Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa: Työmarkkinaneuvottelut kariutuivat – etenevätkö pakkolait?

Keskusjärjestöt neuvottelivat tiiviisti syksyn aikana työmarkkinaratkaisusta, jolla Suomen taloutta ja työllisyyttä olisi voitu parantaa. Työnantajatahon, lähinnä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) neuvotteluhalukkuudessa oli toivomisen varaa. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mielestä oli kummallista, että palkansaajien puolelta esillä nostettu parin vuoden pituinen palkkamaltti, jolloin yleisiä palkankorotuksia ei olisi tullut, ei kiinnostanut työnantajia.

Joulukuun 2. päivänä tuli julkisuuteen tieto, että EK vetäytyi työmarkkinaneuvotteluista ja näin ollen työmarkkinaneuvottelut kariutuivat ja samalla hallituksen esittämät pakkolait etenevät. Palkansaajaosapuolilla on kuitenkin vahva pyrkimys välttää pakkolait ja tämä voi hyvinkin merkitä vielä paluuta neuvottelupöytään tai jopa sitä, että liittokohtaiset neuvottelut lähtevät käyntiin. Pakkolakien valmistelukin on vielä lausuntopyyntövaiheessa ja siitä on vielä melko pitkä matka siihen, että lainmuutokset on hyväksytty ja voimassa.

Mitä pakkolait tarkoittavat?

Pakkolait merkitsevät ns. pitkien lomien lyhentymistä 6 viikkoon, 1. sairaslomapäivän palkattomuutta ja sitä seuraavien 8 sairaslomapäivän pienentymistä 80 %:iin, lomarahojen pienentymistä 30 %:lla ja helatorstain ja loppiaisen palkattomiksi päiviksi muuttumista. Heikennykset kohdistuvat eniten julkisen sektorin pieni- ja keskituloisiin naisiin, joilla on yli 6 viikon pituinen loma. Tämä asia on kerrottu useaan otteeseen hallitukselle. Palkansaajakeskusjärjestöjen lisäksi julkisen sektorin liitot Jyty, Tehy, SuPer, JHL, Pardia ja Juko tekevät tiivistä yhteistyötä sen eteen, että hallitus peruu pakkolait. Tämä työ jatkuu kaikilla tahoilla.

Pakkolait ovat voimassa 3 vuotta. Tämän jälkeen työehtosopimusosapuolet voivat taas neuvotella pakkolailla säädetyistä asioista. Määräaikaisuus johtuu siitä, että pakkolait ovat hallituksenkin mielestä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vastaisia, jos ne olisivat voimassa 3 vuotta pitempään. Hallitus on tässä vaiheessa katsonut, että maan taloudellinen tilanne sallii erityiskeinot rajoitetuksi ajaksi. Lausuntokierroksella tähän asiaan tulee mm. kaikilta palkansaajakeskusjärjestöiltä kommentit.

Yksipuolista sanelua

Surullista on, että hallitus ei ole ymmärtänyt sopimustoiminnan – ja kulttuurin arvoa ja sitä, että oikeudenmukaisimmat ja työmarkkinoille parhaiten sopivimmat ratkaisut syntyvät yhteisesti neuvotellen ja sopien. Aikaa kuluu varmaan enemmän kuin yksipuolisella sanelulla runtatuilla ratkaisuilla, mutta aikaa kuluu siihenkin, että jälkeenpäin joudutaan paikkailemaan ja korjaamaan huonosti valmisteltuja päätöksiä, joiden heijastusvaikutuksia ei ole osattu ottaa huomioon. Sopimusvapauden rajoittaminen tulee lisäämään eriarvoisuutta ja epävarmuutta. Nyt jo kotimainen kulutus on kääntynyt laskuun, kun kansalaisilla on pelko siitä, mitä hallitus seuraavaksi keksii.

Pakkolakien lisäksi muutoksia/heikennyksiä on tulossa vuorotteluvapaaseen, samoin työttömyyspäivärahoihin. Myös määräaikaisten työsuhteiden solmimista helpotetaan ja koeaika pitenee.

Työmarkkinakentällä tilanne on yhä odottava. Luulen kuitenkin, että työmarkkinaneuvottelut jatkuvat pienen tauon jälkeen, kun kaikilla osapuolilla on kuitenkin yhteinen näkemys, EK:ta lukuunottamatta, että yhteisellä neuvotteluratkaisulla saavutetaan paras/vähiten huono ratkaisu!

Lisätietoja: Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa, puh. 040 594 5872, marja.lounasmaa@jytyliitto.fi