Essoten yt-neuvottelujen tuloksena 110 henkilötyövuoden vähennys6998<p>Essoten työnantajapuolen edustajien ja henkilöstön edustajien ja väliset yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Essoten hallitus hyväksyi neuvottelujen tuloksen 17.10.</p><p>– Henkilöstövähennyksillä ja muilla toimenpiteillä saavutetaan kokonaisuudessaan tavoiteltu noin yhdeksän miljoonan euron kustannussäästö. Kiitän omasta ja koko kuntayhtymän puolesta neuvottelijoita ja henkilöstöä venymisestä. Monissa työyksiköissä jouduttiin todella tiukoille, kun neuvottelut aiheuttivat rekrytointikiellon, kertoo kuntayhtymän johtaja&#160;Risto Kortelainen.</p><p>Eläköitymisten, vakituisten ja määräaikaisten täyttämättä jätettävien tehtävien, irtisanoutumisten ja irtisanomisten yhteisvaikutus on koko kuntayhtymän tasolla noin 110 henkilötyövuotta. Hallinto- ja tukipalvelujen vastuualueella henkilötyövuosien vähenemä on vuosien 2019-2021 välisenä aikana noin 60.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/"><span style="text-decoration&#58;underline;">https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/</span></a></p><p>&#160;</p>17.10.2019 21:00:00Ajankohtaista21.10.2019 11:28:12https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty: De kvinnodominerade branscherna igen som sparobjekt i samarbetsrumban7017<p><strong>Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jytys ordförande Maija Pihlajamäki godkänner inte kommunernas och samkommunernas sparåtgärder, som fortsättningsvis konkretiseras som tilltagande samarbetsförhandlingar i olika delar av Finland. &quot;Man kan klart se att kommunernas och därigenom samkommunernas finansieringsgrund är i katastrofalt dåligt skick och att ekonomins anpassningsåtgärder hotar alltfler kommuner. Det mest oroväckande är att de första sparobjekten än en gång är personalgrupperna som producerar välfärds- och grundtjänster åt medborgarna.&quot;</strong></p><p>När semesterpenningsnedskärningarna, som hörde till konkurrenskraftsavtalet, slutade har nya sparåtgärder redan satts i bruk och tilläggsbesparingar står redan i kö på arbetsgivarnas kravlista. Utöver uppsägningar har man sökt sparåtgärder i form av bl a talkoledigheter, permitteringar och avtal för byte av semesterpenning mot ledigt.</p><p>&quot;Nu om någonsin borde landets regering och kommunerna fördjupa sin inbördes kontakt och samarbete så att finansieringen för grund- och välfärdstjänsterna säkras för nästa år med beslut från statens sida och att de med tanke på framtiden bättre skulle gå att förutsäga.&quot;</p><p>Pihlajamäki betonar att kommunsektorn är en väldigt arbetskraftsdominerad tjänsteproducerande bransch, där personalutgifterna utgör över hälften av alla utgifter. Social-, hälsovårds- och bildningssektorerna slukar största delen av dem. Administrationens andel av kommunernas utgifter är ungefär fyra procent.</p><p>Pihlajamäki betonar att personalnedskärningarna under de senaste åren tyvärr har riktat sig speciellt mot stödtjänsterna, bl a ekonomi- och personalsektorn, i en sådan takt att arbetets effektivitet med tanke på helheten sist och slutligen har försvagats.</p><p>&quot;Frågan lyder varför ansvaret för bl a de viktiga stödtjänsterna i hälsovårdens arbetskedja läggs på exempelvis vårdpersonalen, som skulle behövas i just vårdarbetet, när de som utför stödarbetet kunde vara yrkesmänniskor som specialiserat sig på dylika uppgifter, alltså i hälsovårdssektorn bl a avdelningssekreterare.&quot;</p><p>Pihlajamäki är bestört över den nuvarande situationen där man än en gång håller på att göra de kvinnodominerade branscherna i kommunerna och samkommunerna till syndabockar och betalare för den hostande kommunekonomin.</p><p>&quot;Samarbetsförhandlingsrumban är för tillfället i full gång när kommunerna och samkommunerna söker sparobjekt bl a då de totar ihop nästa års budget. Rumban håller redan på att få upp farten så att uppskattningarna om antalet samarbetsförhandlingar från början av året har fått multipliceras med två.&quot;</p><p>Enligt Jytys listning har samarbetsförhandlingar hållits eller hålls som bäst på olika håll i Finland på till och med över 30 orter. Exempel på kommuner som under början av året hållit eller som bäst håller samarbetsförhandlingar är bland de stora städerna Joensuu, Kouvola, Villmanstrand, Kajana, Vasa, Rovaniemi, Raumo och Nyslott. Bland de mindre kommunerna har man hållit eller håller som bäst samarbetsförhandlingar i bl a Lemi, Taipalsaari, Nykarleby, Kiuruvesi, Jorois, Vesilahti, Kaavi, Ristijärvi, Loimaa, Jämsä, Ruovesi, Tyrnävä, Paltamo, Kuhmo, Enare och Sodankylä. Södra Karelens social- och hälsovårdsdistrikt Eksote inledde samarbetsförhandlingar 9.10 och samma datum inleddes också samarbetsförhandlingar för Kajanalands sote. Listans fortsättning lyder Päijänne-Tavastlands välfärdssammanslutning, Kymsote i Kymmenedalen, Kuopio universitetscentralsjukhus, Karelia yrkeshögskola i Joensuu, Kajana yrkeshögskola och Arbetshälsoinstitutet.</p><p>Jytys ordförande betonar att personalbesparingarna inte går utan att inverka på kommunsektorns arbetsgivarbild, som mer pekar neråt än dit den borde peka, alltså uttryckligen uppåt när behovet av arbetskraft ökar bl a i åldringstjänstesektorn eller exempelvis i småbarnspedagogiken.</p><p>&quot;Jag påstår att de verkliga besparingarna på grund av sparåtgärderna kan bli till och med negativa när man senare granskar situationen. En överbelastning av arbetstagarna ökar sjukfrånvaron och leder till förtidspension tidigare än planerat.&quot;</p><p>Tilläggsinformation&#58; ordförande Maija Pihlajamäki, tel. 0400 537 756,&#160;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är ungefär 84 procent kvinnor. Jyty är kommunbranschens äldsta fackförbund och medlemsförbund i STTK. </em></p>17.10.2019 21:00:00Tiedote21.10.2019 6:55:52https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Naisvaltaiset alat taas yt-rumbassa säästökohteina 6995<p><strong>Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ei hyväksy kuntien ja kuntayhtymien säästötoimia, jotka konkretisoituvat jatkuvasti lisääntyvinä yhteistoimintaneuvotteluina eri puolilla Suomea. &quot;On selkeästi nähtävissä, että kuntien ja sitä kautta kuntayhtymien rahoituspohja on katastrofaalisen heikossa hapessa ja talouden sopeuttamistoimet uhkaavat yhä useampaa kuntaa. Huolestuttavinta on se, että jälleen kerran ykkössäästökohteina ovat hyvinvointi- ja peruspalveluja kansalaisille tuottavat henkilöstöryhmät.&quot;</strong></p><p>Kun kilpailukykysopimukseen liittyneet lomarahaleikkaukset päättyivät, uusia säästötoimia on pantu jo täytäntöön ja lisäsäästöjä on jo työnantajien vaatimuslistalla jonoksi asti. Säästötoimet on haettu irtisanomisten lisäksi mm. talkoovapaiden, lomautusten ja lomarahojen vapaaksivaihtosopimusten muodossa. </p><p>&quot;Nyt jos koskaan maan hallituksen ja kuntien olisi syvennettävä keskinäistä yhteydenpitoaan ja yhteistyötään niin, että perus- ja hyvinvointipalveluihin suunnattava rahoitus tulee valtion suunnalta tehtävillä päätöksillä ensi vuodeksi turvattua ja tulevaisuutta silmällä pitäen nykyistä paremmin ennustettavaksi.&quot; </p><p>Pihlajamäki painottaa, että kuntasektori on erittäin työvoimavaltainen palveluja tuottava toimiala, jossa henkilöstömenot muodostavat yli puolet kaikista menoista. Sosiaali-, terveys- ja koulutussektorit lohkaisevat niistä pääosan. Hallinnon osuus kuntien menoista on nelisen prosenttia.</p><p>Pihlajamäki korostaa, että valitettavasti viime vuosina henkilöstöleikkaukset ovat kohdistuneet erityisesti tukipalveluihin, mm. talous- ja henkilöstösektoriin siihen tahtiin, että työn tuloksellisuus on loppujen lopuksi kokonaisuutta ajatellen heikentynyt. </p><p>&quot;Kysymys kuuluukin, miksi mm. terveydenhoidon työketjun tärkeät tukipalvelut vastuutetaan vaikkapa hoitohenkilökunnalle, joita tarvittaisiin nimenomaan hoitotyössä, kun tukipalvelujen tekijöinä voisivat toimia ao. tehtäviin erikoistuneet alan ammattilaiset eli terveydenhoitosektorilla mm. osastonsihteerit.&quot;</p><p>Pihlajamäki on tyrmistynyt nykytilanteesta, jossa kuntien ja kuntayhtymien naisvaltaiset alat ollaan jälleen kerran laittamassa yskivän kuntatalouden sijaiskärsijöiksi ja laskun maksajiksi.</p><p>&quot;Yhteistoimintaneuvottelurumba käy tällä hetkellä todella kuumana, kun kunnat ja kuntayhtymät etsivät säästökohteita mm. ensi vuoden talousarvioita rustatessaan. Rumba on kiihtymässä jo sellaiseksi, että alkuvuodesta tehdyt arviot yt-neuvotteluiden määrästä on jouduttu jopa kertomaan kahdella.&quot; </p><p>Jytyn listauksen mukaan yt-neuvotteluja on käyty tai käydään parhaillaan eri puolilla Suomea jopa yli 30 paikkakunnalla. &#160;Esimerkkeinä yt-neuvotteluja alkuvuoden aikana tai parhaillaan käyvistä tai käyneistä kunnista ovat suurista kaupungeista Joensuu, Kouvola, Lappeenranta, Kajaani, Vaasa, Rovaniemi, Rauma ja Savonlinna. Pienemmistä kunnista yt-neuvotteluja on käyty tai käydään mm. Lemillä, Taipalsaarella, Uusikaarlepyyssä, Kiuruvedellä, Joroisissa, Vesilahdella, Kaavilla, Ristijärvellä, Loimaalla, Jämsässä, Ruovedellä, Tyrnävällä, Paltamossa, Kuhmossa, Inarissa ja Sodankylässä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote aloitti yt-neuvottelut 9.10. ja samalla päivämäärällä aloitettiin myös Kainuun soten yt-neuvottelut. Listan jatkona ovat myös Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, Kymenlaaksossa Kymsote, Kuopion yliopistollinen keskussairaala, Karelia amk Joensuussa, Kajaanin amk ja Työterveyslaitos. &#160;</p><p>Jytyn puheenjohtaja korostaa, että henkilöstösäästöt eivät voi olla vaikuttamatta kuntasektorin työnantajakuvaan, joka osoittaa mieluummin alaspäin kuin sinne, minne sen pitäisi sojottaa eli nimenomaan ylöspäin työvoiman tarpeen kasvaessa mm. vanhuspalvelusektorilla tai vaikkapa varhaiskasvatuksessa.</p><p>&quot;Väitän, että säästötoimien vuoksi todelliset säästöt voivat painua jopa miinuksen puolelle, kun tilannetta tarkastellaan myöhemmin. Työntekijöiden ylikuormittuminen lisää sairauspoissaoloja ja johtaa suunniteltua aiemmin ennenaikaiseen eläköitymiseen.&quot;</p><p>Lisätietoja&#58; puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756,&#160;maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.</em></p><p><em><span class="ms-rteForeColor-2">Essote vähentää 110 henkilötyövuotta (tiedote 17.10.), lue lisää</span>&#58; <a href="https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/"><span style="text-decoration&#58;underline;"><em>https&#58;//www.essote.fi/essoten-yhteistoimintaneuvotteluista-toteutuu-9-miljoonan-saasto/</em></span></a></em></p><font color="#000000" face="Times New Roman" size="3"> </font>17.10.2019 21:00:00Tiedote18.10.2019 12:11:28https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Maija_Pihlajamäki_1000x667px.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Branschrapport: Ekonomiförvaltningen polariseras samtidigt som arbetsuppgifterna inom branschen blir mångsidigare6975<p>Ekonomiförvaltningsbranschen håller på att polariseras. Stora riksomfattande kedjor av bokföringsbyråer utvidgar aktivt sin verksamhet genom att i huvudsak köpa upp små och medelstora bokföringsbyråer. De förvärvar dessutom sakkunnigföretag som stöder ekonomiförvaltning. Inom branschen finns även mycket små bokföringsbyråer vars förtjänst är personlig service och lokalkännedom.</p><p>Uppgifterna ovan framgår av den branschrapport om ekonomiförvaltningen som publicerades den 16 oktober 2019.</p><p>Ekonomiförvaltning är en bransch med jämn tillväxt vars utsikter är goda och relativt stabila. Den består av fyra underbranscher&#58; bokföring, redovisning, revision och skatterådgivning. Branschföretagens omsättning översteg en och en halv miljarder euro år 2017 och det finns över 5 100 verksamhetsställen. Antalet anställda uppgick till över 16 300. Företagen är starkt koncentrerade i Nyland och särskilt i Helsingfors.</p><p>De stora företagen inom branschen stärker sin verksamhet genom att införa olika elektroniska tjänster koncentrera sina funktioner. Småföretagen svarar på konkurrensen genom att erbjuda heltäckande och personlig service. Att investera i elektroniska tjänster blir dock dyrt för småföretagen, och därutöver blir småföretagarna allt äldre. Det är nu rätt tid att expandera inom ekonomiförvaltningsbranschen via företagsköp.</p><h3>Digitalisering och tjänster lyfts fram i uppgifterna inom ekonomiförvaltningsbranschen</h3><p>Digitaliseringen och automatiseringen håller på att förändra arbetsuppgifterna inom branschen. Utöver traditionella tjänster erbjuder företag inom ekonomiförvaltningsbranschen allt mer olika former av konsultation inom ekonomiförvaltning för sina kunder. Vissa av bokföringsbyråerna har också ändrat inriktningen på sin affärsverksamhet från grundläggande bokföring och arbetar i allt större utsträckning i rollen som ekonomisk rådgivare till företaget. Den nya tidens expert inom ekonomiförvaltning är framför allt en serviceexpert.</p><p>Förändringen av arbetsuppgifterna inom ekonomiförvaltningsbranschen erbjuder både utmaningar och möjligheter. I fortsättningen krävs det mångsidig kompetens av experterna inom branschen, vilket utbildningssystemet inom branschen också måste reagera på. Flera företag inom ekonomiförvaltningsbranschen har rapporterat att de inte hittar tillräckligt med kompetent arbetskraft. Förändringen inom branschen medför å andra sidan också nya möjligheter för tillväxt.</p><p><strong>Ytterligare upplysningar&#58;</strong><br> Timo Metsä-Tokila, branschchef, Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland, tfn 040 750 2442, fornamn.efternamn(at)ely-keskus.fi<br> Katri Lehtonen, utvecklingschef, arbets- och näringsministeriet, tfn 0295 064 92, fornamn.efternamn(at)tem.fi</p><p><em>Branschrapporterna är en analytisk publikationsserie om affärsverksamhetens situationer och framtidsutsikterna i Finland inom olika branscher. Rapporterna har sammanställts av respektive branschchef. Som källor används senast tillgängligt inhemskt och internationellt statistikmaterial samt prognosuppgifter.</em></p><p><a href="https&#58;//tem.fi/julkaisu?pubid=URN&#58;ISBN&#58;978-952-327-453-2"><span style="text-decoration&#58;underline;">Branschrapport om ekonomiförvaltningen 2019 (på finska)</span></a> <br><a href="https&#58;//tem.fi/sv/anm-branschtjanst"><span style="text-decoration&#58;underline;">Bakgrundsinformation om ANM Branschtjänst</span></a> </p><p>&#160;</p>15.10.2019 21:00:00Ajankohtaista21.10.2019 6:49:50https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Toimialaraportti: Taloushallintoala polarisoituu, samalla kun alan työtehtävät monipuolistuvat6974<p>Taloushallintoalan 16.10. julkistetun tuoreen toimialaraportin mukaan taloushallintoala on polarisoitumassa. Suuret valtakunnallisesti toimivat tilitoimistoketjut laajentuvat aktiivisesti ostamalla pääasiassa pieniä ja keskisuuria tilitoimis­toja. Lisäksi ne hankkivat omistukseensa taloushallintoalaa tukevia asiantuntijayrityksiä. Alalla toimii myös hyvin pieniä tilitoimistoja, joiden valttina on henkilökohtainen palvelu ja paikallistuntemus.</p><p>Taloushallintoala on tasaisen kasvun ala, jonka näkymät ovat hyvät ja suhteellisen vakaat. Se koostuu neljästä alatoimialasta&#58; kirjanpito, laskentatoimi, tilintarkastus ja veroneuvonta. Alan yritysten liikevaihto ylitti puolitoista miljardia euroa vuonna 2017 ja ne toimivat yli 5 100 toimipaikassa. Henkilöstön määrä oli yli 16&#160;300. Yritykset ovat keskittyneet vahvasti Uudellemaalle ja erityisesti Helsinkiin.</p><p>Toimialan suuret yritykset tehostavat toimintaansa ottamalla käyttöön erilaisia sähköisiä palveluja ja keskittämällä toimintojaan. Pienyritykset vastaavat kilpailuun tarjoamalla kokonaisvaltaisia ja henkilökohtaisia palveluita. Investoinnit sähköisiin palveluihin ovat pienyrityksille kuitenkin kalliita, minkä lisäksi pienyrittäjät ovat ikääntymässä. Taloushallintoalalla onkin nyt otollinen aika laajentua yrityskauppojen kautta.</p><h3>Digitalisaatio ja palvelut korostuvat taloushallintoalan tehtävissä</h3><p>Digitalisoituminen ja automaatio ovat muuttamassa alan työtehtäviä. Perinteisten palveluiden lisäksi taloushallintoalan yritykset tarjoavat yhä enemmän erilaista taloushallintoalan konsultointia asiakkailleen. Osa tilitoimistoista onkin muuttanut liiketoimintansa suuntaa peruskirjanpi­dosta ja toimii yhä enemmän yrityksen taloudellisen neuvonantajan roolissa. Uuden ajan taloushallinnon ammattilainen on ennen kaikkea palveluammattilainen.</p><p>Taloushallintoalan työtehtävien muuttuminen tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia. Jatkossa alan ammattilaisilta vaaditaan monipuolista osaamista, mihin alan koulutusjärjestelmän on myös reagoitava. Monet taloushallintoalan yritykset ovat raportoineet, että ne eivät löydä riittävästi osaavaa työvoimaa. Toisaalta alan muutos tuo mukanaan myös uusia kasvun mahdollisuuksia.</p><p><strong>Lisätiedot&#58;</strong><br> toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 040 750 2442, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi<br> kehittämispäällikkö Katri Lehtonen, TEM, p. 0295 064 92, etunimi.sukunimi(at)tem.fi</p><p><em>Toimialaraportit on analyyttinen julkaisusarja eri toimialojen liiketoiminnan tilanteista ja tulevaisuuden näkymistä Suomessa. Raportit ovat kunkin toimialan toimialapäällikön kokoamia. Lähteinä käytetään viimeisintä saatavilla olevaa kotimaista ja kansainvälistä tilastoaineistoa sekä ennakointitietoa.</em></p><p><a href="https&#58;//tem.fi/julkaisu?pubid=URN&#58;ISBN&#58;978-952-327-453-2"><span style="text-decoration&#58;underline;">Taloushallintoalan toimialaraportti 2019 </span></a><br><a href="https&#58;//tem.fi/toimialapalvelu"><span style="text-decoration&#58;underline;">Taustatietoa toimialapalvelusta </span></a></p>15.10.2019 21:00:00Ajankohtaista16.10.2019 10:13:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Jyty irtisanoi neuvonta-alan runkosopimuksen, sopimusneuvottelut alkavat marraskuussa6976 <p>Neuvonta-alan runkosopimuksen sopimusosapuolet totesivat tapaamisessaan yhteisesti, että edellytyksiä ns. optiovuodesta sopimiselle ei ole. Optiovuodella tarkoitetaan työehtosopimusratkaisua, jossa sovitaan ainoastaan vuoden 2020 palkankorotuksista muiden sopimustekstien jäädessä ennalleen. </p><p>Jyty irtisanoi tänään sekä neuvonta-alan runkosopimuksen että Faba osk&#58;n ja Viking Genetics Oy&#58;n sopimukset päättymään 31.12.2019. Näin ollen loppuvuonna käydään sopimusneuvottelut kokonaan uusista työehtosopimuksista. Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimuksesta neuvottelevat Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa Palvelualojen työnantajat Palta. Neuvottelujen etenemisestä tiedotetaan tarkemmin loppuvuoden aikana.</p><p><strong>Lisätiedot&#58;</strong></p><p>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p>15.10.2019 21:00:00Ajankohtaista16.10.2019 9:46:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_muistilaput_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi6964 <p>STTK&#58;n hallitus arvioi heikentyneiden talouskasvuennusteiden olevan huolestuttavia maan hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.</p><p>- Kun talouskasvun heikkeneminen yhdistyy maailmantalouden [monenlaiseen] epävakauteen, hyvä työllisyyskehitys voi jäädä haaveeksi. Se olisi tuhoisaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja palveluille, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.</p><p>STTK korostaa, että työllisyysaste yhdistettynä Suomen demografiseen kehitykseen ja alhaisiin syntyvyyslukuihin on pidemmällä tähtäimellä Suomen kohtalonkysymys.<br>- Hyvinvointi syntyy työstä. Ilman työtä ja verotuloja palvelut eivät toimi ja se puolestaan lisää eriarvoisuutta. Tämä ei saa olla Suomen tie.</p><p>Suomalaisten työmarkkinoiden ikävimpiä piirteitä on ikääntyneiden syrjintä. Kyse ei ole eri sukupolvien vastakkainasettelusta työelämässä vaan siitä, että todennäköisyys joutua työttömäksi kasvaa selvästi 55 ikävuoden jälkeen.</p><p>- 55-64-vuotiaiden ikäryhmässä pohjoismainen vertailu osoittaa, että Suomessa ikääntyneiden työllisyys on selvästi heikoin. Suomessa 55-64-vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2016 oli 62,5 prosenttia kun se esimerkiksi Ruotsissa oli 76,4 ja Islannissa peräti 83,9 prosenttia (lähde Eurostat). Kun lisäksi otetaan huomioon ikäryhmässä olevat noin 25 000 piilotyötöntä, tarvitaan nopeita toimenpiteitä ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Palola vaatii.</p><p>STTK esittää useita toimia ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ja työssä pysymiseksi.<br>- Työllisyyspalveluja on tehostettava erityisesti yli 55-vuotiaiden osalta jo irtisanomisen aikana. Työkyky- ja kuntoutuspalveluita on vahvistettava ja myös työttömät saatava vahvemmin työterveyshuollon piiriin. Osaamistarpeita työpaikalla on jatkuvasti kartoitettava ja ennakoitava.</p><p>STTK vaatii tuotannollis-taloudellisen irtisanomisprosessin täsmentämistä.<br>- Työnantajan on ennen irtisanomista kirjallisesti selvitettävä ja yksilöidysti perusteltava, miten työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi sekä kriteerit, miten irtisanottavat valitaan. Henkilöstön edustajalla on oltava vahvempi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja työvoiman vähentämiselle, STTK esittää.</p><p>Osa-aikatyö on vaihtoehto ikääntyvälle, jolle kokoaikatyö ei terveydellisistä syistä sovi.</p><p>- STTK esittää subjektiivista oikeutta osa-aikatyöhön, jos työntekijä haluaa terveydellisistä tai työkykyyn liittyvistä syistä tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan. Työntekijällä on säilyttävä oikeus halutessaan palata kokoaikatyöhön.</p><p>STTK esittää myös työnantajan sivukulujen määräaikaista poistamista, kun työnantaja työllistää yli 55-vuotiaan työttömän. Tämä voisi olla kokeilu ja sen jatkoa arvioitaisiin kokemusten pohjalta.</p><p>- Olemme laskeneet, että jos työnantajan sivukulut poistuisivat määräajaksi (esimerkiksi yksi vuosi), ja jos sen seurauksena kymmenen prosenttia yli 55-vuotiaista työllistyisi, se merkitsisi 6 000 työllistä lisää. Taloudellinen kannuste työnantajille on yksi keino ikääntyvien työllisyyden vahvistamiseksi, Antti Palola sanoo.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Antti Palola, p. 040 509 6030.</p><p><strong>Liitteenä&#58; </strong><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/Pohjoismaiden%20vertailu%20ikääntyneiden%20työllisyydestä%20(Eurostat).pdf" style="text-decoration&#58;underline;"><strong>Pohjoismaiden vertailu ikääntyneiden työllisyydestä (Eurostat)</strong></a></p><p> <em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 15 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p>13.10.2019 21:00:00Ajankohtaista14.10.2019 11:12:45https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/STTK.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mikä ero on henkilöstömitoituksella ja hoitajamitoituksella? 6938<p>Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi lausuntokierroksella olevassa lakiehdotuksessa&#160;jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. </p><p>Alla olevat&#160;kysymykset ja vastaukset perustuvat luonnokseen hallituksen esitykseksi.&#160;Luonnos sisältää ehdotuksen lainsäädännöksi henkilöstömitoituksesta ja sen arvioinnista pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa.</p><h3>Miksi esityksessä puhutaan henkilöstömitoituksesta eikä hoitajamitoituksesta?</h3><p>Henkilöstömitoitus on vakiintunut termi lainsäädännössä. Siksi lakiesityksen muotoon kirjoitetussa esityksessä käytetään termiä henkilöstömitoitus termin hoitajamitoitus sijaan.</p><p>Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on ollut tärkeää puhua hoitajamitoituksesta, koska he ovat pitkään vaatineet, että mitoitukseen laskettaisiin vain se ammattilaisten tekemä työ, joka kohdentuu hoitoon, hoivaan ja muuhun välittömään asiakastyöhön. Näin on tarkoitus myös tehdä.</p><p>Suurin osa vanhusten palveluyksiköissä työskentelevistä on hoitajia, ja esitetty henkilöstömitoitus koskee erityisesti heitä. Mitoitukseen voidaan kuitenkin laskea hoitajien lisäksi myös muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä, kuten sosionomeja ja geronomeja, silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.</p><p>Lue lisää&#58; <a href="https&#58;//stm.fi/iakkaiden-palvelut/henkilostomitoitus"><span style="text-decoration&#58;underline;">https&#58;//stm.fi/iakkaiden-palvelut/henkilostomitoitus</span></a></p>10.10.2019 21:00:00Ajankohtaista16.10.2019 10:13:36https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx
Arkea Oy taipui neuvotteluihin työehtosopimuskiistassa6939 <p class="MsoNormal">Turun kaupungin 98-prosenttisesti omistama Arkea Oy ottaa aikalisän työehtosopimuskiistassa ja neuvottelee työntekijöiden kanssa Avaintes-sopimuksen jatkosta. Neuvottelut alkavat maanantaina 14.10. </p><p class="MsoNormal">Ammattiliitto Jyty on ollut valmis työtaistelutoimiin sopimuskiistassa yhdessä muiden liittojen kanssa. Jyty ei hyväksy pienipalkkaisten työntekijöiden, kuten siivoojien, keittäjien tai laitoshuoltajien työehtojen polkemista työehtosopimusta vaihtamalla.<br></p><p class="MsoNormal">Kiinteistö- ja ruokapalveluyhtiö Arkea Oy ilmoitti aiemmin syksyllä vaihtavansa yli 1&#160;000 työntekijän työehtosopimukset halvempiin sopimuksiin. Tähän asti Arkeassa on noudatettu alalla yleisesti noudatettavaa Avainta ry&#58;n työehtosopimusta, joka noudattelee kunta-alan vastaavaa sopimusta. </p><p class="MsoNormal">Jyty seuraa neuvottelujen etenemistä ja päättää jatkosta myöhemmin. </p><p><strong>Lue Jytyn aiemmat tiedotteet&#58;</strong></p><ul><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/ammattiliitto-jyty-turun-kaupungin-paatos-tyoehtojen-halpuuttamisesta-peruttava.aspx"><strong>Ammattiliitto Jyty&#58; Turun kaupungin päätös työehtojen halpuuttamisesta peruttava</strong></a></li><li><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/jyty-turku-ry-tuomitsee-arkea-oyn-tyoehtoshoppailun-ja-turun-kaupungin-selkarangattoman-omistajaohjauksen.aspx"><strong>Jyty Turku ry tuomitsee Arkea Oy&#58;n työehtoshoppailun ja Turun kaupungin selkärangattoman omistajaohjauksen</strong></a></li></ul><p class="MsoNormal"><strong><br>Lisätietoja Arkean jytyläisille jäsenille&#58;</strong></p><p class="MsoNormal">Kimmo <span><span><span aria-hidden="true"></span>Hollmén<br><span><span>Alueasiamies, <span><span>Jytyn Turun toimipiste</span></span></span></span><br><span><span>puh. 040 556 1809, kimmo.Hollmen@jytyliitto.fi</span></span></span></span> <br><br><br></p><p class="MsoNormal"><br></p><p class="MsoNormal"><br></p>10.10.2019 21:00:00Ajankohtaista11.10.2019 17:23:49https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_vihrea_ihmiset_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Fackförbundet Jyty: Åbo stads beslut om att försämra arbetsvillkoren bör återtas 7016<p><strong>Arkea Ab, som till 98 procent ägs av Åbo stad, har meddelat att de byter kollektivavtalen till förmånligare avtal för över 1&#160;000 arbetstagare. Hittills har fastighets- och matservicebolaget Arkea följt Avainta rf&#58;s kollektivavtal, som allmänt följs i branschen, och som följer motsvarande avtal i kommunbranschen.</strong></p><p>Fackförbundet Jyty godkänner inte beslutet om byte av kollektivavtal, som Åbo stads koncernsektion gjort, och som i praktiken innebär ordentliga försämringar av löner och arbetsvillkor i kvinnodominerade branscher som redan är lågt avlönade.</p><p>– Beslutet som välsignats av Åbo stads ledning är upprörande. Det bör öppnas till ny behandling, där också personalen bör höras, kräver Jytys ordförande <strong>Maija Pihlajamäki</strong>.</p><p>– Fackförbundet Jyty tänker vid behov försvara sina medlemmar med stridsåtgärder tillsammans med andra förbund. Vi godkänner inte en dumpning av arbetsvillkoren för lågavlönade arbetstagare, såsom städare, kockar eller institutionsvårdare, betonar Pihlajamäki.</p><p>Den i hemlighet beredda avtalsöverflyttningen stöddes i Åbo stads koncernsektion av 7 och motsades av 6 representanter. Enligt parti stöddes bytet av avtal av samlingspartiets (3), de grönas (3) och centerns (1) representanter. Överflyttningen motsades av SDP&#58;s (3), vänsterförbundets (2) och sannfinländarnas (1) representanter.</p><p>– Det var överraskande att de gröna, men också centern, stödde kraftiga försämringar av arbetsvillkoren för lågavlönade i Åbo. Ännu nyligen dömde dessa landets regeringspartier i en motsvarande situation starkt den statsägda Postens ägarstyrning och avtalsshoppande. Nu är det dock i Åbo fråga om nedskärning av arbetsvillkoren för en ännu större grupp på över 1&#160;000 arbetstagare, förundrar sig Pihlajamäki. </p><p>– Vi anser Åbo stads bolagiseringsbeslut vara fel, vilket också den färskaste utvecklingsgången har visat. Det finns ingen anledning för kommunerna att börja pressas av marknadskrafterna och tävla med privata företag. Vi stöder inte ens allmänt bolagisering av kommunernas tjänster, vilket lett till en osund konkurrens där resultatet fås på arbetstagarnas bekostnad, säger Jytys ordförande.</p><p>Tilläggsinformation&#58;</p><p>Jytys ordförande Maija Pihlajamäki, tel. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</p><p><em>* Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är 84 % kvinnor. Jyty är medlemsförbund i STTK. </em></p>8.10.2019 21:00:00Tiedote21.10.2019 6:48:41https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_puna_ihmiset_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammatillisuus Jytyssä

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat jytyläisten arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Jytyn luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.


Jäsenedut

Jyty neuvottelee jäsentensä työehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista. Työpaikoilla jytyläisiä edustaa luottamusmies, jonka tehtävänä on huolehtia mm. siitä, että työnantaja noudattaa sovittuja sopimuksia. Jyty tarjoaa kaikille jäsenilleen lainopillisia palveluja työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä.

Työttömyyskassa

Jytyn jäsenenä olet vakuutettu Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassassa (JYTK). Työttömäksi tai lomautetuksi joutuessasi olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työttömyyskassa neuvoo sinua työttömyys tai lomautustilanteiden lisäksi vuorottelukorvauksen ja koulutusten aikaisten etuuksien hakemisessa.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.



Jyty-lehti

Jyty-lehti on Jytyn jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee myös yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Näköislehti löytyy myös verkosta.

Kunteko

KunTeko 2020 –ohjelma tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset yli kuntarajojen ja toimialojen. Tutustu KunTekon ajankohtaisiin palveluihin ja hyviin käytäntöihin.

Jytyläiset ammatit

Jytyläiset ammattilaiset työskentelevät kansalaisten perus- ja hyvinvointipalvelujen aloilla kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa, yksityisellä sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Jytyssä on jäseniä noin 50 000 ja jytyläisiä ammattinimikkeitä on kaikkiaan noin 2000.


Opiskelijat

Opiskelijat ovat Jytyn täysivaltaisia jäseniä. Opiskelija kuuluu Jytyyn oman opiskelupaikkakuntansa jäsenyhdistyksen tai Jytyn ammattialaa edustavan yhdistyksen kautta. Jos työskentelet, voit liittyä myös työttömyyskassaan. Opiskeleva jäsen voi saada myös harjoittelutukea.



Tutkimukset ja tilastot

Liitto tekee tutkimustyötä itsenäisesti sekä yhteistyössä mm. Kuntatyönantajien (KT) ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Tutkimustoiminnan tarkoituksena on hankkia ajankohtaista tietoa jäsenkunnan edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi.


TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.