| Kolme viidestä valtuutetusta kannattaa hallituksen sote-uudistusta ja sen rahoitusmallia | 2645 |
<p>Kolme viidestä valtuutetusta
kannattaa pääministeri Marinin hallituksen valmistelemaa sote-uudistusta (62
%), joka neljäs (27 %) vastustaa ja joka kymmenes (11 %) ei osaa sanoa
kantaansa, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön
valtuutettukyselytutkimuksesta. </p><p>Vahvinta uudistuksen kannatus on keskustan (79 %), vihreiden (79 %),
vasemmistoliiton (78 %) ja SDP:n (73 %) valtuutettujen piirissä. Myös RKP:n
valtuutettujen enemmistö (53 %) tukee uudistusta. Kristillisdemokraateista (43
%) ja ryhmästä muut (44 %) suurempi osa kannattaa kuin vastustaa (KD 35 %, muut
41 %) hanketta. </p><p>Sote-uudistuksen vastustus on suurinta perussuomalaisten (60 %) ja
kokoomuksen (55 %) valtuutettujen keskuudessa. Molemmissa puolueissa noin
kolmannes valtuutetuista kannattaa uudistusta. </p><p>Maakunnista vahvinta kannatus on Pohjois-Karjalassa (96 %), Kainuussa,
Keski-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Vain Uudellamaalla alle
puolet (43 %) valtuutetuista on uudistuksen tukena.</p><p>Enemmistö kaikissa kuntakokoluokissa, pl. yli 100 000 asukkaan kunnat,
suhtautui myönteisesti kaavailtuun sote-uudistukseen. Suosiollisimmin
uudistukseen suhtautuvat 50 000–100 000 asukkaan (73 % kannattaa) ja alle 5000
asukkaan (70 %) kunnissa toimivat valtuutetut. </p><p>Uudistuksen palvelujen tarpeeseen perustuvaa rahoitusmallia kannattaa kolme
viidestä (59 %) ja vastustaa joka neljäs (25 %) valtuutettu, joka kuudes (16 %)
ei osaa sanoa asiaan kantaansa. RKP:n valtuutettuja lukuun ottamatta kaikkien
muiden puolueiden valtuutettujen enemmistö tai ainakin suurempi osa kannattaa
kuin vastustaa esitettyä palvelujen tarpeen mukaista rahoitusmallia. </p><p>Kaksi viidestä valtuutetusta uskoo, että palvelujen määrässä tai laadussa ei
tapahdu muutosta. Sama määrä uskoo, että palvelujen saatavuus heikkenee. Kaksi
kolmesta (66 %) uskoo palveluketjun toimivuuden parantuvan tai säilyvän
vähintään nykyisellään. Lähes puolet uskoo uudistuksen myötä palvelujen
tasavertaisuuteen eri puolilla maata.</p><p>SDP:n, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutettujen selvä
enemmistö (55–70 %) katsoi, että palvelujen määrä, laatu ja saatavuus säilyvät
nykyisellään tai paranevat uudistuksen myötä. Selvästi yli puolet kokoomuksen
(56 %), perussuomalaisten (55 %), RKP:n (53 %) ja ryhmän muut (53 %)
valtuutetuista katsoivat, että uudistuksen myötä palvelujen määrä tulee
heikkenemään. </p><p>Tutkimuksen toteutus. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö teki
marraskuussa 2020 kaupunkien ja kuntien valtuutetuille Webropol-kyselyn. Siihen
vastasi 1362 valtuutettua Suomen 8927 valtuutetusta. Vastausprosentti oli 15,3
%. Virhemarginaali koko aineistosta on suuntaansa 2,7 prosenttiyksikköä.</p><p>Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400 570
087</p><p><strong>Lue lisää: </strong><a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/TUTKIMUSOSIO_Kolme-viidesta-valtuutetusta-kannattaa-hallituksen-sote-uudistusta-ja-sen-rahoitusmallia.pdf" target="_blank"><strong>TUTKIMUSOSIO: </strong><strong>Kolme viidestä valtuutetusta kannattaa hallituksen sote-uudistusta ja sen rahoitusmallia</strong></a><strong> (pdf)<br></strong></p><p><strong></strong><br></p> | 3.12.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 3.12.2020 22:05:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_sote_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Korona on vahvistanut halua pysyä ammattiliiton jäsenenä ja ylläpitää henkivakuutusta | 2575 | <p><strong>Useimmat ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen Kalevan henkivakuutusta jäsenetuhintaan. Moni Kalevan henkivakuutetuista onkin ottanut vakuutuksen liiton jäsenetuna sekä itselleen että puolisolleen. Koronapandemia on myös vahvistanut jäsenten halua pysyä ammattiliiton jäsenenä ja ylläpitää henkivakuutusta.Tiedot selviävät Henkivakuutusyhtiö Kalevan lokakuussa 2020 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 2469 henkivakuutusedun hyödyntänyttä ammattiliiton jäsentä.</strong></p><p>Monille liittojäsenille Kalevan henkivakuutus on tärkeimpiä jäsenetuja. Kahdelle kolmesta kyselytutkimuksen vastaajasta se on joko tärkein tai yksi tärkeimmistä jäseneduista. Ainoastaan neljä prosenttia ei koe sitä kovin tai lainkaan tärkeänä etuna.</p><p>– Naiset kokevat jäsenedun hieman miehiä tärkeämpänä. Iän mukaan erot eivät ole kovin suuria, mutta nuorimmissa jäsenissä edun tärkeäksi kokevia on kuitenkin aavistuksen enemmän. Joka kuudennelle vastaajalle henkivakuutus on myös keskeinen syy pysyä liiton jäsenenä ja joka toiselle sillä on jonkin verran merkitystä jäsenyyteen, Kalevan johtaja <strong>Minna Mikkanen</strong> kertoo.</p><p><em>Kuinka tärkeä henkivakuutusetu on ammattiliittosi jäsenenä pysymiseen?</em></p><p></p><p>◼    16 % Se on keskeinen syy<br>◼    47 % Sillä on jonkin verran merkitystä<br>◼    31 % Sillä ei ole merkitystä<br>◼    6 % En osaa sanoa</p><p>Koronapandemia on myös osaltaan vahvistanut jäsenten halua pysyä ammattiliiton jäsenenä ja ylläpitää henkivakuutusta. Näin sanoo kolmannes vastaajista.</p><p>– Kyselyn mukaan terveyteen liittyvä turvallisuuden tunne on heikentynyt joka viidennellä ja taloudellisen turvallisuuden tunne joka neljännellä vastaajalla kuluvana vuonna. Erityisesti näinä epävarmoina aikoina onkin tärkeää, että me yhdessä liittojen kanssa viestimme jäsenille heidän jäsenyyteensä kuuluvasta merkittävästä henkivakuutusedusta, Mikkanen toteaa.</p><p><em>Miten koet koronapandemian vaikuttaneen haluusi pysyä ammattiliiton jäsenenä?</em></p><p>◼ 34 % Vahvistanut<br>◼ 60 % Ei ole vaikuttanut<br>◼ 2 % Heikentänyt<br>◼ 4 % En osaa sanoa</p><p><em>Miten koet koronapandemian vaikuttaneen haluusi ylläpitää henkivakuutusta?</em></p><p>◼ 35 % Vahvistanut<br>◼ 61 % Ei ole vaikuttanut<br>◼ 1 % Heikentänyt<br>◼ 4 % En osaa sanoa</p><h3>Ammattiliittojen jäsenen säästö henkivakuutuksissa on vuosittain satoja euroja<br></h3><p>Joka toinen vastaaja kokee Kalevan henkivakuutuksen vähintään melko edulliseksi. Yli puolet vastaajista kokee<br>sen hyvin edulliseksi tai melko edulliseksi. Vain harva kokee vakuutuksen kalliiksi. Ne, jotka ovat kuulleet, että<br>Kalevan henkivakuutus on tutkitusti edullisin, myös muita useammin kokevat sen edulliseksi. Kuitenkin vain<br>viidennes vastaajista on tietoinen siitä, että Kalevan tarjoama vakuutus on tutkitusti Suomen edullisin<br>henkivakuutus.</p><p>Moni liiton jäsen ei välttämättä edes tiedä olevansa oikeutettu henkivakuutuksen alennettuun hintaan. Joka<br>toinen ei osaa arvioida, kuinka suuren alennuksen on saanut liittonsa kautta. Valtaosa arvioi alennuksen olevan<br>50 prosenttia, mutta hajonta arvion esittäneiden kesken on suuri. Taustaryhmittäin erot eivät ole kovin suuria.<br>Nuoremmat osaavat vanhempia hieman harvemmin ottaa kantaa alennuksen suuruuteen ja yli 50-vuotiaat taas<br>arvioivat alennuksen hieman pienemmäksi kuin nuoremmat jäsenet.</p><p>– Vakuutukseen saa liittokohtaisen alennuksen, joka on yhteistyöliitoissamme parhaimmillaan jopa 65<br>prosenttia. Henkivakuutuksen saa mitoitettua jokaisen omaan tarpeeseen ja korvauksen saajan voi itse<br>määrittää. Elämäntilanteen muuttuessa sen voi myös tarvittaessa vaihtaa. Tutkimuksen mukaan tärkeimpinä<br>edunsaajina ovat puoliso ja lapset, Kalevan asiakaspäällikkö <strong>Hannu Stark </strong>kertoo.</p><p><span><span>–</span></span> Ne ammattiliittojen jäsenet, jotka ovat ottaneet Kalevan myöntämän henkivakuutuksen, säästävät vuosittain<br>satoja euroja. Jäsenedun hyödyntämällä jäsenen säästöt kohoavat vuosien saatossa jopa tuhansiin euroihin,<br>Mikkanen täydentää</p><p><em>Millaiseksi koet Kalevan henkivakuutuksen hinnan?</em></p><p>◼ 12 % Hyvin edulliseksi<br>◼ 39 % Melko edulliseksi<br>◼ 30 % En edulliseksi enkä kalliiksi<br>◼ 10 % Melko kalliiksi<br>◼ 1 % Hyvin kalliiksi<br>◼ 8 % En osaa sanoa</p><h3>Oman ammattiliiton aktiivisuus on ollut joka kolmannelle keskeinen syy henkivakuutuksen ottamiseen</h3><p>Ammattiliittojen oma jäsenmarkkinointi ja viestintä ovat tuottaneet tulosta, sillä peräti kolmannes vastaajista mainitsee niiden olleen keskeisin syy ottaa henkivakuutus. Joka viides vastaaja taas sanoo hinnan vaikuttaneen. Lisäksi koronan mukanaan tuoma yleinen epävarmuus ja muutokset elämäntilanteessa saavat herkemmin harkitsemaan vakuutuksen ottamista.</p><p>– Nuorimmilla jäsenillä hinta ja kilpailutus painottuvat useimmiten. Nuorista peräti 66 prosenttia sanoo Kalevan henkivakuutuksen olevan hyvin tai melko edullinen. Lisäksi 34 prosenttia kertoo koronapandemian vahvistaneen heidän haluaan pysyä ammattiliiton jäsenenä. Heille kannattaa kohdentaa markkinointia, sillä nuoremmat jäsenet myös useimmiten suosittelisivat vakuutusta kollegoilleen ja ystävilleen, Mikkanen taustoittaa.</p><h3>Jäsenet kaipaavat tietoa jäsenyyteensä liittyvistä vakuutuseduista</h3><p>Vastaajista 41 % kertoo saaneensa tietoa henkivakuutusedustaan joko liiton kotisivuilta tai muusta viestinnästä. Eritoten nuoret aikuiset kuitenkin kokevat, että eivät saa riittävästi tietoa jäsenyyteensä liittyvistä vakuutuseduista. 18–30-vuotiaista vastaajista kaksi viidestä kokee saavansa tietoa hieman, mutta ei riittävästi. Joka neljäs taas on tyytyväinen tiedonkulkuun. 61–70-vuotiaista vastaajista sitä vastoin 42 % kokee tiedon saannin täysin riittäväksi.</p><p>– Liiton neuvottelema henkivakuutusetu jää monelta hyödyntämättä, koska sen olemassaolosta ei tiedetä. Jäsenet kokevat henkivakuutuksen kuitenkin yhdeksi tärkeimmistä jäseneduista. Peräti kolmannes vastaajista ei ollut tietoinen vakuutuksen hintaedun päättymisestä, jos eroaisi liitosta. Joka kuudennelle vastaajalle henkivakuutus on myös keskeinen syy pysyä liittonsa jäsenenä. Lisäksi kyselystä kävi ilmi, että useampi kuin joka toinen vastaaja on ottanut henkivakuutuksen myös puolisolleen. Tämäkin vahvistaa edun tärkeyttä jäsenille, Mikkanen toteaa.</p><p>Keskinäisen Vakuutusyhtiön Kalevan Sales Questor Oy:llä teettämä kyselytutkimus toteutettiin 19.10.–30.10.2020. Kyselytutkimuksella selvitettiin ammattiliittojen jäsenetuna Kalevan henkivakuutuksen hankkineiden asiakkaiden (18–70-vuotiaat) näkemyksiä vakuutuksesta. Kyselyyn vastasi 2469 henkilöä. Vastaajista naisia oli 56 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Vastausprosentti on 16 prosenttia.</p><h4>Lisätietoja:</h4><p>Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva<br>Minna Mikkanen, johtaja puh. 050 5364 688<br>minna.mikkanen@kalevavakuutus.fi</p><p>Hannu Stark, asiakaspäällikkö<br>puh. 050 424 0640<br>hannu.stark@kalevavakuutus.fi</p><p>Marja-Liisa Sillanpää, asiakaspäällikkö puh. 050 534 5083 marja-liisa.sillanpaa@kalevavakuutus.fi</p><p>Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva on perustettu vuonna 1874. Kaleva on Suomen vanhin ja yksi vakavaraisimmista henkivakuutusyhtiöistä. Keskinäisen yhtiön osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuupääoman omistajat. Vakuutuksenottajia on noin 240 000. Takuupääoman omistavat puoliksi Sampo Oyj tytäryhtiöineen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma tytäryhtiöineen.<br></p><p>Yhtiö toimii läheisessä yhteistyössä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön ja If Vahinkovakuutusyhtiön sekä muiden Sampo-konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Keskinäisenä yhtiönä Kaleva ei kuulu Sampo-konserniin.<br></p><p>Kaleva on erikoistunut myymään henki- ja tapaturmavakuutuksia yhteistyösopimuksen kanssaan tehneiden ammattiliittojen jäsenille. Jäsenetuhintaiset henki- ja tapaturmavakuutukset saa osoitteesta www.kalevavakuutus.fi. Henkivakuutuksen saa myös kaikista Ifin myyntikanavista. If hoitaa Kalevan jäsenetuhintaisten henki- ja tapaturmavakuutusten asiakas- ja korvauspalvelun.<br></p><ul><li><h4><a href="https://www.kalevavakuutus.fi/" target="_blank">www.kalevavakuutus.fi</a><br></h4></li><li><h4><a href="https://www.henkivakuutuskuntoon.fi/" target="_blank">www.henkivakuutuskuntoon.fi</a></h4></li></ul><p><br></p> | 1.12.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2.12.2020 14:53:17 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/Kaleva_logo_slogan_white_bg_RGB.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Coronaepidemin förvärras – textmeddelande som stöd för regionala anvisningar | 2567 |
<p>Coronavirussituationen har försämrats i nästan hela Finland under de senaste
veckorna. Eftersom situationen varierar mellan olika regioner kan också
rekommendationerna och begränsningarna variera. </p><p>Målet med rekommendationerna och begränsningarna är att förhindra
spridningen av coronaviruset, att trygga hälso- och sjukvårdens bärkraft och
att skydda särskilt de människor som hör till riskgrupperna.</p><p>Social- och hälsovårdsministeriet har avtalat med de finländska
teleoperatörerna och Nödcentralsverket om att ett textmeddelande om
coronaviruset ska skickas till sådana operatörers anslutningar som är verksamma
i Finland.</p><p>I meddelandet ges en uppmaning om att följa rekommendationerna och
begränsningarna för att stoppa spridningen av sjukdomen. Innehållet i
meddelandet är följande: "SHM informerar: Coronavirusläget i Finland
försämras. Skydda dig själv och andra. Se regionala rekommendationer och
begränsningar: thl.fi/regioner"</p><p>De regionala begränsningarna och rekommendationerna finns på
sjukvårdsdistriktens webbsidor, vars adresser Institutet för hälsa och välfärd
har sammanställt på en sida:</p><ul><li><p><a href="https://thl.fi/sv/web/infektionssjukdomar-och-vaccinationer/aktuellt/aktuellt-om-coronaviruset-covid-19/lagesoversikt-om-coronaviruset/coronaepidemin-regionernas-situation-rekommendationer-och-begransningar" target="_blank"><strong>Coronaepidemin:
Regionernas situation, rekommendationer och begränsningar</strong></a></p></li></ul><p>Textmeddelandet är en av de åtgärder genom vilka man förmedlar information
om att coronavirusepidemin har förvärrats. Meddelandet skickas på finska,
svenska, engelska och nordsamiska. </p><p>Meddelandena ska börja skickas onsdagen den 2 december. Teleoperatörerna får
uppdraget strax före klockan 12 och tjänsten börjar fungera kort därefter.
Meddelandena levereras stegvis, vilket innebär att människor kan få meddelandet
vid olika tidpunkter.</p><span><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span><ul><li><strong></strong><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/koronaepidemia-vaikeutuu-tekstiviesti-alueellisten-ohjeiden-tueksi-?languageId=sv_SE" target="_blank"><strong>Coronaepidemin förvärras – textmeddelande som stöd för regionala anvisningar</strong></a></li></ul></div></span></span><p><br></p> | 1.12.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2.12.2020 11:55:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_digitalisaatio_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Koronaepidemia vaikeutuu – tekstiviesti alueellisten ohjeiden tueksi | 2541 |
<p>Koronavirustilanne on huonontunut lähes kaikkialla Suomessa viime viikkojen
aikana. Koska tilanne on eri alueilla erilainen, myös suositukset ja
rajoitukset voivat vaihdella. </p><p>Suositusten ja rajoitusten tarkoituksena on estää koronaviruksen leviämistä,
turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin
kuuluvia ihmisiä.</p><p>Sosiaali- ja terveysministeriö on sopinut suomalaisten
puhelinoperaattoreiden ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa, että Suomessa toimivien
operaattorien liittymiin lähetetään koronavirusta koskeva tekstiviesti. </p><p>Viestissä kehotetaan noudattamaan annettuja suosituksia ja rajoituksia,
jotta taudin leviäminen saadaan pysähtymään. Viestin sisältö on: ”STM tiedottaa:
Koronatilanne Suomessa vaikeutuu. Suojaa itseäsi ja muita. Tarkista alueesi
suositukset ja rajoitukset: thl.fi/alueet”</p><p>Alueelliset rajoitukset ja suositukset on koottu sairaanhoitopiirien
verkkosivuilta, joiden osoitteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koonnut
yhdelle sivulle:</p><ul><li><p><a href="https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta/koronaepidemia-alueiden-tilanne-suositukset-ja-rajoitukset" target="_blank"><strong>Koronaepidemia:
alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset</strong></a></p></li></ul><p>Tekstiviesti on yksi niistä toimenpiteistä, joilla välitetään tietoa
koronaepidemiatilanteen vaikeutumisesta. Viesti lähetetään suomeksi, ruotsiksi,
englanniksi ja pohjoissaameksi. </p><p>Viestejä aletaan lähettää keskiviikkona 2. joulukuuta. Toimeksianto
operaattoreille lähtee ennen puoltapäivää ja palvelu käynnistyy pian sen
jälkeen. Viestien toimitus tapahtuu vaiheittain, joten viestit voivat tulla
ihmisille eri aikoihin.</p><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/koronaepidemia-vaikeutuu-tekstiviesti-alueellisten-ohjeiden-tueksi-" target="_blank">Koronaepidemia vaikeutuu – tekstiviesti alueellisten ohjeiden tueksi</a></h4></li></ul><br><p></p> | 1.12.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 2.12.2020 11:54:52 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_digitalisaatio_sininen.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kuntekon päätösseminaarissa juhlittiin oivaltavia hankkeita | 1725 | <div><div class="clearfix text-formatted field field--name-body field--type-text-with-summary field--label-hidden field__item" style="box-sizing:border-box;"><p><strong>Kunta-alan kehittämistekoja palkittiin näin koronan aikaan virtuaalisessa loppuseminaarissa keskiviikkona, 25. marraskuuta. Samalla juhlittiin kuusivuotiaan Kunteko-ohjelman päätöstä. </strong></p><p>– Onneksi valtakunnallinen kehittäminen kunta-alalla jatkuu, Kuntekon ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong> totesi tunnelmallisessa päätöstilaisuudessa.</p><p>Samalla Jaanu kiitti kaikkia ohjelmassa työskennelleitä yhteistyökumppaneita, kuten Kuntatyönantajat KT:tä sekä kunta-alan pääsopijajärjestöjä JUKO:a, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:tä ja Julkisen alan unioni JAU:ta. </p><p>Erityiskiitokset Jaanu osoitti KT:n johtavalle työelämän kehittämisen asiantuntijalle, <strong>Niilo Hakoselle</strong>, mittavasta työpanoksesta ja tuesta Kuntekon hyväksi. </p><p>– Haluan myös kiittää kaikkia niitä tuhansia kunta-alan työntekijöitä, johtoa ja esimiehiä 240 kuntaorganisaatiosta, jotka ovat innokkaasti olleet mukana kehittämässä omaa työtään ja työyhteisöään, Jaanu mainitsee.</p><p>Työn kehittäminen on parhaimmillaan kohentanut työyhteisöjen yhteishenkeä ja ilmapiiriä.</p><p><img alt="Anna-Mari Jaanu juonsi loppuseminaarin" data-entity-type="file" data-entity-uuid="ee758a9c-af35-4933-98a7-657349f65e36" src="https://www.kunteko.fi/sites/default/files/anna-mari.JPG" class="ms-rtePosition-2" style="box-sizing:border-box;vertical-align:middle;border-style:none;margin:5px;width:420px;" /></p><h3>Sparrauksia ja työpajoja</h3><p>Myös kymmenet muut asiantuntijat ovat antaneet osaamistaan Kunteko-ohjelmaan. Valmentajat ja kehittäjät ovat kiertäneet kunnissa ja toimineet muun muassa kehittämistyön sparraajina. Sparrauksien lisäksi kehittämistyötä on tehty valmennuksin ja työpajoin. </p><p>Kuuden vuoden aikana Tekojen torillle on kertynyt kaikkiaan 672 kehittämistekoa. Kaikki 34 palkittua kehittämistekoa esiteltiin etäyhteyksin. Palkittujen työntekijöiden ja työyhteisöjen tervehdykset ovat nähtävissä<a href="https://www.youtube.com/channel/UCAd1TkHuuJPHia41s_morKQ" target="_blank"><strong> Kuntekon Youtube-kanavalla.</strong></a></p><p><span><span><em>Ohjelmapäälikkö Anna-Mari Jaanu juonsi loppuseminaarin alusta loppuun. Hän on myös työskennellyt ohjelmassa sen alusta lähtien. </em></span></span><br></p><h3>”Yksi parhaista kehittämishankkeista”</h3><p>Kuntatyönantajat KT:n <strong>Markku Jalonen</strong> ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja <strong>Päivi Niemi-Laine </strong>kiittävät yksituumaisesti Kunteko-ohjelman laadukkuutta sekä kaikkia kuntien työntekijöitä ja työnantajia, jotka yhdessä ovat kehittäneet työtä.</p><p>– Uskallan väittää, että tämä on yksi parhaita työelämän kehittämishankkeita, joita koskaan on tehty Suomessa, Jalonen toteaa.</p><p>– Pidän Kuntekon ansiona, että se on nostanut kuntatyön näkyviin, Niemi-Laine sanoo. </p><p>Hänen mielestään kehitystyössä löydetyt parhaat käytännöt olisivat kopioitavissa myös yksityiselle sektorille. </p><h3>Niukoilla resursseilla laatua<span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><p><img alt="Päivi Niemi-Laine ja Markku Jalonen puhuivat loppuseminaarissa" data-entity-type="file" data-entity-uuid="3a494dfd-5479-4c95-821a-abc03d454042" src="https://www.kunteko.fi/sites/default/files/paivi_ja_markku.JPG" class="ms-rtePosition-2" style="box-sizing:border-box;vertical-align:middle;border-style:none;margin:5px;width:420px;" /></p></span></span></h3><p>Päivi Niemi-Laine tuo esille, miten niukoillakin resursseilla voidaan tuottaa parempia palveluja laadukkaasti. Hänen mukaansa kuntien innovaatioista näkyi ammattiylpeys ja merkityksellisyyden tunne.</p><p>– Julkisessa keskustelussa kuulee sanottavan, kuinka huonoa julkinen työ on, kuinka vähän siellä kehitetään ja miten se on työntekijöille vain eläkepaikka, jossa roikutaan eikä tehdä mitään. Se on aivan muuta, Niemi-Laine korostaa. </p><p>Jalonen muistuttaa, että kehittämistyö jatkuu edelleen. Kehitystyöstä on kirjattu myös kunta-alan työehtosopimukseen. </p><p><em>JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja työmarkkinajohtaja Markku Jalonen kertoivat ajatuksia työelämän kehittämisestä.</em></p><h3>Inhimilliset taidot työn ytimessä</h3><p>Tilaisuuden avainpuhuja, keksijä, kirjailija, säveltäjä, puhuja, futuristi <strong>Perttu Pölönen</strong> esitteli ”tulevaisuuden lukujärjestyksen”. Se sisältää ominaisuuksia, joita tulevaisuuden työntekijä tarvitsee ja joille on kysyntää, sillä kone ei sellaisiin yllä. </p><p>Jos nyt koodausta ja mandariinikiinan osaamista pidetään tavoiteltavina taitoina, Pölösen mukaan tulevaisuudessa kommunikaatiokyky ja tarinankerronta antavat työhön lisäarvoa ja merkitystä.</p><p>– Tarinankerronta auttaa luomaan yhteyttä ja ymmärrystä, hän toteaa. </p><p>Pölönen väittää, että suomalaiset pelkäävät niin paljon virheitä, etteivät uskalla kokeilla uutta. Uteliaisuus ja kokeilu kuitenkin veisivät eteenpäin myös työelämässä, vaikka virheitä syntyisikin.</p><p>– Emmehän me voi löytää parempia ratkaisuja, jos emme kokeile, Pölönen tokaisee.</p><h3>Tarvitaan monia näkökulmia</h3><p>Tärkeimpinä työelämän taitoina Pölönen pitää ongelmanratkaisukykyä ja sopeutumiskykyä. Ongelmien ratkaisuun tarvitaan monenlaisia näkökulmia ja tapoja ajatella. Kukaan ei ratkaise ongelmia yksinään vaan yhdessä. </p><p>– Jos minulla olisi valta, ihmiset opiskelisivat vähän koodaamista, lakia ja puutarhanhoitoa, taidetta ja niin edes päin. Ei sen takia, että heistä tulisi alan ammattilaisia, vaan koska näissä aiheissa ajattelutapa vaihtelee, Pölönen selventää.</p><h3>Minäkuva on ominaisuudessa</h3><p>Koska tulevaisuuden työelämässä liikkuvuus on suurta, jokaisen tulisi pohtia minäkuvaansa monipuolisemmin kuin ammatin tai työn kautta. Taidot ja ominaisuudet ovat pysyvämpiä kuin ammatit. Pölönen ehdottaa jokaisen miettivän omia ominaisuuksiaan. Minäkuvaksi voi löytyä vaikkapa kirkastaja, innostaja, yhdistäjä, mahdollistaja tai välittäjä. </p><h3>Tulevaisuus tehdään nyt<span id="DeltaPlaceHolderMain"><span><p><img alt="Perttu Pölönen puhumassa" data-entity-type="file" data-entity-uuid="db232938-cf20-4a32-978f-0098c21b3e25" src="https://www.kunteko.fi/sites/default/files/perttu.polonen.JPG" class="ms-rtePosition-2" style="box-sizing:border-box;vertical-align:middle;border-style:none;margin:5px;width:420px;" /></p></span></span></h3><p>Ikäviäkin näköaloja on. Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin mukaan 2030 maailman yleisin sairaus liittyy mielenterveyteen. Yli puolet puhkeavista tapauksista koskevat alle 14-vuotiaita. Se voi olla meille suurin ongelma kymmenen vuoden päästä, mutta siihen voitaisiin reagoida jo nyt.</p><p>Toinen näköala koskee uusia maailmanlaajuisia verkkoyhteyksiä, joiden välityksellä kolme miljardia ihmisiä pääsee internetiin. Globaali kauppa tulee sen vuoksi muuttumaan, samoin työvoiman tarjonta. </p><p>Pölönen muistuttaa, ettei tulevaisuutta tarvitse pelätä. Siihen voi vaikuttaa.</p><p>– Tulevaisuus ei tule meidän yli pyyhältämällä niin, ettei meillä olisi siihen kontrollia. Tulevaisuus on sitä, mitä me teemme. </p><p><em>Futuristi Perttu Pölönen puhui tulevaisuuden työelämästä. </em></p><h2>Innostavat teot palkittiin</h2><p><br>34 innostavaa kunta-alan tekoja palkittiin loppuseminaarissa. Seuraavassa on kuvaus kolmesta teosta. <br></p><ul><li><a href="https://www.kunteko.fi/ajankohtaista/kehittajia_palkitaan" target="_blank"><strong>Tutustu muihin tekoihin<br><br></strong></a></li></ul><h4>Vesalan peruskoulun oppilaat harrastavat</h4><p>Helsinkiläinen Vesalan peruskoulu ryhtyi tarjoamaan oppilailleen kerho- ja harrastetoimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi lukuvuonna 2019–2020. 900 oppilaan koulussa on ollut kerhotoimintaa jo pitkään, muun muassa eläintenhoito- ja kasvikerhoja sekä bänditoimintaa, mutta harrastetoimintaa haluttiin laajentaa mahdollisimman monen oppilaan ulottuville. <br><br>Koulun rehtorin,<strong> Juha Juvosen</strong> mukaan kerhoissa käy yhteensä noin pari sataa oppilasta viikossa. Koulun tiloissa on joka arkipäivä erilaisia maksuttomia harrastekerhoja, kuten jalkapalloa, tanssia, teatteria ja kuvataidetta. Kerhot on sijoitettu koulupäivän yhteyteen. Viikonloppuisin toteutettavat luontoleirit ovat olleet niin suosittuja, etteivät kaikki halukkaat ole mahtuneet mukaan. Luontoleirejä järjestetään muutaman kerran vuodessa, jolloin 50 oppilasta ohjaajineen ja apuohjaajineen lähtee Helsingin edustan saaristoon telttailemaan yön yli. <br>Rehtorin mukaan yhä useampi oppilas osallistuu koulun järjestämään kerho- ja harrastetoimintaan.<br><br>– Lapset ovat saaneet vaikuttaa kerhotoiminnan tarjontaan, Juvonen toteaa. <br>Vesalan koulussa kouluviihtyvyys ja koulutyytyväisyys ovat kohentuneet. Rehtori arvioi, että kerhotoiminnalla on siihen osuutta. <br>Paikallisen nuorisotalon ohjaajat ovat kouluttaneet isommista oppilaista ohjaajia, mutta myös muutamat koulun opettajat ohjaavat kerhoja.<br><br>– Suurin osa ohjaajista on koulun ulkopuolelta, sillä opettajien työ on vaativaa ilman kerhon vetämistäkin, Juvonen kertoo.<br>Korona-aika on rehtorin mukaan rajoittanut kerhotoimintaa, mutta toiminta jatkuu heti kun se on mahdollista.<br><br>– Kunteko-palkinto kannustaa meitä, ja se on suuri tunnustus siitä, että olemme tehneet oikeita asioita, Juvonen kiittää. </p><ul><li><a href="https://www.kunteko.fi/katso/1201"><strong>Katso teko</strong></a></li></ul><p><img alt="Kerholaiset pysyttävät telttaa metsässä" data-entity-type="file" data-entity-uuid="d0d3227a-e118-440a-90f8-77a308ef8798" src="https://www.kunteko.fi/sites/default/files/vesalan_peruskoulu%20%E2%80%93%20kopio.jpg" class="ms-rtePosition-2" style="box-sizing:border-box;vertical-align:middle;border-style:none;margin:5px;width:420px;" /></p><p><em>Vesalan peruskoulu järjestää oppilailleen runsaasti kerhotoimintaa. Luontoleirille eivät aina kaikki innokkaat telttailijat mahdu. </em><br><em>Kuva: Vesalan peruskoulu</em></p><h4>Korona siivitti Pyhäjärvellä maksutonta liikunnan verkkovalmennusta</h4><p>Alun alkaen Pyhäjärven kaupungin vapaa-ajan ohjaajalla, <strong>Marko Pehkosella</strong> oli tarkoituksena avata tänä syksynä kuntalaisille maksuton liikunnan verkkovalmennus. Pyhäjärvi on noin 5 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla.<br><br>– Korona-aikaan kaikki liikuntaryhmät peruttiin, joten kaupunki otti verkkovalmennuksen käyttöön heti maaliskuun lopulla, Pehkonen kertoo.<br><br>Kolme eritasoista valmennusohjelmaa on suunniteltu kolmelle eri ikäryhmälle: nuorille, työikäisille ja ikäihmisille.<br>Nyt käyttäjiä on noin 350, joista suurin osa, jopa 70 prosenttia, on työikäisiä. Verkkovalmennuksen etuna on, että sen neuvojen mukaan voi kuntoilla vaikka kotona omaan tahtiin. Kuntoilija tarvitsee vain mobiililaitteen, vaikkapa kännykän.<br><br>– Alun perinkin oli tavoitteena aktivoida työikäisiä, joita ryhmäliikunta ei houkuttele, ja heitä me olemme nyt saaneet mukaan todella hyvin, Pehkonen toteaa.<br><br>Seniori-ikäisiäkin on mukana noin 50. Heidän osallistujamääräänsä vähentää se, ettei kaikilla ole vaadittavia välineitä. <br>Käyttäjäkyselyn mukaan verkkovalmennus on lisännyt liikkumisen määrää 6–7 asiakaalla kymmenestä.<br><br>Pehkonen kaavailee, että jatkossa saatetaan tarjota myös pienryhmävalmennusta, henkilökohtaista kuntoiluneuvontaa ja mahdollisesti alku- ja lopputestausta. <br><br>Verkkovalmennus on herättänyt mielenkiintoa muillakin paikkakunnilla. <br>– Kyllä me haluamme toimia esimerkkinä ja annamme mielellämme vinkkejä, Pehkonen toteaa.<br>Hän pitää Kunteko-palkintoa kruununa tehdylle työlle.<br><br>– Verkkovalmennuksen eteen on tehty paljon, joten on hienoa saada työstä tunnustusta.</p><ul><li><a href="https://www.kunteko.fi/katso/1222" target="_blank"><strong>Katso teko</strong></a> <br></li></ul><p><img alt="Marko Pehkonen istuu metsässä, taustalla kaunis luontomaisema" data-entity-type="file" data-entity-uuid="7930743e-9b52-4031-95c2-3576e5d997cd" src="https://www.kunteko.fi/sites/default/files/pyhajarvi_liikuntavalmennusMarko-Pehkonen-kopio.jpg" class="ms-rtePosition-2" style="box-sizing:border-box;vertical-align:middle;border-style:none;margin:5px;width:420px;" /></p><p><em>Marko Pehkonen loi Pyhäjärven asukkaille maksuttoman verkkovalmennuksen, jonka avulla voi kuntoilla valitsemassaan paikassa. Kuva: Marko Pehkonen</em><br></p><h4>Riihimäki houkutteli ikäihmiset ulkoilemaan </h4><p>Koronan takia Riihimäen kaupunki ei voinut tarjota päivätoimintaa suljetuissa tiloissa. Kesäkuussa kotiin annettavien palvelujen henkilökunta päätti siirtää ikäihmisille tarkoitetun päivätoiminnan rollaattorimatkan päähän, esimerkiksi lähipuistoon. <br><br>– Pakettiautoon lastattiin tuoleja ja tarvikkeet kahvitusta varten, palveluesimies Janne Yrjölä Riihimäen kaupungin kotiin annettavien palvelujen yksiköstä kertoo. <br><br>Yhteisiä, kaikille avoimia ohjelmallisia hetkiä eli senioripuistoilua järjestettiin kahdesti päivässä kesäkuusta lokakuuhun. Kahden kuukauden aikana osallistujia kertyi yhteensä 1 200.  <br><br>Yrjölä kertoo iäkkäästä miehestä, joka korona-aikana ei ollut kahteen kuukauteen liikkunut kotoaan.<br>– Kun saimme hänet liikkeelle, hän ryhtyi käymään kokoontumisissa päivittäin. Kesän jälkeen hän oli täydessä terässä. Myös heitä, jotka olivat vaarassa eristäytyä kotiinsa, saatiin mukaan. Riihimäellä erityinen ”seniorikuiskaaja” eli ikäihmisten palvelutyöntekijä kannustaa senioreita osallistumaan, auttaa heidät rauhallisesti ja lempeästi liikkeelle sekä tuo ulos. <br><br>– Liikkeelle lähteminen on kuntoutusta ja virkistää seniori-ikäisen mieltä, Yrjölä toteaa. <br><br>Kahden tunnin kokoontumisten aikana saatettiin keskustella pienryhmissä tai nauttia ohjaajien laatimasta ohjelmasta. <br>Toiminta oli kaupungille edullista, mutta vaikuttavuudeltaan suurta. Lisäksi ikäihmiset näkyivät kaupunkikuvassa aikaisempaa enemmän, mitä Yrjölä pitää hyvin myönteisenä. <br>–Toiminta jatkuu ensi kesänä, palveluesimies lupaa.<br><br>Kunteko-palkinnosta Yrjölä toteaa olevansa otettu. <br>— On hienoa, että kehitystuloksia tuodaan tällä tavalla esiin. Tämä voisi olla kunta-alan voimavaratekijä. Siinä missä yritykset varjelevat innovaatioitaan, kunta-ala voisi jakaa niitä keskenään.</p><p></p><ul><li><a href="https://www.kunteko.fi/katso/1312" target="_blank"><strong>Katso teko</strong></a></li></ul><p><img alt="Useita vanhuksia senioripuistoilemassa" data-entity-type="file" data-entity-uuid="c95e7cc9-363c-4e4a-890b-fd0dcd95c291" src="https://www.kunteko.fi/sites/default/files/riihimaen_senioripuistoilu_kopio_0.jpg" class="ms-rtePosition-2" style="box-sizing:border-box;vertical-align:middle;border-style:none;margin:5px;width:420px;" /></p><p><em>Riihimäen päivätoiminta siirrettiin koronan takia sisätiloista eri kaupunginosien puistoihin. Toimintaa jatketaan ensi kesänä.</em><br><em>Kuva: Janne Yrjölä</em><br> </p><p>Teksti: Tiina Tenkanen<br>Kuvat: Vesa Laitinen</p><p><br></p><p><br></p><p><br></p><p><br></p></div></div> | 29.11.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 3.12.2020 7:58:38 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/lapinjarvi_palkitaan.jpeg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
| SAK, Akava ja STTK: Palkansaajien esitykset ikääntyvien työllisyyden parantamiseksi eivät saaneet vastakaikua työnantajilta | 1850 | <p>Neuvottelut toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi ovat päättyneet ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä esitystä maan hallitukselle ei anneta. </p><p>Toimeksiannossaan hallitus edellytti tasapainoista julkista taloutta vahvistavaa esitystä toimista yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, heidän työmarkkina-asemansa parantamiseksi ja työssä jaksamisen edistämiseksi.</p><p>Palkansaajakeskusjärjestöillä oli rakentavia ehdotuksia, jotka olisivat täyttäneet hallituksen toimeksiannon kaikilta osin.<br>– Tärkein kokonaisuus liittyy työttömien lisäpäiväratkaisuun ja muutosturvan parantamiseen. Irtisanottujen työllistymistä nopeutettaisiin lisäämällä koulutusta, pidentämällä työllistymisvapaata ja nopeuttamalla työnhaun aloitusta jo irtisanomisaikana. Muutosturvakoulutuksen kesto pitenisi työsuhteen pituudesta riippuen kahteen tai kolmeen kuukauteen, järjestöt ehdottavat.<br><br>Palkansaajien esitys turvaisi ikääntyneiden työttömien toimeentulon jatkossakin, vaikka työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nostettaisiin 65-vuoteen – eli vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneisiin.<br>– Myös pienemmistä yrityksistä irtisanottujen ja vailla muutosturvaa olevien toimeentulo sekä koulutusmahdollisuudet turvattaisiin palkansaajien esityksessä.<br><br>Työssä jaksamisen tueksi palkansaajat esittävät mahdollisuuksia lyhentää yli 55-vuotiaiden työaikaa ja keinoja henkisen kuormituksen vähentämiseen.</p><p>Palkansaajien esityksiin ei työryhmässä saatu vastakaikua.<br>– Olimme valmiita kantamaan vastuuta työllisyyden kehityksestä ja olemme pettyneitä lopputulokseen, järjestöt toteavat.</p><p>
<strong>Liite:
<a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Documents/SAK-Akava-STTK-esitys-yli-55-vuotiaiden-tyollisyysasteen-nostamisesta.pdf" target="_blank">Palkansaajien esitykset yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi</a></strong><br></p><p>
<br>
</p> | 29.11.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 1.12.2020 6:39:53 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Arbetsgrupp bereder en redogörelse om jämställdhetspolitiken | 581 |
<p>Social- och hälsovårdsministeriet har i dag tillsatt en arbetsgrupp med
uppgift att stödja beredningen av statsrådets redogörelse om jämställdhetspolitiken.
I arbetsgruppen deltar tjänstemän från ministerierna och andra sakkunniga.</p><p>I redogörelsen ställer man upp nationella jämställdhetsmål som sträcker sig
över valperioden.  Syftet är att ytterligare stärka
jämställdhetspolitikens planmässighet. Avsikten är att redogörelsen ska
överlämnas till riksdagen före utgången av 2021.</p><p> Arbetsgruppen har även till uppgift att utarbeta en plan för ett
uppföljningssystem som ska kunna användas inom statens alla
förvaltningsområden.  </p><p> ”Redogörelsen är viktig för att kunna utveckla jämställdhetspolitiken
och fastställa långsiktiga mål för den. Den öppnar också för bredare
diskussioner om hur vi vill att vårt jämställda Finland ska se ut i framtiden.
Här är de kunskaper och synpunkter som fältet har mycket värdefulla. Som stöd
för beredningen kommer vi att ordna omfattande samråd med
frivilligorganisationer och intressegrupper”, konstaterar Thomas Blomqvist,
minister för nordiskt samarbete och jämställdhet. </p><p>Beredningen av redogörelsen samordnas av social- och hälsovårdsministeriet.
 </p><p>Arbetsgruppen arbetar fram till utgången av 2022.</p><ul><li><a href="https://stm.fi/sv/projektet?tunnus=STM146:00/2020" target="_blank"><strong>Information
om arbetsgruppen <br><br></strong></a></li></ul><span><div><span><span><span><h4>Läs mer (Statsrådet)</h4></span></span></span><ul><li><a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/tyoryhma-valmistelemaan-valtioneuvoston-tasa-arvopoliittista-selontekoa-1?languageId=sv_SE" target="_blank"><strong>Arbetsgrupp bereder en redogörelse om jämställdhetspolitiken</strong></a></li></ul></div></span><p><br></p> | 24.11.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 25.11.2020 12:34:19 | | | https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo_selonteko.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Työryhmä valmistelemaan valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa | 544 |
<p>Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut työryhmän, jonka
tehtävänä on tukea valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon valmistelua.
Työryhmä koostuu eri ministeriöiden virkamiehistä ja muista asiantuntijoista.</p><p>Selonteossa asetetaan kansalliset, vaalikauden yli ulottuvat
tasa-arvotavoitteet. Tarkoituksena on vahvistaa tasa-arvopolitiikan
suunnitelmallisuutta edelleen. Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle vuoden
2021 loppuun mennessä.</p><p>Työryhmän tehtävänä on myös laatia suunnitelma valtion eri hallinnonalat
kattavaksi tasa-arvon seurantajärjestelmäksi. </p><p>”Tasa-arvoselonteolla on suuri merkitys tasa-arvopolitiikan kehittämisessä
ja pitkäjänteisten tavoitteiden määrittelemisessä. Se on myös tilaisuus
laajempaan keskusteluun siitä, miltä haluamme tasa-arvoisen Suomen näyttävän
tulevaisuudessa. Kentällä oleva tieto ja näkemykset ovat tässä erittäin
arvokkaita. Valmistelun tueksi tulemme kuulemaan laajasti kansalaisyhteiskuntaa
ja sidosryhmiä”, toteaa pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.</p><p>Selonteon valmistelua koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriössä. </p><p>Työryhmä työskentelee vuoden 2022 loppuun saakka. </p><ul><li><a href="https://stm.fi/hanke?tunnus=STM146:00/2020" target="_blank"><strong>Tietoa
työryhmästä </strong></a></li></ul><p><span></span></p><h4>Lue tiedote Valtioneuvoston sivuilta: </h4><ul><li><h4><a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/tyoryhma-valmistelemaan-valtioneuvoston-tasa-arvopoliittista-selontekoa-1" target="_blank">Työryhmä valmistelemaan valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa</a></h4></li></ul><br><p></p> | 24.11.2020 22:00:00 | Ajankohtaista | | | 25.11.2020 12:30:15 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/tasa-arvo_selonteko.jpeg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Kymmeniä kuntatyön kehittäjiä palkitaan tänään | 536 |
<p><strong>Kuntatyön kehittämistä
juhlistetaan 25. marraskuuta Kuntekon virtuaalisessa loppuseminaarissa kello
13–16. Loppuseminaarissa myönnetään yhteensä 34 palkintoa kuntatyöpaikoille ja
-työntekijöille, jotka ovat parantaneet työelämän laatua ja palveluja.</strong><br>
<br>
Palkintokriteerinä on tuloksellinen ja rohkea kehittämistyö, jota ovat tehneet
yhdessä johtajat, esimiehet, työntekijät ja mahdollisesti jopa asiakkaat. 
Palkittavat teot on valittu noin sadasta kehittämisteosta, jotka on ilmoitettu
vuonna 2020 Kuntekon Tekojen tori -verkkosivustolle: <a href="https://www.kunteko.fi/tekojen-tori" target="_blank"><strong>www.kunteko.fi/tekojen-tori</strong></a>.
<br>
<br>
Kehittämisteot ovat sosiaali- ja terveysalalta, opetus- ja kasvatusalalta,
teknisestä toimesta, elinkeino- ja yrityspalveluista, kulttuuri- ja vapaa-ajan
toimialalta, ruoka- ja siivouspalveluista sekä koko kuntaa koskevasta
kehittämistyöstä. Tiedot palkinnon saajista ovat yhteystietoineen liitteenä. <br>
<br>
– Olen ylpeä kunta-alasta. Kuntaorganisaatioissa kehitetään toimintaa ja
palveluja koko ajan. On hienoa kertoa näistä kehittämisteoista Tekojen torilla.
Tänä vuonna saimme aivan loistavia kehittämiskuvauksia. Monessa
kehittämisteossa korostuu pandemia-aika, mikä kuvaa sitä, kuinka ketterästi ja
nopeasti kunnissa pystyttiin uudistamaan palveluja, Kuntekon ohjelmapäällikkö <strong>Anna-Mari Jaanu</strong> kertoo. <br>
<br>
Kunteko on palkinnut kunta-alan kehittämistekoja kahtena aikaisempanakin
vuonna. Tänä vuonna palkitsemistilaisuus pidetään virtuaalisesti
koronapandemian vuoksi. Tilaisuus on kaikkien nähtävissä tänään kello 13 alkaen
Youtubessa: <a href="https://bit.ly/2JwFLub" target="_blank"><strong>https://bit.ly/2JwFLub</strong></a>.<br>
<br>
Palkintojen jaon lisäksi Kuntekon loppuseminaarissa kuullaan valovoimaisen
puhujan, futuristi <strong>Perttu
Pölösen</strong> ajatukset tulevaisuuden työelämästä. Pölönen on
Euroopan lupaavimman 35 innovaattorin joukkoon valittu visionääri, joka valaa
uskoa tulevaisuuteen. Hän puhuu tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista,
informaatioteknologioista, työelämästä, koulutuksesta ja vastuullisuudesta.<br>
<br>
Loppuseminaarissa kuullaan myös kunta-alan työmarkkinajohtajan <strong>Markku Jalosen</strong> ja JHL:n
puheenjohtaja <strong>Päivi
Niemi-Laineen</strong> näkemykset siitä, miksi työelämässä tarvitaan
jatkuvaa kehittämistä. Julkisen sektorin konsultointiin erikoistuneen
Tamora Oy:n toimitusjohtaja <strong>Jaana
Utti</strong> kertoo, miltä kuntakentällä näyttää tällä hetkellä
kehittäjän näkökulmasta.<br>
<br>
Palkinnot jakaa KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan työntekijäjärjestöjen
yhteinen kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020. Ohjelma on lähes
kuuden vuoden ajan tarjonnut kehittämisapua kuntatyöpaikoille ja tehnyt hyvää
kuntatyötä näkyväksi. Ohjelman päärahoittaja on Euroopan sosiaalirahasto. </p>
<h4>Liitteet</h4><ul><li class="MsoNormal"><span style="font-size:10.5pt;font-family:"arial", sans-serif;"><a href="https://www.epressi.com/media/userfiles/132831/1606216651/kunteko-loppuseminaari-2020-palkittavat-ja-yhteystiedot.pdf" target="_blank"><strong>Kunteko loppuseminaari 2020 palkittavat ja
yhteystiedot.pdf</strong></a></span></li></ul><h4><br>
Lisätietoja:</h4><p>Anna-Mari Jaanu, ohjelmapäällikkö, puh. +358 50
572 4620, <a href="mailto:anna-mari.jaanu@kt.fi">anna-mari.jaanu@kt.fi</a> <br>
Minna Lyhty, projektipäällikkö, puh. +358 50 405 9989, <a href="mailto:minna.lyhty@kt.fi">minna.lyhty@kt.fi</a> </p><p><em>KT Kuntatyönantajat on
työmarkkinakeskusjärjestö, joka edustaa kuntia ja kuntayhtymiä sekä
valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa että kolmikantayhteistyössä. KT
neuvottelee ja sopii kunnallista henkilöstöä koskevat valtakunnalliset virka-
ja työehtosopimukset. Sopimusneuvottelujen ohella KT:n tärkeimpiin tehtäviin
kuuluu työelämän laadun, tuloksellisuuden ja yhteistoiminnan kehittäminen.</em></p><p><br></p> | 24.11.2020 22:00:00 | Tiedote | | | 25.11.2020 10:55:37 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tapahtumat/PublishingImages/kuntekon_loppuseminaari_B_tw.jpg" width="400" style="BORDER:0px solid;" /> |
| Ammattiliitto Jytyn nimi ja visuaalinen ilme uudistuivat | 214 |
<p><strong>Jytyn
brändiuudistuksessa laitettiin uusiksi liiton nimi ja visuaalinen ilme. Uusi
brändi heijastaa 2020-luvun työelämää ja kiteytyy ajatukseen: sillä sinun työsi
on tärkeä.</strong></p><p>Jyty jatkaa työtä hyvän ja oikeudenmukaisen työelämän puolesta
uudella nimellä ja uudella visuaalisella ilmeellä. Liiton uusi nimi on
Ammattiliitto Jyty. Edellinen nimi Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto
Jyty oli käytössä vuodesta 2004 lähtien.</p><p>– Liiton uusi nimi kuvastaa ytimekkäästi perustehtäväämme.
Olemme ammattiliitto ja puolustamme edustamiemme jäsenten etuja kaikissa
työelämän kysymyksissä, Ammattiliitto Jytyn järjestöjohtaja <strong>Ari Sauros</strong> sanoo.</p><p>Uusi nimi näkyy liiton logoissa, jotka saivat uuden nimen
lisäksi väripäivityksen.</p><p>Olennainen osa brändiuudistusta on
värimaailma, joka päivitettiin 2020-luvulle. Uudessa ilmeessä korostuvat
vihreän sävyt sammal, havu ja minttu, jotka symboloivat kasvua ja
elinvoimaisuutta. Greippi puolestaan tuo ilmeeseen ripauksen keltaista,
energisyyden ja aktiivisuuden väriä.</p>
<span></span>
<p>Ammattiliitto Jyty viestii työelämästä ja edunvalvonnasta haasteineen
ja iloineen myös uusien brändikuvien ja ikonikuvitusten kautta. Lisäksi
uudistettiin painetussa ja sähköisessä viestinnässä käytettävät fontit.</p><p>– Uusi visuaalinen ilme alkaa näkyä vaiheittain kaikessa
Ammattiliitto Jytyn viestinnässä, kuten nettisivuilla, printtilehdessä, verkkolehdessä,
sosiaalisessa mediassa ja painotuotteissa, Ammattiliitto Jytyn viestintäjohtaja
<strong>Kari Hietamäki</strong> kertoo.</p><p>Brändiuudistus toteutettiin yhteistyössä strategisen ja
visuaalisen sisältötoimisto Kubo Creative Agencyn kanssa.</p><p>Uusi nimi ja visuaalinen ilme julkistettiin Ammattiliitto
Jytyn liittovaltuuston järjestäytymiskokouksen yhteydessä 23.–24.11.2020.</p><p>Ammattiliitto Jytyn arvoja ovat jäsenlähtöinen osaava
palvelu, yhteistyö, oikeudenmukaisuus ja nykyaikaisuus. Näitä perusarvoja
toteutamme niin uudistuneessa brändissämme kuin jokapäiväisessä työssämme
paremman työelämän puolesta. Brändimme ydin kiteytyy Ammattiliitto Jytyn uuteen
sloganiin: Sillä sinun työsi on tärkeä.</p><p>Ammattiliitto Jytyn uudesta visuaalisesta ilmeestä kerrotaan
tarkemmin <a href="/fi/jyty/materiaalipankki/Documents/Logot/Jyty_Brand_Book.pdf" target="_blank"><strong>brändiohjeistuksessa</strong></a>, joka on luettavissa liiton nettisivuilla.</p><p>Lisätietoja: Viestintäjohtaja Kari Hietamäki,
kari.hietamaki@jytyliitto.fi, 040 502 0115<br></p><p><em>Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto.</em><br></p> | 23.11.2020 22:00:00 | Tiedote | | | 25.11.2020 13:58:47 | | | https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspx | html | False | aspx | | | <img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/jytyn-lanseeraus-slogan-ja-logo%20web4.jpg" width="420" style="BORDER:0px solid;" /> |
