Opiskelijan jäsenmaksu

​​

Jyty on moniammatillinen yhteisö. Kaikki jäsenet ovat tasavertaisia ja heitä kuullaan liiton päätöksenteossa. Kaikille jäsenille kuuluvat samat jäsenedut ja -palvelut. Kaikkia jäseniä tarvitaan. Opiskelijajäsenyyteen kuuluu jäsenmaksu. Jos opiskelija työskentelee säännöllisesti opintojensa ohella, hän maksaa yhdistyksensä jäsenmaksun aivan kuten muutkin yhdistyksensä jäsenet. 

Jäsenmaksu maksetaan kahdessa osassa, kesäkuussa ja joulukuussa, saadulla laskulla.

Opiskelija valitsee kumman jäsenmaksun hän maksaa riippuen siitä, onko hän työskennellyt edeltävän puolen vuoden aikana vai ei.

Jäsenmaksu on aina verovähennyskelpoinen eli siitä palautuu noin puolet verotuksessa.

Jäsenmaksuvaihtoehtoja on kaksi. 

Opiskelijalle kuuluvat kaikki Jytyn jäsenedut ja -palvelut​ riippumatta siitä kumman jäsenmaksun hän maksaa, mutta ansiosidonnainen työttömyysturva kertyy ainoastaan maksamalla yhdistyksen jäsenmaksua. 

Opiskelijajäsenyys ja oheinen jäsenmaksu koskevat päätoimisia opiskelijoita. Jos jäsen jää opintovapaalle, työsuhde säilyy ja jäsenelle on työ, johon palata opintovapaan jälkeen, hän maksaa yhdistyksen euromääräisen jäsenmaksun vanhempainvapaalla olevan jäsenen tavoin.  

 

Opiskelijajäsenmaksu

Opiskelijajäsenmaksun suuruus on vuodessa 36 euroa eli 18 euroa puolivuosittain. Se peritään kaikilta opiskelijajäseniltä, elleivät he maksa yhdistyksensä jäsenmaksua työskennellässään.  

Esimerkki. Jos liityt Jytyyn helmikuussa, maksat jäsenmaksua ainoastaan liittymiskuukaudesta alkaen, etkä siten koko puolelta vuodelta. 

 

Yhdistyksen jäsenmaksu  

Jytyn jäsenet maksavat jäsenmaksunsa palkkatulostaan yhdistyksensä jäsenmaksuprosentilla. Se on Jytyssä keskimäärin 1,25 % vaihdellen hieman yhdistyksittäin.

Jos opiskelija työskentelee säännöllisesti * opintojensa ohella, esimerkiksi kesäisin, hän valitsee yhdistyksensä jäsenmaksun. Siihen sisältyy Jytyn työttömyyskassan jäsenmaksu, eikä opiskelijajäsenmaksua enää makseta erikseen. 

* Säännöllisellä työllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka kerryttää opiskelijalle ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan​​ työssäoloehtoa. Säännöllisyys ei liity työn tai työsuhteen luonteeseen, vaan siihen, kuinka paljon työtä tehdään. Jos opiskelija työskentelee satunnaisesti muutaman tunnin viikossa, siltä ajalta ei makseta yhdistyksen jäsenmaksua.   

Esimerkki. Jos työskentelet tammikuussa 80 tuntia neljän kalenteriviikon aikana ja maaliskuussa kolmena viikkoa 18 tuntia kullakin viikolla eli säännöllisesti, maksat kesäkuussa jäsenmaksua 43,75 euroa eli seitsemältä viikolta (Esimerkki on laskettu 2 000 euron kuukausipalkalla ja 1,25 % jäsenmaksuprosentilla). Tämä puolen vuoden jakso kerryttäisi sinulle siten 7 viikkoa työssäoloehtoa ansiosidonnaista työttömyysturvaa varten. Jäsenmaksusta huomioidaan automaattisesti noin puolet verovähennyksinä.  


Miksi maksaisin korkeampaa jäsenmaksua? 

Ammattiliittojen toiminta perustuu jäsenmaksuihin. Jäsenet kuuluvat ammattiliittoon, koska se huolehtii heidän eduistaan työssä ja työelämän siirtymissä. Jäsenmaksuja maksetaan esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusten neuvottelemiseksi ja luottamusmiesjärjestelmän ylläpitämiseksi. Se kuuluu suomalaiseen työhön. 

Ansiopäiväraha on vakuutuksen kaltainen aidosti rahanarvoinen etu opiskelijalle, joka työskentelee säännöllisesti opintojensa ohella. Jos 34 viikon työssäoloehto on täyttynyt ja opiskelija on työskennellyt esimerkiksi neljänä kesänä 2 000 euron kuukausipalkalla, hän saisi työttömäksi jäätyään noin 58 euroa päivässä, kun taas henkilö, joka on työskennellyt vastaavan ajan, muttei ole kuulunut ammattiliittoon tai sen työttömyyskassaan, saisi noin 32,50 euroa Kelan maksamaa peruspäivärahaa. 

On myös reilua, että työssäkäyvä opiskelija maksaa samaa jäsenmaksua kuin muutkin yhdistyksensä jäsenet, sillä hän saa samat edut ja oikeudet kuin jo valmistuneetkin jytyläiset. Opiskelijajäsenmaksu huomioi sen, että päätoimisten opiskelijoiden kuukausitulot ovat usein pienet.