| Suomalaiset pitävät lakkoja perusoikeutena | 6490 | <p>Lakko-oikeutta kunnioitetaan Suomessa laajasti perusoikeutena, mutta suurta haittaa aiheuttavat lakot jakavat voimakkaasti suomalaisten mielipiteitä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Myös suhtautuminen poliittisiin lakkoihin on kaksijakoinen.</p><h4>Lue lisää: <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/suurta-haittaa-aiheuttavat-lakot-jakavat-suomalaisten-mielipiteet?publisherId=3848&releaseId=69871330">Suurta haittaa aiheuttavat lakot jakavat suomalaistenmielipiteet</a></h4><p><br></p> | 11.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 12.12.2019 13:43:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Jytyn edustajien Heli Rautasen ja Kaisa Soinisen puheenvuorot STTK:n edustajiston kokouksessa | 6489 | <p><strong>STTK:n edustajisto kokoontui 12.-13. joulukuuta, jolloin Jytyn edustajat Heli Rautanen ja Kaisa Soininen pitivät puheenvuorot. Keskusjärjestö STTK:ssa ylintä päätösvaltaa käyttää 60-jäseninen edustajisto, joka määrittää järjestön toiminnan tärkeimmät suuntaviivat. Edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja sen toimikausi on neljä vuotta.</strong></p><h3><em>Heli Rautasen puheenvuoro:</em></h3>
<p><em>Työehtosopimusshoppailu
on ollut syksyn agendalla näyttävästi. Työnantaja on laajalla rintamalla ja
järein keinoin pyrkinyt hakemaan parempaa tuottavuutta siirtämällä
työntekijöitä heikompien työehtosopimusten piiriin. Palkkojen halpuuttamiselle
ei tunnu olevan mitään inhimillistä rajaa, vaikka jo valmiiksi pienipalkkaisten
työntekijöiden palkkoja oltaisiin leikkaamassa merkittävästi. On liene
itsestään selvää, että tätä toimintatapaa me ammattiliitot emme voi hyväksyä.<br></em></p><p><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><em></em></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><em></em></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><em>Ammattiliitto
Jyty on syksyn aikana muiden liittojen ohella joutunut taistelemaan tätä
sopimusshoppailua vastaan. Olen huolissani siitä, miten jäsentemme ansiotason
merkittävä leikkaaminen vaikuttaisi heidän toimeentuloonsa. Ajattelen että
jokaisen on tultava työllään </em><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><em></em></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><em></em></span></span></span></span><em>toimeen ja työntekijä on palkkansa ansainnut. Pienipalkkaisten
työn halpuuttaminen on erittäin vahingollista koko suomalaiselle
hyvinvointivaltiolle. Suomessa on jopa puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää ja
samalla yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve vain lisääntyy jatkuvasti. Kovin
kummalliselta tuntuu se ajatus, että yhtä-äkkiä vain sopimusta muuttamalla
työstä saatava palkka noin vain pienenisi. Aito työehdoista sopiminen ei
jatkossakaan voi olla ainoastaan työnantajan ilmoitusasia.</em></p><p><em>STTK:n johtaja
Katarina Murto on todennut jo reilu vuosi sitten kirjoituksessaan, että
yleissitovuus luo vakautta työmarkkinoille ja ehkäisee vääristynyttä kilpailua
yritysten välillä. Vähimmäisehdot lisäävät kansantalouden tuottavuutta
karsimalla heikkoja yrityksiä ja estävät palkkojen ja muiden ehtojen alenemisen
alle vähimmäistason. On helppo yhtyä hänen ajatuksiinsa ja muistuttaa, että heikosti
menestyviä yrityksiä ei ole syytä tekohengittää työehtoja heikentämällä. </em></p><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span><div><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span><em>Ammattiliitoilla
ja keskusjärjestöllä on tärkeä rooli puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Olemme
</em><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span><em>valmiita neuvottelemaan asioista ja kehittämään työelämää yhdessä työnantajan
kanssa. Haluamme, että meidän työnantajat menestyvät markkinoilla ja siksi
omalla toiminnallamme olemme mukana muun muassa liiketoimintaideoiden,
tuotteiden ja markkinoinnin kehittämisessä. Haluamme myös vaikuttaa siihen,
että jäsentemme palkkoja ei halpuuteta TES shoppailulla.<br></em></div><div><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><em><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Kaisa_Soininen_STTK_edustajisto_12122019.jpg" class="ms-rtePosition-2" alt="" style="margin:5px 10px;width:400px;" /></em></h3></span></span></span></span></span></span></h3></span></span></h3></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span></h3></span></span></span></span></h3></span></span></h3></span></span></span></span></span></span><br><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span><em></em></div><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span><em>Kaisa Soinisen puheenvuoro:</em><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><h3><em></em></h3></span></span></span></span></span></span></h3></span></span></h3></span></span></span></span></span></span></span></span></span></span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span></span></span></span></span></span></span></h3>
<em>Viime aikojen tutkimukset osoittavat, että nuorten
työtekijöiden työkyvyn ja mielenhyvinvoinnin riskit ovat kasvamassa. Trendi on
kansainvälinen. Oma työnantajani, Helsingin kaupunki, julkaisi juuri
työterveyskyselyn tulokset, jotka kertovat huolestuttavasti, että alle
30-vuotiaiden masennusriski on vastanneiden kesken yli 21 prosenttia. </em><p></p><p class="MsoNormal"><em>Mistä tämä ilmiö kertoo? Mihin koulutus valmistaa työelämään
siirtyviä nuoria? Ei tarvitse olla tilastotieteilijä huomatakseen, että
työelämän haasteet; työn kiivastahtisuus, työ- ja perhe-elämän
yhteensovittamisen kitka ja työsuhteiden epävarmuus iskevät nuoriin vasten
kasvoja.</em></p><p class="MsoNormal"><em>Näiden haasteiden tunnistaminen ja ratkaisujen hakeminen
yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työmarkkinajärjestöjen kanssa on
tärkeää, jotta saamme pidettyä nuoret työelämässä ja terveinä. Nuorten
ammattilaisten riski tippua pois työelämästä on riski koko yhteiskunnallemme.</em></p> | 11.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 12.12.2019 11:52:20 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Heli_Rautanen_01_STTK_edustajisto_12122019.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri ei toimi, sovittelijainstituutiota uudistettava | 6488 |
<p>Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut.<br>
- Keskusjärjestöt eivät enää neuvottele palkoista ja työsuhteen ehdoista.
Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden
saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Syksyn
työtaistelu-uhat, epäonnistuneet sovittelut ja lakot viestivät siitä, että uusi
neuvottelukulttuuri ei todellakaan toimi, STTK:n puheenjohtaja <strong>Antti Palola</strong>
arvioi järjestön edustajiston kokouksessa tänään Helsingissä.</p><p>Palola esittää, että työmarkkinakierroksen jälkeen
työmarkkinaosapuolet tarkastelisivat nykyisen sovittelujärjestelmän toimivuutta
ja mahdollisia uudistamistarpeita.<br>
- Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa
käytössä on ns. medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti
yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa
työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen.</p><h3>Sopimusshoppailu
vastenmielistä</h3><p>Syksyn postilakon myötä esiin nousi jälleen
sopimusshoppailu, eli työnantajan pyrkimys siirtää työntekijöitä halvemman
sopimuksen piiriin. Vastaavaa on tapahtunut myös STTK:n kentässä, kun Turun
kaupungin omistama yritys oli siirtämässä työntekijöitä huomattavasti halvemman
sopimuksen piiriin. Työriita päättyi paikalliseen neuvotteluratkaisuun.</p><p>STTK pitää sopimusshoppailua vastenmielisenä ilmiönä.<br>
- Kun työehtoja halpuutetaan ja palkkoja alennetaan, on täysin ymmärrettävää,
että ammattiliitot eivät tällaista polkumyyntiä hyväksy. Palkalla on voitava
tulla toimeen.</p><p>Palola myös hämmästelee työnantajapuolen suoraviivaisia
laskelmia siitä, miten paljon työtaisteluissa menetetään rahaa tai millaisia
mainehaittoja lakot aiheuttavat.<br>
- Lakot ovat aina merkki siitä, että neuvotteluissa on epäonnistuttu. Lakot
ovat työntekijöille äärimmäinen keino puolustaa oikeuksiaan ja ajaa
tavoitteitaan. Sen sijaan, että työnantajat laskevat euroja heidän pitäisi
keskittyä syihin, jotka johtavat työtaisteluihin – laillisiin tai laittomiin,
hän kehottaa.</p><p>Kuluneena syksynä on Palolan mielestä jälleen kerran saatu
valitettavia esimerkkejä siitä, mitä seuraa, kun poliitikot sotkeutuvat
työmarkkinaneuvotteluihin.<br>
- Ymmärrämme talouteen ja työllisyyteen liittyvät puolueiden motiivit, mutta
neuvon silti politiikkoja pysymään erossa työmarkkina-asioista. Vuoropuhelua
toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy.
Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen
päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.</p><p>Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajat ovat halunneet
lisää paikallista sopimista. STTK:lle tämä kelpaa, kunhan se tapahtuu
hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.<br>
- Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi
työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen
osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei
meille käy. Paikallista sopimista edistetään parhaiten vahvalla ja laajalla
luottamusmiesjärjestelmällä, Palola sanoo.</p><p>Lisätietoja
STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.</p><p><em>STTK on
poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten
keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme
on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja
rohkeita.<br></em></p><p><br><em></em></p> | 11.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 12.12.2019 9:20:03 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Epätyypilliset työsuhteet ovat haaste työttömyyskassoille | 6487 | <p>Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät liity ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksaviin työttömyyskassoihin suuremmasta työttömyysriskistään huolimatta.  </p><p>"Epätyypilliset työsuhteet ovat haaste työttömyyskassoille. Näissä työsuhteissa olevien henkilöiden suurempi työttömyysriski ei näytä heijastuvan halukkuuteen liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen voi tulevaisuudessa vähentää työttömyyskassojen jäsenmäärää", kiteyttää Böckerman tutkimuksen tulokset. </p><p>Palkansaajien ammatillinen järjestäytyminen on vähentynyt Suomessa ja muissa teollisuusmaissa menneinä vuosikymmeninä. Aleneminen on jatkunut 2010-luvulla. Järjestäytymisaste on Suomessa nykyisin noin 70 prosenttia.  </p><p>Ansiosidonnaisen työttömyysturvan saaminen on sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen eli Suomi kuuluu ns. Ghent-maihin. Aiempien tutkimusten perusteella työttömyyskassoihin kuulumattomat ovat tyypillisemmin nuoria ja matalasti koulutettuja henkilöitä.  </p><p>Petri Böckermanin (Palkansaajien tutkimuslaitos & Jyväskylän yliopisto) ja Young Shinin (Helsingin yliopisto) tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa (precarious workers) työtä tekevien työntekijöiden valintoja liittyen työttömyyskassajäsenyyteen ja ammattiliittoon kuulumiseen. Epätyypillisiin työsuhteisiin luetaan tutkimuksessa osa-aikaiset, määräaikaiset ja palvelualojen matalasti koulutetut työntekijät. Tutkimuksessa verrataan ammattiliittoihin kuuluvien ja pelkästään työttömyyskassoihin kuuluvien sekä niihin kuulumattomien henkilöiden taustaominaisuuksia. </p><p>Tulokset osoittavat, että osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät eivät liity ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksaviin työttömyyskassoihin merkittävästä työttömyysriskistään huolimatta. Määräaikaisten työntekijöiden valitessa työttömyyskassan jäsenyyden he tyypillisesti kuuluvat ammattiliitoista riippumattomaan Yleiseen työttömyyskassaan.</p><p>Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon, joka sisältää yksilökohtaisen tiedon ammattiliittoon tai pelkästään työttömyyskassaan kuulumisesta sekä tutkimuksen kannalta olennaisista henkilön taustamuuttujista.  </p><p>Tutkimuksen rahoittivat Palkansaajasäätiö, Koneen Säätiö ja Työsuojelurahasto. </p><p>Tutkijat:</p><p>Young Shin, young.shin@helsinki.fi, tutkija, Helsingin yliopisto </p><p>Petri Böckerman, petri.bockerman@labour.fi, erikoistutkija, Palkansaajien tutkimuslaitos & professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu <br></p><h4>Lue lisää: <a href="http://www.labour.fi/tiedotteet/epatyypilliset-tyosuhteet-ovat-haaste-tyottomyyskassoille/" target="_blank">Epätyypilliset työsuhteet ovat haaste työttömyyskassoille (www.labour.fi)</a><br></h4><p><br><em></em></p> | 11.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 12.12.2019 9:19:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Jyty mukana Hyvä joulumieli -keräyksessä | 6486 |
<p>Jyty
ry on mukana perinteiseen tapaan Hyvä joulumieli -keräyksessä. Jyty lahjoittaa
keräykseen jokaista liittovaltuuston 43 jäsentä ja 12 liittohallituksen jäsentä
kohti 70 euron lahjakortin eli yhteensä 3 850 euroa. Keräyksen tuotolla
hankitaan kotimaan vähävaraisille lapsiperheille 70 euron arvoisia
ruokalahjakortteja, joilla ne voivat ostaa ruokaa joulupöytään. </p><p>Hyvä
joulumieli -keräyksen toteuttavat Suomen Punainen Risti SPR ja Mannerheimin
Lastensuojeluliitto MLL yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle
Radio Vegan kanssa.</p><p><br></p> | 10.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 11.12.2019 13:27:14 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/hjm19_mukana_1920x1080_fi.png" width="450" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Jytyn jäsenten vuoronvaihto- ja ylityökielto päättyy Turun kaupungilla | 6326 |
<p class="MsoNormal">Arkean työtaistelun takia Jytyn jäsenet ovat olleet
vuoronvaihto- ja ylityökiellossa Turun kaupungilla 27. marraskuuta alkaen
toistaiseksi. Sopimusneuvotteluissa Arkea Oy:n kanssa päästiin sopimukseen,
joten Jytyn jäsenten vuoronvaihto- ja ylityökielto Turun kaupungilla päättyy
välittömästi. </p><p class="MsoNormal">Sopimusneuvottelut Arkea Oy:n kanssa olivat vaikeat ja
ratkaisuun päästiin vasta pitkällisen työtaistelun seurauksena. </p><p class="MsoNormal"><strong>Lue lisää Jytyn tiedotteesta:</strong></p><p class="MsoNormal"><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/arkea-oy-pysyy-avainta-ryn-tyoehtosopimuksessa-jyty-hyvaksyi-paikallisen-maaraaikaisen-sopimuksen.aspx"><strong>Arkea Oy pysyy Avainta ry:n työehtosopimuksessa – Jyty
hyväksyi paikallisen määräaikaisen sopimuksen</strong></a></p><p class="MsoNormal"><strong><br></strong></p><p class="MsoNormal"><strong>Lisätietoja:</strong></p><p class="MsoNormal">Kimmo Hollmén, Alueasiamies, Jytyn Turun toimipiste puh. 040
556 1809, kimmo.hollmen@jytyliitto.fi</p><p class="MsoNormal">Päivi Oikarinen, Jytyn pääluottamusmies Turun kaupungilla
puh. 040 648 2974, paivi.oikarinen@turku.fi</p> | 8.12.2019 22:00:00 | Tiedote | | | 10.12.2019 7:28:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_megafoni_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työllisyyden kuntakokeilun jatkovalmisteluun 20 kaupunkia tai kuntaryhmää | 6325 | <p>Valmistelussa oleviin työllisyyden kuntakokeiluihin haki määräajassa yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Hakemuksista 20 valittiin jatkovalmisteluun.</p><p>Hakemuksia arvoitiin etukäteen ilmoitettujen reunaehtojen ja esitettyjen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Myös kuntien oman rahoituksen riittävyyttä arvioitiin. </p><p>Kuntakokeilut toteutetaan valmistelussa olevan kokeilulainsäädännön mukaisesti. Luonnos kokeilulaista on tulossa keskusteluun ja kommenteille arviolta joulukuun puolivälissä. Kokeilualueet varmistuvat lopullisesti, kun eduskunta on hyväksynyt kokeilulain. </p><p>Kaikkiin kokeiluun hakeneille kunnille on lähtenyt tieto valinnasta. </p><h3>Kokeiluun hyväksytyt kunnat ja kuntaryhmät</h3><ol style="list-style-type:decimal;"><li>Seinäjoki, Ilmajoki / Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Mikkeli, Juva, Hirvensalmi, Mäntyharju, Kangasniemi, Puumala / Etelä-Savon ELY-keskuksen alue</li><li>Savonlinna / Etelä-Savon ELY-keskuksen alue</li><li>Hämeenlinna, Hattula, Janakkala / Hämeen ELY-keskuksen alue</li><li>Lahti, Hollola, Asikkala, Kärkölä, Orimattila / Hämeen ELY-keskuksen alue</li><li>Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Suomusalmi, Paltamo, Ristijärvi / Kainuun ELY-keskuksen alue</li><li>Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Äänekoski / Keski-Suomen ELY-keskuksen alue</li><li>Rovaniemi, Tornio, Kemijärvi, Sodankylä / Lapin ELY-keskuksen alue</li><li>Tampere ja 21 kuntaa / Pirkanmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Kokkola / Pohjanmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Joensuu, Outokumpu, Liperi, Polvijärvi, Kontiolahti / Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alue </li><li>Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Tyrnävä, Muhos / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Kuopio, Iisalmi, Lapinlahti, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Vieremä / Pohjois-Savon ELY-keskuksen alue</li><li>Pori, Kokemäki / Satakunnan ELY-keskuksen alue</li><li>Espoo / Uudenmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Helsinki / Uudenmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Vantaa, Kerava / Uudenmaan ELY-keskuksen alue</li><li>Salo, Marttila / Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue</li><li>Turku, Laitila, Paimio, Sauvo, Uusikaupunki / Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alue</li></ol><p><a href="https://tem.fi:8443/tyollisyyskokeilut"><span style="text-decoration:underline;">Lisätietoja työllisyyden kuntakokeiluista TEM:n verkkosivuilla </span></a></p> | 8.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 10.12.2019 7:26:24 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Arkea Oy pysyy Avainta ry:n työehtosopimuksessa – Jyty hyväksyi paikallisen määräaikaisen sopimuksen | 6478 | <p><strong>Turun kaupungin omistama Arkea Oy, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry sekä Tekniikka ja Terveys KTN ry ovat tehneet paikallisen sopimuksen Avainta ry:n työehtosopimuksesta, joka on voimassa määräaikaisesti vuonna 2020 alkavan AVAINTES-sopimuskauden loppuun. Arkea jatkaa Avainta ry:n jäsenenä, eikä siirry Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n ja Kiinteistötyönantajat ry:n työehtosopimuksiin. </strong></p><p>Sopimusneuvottelut olivat vaikeat ja ratkaisuun päästiin vasta pitkällisen työtaistelun seurauksena. Neuvotteluja käytiin useaan otteeseen ja Jyty oli lakossa Arkeassa kahteen kertaan 6.–8.11 ja 27.–29.11. </p><p>Arkea Oy:ssä noudatettava paikallinen AVAINTES-sopimus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Määräaikainen sopimus on voimassa vuonna 2020 alkavan AVAINTES-sopimuskauden loppuun.</p><p>– Sopimukseen pääseminen edellytti, että kumpikin osapuoli teki kompromisseja. Paikallisen sopimisen seurauksena työehdot säilyvät kuitenkin selvästi parempina kuin mitä ne olisivat olleet toisessa työehtosopimuksessa, Jytyn puheenjohtaja <strong>Maija Pihlajamäki</strong> sanoo.</p><p>– Jyty ei tule sallimaan sopimusshoppailua jatkossakaan Turun kaupungin omistamissa yhtiöissä, eikä muissa kuntien omistamissa yhtiöissä. Aito työehdoista sopiminen ei voi olla vain työnantajan ilmoitusasia, Jytyn puheenjohtaja korostaa.</p><p>Työehtoshoppailu tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja etsii tasoltaan matalamman työehtosopimuksen heikentääkseen henkilöstön työsuhteen ehtoja. AVAINTES on perinteisesti ollut kuntien omistamien yhtiöiden soveltama työehtosopimus ja nyt Turun kaupunki halusi murtaa tämän perinteen.</p><p>Jytyn liittovaltuusto piti syyskokouksessaan jo ennestään pienipalkkaisten työn halpuuttamista erittäin vahingollisena koko suomalaiselle hyvinvointivaltiolle. Suomessa on jopa puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää ja samalla yhteiskunnalta haettavien tukieurojen tarve vain lisääntyy jatkuvasti. </p><p>Veronmaksajien ei pidä joutua työn halpuuttamisen maksumieheksi. Työstä saatavalla palkalla täytyy yksinkertaisesti tulla toimeen, Jytyn liittovaltuusto linjaa. </p><p>Jytyn jäsenistölle kerrotaan sopimuksen tarkemmasta sisällöstä maanantaina 9. joulukuuta.</p><p><strong>Lisätietoja medialle:</strong><br> Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><strong>Lisätietoja Jytyn jäsenille:</strong> <br>Kimmo Hollmén, Alueasiamies, Jytyn Turun toimipiste, puh. 040 556 1809, kimmo.hollmen@jytyliitto.fi<br> Maiju Sinisalo, Jytyn pääluottamusmies Arkeassa, puh. 050 5233813, maiju.sinisalo@arkea.fi</p><p><em>* Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä 84 % on naisia. Jyty on STTK:n jäsenjärjestö ja Suomen vanhin kunta-alan ammattiliitto.<br></em></p><p><br><em></em></p> | 4.12.2019 22:00:00 | Tiedote | | | 5.12.2019 11:49:31 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Tutkimus: Kuntien tehtävien eriyttäminen mahdollista | 6469 | <p>Kuntien tehtävistä on Suomessa vakiintuneesti säädetty siten, että kaikilla kunnilla on ollut samanlaiset lakisääteiset velvoitteet riippumatta kuntien koosta ja esimerkiksi väestöpohjasta. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmän toteuttamassa "Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin" -tutkimushankkeessa analysoitiin valtiosääntöoikeudellisia reunaehtoja kuntien tehtävien eriyttämiselle. Tällainen eriyttäminen saattaisi tarjota ratkaisuja nykyisin ilmeneviin ongelmiin. </p><p>Tutkimuksessa havaittiin, että Suomen perustuslaki ei estä lainsäätäjää säätämästä kuntien tehtävistä tavalla, jossa joidenkin kuntien tehtäväkenttä muodostuu muihin nähden erilaiseksi.</p><p>Aikaisemman tutkimuksen mukaan kaavamaisuus on johtanut sekä alueellisiin ongelmiin kuntien lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa että vaihteluun kunnallisen itsehallinnon tosiasiallisessa merkityksessä. Myös perusoikeustutkimuksen piirissä on jo tuotu esiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisongelmia varsinkin väestömäärältään taantuvissa kunnissa.   </p><h3>Perustuslaki ei estä kuntien tehtävien eriyttämistä</h3><p>Alueelliset erillisratkaisut muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestettäessä ovat valtiosääntöoikeudellisesti mahdollisia. Myös mahdollisesti perustettavien maakuntien tehtävien sääntelyssä voi olla kuntien tehtävien sääntelyä vastaavaa vaihtelua. </p><p>Kuntien tehtävien eriyttämiseen johtavan sääntelyn on kuitenkin vastattava vaatimuksia, joita perustuslaki muutoinkin asettaa kuntia tai kuntia suurempia itsehallintoalueita koskevalle taikka perusoikeuksien toteuttamisen kannalta merkitykselliselle lainsäädännölle.</p><h3>Erillisratkaisuille oltava hyväksyttävät perusteet</h3><p>Eriytymisestä johtuvalle ihmisten erilaiselle kohtelulle on ensinnäkin osoitettava perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Muun muassa pyrkimys edistää jokaisen oikeutta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja estää näiden oikeuksien vaarantuminen ovat tällaisia perusteita.</p><p>Perusoikeuksien toteutuminen on kuntien tehtäviä eriytettäessäkin turvattava lailla. Samalla on myös otettava huomioon kielellisten oikeuksien toteutuminen, jos järjestelyn seurauksena alueen suomen- tai ruotsinkielisen väestön mahdollisuudet saada sote-palveluja omalla kielellään jäävät heikommiksi kuin jossain vaihtoehtoisessa aluejakomallissa.</p><h3>Eriytyminen ei saa muodostua alueellisen itsehallinnon vähimmäisvaatimusten vastaiseksi</h3><p>Kuntien eriytyminen ei myöskään saa muodostua kunnallisen ja muun alueellisen itsehallinnon vähimmäisvaatimusten vastaiseksi: Kuntien päätöksenteon kansanvaltaisuus on turvattava samoin kuin kuntien oikeus päättää itsenäisesti taloudestaan ja hallinnostaan. Eriytyvien kuntien tehtävistä ja kuntien yhteistoimintavelvoitteista on säädettävä lailla, ja kunnille on tehtäviä eriytettäessäkin taattava riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua tehtävistään.</p><p>Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.</p><p><a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-804-5"><span style="text-decoration:underline;">Julkaisun pysyvä osoite valtioneuvoston julkaisuarkistossa</span></a></p><p><a href="https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-804-5"><span style="text-decoration:underline;">Raportti: Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle </span></a></p> | 3.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 4.12.2019 8:43:03 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | |
| Naisten kuukausiansio 600 euroa alhaisempi, kunta-alalla pienemmät erot | 6467 | <p>Naisten työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli viime vuonna 610 euroa alhaisempi kuin miesten. Yksityisellä sektorilla ero oli 850 ja julkisella sektorilla 330 euroa kuukaudessa. Naisten eläkevakuutettu kuukausiansio oli 80 prosenttia miesten kuukausiansiosta.</p><p>Vuonna 2018 palkansaajien työeläkettä kartuttaneen kuukausiansion mediaani oli vajaat 2 700 euroa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista. Naisten mediaaniansio (2 410 €) oli 80 prosenttia miesten mediaaniansiosta (3 010 €). Mediaani on ansio, jota vähemmän ansainneita on puolet tarkasteltavasta henkilöjoukosta.</p><p>Erot palkansaajien ansiotasoissa ovat merkittäviä eri sektoreilla. Viime vuonna alhaisin mediaaniansio oli kuntasektorilla, reilut 2 400 €/kk. Korkein se oli valtiolla, jossa ansaittiin 1 000 €/kk enemmän kuin kunnissa. Yksityisen sektorin mediaaniansio ylitti kunta-alan 150 €/kk.</p><h3>Kunta-alalla pienet erot ansioissa</h3><p>Miesten ja naisten välinen ero mediaaniansioissa oli yksityisellä sektorilla suurin eli 850 €/kk. Pienin ero oli kuntasektorilla, jossa naisten mediaaniansio oli 94 prosenttia miesten mediaaniansiosta. Ero oli 150 €/kk. Valtio asettui kuntasektorin ja yksityisen sektorin väliin mediaaniansioiden eron ollessa 650 €/kk.</p><p>- Näyttää siltä, että kunta-alalla ansiotaso on alhaisin, ja samalla miesten ja naisten ansiot eroavat vähiten. Korkeimmat ansiot ovat valtiolla, missä naisten mediaaniansio on 83 prosenttia miesten mediaanista. Yksityisen sektorin ansiotaso asettuu kunta-alan ja valtiosektorin väliin, toteaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.</p><p>Keskiarvoina lasketut kuukausiansiot ovat jonkin verran mediaaniansioita korkeampia. Viime vuonna kuukausiansion keskiarvo oli vajaat 2 930 euroa. Miehillä keskiarvo oli 340 euroa mediaania korkeampi ja naisilla 120 euroa. Naisilla ansiotulot jakautuvat tasaisemmin ja suppeammalle vaihteluvälille, minkä vuoksi keskiluvut eroavat vähemmän kuin miehillä.</p><h3>Ansiotaso vaihtelee iän mukaan</h3><p>Tiiviimmin työelämässä ovat mukana 30–60-vuotiaat, jolloin ansiotaso on korkeimmillaan. Esimerkiksi 40–49-vuotiaiden työeläkevakuutetun kuukausiansion mediaani oli 3 180 euroa, miehillä 3 660 ja naisilla 2 810 euroa kuukaudessa.</p><p>- Miesten ansiot ovat korkeimmillaan 40 vuoden iän täyttämisen tienoilla ja naisilla kymmenen vuotta myöhemmin. Syyt ansiotason huippuun ovat selkeitä; työkokemusta on ehtinyt karttua jo mukavasti, lastenhoidon työläin vaihe on ohi eivätkä iän myötä lisääntyvät sairaudet vielä haittaa liiaksi, toteaa Kannisto.</p><p>Eläketurvakeskuksen tilastot perustuvat 17–68-vuotiaisiin työeläkejärjestelmän piiriin kuuluviin. Ansiotiedot sisältävät vain palkansaajien työeläkevakuutetut ansiot, joten yrittäjät eivät ole tilastoissa mukana. Vuoden 2018 aikana työeläkevakuutettua työtä teki lähes 2,6 miljoonaa palkansaajaa.</p><p>Vuoden 2018 lopussa työeläkejärjestelmän piiriin kuului 3 741 000 alle 69-vuotiasta, joista 2,4 miljoonaa oli työssä viime vuoden lopussa. Työssä olleista 260 000 toimi yrittäjinä (YEL ja MYEL).</p><p> </p><p> </p> | 3.12.2019 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 4.12.2019 8:41:29 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Palkat.png" width="450" style="BORDER:0px solid;" /> |
