Blogi: Syksyn liittokierrokset alkavat, ja sote-valmistelu jatkuu

Marja Lounasmaa,
Jytyn edunvalvontajohtaja

​Elokuun alussa asiantuntijat ja valtiovallan edustajat ovat kertoneet Suomen talouden kääntyneen loivaan nousuun. Samaa sanomaa jatketaan toteamalla, että nyt ei kuitenkaan palkkoja voida korottaa juuri ollenkaan, etenkään julkisella sektorilla, koska orastava kasvu saattaisi tyrehtyä. Sanomaa täydennetään korostamalla, että vientisektorin palkankorotukset ovat muillekin ehdoton yläraja. Kunta-alan palkansaajajärjestöt, kuten Jyty, ovat ilmoittaneet, että kilpailukykysopimuksen mukaiset 30 %:n lomarahaleikkaukset vuosina 2017–2019 on otettava huomioon tulevissa sopimusratkaisuissa eli palkanmenetykset on kompensoitava.

Tätä kohta alkavaa myllerrystä/voimainmittelöä/sopimusneuvotteluja ja kaikkea tältä väliltä haasteellistaa soten uudelleenvalmistelu. Hallitus päätti heinäkuun alussa, että perustuslakivaliokunnan kesäkuun lopussa antaman lausunnon edellyttämien muutosten toteuttamiseksi valmistellaan uusi hallituksen esitys, joka annetaan eduskunnalle vuoden 2018 alussa. Erityisesti maakunnan velvollisuutta yhtiöittää perustason sote-palvelut on pohdittava uudelleen, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että maakunnan olisi voitava myös itse tuottaa sote-palveluja. Yhtiöittämisvelvollisuuden poisto aiheuttaa muutostarpeita valinnanvapauslakiin. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä sitä, että sote-palveluiden järjestämisvastuu siirretään yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Korjattu hallituksen esitys lähtee lausunnolle marraskuun alussa.

Sote-uudistuksen uudelleenvalmistelu merkitsee myös sitä, että lakiesitys kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä tulee ainakin lykkääntymään. Tällä on myös vaikutusta syksyn sopimusneuvotteluihin ja sopimuskauteen. Käymme siis perinteisen liittokierroksen nykyisillä sopimuksilla.

Palkankorotus vuodelle 2018 pitää olla joko euromääräinen tai ns. sekalinja, joka turvaa vähintään x euroa kaikille. Pelkästään %-perusteinen korotus ei ole hyväksyttävissä. Palkankorotukseen pitää sisältyä matalapalkka- ja naispalkkaerät. Kunnan lomarahaleikkaukset on huomioitava, ja tästä asiasta tulee neuvottelujen suurin vääntö.

Sopimuskauden pituudesta sopiminen tulee olemaan normaalia haasteellisempaa sote-uudistuksen vuoksi. Eräs vaihtoehto voisi olla malli, joka koostuu kahdesta jaksosta, josta jälkimmäinen olisi myös irtisanottavissa.

Työhyvinvoinnin edistäminen on näissä uudistusmyllerryksissä erityisen tärkeää. Esimerkiksi koulutus (mm. lisä- ja täydennyskoulutus), perehdytys, tiedonsaanti sekä osatyökykyisten ammatillinen kuntoutus ovat näitä asioita, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Nämä asiat tulevat olemaan sopimusneuvotteluissa esillä.

Henkilöstöedustajat ovat kaikissa muutostilanteissa keskiössä, ja heidän asemansa parantaminen mm. tiedonsaannin, ajankäytön, työstä vapautuksen ja korvausten osalta ovat myös Jytyn listalla sopimusneuvotteluissa.

Neuvotteluista ja soten etenemisestä lisää seuraavissa numeroissa sekä somessa.

Keltaisten ja oranssien värien odottelussa!

Marja Lounasmaa, Jytyn edunvalvontajohtaja