-henkilo-tyonantaja-ja-yrityspalveluista">Tiedote 28.9.2021&#58; Ministerityöryhmä linjasi&#58; Kunnille siirtyy pääosa henkilö-, työnantaja- ja yrityspalveluista </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/-/te-palvelut-siirtyvat-kunnille-vuoden-2024-aikana-ministerityoryhma-linjasi-valmistelun-periaatteista">Tiedote 1.9.2021&#58; TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana – ministerityöryhmä linjasi valmistelun periaatteista </a><br><a href="https&#58;//tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus">TE-palvelut 2024 -uudistuksen verkkosivu&#160;</a><br></p><p><br></p>1.12.2021 22:00:00Ajankohtaista3.12.2021 13:13:22https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Check%20box%20lomake.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Arkean työehtoriidassa sovinto – Jytyn julistama lakko päättyy493<p>​<strong>Arkea Oy&#58;n työehtosopimusriidassa on saavutettu neuvottelutulos, jonka Ammattiliitto Jyty ja muut sopijaosapuolet ovat hyväksyneet. Turun kaupungin omistama Arkea Oy pysyy Avaintyönantajat AVAINTA ry&#58;n työehtosopimuksessa ja osapuolten välillä on tehty paikallinen sopimus. Jytyn julistama lakko Arkeassa päättyy keskiviikkona 1.12.2021 klo 16.00.</strong></p><p>Ammattiliitto Jytyn jäsenet olivat lakossa Arkeassa työehtojensa puolesta ensin 17.–19.11. ja tämän jälkeen 23.11. alkaen toistaiseksi. Työtaistelun aikana Turun kaupungilla ja sen omistamissa yhtiöissä työskentelevät Jytyn ja JHL&#58;n jäsenet marssivat ulos työpaikoiltaan ja osallistuivat yhdessä mielenilmaukseen Turun kaupungintalolla maanantaina 29. marraskuuta. Ulosmarssilla ilmaistiin voimakas vastalause Arkea Oy&#58;n aikeille vaihtaa työehtosopimusta, joka heikentäisi rajusti työehtoja, kuten palkkaa ja lomia.</p><p>– Sopimukseen pääseminen edellytti molemminpuolisia kompromisseja. Paikallisen sopimisen seurauksena työehdot säilyvät kuitenkin parempina kuin mitä ne olisivat olleet toisessa työehtosopimuksessa, Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> sanoo.</p><p>– Työehtoriidan ratkaisu edellytti voimakkaita työtaistelutoimia, sillä aluksi Turun kaupungin omistajaohjauksesta vastaava johto ja Arkea Oy eivät osoittaneet todellista neuvotteluhalua työehtokiistan ratkaisuun. Lopulta ratkaisuun kuitenkin päästiin, Voima kertoo.</p><p>Arkea Oy tarjoaa ateria-, siivous- ja kiinteistönhuollon palveluja esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. Jyty kävi edellisen kerran työtaistelun Arkea Oy&#58;ssä jo syksyllä 2019, jolloin myös päädyttiin paikalliseen sopimukseen ja siihen, että Arkea Oy&#58;ssä pysytään AVAINTES-sopimuksessa, jota noudatetaan yleisesti kuntien omistamissa yhtiöissä.</p><p>– Tämän lakon jälkeen toivomme hartaasti, että meidän ei enää tarvitsisi ryhtyä työtaisteluun Turun kaupungin omistamassa Arkeassa. Haluan kiittää työtaisteluun ja mielenilmaisuun osallistuneita Jytyn jäseniä. Osoitimme yhdessä, että emme hyväksy jatkossakaan työehtojen halpuuttamista sopimushoppailulla, Voima päättää.<br></p><p><strong>Lisätietoja medialle&#58; </strong></p><p>Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja Jytyn jäsenille&#58;</strong></p><p>Kimmo Hollmén, Alueasiamies, Jytyn Turun toimipiste, puh. 040 556 1809, kimmo.hollmen@jytyliitto.fi</p><p>Maiju Sinisalo, Jytyn pääluottamusmies Arkeassa, puh. 050 5233813, maiju.sinisalo@arkea.fi</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p>30.11.2021 22:00:00Tiedote1.12.2021 9:59:12https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Mielenilmaisu2-2-1024x683.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn liittovaltuusto kokousti Oulussa - jäsenmaksu päätettiin pitää ennallaan 428<p>(Päivitetty toimintasuunnitelman osuus&#160;29.11.&#160;)&#160;Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseen Ouluun 25.–26.11. Valtuustossa päätettiin yhtenäiseksi prosentuaaliseksi jäsenmaksuksi 1,32 % vuodelle 2022 . Prosentuaalisesta jäsenmaksusta liiton osuus on sama kuin aiemmin eli 1,056 %. &#160;Korotetusta jäsenmaksusta ilmoittaneilla yhdistyksillä (joita on&#160;ollut kuusi) jäsenmaksuprosentti on 1,40 % ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, joihin sisältyy niinikään työttömyyskassan osuus. </p><p>Työttömyyskassa Aarian jäsenmaksu, josta on päätetty aiemmin kassan hallituksessa, säilyy ennallaan 84 eurossa. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yleisen työttömyyskassan YTK&#58;n kassan jäsenmaksu on ollut kuluvana vuonna korkeampi.</p><p>Valtuusto hyväksyi yhdistysten saamaksi jäsenmaksupalautukseksi 20 %. Kuluvana vuonna korotetun jäsenmaksun yhdistyksiä oli vain kuusi noin 150&#58;sta Jyty-yhdistyksestä. Korotettua jäsenmaksua maksaneet yhdistykset saavat jäsenmaksupalautuksena lisäksi 1,32 %&#58;n ja 1,40 %&#58;n välisen erotuksen kokonaisuudessaan. </p><p>Euromääräisen jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin sama kuin aiemmin eli viisi (5) euroa kuukaudelta. Sitä ei peritä vapaajäseniltä eikä varusmies- tai siviilipalveluksessa olevilta. Euromääräisestä viiden euron jäsenmaksusta yhdistyksille palautetaan yksi euro kuukaudelta.</p><p>Kannatusjäsenmaksun suuruudeksi päätettiin sama kuin aiemmin eli vähintään 36 euroa vuodessa. Suurin osa kannatusjäsenistä on eläkeläisjäseniä. Lisäksi päätettiin, että opiskelijajäsenmaksua yhdistysten opiskelijajäseniltä ei peritä. Maksu on ollut aiemmin kolme (3) euroa kuukaudelta eli 36 euroa vuodessa.</p><p>Valtuusto hyväksyi sääntömääräisenä asiana liiton toimintasuunnitelman vuodelle 2022 ja seuraavalle sopimuskierroksen sopimustavoitteet. Sopimustavoitteista ja niiden&#160;yksityiskohdista kerrotaan lisää myöhemmin.&#160;&#160;<br></p><h3>Sopimustoiminnan murros haastaa<br></h3><p>Kaikkien Jytyn neuvottelemien työehtosopimusten sopimuskausi on päättymässä, suurin osa helmikuun lopussa. </p><p>Valtuustossa&#160;avauspuheenvuoron pitänyt liiton puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> sanoi Jytyn olevan alkavalla työehtosopimuskierroksella neuvottelupöydässä ennemmin rakentava kuin hajottava. </p><p>Hän ei sanonut näkevänsä &#160;hyötyjä siinä, että työntekijäjärjestöt kiistelevät keskenään. </p><p>-&#160;Meiltä ei ole pois se, että jollekin ammattiryhmälle suunnataan palkankorotuksia, mutta me emme hyväksy sitä, että muut ammattiryhmät unohdetaan. Kaikki ovat palkankorotuksensa ansainneet. </p><p>Voima korosti, että esimerkiksi kunta-alalla toiminta perustuu palveluketjuihin, joissa ovat mukana monen ammattiryhmän edustajat. Laadukkaita palveluita tuotetaan moniammatillisesti. - Kokonaisuus kärsii, jos ketjun mikä tahansa osa katkeaa. Tukipalvelujen tärkeys unohdetaan usein julkisessakin keskustelussa, Voima huomautti.</p><p style="text-align&#58;justify;">Hänen mukaansa mahdollisuus keskittyä oman koulutuksen ja osaamisen mukaisiin työtehtäviin parantaa myös työn houkuttelevuutta ja työssä viihtymistä. - Esimerkiksi&#160;sote-alalla työvoimapulaa voitaisiin helpottaa ja henkilöstön riittävyys varmistaa jakamalla tehtäviä eri ammattiryhmien kesken.</p><p style="text-align&#58;justify;">Jonna Voima huomautti, että palkankorotusneuvotteluihin oman kierteensä tuo sopimustoiminnan murros, kun yksityisen sektorin vientivetoiset liitot hajauttavat sopimista paikalliselle tasolle. - Perinteistä palkankorotusten päänavaajaa on vaikea löytää. Lähtökohta on, että nyt olemme aidolla liittokierroksella, jossa sopimusalat määrittelevät itse palkankorotustasonsa. </p><p style="text-align&#58;justify;">Voiman mukaan&#160;asenneilmapiiri on työmarkkinoilla koventumassa ja jos korona ei sotke pakkaa, tullaan hänen mukaansa keväällä kunta-alallakin näkemään työtaisteluita. Erittäin mahdollista on sekin, että Jyty on niissä mukana, ja siihen on hyvä paikallistasollakin jo varautua. </p><p style="text-align&#58;justify;">Pelin koventuminen näkyy hänen mukaansa myös siinä, että kuntaomisteiset yhtiöt hakevat toiminnallaan voittoja, joita yritetään rahoittaa työntekijöiden selkänahasta. Voiman mukaan on syytä kysyä, onko tässä mitään järkeä? Kuuluuko kuntaomisteisen yhtiön tuottaa palveluita kuntalaisille, vai kilpailla yksityisten yhtiöiden kanssa maksimaaliset eurot tähtäimessään? </p><p>Parhaillaan Jyty on työtaistelussa Turun kaupungissa Arkea Oy&#58;ssä yhdessä sopimuskumppaninsa JHL&#58;n kanssa. Arkea Oy suunnittelee - jälleen kerran - työnantajaliiton vaihtoa ja työntekijöiden siirtoa halvempiin työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksen vaihtuminen heikentäisi rajusti jo ennestään matalapalkkaisten työntekijöiden ansioita ja muita työehtoja.<br></p><p>Voima&#160;siteeraa puheensa lopuksi vanhaa sananlaskua&#58; &#160;&quot;Ei ahneen aitta ole koskaan kyllin täynnä&quot; . </p><p>- Jyty ei &#160;hyväksy sopimusshoppailua. Me puolustamme jäseniämme, ja kerromme, että ahneudellakin on rajansa.<br></p><h3>Vaikea tes-neuvottelukierros tulossa&#160;<br></h3><p><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">Liittov</span><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">altuusto hyväksyi lisäksi toimintasuunnitelman vuodelle 2022.&#160;</span><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">Korona-ajoista on opittu paljon muun muassa uusien työskentelytapojen myötä, toi</span><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">mintasuunnitelmassa todetaan. Viime </span><span style="font-family&#58;&quot;helvetica neue&quot;, helvetica, arial, sans-serif;">sopimusneuvottelut vuoden 2020 alussa käytiin niinikään juuri silloin kun koronapandemia iski.&#160;</span><br></p><p>Sopimusneuvottelut alkavat alkuvuodesta 2022. Niistä odotetaan heti alkumetreiltä saakka kiihkeitä. Sopimukset päättyvät Jytyn edustamilla sopimusaloilla pääosin helmikuun lopussa. </p><p>Oman mausteensa neuvotteluihin antavat oletettavasti lisäksi uusi sosiaali- ja terveysalaa koskeva sote-sopimus ja hyvinvointialueilla järjestettävät aluevaalit tammikuussa.&#160; </p><p>Jyty varautuu siihen, että sopimusneuvottelut jatkuvat vielä useita kuukausia sopimuksettomassa tilassa. Järjestöllisiin työtaistelu- ja painostustoimiin niin kunta- kuin yksityissektorilla on myös valmistauduttava. Järjestöllisiä tukitoimia koskien liiton työtaisteluohjeet päivitetään ja tiiviistä yhteistyötä samansuuntaisia neuvottelutavoitteita ajavien palkansaajajärjestöjen kanssa lisätään. </p><p>Toimintasuunnitelman mukaan järjestö- ja aluetoiminnan tavoitteena on tukea, ohjata ja kehittää yhdistysten ja aktiivien toimintaa. </p><p>Vuoden 2022 aikana vahvistetaan jäsenhankintaa esimerkiksi kokoamalla yhteen niin sanotun suosittelukampanjan kautta esille nousseita parhaita jäsenhankinnan kokemuksia. Työpaikkavierailuja jatketaan mahdolliset koronan aiheuttamat rajaukset huomioiden. Tarjottavaksi tulee myös mahdollisuuksia toteuttaa virtuaalisia työpaikkavierailuja. </p><p>Liiton koulutuksen perustehtävä on varmistaa Jytyn henkilöstöedustajien ja yhdistystoimijoiden osaaminen. Koulutusta tuotetaan toimintasuunnitelman mukaan alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä verkko-opetuksena. Jytyn koulutukset edistävät liiton sopimusalojen edunvalvontaa ja järjestötoimintaa tukevia tietoja, taitoja ja asenteita. Koulutustoiminnassa kehitetään myös digitaalisia palveluita erilaisilla etä- ja hybriditoteutuksilla.</p><p>Jäsenistön työhyvinvointia ja työssäjaksamista edistetään alueellisilla työhyvinvointipäivillä.</p><p>Toimintasuunnitelman mukaan Jytyn tietohallinto tukee ja kehittää liiton ICT-järjestelmiä ja -palveluita ja vastaa niiden toimivuudesta, huomioi liiton tietoturvan toiminnan kannalta kriittisimmät riskit, ja suunnittelee niiden hallintatoimenpiteet. Riskien tilaa ja mahdollisten uusien uhkakuvien kehittymistä seurataan säännöllisesti. </p><p>Liiton taloushallinnon keskeinen tavoite on muun muassa jäsenmaksuperinnän työnkulkujen tehostaminen. Tavoitteena on siirtyminen&#160;jatkuvasta rästityksestä vaiheittain automaattirästitykseen yhteistyössä ohjelmantoimittajan kanssa.</p><p>Taloushallinnon vastuulla olevaa sijoitustoimintaa hoidetaan valittujen salkunhoitajien kanssa suunnitelmallisesti ja riskejä alennetaan monella tapaa hajauttaen. </p><p>Jytyn viestinnässä käynnistettiin 2021 uuden viestintästrategian toteutus ja vuoden 2022 aikana uusi viestintästrategia ottaa tulevaisuuteen suuntautuvia askelia. Jytyn julkiset verkkosivut uudistetaan ennen kesälomia. Liiton edunvalvontaa ja järjestötoimintaa viestintä tukee vaikuttamalla Jytyn sopimusaloja koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun tiedotteiden ja edunvalvonnan valmistelemien lausuntojen pohjalta. Jäsenhankinnan tukena ja liiton tunnettuuden lisäämisessä Jytyn sosiaalisen median kanavista Facebook, Instagram ja YouTube -ovat keskeisessä osassa some- ja mainontakampanjoinnissa.&#160; </p><p>Painettu Jyty-lehti ilmestyy toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Lehden sähköistä verkkoportaalia <a href="http&#58;//www.jyty-lehti.fi/">www.jyty-lehti.fi</a> hyödynnetään kaikessa uutisoinnissa printtilehden ohella aiempaa enemmän.</p><h3>Liittovaltuuston kannanotto&#58; Valtion korvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset<br></h3><p>​Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto antoi&#160;valtuuston kokouksessa kannanoton, jossa vaaditaan, että vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden palkat tulee&#160;harmonisoida tasavertaisesti ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, kuten työtuomioistuin on tuomiossaan aiemmin linjannut. Oleellisen tärkeää on, että palkkojen yhteensovitus toteutetaan kaikilla hyvinvointialueille kohtuullisessa, enintään kahden vuoden ajassa.<br></p><p>Harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen on edessä kaikilla hyvinvointialueilla, joille on siirtymässä kaikkiaan noin 180&#160;000 työntekijää nykyisistä kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä.</p><p>Harmonisointia tarvitaan, koska hyvinvointialueille siirrettävien työntekijöiden palkka vaihtelee työnantajittain, eikä samapalkkaisuus siksi toteudu hyvinvointialueilla ilman palkkojen yhteensovittamista.<br></p><p>Jytyn liittovaltuusto korostaa, että palkkaharmonisointi ei ole vapaaehtoinen toimenpide, vaan pakollista kaikille hyvinvointialueille. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu mm. tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen.</p><p>Ammattiliitto Jytyn liittovaltuuston mielestä valtion on turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset uusilla hyvinvointialueilla.</p><p>Jytyn liittovaltuusto kehottaakin valtiovaltaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu asianmukaisesti ja siihen on riittävä rahoitus. Kyseessä on hyvin merkittävä asia kaikille hyvinvointialueille ja koko sote-uudistuksen onnistumiselle.</p><p>Jytyn liittovaltuusto huomauttaa, että myös sairaanhoitopiirien edustajat ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa palkkaharmonisoinnin toteutuksesta ja rahoituksesta.</p><p>Palkkojen yhteensovittaminen on herättänyt jo tähän mennessä runsaasti keskustelua kuntayhtymissä eri puolella Suomea. Julkisuutta on saanut mm. Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä (Eksote), jonka tulee maksaa palkkarästejä palkkaharmonisoinnin tekemättä jättämisen takia 30 miljoonaa neljän vuoden ajalta.</p><p>Jytyn liittovaltuusto toivoo, että näin mittavasta asiasta löydetään yhteisymmärrys KT&#58;n ja pääsopijajärjestöjen välillä. Yhtä tärkeää on paikallinen yhteistyö.<br></p>25.11.2021 22:00:00Ajankohtaista1.12.2021 13:31:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Nuija.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ammattiliitto Jyty järjestää suuren ulosmarssin Turussa – mielenilmaus kaupungintalolla420<p>​<strong>Turun kaupungilla ja sen omistamissa yhtiöissä työskentelevät Ammattiliitto Jytyn jäsenet marssivat ulos työpaikoiltaan maanantaina 29.11. klo 13–16. Ulosmarssilla työntekijät vastustavat Turun kaupungin omistaman Arkea Oy&#58;n aikeita heikentää jo ennestään matalapalkkaisten työntekijöidensä työehtoja, kuten palkkaa ja lomia. Ammattiliitto Jytyn jäsenten kanssa ulosmarssiin osallistuvat myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL&#58;n jäsenet.</strong></p><p>Ulosmarssiin osallistuvat työntekijät kokoontuvat mielenilmaukseen kello 13–16 Turun kaupungintalolle (Aurakatu 2), jossa kaupunginhallitus kokoustaa kello 15 alkaen. Jytyn jäsenet, joiden työvuoro jatkuu kello 16 jälkeen, aloittavat työnsä ulosmarssin jälkeen tasan neljältä. Ulosmarssi toteutetaan niin, että se ei vaaranna kenenkään henkeä, turvallisuutta tai omaisuutta. Mielenilmaukseen osallistuvat myös Arkea Oy&#58;ssä työskentelevät Jytyn jäsenet. <br><br>Ammattiliitto Jytyn jäsenet Arkea Oy&#58;ssä ovat olleet lakossa työehtojensa puolesta ensin 17.–19.11. ja tämän jälkeen 23.11. alkaen toistaiseksi ilman takarajaa. Arkea Oy&#58;ssä noudatetaan kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettavaa Avaintyönantajat AVAINTA ry&#58;n työehtosopimusta. Arkea Oy tarjoaa ateria-, siivous- ja kiinteistönhuollon palveluja esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa. </p><p>– Turun kaupungin omistajaohjauksesta vastaava johto ja Arkea Oy eivät ole osoittaneet minkäänlaista neuvotteluhalua työehtokiistan ratkaisuun, vaan ovat päinvastoin pyrkineet murtamaan lakon, Jonna Voima sanoo.</p><p>– Turun kaupunki ja Arkea Oy ovat osoittaneet toiminnallaan täydellistä välinpitämättömyyttä henkilöstön työehdoista, Jytyn puheenjohtaja jatkaa.</p><p>– Ammattiliitto Jyty ei tule sallimaan sopimusshoppailua Arkea Oy&#58;ssä eikä muissa Turun kaupungin omistamissa yhtiöissä. Ulosmarssi ja mielenilmaus ovat vahva viesti Turun kaupungin johdolle ja päättäjille, Voima korostaa.</p><p>Jyty on valmis lopettamaan lakon Arkea Oy&#58;ssä, kunhan Arkean työehdoista saadaan sovittua.</p><h4>Ulosmarssi koskee Jytyn jäseniä seuraavilla työnantajille&#58;</h4><p>•&#160;&#160; &#160;Kaarea Oy<br>•&#160;&#160; &#160;Kuntec Oy<br>•&#160;&#160; &#160;Kuntien Tiera Oy (Turku) &#160;<br>•&#160;&#160; &#160;Lounais-Suomen Jätehuolto Oy &#160;<br>•&#160;&#160; &#160;Turku Energia-Åbo Energi Oy/Ab<br>•&#160;&#160; &#160;Turun kaupunki<br>•&#160;&#160; &#160;Turun Satama Oy<br>•&#160;&#160; &#160;Turun seudun puhdistamo Oy<br>•&#160;&#160; &#160;Turun Seudun Vesi Oy<br>•&#160;&#160; &#160;Turun Vesihuolto Oy<br><br><br><strong>Lisätietoja medialle&#58; </strong><br><br>•&#160;&#160; &#160;Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja Jytyn jäsenille&#58;</strong></p><ul><li>Kimmo Hollmén, Alueasiamies, Jytyn Turun toimipiste, puh. 040 556 1809, kimmo.hollmen@jytyliitto.fi<br><br></li><li>Jytyn pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet edellä mainituilla työnantajilla&#58; <a href="https&#58;//www.jytylounaissuomi.fi/yhdistys/luottamusmiehet/" target="_blank"><strong><br>https&#58;//www.jytylounaissuomi.fi/yhdistys/luottamusmiehet/<br></strong></a> <br></li></ul><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p>25.11.2021 22:00:00Tiedote26.11.2021 14:10:05https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Megafoni.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytys förbundsfullmäktige: Lönerna i de nya välfärdsområdena bör harmoniseras till topplöner417<p>​<strong>Fackförbundet Jytys förbundsfullmäktige anser det vara klart att lönerna i välfärdsområdena som börjar 2023 måste harmoniseras jämlikt till de högsta uppgiftsspecifika lönerna, såsom arbetsdomstolen i sin dom tidigare har dragit upp linjerna. Det är av central betydelse att lönernas samordning på alla välfärdsområden förverkligas inom rimlig tid, högst två år.</strong><br></p><p>Harmonisering, alltså samordning av lönerna, är förestående i alla välfärdsområden, till vilka totalt ungefär 180 000 arbetstagare ska överföras från de nuvarande kommunerna, samkommunerna och sjukvårdsdistrikten.</p><p>Harmoniseringen behövs, för lönen för de arbetstagare som överförs till välfärdsområden varierar mellan arbetsgivarna, och därför förverkligas inte lika lön i välfärdsområdena utan samordning av lönerna.</p><p>Jytys förbundsfullmäktige betonar att löneharmoniseringen inte är en frivillig åtgärd, utan obligatorisk för alla välfärdsområden. Lönernas samordning baserar sig på bl a jämställdhetslagen, diskrimineringslagen och principen för jämställd behandling i arbetsavtalslagen.</p><h3>Staten bör säkra kostnaderna för löneharmoniseringen <br></h3><p>Enligt Fackförbundet Jytys förbundsfullmäktige bör staten säkra kostnaderna för löneharmoniseringen i de nya välfärdsområdena.</p><p>Jytys förbundsfullmäktige uppmanar statsmakten att skrida till åtgärder, med vilka man säkrar att samordningen av lönerna sker i laga ordning och att finansieringen för den är tillräcklig. Det är fråga om en väldigt viktig sak för alla välfärdsområden och för att hela sote-reformen ska lyckas.</p><p>Jytys förbundsfullmäktige påpekar att också sjukvårdsdistriktens representanter flera gånger uttryckt sin oro över förverkligandet och finansieringen av löneharmoniseringen.</p><p>Samordningen av löner har redan hittills väckt mycken diskussion i samkommuner runt om i Finland. Bl a Södra Karelens sote-samkommun (Eksote), som måste betala lönefordringar på 30 miljoner under fyra år på grund av ogjord löneharmonisering, har fått mycket publicitet.<br></p><p>Jytys förbundsfullmäktige önskar att man i ett så här omfattande ärende hittar samförstånd mellan KT och huvudavtalsorganisationerna. Lika viktigt är det lokala samarbetet.</p><p>Tilläggsinformation&#58;</p><p>Fackförbundet Jytys ordförande Jonna Voima, tel. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p>Fackförbundet Jytys intressebevakningsdirektör Marja Lounasmaa, tel 040 5945872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi</p><p><span lang="SV-FI"><em>Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, den privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemmarnas största branscher är sekreterar-, administrations- och ikt-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsovårdsbranschen, biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em><br></span></p><p><br></p>24.11.2021 22:00:00Tiedote26.11.2021 7:26:48https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Euron%20kolikko.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn liittovaltuusto: Uusien hyvinvointialueiden palkat harmonisoitava kärkipalkkoihin409<p><strong>​Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto pitää selvänä, että vuonna 2023 aloittavien hyvinvointialueiden palkat pitää harmonisoida tasavertaisesti ylimpiin tehtäväkohtaisiin palkkoihin, kuten työtuomioistuin on tuomiossaan aiemmin linjannut. Oleellisen tärkeää on, että palkkojen yhteensovitus toteutetaan kaikilla hyvinvointialueille kohtuullisessa, enintään kahden vuoden ajassa.</strong></p><p>Harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen on edessä kaikilla hyvinvointialueilla, joille on siirtymässä kaikkiaan noin 180&#160;000 työntekijää nykyisistä kunnista, kuntayhtymistä ja sairaanhoitopiireistä.</p><p>Harmonisointia tarvitaan, koska hyvinvointialueille siirrettävien työntekijöiden palkka vaihtelee työnantajittain, eikä samapalkkaisuus siksi toteudu hyvinvointialueilla ilman palkkojen yhteensovittamista.</p><p>Jytyn liittovaltuusto korostaa, että palkkaharmonisointi ei ole vapaaehtoinen toimenpide, vaan pakollista kaikille hyvinvointialueille. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu mm. tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen.</p><h3>Valtion turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset</h3><p>Ammattiliitto Jytyn liittovaltuuston mielestä valtion on turvattava palkkaharmonisoinnin kustannukset uusilla hyvinvointialueilla.</p><p>Jytyn liittovaltuusto kehottaakin valtiovaltaa ryhtymään toimiin, joilla varmistetaan, että palkkojen yhteensovittaminen tapahtuu asianmukaisesti ja siihen on riittävä rahoitus. Kyseessä on hyvin merkittävä asia kaikille hyvinvointialueille ja koko sote-uudistuksen onnistumiselle.</p><p>Jytyn liittovaltuusto huomauttaa, että myös sairaanhoitopiirien edustajat ovat useaan otteeseen ilmaisseet huolensa palkkaharmonisoinnin toteutuksesta ja rahoituksesta.</p><p>Palkkojen yhteensovittaminen on herättänyt jo tähän mennessä runsaasti keskustelua kuntayhtymissä eri puolella Suomea. Julkisuutta on saanut mm. Etelä-Karjalan sote-kuntayhtymä (Eksote), jonka tulee maksaa palkkarästejä palkkaharmonisoinnin tekemättä jättämisen takia 30 miljoonaa neljän vuoden ajalta.</p><p>Jytyn liittovaltuusto toivoo, että näin mittavasta asiasta löydetään yhteisymmärrys KT&#58;n ja pääsopijajärjestöjen välillä. Yhtä tärkeää on paikallinen yhteistyö.</p><p><strong>Lisätietoja&#58;</strong></p><p>Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi<br data-mce-bogus="1"></p><p>Ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh 040 5945872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi<br data-mce-bogus="1"></p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p>24.11.2021 22:00:00Tiedote25.11.2021 12:11:24https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Euron%20kolikko.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty on irtisanonut Suomen metsäkeskusta koskevan työehtosopimuksen390<p>​Ammattiliitto Jyty on irtisanonut 24.11.2021 Suomen metsäkeskusta koskevan työehtosopimuksen. Tässä työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Palvelualojen työnantajat Palta ry. Työehtosopimuksen sopimuskausi päättyy 28.2.2022. &#160;<br><br>Neuvottelujen pääpaino uuden työehtosopimuksen aikaan saamiseksi ajoittuu tammikuulle 2022.&#160; Neuvotteluja jatketaan niin kauan, että alalle saadaan uusi sopimus.<br><br>Suomen metsäkeskusta koskeva työehtosopimusta noudatetaan ainoastaan Suomen metsäkeskuksessa, jolla on useita toimipisteitä eri puolella Suomea.<br><br>Jytyn jäsenet edustavat hallinto- ja sihteerityön moniosaajista. Tyypillisiä tehtäviä Jytyn jäsenillä ovat mm. taloushallinnon, metsäsuunnittelun tukitehtävät ja sihteerin tehtävät. Jytyläisiä toimii kirjanpidossa, palkanlaskennassa, koulutuksen- ja viestinnän tukitehtävissä, ATK-tehtävissä ja hankekäsittelyssä.<br><br>Lisätietoja Jytyssä&#58; <br><br>Päivi Salin, työmarkkina-asiamies<br>paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p>23.11.2021 22:00:00Ajankohtaista24.11.2021 10:31:53https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Metsäkeskus_rgb_vaaka_600x140.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />