Jyty: Underskottsbudgeten lappar problemen bara delvis6506 <p><span lang="SV-FI"><strong>Regeringen avslutade på onsdagen den tre dagar långa budgetmanglingen som förutspåddes bli svår. Man tog itu med problemen på ett sätt som innebär ett 10,7 miljarder euro stort underskott i budgeten för nästa år. Allt det är ny skuld som läggs till det gångna årets skuld på ungefär 20 miljarder. Budgetens slutsumma är totalt 64,2 miljarder.</strong></span></p><p><span lang="SV-FI">De stödeuron för kommunerna som utlovades vid regeringens budgetmangling för både det pågående årets tilläggsbudget och nästa års budget är enligt Jytys ordförande <strong>Maija Pihlajamäki</strong> mer än nödvändiga.</span></p><p><span lang="SV-FI">”Det är dock klart att stödsumman ännu inte täcker de luckor som uppstått i kommunekonomin och som kommunerna lidit av redan före corona-tiden. När man ännu en gång påtvingar kommunerna nya uppgifter bör man till fullt belopp ersätta kommunerna de utgifter dessa ger upphov till”, kräver Pihlajamäki.</span></p><p><span lang="SV-FI">I många kommuner är skatteintäkterna enligt Pihlajamäki långt ifrån det förväntade samtidigt som de lagstadgade uppgifterna nu till och med ökar. ”Det stora frågetecknet är hur kommunerna klarar av de nya påtvingade plikterna när resurserna inte räcker till de tidigare uppgifterna.”</span></p><p><span lang="SV-FI">Pihlajamäki påminner om vårens manglingstal som regeringen höll om att föra den offentliga ekonomin i en hållbar riktning. ”Det är ett bra mål, men i kommunerna verkar man ha panik. Nästa år hotar en permitteringsvåg, av vilken man fick ett smakprov, när Vasa stad meddelade att de överväger att permittera hela sin personal i högst två veckor. Besluten kommer nästa vecka.”</span></p><p><span lang="SV-FI">Som ett positivt beslut ser Pihlajamäki att man börjar bereda bl a frågor om pensionsslussen, utveckling av lokalt avtalande samt gradering av arbetslöshetsskyddet vid samma bord som arbetsmarknadsorganisationerna.</span></p><p><span lang="SV-FI">”Förhoppningsvis hittar de som sitter vid bordet en gemensam vision. Det har man ju försökt länge redan. Om man inte uppnår samförstånd före tidsfristen går ut blir det regeringen som får fatta besluten. Jag betonar dock att kollektivavtalen är en viktig garanti för jämlika förhandlingar och också i fortsättningen arbetstagarnas trygghet.”</span></p><p><span lang="SV-FI">Pihlajamäki anser det vara viktigt att regeringen som en sysselsättningsåtgärd strävar till att förbättra sysselsättningen genom att satsa på individuellt arbetssökande genom att öka bl a arbetskraftstjänsterna med 50 miljoner. ”Tyvärr tänker man avskaffa alterneringsledigheten samtidigt som man försöker förlänga arbetskarriärerna. Alterneringsledighetssystemet har dock varit en viktig bit speciellt i den offentliga sektorn när man främjat arbetshälsan, orkandet i arbetet och på så vis fått längre arbetskarriärer.”</span></p><p><span lang="SV-FI">Budgetmanglingens beslut, enligt vilket man från statens budget nästa år täcker underskottet som är en följd av nedgången i Veikkaus intäkter, får också tack av Jytys ordförande. ”Så här säkrar man verksamhetsförutsättningarna för bl a tredje sektorns icke-vinstdrivande organisationer. Ett bevarande av nuvarande nivå förutsätter enligt beslutet en budgetfinansiering på 347 miljoner euro.”</span></p><p><span lang="SV-FI">Tilläggsinformation&#58; ordf. Maija Pihlajamäki, tel. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi</span><span lang="SV-FI"><br> <br> * Jyty representerar ungefär 50&#160;000 tjänste- och befattningsinnehavare i kommuners, samkommuners, församlingars och privat tjänst. Av medlemmarna är ungefär 84 procent kvinnor. Jyty är kommunbranschens äldsta fackförbund och medlemsförbund i STTK.<br></span></p><p><br><span lang="SV-FI"></span></p>17.9.2020 21:00:00Tiedote18.9.2020 7:58:30https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Maija_neuvottelu_19.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Kuntatalouteen 1,45 miljardin tukipaketti – järjestöjen rahoitus turvataan7247<p>Koronavirus on vaikuttanut kuntien taloudelliseen tilanteeseen merkittävästi muun muassa alentuneiden verotulojen kautta. Kun tämä yhdistetään usean kunnan jo aiemmin vaikeutuneeseen taloustilanteeseen, on monille kunnille aiheutunut suuria haasteita. Hallitus reagoi kuntatalouden vaikeaan tilanteeseen jo kuluvan vuoden neljännessä lisätalousarviossa mittavalla tukikokonaisuudella, jota on tarkoitus edelleen korottaa syksyllä annettavassa lisätalousarvioesityksessä.</p><p>Kuntataloutta ehdotetaan tuettavaksi edelleen vuonna 2021 mittavalla kokonaisuudella. Peruspalveluiden valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen 300 miljoonan euron korotus, josta 20 miljoonaa euroa kohdennetaan harkinnanvaraiseen korotukseen. Korotus kohdistetaan lähtökohtaisesti käyttäen samoja jakoperusteita kuin vuoden 2020 tukipaketissa. Lisäksi yhteisöveron jako-osuuteen tehdään 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus edelleen vuodelle 2021 (vuositason kokonaisvaikutus 550 miljoonaa euroa). Valtio korvaa kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti koronaan välittömästi liittyvät testaus- ym. menot. &#160;</p><p>Lisäksi syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä kunnille ja sairaanhoitopiireille on tarkoitus osoittaa yhteensä 600 miljoonaa euroa. Peruspalvelujen valtionosuuksien kertaluonteinen lisäys 400 milj. euroa vuodelle 2020 ja sairaanhoitopiireille 200 miljoonaa vuodelle 2020.</p><p>Hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023.</p><p>Kuntien valtionapuihin osoitetaan yhteensä 12,5 miljardia euroa vuonna 2021. Valtionavut kasvavat vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin 0,9 miljardia euroa. Laskennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä 8,7 miljardia euroa, mikä on noin 0,6 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.</p><p>Vuoden 2021 talousarvioesityksessä kuntatalouteen kohdentuu merkittäviä uudistuksia, jotka liittyvät muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen ja hoivahenkilöstön sitovaan vähimmäishenkilöstömitoitukseen. Uudistusten vaikutus kuntien talouteen nousee monissa tehtävissä asteittain. Kunnat saavat laajeneviin tehtäviinsä täyden valtionrahoituksen. Esimerkiksi hoivahenkilöstön sitovan vähimmäismitoituksen vaikutus vuonna 2021 on 53 miljoonaa ja nousee 266 miljoonaan euroon vuoteen 2024 mennessä. Nämä muun muassa hoivaa ja opetusta vahvistavat sekä perheiden menoja pienentävät päätösperäiset pysyvät toimet kompensoidaan 100 prosenttisesti valtionosuuksin kunnille siltä osin, kuin ne lisäävät kuntatalouden menoja, eli vuonna 2021 arviolta 370 miljoonaa euroa vuodessa, ja vuonna vuoteen 2024 mennessä noin 790 miljoonaa euroa vuodessa.&#160;</p><span><h3>Koronavirustilanteesta aiheutuvat välittömät kustannukset katetaan</h3> <p>Koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Menot katetaan poikkeuksellisesti valtion menokehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2021. Osana tätä kokonaisuutta hybridistrategian edellyttämään testaukseen varataan 1,4 miljardia euroa vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja 355 miljoonaa vuoden 2020 syksyn lisätalousarvioesitykseen. Vuoden 2021 kustannusarvioiden tarkentuessa määrärahaa tarkistetaan tarpeen mukaisesti.</p> <p>Testausteknologiaan liittyviä investointeja varaudutaan tukemaan 30 miljoonalla eurolla talousarvioesityksessä. Rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistamisesta aiheutuviin muihin kuin testaukseen liittyviin lisäkustannuksiin osoitetaan hallituksen talousarvioesityksessä 30 miljoonaa euroa, minkä lisäksi sairaanhoitopiireille ja kunnille koronavirustilanteesta aiheutuviin välittömiin muihin kuin testauksesta aiheutuviin kustannuksiin osoitetaan 200 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyössä valmistellaan edellä mainittuihin kustannuksiin liittyvä kuntien ja sairaanhoitopiirien avustusjärjestelmän kokonaisuus siten, että kannustimet kustannustehokkaaseen toimintaan säilyvät.</p></span><h3>Kulttuurin, liikunnan, tieteen ja nuorisojärjestöjen rahoitus turvataan ensi vuodelle</h3><p>Rahapelituottojen edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Suurin osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyömenoista rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Tuottoarvio on laskenut koronaviruspandemian sekä pelihaittojen vähentämiseksi tehtyjen toimien vuoksi. </p><p>Kompensaatio (347 miljoonaa euroa) rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vaikutus tuloutukseen 80 miljoonaa euroa), kehysvaikutteisin budjettivaroin (152,2 miljoonaa euroa, josta 141,5 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja 10,7 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla) ja hyödyntämällä jakamattomien voittojen kokonaisuutta (114,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla).&#160;</p><p>Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää arvioiden mukaan tulevina vuosina nykyistä alhaisemmaksi. Vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti. Hallitusohjelman mukaisesti, pelihaittojen torjumiseksi ja kanavointikykyisen yksinoikeusjärjestelmän varmistamiseksi, viedään viipymättä eteenpäin arpajaislain uudistamista koskeva hanke. Tavoitteena on saada esitys eduskuntaan kesäkuuhun 2021 mennessä.</p><h3>Yli 55‐vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen ‐ toimeksianto työmarkkinajärjestöille </h3><p>Hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista.</p><p>Toimeksiannon keskiössä on yli 55‐vuotiaiden työllisyyttä edistävä kokonaisuus ja tavoitteena on vähentää varhaista työelämästä poistumista tavoilla, jolla saavutetaan vähintään 10 000 työllisen lisäys vuoteen 2029 loppuun mennessä VM&#58;n todentamana. Esitystä työmarkkinaosapuolilta edellytetään marraskuun 2020 loppuun mennessä. Mikäli toimeksianto ei johda asetettuihin tavoitteisiin, hallitus linjaa tarvittavat toimet yksityiskohtineen joulukuussa 2020.</p><p>Osana toimeksiantoa hallitus edellyttää, että esityksillä edistetään ikääntyneiden työssä jaksamista, työkykyä, ja osaamista vahvistavia toimenpiteitä sekä muutosturvaa huomioiden erikokoiset yritykset. Työkyvyn tukeminen työuran aikana on olennainen tekijä, jotta ikääntyneiden työllisyyttä voidaan kestävästi nostaa. Siksi myös työnantajien roolia työkyvyn ylläpitoon ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn on vahvistettava.&#160; </p><p>Ehdotettujen toimien tulee vahvistaa kokonaisuutena julkista taloutta.</p><h3>Paikallista sopimista lisätään</h3><p>Hallituksen tavoitteena on lisätä paikallista sopimista osapuolten keskinäiseen luottamukseen perustuen. Paikallista sopimista kehitetään huolehtimalla henkilöstön riittävästä tiedonsaannista ja vaikutusmahdollisuuksista, mikä on avainasemassa sopimisen vaatiman luottamuksen ilmapiirin luomisessa. </p><p>Paikallista sopimista edistetään työ‐ ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta tavoitteena joustavuuden ja turvan tasapainoinen yhdistäminen sekä työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittäminen. </p><p>Paikallisen sopimisen työryhmä käy läpi työlainsäädäntöä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien edistämisen näkökulmasta. Ehdotukset paikallisen sopimisen edistämiseksi valmistellaan työryhmässä ja esitellään työllisyyden edistämisen ministerityöryhmälle 1.3.2021 mennessä. Samassa yhteydessä TEM toimittaa hallituksen käyttöön vastauksen eduskunnan työaikalain yhteydessä päättämään ponteen työntekijöiden edustusjärjestelmiä koskien. Tätä hyödyntäen arvioidaan menettelyt paikallisen sopimisen toteuttamiselle yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä.&#160; Arvioinnissa otetaan huomioon työntekijöiden vähimmäissuojan tavoitteet ja yritysten tarve yrityskohtaiselle joustavuudelle toimintaympäristömuutoksiin sopeutumiseksi. Mahdolliset lainsäädäntömuutokset valmistellaan mahdollisimman pikaisella aikataululla, niin että ne voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana. </p><p>Teetetään selvitys toimenpiteistä, joilla paikallisen sopimisen edellytyksenä olevaa luottamusta ja neuvotteluosaamista kyetään vahvistamaan sekä normaalisitovuus‐ että yleissitovuuskentässä. </p><p>Tavoitteena on löytää keinoja, joilla lisätään valmiuksia työpaikkatason sopimiseen myös olemassa olevia sopimismahdollisuuksia hyödyntäen. Paikallisen sopimisen työryhmä valmistelee selvitystä hyödyntäen ehdotuksia paikallisen sopimisen edellytysten parantamiseksi ja tasapuolisten neuvottelusuhteiden luomiseksi. Ehdotukset tuodaan työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän käsittelyyn 1.3.2021 mennessä.&#160; </p><p>Hallitus pitää tärkeänä, että työmarkkinaosapuolet käsittelevät osaltaan paikallisen sopimisen edistämisen mahdollisuuksista tarkastellen myös paikallisen sopimisen neuvotteluosapuoliin liittyviä kysymyksiä työehtosopimuksissa</p><h4>Lue tarkemmin Valtioneuvoston sivuilta&#58;<br></h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/10616/vuoden-2021-talousarvioesitys-rakentaa-tieta-ulos-koronakriisista" target="_blank">Vuoden 2021 talousarvioesitys rakentaa tietä ulos koronakriisistä</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyoministeri-haatainen-budjettiriihen-paatokset-tukevat-tyollisyystavoitteen-saavuttamista" target="_blank">Työministeri Haatainen&#58; Budjettiriihen päätökset tukevat työllisyystavoitteen saavuttamista</a></h4></li><li><h4><a href="https&#58;//valtioneuvosto.fi/-/1410845/ministerit-andersson-ja-saarikko-riihipaatoksilla-nostetaan-suomen-koulutustasoa-ja-turvataan-kansalaisyhteiskunnan-rahoitusta" target="_blank">Ministerit Andersson ja Saarikko&#58; Riihipäätöksillä nostetaan Suomen koulutustasoa ja turvataan kansalaisyhteiskunnan rahoitusta</a></h4></li></ul><p></p><p><br></p>15.9.2020 21:00:00Ajankohtaista18.9.2020 11:34:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/budjetti-2021.png" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Jyty: Alijäämäinen budjetti paikkaa ongelmia vain osittain7246<p><strong>Hallitus sai päätökseen keskiviikkona kolme päivää kestäneen ennakkoon vaikeaksi povatun budjettiriihen. Vaikeuksiin tartuttiin otteella, joka merkitsee 10,7 miljardin euron suuruista alijäämäistä talousarviota ensi vuodelle. Se kaikki on uutta velkaa kuluvan vuoden noin 20 miljardin velanoton päälle. Talousarvion loppusumma on kaikkiaan 64,2 miljardia.</strong></p><div class="release__PublicationContent-sc-6son67-0 liWhHr"><p>Hallituksen budjettiriihessä lupaamat tukieurot kunnille sekä kuluvan vuoden lisätalousarvion osalta että ensi vuoden talousarviossa tulevat Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtajan <strong>Maija Pihlajamäen</strong> mukaan enemmän kuin tarpeeseen.</p><p>”On kuitenkin selvää, että tukisumma 1,45 miljardia ei vieläkään kata niitä kuntatalouteen syntyneitä aukkoja, joista kunnat ovat kärsineet jo ennen korona-aikaa. Kun kunnille sälytetään nyt jälleen kerran lisää uusia tehtäviä, niistä koituvat kustannukset on korvattava kunnille täysimääräisesti”, Pihlajamäki vaatii.</p><p>Monissa kunnissa verotuotot ovat Pihlajamäen mukaan kaukana odotetuista samaan aikaan kun lakisääteiset tehtävät ovat nyt jopa lisääntymässä.” Suuri kysymysmerkki on, miten uusista kunnille sälytetyistä velvoitteista selvitään, kun entistenkään tehtävien hoitamiseen eivät resurssit riitä.”<br></p><p>Pihlajamäki muistuttaa hallituksen keväisistä kehysriihipuheista viedä julkista taloutta kestävälle uralle. ”Se on hyvä tavoite, mutta kunnissa tuntuu olevan nyt paniikki päällä. Lomautusaalto uhkaa ensi vuonna, josta alkuviikosta saatiin esimakua, kun Vaasan kaupunki ilmoitti harkitsevansa koko henkilöstönsä lomauttamista&#160;enimmillään kahdeksi viikoksi. Päätöksiä saadaan ensi viikolla. ”</p><p>Myönteisenä päätöksenä Pihlajamäki pitää sitä, että mm. eläkeputkeen liittyviä kysymyksiä ja&#160;paikallisen sopimisen kehittämistä sekä työttömyysturvan porrastusta ryhdytään valmistelemaan työmarkkinajärjestöjen yhteisessä pöydässä.</p><p>”Toivottavasti yhteinen sävel pöydän ääressä istuvien kesken löydetään. Sitähän on yritetty jo pitkään. Jos yhteisymmärrystä ei määräaikaan mennessä synny, hallituksen kontolle jää päätösten tekeminen. Korostan kuitenkin, että työehtosopimukset ovat tasapuolisten neuvottelujen tärkeä tae ja myös tulevaisuudessa työntekijöiden turva.”</p><p>Pihlajamäki pitää tärkeänä, että yhtenä työllisyystoimena hallitus pyrkii parantamaan työllisyyttä panostamalla yksilölliseen työnhakuun lisäämällä mm. työvoimapalveluita 50 miljoonalla. ”Valitettavasti kuitenkin samaan aikaan kun työuria pyritään pidentämään, vuorotteluvapaasta ollaan luopumassa. Vuorotteluvapaajärjestelmä on kuitenkin ollut yksi tärkeä palanen erityisesti julkisella sektorilla edistettäessä työhyvinvointia, työssä jaksamista ja sitä kautta pidempiä työuria.” &#160;</p><p>Budjettiriihen päätös, jonka mukaan valtion budjetista katetaan ensi vuonna Veikkauksen tuottojen putoamisesta mm. koronan seurauksena seurannut vaje, saa niin ikään kiitosta Jytyn puheenjohtajalta. ”Näin turvataan mm. voittoa tavoittelemattomien kolmannen sektorin järjestöjen toimintaedellytykset. Nykytason säilyttäminen edellyttää päätöksen mukaan 347 miljoonan euron budjettirahoitusta.”</p><p>Lisätietoja&#58; pj. Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki@jytyliitto.fi<br> <br> * Jyty edustaa noin 50 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 84 prosenttia. Jyty on kunta-alan vanhin ammattiliitto ja STTK&#58;n jäsenliitto.</p><p><br></p></div>15.9.2020 21:00:00Tiedote17.9.2020 12:32:17https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/PublishingImages/Maija_neuvottelu_19.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STTK: Elvyttävä finanssipolitiikka perusteltua koronakriisistä palautumiseksi7248 <p>Hallituksen budjettiriihessä päätettiin ensi vuoden tuloista, menoista ja työllisyystoimista. Nyt finanssipolitiikka on mitoitettu elvyttäväksi, mikä on perusteltua koronakriisistä palautumiseksi.<br> - Ilman EU&#58;n elpymis- ja palautumisvälinettä Suomenkin finanssipolitiikka olisi ensi vuonna selvästi kireämpää. Vielä ei kuitenkaan kannata ripustautua menokehysten noudattamiseen, sillä talous- ja epidemiatilanteen kehitystä on vaikea ennakoida, STTK&#58;n pääekonomisti <strong>Patrizio Lainà</strong> toteaa.<br> <br> Hallitus luo näkymän työllisyyden nostamiseksi 31 000 - 36&#160;000 henkilöllä, mikä perustuu valtiovarainministeriön vaikutusarvioon. On myönteistä, että hallitus antaa ikääntyneiden työllisyyspaketin työmarkkinajärjestöjen valmisteltavaksi.</p><p>-Tarvitsemme merkittäviä lisäpanostuksia ikääntyneiden työllisyyden ja työkyvyn tukemiseen, kuten subjektiivisella oikeudella osa-aikatyöhön työkyvyn ja terveyden perusteella sekä muutosturvan parantamisella.</p><p>Yksilöllisen työnhaun mallissa panostaminen työttömän työnhakijan henkilökohtaiseen palveluun ja karenssien kohtuullistaminen on myönteinen muutos. Työvoimapalveluiden lisäresursointi 70 miljoonalla eurolla on erittäin tarpeellinen matkalla kohti pohjoismaista työllisyyden tasoa.<br> -Edellytys hakea 0 - 4 työpaikkaa jättää varaa tilannekohtaiselle harkinnalle. Esimerkiksi alueilla, joilla työpaikkojen tarjonta on heikkoa, olisi kohtuutonta edellyttää hakemaan useita työpaikkoja, Lainà huomauttaa.</p><p>STTK on tyytyväinen hallituksen päätökseen siitä, että paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusten kautta.</p><p>- Emme jatkossakaan hyväksy luottamusmiesjärjestelmän ohittamista tai heikentämistä. Sen sijaan on tärkeää, että järjestäytyneiden työntekijöiden oikeutta valita työehtosopimuksen tarkoittama luottamusmies edistetään kaikilla työpaikoilla.</p><p>STTK pitää erittäin myönteisenä, että koronakriisistä huolimatta hallitus pitää kiinni kunnianhimoisista tavoitteistaan, jotka liittyvät osaamisen kehittämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.<br> - Oppivelvollisuuden pidentäminen takaa toimivat työmarkkinat tulevaisuudessakin, eikä ilmastonmuutos odota.</p><p>Lisätietoja STTK&#58;ssa&#58; Patrizio Lainà, puhelin 040 583 4432. </p><p><em>STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 14 jäsenliittoa ja noin 500 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.</em></p><p><br></p>15.9.2020 21:00:00Ajankohtaista16.9.2020 15:02:46https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Mielenterveyttä voidaan tukea työpaikalla7245<p>​Työllä on myös monia myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Edellytyksenä on, että työ on hyvin organisoitua ja johdettua, työkuormitus on työntekijän työkykyyn nähden sopivalla tasolla ja työntekijä kokee työn mielekkäiksi.<br><br>– Työ ja työssäolo voivat myös suojata työn ulkopuolisilta mielenterveyttä uhkaavilta tekijöiltä esimerkiksi silloin, kun yksityiselämän tapahtumat tai olosuhteet kuormittavat, sanoo asiantuntija <strong>Päivi Rauramo</strong> Työturvallisuuskeskuksesta.<br><br>Työntekijän työkykyyn nähden optimaalisella työn mitoituksella on työkyvyttömyyttä ehkäisevä sekä masennuksesta toipumista ja työkyvyn palautumista edistävä vaikutus. Työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan puitteissa työpaikoilla on perusteltua ottaa painopisteeksi työhyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyden tukeminen ja masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden torjunta. <br><br>Tehokkaiden lääketieteellisten hoitotoimenpiteiden ohella on tärkeää, että työpaikoilla tuotetaan ja sovelletaan käytäntöön malleja, joilla tuetaan oireilevan työkykyä ja sairastuneen mahdollisimman nopeaa paluuta työhön. <br><br>– Näistä malleista on olemassa suomalaisissa yrityksissä toteutuneita hyviä käytännön esimerkkejä, sanoo Rauramo. <br><br>Työnantajan ja työyhteisön tuki ovat hoidon lisäksi masennuksesta toipuvan kannalta ensiarvoisen tärkeitä.<br><br>Työturvallisuuskeskuksen palveluryhmä on tuottanut uuden digijulkaisun <a href="https&#58;//ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/digijulkaisut/tyo_ja_mielenterveys" target="_blank"><strong>Työ ja mielenterveys</strong></a>. Aihetta käsitellään myös maksuttomassa <a href="https&#58;//ttk.etapahtuma.fi/Tapahtumakalenteri/Tapahtuman-lis%c3%a4tiedot/id/6500" target="_blank"><strong>webinaarissa 14.10. klo 9 -11</strong></a>. Työpaikkaesimerkkien avulla tutustutaan käytäntöihin, joiden avulla mielenterveyttä voidaan tukea työssä. <br><br>Työ ja mielenterveys -julkaisu ja webinaari on tarkoitettu työpaikan johdolle, esimiehille, työsuojeluhenkilöstölle, henkilöstön kehittäjille sekä aiheesta kiinnostuneille työntekijöille.</p><p><br></p>15.9.2020 21:00:00Ajankohtaista16.9.2020 8:42:56https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/mielenterveytta.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Blogi: Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa6348<p>Olet varmaan joskus törmännyt huonoon käytökseen työelämässä? Entä oletko itse antanut ärräpäiden lentää töissä? Monimuotoisuus ja erilaiset ihmiset ovat työyhteisön rikkaus. Koska työnteossa on kyse inhimillisestä vuorovaikutuksesta, ei vuorovaikutusongelmilta voida koskaan täysin välttyä. Siellä missä on ihmisiä, on aina myös erilaisia toimintatapoja.</p><p>Missä menee raja hyväksyttävän käytöksen ja vastuuttoman työkäyttämisen välillä? Entä milloin on kyse työturvallisuuslaissa tarkoitetusta ja rangaistavaksi säädetystä häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta? Jotta tilanteiden tunnistaminen olisi työpaikoilla helpompaa, avaamme tässä blogissa työkäyttäytymisen eri aste-eroja.</p><h3>Käyttäytymisen aste-eroja</h3><p>Hyvän ammatillisen käytöksen tulee olla työpaikalla lähtökohta ja tämä tarkoittaa, että käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti ja kaikkien kanssa tehdään töitä asiallisesti. Ammatillinen käyttäytyminen on olennainen osa jokaisen ammattitaitoa alasta taikka työtehtävästä riippumatta. Se on omiaan myös luomaan ja ylläpitämään luottamusta työpaikalla.</p><p>Ammatillinen käyttäytyminen on sivistynyttä, arvostavaa ja ystävällistä käyttäytymistä kaikkia työyhteisön jäseniä kohtaan. Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen mukaan työ- ja ihmissuhteet on hyvä pitää riittävän erillään toisistaan, jolloin pystytään paremmin pitämään asiat asioina. Hyvä ammatillinen käytös ei siis tarkoita esimerkiksi sitä, että kaikkien kanssa tulisi olla ylimpiä ystäviä. </p><p>Vastuuttomalla työkäyttäytymisellä tarkoitetaan Työterveyslaitoksen mukaan kaikkea sellaista käyttäytymistä työyhteisössä, joka häiritsee ja vaikeuttaa työyhteisön toimintaa ja aiheuttaa mielipahaa, ärtymystä ja työmotivaation laskua muissa työyhteisön jäsenissä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, ettei noudateta työaikoja tai yhteisiä pelisääntöjä, ylitetään omat valtuudet, käyttäydytään omavaltaisesti tai lyödään laimin tehtäviä. Tähän kuuluvat myös dramaattiset tunteen purkaukset, mielen osoittaminen eri tavoin ja työyhteisön pelisäännöistä taikka työroolista lipsuminen. </p><p>Epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan häirintää, kiusaamista ja muuta epäasiallista käytöstä työpaikoilla. Se voi ilmetä monilla eri tavoilla ja sen kohteeksi voivat joutua sekä työntekijät että esimiehet. Epäasialliseen kohteluun voi syyllistyä kuka tahansa työyhteisön jäsen joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.</p><p>Työturvallisuuslain 28 §&#58;ssä kielletyksi häirinnäksi tai muuksi epäasialliseksi kohteluksi katsotaan sellainen yllä kuvattu toiminta tai käytös työssä, joka on omiaan aiheuttamaan työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa. &#160;Tällöin käsillä on objektiivisesti arvioituna vakava terveydellinen riski, eikä siten esimerkiksi henkilön oma kokemus tai arvio tilanteen terveydelle aiheutuvasta vaarasta vielä ratkaise asiaa. Toiminnan on oltava myös tarkoituksellista ja toistuvaa tai pitkään jatkunutta.</p><h3>Koko työyhteisön asia</h3><p>Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Jos havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai esimerkiksi työtekijä itse ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen vaatimin keinoin. </p><p>Epäasiallisen ja häiritsevän käyttäytymisen estäminen ja lopettaminen on siis ensisijaisesti työnantajan velvollisuus, mutta se on myös koko työyhteisön asia. Jokaisen työyhteisön jäsenen on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.</p><p>Kun työpaikoilla kaikki sitoutuvat käyttäytymään ammatillisesti ja kohtelemaan toisiaan asiallisesti ja arvostavasti edistetään kaikkien työhyvinvointia. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan – ollaan kaikki ihmisiksi töissä!</p><h4>Vinkkejä ja lähteitä tilanteiden ratkaisemiseen</h4><p>Ohessa TTK&#58;n opas&#58; Hyvä käytös sallittu – epäasiallinen kohtelu kielletty&#58; <span><span><a href="https&#58;//ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf" target="_blank">https&#58;//ttk.fi/files/4634/Hyva_kaytos_sallittu.pdf</a></span></span></p><ul><li><a href="https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/toimintaohje_mahdollisessa_hairintatapauksessa" target="_blank">https&#58;//ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoyhteiso/monimuotoisuus_yhdenvertaisuus_ja_tasa-arvo/toimintaohje_mahdollisessa_hairintatapauksessa</a></li><li><a href="https&#58;//www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/mika-ei-ole-kiusaamista/" target="_blank">https&#58;//www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/mika-ei-ole-kiusaamista/</a></li><li><a href="http&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161126/TEMrap_32_2018_Tyoolobarometri_2017.pdf" target="_blank">http&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161126/TEMrap_32_2018_Tyoolobarometri_2017.pdf</a></li><li><a href="https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162254" target="_blank">https&#58;//julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162254</a></li></ul><p><br></p><h3><span class="ms-rteThemeForeColor-2-0"><strong>Työhyvinvointiryhmän blogikirjoitukset&#58;</strong></span><br></h3><p>Tämä blogikirjoitus on laadittu yksityisen opetusalan ja ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimusten sopijaosapuolten välisessä <a href="https&#58;//www.sivista.fi/vaikutamme/tyoelama/tyohyvinvointi/yhteistyo/" target="_blank">työhyvinvointityöryhmässä</a>. Työhyvinvointiryhmä on julkaissut vuoden 2020 aikana neljä blogikirjoitusta työhyvinvoinnista. Tämä on sarjan neljäs ja viimeinen osa. <br></p><h4>Lue blogisarjan osat&#58;<br></h4><h4>1) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-on-onnistuneen-yhteistyon-perusta.aspx">Blogi&#58; Luottamus on onnistuneen yhteistyön perusta</a> (23.1.2020)<br><br>2) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-luottamus-syntyy-vuorovaikutuksessa.aspx">Blogi&#58; Luottamus syntyy vuorovaikutuksessa</a> (13.2.2020)<br><br>3) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-tyohyvinvointi-ja-uupumus-avaimia-asian-ymmartamiseen.aspx">Blogi&#58; Työhyvinvointi ja uupumus – avaimia asian ymmärtämiseen</a>&#160;(25.8.2020)<br><br>4) <a href="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/blogi-ammatillinen-kayttaytyminen-on-osa-ammattitaitoa.aspx">Blogi&#58; Ammatillinen käyttäytyminen on osa ammattitaitoa</a> (15.9.2020)<br></h4><p><br><br></p>14.9.2020 21:00:00Blogi15.9.2020 10:43:43https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/JYTY_sini_kadet_rgb.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
STM on antanut ohjauskirjeen koronavirusepidemian edellyttämien suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen alueilla6328 <p>Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt ohjauskirjeen koronavirustilanteen hillitsemiseksi tehdyn toimintasuunnitelman toteuttamisesta alueilla. Toimintasuunnitelma toimii ohjeena hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen koronavirusepidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen. Hallitus valtuutti periaatepäätöksellään 3.9. ministeriön antamaan suunnitelman.</p><p>Keskeinen osa toimintasuunnitelmaa ovat tartuntatautilain mukaiset alueelliset toimenpiteet ja rajoitukset sekä palvelujärjestelmän varautuminen.</p><p>Tartuntatautilain nojalla vastuu alueellisesta valmistelusta, harkinnasta ja päätöksenteosta on sairaanhoitopiireillä ja kunnilla sekä kuntayhtymillä. Myös aluehallintovirastolla on erikseen säädettyjä tehtäviä sekä vastuu toiminnan valvonnasta. Ahvenanmaan maakunnassa nämä tehtävät ovat pääsääntöisesti maakunnalla ja sen viranomaisilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii kansallisena ohjaavana asiantuntijaviranomaisena.</p><h4>Sosiaali- ja terveysministeriö kehottaa&#160;</h4><ul><li><p>sairaanhoitopiirejä viipymättä käynnistämään toimenpiteet alueellisen viranomaistyön organisoimiseksi alueellaan sekä varautumaan sen edellyttämiin toimenpiteisiin</p></li><li><p>aluehallintovirastoja huolehtimaan, että sen alueella on varauduttu ja organisoiduttu alueelliseen valmisteluun, harkintaan ja päätöksentekoon. Lisäksi virastoja kehotetaan osallistumaan toimenpiteisiin lakisääteisten vastuidensa mukaisesti</p></li><li><p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta osallistumaan alueelliseen organisoitumiseen omien vastuidensa mukaisesti</p></li><li><p>kuntia ja kuntayhtymiä osallistumaan alueelliseen organisoitumiseen omien vastuidensa mukaisesti</p></li></ul><p>Viranomaisten välinen yhteistyö ja niiden välisen tiedonkulun varmistaminen ovat keskeisiä valtioneuvoston hybridistrategian ja toimintasuunnitelman periaatteiden onnistumisen kannalta.</p><ul><li><a href="http&#58;//urn.fi/URN&#58;ISBN&#58;978-952-00-7176-9" target="_blank">Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid 19 -epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (STM&#58;n julkaisuja 2020&#58;26)<br><br> </a></li><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/21429433/STM+ohjauskirje_alueelliset+tartuntatautien+torjunnan+toimenpiteet_10092020.pdf/0a031b18-662a-7792-9d74-d8a8b59a0507/STM+ohjauskirje_alueelliset+tartuntatautien+torjunnan+toimenpiteet_10092020.pdf?t=1600086597294" target="_blank">STM&#58;n ohjauskirje&#58; Alueelliset tartuntatautien torjunnan toimenpiteet japalvelujärjestelmän varautuminen (10.9.2020)</a><br><br></li><li><a href="https&#58;//stm.fi/documents/1271139/21429433/STM-toimijoiden_rooli_FIN.png/2ffb96f7-2457-d8ed-f096-e1f925a98abe?t=1600153054320" target="_blank">Koronavirustilanteenhoitaminen alueilla (kuva)</a></li></ul><div><br></div><div><span><h4>Lue tiedote STM&#58;n sivuilta&#58; </h4><ul><li><h4><a href="https&#58;//stm.fi/-/stm-on-antanut-ohjauskirjeen-koronavirusepidemian-edellyttamien-suositusten-ja-rajoitusten-toteuttamiseen-alueilla" target="_blank">STM on antanut ohjauskirjeen koronavirusepidemian edellyttämien suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen alueilla</a></h4></li></ul></span><br></div><div><br></div>14.9.2020 21:00:00Ajankohtaista15.9.2020 8:06:26https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PublishingImages/stm-ohjeet.jpeg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
PHT:n hyvinvointikurssiin käytetty euro tuottaa kolminkertaisen hyödyn1672<p>Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry&#58;n yhdessä Kuntoutussäätiön kanssa toteuttama SROI-arvioinnin raportti Pysyvään muutokseen -kurssien vaikuttavuudesta on juuri julkaistu. SROI tulee sanoista Social Return On Investment eli investoinnin yhteiskunnallinen tai sosiaalinen tuotto. Arvioinnin mukaan, kun kaikki PHT&#58;n kurssien synnyttämät positiiviset muutokset muutetaan rahamääräisiksi ja lasketaan yhteen, tuottavat kurssit niihin panostettuun euroon nähden osallistujille ja muulle yhteiskunnalle noin kolminkertaisen hyödyn.</p><p>Kurssien kohderyhmän kokemia haasteita ovat muun muassa ylipaino, heikko psykologinen joustavuus suhteessa liikuntaan sekä aiemmat tuloksettomat elintapojen muutosyritykset. Kurssien aiheuttamat muutokset näkyivät osallistujien hyvinvoinnissa vielä ainakin kolmen ja kuuden kuukauden seurannoissa. Osallistujat myös arvostavat korkealle näitä muutoksia muun muassa mielialassa, psyykkisissä ja fyysisissä voimavaroissa sekä unenlaadussa. Kursseilla on osallistujien kokemien hyötyjen lisäksi yhteiskunnallinen ulottuvuus, sillä kyselyissä raportoidaan myös parannuksia työkyvyssä sekä itse arvioidussa terveydentilassa. Näistä esimerkiksi jälkimmäinen on tutkimustiedon perusteella yhteydessä terveyspalveluiden käyttöön. Kurssien järjestämisestä hyötyvät lisäksi kursseja järjestävät palveluntuottajat sekä mahdollisesti osallistujien puolisot ja lapset, joihin kursseilla tavoitellut elintapamuutokset saattavat heijastua.</p><p><strong>Kuntoutussäätiön yhteistyössä PHT ry&#58;n kanssa toteuttama SROI-arviointi on ladattavissa osoitteesta&#58;</strong></p><ul><li><a href="https&#58;//kuntoutussaatio.fi/assets/files/2020/09/PHT-SROI-raportti-8-9.pdf" target="_blank"><strong>https&#58;//kuntoutussaatio.fi/assets/files/2020/09/PHT-SROI-raportti-8-9.pdf</strong></a></li></ul><div><br></div><h4><br>Lue lisää PHT&#58;n hyvinvointijaksoista Jytyn nettisivuilta&#58;</h4><div><ul><li><strong><a href="/fi/jasenyys/pht/Sivut/default.aspx">www.jytyliitto.fi/fi/jasenyys/pht/</a></strong></li></ul></div><div><br></div><p><br></p>13.9.2020 21:00:00Ajankohtaista14.9.2020 10:14:16https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" height="275" src="/fi/jasenyys/pht/PublishingImages/pht_uutiskuva.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />
Puheenjohtaja Antti Palola STTK:n edustajistossa: STTK toivoo budjettiriihestä päätöksiä pidemmän aikavälin elvytykseen1670 <p>Suomen hyvä koronatilanne on monen tekijän summa.<br>- Hallituksen, viranomaisten, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja vastuullisten kansalaisten toimin Suomessa on kaikkiin muihin maihin verrattuna hyvä tautitilanne. Terveys edellä on menty, ja STTK&#58;n mielestä marssijärjestys on ollut oikea. STTK kiittää kaikkia ”arjen sankareita”, jotka koronakriisissä ovat pitäneet omissa työtehtävissään muista huolta ja usein oman terveytensä – jopa henkensä – vaarantaen.</p><p>Tänään STTK&#58;n edustajistossa puhuneelta <strong>Antti Palolalta</strong> terveyden toissijaiseksi asettava ajattelu ei saa kannatusta.<br> - Yhteiskunnallinen keskustelu pyörii ymmärrettävästi yhä enemmän talouden ja työllisyyden ehdoilla, mutta STTK&#58;n mielestä terveys on edelleen tärkeintä. Ilman toimivaa taloutta, työpaikkoja ja verotuloja ei ole hyvinvointivaltiota, mutta poikkeusoloissa on eri järjestys. Hallituksen viimeviikkoinen päätös matkustusrajoitusten lieventämisestä on ymmärrettävä, mutta koska matkustamien myötä tartunnat todennäköisesti lisääntyvät, on erityisen tärkeää turvata jo nyt riittämätön hoitohenkilöstön määrä.</p><p>Talouden ja työllisyyden näkymien synkistyessä Palola ennustaa päättäjille vaikeita aikoja. Viimeksi tänään saatiin huonoja uutisia palkansaajille, kun Neste Oy ilmoitti aloittavansa selvityksen jalostamotoimintojen lakkauttamista Naantalissa.<br> - Talouden ja työllisyyden turvaaminen ei silti tarkoita vaihtoehdotonta politiikkaa. Erityisesti elinkeinoelämän ja opposition suunnalta esitetyt keinot ovat ainoastaan pitkäaikaisia haaveita sopimusyhteiskunnan, nykyisen työmarkkinajärjestelmän ja yleissitovuuden nakertamiseksi sekä paikallisen sopimisen lisäämiseksi ohi työ- ja virkaehtosopimusten. Tälle tielle ei pidä lähteä, Palola varoittelee.</p><p>STTK on huolissaan työmarkkinajärjestöjen välillä vallitsevasta luottamuspulasta.<br> - Kun ei ole luottamusta, ei ole neuvottelukumppania, Palola tiivistää.</p><p>Budjettiriihestä STTK toivoo elvyttäviä toimenpiteitä.<br> - Sopeuttamisen aika on myöhemmin. Esimerkiksi EU&#58;n elvytyspaketti luo tähän mahdollisuuksia samoin kuin Suomen koronan oloissa ennakoitua parempi talous- ja työllisyystilanne. Elvytyksessä on huomioitava pidemmän aikavälin tarpeet kuten osaamisen ja koulutuksen vahvistaminen, ilmastonmuutokset torjunta ja kansainvälisen rekrytoinnin helpottaminen, Palola listaa.</p><p>Paljon puhuttu työttömyysputken poistaminen ei saa STTK&#58;lta kannatusta.<br> - Maailmanlaajuisessa kysynnän kriisissä työttömyysturvan leikkaaminen tai eläkeputken poistaminen eivät luo uusia työpaikkoja eivätkä vahvista työllisyyttä. Mahdollisessa keskustelussa on silloin varmistettava ja turvattava ikääntyvien asema työelämässä. Hyvinvointi-Suomi tarvitsee kaiken ikäiset tekijänsä ja nykyistä pidemmät työurat.</p><p><br></p>13.9.2020 21:00:00Ajankohtaista14.9.2020 10:02:41https://www.jytyliitto.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/fi/ajankohtaista/tiedotteet/PUBLISHINGIMAGES/STTK.JPG" width="200" style="BORDER&#58;0px solid;" />
FFC, Akava och STTK: Att utvidga lokala avtal på bekostnad av kollektivavtalen skulle leda till kris på arbetsmarknaden7218 <p>Riktlinjerna för främjande av lokala avtal har förberetts i en treparts arbetsgrupp för budgetmangling. Arbetsgruppen är oense, då målet för näringslivet och företagarna är att via lagstiftning främja lokala avtal – på bekostnad av kollektivavtal och förtroendevalda. Detta innebär risk för att arbetstagarens ställning försämras märkbart.<br> <br> Enligt FFC, Akava och STTK har arbetsgivarsidans agerande inklusive totala ovilja till kompromisser ett särskilt syfte.<br> - Arbetsgivarorganisationer, fackförbund och förhandlingsorgan har i kollektivavtalen tillsammans kommit överens om sådant som gäller lokala avtal, tillvägagångssätt och berörda parter. Nu ifrågasätter EK hela avtalssystemet, förtroendet och arbetsgivarorganisationernas förbundenhet till kollektivavtal som de själva ingått.<br> <br> FFC, Akava och STTK accepterar inte att kollektivavtal och systemet med förtroendevalda förbigås. Däremot förhåller sig organisationerna positiva till att främja lokala avtal enligt regeringsprogrammet, d.v.s. via kollektivavtal.&#160;&#160; <br> - På detta sätt tryggas principerna för lägsta skyddsnivå för arbetstagarna, internationella avtal gällande friheten att organisera sig som Finland förbundit sig att följa, avtalsautonomi och systemet med förtroendevalda.<br> <br> FFC, Akava och STTK är redo för fortsatta förberedelser enligt kiky-modellen. På detta sätt skulle man möjliggöra lokala avtal för icke organiserade företag på motsvarande likvärdiga sätt som för organiserade företag.<br> <br> - Det här skulle innebära en betydande förändring jämfört med nuläget, betonar organisationerna. <br> <br> Möjligheterna till lokala avtal är många och de har utökats i varje förhandlingsomgång. Praktiska hinder för lokala avtal är t ex brist på förtroende, kommunikationsproblem, bristande möjligheter att påverka, press och styrning från arbetsgivarens sida, arbetsgivarens ovilja till lokala avtal samt ensidiga försök att försvaga arbetsvillkoren.&#160; <br> - Den nya samarbetslag som nu förbereds skulle ge ett bra utgångsläge för utveckling av lokala avtal i praktiken, om lagreformen förverkligas enligt regeringsprogrammet. Då skulle arbetstagarens tillgång till information och möjligheter att påverka utökas och arbetstagarens ställning skulle förbättras i förhandlingar och övrigt samarbete. &#160;<br> <br> Löntagarorganisationerna kräver, att en precisering av arbetsavtalslagen ska trygga organiserade arbetstagares rätt att i enlighet med kollektivavtal välja förtroendemän på alla arbetsplatser.<br> <br> -Arbetsgivarsidan undergräver bit för bit hela avtalssystemet, vilket kan leda till kris på arbetsmarknaden och inom avtalsverksamheten. Om lokala avtal genom lagstiftning pressas förbi kollektivavtalen, minskar det viljan att ingå lokala avtal i praktiken. Då nås inte heller önskade resultat. <br> <br> Ytterligare information&#58;</p><p>FFC&#58; Heli Puura, direktör, telefon 050 525 2673<br> <br> Akava&#58; Lotta Savinko, chef för arbetslivsfrågor, telefon 040 504 4356<br> <br> STTK&#58; Katarina Murto, direktör, telefon 050 568 9188</p><p><br></p>10.9.2020 21:00:00Ajankohtaista11.9.2020 5:48:34https://www.jytyliitto.fi/sv/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Forms/AllItems.aspxhtmlFalseaspx<img alt="" src="/PublishingImages/Sivut/Uudet%20symbolikuvat/Vaaka/jyty_ikoni_lainsaadanto_punainen.jpg" width="400" style="BORDER&#58;0px solid;" />


Ammattialatoiminta

Jyty kehittää jäsentensä ammatillista osaamista, identiteettiä ja yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa edustamiensa alojen tunnettuutta ja arvostusta työmarkkinoilla. Ammatilliset verkkosivut ja ammattialaoppaat kertovat jytyläisten arjesta ja ajankohtaisista asioista.


Jytyn luottamusmies

Jytyn luottamusmies toimii sinun ja Jytyn edustajana työpaikallasi. Luottamusmiesverkko on kattava ja sille nojaa vahvasti koko jäsenpalvelu. Luottamusmiehen ensisijainen tehtävä on huolehtia, että työnantaja noudattaa sopimuksia ja palvelussuhteen ehtoja. Ota yhteyttä Jytyn luottamusmieheen.


Jäsenedut

Jyty neuvottelee jäsentensä työehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista. Työpaikoilla jytyläisiä edustaa luottamusmies, jonka tehtävänä on huolehtia mm. siitä, että työnantaja noudattaa sovittuja sopimuksia. Jyty tarjoaa kaikille jäsenilleen lainopillisia palveluja työelämän ja työsuhteiden ongelmakysymyksissä.

Työttömyyskassa

Jytyn jäsenenä olet vakuutettu Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassassa (JYTK). Työttömäksi tai lomautetuksi joutuessasi olet oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työttömyyskassa neuvoo sinua työttömyys tai lomautustilanteiden lisäksi vuorottelukorvauksen ja koulutusten aikaisten etuuksien hakemisessa.

Työehtosopimukset

Jyty on sopijapuolena kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksissa. Lisäksi liitto solmii työehtosopimuksia EK:hon kuuluvien työnantajaliittojen, yksityisten työnantajayhdistysten sekä kirkon alan kanssa. Jyty neuvottelee jäsentensä puolesta kaikkiaan 18 eri alan työehdoista ja sopimuksista.


Alueet ja paikallisyhdistykset

Jytyn aluetoiminta on jakaantunut 4 alueelle, jotka ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi. Aluetoiminta on organisoitu lukuisiin paikallisyhdistyksiin. Jäseniä ja ja alueen yhdistyksiä palvelevat ensisijassa aluetoimistot.

Jyty-lehti

Jyty-lehti on liiton jäsenlehti, joka käsittelee ajankohtaisia työelämän, työhyvinvoinnin, edunvalvonnan ja jytyläisten ammattien asioita. Lehti herättelee yhteiskunnallista keskustelua vaikuttajien ja tutkijoiden haastatteluilla. Painetun lehden lisäksi Jytyn verkkolehteä julkaistaan osoitteessa www.jyty-lehti.fi.

Kunteko

KunTeko 2020 –ohjelma tarjoaa kuntaorganisaatioille apua kehittämiseen, oppimiseen ja muutosten hallintaan. Ohjelmassa jaetaan ideat, kokemukset ja kehittämistulokset yli kuntarajojen ja toimialojen. Tutustu KunTekon ajankohtaisiin palveluihin ja hyviin käytäntöihin.

Jytyläiset ammatit

Jytyläiset ammattilaiset työskentelevät kansalaisten perus- ja hyvinvointipalvelujen aloilla kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa, yksityisellä sektorilla ja yleishyödyllisissä yhteisöissä. Jytyssä on jäseniä noin 50 000 ja jytyläisiä ammattinimikkeitä on kaikkiaan noin 2000.

Opiskelijat

Opiskelijat ovat Jytyn täysivaltaisia jäseniä. Opiskelija kuuluu Jytyyn oman opiskelupaikkakuntansa jäsenyhdistyksen tai Jytyn ammattialaa edustavan yhdistyksen kautta. Jos työskentelet, voit liittyä myös työttömyyskassaan. Opiskeleva jäsen voi saada myös harjoittelutukea.


Tutkimukset ja tilastot

Liitto tekee tutkimustyötä itsenäisesti sekä yhteistyössä mm. Kuntatyönantajien (KT) ja muiden ammattijärjestöjen kanssa. Tutkimustoiminnan tarkoituksena on hankkia ajankohtaista tietoa jäsenkunnan edunvalvonnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi.


TJS Opintokeskus

TJS Opintokeskus on STTK:n ja Akavan yhteinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. TJS tarjoaa erilaisia koulutuksia yhdistystoimintaan, työsuojeluun ja työhyvinvointiin sekä edunvalvontaan. Koulutukset on tarkoitettu järjestöjen aktiiveille ja yhdistystoimihenkilöille.