Yhteiskuntasopimus!?

18.3.2016

Kuukausien väännön jälkeen työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat yhteisen näkemyksen siitä, mitä työmarkkinoilla tapahtuu tulevina vuosina ja näkemys on Kilpailukykysopimus. Samalla ns. pakkolait poistuivat kuvioista. Juttua kirjoittaessani SAK:n 4 liittoa (isoimpina Palvelualojen ammattiliitto PAM ja  AKT) ovat ilmoittaneet, että sopimus ei heille käy. SAK kuitenkin äänestyksen jälkeen sen hyväksyi. Sitten EK työnantajabunkkeristaan karjahti, että sopimuksella ei ole riittävää kattavuutta.

Nyt työmarkkinakeskusjärjestöt ovat taas koolla ja luulenpa, että kaikesta huolimatta liittokohtaiset neuvottelut aloitetaan ja toukokuun lopussa katsotaan tilannetta uudestaan. Yhteiskuntasopimus, joka viime viikolla sai uuden – ehkä modernimman nimen (kun korvattiin yhteiskunta kilpailukyvyllä) on ollut muillekin palkansaajakeskusjärjestöille kuin SAK:lle raskasta hyväksyä, mutta realismi pakotti tähän. Kun oli tiedossa, että vaihtoehtoina oli vain huonoja ratkaisuja, oli valittava se vähiten huono.

Julkisen sektorin osalta huononnuksia tuli enemmän kuin yksityissektorille, koska lomarahoja leikataan 30 % eli vuosien 2017, 2018 ja 2019 kesällä lomarahat ovat nykytasosta 30 % pienemmät. Jos sopimusta ei olisi syntynyt, pakkolait olisivat tulleet voimaan ja samalla julkisen sektorin pitkiä lomia olisi lyhennetty. Työaikaa olisi myös pidennetty muuttamalla helatorstai ja loppiainen palkattomiksi (työ)päiviksi ja sairasloma-aikaan olisi tullut karenssipäivä. Paikallisen sopimisen määräykset (jotka olivat ennen syntynyttä sopimusta mahdottomia hyväksyä) olisivat voineet johtaa hankaliin tilanteisiin kaikilla sopimusaloillamme.

Sttk:n ekonomisti Ralf Sund on todennut, että ostovoima olisi alentunut pakkolakipaketissa 2-4 kertaisesti. Näistä syistä Jyty ja voinen myös lisätä julkisen sektorin muutkin liitot, olivat valmiit nielemään Kilpailukykysopimuksen. 

Sopimuksessa on useita elementtejä, mutta keskeisemmät ovat

  1. nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella eikä niihin tehdä palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia (lisääviä) työehtoja koskevia muutoksia;

  2. työeläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja sosiaaliturvamaksut muuttuvat siten, että palkansaajien palkasta perittävät maksut nousevat ja työnantajien laskevat;

  3. vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 alkaen (elleivät osapuolet toisin sovi) keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta; sopimusalakohtaisesti sovitaan, miten pidentäminen toteutetaan;

  4. julkisen sektorin lomarahoja vähennetään 30 %:lla ja vähennyt koskee vuosien 2017, 2018 ja 2919 lomarahoja;

  5. paikallista sopimista edistetään;

  6. koulutuskorvaus tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuille, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde, jos työnantajan palveluksessa vähintään 30 työntekijää;

  7. tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä irtisanotulla oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kk työntekovelvollisuuden päätymisestä

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu nousee 2017 ja 2018 molempina vuosina 0,2 % ja 2019 ja 2020 molempina vuosina 0,4 % eli yhteensä vuoteen 2020 mennessä 1,20 %. Työttömyysvakuutusmaksun siirto työnantajalta työntekijälle on vuonna 2017 0,45 % ja 2018 0,40 % eli yhteensä 0,85 %.  Näillä muutoksilla tulisi olla työllisyyttä lisäävä vaikutus ja näin toivon, mutta epäilyni on myös aika suuri.

Paikallisen sopimisen osalta liittokohtaisissa neuvotteluissa on sovittava, miten virka- ja työehtosopimuksiin otetaan määräykset selviytymislausekkeesta, luottamusmiesten toimintaedellytysten parantamisesta ja paikallisen sopimuksen voimaantulosta ilman liittotason hyväksyntää. Virka- ja työehtosopimuksissa, joissa Jyty on osapuolena, ei ole em. lauseketta, jossa edellytetään Jytyn hyväksyntää. Paikalliset toimijamme ottavat jatkossakin yhteyttä keskustoimistoon tai aluetoimistoon, kun he katsovat sen tarpeelliseksi.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että huonoina aikoina on erityisen tärkeätä tehdä yhteistyötä ja olla yhtenäisiä. Kun paikallinen sopiminen tulee lisääntymään, ammattijärjestöjen rooli vahvistuu ja paikallisella tasolla jokaisen jytyläisen ääni  tulee kuulumaan yhä voimakkaammin.  Myös luottamusmiesten asema vahvistuu ja hehän edustavat vain jäseniään.

Teksti: Marja Lounasmaa, Jytyn edunvalvontajohtaja