| Familjeledighetsreformen främjar jämställdhet och flexibilitet inom familjerna och i arbetslivet | 7642 | <p>Regeringens proposition om familjeledighetsreformen är färdig och framskrider till riksdagen för behandling genom statsrådets beslut av den 16 september. Målet är att reformen ska träda i kraft den 1 augusti 2022.</p><p>"Reformen av familjeledigheterna är ett viktigt steg för att utveckla systemet med familjeledighet och förbättra jämställdheten. Det är en satsning på barnfamiljer och olika familjeformer och också en viktig faktor för att uppnå regeringens befolkningspolitiska mål. Genom den proposition som nu överlämnas går vi mot ett samhälle som är socialt mer hållbart", gläder sig social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen.</p><p>"Vi övergår vi till en modell som passar detta årtusende. Antalet dagpenningsdagar ökar jämfört med nuläget. Flexibiliteten ökar avsevärt när ledigheter kan tas ut i flera delar och på deltid. I fa-miljer med två föräldrar får båda en lika stor kvot. Det blir möjligt för en allt större grupp sociala föräldrar att ta ut familjeledigheter, i och med att en del av ledigheterna kan överlåtas till maken, till maken till barnets andra förälder eller till en annan vårdnadshavare till barnet. Reformen be-aktar också ensamförsörjare, flerlingsfamiljer och situationer där ett barn dör", säger minister Sarkkinen.  </p><h2>Med reformen eftersträvas ett jämställt arbetsliv</h2><p>Syftet med familjeledighetsreformen är att öka jämställdheten både i familjernas vardag och i arbetslivet. Kvinnornas ställning på arbetsmarknaden förbättras i och med att familjeledigheterna fördelas jämnare mellan två föräldrar. Detta påverkar också attityderna, vilket i sin tur kan minska diskrimineringen av kvinnor i arbetslivet.</p><p>– Reformens budskap är inte riktat bara till föräldrarna utan också till arbetsgivarna, att pappan på samma sätt som mamman kan ta ut föräldraledighet. Arbetsplatserna har en central roll i hur man förhåller sig till föräldrarnas, i synnerhet männens, familjeledigheter. Jag hoppas att refor-men uppmuntrar pappor att ta ut familjeledighet och att arbetsgivarna stödjer männen i detta. Reformen minskar också löneskillnaderna mellan könen, säger arbetsminister Tuula Haatainen.</p><p>Syftet med reformen är också att underlätta möjligheterna att kombinera arbete och familjeliv. Familjeledigheter kan i och med reformen tas ut i flera delar eller på deltid på ett bättre sätt än tidigare. </p><h2>En jämställd och flexibel modell för familjeledighet</h2><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://youtu.be/EgSbgsMd6jY">Se animationen om den grundläggande modellen för familjeledighetsreformen (länk)  </a></li></ul><p>Om familjeledighetsreformen genomförs får båda föräldrarna en kvot på 160 dagpenningsdagar. Av detta kan 0–63 dagpenningsdagar överlåtas till den andra föräldern, en annan vårdnadshavare, den egna maken eller den andra förälderns make. I syfte att trygga slutskedet av graviditeten föreslås det dessutom en graviditetspenning för 40 dagpenningsdagar. Dagpenningsdagarna är sex per vecka, vilket betyder att det totala antalet dagpenningsdagar blir över 14 månader. I familjer med en förälder får den enda föräldern bägge kvoterna. Det enda undantaget i modellen är familjer med två, tre eller flera barn, för dem förlängs dagpenningskvoten med 84 dagpenningsdagar för andra barnet och för varje därpå följande barn.<br>  <br> Enligt den nya modellen för familjeledighet kan dagpenningsdagarna användas tills barnet fyller 2 år. Dagpenningsdagarna kan användas i flera delar, föräldrar i arbetsavtalsförhållande kan använda dem i fyra delar. Endast graviditetspenningsperioden ska hållas i ett streck och börja 14–30 dagar före den be-räknade tiden för nedkomsten. Alla föräldrar som är vårdnadshavare till ett barn har lika rätt att få dag-penning oberoende av förälderns kön eller huruvida föräldern är biologisk förälder eller adoptivförälder, boendeförälder eller umgängesförälder. <br>  <br> För närvarande består familjeledigheterna av moderskapspenningen för gravida kvinnor (105 vardagar / ca 4,2 mån), faderskapspenningen för pappor (54 vardagar / ca 9 veckor) och föräldrapenningen för den ena föräldern eller för bägge föräldrarna (158 vardagar / ca 6,3 mån). </p><p>Social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen och arbetsminister Tuula Haatainen håller en presskonferens om reformen fredagen den 17 september kl. 9.30. Följ direktsändningen eller se inspelningen i efterhand: </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Presskonferensen sänds direkt på statsrådets <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM">Youtube-kanal.</a></li><li>En videoupptagning av presskonferensen kan i efterhand ses på Youtube och <a href="https://valtioneuvosto.fi/live">vn.fi/live </a></li><li>Presskonferensen tolkas till teckenspråk. </li><li>Presskonferensen kan även ses med simultantolkning till svenska på <a href="https://arenan.yle.fi/tv/direkt">Yle Arenan</a>.</li></ul><p><a href="https://stm.fi/documents/1271139/91178810/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf/fbad38ad-f56f-393a-22a7-539b1e5db515/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf?t=1631785639006">Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik samt till lagar som har samband med dem (familjeledighetsreformen)</a><br></p><p><br></p> | 17.9.2021 8:41:04 | Ajankohtaista | | | 17.9.2021 8:41:04 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Perhevapaauudistuksella tasa-arvoa ja joustavuutta nykyperheiden ja työelämän arkeen | 7644 | <p>Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta on valmis ja etenee eduskunnan käsittelyyn valtioneuvostossa 16.9. tehdyllä päätöksellä. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022.</p><p>"Perhevapaauudistus on merkittävä askel perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi ja tasa-arvon parantamiseksi. Se on panostus lapsiperheisiin eri perhemuodoissa ja myös tärkeä tekijä hallituksen väestöpoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Nyt annettavalla esityksellä etenemme kohti sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa", iloitsee sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.</p><p>"Perhevapaissa siirrytään tämän vuosituhannen malliin. Päivärahapäivien lukumäärä kasvaa nykyiseen verrattuna. Joustavuus lisääntyy merkittävästi, kun vapaita voi pitää useassa osassa ja osa-aikaisesti. Kahden vanhemman perheissä kumpikin saa yhtä suuren kiintiön. Perhevapaiden käyttäminen tulee mahdolliseksi entistä suuremmalle joukolle sosiaalisia vanhempia, kun vapaista voi luovuttaa osan puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen muulle huoltajalle. Uudistus huomioi myös yksinhuoltajat, monikkoperheet ja lapsen kuolema -tilanteet", kertoo ministeri Sarkkinen.  </p><h3>Perhevapaauudistus edistää tasa-arvoista työelämää</h3><p>Perhevapaauudistuksella pyritään lisäämään tasa-arvoa sekä perheiden arjessa että työelämässä. Naisten asema työmarkkinoilla parantuu, kun perhevapaat jakautuvat kahden vanhemman välillä tasaisemmin. Tämä vaikuttaa myös asenteisiin, mikä puolestaan voi vähentää naisiin kohdistuvaa syrjintää työelämässä.</p><p>"Uudistuksen viesti on paitsi vanhemmille myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille. Työpaikoilla on keskeinen rooli siinä, miten vanhempien, ja etenkin miesten, perhevapaille jäämiseen suhtaudutaan ja toivon että uudistus kannustaa niin isiä käyttämään vapaita kuin työnantajia tukemaan miesten perhevapaiden käyttöä. Uudistuksella kavennetaan myös sukupuolten palkkaeroja", työministeri Tuula Haatainen sanoo.</p><p>Uudistuksen tavoitteena on myös helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Perhevapaita voi käyttää  aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti. </p><h3>Tasa-arvoinen ja joustava perhevapaamalli</h3><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://youtu.be/MtKbx3zGWPk" target="_blank">Katso animaatio perhevapaauudistuksen perusmallista </a></li></ul><p>Perhevapaauudistuksen toteutuessa kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.<br>  <br> Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat neljässä. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. <br>  <br> Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk). </p><p>Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta tie-dotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30. Seuraa suoraa lähetystä tai katso tallenne: </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM">YouTube-kanavalla</a></li><li>Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja <a href="https://valtioneuvosto.fi/live">vn.fi/live</a> </li><li>Tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus </li><li>Simultaanitulkkaus ruotsiksi on saatavissa <a href="https://arenan.yle.fi/tv/direkt">Yle Arenan</a> -kanavalla.</li></ul><ul style="list-style-type:disc;"><li><a href="https://stm.fi/documents/1271139/91178810/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf/2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f?t=1631785637425">Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi (perhevapaauudistus)</a><br></li></ul><p><br></p> | 16.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 17.9.2021 10:27:09 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kysymyksiä ja vastauksia uudesta perhevapaauudistuksesta | 7643 | <p>Perhevapaauudistuksen käsittely on alkanut eduskunnassa. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo 1.8.2022. Kokosimme keskeisiä perhevapaamallin uudistukseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Vastaajana on STTK:n tasa-arvoasioista vastaava juristi Anja Lahermaa.<br></p><h3>Mitkä ovat valmisteilla olevan uuden perhevapaamallin ydinasiat?</h3><p>Uudessa järjestelmässä vanhempainpäivärahoja olisivat erityisraskausraha, raskausraha ja vanhempainraha. Jatkossa ei siis olisi enää äitiys- ja isyysrahaa.<br><br>Vanhempainrahaa maksettaisiin yhden lapsen perusteella yhteensä 320 arkipäivältä. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, kummallakin vanhemmalla olisi oikeus käyttää puolet vanhempainpäivärahapäivistä. Eli: kummallakin vanhemmalla olisi oma 160 arkipäivän vanhempainrahakiintiö. Tämä 160 arkipäivää vastaa noin 6,5 kuukautta.<br><br>Jos lapsella on vain yksi vanhempi, hänellä on oikeus käyttää kaikki vanhempainpäivärahat itse eli yhteensä 320 arkipäivää.<br><br>Jos kerralla syntyy useampia lapsia tai adoptoidaan useampia lapsia samalla kertaa, maksetaan vanhempainpäivärahaa lisää 78 arkipäivää yhtä useampaa lasta kohti. Eli: kaksoslasten tilanteessa maksetaan vanhempainpäivärahaa yhteensä 398 arkipäivältä, mikä kahden vanhemman tilanteessa tarkoittaa sitä, että kummallakin vanhemmalla on käytettävissään 199 arkipäivää.<br></p><h3>Jos ei halua itse pitää kaikkia vapaita, voiko puoliso käyttää niitä?</h3><p>Vanhempi voi luovuttaa omasta kiintiöstään enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Tämä 63 arkipäivää vastaa noin 2,5 kuukautta. Puolisona pidetään avio-, avo- tai rekisteröityä puolisoa.<br><br>Luovuttaminen omasta kiintiöstä on vapaaehtoista. Vanhemmalle itselleen jää siis joka tapauksessa omaan käyttöön vähintään 97 arkipäivää.<br><br>Raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan ennen vanhempainrahakauden alkua raskausrahaa 40 arkipäivältä.<br></p><h3>Mikä tai mitkä ovat olennaisia muutoksia suhteessa voimassa olevaan malliin?</h3><p>Jatkossa kummallakin vanhemmalla olisi yhtä pitkä oma vanhempainrahakiintiö 160 arkipäivää, mikä asettaisi vanhemmat nykyistä tasavertaisempaan asemaan. Tällä hetkellä isälle kiintiöity isyysvapaa on 54 arkipäivää, joten uudistus lisää huomattavasti isille kiintiöidyn vapaan määrää.<br><br>Kummallakin vanhemmalla olisi mahdollisuus käyttää vanhempainrahapäiviä, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta tai adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.<br></p><h3>Muuttuuko uudessa mallissa koko järjestelmään sisältyvien vapaiden kokonaismäärä?</h3><p>Nykyisin voimassa olevassa mallissa on 105 arkipäivän äitiysvapaa, 54 arkipäivän isyysvapaa ja 158 arkipäivän vanhempainvapaa, jonka vanhemmat voivat halutessaan jakaa keskenään. Uudessa järjestelmässä on kummallakin vanhemmalla 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiö eli yhteensä 320 arkipäivää, minkä lisäksi raskaana olevalle vanhemmalle on 40 arkipäivän raskausrahakausi.<br><br>Nykyisessä järjestelmässä on lapsen syntymän jälkeen käytettävissä noin 287 vanhempainrahapäivää riippuen siitä, syntyykö lapsi laskettuna aikana vai muuna ajankohtana. Uudessa järjestelmässä lapsen syntymän jälkeen olisi käytettävissä noin 330 vanhempainrahapäivää. Uudessa järjestelmässä on siis mahdollisuus käyttää enemmän perhevapaata kuin nykyjärjestelmässä.</p><h3>Entä jakautuisivatko perhevapaat vanhempien kesken aivan uudella tavalla ja niin, että he eivät itse voi siihen vaikuttaa vai voivatko he valita, kuka vapaat pitää?</h3><p>Vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten he käyttävät perhevapaitaan. Kummallakin vanhemmalla on oma 160 arkipäivän kiintiönsä, josta voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolle enintään 63 arkipäivää.<br><br>Uudessa järjestelmässä perhevapaita, hoitovapaata ja työssäkäyntiä voitaisiin yhdistellä ja jaksottaa nykyistä joustavammin.<br></p><h3>Mikä osa on äitien ”pakko” pitää ja mikä isien?</h3><p>Uudessa mallissa kummallakin vanhemmalla on oma, yhtä pitkä 160 arkipäivän kiintiö, josta voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle. Pakko ei ole toiselle luovuttaa. Sen lisäksi raskaana olevalla vanhemmalla on 40 päivän yhdenjaksoinen raskausrahakausi.<br></p><h3>Olen yksinyrittäjä enkä voi palkata perhevapaan ajaksi sijaista ja tuloni uhkaavat loppua nopeasti. Onko minun pakko pitää yhtään perhevapaata?</h3><p>Ei ole. Perhevapaa on oikeus, jota mahdollisimman monen vanhemman olisi toivottavaa voida käyttää.<br><br>Uuden järjestelmän joustavuudella on haluttu tarjota mahdollisuus nykyistä paremmin yhteensovittaa esimerkiksi yrittäjyyttä ja perhevapaita, jotta myös yrittäjät voisivat käyttää oikeuttaa perhevapaisiin. Vanhempainrahaa voidaan maksaa myös osittaisena. Näin yrittäjällä voi olla mahdollisuus hoitaa lasta osapäiväisesti ja yhdistää yrittäjyyttä ja perhevapaata.<br></p><h3>Mitä perhevapaajärjestelmän yhteydessä uudistettavaksi tarkoitettu varhaiskasvatuslain muutos merkitsisi?</h3><p>Perhevapaauudistuksen yhteydessä on tarkoitus muuttaa myös varhaiskasvatuslakia siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää 9 kuukautta.<br><br>Yksittäistapauksessa harkittaessa varhaiskasvatuspaikka voisi olla poikkeustilanteissa mahdollista saada tätä ennenkin. Tietyin edellytyksin saman varhaiskasvatuspaikan voisi säilyttää varhaiskasvatuksesta poissaolon ajan ja tämä poissaolo voisi olla myös maksutonta.<br><br>Varhaiskasvatuksen ja siitä perittävän maksun joustavoittamisella pyritään tukemaan työnteon ja perhevapaiden yhteensovittamista. Vanhempainvapaiden ja varhaiskasvatuksen palveluiden on muodostettava joustava ja yhtenäinen kokonaisuus. Lainsäädännössä on kuitenkin otettu huomioon, että varhaiskasvatuksen joustavoittaminen toteutetaan siten, että varhaiskasvatusta voidaan järjestää suunnitelmallisesti ja että varhaiskasvatuksen tavoitteet ja henkilöstömitoitukset toteutuvat.<br></p><h3>Huomioiko uusi perhevapaamalli nykymalliin verrattuna monimuotoiset perheet kuten samaa sukupuolta olevat vanhemmat, yksinhuoltajat ja adoptiovanhemmat jotenkin uudella tavalla?</h3><p>Kyllä. Uuden järjestelmän yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan monimuotoisten perheiden yhdenvertainen kohtelu. Pääsääntöisesti vanhempainrahan edellytykset olisivat samat kaikille vanhemmille riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä onko lapsi biologinen vai adoptiolapsi.<br><br>Se, että vanhempi voi luovuttaa omasta 160 arkipäivän vanhempainpäivärahakiintiöstään enintään 63 arkipäivää puolisolleen, jonka ei välttämättä tarvitse olla lapsen biologinen vanhempi, lisää vanhempainvapaan käytettävyyttä myös monimuotoisissa perheissä.<br><br>Jatkossa laissa ei myöskään enää säädetä äitiys- ja isyysrahasta, vaan sukupuolineutraalisti vanhempainrahasta.<br></p><h3>Mikä on uusi omaishoitovapaa?</h3><p>Perhevapaajärjestelmän uudistamisen lisäksi toteutetaan myös työelämän tasapainodirektiivin edellyttämät muutokset suomalaiseen lainsäädäntöön. Osana tätä työsopimuslakiin tulee uusi omaishoitovapaa.<br><br>Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään 5 työpäivää vapaata työstään henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai muulle työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalla läheiselle, joka tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Vastaava oikeus vapaaseen olisi myös saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- tai avopuolisoa tai työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Muita samassa taloudessa asuvia läheisiä voisivat olla esimerkiksi työntekijän puolison lapset.<br><br>Omaishoitovapaan edellytysten arviointi olisi tapauskohtaista, koska tilanteiden moninaisuuden ja erilaisuuden takia laissa ei ole mahdollista määritellä yksiselitteisesti kaikkiin tilanteisiin sopivia edellytyksiä.<br><br>Omaishoitovapaata voisi pitää useammassa jaksossa kokonaisina työpäivinä. Työnantaja ja työntekijä voisivat sopia vapaan pitämisestä myös osapäivinä. Työntekijän on ilmoitettava omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta mahdollisimman pian. Työntekijän on pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys poissaolosta. On huomattava, että työnantajalla ei ole oikeutta saada omaista koskevaa lääkärinlausuntoa paitsi jos omainen antaisi tähän nimenomaisen suostumuksensa. Työnantaja ei siis voi velvoittaa työntekijää toimittamaan omaista koskevaa lääkärinlausuntoa työnantajalle.<br><br>Omaishoitovapaa on palkatonta.<br></p><h3>Mitä hyvää uudessa mallissa STTK:n mielestä on, ja mitä olisimme vielä toivoneet?</h3><p>Uusi malli on askel oikeaan suuntaan ja johtaa toivottavasti siihen, että jatkossa perhevapaat jakautuisivat nykyistä tasaisemmin vanhempien kesken. STTK:lle on tärkeää, että isille kiintiöity vapaa on uudessa mallissa pidennetty merkittävästi. STTK pitää myös tärkeänä, että monimuotoisia perheitä kohdellaan yhdenvertaisesti.<br><br>Sairausvakuutuslain säännökset vanhempainpäivärahajärjestelmästä ovat suhteellisen joustavia. Sen sijaan työsopimuslain säännökset rajoittavat merkittävästi työsuhteessa olevien mahdollisuuksia perhevapaiden joustavaan käyttämiseen. Perhevapaajärjestelmää jatkossa kehitettäessä onkin kiinnitettävä enemmän huomiota joustavuuteen.<br><br>STTK pitää erittäin tärkeänä, että uudesta perhevapaajärjestelmästä tiedotetaan ja informoidaan laajasti ja kattavasti. Lainsäädännön lisäksi tarvitaan myös positiivisen asenteen ja perheystävällisyyden lisääntymistä. Uuden järjestelmän voimaan tultua on seurattava tarkasti sen toimivuutta käytännössä ja tarvittaessa oltava valmis tekemään täsmennyksiä tai muutoksia lainsäädäntöön.<br><br>Lisätietoja STTK:ssa: Juristi Anja Lahermaa, anja.lahermaa@sttk.fi</p><p><br></p> | 16.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 17.9.2021 9:06:36 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4899_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Aluevaalit toimitetaan 23.1.2022 | 7628 | <p>Aluevaalit toimitetaan
sunnuntaina 23.1.2022. Vaalipiirinä on hyvinvointialue ja vaaleissa
valitaan jäsenet ja varajäsenet hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin.
Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja.</p><p>Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022.</p><h3>Mistä aluevaaleissa äänestetään?</h3><p>Hyvinvointialueet
muodostuvat pääosin nykyisen maakuntajaon pohjalta, mutta Uudenmaan
maakunnassa hyvinvointialueita on neljä. Hyvinvointialueilla on
itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto. Aluevaltuusto
päättää hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä
pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023 alkaen. Jäsenet
ja varajäsenet aluevaltuustoon valitaan tammikuussa järjestettävillä
aluevaaleilla. Äänestäjät äänestävät oman hyvinvointialueensa ehdokkaita
ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.</p><p>Ensimmäiset
aluevaalit toimitetaan erillisinä vaaleinaan, mutta vuodesta 2025 alkaen
ne toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa.</p><p>Helsinkiläiset
eivät äänestä aluevaaleissa 2022, koska Helsingin kaupunki ei ole
hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Helsingissä
kuitenkin järjestetään ennakkoäänestys ja laitosäänestys muiden
hyvinvointialueiden äänioikeutetuille.</p><h3>Epidemiatilanteen kehittyminen otetaan huomioon vaalijärjestelyissä</h3><p>Oikeusministeriö
sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valmistelevat korona-ajan
edellyttämiä toimia ja ottavat vaalijärjestelyissä huomioon
epidemiatilanteen kehittymisen.</p><p>Kesäkuun 2021 kuntavaalit
toimitettiin terveysturvallisesti oikeusministeriön ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaisesti. Äänestyspaikoilla
noudatettiin monipuolisia järjestelyitä, joilla turvattiin äänestämistä
epidemiatilanteesta huolimatta.</p><p>Vaalit tullaan toimittamaan tammikuussa 2022 epidemiatilanteen edellyttämillä järjestelyillä.</p><ul><li><a href="https://vaalit.fi/aluevaalit" target="_blank"><strong>Tietoa vaaleista ja äänestämisestä: Vaalit.fi </strong></a><br><br></li><li><a href="https://twitter.com/VaalitFI" target="_blank"><strong>Vaalit.fi Twitterissä</strong><br><br></a></li><li><a href="https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus" target="_blank"><strong>Tietoa hyvinvointialueista</strong></a><br><br></li><li><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19" target="_blank"><strong>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista koronavirustilanteesta</strong></a></li></ul><div><br></div><div><br></div><p></p> | 15.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 17.9.2021 10:28:18 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vaalit.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: TEM-raportista pohjaa kehittää työehtosopimusten rajariitoihin liittyvää lainsäädäntöä | 7627 | <p>Työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeihin ja sovittelujärjestelmän toimivuuteen liittyvä työ- ja elinkeinoministeriön selvityshenkilöiden raportti on julkaistu.</p><p>STTK:n mielestä raportti kuvaa rajariitoja ja niihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä kattavasti.<br> - Se muodostaa hyvän pohjan lähteä arvioimaan mahdollisia lainsäädännön kehittämistarpeita, johtaja <strong>Minna Ahtiainen</strong> toteaa. </p><p>Työehtosopimustoiminta perustuu vuodelta 1946 peräisin olevaan työehtosopimuslakiin. Työmarkkinat ovat kuluneiden 75 vuoden aikana muuttuneet esimerkiksi elinkeinorakenteiden, yritystoiminnan ja järjestörakenteiden osalta. Myös työehtosopimustoiminnassa on nähtävissä muutoksia. Työehtosopimusten soveltamisalamääräyksiin kohdistuu painetta elinkeinotoiminnan sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen rajapinnan muuttumisen myötä.</p><p>Se, mitä työehtosopimusta sovelletaan, määräytyy työnantajan järjestäytymisen perusteella.<br> - Edellä kuvatut työmarkkinoiden ja yrityskentän muutokset sekä työehtosopimuskehitys vaikuttavat paitsi työnantajien, myös palkansaajapuolen järjestäytymiseen. Metsäteollisuus ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n ratkaisujen takia hajautuva sopimusjärjestelmä voi johtaa lisääntyviin rajariitoihin, minkä vuosi työehtosopimusten rajariitoihin liittyviä lainsäädännön kehitystarpeita on tarpeen arvioida, Ahtiainen sanoo.</p><p><strong>Lisätietoja STTK:ssa: Minna Ahtiainen, puhelin 050 387 7030.</strong></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. </em></p><p><em>Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. </em><em style="font-family:"helvetica neue", helvetica, arial, sans-serif;">Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p> | 15.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 17.9.2021 10:28:02 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Yhteistyökumppaneiden%20logot/STTK.jpg" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Regeringen har överlämnat en proposition till riksdagen med förslag till familjeledighetsreform | 7632 | <p>Syftet med familjeledighetsreformen är att öka barnens och familjernas välbefinnande samt likabehandlingen och jämställdheten i arbetslivet och i familjernas vardag. Målet eftersträvas genom flexiblare och längre familjeledigheter än för närvarande samt lika stora kvoter på dagpenningsdagar för båda föräldrarna, av vilka en del kan överlåtas. Den nya familjeledighetsmodellen behandlar barn jämlikt oberoende av familjeform.</p><p>I regeringens proposition med förslag till reform av familjeledigheten föreslås det att sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik ändras. Dessutom föreslås ändringar i lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn, lagen om utkomstskydd för arbetslösa och lagen om klientavgifter inom småbarnspedagogiken samt i sammanlagt 24 andra lagar. Med reformen genomförs också direktivet om balans i arbetslivet. Med anledning av direktivet föreslår regeringen att arbetstagaren ska ha rätt till oavlönad ledighet för anhörigvård högst 5 dagar per kalenderår.</p><p>Vid färdigställandet av laghelheten har man beaktat den respons man fått vid diskussionsmöten med organisationer och remissbehandlingen våren 2021 samt åsikterna från rådet för bedömning av lagstiftningen.</p><p>Avsikten är att reformen träder i kraft den 1 augusti 2022.</p><ul><li><span><span><a href="https://stm.fi/documents/1271139/91178810/Regeringens+proposition+till+riksdagen+med+f%C3%B6rslag+till+lagar+om+%C3%A4ndring+av+sjukf%C3%B6rs%C3%A4kringslagen%2c+arbetsavtalslagen+och+lagen+om+sm%C3%A5barnspedagogik+samt+till+vissa+lagar+som+har+samband+med+dem.pdf/fbad38ad-f56f-393a-22a7-539b1e5db515?t=1631785639006" target="_blank"><strong>Regeringens
proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av
sjukförsäkringslagen, arbetsavtalslagen och lagen om småbarnspedagogik
samt till lagar som har samband med dem (familjeledighetsreformen)</strong></a></span></span><br></li></ul><p><br>Social- och hälsovårdsminister Hanna Sarkkinen och arbetsminister Tuula Haatainen håller en presskonferens om reformen fredagen den 17 september kl. 9.30. Följ direktsändningen: </p><ul style="list-style-type:disc;"><li>Presskonferensen sänds direkt på statsrådets <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM" target="_blank">Youtube-kanal</a>.</li><li>En videoupptagning av presskonferensen kan i efterhand ses på Youtube och<a href="https://valtioneuvosto.fi/live" target="_blank"> vn.fi/live </a></li></ul><p><br></p> | 15.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 16.9.2021 13:30:51 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4512_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perhevapaauudistuksesta | 7633 | <span><p>Perhevapaauudistuksen
tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia sekä
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa.
Tavoitteeseen pyritään nykyistä joustavammilla ja pitemmillä
perhevapailla sekä molempien vanhempien yhtä suurilla
päivärahapäiväkiintiöillä, joista osa on luovutettavissa. Uusi
perhevapaamalli kohtelee lapsia yhdenvertaisesti perhemuodosta
riippumatta.</p> <p>Hallituksen esityksessä perhevapaauudistukseksi
ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, työsopimuslakia ja
varhaiskasvatuslakia. Lisäksi muutoksia ehdotetaan lasten kotihoidon ja
yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin ja
varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin sekä yhteensä 24
muuhun lakiin. Uudistuksella toimeenpannaan myös työelämän tasapaino
-direktiivi. Direktiivin johdosta hallitus esittää työntekijän oikeutta
palkattomaan omaishoitovapaaseen korkeintaan 5 päivää kalenterivuodessa.</p> <p>Lakikokonaisuuden
viimeistelyssä on huomioitu järjestökuulemisissa ja kevään 2021
lausuntokierroksella saatua palautetta sekä lainsäädännön
arviointineuvoston näkemyksiä.</p> <p>Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.</p>
<ul><li><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/documents/1271139/91178810/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf/2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f/Hallituksen+esitys+eduskunnalle+laeiksi+sairausvakuutuslain%2c+ty%C3%B6sopimuslain+ja+varhaiskasvatuslain+muuttamisesta+sek%C3%A4+niihin+liittyviksi+laeiksi.pdf?t=1631785637425" target="_blank" data-extension="pdf" data-size="3MB" data-uuid="2f27643c-6356-c21e-1a58-80025e51949f"><strong>Hallituksen
esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, työsopimuslain ja
varhaiskasvatuslain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi
(perhevapaauudistus)pdf 3MB </strong></a></p></li></ul> <p>Sosiaali- ja terveysministeri Hanna
Sarkkinen ja työministeri Tuula Haatainen pitävät asiasta
tiedotustilaisuuden perjantaina 17.9. klo 9:30.</p> <p>Seuraa suoraa lähetystä perjantaina 17.9. klo 9:30: </p> <p>•    Tiedotustilaisuus suorana valtioneuvoston <a href="https://www.youtube.com/watch?v=nBAGJQkmfqM" target="_blank"><strong>YouTube-kanavalla</strong></a><br> •    Tiedotustilaisuuden jälkeen tallenne Youtubessa ja <a href="https://valtioneuvosto.fi/live" target="_blank"><strong>vn.fi/live</strong></a> <br> </p></span> | 15.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 16.9.2021 13:28:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4512_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Välfärdsområdesvalet förrättas den 23 januari 2022 | 7629 | <p>Det första
välfärdsområdesvalet förrättas söndagen den 23 januari 2022. Valkretsen
är av ett välfärdsområde och vid valet utses ledamöter och ersättare
till välfärdsområdesfullmäktige för välfärdsområdena. I Helsingfors
ordnas det inget välfärdsområdesval.</p><p>Förhandsröstning ordnas i Finland 12–18 januari 2022 och utomlands 12–15 januari 2022.</p><h3>Vad röstar man om i välfärdsområdesvalet?</h3><p>Välfärdsområdena
inrättas i huvudsak utifrån den nuvarande landskapsindelningen, men i
landskapet Nyland finns det fyra välfärdsområden. Välfärdsområdena har
självstyre och den högsta beslutanderätten utövas av
välfärdsområdesfullmäktige. Välfärdsområdesfullmäktige beslutar om hur
social- och hälsovårdstjänster samt räddningsväsendets tjänster inom
välfärdsområdet ordnas från och med 2023. Ledamöterna och ersättarna i
välfärdsområdesfullmäktige väljs genom välfärdsområdesval som ordnas i
januari. Väljarna röstar på kandidater inom sitt eget välfärdsområde och
resultatet räknas enligt välfärdsområde.</p><p>Det första välfärdsområdesvalet förrättas som ett separat val, men från och med 2025 förrättas det samtidigt med kommunalvalet.</p><p>Helsingforsarna
röstar inte i välfärdsområdesvalet 2022, eftersom Helsingfors stad inte
är ett välfärdsområde och inte heller hör till något välfärdsområde. I
Helsingfors ordnas dock förhandsröstning och anstaltsröstning för
personer som är röstberättigade i andra välfärdsområden.</p><h3>Utvecklingen av epidemiläget beaktas i valarrangemangen</h3><p>Justitieministeriet
och Institutet för hälsa och välfärd (THL) förbereder de åtgärder som
behövs på grund av coronaepidemin och anpassar valarrangemangen enligt
epidemiläget.</p><p>Kommunalvalet i juni 2021 förrättades på ett
hälsosäkert sätt i enlighet med anvisningar från justitieministeriet och
Institutet för hälsa och välfärd. På röstningsställena tillämpades ett
flertal olika arrangemang för att göra det tryggt att rösta trots
epidemiläget.</p><p>Välfärdsområdesvalet i januari 2022 ordnas med de arrangemang som epidemiläget kräver.</p><ul><li><a href="https://vaalit.fi/sv/valfardsomradesval" target="_blank"><strong>Information om val och röstning: Valfinland.fi<br><br></strong></a></li><li><a href="https://vaalit.fi/sv/valfardsomradesval" target="_blank"><strong></strong></a><strong></strong><a href="https://twitter.com/VaalitFI" target="_blank"><strong>Valfinland.fi på Twitter<br></strong><br></a></li><li><a href="https://https//soteuudistus.fi/sv/om-social-och-halsovardsreformen-" target="_blank"><strong>Information om välfärdsområdena<br><br></strong></a></li><li><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19" target="_blank"><strong>Institutet för hälsa och välfärd: Aktuellt om coronaviruset</strong></a></li></ul><div><br></div> | 15.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 16.9.2021 9:12:22 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/vaalit.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Hallituksen on pidettävä lupauksensa ja puututtava raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvaan syrjintään työelämässä | 3384 | <p>Palkansaajajärjestöt SAK, Akava ja STTK sekä Naisjärjestöjen Keskusliitto, Monimuotoiset perheet -verkosto ja Mothers in Business MiB vaativat hallitusta toteuttamaan tarvittavat lakimuutokset raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi.</p><p>Järjestöt ovat pettyneitä siihen, että hallitusohjelmaan kirjatuissa toimissa raskaudesta ja perhevapaiden käytöstä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ei ole edistytty. Myöskään selvitystä perhevapaalta palaavien työsuhdeturvan parantamisesta ei ole tehty.</p><p>Lainsäädäntöä täsmentämällä on tarkoitus ehkäistä sitä, että raskaus ja perhevapaiden käyttö vaikuttavat määräaikaisten työsuhteiden jatkamiseen. </p><p>Järjestöt painottavat, että syrjintä ei katso sukupuolta ja se voi kohdistua myös erilaisiin perhemuotoihin, mikä on huomioitava selvityksessä ja lainvalmistelussa.</p><p>Järjestöt ovat huolissaan siitä, että raskauden ja perhevapaiden käytön vuoksi tapahtuvan syrjinnän ehkäisy uhkaa jäädä tekemättä.</p><p>– Lainsäädäntömuutoksia valmistelemaan perustetun työryhmän työ on jumiutunut. Työryhmän määräaika on vuoden lopussa, mutta tarvittavia lakimuutoksia ei ole vielä päästy valmistelemaan. </p><p>Järjestöt tähdentävät, että nyt on tärkeää varmistaa työryhmän työskentelyn edellytykset pidentämällä sen työskentelyaikaa.<br>Hallitus tavoittelee Suomen nostamista tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityisesti huomiota työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.  <br><br>Lisätiedot:</p><p>SAK: Lakimies Anu-Tuija Lehto, puh. 040 778 1080      <br>Akava: Tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko, puh. 040 504 4356<br>STTK: Juristi Anja Lahermaa, puh. 828 6845<br>MiB: Toiminnanjohtaja Annica Moore, puh. 044 705 7333<br>Naisjärjestöjen Keskusliitto: Pääsihteeri Terhi Heinilä, puh. 046 922 2201<br>Monimuotoiset perheet: Johtava asiantuntija Anna Moring, puh. 050 375 0832<br><br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0" style="">Lue lisää: </span><a href="https://www.sttk.fi/2021/09/14/qa-mita-on-raskaussyrjinta-saako-raskaus-tai-perhavapaa-vaikuttaa-maaraaikaisen-tyosuhteen-jatkumiseen/">Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset raskaussyrjinnästä (sttk.fi)</a></h3><p><br></p><p><br></p> | 13.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 17.9.2021 9:09:25 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ilmekuvat/jyty4788_lowres_800x533px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jytyn jäsenet eivät osallistu raitiovaunu- ja metroliikenteen lakkoon | 3233 | <p><strong>Ammattiliitto Jytyn jäsenet eivät osallistu toisen ammattiyhdistyksen, Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n julistamaan lakkoon torstaina 16.9. klo 04.00 ja lauantaina 18.9. klo 04.00 välisenä aikana. Lakko koskee Helsingin seudun joukkoliikenteen raitiovaunu- ja metroliikennettä.</strong></p><p>HKL:n ja <span><span>HSL:n </span></span>palveluksessa olevat Jytyn jäsenet tekevät lakon aikana vain oman työsopimuksen mukaisia tehtäviä. Työnantaja ei voi määrätä tekemään lakon alaista työtä. Se, että työnantaja ilmoittaa työtaistelun olevan laiton, ei asiaa muuta. On myös muistettava, että vuoronvaihtoon ja ylityön tekemiseen vaaditaan aina työntekijän suostumus. </p><p><br></p><p><br></p> | 13.9.2021 21:00:00 | Ajankohtaista | | | 16.9.2021 13:33:54 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Megafoni.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
