Määräaikaiset työsuhteet

​​​​Perustellun syyn edellytys

Työsopimuslaissa asetetun pääsäännön mukaan työsuhde on voimassa toistaiseksi. Määräaikainen työsopimus on siis poikkeus, ja edellyttää perusteltua syytä. Hyväksyttävinä perusteina määräaikaisuudelle voidaan pitää mm. sijaisuutta, harjoittelua tai työn kausiluonteisuutta. Työntekijän itse niin toivoessa työsuhde voidaan aina solmia määräaikaiseksi. Jos perusteltu syy puuttuu, määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Useiden peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekeminen ei ole lainvastaista, mikäli jokaiselle määräaikaisuudelle löytyy lain edellyttämä perusteltu syy. Jos työnantajalla kuitenkin katsotaan olevan pysyvä työvoiman tarve, ei määräaikaisten työsopimusten käyttöä voida pitää sallittuna. Pysyvä työvoiman tarve on kyseessä esimerkiksi silloin, jos työ ei ole aidosti tilapäistä eli työnantajalla on vuodesta toiseen tarve pitää palveluksessaan tietty määrä sijaisia, koska osa henkilöstöstä on koko ajan poissa työstä esim. sairauslomien tai perhevapaiden takia.

Perusteen ilmoittaminen

Työnantajalla on lain asettama velvollisuus ilmoittaa määräaikaisuuden peruste. Useimmiten se ilmenee jo kirjallisesta työsopimuksesta, mutta jos sellaista ei ole tehty ja työsuhteen on tarkoitus olla voimassa yli kuukauden, on työnantajan annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Selvityksestä on käytävä ilmi sekä työsuhteen kesto että määräaikaisuuden peruste. Työnantaja voidaan tuomita selvityksen antamisen laiminlyönnistä sakkorangaistukseen.

Laiton määräaikaisuus

Mikäli määräaikaisuuden lainmukaisuutta koskevassa asiassa ei päästä neuvotteluteitse sovinnolliseen lopputulokseen, voidaan asia saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos työsuhde edelleen jatkuu, oikeus voi katsoa sen olevan voimassa toistaiseksi. Työsuhteen jo päätyttyä voidaan työnantaja tuomita suorittamaan työntekijälle irtisanomisajan palkan lisäksi 3 – 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Myös virkasuhteen määräaikaisuus on aina perusteltava. Hyväksyttävät perusteet virkasuhteen määräaikaisuudelle ovat vastaavat kuin työsuhteessakin, mutta toisin kuin työsuhteessa, perusteetonta määräaikaista virkasuhdetta ei voida edes oikeusteitse muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Viranhaltijalla on kuitenkin tällaisessa tilanteessa oikeus 6 – 24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Määräaikaisen työsuhteen päättyminen

Määräaikainen työsuhde päättyy ilman eri irtisanomista sovitun määräajan päättyessä tai sopimuksessa määritellyn työn valmistuessa. Määräaikaisen työsuhteen voi purkaa samoilla, erittäin painavilla perusteilla kuin vakituisen työsuhteenkin. Irtisanomisoikeutta/irtisanoutumisoikeutta ei sen sijaan lähtökohtaisesti ole, ellei siitä ole työsopimuksessa erikseen sovittu. Viittä vuotta pitemmäksi ajaksi tehty määräaikainen työsopimus on viiden vuoden jälkeen irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.​

Tasapuolisen kohtelun vaatimus​

Työnantajalla on velvollisuus kohdella kaikkia työntekijöitään tasapuolisesti riippumatta siitä, ovatko he toistaiseksi voimassa olevassa vai määräaikaisessa työsuhteessa. Esimerkiksi työsuhde-etuuksia ei voida määritellä kuuluvaksi vain vakituisille työntekijöille, ellei siihen ole asiallista syytä. ​

Jos työntekijän ja työnantajan välillä on solmittu useita, keskeytyksettä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhtäjaksoisena.
Mikäli epäilet, että määräaikaisuutesi perusteet eivät täytä lain edellytyksiä tai että työnantaja ei ole kohdellut Sinua lain edellyttämällä tavalla, ota yhteys työpaikkasi luottamusmieheen tai Jytyliittoon.