Blogi: Vain työelämää

28.8.2018

Anne Hiltunen on Jytyn liittohallituksen
jäsen ja Taitoan pääluottamusmies.

Nyt kun kesälomastani on jo reilu kuukausi ja töitä pakerrettu innolla, uskallan kääntää mietteet uudelleen lomiin ja vapaa-aikaan. Minua on jo jonkin aikaa askarruttanut epäsuhta työantajapuolen halussa työajan pidennyksiin ja vuosilomien lyhentämiseen, samalla kun digitalisoimme yhteiskuntaamme ja vailla työtä olevat yrittävät epätoivon vimmalla työllistyä aktiivimallin kautta.

Robotit ja tekoäly pystytään valjastamaan mitä moninaisimpien työtehtävien suorittamiseen ympärivuorokautisesti. Ihmiselle tehtäväksi jäävien töiden luonne muuttuu entistä enemmän sosiaalista älykkyyttä ja luovaa ratkaisua vaativiin asiantuntijatehtäviin. Työn ja vapaa-ajan raja on muuttunut yhä häilyvämmäksi ja työnteostamme on tullut hektistä ja stressaavaa tietototulvan ja sähköisten viestimien aiheuttamien jatkuvien keskeytysten vuoksi. Muutokset ja jatkuvan oppimisen moodi on tullut jäädäkseen.

Elämme ajassa, jolloin kaikkea työelämään liittyvää tulee tarkastella aivan uusin silmin. Tarkasteluun nousevat mm. käsitteet työaika ja työpaikka, työn tekemisen muodot, palkkaus sekä työn verotus. Robotiikan ja tekoälyn tuomasta tuottavuuden lisäyksestä voisimme osin hyötyä kaikilla tasoilla.

Tällä hetkellä osa väestöstä tekee pitkiä työpäiviä selvitäkseen työkuormastaan ja vastaavasti osa on vailla työtä. Työtä ja vapaa-aikaa olisi jaettavissa tasaisemmin kaikille tuottavuuden lisäyksen turvin luotavilla uusilla työpaikoilla.   

Säilyttääksemme itsemme työkykyisinä ja energisinä, henkisesti kuormittavammaksi muuttunut työelämä vaatii entistä enemmän aikaa työstä palautumiseen. Maailmalla ja Suomessakin on tehty yrityksissä kokeiluja nelipäiväisestä työviikosta. Tulokset kokeiluista ovat olleet pääsääntöisesti positiivisia. Kokeilujen aikana yritysten tuottavuus on kasvanut ja työntekijöiden työtyytyväisyys ja hyvinvointi ovat lisääntyneet. Vastaavanlaisia tuloksia on saavutettu kokeiluissa, joissa työpäivää on lyhennetty kuusi tuntiseksi. Pidemmillä vuosilomilla saavutetaan vastaavat hyödyt työntekijän palautumisen ja motivoitumisen kautta.

Vaikka suomalaiset ovat tunnetusti olleet työkeskeistä kansaa, uudet sukupolvet osaavat arvostaa entistä enemmän myös työn mielekkyyttä ja vapaa-aikaa. Työn ja vapaa-ajan oikealla rytmittämisellä on vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja ihmisten hyvinvointiin. Perhe, koti, harrastukset ja vapaa-aika ovat ihmiselle tärkeitä ja voimavaroja tulisi jäädä myös tähän omaan elämään.

Anne Hiltunen

Liittohallituksen jäsen
Pääluottamusmies, Taitoa