| Työllistymisen esteinä haluttomuus muuttaa, puuttuvat työpaikat ja kouluttautuminen väärille aloille | 1164 |
<p><strong>Suomalaisten enemmistö näkee seitsemän
työllistymisen estettä: haluttomuus muuttaa työn perässä muualle (80 %),
työpaikkojen niukkuus asuinpaikkakunnalla (71 %), kouluttautuminen väärille
aloille (61 %), työnantajien välttely palkata työttömiä (55 %), erilaiset
kannustinloukut (tuet niin hyviä, että ei kannata ottaa työtä vastaan) (54 %),
työehtojen joustamattomuus (52 %) ja liian vähäiset mahdollisuudet
paikalliselle sopimiselle (51 %). </strong></p><p>Lähes joka toinen arvioi työnhakijoiden osaamisen
olevan niin heikkoa, että ei kannata tarjota työtä (47 %) ja työttömien olevan
haluttomia ottamaan työtä vastaan (46 %). Saman suuruinen joukko (46 %) ei
kuitenkaan ole halukas leimaamaan työttömiä työhaluttomiksi, laiskoiksi.
Suomalaisista ainoastaan vajaa kolmannes (30 %) uskoo liian korkeiden
palkkakustannusten olevan merkittävä työllistymisen este maassamme. </p><h3>Enemmistö työttömistä ja opiskelijoista
valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn </h3><p>Enemmistö työttömistä (66 %) ja opiskelijoista (51
%) valitsee mieluummin työttömyyden kuin minkä tahansa työn. Sen sijaan
enemmistö (58 %) kaikista vastaajista ottaisi vastaan minkä tahansa työn, jos
vaihtoehtona olisi työttömyys. Eri mieltä tohtii olla kolmannes (33 %)
kansalaisista. Suhtautuminen on yhteydessä ammattiasemaan ja ikään. Yli
60-vuotiaille (74 %), eläkeläisille (70 %) ja yrittäjille (70 %) on ollut
helppoa vastata myöntävästi. </p><p>Enemmistö arvioi liian monien karttelevan töihin
menoa, jos talous on muuten turvattu (57 %). Lähes kaksi kolmesta (63 %) yhtyy
väittämään ”Suomessa työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta, vaan
työpaikkojen puutteesta”. </p><p>Kansalaiset jakaantuvat kahteen eri leiriin
väittämässä ”jos työtön kieltäytyy työvoimapalveluista, tulisi toimeentulotuet
poistaa”, Lähes joka toinen (46 %) yhtyy väittämään ja saman suuruinen joukko
(44 %) suhtautuu ehdotukseen kielteisesti. </p><p>Samaan hengenvetoon suomalaiset kuitenkin
tyrmäävät yleiseksi työllisyyden parantamislääkkeeksi etuuksien karsimisen
nykyisestä. Kolme neljästä (74 %) yhtyy väittämään ”Suomen työmarkkinat eivät
kaipaa yhtään lisää pätkätöitä, etuuksien karsimista ja epävarmuutta”. </p><p>Kolme neljästä (75 %) yhtyy väittämään
”pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat tehokasta kouluttautumista, mutta kukaan ei
ole kiinnostunut maksamaan sitä”. Vain yksi kahdeksasta (13 %) on eri mieltä
väittämän kanssa. </p><h3>Työperäinen maahanmuutto jakaa kansan kahtia </h3><p>Väite ”Suomi tarvitsee lisää ulkomaalaisia
työntekijöitä paikkaamaan työikäisen väestön vähentymistä ja syntyvyyden
alentumista” herättää kansalaisissa jonkin verran enemmän myönteisiä (50%) kuin
kielteisiä (40%) reaktioita. </p><p>Puoluekannan mukaan vierastyövoiman perään
kuuluttavat etenkin kokoomuksen (70 %) ja vihreiden (70 %) kannattajat.
Perussuomalaisten tukijat ovat täysin päivävastaista mieltä. Perussuomalaisten
tukijoista kolme neljästä (76 %) tyrmää ehdotuksen työperäisen maahanmuuton
vauhdittamisesta. </p><p>Toinen maahanmuuttoa sivuava väittämä jakaa myös
kansan kahtia. Kaksi viidestä (42 %) hyväksyy väitteen ”tänne on turha
houkutella ulkomaalaisia työntekijöitä, kun työpaikat eivät tulevaisuudessa
riitä edes suomalaisille itselleen”. Populistissävyisen lausuman torjuu lähes
puolet (48 %) väestöstä. </p><h4>Tutkimuksen toteutus<br></h4><p>KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön
tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto
on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098.
Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun
ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali koko aineistossa on
suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. </p><p>Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen,
0400-570087</p><h4>Lue lisää: <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/TUTKIMUSOSIO_Työllistymisen%20esteinä%20haluttomuus%20muuttaa,%20puuttuvat%20työpaikat%20ja%20kouluttautuminen%20väärille%20aloille.pdf" style="text-decoration:underline;">Tutkimusraportti (pdf)</a><br></h4><p><br></p> | 24.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 24.1.2020 22:05:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kaks_logo-vaaka.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Blogi: Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta | 6344 | <h4>Oivallus, joka johti tuumasta toimeen</h4><p>Asiassa kuin asiassa palataan aina luottamukseen. Tämän huomion teki Työturvallisuuskeskuksen työryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia ratkaisukeinoja työyhteisöjen ongelmatilanteisiin. Työryhmä päätyi tuottamaan "Luottamustunti" -verkkotyökalun ja rakentamaan verkkosivuston luottamus-teemasta huomattuaan, että ongelmien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa luottamus on keskeisin menestystekijä - luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta.</p><p>Teimme saman havainnon <a href="https://www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>työhyvinvointityöryhmässä</strong></a> (Sivista, OAJ, JHL ja Jyty) syksyllä 2019 käytyjen keskustelujen pohjalta. Päätimme perehtyä luottamus-teemaan tarkemmin ja kutsuimme Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija <strong>Päivi Rauramon</strong> kertomaan meille, miksi luottamus on työyhteisössä tärkeää. </p><h4>Luottamus on sosiaalista pääomaa</h4><p>Työelämässä taloudellisen pääoman ohella organisaatioiden kilpailukykyyn vaikuttaa myös sen sosiaalinen pääoma. Luottamus merkitsee psykologista turvallisuutta ja se on työyhteisön toimivuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. </p><p></p><p>– Luottamus on psykososiaalista turvallisuutta, joka tarkoittaa mm. sitä, että on suojeltu vaaroilta sekä vapautta epäilyksistä, huolesta ja pelosta. Luottamus voidaan määritellä myös tunteeksi, joka kohdistuu johonkin ja se voi olla positiivista, neutraalia tai negatiivista, Rauramo kertoo.</p><p></p><p>Rauramo on myös työhyvinvoinnin portaat -mallissaan asettanut luottamuksen yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi työhyvinvoinnin kannalta. </p><h4>Luottamuksella on työyhteisön läpileikkaava vaikutus</h4><p>Luottamus tai sen puute voi ilmetä työyhteisössä lukuisilla tavoilla. Luottamuksen puuttuminen voi näkyä esimerkiksi siten, että heikkouksia ja virheitä salataan, apua ei pyydetä eikä tarjota yli vastuurajojen ja ollaan kateellisia sekä pitkävihaisia. Luottamuksen ilmapiirissä puolestaan on helppo ottaa asioita puheeksi, myöntää virheitä, pyytää ja antaa apua, arvostaa muita sekä viihtyä yhdessä.</p><p>Luottamuksella on tutkimuksissa todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia työyhteisöön:</p><p></p><p></p><ul><li>Parantaa työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamisen tehoa</li><li>Lisää viestinnän tehokkuutta ja yhteistyötä organisaatiossa</li><li>Vähentää kontrollin tarvetta sekä muodollisten sopimusten suhteellista merkitystä (mm. ajankäyttö kirjaamiseen vähenee)</li><li>Lisää sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin</li><li>Parantaa suoritustasoa</li><li>Vähentää konflikteja ja helpottaa niiden ratkaisemista</li><li>Helpottaa muutosten läpivientiä</li><li>Lisää innovatiivisuutta.</li></ul><p></p><p>Luottamus on positiivinen voima, jonka vaikutus saa työyhteisön kukoistamaan. Turvallinen työ on luottamuksen perusta ja luottamus puolestaan työhyvinvoinnin edellytys. Vastaavasti tuottavuus ja työhyvinvointi kulkevat käsi kädessä. </p><h4>Lue lisää: <a href="https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/tyokalut_ja_kehittaminen/luottamustunti" target="_blank">Luottamuksen rakentaminen (www.ttk.fi)</a></h4><p><br></p> | 22.1.2020 22:00:00 | Blogi | | | 23.1.2020 8:21:45 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_idea_punainen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Sote-uudistuksen verkkosivusto on avattu | 6331 | <span><p><strong>Marinin hallituksen
sote-uudistuksen verkkosivut avattiin perjantaina 17.1.2020.
</strong><a href="https://soteuudistus.fi/" target="_blank" style="text-decoration:underline;"><strong>Soteuudistus.fi</strong></a><strong>-sivusto on uudistuksen tärkein asiantuntijaviestinnän
kanava.</strong></p> <p>Soteuudistus.fi kokoaa sote-uudistukseen liittyvän tiedon
yhteen paikkaan. Sivustolla esitellään uudistuksen kokonaisuutta ja sen
etenemistä.</p> <p>Sote-uudistuksen verkkosivusto on suunnattu
ensisijaisesti uudistuksen valmistelijoille ja muille sen parissa
työskenteleville ammattilaisille. Sivustoa ylläpitää sosiaali- ja
terveysministeriö ja mukana ovat myös valtiovarainministeriö,
sisäministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.</p> <p>Sote-uudistuksen
ajankohtaisasiat päivittyvät etusivulle uutisina ja kolumneina.
Sivustolta löytyvät sote-uudistuksen yleisesittely ja aikataulu sekä
tietoa palvelujen kehittämisestä ja uudesta sote-rakenteesta.</p> <p>Valmistelijoille-osiosta
löytyy uudistuksen valmistelijoille tarkoitettua, hyödyllistä tietoa.
Siellä on muun muassa valtionavustushakuihin liittyvä tieto, hakuoppaat
ja muu materiaali.</p><p><span></span></p><h4>Lue lisää</h4>
<ul><li><p><a href="https://soteuudistus.fi/" aria-label="Avautuu uudessa välilehdessä" target="_blank"><strong>Sote-uudistuksen verkkosivusto</strong></a><br></p></li></ul></span><p><br></p> | 21.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 22.1.2020 13:47:59 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/sote-uudistus.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Alueelliset työeläkekoulut starttaavat pian! | 6330 |
<p>Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on
kääntynyt yllättävään nousuun. Julkisuudessa puhuttavat ilmiön taustat:
mielenterveyssyyt ja aktiivimallin vaikutukset. Tänä keväänä alueellisten
työeläkekoulujen teemana ovat työurien pidentäminen ja työeläkekuntoutus.
Mukana on työeläkevakuuttajien vakuutuslääkäreitä. </p><p>Työeläkevakuuttajat Telan, SAK:n, Akavan ja STTK:n
työeläkekoulukiertue alkaa 12.2. Mikkelistä ja päättyy huhtikuussa Joensuuhun.
Kevään aikana kierretään kahdeksan paikkakuntaa. </p><p>Työeläkekoulut on tarkoitettu palkansaajajärjestöjen
luottamushenkilöille, työsuojeluvaltuutetuille, liittojen toimihenkilöille ja
hallinnon jäsenille, aktiiveille sekä jäsenille. Tilaisuudet ovat avoimia
kaikille, joiden työtä työeläkeasiat koskettavat. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
</p><h4><span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><img src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Työeläkekoulut%202020%20paikkakunnat.png" class="ms-rtePosition-2" alt="" style="margin:5px;width:420px;" /></span></span>Tarkemmat tiedot Telan työeläkekouluista:</h4><ul style="margin-top:0cm;"><li><p><a href="https://www.tela.fi/koulutuskalenteri/tyoelakekoulu/alueelliset_2019" target="_blank"><strong>Alueelliset
työeläkekoulut 2020</strong></a> -sivu, jossa tarkat tiedot
tilaisuuspaikoista ja ilmoittautuminen (kevät): <a href="https://www.tela.fi/tyoelakekoulu" target="_blank"><strong><br>https://www.tela.fi/tyoelakekoulu</strong></a></p></li><li><p>Blogi: Me tulemme taas! <a href="https://www.tela.fi/blogi/1/0/me_tulemme_taas"><strong>https://www.tela.fi/blogi/1/0/me_tulemme_taas</strong></a></p></li><li><p>Tulevina viikkoina julkaistaan
Telan <a href="https://www.tela.fi/uutiskirje" target="_blank"><strong>uutiskirjeessä</strong></a> ja <a href="https://www.tela.fi/elakeinfokirje" target="_blank"><strong>eläkeinfokirjeessä</strong></a> aiheesta
jutut</p></li><li><p>Itse kiertue: Telan
koulutuspäällikkö Kirsi Siltanen, <a href="mailto:kirsi.siltanen@tela.fi" target="_blank">kirsi.siltanen@tela.fi</a>,
puh. 040 526 4025. </p></li></ul><div><br></div><div><br></div> | 21.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 22.1.2020 13:35:30 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Työeläkekoulu%202020%20teemat.png" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Neuvottelut jatkuivat yleissopimuksessa ja Partiotyönantajia koskevissa työehtosopimuksissa | 6327 |
<p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;">Yleissopimusta <span><span>ja Partiotyönantajia
</span></span>koskevissa työehtosopimuksissa neuvoteltiin 22.1.2020 Paltan
kanssa. Neuvottelussa keskusteltiin molempien osapuolten esityksistä, jotka
käsittelivät tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta, korotusten rakenteesta
ja sopimuskauden pituudesta ei ollut valmiutta aloittaa neuvotteluja. </p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;">Sopimusratkaisua
ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä (31.1.2020) kummankaan
sopimuksen osalta. Tästä syystä neuvotteluja sovittiin lisää helmikuulle.
Osapuolet tapaavat seuraavan kerran 3.2.2020 ja sovittiin neuvotteluaika myös
21.2.2020. Tarvittaessa osapuolet tapaavat myös näiden edellä mainittujen
neuvottelupäivämäärien välissä.  </p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;">Lisätietoja:
työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p class="MsoNormal" style="margin-bottom:8pt;line-height:105%;"><br></p> | 21.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 22.1.2020 11:47:48 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" height="93" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Yleissopimus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen metsäkeskuksen sopimusalalla neuvoteltiin | 6252 |
<p>Suomen
metsäkeskusta koskevasta uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltiin 21.1.2020 työnantajaliitto
Paltan kanssa. Neuvottelussa keskusteltiin molempien osapuolten esityksistä,
jotka käsittelivät tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta, korotusten
rakenteesta ja sopimuskauden pituudesta ei avattu keskustelua. </p><p>Sopimusratkaisua
ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä ja tästä syystä neuvotteluja
sovittiin lisää helmikuulle. Osapuolet tapaavat seuraavan kerran 28.1.2020 ja
sen jälkeen 3.2.2020.  </p><p>Lisätietoja: työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 20.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 21.1.2020 13:18:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Metsäkeskus_rgb_vaaka_600x140.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| STTK: Hallituksen vauhditettava tasa-arvotoimia | 6245 | <p>Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Hallitus haluaa kunnianhimoisesti parantaa tasa-arvoa yhteiskunnan eri osa-alueilla, ja erityinen huomio kiinnitetään työelämän ja perheiden tasa-arvon parantamiseen.</p><p>STTK pitää erittäin myönteisenä tasa-arvon edistämistä yhteiskunnassa, työpaikoilla ja perheissä.<br> - Hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta toteutuakseen ne tarvitsevat ripeitä toimenpiteitä. Nyt on korkea aika aloittaa hallitusohjelman mukaisesti tasa-arvoa edistäviä konkreettisia toimia, johtaja <strong>Katarina Murto </strong>sanoo.</p><p>Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman jatkaminen on tärkeää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi. Tässä tarvitaan työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä ja jokaisen osapuolen sitoutumista.<br> - Samapalkkaisuusohjelman sisällön valmistelu on edennyt tarpeettoman hitaasti. Vaalikautta on kulunut lähes vuosi, ja edes ohjelman sisältö ei ole valmis. STTK:n mielestä ohjelmassa on muun muassa sitouduttava numeraaliseen tavoitteeseen, edistettävä samanarvoisen työn vaativuuden arviointia sekä parannettava palkkatietojen saatavuutta ja palkkatietämystä, Murto listaa.</p><p>Hallitusohjelman mukaan palkka-avoimuutta lisätään lainsäädännön keinoin sekä lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.<br> - Vaikka samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava sama palkka, kaikilla työpaikoilla tämä ei toteudu. STTK on jo <a href="https://www.sttk.fi/2019/03/08/sttk-selvitti-enemmisto-kansanedustajaehdokkaista-edistaisi-palkka-avoimuutta/"><span style="text-decoration:underline;">aiemmin esittänyt palkka-avoimuuden lisäämistä</span></a> niin, että henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada tietää koko työpaikan työntekijöiden yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Tämä lisäisi oikeudenmukaisuutta ja mahdollistaisi laadukkaamman palkkakartoituksen toteuttamisen sekä sen myötä perusteettomien palkkaerojen korjaamisen. Nyt tarvitaan ripeyttä, jotta kolmikantainen valmistelu myös palkka-avoimuuden lisäämisestä pääsee alkamaan, Murto vaatii.</p><p><strong>Lisätietoja STTK:ssa: Katarina Murto, puhelin 050 568 9188.</strong></p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. <em>Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. <em>Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></em></em></p> | 20.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 21.1.2020 7:14:18 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Suomen riistakeskuksen sopimuksesta neuvoteltiin 17. tammikuuta | 6243 |
<p>Suomen riistakeskusta
koskevasta uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltiin perjantaina 17.1.2020
Työnantajaliitto Paltan kanssa. Ensimmäisessä neuvottelussa keskusteltiin
molempien osapuolten alustavista esityksistä, jotka käsittelivät
tekstikysymyksiä. Palkankorotusten tasosta ja rakenteesta ei vielä keskusteltu
muuten kuin yleisellä tasolla. </p><p>Sopimusratkaisua
ei saada valmiiksi ennen sopimuskauden päättymistä ja tästä syystä neuvotteluja
sovittiin lisää helmikuulle 05.02.2020 ja 11.2.2020.  </p><p>Lisätietoja:
työmarkkina-asiamies Päivi Salin, paivi.salin@jytyliitto.fi</p><p><br></p> | 19.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 20.1.2020 11:25:11 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Riistakeskus_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat | 804 |
<p>Neuvonta-alan TES-neuvottelut jatkuivat viime viikolla.
Neuvotteluissa keskityttiin edelleen tekstikysymyksiin, joista tärkeimpinä
työaikalain soveltaminen neuvontatyössä sekä mahdollinen siirtyminen
5-päiväiseen vuosilomalaskentaan. Kiky-tunneista ja palkankorotuksista ei vielä
olla päästy kunnolla neuvottelemaan, joten neuvottelut jatkuvat näiden asioiden
osalta seuraavilla neuvottelukerroilla. Osapuolet kokoontuvat seuraavan kerran
30.1. ja neuvotteluaikoja on sovittu myös helmikuun alkupuolelle.</p><p>Neuvonta-alan runkosopimus ja Faba osk:n ja Viking Genetics
Oy:n sopimukset päättyivät 31.12.2019 ja neuvonta-ala on nyt sopimuksettomassa
tilassa. Vanhojen työehtosopimusten määräykset ovat kuitenkin edelleen voimassa
ns. jälkivaikutuksen johdosta.</p><p>Jytyn lisäksi neuvonta-alan runkosopimusta neuvottelevat
Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro ja JHL. Työnantajapuolta edustaa
Palvelualojen työnantajat Palta. </p><p><strong>Lisätiedot:</strong></p><p>Veli Vähämäki, työmarkkina-asiamies<br>Anniina Kannelsuo, työmarkkinalakimies</p> | 19.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 20.1.2020 8:23:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Työsuhde/Työehtosopimukset/Jyty_Sopimusn_Yksityinen_Neuvonta-alanRunkos_rgb_vaaka_600x140px.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kaks-tutkimus: Kuntapalkat säilytettävä ennallaan, hoitajille ja siivoojille toivotaan kuitenkin lisää liksaa | 6020 | <strong>Enemmistö (56 %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa korottaa eikä laskea, vaan pitää ne ratkaisussa ennallaan. Tämä käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta. </strong><p></p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<p>Enemmistö suomalaisista olisi kuitenkin valmis nostamaan sairaanhoitajien (63 %), lastenhoitajien (57 %) ja siivoojien (54 %) palkkoja. Kaksi viidestä korottaisi mielellään myös luokanopettajien (43 %) ja palomiesten (42 %) palkkoja. </p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<p>Toimistoväen (61 %), terveyskeskuslääkärien (56 %) ja kiinteistönhuoltajien (47 %) palkat jätettäisiin lähinnä ennalleen. Merkittävän poikkeuksen muista muodostavat kunnan- ja kaupunginjohtajat. Puolet suomalaisista (48 %) haluaisi alentaa kunnan- ja kaupunginjohtajien palkkoja. Reilu kolmannes (36 %) pitäisi ne ennallaan. </p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<p>Mielipiteet ovat muuttuneet syksystä 2017 jonkin verran. Aiempaa useampi olisi halukas korottamaan lähes kaikkien ammattiryhmien palkkoja. Toisaalta kysyttäessä yleisesti kuntaväen palkoista, ilman erottelua eri ammattiryhmiin, kuntaväen palkat halutaan pitää samalla tavalla nykyisellään (58 %) kuin vuonna 2017. </p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<p>Sen sijaan vuoden 2016 keväästä näkemykset ovat muuttuneet varsin paljon. Tuolloin vain kaksi viidestä oli valmis korottamaan hoitajien palkkoja, nyt näin ajattelee selvä enemmistö. Vuonna 2016 vain kolmannes oli valmis korottamaan siivoojien palkkoja, nyt enemmistö vastaajista.</p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<p>Puoluekannalla on yhteyttä näkemyksiin, miten kuntien tuloneuvotteluissa olisi meneteltävä. Etenkin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden kannattajat soisivat monille kuntien ammattiryhmille lisää palkkaa. Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja muiden puolueiden tukijat suhtautuvat korotuksiin varauksellisemmin. Erot puolueiden välillä tasoittuvat, jos näkemykset palkkojen korottamisesta ja pitämisestä nykyisellään yhdistetään.</p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<h4>Tutkimuksen toteutus </h4><p>KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 1.–5.12.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1 098. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.</p><p><span><span>Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087</span></span><br></p><h4>Lue lisää:
<a href="http://www.kaks.fi/">www.kaks.fi</a></h4>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font>
<p><br></p>
<font size="3" face="Times New Roman" color="#000000"> </font> | 17.1.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 23.1.2020 9:41:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/kaks_logo-vaaka.png" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
