Työllistymisen esteinä haluttomuus muuttaa, puuttuvat työpaikat ja kouluttautuminen väärille aloille1164 <p><strong>Suomalaisten enemmistö näkee seitsemän työllistymisen estettä&#58; haluttomuus muuttaa työn perässä muualle (80 %), työpaikkojen niukkuus asuinpaikkakunnalla (71 %), kouluttautuminen väärille aloille (61 %), työnantajien välttely palkata työttömiä (55 %), erilaiset kannustinloukut (tuet niin hyviä, että ei kannata ottaa työtä vastaan) (54 %), työehtojen joustamattomuus (52 %) ja liian vähäiset mahdollisuudet paikalliselle sopimiselle (51 %).&#160;</strong></p><p>Lähes joka toinen arvioi työnhakijoiden osaamisen olevan niin heikkoa, että ei kannata tarjota työtä (47 %) ja työttömien olevan haluttomia ottamaan työtä vastaan (46 %). Saman suuruinen joukko (46 %) ei kuitenkaan ole halukas leimaamaan työttömiä työhaluttomiksi, laiskoiksi. Suomalaisista ainoastaan vajaa kolmannes (30 %) uskoo liian korkeiden palkkakustannusten olevan merkittävä työllistymisen este maassamme.&#160;</p><h3>Enemmistö työttömistä ja opiskelijoista valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn&#160;</h3><p>Enemmistö työttömistä (66 %) ja opiskelijoista (51 %) valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn. Sen sijaan enemmistö (58 %) kaikista vastaajista ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos vaihtoehtona olisi työttömyys. Eri mieltä tohtii olla kolmannes (33 %) kansalaisista. Suhtautuminen on yhteydessä ammattiasemaan ja ikään. Yli 60-vuotiaille (74 %), eläkeläisille (70 %) ja yrittäjille (70 %) on ollut helppoa vastata myöntävästi.&#160;</p><p>Enemmistö arvioi liian monien karttelevan töihin menoa, jos talous on muuten turvattu (57 %). Lähes kaksi kolmesta (63 %) yhtyy väittämään ”Suomessa työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan työpaikkojen puutteesta”. </p><p>Kansalaiset jakaantuvat kahteen eri leiriin väittämässä ”jos työtön kieltäytyy työvoimapalveluista, tulisi toimeentulotuet poistaa”, Lähes joka toinen (46 %) yhtyy väittämään ja saman suuruinen joukko (44 %) suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. </p><p>Samaan hengenvetoon suomalaiset kuitenkin tyrmäävät yleiseksi työllisyyden parantamislääkkeeksi etuuksien karsimisen nykyisestä. Kolme neljästä (74 %) yhtyy väittämään ”Suomen työmarkkinat eivät kaipaa yhtään lisää pätkätöitä, etuuksien karsimista ja epävarmuutta”. </p><p>Kolme neljästä (75 %) yhtyy väittämään ”pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tehokasta kouluttautumista, mutta kukaan ei ole kiinnostunut maksamaan sitä”. Vain yksi kahdeksasta (13 %) on eri mieltä väittämän kanssa.&#160;</p><h3>Työperäinen maahanmuutto jakaa kansan kahtia&#160;</h3><p>Väite ”Suomi tarvitsee lisää ulkomaalaisia työntekijöitä paikkaamaan työikäisen väestön vähentymistä ja syntyvyyden alentumista” herättää kansalaisissa jonkin verran enemmän myönteisiä (50%) kuin kielteisiä (40%) reaktioita. </p><p>Puoluekannan mukaan vierastyövoiman perään kuuluttavat etenkin kokoomuksen (70 %) ja vihreiden (70 %) kannattajat. Perussuomalaisten tukijat ovat täysin päivävastaista mieltä. Perussuomalaisten tukijoista kolme neljästä (76 %) tyrmää ehdotuksen työperäisen maahanmuuton vauhdittamisesta.&#160;</p><p>Toinen maahanmuuttoa sivuava väittämä jakaa myös kansan kahtia. Kaksi viidestä (42 %) hyväksyy väitteen ”tänne on turha houkutella ulkomaalaisia työntekijöitä, kun työpaikat eivät tulevaisuudessa riitä edes suomalaisille itselleen”. Populistissävyisen lausuman torjuu lähes puolet (48 %) väestöstä.&#160;</p><h4>Tutkimuksen toteutus<br></h4><p>KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy.&#160;Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali koko aineistossa on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.&#160;</p><p>Lisätietoja&#58; Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087</p><h4>Lue lisää&#58; <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/TUTKIMUSOSIO_Työllistymisen%20esteinä%20haluttomuus%20muuttaa,%20puuttuvat%20työpaikat%20ja%20kouluttautuminen%20väärille%20aloille.pdf" style="text-decoration&#58;underline;">Tutkimusraportti (pdf)</a><br></h4><p><br></p>24.1.2020 22:00:00Ajankohtaista24.1.2020 22:05:17https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kaks_logo-vaaka.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta6344<h4>Oivallus, joka johti tuumasta toimeen</h4><p>Asiassa kuin asiassa palataan aina luottamukseen. Tämän huomion teki Työturvallisuuskeskuksen työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ratkaisukeinoja työyhteisöjen ongelmatilanteisiin. Työryhmä päätyi tuottamaan &quot;Luottamustunti&quot; -verkkotyökalun ja rakentamaan verkkosivuston luottamus-teemasta huomattuaan, että ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa luottamus on keskeisin menestystekijä - luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta.</p><p>Teimme saman havainnon <a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a> (Sivista, OAJ, JHL ja Jyty) syksyllä 2019 käytyjen keskustelujen pohjalta. Päätimme perehtyä luottamus-teemaan tarkemmin ja kutsuimme Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> kertomaan meille, miksi luottamus on työyhteisössä tärkeää.&#160;</p><h4>Luottamus on sosiaalista pääomaa</h4><p>Työelämässä taloudellisen pääoman ohella organisaatioiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös sen sosiaalinen pääoma. Luottamus merkitsee psykologista turvallisuutta ja se on työyhteisön toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. </p><p></p><p>– Luottamus on psykososiaalista turvallisuutta, joka tarkoittaa mm. sitä, että on suojeltu vaaroilta sekä vapautta epäilyksistä, huolesta ja pelosta. Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin ja se voi olla positiivista, neutraalia tai negatiivista, Rauramo kertoo.</p><p></p><p>Rauramo on myös työhyvinvoinnin portaat -mallissaan asettanut luottamuksen yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta. </p><h4>Luottamuksella on työyhteisön läpileikkaava vaikutus</h4><p>Luottamus tai sen puute voi ilmetä työyhteisössä lukuisilla tavoilla. Luottamuksen puuttuminen voi näkyä esimerkiksi siten, että heikkouksia ja virheitä salataan, apua ei pyydetä eikä tarjota yli vastuurajojen ja ollaan kateellisia sekä pitkävihaisia. Luottamuksen ilmapiirissä puolestaan on helppo ottaa asioita puheeksi, myöntää virheitä, pyytää ja antaa apua, arvostaa muita sekä viihtyä yhdessä.</p><p>Luottamuksella on tutkimuksissa todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön&#58;</p><p></p><p></p><ul><li>Parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamisen tehoa</li><li>Lisää viestinnän tehokkuutta ja yhteistyötä organisaatiossa</li><li>Vähentää kontrollin tarvetta sekä muodollisten sopimusten suhteellista merkitystä (mm. ajankäyttö kirjaamiseen vähenee)</li><li>Lisää sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin</li><li>Parantaa suoritustasoa</li><li>Vähentää konflikteja ja helpottaa niiden ratkaisemista</li><li>Helpottaa muutosten läpivientiä</li><li>Lisää innovatiivisuutta.</li></ul><p></p><p>Luottamus on positiivinen voima, jonka vaikutus saa työyhteisön kukoistamaan. Turvallinen työ on luottamuksen perusta ja luottamus puolestaan työhyvinvoinnin edellytys. Vastaavasti tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. </p><h4>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/tyokalut_ja_kehittaminen/luottamustunti" target="_blank">Luottamuksen rakentaminen (www.ttk.fi)</a></h4><p><br></p>22.1.2020 22:00:00Blogi23.1.2020 8:21:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_idea_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Sote-uudistuksen verkkosivusto on avattu6331<span><p><strong>Marinin hallituksen sote-uudistuksen verkkosivut avattiin perjantaina 17.1.2020. </strong><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/" target="_blank" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>Soteuudistus.fi</strong></a><strong>-sivusto on uudistuksen tärkein asiantuntijaviestinnän kanava.</strong></p> <p>Soteuudistus.fi kokoaa sote-uudistukseen liittyvän tiedon yhteen paikkaan. Sivustolla esitellään uudistuksen kokonaisuutta ja sen etenemistä.</p> <p>Sote-uudistuksen verkkosivusto on suunnattu ensisijaisesti uudistuksen valmistelijoille ja muille sen parissa työskenteleville ammattilaisille. Sivustoa ylläpitää sosiaali- ja terveysministeriö ja mukana ovat myös valtiovarainministeriö, sisäministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.</p> <p>Sote-uudistuksen ajankohtaisasiat päivittyvät etusivulle uutisina ja kolumneina. Sivustolta löytyvät sote-uudistuksen yleisesittely ja aikataulu sekä tietoa palvelujen kehittämisestä ja uudesta sote-rakenteesta.</p> <p>Valmistelijoille-osiosta löytyy uudistuksen valmistelijoille tarkoitettua, hyödyllistä tietoa. Siellä on muun muassa valtionavustushakuihin liittyvä tieto, hakuoppaat ja muu materiaali.</p><p><span></span></p><h4>Lue lisää</h4> <ul><li><p><a href="https&#58;//soteuudistus.fi/" aria-label="Avautuu uudessa välilehdessä" target="_blank"><strong>Sote-uudistuksen verkkosivusto</strong></a><br></p></li></ul></span><p><br></p>21.1.2020 22:00:00Ajankohtaista22.1.2020 13:47:59https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Alueelliset työeläkekoulut starttaavat pian!6330 <p>Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kääntynyt yllättävään nousuun. Julkisuudessa puhuttavat ilmiön taustat&#58; mielenterveyssyyt ja aktiivimallin vaikutukset. Tänä keväänä alueellisten työeläkekoulujen teemana ovat työurien pidentäminen ja työeläkekuntoutus. Mukana on työeläkevakuuttajien vakuutuslääkäreitä. </p><p>Työeläkevakuuttajat Telan, SAK&#58;n, Akavan ja STTK&#58;n työeläkekoulukiertue alkaa 12.2. Mikkelistä ja päättyy huhtikuussa Joensuuhun. Kevään aikana kierretään kahdeksan paikkakuntaa. </p><p>Työeläkekoulut on tarkoitettu palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, liittojen toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä jäsenille. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille, joiden työtä työeläkeasiat koskettavat. Tilaisuudet ovat maksuttomia. </p><h4><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Työeläkekoulut%202020%20paikkakunnat.png" class="ms-rtePosition-2" alt="" style="margin&#58;5px;width&#58;420px;" /></span></span>Tarkemmat tiedot Telan työeläkekouluista&#58;</h4><ul style="margin-top&#58;0cm;"><li><p><a href="https&#58;//www.tela.fi/koulutuskalenteri/tyoelakekoulu/alueelliset_2019" target="_blank"><strong>Alueelliset työeläkekoulut 2020</strong></a> -sivu, jossa tarkat tiedot tilaisuuspaikoista ja ilmoittautuminen (kevät)&#58; <a href="https&#58;//www.tela.fi/tyoelakekoulu" target="_blank"><strong><br>https&#58;//www.tela.fi/tyoelakekoulu</strong></a></p></li><li><p>Blogi&#58; Me tulemme taas! <a href="https&#58;//www.tela.fi/blogi/1/0/me_tulemme_taas"><strong>https&#58;//www.tela.fi/blogi/1/0/me_tulemme_taas</strong></a></p></li><li><p>Tulevina viikkoina julkaistaan Telan <a href="https&#58;//www.tela.fi/uutiskirje" target="_blank"><strong>uutiskirjeessä</strong></a> ja <a href="https&#58;//www.tela.fi/elakeinfokirje" target="_blank"><strong>eläkeinfokirjeessä</strong></a> aiheesta jutut</p></li><li><p>Itse kiertue&#58; Telan koulutuspäällikkö Kirsi Siltanen, <a href="mailto&#58;kirsi.siltanen@tela.fi" target="_blank">kirsi.siltanen@tela.fi</a>, puh. 040 526 4025. </p></li></ul><div><br></div><div><br></div>21.1.2020 22:00:00Ajankohtaista22.1.2020 13:35:30https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Työeläkekoulu%202020%20teemat.png" width="420" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Neuvottelut jatkuivat yleissopimuksessa ja Partiotyönantajia koskevissa työehtosopimuksissa 6327 <p class="MsoNormal" style="margin-bottom&#58;8pt;line-height&#58;105%;">Yleissopimusta&#160;<span><span>ja Partiotyönantajia </span></span>koskevissa työehtosopimuksissa neuvoteltiin 22.1.2020 Paltan kanssa. Neuvottelussa keskusteltiin molempien osapuolten esityksistä, jotka käsittelivät tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta, korotusten rakenteesta ja sopimuskauden pituudesta ei ollut valmiutta aloittaa neuvotteluja. </p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom&#58;8pt;line-height&#58;105%;">Sopimusratkaisua ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä (31.1.2020) kummankaan sopimuksen osalta. Tästä syystä neuvotteluja sovittiin lisää helmikuulle. Osapuolet tapaavat seuraavan kerran 3.2.2020 ja sovittiin neuvotteluaika myös 21.2.2020. Tarvittaessa osapuolet tapaavat myös näiden edellä mainittujen neuvottelupäivämäärien välissä.&#160; </p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom&#58;8pt;line-height&#58;105%;">Lisätietoja&#58; työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom&#58;8pt;line-height&#58;105%;"><br></p>21.1.2020 22:00:00Ajankohtaista22.1.2020 11:47:48https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="93" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yleissopimus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Suomen metsäkeskuksen sopimusalalla neuvoteltiin6252 <p>Suomen metsäkeskusta koskevasta uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltiin 21.1.2020 työnantajaliitto Paltan kanssa. Neuvottelussa keskusteltiin molempien osapuolten esityksistä, jotka käsittelivät tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta, korotusten rakenteesta ja sopimuskauden pituudesta ei avattu keskustelua. </p><p>Sopimusratkaisua ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä ja tästä syystä neuvotteluja sovittiin lisää helmikuulle. Osapuolet tapaavat seuraavan kerran 28.1.2020 ja sen jälkeen 3.2.2020.&#160; </p><p>Lisätietoja&#58; työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p>20.1.2020 22:00:00Ajankohtaista21.1.2020 13:18:38https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Metsäkeskus_rgb_vaaka_600x140.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Hallituksen vauhditettava tasa-arvotoimia6245<p>Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus haluaa kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja erityinen huomio kiinnitetään työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.</p><p>STTK pitää erittäin myönteisenä tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa, työpaikoilla ja perheissä.<br> - Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat ripeitä toimenpiteitä. Nyt on korkea aika aloittaa hallitusohjelman mukaisesti tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimia, johtaja <strong>Katarina Murto </strong>sanoo.</p><p>Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tässä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja jokaisen osapuolen sitoutumista.<br> - Samapalkkaisuusohjelman sisällön valmistelu on edennyt tarpeettoman hitaasti. Vaalikautta on kulunut lähes vuosi, ja edes ohjelman sisältö ei ole valmis. STTK&#58;n mielestä ohjelmassa on muun muassa sitouduttava numeraaliseen tavoitteeseen, edistettävä samanarvoisen työn vaativuuden arviointia sekä parannettava palkkatietojen saatavuutta ja palkkatietämystä, Murto listaa.</p><p>Hallitusohjelman mukaan palkka-avoimuutta lisätään lainsäädännön keinoin sekä lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.<br> - Vaikka samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, kaikilla työpaikoilla tämä ei toteudu. STTK on jo <a href="https&#58;//www.sttk.fi/2019/03/08/sttk-selvitti-enemmisto-kansanedustajaehdokkaista-edistaisi-palkka-avoimuutta/"><span style="text-decoration&#58;underline;">aiemmin esittänyt palkka-avoimuuden lisäämistä</span></a> niin, että henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada tietää koko työpaikan työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Tämä lisäisi oikeudenmukaisuutta ja mahdollistaisi laadukkaamman palkkakartoituksen toteuttamisen sekä sen myötä perusteettomien palkkaerojen korjaamisen. Nyt tarvitaan ripeyttä, jotta kolmikantainen valmistelu myös palkka-avoimuuden lisäämisestä pääsee alkamaan, Murto vaatii.</p><p><strong>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Katarina Murto, puhelin 050&#160;568 9188.</strong></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. <em>Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. <em>Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></em></em></p>20.1.2020 22:00:00Ajankohtaista21.1.2020 7:14:18https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Suomen riistakeskuksen sopimuksesta neuvoteltiin 17. tammikuuta6243 <p>Suomen riistakeskusta koskevasta uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltiin perjantaina 17.1.2020 Työnantajaliitto Paltan kanssa. Ensimmäisessä neuvottelussa keskusteltiin molempien osapuolten alustavista esityksistä, jotka käsittelivät tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta ja rakenteesta ei vielä keskusteltu muuten kuin yleisellä tasolla. </p><p>Sopimusratkaisua ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä ja tästä syystä neuvotteluja sovittiin lisää helmikuulle 05.02.2020 ja 11.2.2020.&#160; </p><p>Lisätietoja&#58; työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p>19.1.2020 22:00:00Ajankohtaista20.1.2020 11:25:11https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Riistakeskus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat804 <p>Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat viime viikolla. Neuvotteluissa keskityttiin edelleen tekstikysymyksiin, joista tärkeimpinä työaikalain soveltaminen neuvontatyössä sekä mahdollinen siirtyminen 5-päiväiseen vuosilomalaskentaan. Kiky-tunneista ja palkankorotuksista ei vielä olla päästy kunnolla neuvottelemaan, joten neuvottelut jatkuvat näiden asioiden osalta seuraavilla neuvottelukerroilla. Osapuolet kokoontuvat seuraavan kerran 30.1. ja neuvotteluaikoja on sovittu myös helmikuun alkupuolelle.</p><p>Neuvonta-alan runkosopimus ja Faba osk&#58;n ja Viking Genetics Oy&#58;n sopimukset päättyivät 31.12.2019 ja neuvonta-ala on nyt sopimuksettomassa tilassa. Vanhojen työehtosopimusten määräykset ovat kuitenkin edelleen voimassa ns. jälkivaikutuksen johdosta.</p><p>Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta. </p><p><strong>Lisätiedot&#58;</strong></p><p>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p>19.1.2020 22:00:00Ajankohtaista20.1.2020 8:23:19https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kaks-tutkimus: Kuntapalkat säilytettävä ennallaan, hoitajille ja siivoojille toivotaan kuitenkin lisää liksaa6020<strong>Enemmistö (56 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. </strong><p></p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <p>Enemmistö suomalaisista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (63 %), lastenhoitajien (57 %) ja siivoojien (54 %) palkkoja. Kaksi viidestä korottaisi mielellään myös luokanopettajien (43 %) ja palomiesten (42 %) palkkoja. </p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <p>Toimistoväen (61 %), terveyskeskuslääkärien (56 %) ja kiinteistönhuoltajien (47 %) palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen. Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Puolet suomalaisista (48 %) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja. Reilu kolmannes (36 %) pitäisi ne ennallaan. </p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <p>Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran. Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja. Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään (58 %) kuin vuonna 2017. </p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <p>Sen sijaan vuoden 2016 keväästä näkemykset ovat muuttuneet varsin paljon. Tuolloin vain kaksi viidestä oli valmis korottamaan hoitajien palkkoja, nyt näin ajattelee selvä enemmistö. Vuonna 2016 vain kolmannes oli valmis korottamaan siivoojien palkkoja, nyt enemmistö vastaajista.</p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <p>Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä. Etenkin vasemmistoliiton, SDP&#58;n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin. Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään.</p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <h4>Tutkimuksen toteutus </h4><p>KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.</p><p><span><span>Lisätietoja&#58; Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087</span></span><br></p><h4>Lue lisää&#58; <a href="http&#58;//www.kaks.fi/">www.kaks.fi</a></h4> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> <p><br></p> <font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>17.1.2020 22:00:00Ajankohtaista23.1.2020 9:41:38https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kaks_logo-vaaka.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammatillisuus Jytyssä

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat jytyläisten arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Jytyn luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.


Jäsenedut

Jyty neuvottelee jäsentensä työehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista. Työpaikoilla jytyläisiä edustaa luottamusmies, jonka tehtävänä on huolehtia mm. siitä, että työnantaja noudattaa sovittuja sopimuksia. Jyty tarjoaa kaikille jäsenilleen lainopillisia palveluja työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä.

Työttömyyskassa

Jytyn jäsenenä olet vakuutettu Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassassa (JYTK). Työttömäksi tai lomautetuksi joutuessasi olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työttömyyskassa neuvoo sinua työttömyys tai lomautustilanteiden lisäksi vuorottelukorvauksen ja koulutusten aikaisten etuuksien hakemisessa.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.



Jyty-lehti

Jyty-lehti on Jytyn jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee myös yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Näköislehti löytyy myös verkosta.

Kunteko

KunTeko 2020 –ohjelma tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset yli kuntarajojen ja toimialojen. Tutustu KunTekon ajankohtaisiin palveluihin ja hyviin käytäntöihin.

Jytyläiset ammatit

Jytyläiset ammattilaiset työskentelevät kansalaisten perus- ja hyvinvointipalvelujen aloilla kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa, yksityisellä sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Jytyssä on jäseniä noin 50 000 ja jytyläisiä ammattinimikkeitä on kaikkiaan noin 2000.


Opiskelijat

Opiskelijat ovat Jytyn täysivaltaisia jäseniä. Opiskelija kuuluu Jytyyn oman opiskelupaikkakuntansa jäsenyhdistyksen tai Jytyn ammattialaa edustavan yhdistyksen kautta. Jos työskentelet, voit liittyä myös työttömyyskassaan. Opiskeleva jäsen voi saada myös harjoittelutukea.



Tutkimukset ja tilastot

Liitto tekee tutkimustyötä itsenäisesti sekä yhteistyössä mm. Kuntatyönantajien (KT) ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Tutkimustoiminnan tarkoituksena on hankkia ajankohtaista tietoa jäsenkunnan edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi.


TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.