Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun498<p><strong>​Valtakunnansovittelijan jättämä sovintoehdotus Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT&#58;n ja SOTE ry&#58;n välillä hyväksyttiin tänään maanantaina 3.10. Tehyn ja Superin hyväksymä sovintoehdotus pohjautuu Jytyn, JHL&#58;n ja JUKOn kesäkuussa tekemään kunta-alan ratkaisuun.</strong></p><p>– Tehyn ja Superin hyväksymässä sovintoehdotuksessa palkankorotusten taso ja palkkojen kehittämisohjelma ovat samat kuin kesäkuussa solmituissa sopimuksissa, samoin suurin osa tekstimuutoksista, Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> toteaa.</p><p>Tehyn ja Superin hyväksymässä ratkaisuehdotuksessa sopimukseen kirjattiin myös työnantajan lakisääteinen velvollisuus harmonisoida palkkoja. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa niiden palvelukseen siirtyy henkilöstöä usealta eri työnantajalta erilaisilla tehtäväkohtaisilla palkoilla. Harmonisoinnin tarkoituksena on, että samasta työstä maksetaan työnantajakohtaisesti samaa tehtäväkohtaista palkkaa eli matalammin tienaavien tehtäväkohtaisia palkkoja nostetaan korkeammin tienaavien tasoon.</p><p>KT&#58;n arvion mukaan harmonisointi eli palkkojen yhteensovittaminen tulee uusilla hyvinvointialueilla maksamaan noin 6 %. SOTE-sopimuksessa käytetäänkin palkkojen yhteensovittamista ja palkkauksen kehittämistä varten yhteensä 6 prosenttia palkkasummasta (1.6.23 1,5 %, 1.10.24 2,5 % ja 1.6.25 2,5 %). Kyseessä ovat paikalliset erät, joiden jakamisesta neuvotellaan työnantajan sekä kaikkien pääsopijoiden edustajien kesken.</p><p>– Sovintoratkaisussa oli mukana lisäksi 600 euron kertapalkkio koronapotilaita hoitaneille ja valmiuslain piirissä olleille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille. Kertapalkkio koskee kaikkia SOTE-sopimuksen työntekijöitä heidän järjestäytymisestään riippumatta, Voima korostaa.</p><p>Nyt hyväksytyllä ratkaisuehdotuksella SOTE ry tulee jälleen kunta-alan sopimusten sopijaosapuoleksi.</p><p>– Olemme tyytyväisiä, että ratkaisu viimein löytyi, Voima päättää.</p><p>Lisätietoja Jytyssä&#58;&#160; <br></p><p>Puheenjohtaja Jonna Voima, p. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi<br></p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em><br></p>2.10.2022 21:00:00Tiedote3.10.2022 18:35:28https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0780_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Teknisten sopimuksen (TS) keskitetty erä maksetaan yleiskorotuksena320<p>​JAU (Jyty ja JHL), Juko ja KT ovat sopineet, että kunta-alan teknisen henkilöstön työ- ja virkaehtosopimuksen (TS-22) keskitetystä järjestelyerästä 0,48 % jaetaan yleiskorotuksena 1.10.2022 alkaen.</p><p>Samalla korotetaan myös vähimmäispalkkaa, jolloin palkkaryhmien alarajat nousevat seuraavasti, palkkaryhmä I 50 €, palkkaryhmä II 150 € ja palkkaryhmä III 100 €.<br><br>Tarkempaa tietoa keskitetyn erän maksamisesta löytyy KT&#58;n <a href="https&#58;//www.kt.fi/yleiskirjeet/2022/19/Kunta-alan-teknisen-henkiloston-tyo-ja-virkaehtosopimuksen-2022%E2%80%932025-puolen-prosentin-suuruisen-keskitetyn-jarjestelyeran-jakaminen" target="_blank"><strong>yleiskirjeestä</strong></a>, jonka pääsopijajärjestöt KT, JAU (Jyty ja JHL) ja JUKO ovat yhdessä laatineet. <br><br>Kunta-alaa sekä uusia hyvinvointialueita koskevien virka- ja työehtosopimusten mukaan ensimmäinen palkankorotusajankohta oli jo 1.6.2022, jolloin palkkojen yleiskorotus oli 46 euroa tai vähintään 2 %. Tämä yleiskorotus tuli maksuun taannehtivasti. Tämän lisäksi nyt tulee siis lisää palkankorotusta, josta teknisten sopimuksessa maksetaan 0,48 % yleiskorotuksena 1.10. alkaen. <br><br>Toisena sopimusvuonna 2023 yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2023 alkaen. Samalla palkkoja korotetaan paikallisesti sovittavalla järjestelyerällä 0,4 %. Kolmantena sopimusvuonna 2024 yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2024 alkaen ja paikallinen järjestelyerä on 0,4 %. Sopimukseen on kuitenkin kirjattu, että vuosien 2023 ja 2024 korotukset ovat kustannusvaikutukseltaan vähintään ns. vientialojen sopimusten suuruiset. <br><br>Lisäksi sopimusratkaisu sisältää viisivuotisen palkkojen kehittämisohjelman vuosille 2023–2027, joka nostaa palkkoja 5,1 % normaalien sopimuskorotusten päälle. Kehittämisohjelmalla korjataan palkkausepäkohtia ja turvataan henkilöstön saatavuutta. TS-sopimuksen sopimuskausi on 1.5.2022–30.4.2025.<br></p>2.10.2022 21:00:00Ajankohtaista3.10.2022 15:44:53https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Hehkulamppu%201.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
KVTES-sopimuksen keskitetty erä maksetaan yleiskorotuksena8342<p>​JAU (Jyty ja JHL), Juko ja KT ovat sopineet, että kunta-alan yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) kuuluva 0,5 prosentin suuruinen keskitetty erä maksetaan yleiskorotuksena 1.10.2022 alkaen. <br><br>KVTES-sopimuksen piirissä olevan työntekijän tai viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa sekä henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla. Sopimuksen mukaan myös vähimmäispalkkaa korotetaan 0,5 prosentilla. <br><br>Tarkempaa tietoa keskitetyn erän maksamisesta löytyy KT&#58;n <a href="https&#58;//www.kt.fi/yleiskirjeet/2022/18/kunta-alan-yleisen-tyo-ja-virkaehtosopimuksen-2022%E2%80%932025-puolen-prosentin-suuruisen-keskitetyn-eran-jakaminen" target="_blank"><strong>yleiskirjeestä</strong></a>, jonka pääsopijajärjestöt KT, JAU (Jyty ja JHL) ja JUKO ovat yhdessä laatineet. <br><br>Kunta-alaa sekä uusia hyvinvointialueita koskevien virka- ja työehtosopimusten mukaan ensimmäinen palkankorotusajankohta oli jo 1.6.2022, jolloin palkkojen yleiskorotus oli 46 euroa tai vähintään 2 %. Tämä yleiskorotus tuli maksuun taannehtivasti. Tämän lisäksi nyt tulee siis lisää palkankorotusta, joka maksetaan 0,5 % yleiskorotuksena 1.10. alkaen. <br><br>Toisena sopimusvuonna 2023 yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2023 alkaen. Samalla palkkoja korotetaan paikallisesti sovittavalla järjestelyerällä 0,4 %. Kolmantena sopimusvuonna 2024 yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2024 alkaen ja paikallinen järjestelyerä on 0,4 %. Sopimukseen on kuitenkin kirjattu, että vuosien 2023 ja 2024 korotukset ovat kustannusvaikutukseltaan vähintään ns. vientialojen sopimusten suuruiset. <br><br>Lisäksi sopimusratkaisu sisältää viisivuotisen palkkojen kehittämisohjelman vuosille 2023–2027, joka nostaa palkkoja 5,1 % normaalien sopimuskorotusten päälle. Kehittämisohjelmalla korjataan palkkausepäkohtia ja turvataan henkilöstön saatavuutta. KVTES-sopimuksen sopimuskausi on 1.5.2022–30.4.2025.<br></p>29.9.2022 21:00:00Ajankohtaista30.9.2022 13:00:41https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_6700_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita”8341<p>​<strong>Koulunkäynninohjaajat toivovat ammattinsa arvostuksen nostamista ja tasavertaisempaa asemaa koulumaailmassa muiden ammattilaisten rinnalla. Tämä käy ilmi Ammattiliitto Jytyn toteuttamasta kyselystä.</strong><br><br>– Koulunkäynninohjaajilla on ratkaiseva ja vakiintunut rooli koulujen päivittäisessä oppilastyössä. Koulunkäynninohjaaja toimii opettajan rinnalla vastaamassa oppilaiden kouluarjen sujumisesta ja työskentelyrauhasta. Heidän työnsä jää kuitenkin usein muiden koulun ammattilaisten varjoon, sanoo Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong>. <br><br>Koulunkäynninohjaaja työskentelee koulussa yleisopetuksen luokassa tai erityisopetuksen pienryhmässä opettajan tai erityisopettajan työparina. Koulunkäynninohjaajien tuki on erityisen arvokasta niille oppilaille, jotka tarvitsevat paljon tukea koulupäivän aikana. <br><br>Ohjaajat ovat korvaamaton osa koulua, ja tämän pitäisi Voiman mielestä näkyä heidän arvostuksessaan eli palkkauksessa sekä esimerkiksi lomakäytännöissä.<br><br>– Keskustelua suomalaisen koulujärjestelmän inkluusiosta käydään nyt paljon. Inkluusion tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille yhdenvertaista ja yksilöllistä opetusta heidän omista lähtökohdistaan ja heidän omassa lähikoulussaan. Tämän pitää näkyä myös koulunkäynninohjaajien aseman selkeänä parantamisena. Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita, Voima toteaa.<br></p><h3>Lisää toimivaltuuksia opetustilanteen rauhoittamiseksi</h3><p>Jytyn kyselystä käy ilmi, että koulunkäynninohjaajat toivoisivat nykyistä suurempia valtuuksia luokan turvallisen työskentelyn varmistamiseksi. Jopa 52 prosenttia vastaajista ohjaa päivittäin itsenäisesti oppilaita eri tilassa kuin vastuuopettaja. Väkivallan uhkaa kokee työssään viikoittain peräti 35 prosenttia vastaajista. <br><br>Vastaajista 90 prosenttia antaisi koulunkäynninohjaajille nykyistä suuremmat valtuudet poistaa opetusta häiritsevä esine oppilaalta ja 77 prosenttia haluaisi, että heillä olisi nykyistä suuremmat valtuudet poistaa häiritsevästi käyttäytyvä oppilas luokasta. <br><br>– Usein juuri koulunkäynninohjaaja ottaa kopin luokassa tapahtuvista häiriötilanteista. Ilman valtuuksia ei koulunkäynninohjaaja voi täysivaltaisesti toimia luokan työskentelyrauhan varmistamiseksi, Voima huomauttaa.<br></p><h3>Kesäajan työaikajärjestelyt villejä </h3><p>Jytyn kysely osoittaa, että koulujen loma-aikoihin liittyvät järjestelyt ovat valtakunnallisesti hyvin kirjavat. Vastanneista koulunkäynninohjaajista 19 prosenttia ilmoitti olevansa koulujen kesäloma-ajan vuosilomalla tai palkattomalla lomalla. Muihin työtehtäviin kesän ajaksi siirtyi 17 prosenttia vastaajista. Lomautetuksi joutui 13 prosenttia ja 15 prosentilla työsuhde päättyi lukuvuoden päättyessä. <br><br>Lisäksi alan villeistä kesäajan käytännöstä kertoo se, että 22 prosentilla vastaajista oli muita yhdistelmäjärjestelyitä kesän ajalle, kuten loman ja lomautuksen tai korvaavien töiden, vuosiloman ja palkattoman vapaan yhdistelmiä. <br><br>– Kesäajan tulojen epävarmuus aiheuttaa paljon huolta. Vaativaa ja erittäin tärkeää kasvatustyötä tekevien koulunkäynninohjaajien tulisi saada selkeämmät käytännöt kesäajan järjestelyiden osalta. Määräaikaisia työsuhteita ei saa käyttää, jos työvoiman tarve on pysyvä eli koulunkäynninohjaaja käytännössä työskentelee koululla lukuvuodesta toiseen, Voima sanoo.<br><br>Jytyn koulunkäynninohjaajille suunnattu jäsenkysely toteutettiin kesäkuussa 2022 ja siihen vastasi 277 jytyläistä koulunkäynninohjaajaa.<br><br>Lisätietoja Jytyssä&#58; &#160;<br><br>Puheenjohtaja Jonna Voima, p. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi<br><br><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em><br></p>29.9.2022 21:00:00Tiedote30.9.2022 7:58:35https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_3655_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
SOTE-sopimuksen keskitetty erä maksetaan yleiskorotuksena565<div>JAU, Juko ja KT ovat sopineet, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukseen (SOTE-sopimus) kuuluva 0,5 prosentin suuruinen keskitetty erä maksetaan yleiskorotuksena 1.10.2022 alkaen. </div><div><br></div><div>SOTE-sopimuksen piirissä olevan työntekijän tai viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa sekä henkilökohtaista lisää korotetaan 0,5 prosentilla. Sopimuksen mukaan myös vähimmäispalkkaa korotetaan 0,5 prosentilla. </div><div><br></div><div>Hyvinvointialueiden aloitusajankohdasta 1.1.2023 johtuen osapuolet painottavat, että korotukset tulisi saada maksuun tästäkin syystä ennen vuodenvaihdetta. Näin myös palkansaajan tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtainen lisä ovat oikeat siirryttäessä hyvinvointialueiden palvelukseen. <br></div><div><br></div><div>Tarkempaa tietoa keskitetyn erän maksamisesta löytyy KT&#58;n <a href="https&#58;//www.kt.fi/yleiskirjeet/2022/17/SOTE-sopimuksen-2022%E2%80%932025-keskitetyn-eran-jakaminen" target="_blank"><strong>yleiskirjeestä</strong></a>, jonka pääsopijajärjestöt KT, JAU (Jyty ja JHL) ja JUKO ovat yhdessä laatineet. </div><div><br></div><div>Kunta-alaa sekä uusia hyvinvointialueita koskevien virka- ja työehtosopimusten mukaan ensimmäinen palkankorotusajankohta oli jo 1.6.2022, jolloin palkkojen yleiskorotus oli 46 euroa tai vähintään 2 %. Tämä yleiskorotus tuli maksuun taannehtivasti. Tämän lisäksi nyt tulee siis lisää palkankorotusta, joka maksetaan 0,5 % yleiskorotuksena 1.10. alkaen. </div><div><br></div><div>Toisena sopimusvuonna 2023 yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2023 alkaen. Samalla palkkoja korotetaan paikallisesti sovittavalla järjestelyerällä 0,4 %. Kolmantena sopimusvuonna 2024 yleiskorotus on 1,5 % 1.6.2024 alkaen ja paikallinen järjestelyerä on 0,4 %. Sopimukseen on kuitenkin kirjattu, että vuosien 2023 ja 2024 korotukset ovat kustannusvaikutukseltaan vähintään ns. vientialojen sopimusten suuruiset. <br></div><div><br></div><div>Lisäksi sopimusratkaisu sisältää viisivuotisen palkkojen kehittämisohjelman vuosille 2023–2027, joka nostaa palkkoja 5,1 % normaalien sopimuskorotusten päälle. Kehittämisohjelmalla korjataan palkkausepäkohtia ja turvataan henkilöstön saatavuutta. SOTE-sopimuksen sopimuskausi on 1.5.2022–30.4.2025.</div><div><br></div>26.9.2022 21:00:00Ajankohtaista27.9.2022 7:07:25https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ammattialakuvat/jyty_ammatti_0262_lowres.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Työtaistelu ei saa vaarantaa henkeä ja terveyttä – lakko-oikeuden rajaaminen lailla kuitenkin ongelmallista8131<p><strong>​Hallitus on antanut esityksen laista, jolla turvataan välttämätön sosiaali- ja terveydenhuolto työtaistelun aikana. Ammattiliitto Jyty suhtautuu erittäin varauksellisesti hallituksen esittämään lakko-oikeuden rajoittamiseen. Jyty pitää tärkeänä, että tätä mahdollisuutta käytetään vain todella poikkeuksellisissa tilanteissa ja tällöinkin hyvin tiukoin kriteerein.</strong></p><p>Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong> korostaa, että työtaistelu ei saa koskaan vaarantaa kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta. <br>– Jyty huolehtii aina omien työtaisteluidensa kohdalla, ettei näin käy, Voima sanoo.</p><p>Vaikka hallituksen esityksessä korostetaan, että laissa säädettyjä keinoja ei voida käyttää työtaistelun murtamiseen eikä työvoimapulasta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen, vaarana on, että näin voi kuitenkin tapahtua.</p><p>– Lähtökohtaisesti oikeutta työtaisteluun ei tule lainsäädännöllä rajoittaa. On valitettavaa, että tilanne on ajautunut siihen, että ulkopuoliset tahot määrittelevät lakkorajoja. Houkutus rajoittaa lainsäädännöllä lakkoja jatkossa varmasti kasvaa, jos esitys menee läpi, Voima toteaa.</p><ul><li><strong></strong><a href="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Ajankohtaista/Lausunnot/Ammattiliitto%20Jytyn%20lausunto%2013.9.2022%20StV%20-%20HE%2000.2022vp.pdf" target="_blank"><strong>Lue Jytyn lausunto hallituksen esitykseen </strong><strong>HE 00/2022 vp (pdf)</strong></a><strong><br></strong><br></li></ul><p>Lisätietoja Jytyssä&#58; &#160;</p><p>Puheenjohtaja Jonna Voima, p. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi</p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto. &#160;</em><br></p>14.9.2022 21:00:00Ajankohtaista15.9.2022 9:04:13https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_minttu/Puhekuplat%202.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty kräver att Helsingfors höjer ersättningen som arbetstagarna betalas för lönekaoset7154<p><strong>​Helsingfors stad har meddelat att de betalar en dröjsmålsavgift på minst 50 euro till de arbetstagare som drabbats. Fackförbundet Jyty anser att ersättningen är alldeles för liten.</strong></p><p>– Förseningarna i lönebetalningen har gett många arbetstagare mycket besvär och tråkiga situationer, som inte kvitteras med en dylik formell dröjsmålsavgift. Det föreslagna beloppet är alldeles för litet ens som ersättning för irritationen. De, som orsakats ekonomisk skada på grund av löneförseningarna, bör få förlusterna ersatta till fullt belopp. Varje fall måste gås igenom skilt, kommenterar Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>.</p><p>Helsingfors stads lönebetalningsproblem har fortsatt sedan senaste vår, när staden tog i bruk lönebetalningssystemet Sarastia. Som värst har hundratals av stadens arbetstagare blivit helt utan lön, och tusentals utan en del av lönen.</p><p>Kommunsektorns organisationer lämnade i augusti till staden ett förslag om hur fördröjningarna i lönebetalningen ersätts till personalen. Organisationerna väntade sig att staden skulle förhandla om ersättningen, men så gick det inte.</p><p>– Ursäkter för lönebetalningskaoset har kommit ända upp från Helsingfors stads högsta ledning. Ett slätstruket beslut om fördröjningsavgifterna talar dock ett annat språk. Nu skulle Finlands största arbetsgivare ha haft en fin möjlighet att korrigera ryktesskadan som Sarastia-röran orsakat, anmärker Voima.</p><p>Enligt Voima ser situationen speciellt motstridig ut eftersom staden samtidigt betalar Deloitte ett par miljoner euro för att fixa problemen med lönebetalningssystemet. Voima önskar att man nu också skulle förstå behovet av resurser för löneadministrationen.</p><p>– Våra medlemmar som arbetar i löneadministrationen har redan länge varnat för riskerna med bristfälliga resurser och önskat extra resurser. Dessa varningar har man inte lyssnat på och nu betalar vi ett högt pris. Den här röran visar hur viktiga fungerande stödtjänster är för hela stadens verksamhet, betonar Voima.</p><p></p><p><span>Ordförande Jonna Voima, tel. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi<span><br><br><em>Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemmarnas största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ict-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsobranschen, biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></span></span><br></p>11.9.2022 21:00:00Tiedote14.9.2022 9:09:20https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty vaatii Helsinkiä korottamaan työntekijöille maksettavaa palkkasotkukorvausta8124<p>​<strong>Helsingin kaupunki on ilmoittanut maksavansa vähintään 50 euron viivästysmaksun palkkasotkusta kärsineille työntekijöille. Ammattiliitto Jyty pitää korvausta aivan liian pienenä. </strong><br><br>– Palkanmaksun viivästykset ovat aiheuttaneet työntekijöille paljon huolta ja ikäviä tilanteita, joita ei kuitata tällaisella muodollisella viivästysmaksulla. Esitetty summa on pelkän harmistuksenkin korvaajana aivan liian pieni. Niille, joille palkkaviivästykset ovat aiheuttaneet taloudellista vahinkoa, menetykset on korvattava täysimääräisesti. Jokainen tapaus on käytävä läpi erikseen, kommentoi Jytyn puheenjohtaja <strong>Jonna Voima</strong>. <br><br>Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat ovat jatkuneet viime keväästä lähtien, kun kaupunki otti käyttöön Sarastia-palkanmaksujärjestelmän. Pahimmillaan sadat kaupungin työntekijät ovat jääneet kokonaan ilman palkkaa ja tuhansilta on puuttunut osa palkasta. <br><br>Kunta-alan järjestöt jättivät elokuussa kaupungille ehdotuksen, miten palkanmaksun viivästykset korvataan henkilöstölle. Järjestöt odottivat kaupungin neuvottelevan korvauksesta, mutta toisin kävi. &#160;<br><br>– Palkanmaksusotkua on pahoiteltu Helsingin kaupungin ylintä johtoa myöten. Yksioikoinen päätös viivästysmaksusta puhuu kuitenkin toista kieltä. Nyt Suomen suurimmalla työnantajalla olisi ollut hyvä tilaisuus paikata Sarastia-sotkun aiheuttamaa mainehaittaa, Voima huomauttaa. <br><br>Tilanne näyttää Voiman mielestä erityisen ristiriitaiselta siksi, että samaan aikaan kaupunki maksaa Deloittelle pari miljoonaa euroa palkanmaksujärjestelmän ongelmien korjaamisesta. Voima toivoo, että nyt ymmärrettäisiin myös palkkahallinnon resurssoinnin tarve. <br><br>– Palkkahallinnossa työskentelevät jäsenemme ovat varoittaneet puutteellisten resurssien riskeistä jo kauan ja toivoneet lisäresursseja. Näitä varoituksia ei ole kuunneltu ja nyt maksamme siitä kovan hinnan. Tämä sotku osoittaa, miten tärkeitä toimivat tukipalvelut ovat koko kaupungin toiminnalle, Voima painottaa. <br><br>Lisätietoja Jytyssä&#58; &#160;<br></p><p>Puheenjohtaja Jonna Voima, p. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi </p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK&#58;n jäsenliitto.</em><span id="ms-rterangepaste-end" aria-hidden="true"><br></span></p>11.9.2022 21:00:00Tiedote13.9.2022 7:43:35https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_sammal_greippi/Huutomerkki.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Helsingin seurakuntayhtymän pääluottamusmiehet: Jokainen irtisanottu on liikaa!8123<p>​Helsingin seurakuntayhtymän yhteisissä palveluissa käytiin pitkä ja kuluttava tuotannollis-taloudellinen YT-prosessi. Kirkon piirissä tämän mittaluokan neuvotteluja ei ole aikaisemmin käyty. Neuvotteluissa henkilöstöedustajat esittivät realistisia vaihtoehtoja rakenteellisen alijäämän ratkaisemiseksi ilman irtisanomisia. Siksi jokainen irtisanomispäätös on pettymys. Irtisanominen rikkoo luottamuksen syvällä tavalla. Irtisanomiset ovat yritysmaailmassa realiteetti, mutta kirkon voisi olettaa etsivän arvojensa mukaisia kestäviä ratkaisuja.</p><p>Näin iso säästötarve ei synny hetkessä. Vastuullinen taloudenpito edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Silloin rakenteellisissa ratkaisuissa on paremmin mahdollista ottaa huomioon muuttuvia tekijöitä kuten eläköitymiset ja etsiä uusia tulonlähteitä. Kaikki sitouttaen ratkaisut rakentavat taloudellisesti ja psyko-sosiaalisesti vahvaa tulevaisuutta kirkolle helsinkiläisten parhaaksi.</p><p>Kirkko Helsingissä tarvitsee jäseniä, yhteisö ei ole muuten yhteisö. Jäsenmäärällä on myös taloudellista merkitystä. Nämä päätökset vaikuttavat monin tavoin myös jäsenistöön. Tämän syksyn seurakuntavaalit ovat suunnannäyttäjä kirkon tulevaisuudelle Helsingissä.</p><p>Jokaisen irtisanotun kohdalla on kokonainen tarina. Viimeiset viikot Yhteisten palveluiden kaikki 400-500 työntekijää ovat pelänneet oman työpaikkansa ja tulevaisuutensa puolesta. Yhteisissä palveluissa tehdään hyvin monenlaista erityisosaamista vaativaa kirkon työtä tässä kaupungissa ja erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Sitä kautta myös moni helsinkiläinen on pelännyt ja jännittänyt viimeiset kuukaudet, ovatko ”omat kirkonkasvot” enää ensi viikolla olemassa. Joillekin nämä ”kasvot” on myös ainut turvallinen ja luotettu keskustelukumppani koko elämässä. Ymmärsikö työnantaja kaikin osin, mihin ryhtyi käynnistäessään YT-prosessin?</p><p>Yhteisten palvelujen tuotannollis-taloudelliset YT-neuvottelut käytiin kunnioittavassa hengessä. Kiitos tästä työnantajien edustajille ja muille henkilöstöedustajille! Jaoimme työnantajan kanssa monta tulevaisuuden näkyä kirkosta, mutta yhteistä ymmärrystä keinoista tavoitteiden saavuttamiseen ei kaikilta osin saavutettu. Siitä huolimatta neuvotteluilla oli merkittävä vaikutus lopputulokseen. Neuvottelut olivat iso paikallinen ponnistus ammattiliitoille.</p><p>Työnantaja on nyt päätökset tehnyt. Toivomme, että henkilöstöedustajien eriävässä mielipiteessä esittämiä talouden tasapainottamisen vaihtoehtoja lähdetään jatkotyöstämään, jotta pahin skenaario, jossa kolmen vuoden päästä ollaan jälleen tuotannollis-taloudellisissa YT-neuvotteluissa, ei toteudu.</p><p>Helsingin seurakuntayhtymän pääluottamusmiehet</p><p>Kaisa Iso-Herttua<br>Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO</p><p>Rami Hooli<br>Kirkon alan Unioni</p><p>Pauli Syrjö<br>Kirkon alat ry</p><p><em>Helsingin seurakuntayhtymän yhteisissä palveluissa on muun muassa sairaalapapit, perheneuvonta, kasvatus, oppilaitos – ja vankilatyö, erityisnuorisotyö, yhteinen diakonia, palveleva puhelin, hautausmaat, kiinteistöosasto, henkilöstö- ja muu yhteinen hallinto, keskusrekisteri, projektien hallinta.</em></p><p><br></p>11.9.2022 21:00:00Ajankohtaista12.9.2022 10:39:07https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="267" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Ihmiset.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty vann i tingsrätten: Avbrott av lönebetalningen i början av coronakrisen olagliga8127<p>​<strong>Fackförbundet Jyty har i tingsrätten vunnit fallet om avbruten lönebetalning mot Uleåborgs stad. Enligt domstolen var avbrotten i lönebetalningen i början av coronakrisen olagliga och staden ålades att betala lönefordringarna för avbrottstiden med dröjsmålsränta.</strong></p><p>I början av coronakrisen på våren 2020 avbröt flera kommuner personalens lönebetalning med hänvisning till arbetsavtalslagen. Enligt Jyty tolkades lagen fel och förbundet väckte talan mot bland annat Uleåborgs stads avbrott i lönebetalningen.</p><p>– Enligt beslutet som tingsrätten fattade förhindrades inte utförandet av arbete på sätt som avses i arbetsavtalslagen och avbrotten av lönebetalningen var således olagliga, säger Jytys ordförande <strong>Jonna Voima</strong>.</p><p>Enligt arbetsavtalslagen är en arbetsgivare skyldig att betala en arbetstagare full lön om denne i enlighet med avtalet funnits tillgänglig för arbetsgivaren, men utan att kunna utföra arbete av orsaker som beror på arbetsgivaren.</p><p>Om en arbetstagare är förhindrad att utföra sitt arbete när arbetsplatsen drabbats av en eldsvåda, en exceptionell naturtilldragelse eller av en annan av arbetstagaren och arbetsgivaren oberoende liknande orsak, har arbetstagaren rätt att få lön för den tid hindret varar, dock för högst 14 dagar.</p><p>– I början av coronakrisen tog flera kommuner till denna bestämmelse i arbetsavtalslagen. Som grund för avbrotten i lönebetalningen användes statsrådets beslut att stänga bland annat skolor, läroanstalter och bibliotek, berättar Voima.</p><h3>Uleåborgs stad måste betala lönefordringarna med dröjsmålsränta </h3><p>Avbrotten av lönebetalningen i Uleåborgs stad riktades mot ungdomsledare, hobbyhandledare, vävningsrådgivare, biblioteksfunktionärer och skolgångshandledare bland Fackförbundet Jytys medlemmar.</p><p>Uleåborgs tingsrätt ansåg för alla Jyty-medlemmar som var med och väckte talan att utförandet av arbete inte varit förhindrat på sätt som avses i arbetsavtalslagen, utan att utförandet av arbete avbrutits genom stadens eget beslut. Uleåborgs stad ålades att betala krävda lönefordringar för avbrottstiden med dröjsmålsränta.</p><p>Jytys ordförande Jonna Voima är nöjd med tingsrättens beslut.</p><p>– Vi var från början av den åsikten att arbetsavtalslagen i denna situation inte gav grund för avbrott av lönebetalningen, konstaterar Voima. <br>Tingsrättens dom är inte lagkraftvunnen och det är möjligt att arbetsgivaren söker ändring i hovrätten. </p><p>Tilläggsinformation hos Jyty&#58; </p><p>Ordförande Jonna Voima, tel. 050 591 2341, jonna.voima@jytyliitto.fi<span><br><br><em>Jyty är ett fackförbund, vars medlemmar verkar i kommunbranschen, privata sektorn, organisationer och församlingar. Medlemmarnas största branscher är sekreterar-, administrations-, specialist- och ict-arbete, ungdoms- och organisationsarbete, social- och hälsobranschen, biblioteksbranschen samt fostran och utbildning. Fackförbundet Jyty är medlemsförbund i STTK.</em></span><br></p>4.9.2022 21:00:00Tiedote13.9.2022 7:46:39https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Ikonikuvat/Ikonit_vaaka_minttu_sammal/Nuija.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammattialatoiminta

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat jytyläisten arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Jytyn luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.


Jäsenedut

Jyty neuvottelee jäsentensä työehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista. Työpaikoilla jytyläisiä edustaa luottamusmies, jonka tehtävänä on huolehtia mm. siitä, että työnantaja noudattaa sovittuja sopimuksia. Jyty tarjoaa kaikille jäsenilleen lainopillisia palveluja työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä.

Työttömyyskassa

Jytyn jäsenenä olet vakuutettu Työttömyyskassa Aariassa. Työttömäksi tai lomautetuksi joutuessasi olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työttömyyskassa neuvoo sinua työttömyys tai lomautustilanteiden lisäksi vuorottelukorvauksen ja koulutusten aikaisten etuuksien hakemisessa.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.

Jyty-lehti

Jyty-lehti on liiton jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Painetun lehden lisäksi Jytyn verkkolehteä julkaistaan osoitteessa www.jyty-lehti.fi.

Kuntatyö2030

Kunta-alan työelämän kehittämistyö jatkuu KT:n ja pääsopijajärjestöjen yhteistyössä. Työelämän kehittämisryhmä Tekry koordinoi, valmistelee ja neuvottelee työelämän kehittämiseen liittyviä asioita. Kuntatyö2030-sivustolta löydät myös Tekojen Torin.

Jytyläiset ammatit

Jytyläiset ammattilaiset työskentelevät kansalaisten perus- ja hyvinvointipalvelujen aloilla kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa, yksityisellä sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Jytyssä on jäseniä noin 50 000 ja jytyläisiä ammattinimikkeitä on kaikkiaan noin 2000.

Opiskelijat

Opiskelijat ovat Jytyn täysivaltaisia jäseniä. Opiskelija kuuluu Jytyyn oman opiskelupaikkakuntansa jäsenyhdistyksen tai Jytyn ammattialaa edustavan yhdistyksen kautta. Jos työskentelet, voit liittyä myös työttömyyskassaan. Opiskeleva jäsen voi saada myös harjoittelutukea.


Tutkimukset ja tilastot

Liitto tekee tutkimustyötä itsenäisesti sekä yhteistyössä mm. Kuntatyönantajien (KT) ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Tutkimustoiminnan tarkoituksena on hankkia ajankohtaista tietoa jäsenkunnan edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi.


TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.