STTK:n kultainen ansiomerkki Håkan Nystrandille, Maija Pihlajamäelle ja Leif Wickströmille8088<p>​STTK&#58;n kultainen ansiomerkki voidaan myöntää tehtävänsä jättäneelle, keskusjärjestön toimintaa edistäneelle ansioituneelle henkilölle. Tänään STTK&#58;n edustajistossa kultaisen ansiomerkin sai kolme järjestöperheen vaikuttajaa.<br><br>Metsätalousinsinööri, metsäneuvos <strong>Håkan Nystrand</strong> toimi jäsenliitto Meto – Metsäalan asiantuntijat ry&#58;n puheenjohtajana vuosina 2000 – 2018. Saman ajan hän oli keskusjärjestö STTK&#58;n hallituksen jäsen. Liittonsa eri luottamustehtävissä hänelle kertyi vuosia yhteensä yli 25. Kansanvälisissä luottamustehtävissä hän on toiminut muun muassa Euroopan Metsäasiantuntijoiden puheenjohtajana.<br><br>Hallintotieteiden maisteri Maija Pihlajamäki toimi jäsenliitto Jytyn puheenjohtajana vuosina 2010–2020. Saman ajan hän oli myös STTK&#58;n hallituksen ja työvaliokunnan jäsen sekä yksi liiton varapuheenjohtajista. Vuodesta 2021 <strong>Maija Pihlajamäki</strong> on työskennellyt Ylitornion kunnanjohtajana.<br><br>Teknikko, konemestari ja moottoriylikonemestari <strong>Leif Wikström</strong> työskenteli Suomen Konepäällystöliitto ry&#58;n toiminnanjohtajana vuosina 2004 – 2016, liiton hallituksessa vuosina 1983 – 2008 ja STTK&#58;n hallituksessa vuosina 1992 – 2016.<br><br>Merkit jakoi STTK&#58;n edustajiston kokouksen yhteydessä puheenjohtaja Antti Palola.<br><br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>18.5.2022 21:00:00Ajankohtaista19.5.2022 12:05:51https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="165" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Suomen työmarkkinoille tarvitaan turvatakuut8087<p>​Tänään STTK&#58;n edustajiston kevätkokouksessa puhuneen puheenjohtaja Antti Palolan mielestä Suomen työmarkkinoilla tarvitaan turvatakuut.<br></p><p>–&#160;Elämme pitkittyneen pandemian, Ukrainan sodan ja turvallisuuspoliittisten uhkien myötä erittäin epävarmoja aikoja. Ne heijastuvat yritysten toimintaan ja kilpailukykyyn markkinoilla. Inflaatio kiihtyy, hinnat nousevat, on korkopaineita ja ostovoima heikkenee. Uhkiin pitäisi työmarkkinatoiminnassa vastata yhteistyöllä ja luottamusta vahvistavilla toimilla sen sijaan, että pyritään hajauttamaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää yhä pirstaleisemmaksi, STTK&#58;n puheenjohtaja Antti Palola toteaa.</p><p>STTK&#58;ssa ei Palolan mukaan haikailla tupo-aikoja, mutta katsotaan asioita käytännöllisen järjen näkökulmasta. Yleinen taloustilanne vaikuttaa voimakkaasti myös syksyn työmarkkinaneuvotteluihin.</p><p>–&#160;Talous- ja työmarkkinapolitiikassa tarvittaisiin kokonaisuus, jonka elementteinä ovat palkat, verot ja työn sivukustannukset. Samalla tukisimme työmarkkinoiden vakaata kehitystä. Näin turvaisimme palkansaajien toimeentulon, ostovoiman ja yritysten kilpailukyvyn.<br><br>Hän painottaa, että kyse ei ole paluusta menneisyyteen, vaan Suomen tulevaisuudesta ja sen varmistamisesta, että olemme hyvinvointiyhteiskunta jatkossakin.</p><p>–&#160;Työmarkkinoiden turvatakuut edellyttävät työmarkkinaosapuolten molemminpuolista luottamusta, joka syntyy vain yhteisen tekemisen ja yhteisten onnistumisten kautta. Luottamusta ei oteta kaapista eikä se synny selkävoitoilla. Luottamusta on viime vuodet koeteltu, mutta optimistina uskon, että yhteistyön mahdollisuudet ovat edelleen olemassa. Järjen on otettava voitto tunteesta, pragmaattisuuden ideologioista ja yhteisen edun yksilön edusta, Palola tiivistää.<br></p><h3>NATO-jäsenyys kääntää Suomen historian lehden</h3><p>Ukrainan sodan vaikutuksia on vaikea vielä kokonaisuutena arvioida. Venäjän hyökkäyksen jälkeen suomalaisten suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen on muuttunut hämmästyttävän nopeasti. NATO-jäsenyyden myötä Suomen historiassa kääntyy merkittävä lehti. Edellisen kerran sitä käännettiin näin voimakkaasti vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. </p><p>–&#160;Suomi täydentää itsenäistä ja uskottavaa sotilaallista puolustuskykyään jatkossa myös NATO-jäsenyydellä. Luotan Suomen valtiojohdon ja eduskunnan tekemään perusteelliseen harkintaan ja arvioon NATO-jäsenyydestä ja kannatan Suomen jäsenyyttä puolustusliitossa, Antti Palola toteaa.<br><br>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, puhelin 040 509 6030.<br><br><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.<br></em></p><p><br></p>18.5.2022 21:00:00Ajankohtaista19.5.2022 12:03:08https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="165" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yksityisen opetusalan sovittelua jatkettiin8078<p>​Yksityisen opetusalan sovittelu jatkui etäyhteyksien välityksellä keskiviikkona 18.5. sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Sovittelua jatketaan seuraavan kerran torstaina 19.5. ja mahdollisesti myös myöhemmin loppuviikon aikana.<br><br>Yksityinen opetusala on ollut sopimuksettomassa tilassa huhtikuun alusta alkaen ja neuvotteluja on vauhditettu myös työtaistelutoimin. Valitettavasti sopimuksen syntyminen on edelleen kaukana, mutta sovittelua kuitenkin edelleen jatketaan ratkaisuhakuisesti. Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevat sopimusneuvottelut ovat tällä hetkellä myös tauolla.<br><br>Lisätiedot Jytyssä&#58; Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies ja Rosa Marttila, työmarkkinalakimies</p>17.5.2022 21:00:00Ajankohtaista18.5.2022 15:01:56https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.OpetusAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Inget avtal i kommunsektorn har uppstått – Övertids- och skiftbytesförbudet som Jyty utlyst fortsätter 8071<p>​<strong>Ett godkännande av kommunsektorns nya tjänste- och arbetskollektivavtal förutsätter godkännande från alla avtalsparter. Även om Jytys förbundsfullmäktige godkände förlikningsnämndens bud på tisdag 10.5 förkastade en del av kommunsektorns avtalsorganisationer det. Således trädde medlingsbudet inte i kraft och inget avtal uppstod. På grund av detta fortsätter det övertids- och skiftbytesförbud som Jyty utlyst i kommunsektorn tills vidare.</strong><br><br>Fackförbundet Jyty skulle ha varit redo för avtal i enlighet med förlikningsnämndens bud. Under förhandlingarna har Jytys mål alltid varit löneförhöjningar och ett löneprogram, som beaktar alla kommunsektorns yrkesmänniskor och speciellt låglönebranscherna. I förlikningsnämndens bud skulle Jytys centrala förhandlingsmål ha förverkligats. <br><br>–&#160; Avtalsverksamheten är kompromisser och slutresultatet svider i allmänhet en aning för alla parter. Perfekt var budet inte, men ett sådant vi kunde ha levt med, säger Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>. &#160;<br><br>I förlikningsnämndens treåriga medlingsbud skulle lönerna för lågavlönade arbetstagare ha stigit mer än för andra. Enligt medlingsbudet skulle varje arbetstagare som omfattas av avtalet detta år fått en allmänförhöjning på två procent, men minst 46 euro, från och med 1.6.2022. Dessutom innehöll förslaget en justeringspott på 0,53 procent från och med 1.10.2022. Både åren 2023 och 2024 skulle avtalsförhöjningarna ha varit minst 1,9 %.<br><br>Utöver avtalsförhöjningarna skulle det till medlingsbudet ha hört ett femårigt lönestrukturprogram ovanpå löneförhöjningar enligt den allmänna linjen för åren 2023-27. Den förhöjande effekten på lönestrukturprogrammets lönenivå i medeltal är 5,1 procent under fem år. Genom lönestrukturprogrammet hade man kunnat korrigera löneoegentligheterna i kommunsektorns avtal.<br><br>I kommunsektorn förhandlar Fackförbundet Jyty om det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA), social- och hälsovårdens avtal (SH-avtalet) och den tekniska personalens avtal (TS).<br><br>I avtalsförhandlingarna representeras personalen av tre huvudavtalsorganisationer inom kommunsektorn, Offentliga sektorns union JAU, Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU samt Social- och hälsovårdens förhandlingsorganisation SOTE. Offentliga unionen JAU består av Fackförbundet Jyty och JHL tillsammans. Motparten arbetsgivaren representeras vid förhandlingarna av Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT.<br></p><p><span class="ms-rteFontSize-4">Läs mer&#58;</span><br><br><strong>•&#160;&#160; &#160;</strong><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Fackförbundet-Jyty-godkände-kommunsektorns-medlingsbud.aspx"><strong>Fackförbundet Jyty godkände kommunsektorns medlingsbud</strong></a><br><strong>•&#160;&#160; &#160;</strong><a href="/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/overtids-och-skiftbytesforbud-inom-kommunsektorn-i-kraft-tills-vidare-fran-och-med-18-4.aspx"><strong>Övertids- och skiftbytesförbud i kommunsektorns tills vidare från och med 18.4</strong></a><br><strong>•&#160;&#160; &#160;</strong><a href="/sv/tyosuhde/overtids-och-skiftbytesforbudet/Sivut/default.aspx"><strong>Ofta frågat om övertids- och skiftbytesförbudet</strong></a><br><br><span class="ms-rteFontSize-4">Rådgivning för Jytys medlemmar&#58;</span><br><br>1.&#160;&#160; &#160;<strong>Förtroendemännen på arbetsplatserna</strong> (kontaktuppgifterna får du från din förening)<br><strong>2.&#160;&#160; &#160;</strong><a href="/sv/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"><strong>De regionala filialerna</strong></a><br><strong>3.&#160;&#160; &#160;</strong><a href="/sv/otayhteytta/palvelunumerot/Sivut/default.aspx"><strong>Anställningsrådgivningen</strong></a><br><br><em>OBS! Medlemsrådgivning ges i första hand av Jytys förtroendemän och de regionala filialerna.</em><br><br><span class="ms-rteFontSize-4">Följ avtalsförhandlingarna och stridsåtgärderna&#58;</span><br><br><strong>•&#160;&#160; &#160;</strong><a href="/sv/ajankohtaista/avtalsforhandlingar2022/Sivut/default.aspx"><strong>Avtalsförhandlingar och stridsåtgärder 2022</strong></a><br><br></p>11.5.2022 21:00:00Tiedote13.5.2022 11:27:47https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="267" src="/PUBLISHINGIMAGES/SIVUT/IKONIKUVAT/IKONIT_VAAKA_SAMMAL_MINTTU/HERÄTYSKELLO.JPG" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kunta-alan sopimusta ei ole syntynyt – Jytyn julistama ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu8065<p>​<strong>Kunta-alan uusien virka- ja työehtosopimusten hyväksyminen edellyttää kaikkien sopimusosapuolien hyväksyntää. Vaikka Jytyn liittovaltuusto hyväksyikin sovittelulautakunnan esityksen tiistaina 10.5., osa kunta-alan sopijajärjestöistä hylkäsi sen. Näin ollen sovintoehdotus ei ole tullut voimaan ja sopimusta ei ole syntynyt. Tämän takia Jytyn julistama kunta-alan ylityö- ja vuoronvaihtokielto jatkuu toistaiseksi.</strong><br><br>Ammattiliitto Jyty olisi ollut valmis sopimukseen sovittelulautakunnan esityksen mukaisesti. Koko neuvottelujen ajan Jytyn tavoitteena on ollut palkankorotukset ja palkkaohjelma, joka huomioi kaikki kunta-alan ammattilaiset ja erityisesti matalapalkka-alat. Sovittelulautakunnan ehdotuksessa Jytyn keskeiset neuvottelutavoitteet toteutuisivat.<br><br>–&#160; Sopimustoiminta on kompromisseja, ja lopputulos kirpaisee yleensä jonkin verran jokaista osapuolta. Täydellinen esitys ei ollut, mutta sellainen, jonka kanssa olisimme pystyneet elämään, Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima sanoo. &#160;<br><br>Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousisivat muita enemmän. Sovintoehdotuksen mukaan jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle olisi tänä vuonna tullut kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruinen yleiskorotus 1.6.2022 alkaen. Tämän lisäksi ehdotus piti sisällään 0,53 prosentin suuruisen järjestelyerän 1.10.2022 alkaen. Sekä vuonna 2023 että 2024 sopimuskorotukset olisivat olleet vähintään 1,9 %.<br><br>Sopimuskorotusten lisäksi sovintoehdotukseen olisi kuulunut viisivuotinen, yleisen linjan mukaisten palkankorotusten päälle tuleva palkkarakenneohjelma vuosille 2023–27. Palkkarakenneohjelman keskimääräistä palkkatasoa korottava vaikutus on viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia. Palkkarakenneohjelmalla olisi voitu mm. korjata kunta-alan sopimusten palkkausepäkohtia.<br><br>Kunta-alalla Ammattiliitto Jyty neuvottelee kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES), sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuksesta (SOTE-sopimus) ja teknisen henkilöstön sopimuksesta (TS).<br><br>Sopimusneuvotteluissa henkilöstöä edustavat kolme kunta-alan pääsopijajärjestöä, Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE. Julkisen alan unioni JAU&#58;n muodostavat Ammattiliitto Jyty ja JHL yhdessä. Vastapuolella työnantajaa neuvotteluissa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.</p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0">Lue lisää&#58;</span></h3><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ammattiliitto-jyty-hyvaksyi-kunta-alan-sovintoehdotuksen.aspx"><strong>Ammattiliitto Jyty hyväksyi kunta-alan sovintoehdotuksen<br></strong></a></li><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jasentiedote-ammattiliitto-jyty-julistaa-kunta-alalle-toistaiseksi-jatkuvan-ylityo-ja-vuoronvaihtokiellon-18-4-alkaen.aspx"><strong>Ylityö- ja vuoronvaihtokielto kunta-alalle 18.4. alkaen toistaiseksi<br></strong></a></li><li><a href="/fi/tyosuhde/ylityo-ja-vuoronvaihtokielto/Sivut/default.aspx"><strong>Usein kysyttyä ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta<br></strong></a><br></li></ul><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0">Neuvontaa Jytyn jäsenille&#58;</span></h3><p></p><ol><li><strong>Luottamusmiehet työpaikoilla</strong> (yhteystiedot saat yhdistykseltäsi)</li><li><a href="/fi/otayhteytta/aluetoimistot/Sivut/default.aspx"><strong>Alueelliset toimipisteet</strong></a></li><li><a href="/fi/otayhteytta/Sivut/tyosuhdeneuvonta.aspx"><strong>Työsuhdeneuvonta<br><br></strong></a></li></ol><p><em>HUOM! Jäsenneuvontaa antavat ensisijaisesti Jytyn luottamusmiehet ja alueelliset toimipisteet.<br><br></em></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0">Seuraa sopimusneuvotteluja ja työtaistelutoimia&#58;</span></h3><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/sopimusneuvottelut2022/Sivut/default.aspx"><strong>Sopimusneuvottelut ja työtaistelutoimet 2022</strong></a></li></ul><p><br></p>11.5.2022 21:00:00Tiedote12.5.2022 14:44:35https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Herätyskello.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Neuvottelut jatkuivat yksityisellä sosiaalipalvelualalla8067<p>​Yksityisellä sosiaalipalvelualalla neuvottelut jatkuivat torstaina 12.5. Neuvotteluissa keskityttiin edelleen tekstikysymyksiin. Työehtosopimus on ollut sopimuksettomassa tilassa toukokuun alusta alkaen. Tavoitteena on edelleen löytää neuvotteluratkaisu osapuolten välillä. Seuraava neuvotteluaika sovittiin perjantaille 20.5.<br><br>Lisätietoja Jytyssä&#58; työmarkkina-asiamies Päivi Salin</p><p><br></p>11.5.2022 21:00:00Ajankohtaista12.5.2022 14:43:36https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Sosiaali_Palv_Ala_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Yksityisen opetusalan sovittelu jatkui8066<p>​Yksityisen opetusalan sovittelu jatkui etäyhteyksien välityksellä torstaina 12.5. sovittelija<strong> Jukka Ahtelan</strong> johdolla. Sovittelua jatketaan seuraavan kerran keskiviikkona 18.5.<br><br>Yksityinen opetusala on ollut sopimuksettomassa tilassa huhtikuun alusta alkaen ja neuvotteluja on vauhditettu myös työtaistelutoimin. Valitettavasti ratkaisun löytyminen on edelleen kaukana. Ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia koskevat sopimusneuvottelut ovat tällä hetkellä myös tauolla.<br><br>Lisätiedot Jytyssä&#58; Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies ja Rosa Marttila, työmarkkinalakimies</p><p><br></p><p></p><p></p>11.5.2022 21:00:00Ajankohtaista12.5.2022 14:40:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yks.OpetusAla_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Fackförbundet Jyty godkände kommunsektorns medlingsbud8070<p>​<strong>Fackförbundet Jytys förbundsfullmäktige godkände kommunsektorns medlingsbud som förlikningsnämnden gett på tisdagskvällen 10.5. Budet godkändes utöver Jyty också av JHL och FOSU samt Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT. Alla förhandlingsparter godkände dock inte lösningsförslaget, så medlingsbudet trädde inte i kraft och förhandlingssituationen är öppen.</strong><br><br>– Jyty skulle ha godkänt medlingsbudet. Avtalsverksamheten är kompromisser och slutresultatet svider i allmänhet en aning för alla parter. Perfekt var budet inte, men ett sådant vi kunde ha levt med, säger Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>.<br><br>I förlikningsnämndens treåriga medlingsbud skulle lönerna för lågavlönade arbetstagare ha stigit mer än för andra. Enligt medlingsbudet skulle varje arbetstagare som omfattas av avtalet detta år fått en allmänförhöjning på två procent, men minst 46 euro, från och med 1.6.2022. Dessutom innehöll förslaget en justeringspott på 0,53 procent från och med 1.10.2022. Både åren 2023 och 2024 skulle avtalsförhöjningarna ha varit minst 1,9 %.<br><br>Utöver avtalsförhöjningarna skulle det till medlingsbudet ha hört ett femårigt lönestrukturprogram ovanpå löneförhöjningar enligt den allmänna linjen för åren 2023-27. Den förhöjande effekten på lönestrukturprogrammets lönenivå i medeltal är 5,1 procent under fem år. Genom lönestrukturprogrammet hade man kunnat korrigera löneoegentligheterna i kommunsektorns avtal.<br><br>– Fackförbundet Jytys mål har varit löneförhöjningar och ett löneprogram som beaktar alla kommunsektorns yrkesmänniskor, speciellt de lågavlönade branscherna. I förlikningsnämndens förslag skulle dessa centrala kriterier ha uppfyllts, konstaterar Jytys ordförande.<br><br>I kommunsektorn förhandlar Fackförbundet Jyty om det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA), social- och hälsovårdens avtal (SH-avtalet) och den tekniska personalens avtal (TS).<br><br>I avtalsförhandlingarna representeras personalen av tre huvudavtalsorganisationer inom kommunsektorn, Offentliga sektorns union JAU, Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU samt Social- och hälsovårdens förhandlingsorganisation SOTE. Offentliga unionen JAU består av Fackförbundet Jyty och JHL tillsammans. Motparten arbetsgivaren representeras vid förhandlingarna av Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT.<br><br>Ifall det inte uppstår enighet om nya arbetsvillkor och rejäla löneförhöjningar har Jyty förberett sig på att vid behov utvidga och öka påtryckningsåtgärderna.<br><br>Tilläggsinformation för media&#58;<br><br>Ordförande Jonna Voima, tel. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi<br><br><em>Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemmarnas största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ict-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsobranschen, biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></p>10.5.2022 21:00:00Tiedote13.5.2022 10:18:46https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="266" src="/FI/JYTY/MATERIAALIPANKKI/DOCUMENTS/TYÖSUHDE/TYÖEHTOSOPIMUKSET/TYÖEHTOSOPIMUKSET_SE/JYTY_SOPIMUSN_OTSIKKO_RGB_VAAKA_1000X666PX_UUSI_SE.JPG" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Ammattiliitto Jyty hyväksyi kunta-alan sovintoehdotuksen8060<p>​<strong>Ammattiliitto Jytyn liittovaltuusto hyväksyi sovittelulautakunnan antaman kunta-alan sovintoesityksen tiistai-iltana 10.5. Esityksen hyväksyivät Jytyn lisäksi myös JHL ja JUKO sekä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Kaikki neuvotteluosapuolet eivät kuitenkaan hyväksyneet ratkaisuehdotusta, joten sovintoehdotus ei tullut voimaan ja neuvottelutilanne on avoin.</strong></p><p>– Jyty olisi hyväksynyt sovintoesityksen. Sopimustoiminta on kompromisseja, ja lopputulos kirpaisee yleensä jonkin verran jokaista osapuolta. Täydellinen esitys ei ollut, mutta sellainen, jonka kanssa olisimme pystyneet elämään, Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> sanoo.</p><p>Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat olisivat nousseet muita enemmän. Sovintoehdotuksen mukaan jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle olisi tänä vuonna tullut kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruinen yleiskorotus 1.6.2022 alkaen. Tämän lisäksi ehdotus piti sisällään 0,53 prosentin suuruisen järjestelyerän 1.10.2022 alkaen. Sekä vuonna 2023 että 2024 sopimuskorotukset olisivat olleet vähintään 1,9 %.</p><p>Sopimuskorotusten lisäksi sovintoehdotukseen olisi kuulunut viisivuotinen, yleisen linjan mukaisten palkankorotusten päälle tuleva palkkarakenneohjelma vuosille 2023–27. Palkkarakenneohjelman keskimääräistä palkkatasoa korottava vaikutus on viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia. Palkkarakenneohjelmalla olisi voitu mm. korjata kunta-alan sopimusten palkkausepäkohtia.</p><p>– Ammattiliitto Jytyn tavoitteena on ollut palkankorotukset ja palkkaohjelma, joka huomioi kaikki kunta-alan ammattilaiset, erityisesti matalapalkka-alat. Sovittelulautakunnan ehdotuksessa nämä keskeiset kriteerit olisivat täyttyneet, Jytyn puheenjohtaja toteaa.</p><p>Kunta-alalla Ammattiliitto Jyty neuvottelee kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta (KVTES), sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuksesta (SOTE-sopimus) ja teknisen henkilöstön sopimuksesta (TS).</p><p>Sopimusneuvotteluissa henkilöstöä edustavat kolme kunta-alan pääsopijajärjestöä, Julkisen alan unioni JAU, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO sekä Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö SOTE. Julkisen alan unioni JAU&#58;n muodostavat Ammattiliitto Jyty ja JHL yhdessä. Vastapuolella työnantajaa neuvotteluissa edustaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.</p><p>Mikäli uusista työehdoista ja kunnollisista palkankorotuksista ei synny sopua, Jyty on valmistautunut laajentamaan ja lisäämään painostustoimia tarvittaessa.</p><p>Lisätietoja medialle&#58;</p><p>Puheenjohtaja Jonna Voima, puh. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><br></p>10.5.2022 21:00:00Tiedote11.5.2022 11:16:03https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Otsikko_rgb_vaaka_uusin_1000x666px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Förlikningsnämnden gav kommunsektorn ett medlingsbud – Jytys förbundsfullmäktige behandlar budet på tisdag kväll 8068<p><strong>​Förlikningsnämnden har idag tisdag 10.5 lämnat ett medlingsbud i kommunsektorns tjänste- och arbetskollektivavtalsförhandlingar och ber förhandlingsparterna om svar senast imorgon onsdag 11.5 kl. 12. Fackförbundet Jytys förbundsfullmäktige behandlar i sitt möte på tisdagskvällen medlingsbudet och besluter om det ska godkännas eller förkastas.</strong></p><p>Understatssekreterare Elina Pylkkänen, som leder förlikningsnämnden, berättade om medlingsbudet för kommunsektorns tjänste- och arbetskollektivavtal vid en presskonferens idag tisdag. Om <a href="https&#58;//tem.fi/sv/-/forlikningsnamnden-ett-rattvist-och-stabiliserande-forlikningsforslag-for-att-trygga-arbetsfreden" target="_blank"><strong>medlingsbudets innehåll</strong></a> har för offentligheten berättats på arbets- och näringsministeriets webbsidor.</p><p>– Det är viktigt för såväl arbetstagarna, kommunerna och de nya välfärdsområden som för vanliga medborgare att de offentliga välfärdstjänsterna fungerar och att arbetsfreden kan säkras, säger förlikningsnämndens ordförande.</p><p>I förlikningsnämndens treåriga medlingsbud stiger de lågavlönade arbetstagarnas löner mer än andras. Medlingsbudet ger varje arbetstagare som hör till avtalet en löneförhöjning på två procent, men minst 46 euro, i månaden från och med 1.6.2022.</p><p>Utöver detta innehåller förslaget en justeringspott på 0,53 procent från och med 1.10.2022, med vilken man genomför bland annat familjeledighetsreformen med lön. Speciellt i den kvinnodominerade kommunbranschen har justeringspotten en stor betydelse.</p><h3>I medlingsbudet ingår ett femårigt löneprogram <br></h3><p>Till medlingsbudet hör ett femårigt lönestrukturprogram för åren 2023-27, som kommer ovanpå löneförhöjningarna i enlighet med den allmänna linjen. Den förhöjande effekten på lönestrukturprogrammets lönenivå är i medeltal 5,1 procent under fem år.</p><p>Enligt Pylkkänen är målet med programmet att förbättra konkurrenskraften för kommun- och välfärdssektorns arbetsplatser, personalens tillgänglighet, arbetslivets kvalitet och tjänsteproduktionens lönsamhet.</p><p>– I förlikningsnämndens arbete har kommunbranschens organisationer fört fram lönernas eftersläpning i kommunsektorn. Genom lönestrukturprogrammet kan man också i fortsättningen säkra löneutvecklingen för kommun- och välfärdssektorernas arbetstagare, konstaterar Pylkkänen. <br></p><h3>Jyty har satt fart på förhandlingarna genom flera strejker</h3><p>Fackförbundet Jyty har satt fart på kommunsektorns förhandlingar genom flera strejker samt övertids- och skiftbytesförbud. Den största strejken som Jyty, JHL och Fosu tillsammans genomförde förverkligades i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo, Vanda, Grankulla) 3-9.5.</p><p>Dessutom har Jytys medlemmar strejkat i arbetsuppgifter inom småbarnspedagogiken, utbildningen och undervisningen i Tammerfors, Kuopio, Rovaniemi, Jyväskylä, Uleåborg och Åbo under samma tid 3-9.5.</p><p>Tidigare på våren deltog Jyty i kommunsektorstrejker i Rovaniemi och Jyväskylä 23-24.3, i Tammerfors och Kuopio 29-30.3 samt i Uleåborg och Åbo 6-7.4.</p><p>Övertids- och skiftbytesförbud för hela kommunsektorn har genomförts 7-13.3, 21-27.3 och 4-10.4. Det senaste övertids- och skiftbytesförbudet har varit i kraft tills vidare från och med 18.4.</p><p>Ifall det inte uppstår enighet om nya arbetsvillkor och rejäla löneförhöjningar har Jyty förberett sig på att vid behov utvidga och öka påtryckningsåtgärderna.</p><p>Vid avtalsförhandlingarna representeras personalen av tre huvudavtalsorganisationer inom kommunsektorn, Offentliga sektorns union JAU, Förhandlingsorganisationen för offentliga sektorns utbildade FOSU samt Social- och hälsovårdens förhandlingsorganisation Sote. Offentliga unionen JAU består av Fackförbundet Jyty och JHL tillsammans. Motparten arbetsgivaren representeras vid förhandlingarna av Kommun- och välfärdsområdesarbetsgivarna KT.<br><br></p>9.5.2022 21:00:00Ajankohtaista13.5.2022 11:08:47https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Työehtosopimukset_SE/Jyty_Sopimusn_Otsikko_rgb_vaaka_1000x666px_uusi_SE.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammattialatoiminta

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat jytyläisten arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Jytyn luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.


Jäsenedut

Jyty neuvottelee jäsentensä työehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista. Työpaikoilla jytyläisiä edustaa luottamusmies, jonka tehtävänä on huolehtia mm. siitä, että työnantaja noudattaa sovittuja sopimuksia. Jyty tarjoaa kaikille jäsenilleen lainopillisia palveluja työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä.

Työttömyyskassa

Jytyn jäsenenä olet vakuutettu Työttömyyskassa Aariassa. Työttömäksi tai lomautetuksi joutuessasi olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työttömyyskassa neuvoo sinua työttömyys tai lomautustilanteiden lisäksi vuorottelukorvauksen ja koulutusten aikaisten etuuksien hakemisessa.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.

Jyty-lehti

Jyty-lehti on liiton jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Painetun lehden lisäksi Jytyn verkkolehteä julkaistaan osoitteessa www.jyty-lehti.fi.

Kuntatyö2030

Kunta-alan työelämän kehittämistyö jatkuu KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyössä. Työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi, valmistelee ja neuvottelee työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. Kuntatyö2030-sivustolta löydät myös Tekojen Torin.

Jytyläiset ammatit

Jytyläiset ammattilaiset työskentelevät kansalaisten perus- ja hyvinvointipalvelujen aloilla kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa, yksityisellä sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Jytyssä on jäseniä noin 50 000 ja jytyläisiä ammattinimikkeitä on kaikkiaan noin 2000.

Opiskelijat

Opiskelijat ovat Jytyn täysivaltaisia jäseniä. Opiskelija kuuluu Jytyyn oman opiskelupaikkakuntansa jäsenyhdistyksen tai Jytyn ammattialaa edustavan yhdistyksen kautta. Jos työskentelet, voit liittyä myös työttömyyskassaan. Opiskeleva jäsen voi saada myös harjoittelutukea.


Tutkimukset ja tilastot

Liitto tekee tutkimustyötä itsenäisesti sekä yhteistyössä mm. Kuntatyönantajien (KT) ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Tutkimustoiminnan tarkoituksena on hankkia ajankohtaista tietoa jäsenkunnan edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi.


TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.