STTK: Tiedonsaannin toimimattomuus työpaikoilla vaikeuttaa yhteistoimintaa

Yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajaa antamaan henkilöstöryhmien edustajille tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta, palkoista ja työsuhteista sekä selvityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista. Tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot työnantajan on annettava henkilöstöryhmien edustajalle ennen yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista.

- Käytännössä tiedonsaanti työpaikoilla toimii kuitenkin liian heikosti, niin henkilöstöryhmien edustajille kuin henkilöstöllekin. Tiedonsaanti on aivan liian suppeaa, myöhään ajoitettua ja valikoitua, STTK:n johtaja Katarina Murto toteaa.

STTK:n teettämän kyselyn mukaan 46 prosenttia vastanneista kokee, että ei ole saanut riittävästi tietoa työpaikan taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä eikä työpaikan tärkeimmistä tavoitteista. Vastaajista 64 prosenttia kokee, että ei ole saanut riittävästi etukäteistietoa työpaikkaa ja työn tekemistä koskevista muutoksista.

- Työpaikoilla on syytä yhä enemmän ennakoida ja varautua muutoksiin. Innovaatioita ja kehittämistä tapahtuu vain avoimessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa tiedonsaanti on laajaa, jatkuvaa ja läpinäkyvää. Tämä lisää luottamusta ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia kehittää työpaikan toimintaa yhdessä työnantajan kanssa, Murto korostaa.

Merkille pantavaa kyselyn tuloksissa on, että tiedonsaanti on heikompaa pienissä, alle 20 henkilön työpaikoissa, joihin ei sovelleta yt-lakia. Myös työntekijöiden ja toimihenkilöiden tiedonsaannissa on selvästi enemmän puutteita ylempiin toimihenkilöihin verrattuna. Tiedonsaannin parempi toimivuus edistäisi yhteistoimintaa ja siten myös paikallista sopimista.

- Tiedonsaannin toimivuutta pitää parantaa laajentamalla työntekijöiden hallintoedustusta selvästi nykyisestä. Työnantajien velvollisuutta on lisättävä annettavien tietojen osalta ja henkilöstön edustajien koulutusoikeutta on parannettava. Luottamuksen ja yhteistoiminnan edistämiseksi ja paikallisen sopimisen lisäämiseksi henkilöstön edustajilla tulee olla oikeus saada edustamiensa työntekijöiden palkkatiedot eriteltyinä. Tämä palkkasalaisuuden osittainen purkaminen lisäisi myös oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisempaa palkkapolitiikkaa työpaikoilla, Murto painottaa.

- Vuoden 2015 STTK:n henkilöstön edustaja –barometrin mukaan jopa kolmannes luottamusmiehistä saa tiedotusvelvollisuuden piiriin kuuluvan tiedon työnantajalta erittäin tai melko huonosti. Nyt teettämämme kysely vahvistaa näkemystämme, että tiedonsaannissa on liian usein suuria ongelmia työpaikoilla, Murto päättää.

Lisätietoja:

STTK:n johtaja Katarina Murto, puh: 050 568 9188

- Kyselyn tulokset diaesityksenä (pdf)

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 17 jäsenliittoa ja noin 540 000 jäsentä. Visiomme on menestyvä Suomi, jossa yhteistyöllä rakennamme maailman parasta työelämää ja hyvinvointia. Olemme työssämme avoimia, oikeudenmukaisia, uudistusmielisiä ja rohkeita.