Tietoa työelämästä pitää tarjota monessa paikassa: Verokortti revitään eikä tes:n tarkoitusta ymmärretä

13.12.2018

Teksti: UP/Birgitta Suorsa

Nuorille pitää antaa tietoa työelämästä useassa vaiheessa, ensin peruskoulussa, sitten ammattikoulussa tai lukiossa ja lopuksi työhön siirryttäessä. Näin vältetään ongelmat, joiden kanssa viranomaiset ja järjestöt painivat nykyisin.

 Työelämän pelisäännöistä annetaan tavallisesti tietoa juuri valmistumassa oleville. Sen takia opintonsa keskeyttäneet saattavat olla hyvin avuttomassa asemassa sekä työtä hakiessaan että työelämässä.

 Nuorten uravalmentaja Katriina Räisänen Vamos-hankkeesta kertoo, että nuori on saattanut repiä verokorttinsa, koska hän ei tiedä, mitä sillä tehdään. Hankkeessa autetaan alle 30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia työnhaussa eri puolilla Suomea.

 Nuorella ei ole aavistustakaan, mitä tarkoittaa esimeriksi lause "noudatetaan työehtosopimusta". Kokoaikatyö saatetaan mieltää koko valveillaoloaikaa tarkoittavaksi työksi.

 – Pahimmillaan nuorten ainoa työssäkäyvän läheisen ihminen malli saattaa olla oma opettaja. Tieto työssä käymisestä on hyvin hataralla pohjalla, Räisänen kertoo.

 TJS Opintokeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa pohdittiin keinoja, joilla nuorten työelämätiedot saataisiin ajan tasalle. Jytyn kehitysjohtaja Mika Periaho huomautti, että ammattiliiton tarjotessa apua ammattikouluille nämä vetoavat ahtaaseen tuntikehykseen ja kieltäytyvät tarjotuista työelämätunneista.

Suoraan, selvästi ja tasaveroisesti

Työnhaku netissä on nuorille vaikeaa, sillä termistö on vaikeaa.

 Yhtä hankalia ovat ammattiliittojen tarjoamat palvelut, sillä ne on usein tarkoitettu jo jonkin aikaa työelämässä oleville.

 – Nuoret toivovat, että puhuja ottaa kantaa asiaan. Liian yleinen tieto ei kiinnosta, Räisänen sanoo.

 – Ongelmana on, että nuoria paapotaan tai säälitään. He haluavat suoraa, tasaveroista puhetta siten, että asioista puhutaan selkosuomella ja esimerkein.

 Jos nuoren koulu on keskeytynyt, hän jää helposti pois muista ryhmistä ja sosiaalisesta mediasta. Sähköpostin käyttö tai tekstinkäsittely voivat olla hankalia tehtäviä.

 Räisänen painotti, että kaikki nuoret eivät ole diginatiiveja. Pelaaminenkaan ei anna valmiuksia työelämän digimaailmaan, vaikka pelaaminen voi lisätä ongelmanratkaisukykyä.

Vastavalmistuneen työkokemuksesta apua

Myös korkeakoulutetuilla työelämätiedot saattavat olla hukassa, jos kaikki aika on mennyt opiskeluun. Ensimmäisen työpaikan saaminen voi osoittautua hyvin hankalaksi, sillä tarvittavat verkostot ja näyttö osaamisesta puuttuvat.

 Opiskelijoiden työssäkäynti on osoittautunut hyväksi, sanoo Suomen Ylioppilaskuntien Liiton SYL:n hallituksen jäsen Jenny Vaara.

 – Suomessa vastavalmistuvat siirtyvät nopeammin oman alansa töihin kuin muualla Euroopassa. Tekniikan alalta valmistuvalla saattaa olla jo kahden vuoden työkokemus kesätöiden ja opintojen ohessa tehdyn työn ansiosta.

Kotipaikkakunnan sosiaalinen tuki sitoo

Työvoimapulan takia nuorten toivotaan siirtyvän paikkakunnalta toiselle. Tutkija Päivi Berg Nuorisotutkimusseurasta muistuttaa, että tutkimusten mukaan korkeasti koulutetut vaihtavat helpommin paikkakuntaa kuin vain ammattikoulutuksen saaneet.

 Bergin mukaan kotipaikkakunnan sosiaalinen tuki auttaa vähäisemmän koulutuksen saaneita löytämään uutta työtä tai keksimään uutta toimeentuloa. Siksi nuoret mieluummin opiskelevat uuden ammatin kuin lähtevät muualle töiden perässä.

 Moni nuorista saa leivän tekemällä kahta tai kolmea eri työtä, koska yksi työ ei elätä. Päivät saattavat olla 12-tuntisia. Berg pelkää, että tämä ajaa nuoret loppuun ennen aikojaan, sillä kukaan ei ole pitämässä huolta heidän jaksamisestaan.