STTK:n teettämän kyselyn perusteella suomalaiset eivät
kannata matalapalkkatyön lisäämistä. 79 prosenttia vastaajista on sitä mieltä,
että työttömien ei tulisi ottaa vastaan kokoaikatyötä alle työehtosopimuksen
mukaisen vähimmäispalkkatason. 75 prosenttia vastaajista ei myöskään itse ole
valmis työskentelemään alle vähimmäispalkkatason. Tiedot ilmenevät Aula
Researchin tekemästä kyselystä.
STTK:n tänään järjestämässä keskustelutilaisuudessa teemana
on matalapalkkatyö.
- Työelämän muutos on kovaa ja se haastaa palkansaajaliikkeen edunvalvonnan.
Suurimpia muutosvoimia tällä hetkellä ovat digitalisaatio ja tekoäly, jotka
samanaikaisesti hävittävät perinteisiä ja luovat aivan uudenlaisia työpaikkoja.
Työtehtävät, työn tekemisen tavat ja kokonaiset ammatit muuttuvat vauhdilla,
puheenjohtaja Antti Palola tiivistää.
Muutos ei aina ole myönteistä, mistä kertoo
matalapalkkatyön lipuminen osaksi suomalaista työelämää.
- STTK ei kannata matalapalkkatyötä eikä esitä sen lisäämistä. Mutta siitä on
keskusteltava, koska sitä tehdään jo Suomessa. Viime kädessä kyse on
toimeentulosta - siitä, pitääkö palkalla elää, Palola toteaa.
Kyselyyn vastanneista 86 prosenttia on sitä mieltä, että
matalapalkkatyön yleistyminen johtaisi siihen, että työntekijöille pyritään
maksamaan aiempaa matalampia palkkoja. 65 prosenttia pitää silti
todennäköisenä, että ilmiö joka tapauksessa yleistyy Suomessa. Vain kolmannes
(32 %) arvioi, että työelämään pääsy helpottuisi ja sen seurauksena
syrjäytyminen vähenisi matalapalkkatyön myötä.
- Kaikki työ on arvokasta, mutta työllä on voitava tulla toimeen. Myös syystä
tai toisesta työn ulkopuolella olevista on huolehdittava. STTK:ssa arvioimme,
että matalapalkkatyön mahdollistaminen voisi lisätä jonkun verran työpaikkoja.
Samanaikaisesti tulisi ratkaista kestävällä tavalla se, miten turvataan
riittävä toimeentulo ja varmistetaan ihmisten yhdenvertainen kohtelu
työelämässä.
Kyselyyn vastanneista 83 prosenttia on sitä mieltä, että
jos työstä maksettava palkka alittaisi työehtosopimuksen määrittämän
vähimmäispalkan, toimeentulon turvaaminen on yhteiskunnan vastuulla. 76
prosenttia vastasi, että jos matalapalkkatyö meillä yleistyy, sosiaaliturvaa on
uudistettava perustulon suuntaan.
- Ainakaan tällä hetkellä sosiaaliturvamme rahoitus ei
nykypohjalta kestäisi sitä, että osa palkasta korvattaisiin tulonsiirroilla.
Toimeentulon jatkeena automaattisesti maksettava sosiaalituki olisi käytännössä
yritystukea huonosti pärjääville yrityksille ja se vääristäisi yritysten
välistä kilpailua. Ydinkysymys silloin olisi, voiko Suomi menestyä, jos
taloutemme kasvaisi matalapalkkatyöllä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.
STTK:n teettämä koko kysely löytyy täältä.
Sivuilla julkaistaan myös blogikirjoituksia, jotka on koottu julkaisuun
Matalapalkkatyö.
Lisätietoja
STTK:ssa: puheenjohtaja Antti Palola, puhelin 040 509 6030
STTK on
poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten
keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 520 000 jäsentä. Visiomme
on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja
hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja
rohkeita.